OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020
|
|
- Elli Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020 MUUTOS JA LAAJENNUS Raportti 2: Vaikutusten arviointi Sepänkatu 9 A Oulu Puh, Fax anne.leskinen@airix.fi HAILUOTO, HAUKIPUDAS, KEMPELE, KIIMINKI, LIMINKA, LUMIJOKI, MUHOS, OULU, OULUNSALO, TYRNÄVÄ
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi maankäytön ja rakennetun ympäristön näkökulmasta Vaikutusten arviointi talouden ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Vaikutusten arviointi kaupallisten palvelujen näkökulmasta Vaikutusten arviointi liikenteen näkökulmasta Vaikutusten arviointi luonnon näkökulmasta Vaikutusten arviointi maiseman näkökulmasta Vaikutusten arviointi maatalouden näkökulmasta Sosiaalisten vaikutusten arviointi
3 1. Johdanto Tämä vaikutusten arviointiraportti täydentää Oulun seudun yleiskaava 2020 muutos- ja laajennusluonnoksen selostusta, joka on esitetty raporttina 1. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset 1. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä esitettyä vaikutusten arviointia varten ei ole tehty erillisiä selvityksiä vaan vaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja vaikutusten arvioitsijoiden asiantuntemukseen. Luonnoksen vaikutukset on arvioinut seuraava asiantuntijaryhmä: Yhdyskunta ja rakennettu ympäristö Yhdyskunta ja talous Yhdyskunta ja kauppa Liikenne Luonnonympäristö Maisema Maatalous Sosiaaliset olot ja kulttuuri Kaj Nyman arkkitehti, FT Jussi S. Jauhiainen FT, suunnittelumaantieteen professori, Oulun yliopisto Staffan Lodenius arkkitehti, professori, Tampereen teknillinen yliopisto, Timo Ernvall Tkl, professori, Helsingin teknillinen korkeakoulu Jouko Siira, dosentti Jorma Panu maisema-arkkitehti, Tkl, ympäristösuunnittelija Vaasan kaupunki Antti Harjunen piiriagrologi Pro Agria Heikki Ollikainen talousneuvonnan vastaava, Pro Agria Alpo Törmänen suunnitteluagrologi, Pro Agria Soile Larivaara sosiaali- ja terveysjohtaja, Tyrnävän kunta Kristiina Peltola perusturvajohtaja, Lumijoen kunta Eeva Kokko perusturvajohtaja Limingan kunta Juhani Jäälinoja sivistystoimen johtaja Tyrnävän kunta, kansalaisopiston rehtori (Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä) Erkki Voutilainen terveystarkastaja, Limingan kunta Katja Forsström terveystarkastaja Tyrnävän kunta Veli-Matti Hietikko nuoriso-raittiussihteeri, Tyrnävän kunta Asiantuntijat kokoontuivat ensimmäisen kerran Tässä ensimmäisessä tapaamisessa osallistujille luotiin kuva siitä, miten seudun nykytilanne muuttuu kaavan toteutuessa. Kokoontumiseen osallistui arvioitsijoiden lisäksi seuturakennetiimi, jonka tehtävänä on valmistella yleiskaavaa sen eri työvaiheissa. 3
4 Toinen tapaaminen järjestettiin Tilaisuudessa asiantuntijoilla oli mahdollisuus esitellä vaikutusten arviointinsa. Tilaisuuden osallistujat, asiantuntijat sekä seuturakennetiimin jäsenet, keskustelivat arvioinnissa esiin tulleista asioista. Vaikutusten arvioinnit on esitetty tämän raportin kohdassa 2. Vaikutusten arviointi otetaan huomioon tarkistettaessa luonnosta yleiskaavan muutos- ja laajennusehdotukseksi. 4
5 2. Vaikutusten arviointi 2.1 Vaikutusten arviointi maankäytön ja rakennetun ympäristön näkökulmasta Kaj Nyman Arviossa otetaan kantaa vain niihin muutoksiin, jotka on tehty hyväksyttyyn yleiskaavaan, sekä Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntia käsittävään yleiskaavan laajennukseen. Joissakin asiayhteyksissä on kuitenkin mielekästä arvioida muutosta ja laajennusta osana koko seudun yleiskaavallista maankäytön järjestelmää. Tehtyjä suunnitteluratkaisuja pyritään arvioimaan sellaisenaan eikä verrattuna mahdollisiin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Vaikutukset maankäyttöön Yleiskaava voimistaa vallitsevia muutostrendejä. Yhdyskuntarakenne muuttuu kaikkialla ydinkeskustan ulkopuolella. Perinteinen monipuolisiin (myös julkisiin) palveluihin perustuva, joukkoliikennettä suosiva yhdyskuntarakenne hajoaa. Tilalle tulee kaupallisiin toimintoihin perustuva, henkilöautoliikennettä suosiva yhdyskuntarakenne. Vanhat paikalliset keskukset heikkenevät. Uusien kaupallisten keskittymien myötä kaupalliset palvelut jakaantuvat kaupunkiseudulle nykyistä tasapuolisemmin. Yleiskaava avaa runsaasti uusia rakentamisen mahdollisuuksia synnyttäen eri puolille seutua rakentamisen painetta, jota on vaikea säädellä, varsinkin kun toteutusyksiköt ovat entistä suuremmat. Jos toteuttamisen seudullinen suunnittelu sikäli kuin sellaiseen ryhdytään, mitä laki ei edellytä on samalla tavalla trendeihin mukautuvaa kuin yleiskaavakin, tasapainoinen kehitys jää haaveeksi: yleiskaavassa varatut rakentamisalueet otetaan käyttöön sattumanvaraisessa järjestyksessä. Avoin viljelty maisema säilyy. Uusi pientaloasutus laajentaa vanhoja yhdyskuntia reunoiltaan, mutta mielekäs rajautuminen avoimeen maisematilaan lienee aikaansaatavissa. Yleiskaava turvaa kohtuullisessa määrin merenrannan ja metsien virkistyskäytön. Lakeuden kylät säilyvät, sikäli kuin yleiskaavan kyläkouluja tukeva periaate toteutuu. Eläinurheilukeskukselle on löytynyt sopiva sijoitus. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakentaminen maisemallisesti arvokkaisiin tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviin ympäristöihin on yleiskaavassa tarkoin ohjattu, mikä osaltaan rajaa rakentamisen piiriin otettavat alueet. Rakennetun ympäristön muodostumiseen rakennusalueiden sisällä yleiskaava luonteensa mukaisesti ei ota kantaa, vaan siirtää vastuun alempiasteisille kaavoille. Kuitenkin jo se, että yleiskaavassa avataan rakentamiselle mahdollisuus, merkitsee tulevalle rakennetulle ympäristölle reunaehtoja, joita alempiasteinen kaavoitus ei voi parantaa. Erityisesti pääteiden liittymiin rakennettavien kaupallisten keskittymien suunnittelu tarjoaa ympäristön muodostamiselle lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia liikenneväylien hajottaessa rakennettavaa aluetta sekä toiminnallisesti, visuaalisesti että akustisesti. Mahdollisesti tarvittavat meluesteet pirstovat maankäyttöä vielä lisää. Kokemus osoittaa, että voimakkaaseen kasvuun perustuva suunnittelu tuottaa lähes poikkeuksetta heikkotasoisen rakennetun ympäristön. Syynä on lähinnä kiire, jolloin 5
6 tyydytään liian heikkoihin kompromisseihin. Laadukkaan ympäristön aikaansaaminen edellyttää siten poikkeuksellisia ponnistuksia. Perustelut Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaava on tavoitteellinen maankäyttösuunnitelma, siinä esitetään toivottu maankäytön ja liikenteen kokonaisuus tiettynä hetkenä kaukana tulevaisuudessa. Tähän liittyy erinäisiä vaikeuksia. Joudutaan ennakoimaan tulevaa kehitystä useilla parametreillä. Kun tulevaisuudesta ei ole tietoa, ennakoiminen on joko trendien (tai kehittyneessä ennakoinnissa trendien yhteisvaikutuksen) jatkamista tulevaisuuteen tai trendien taivuttamista johonkin toivottuun suuntaan, jolloin oikeastaan pitäisi puhua suunnitteista eikä ennusteista. Usein annetaan periksi houkutukselle jatkaa myönteisiksi arvioituja trendejä ja unohtaa kielteiset. Tästä syystä ensimmäinen valtioneuvoston vahvistamista valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista vaatii suunnittelun pohjaksi perustellun väestönkehitysarvion. Oulun seudun yleiskaavan muutos ja laajennus 2020 rakentuu, kuten hyväksyttykin yleiskaava, kuntien antamiin väestö- ja työpaikkasuunnitteisiin. Oletetaan, että poikkeuksellisen voimakas kasvu jatkuu Oulun seudulla pitkälle tulevaisuuteen, mikä mm. edellyttää, että Suomen talouskasvu myös on jatkuva. Optimistiset kasvuoletukset ovat johtaneet maksimaalisiin aluevarauksiin, jotka synnyttävät maankäyttöodotuksia jo ennen kuin yleiskaava on astunut voimaan. Kun avataan runsaasti maankäytön muuttamisen mahdollisuuksia, yleiskaavan ohjausvaikutus jää vastaavasti heikoksi. Yleiskaavan tehtäväksi muodostuu rakentamisen mahdollistaminen eri puolilla seutua, mutta se ei ota kantaa siihen, missä järjestyksessä seutua tulisi rakentaa. Seudun maankäytön kokonaiskehityksen järkevöittäminen jää muissa yhteyksissä tehtävien päätösten varaan. Onnistuminen on enemmän poliittisten päätöksentekijöiden kuin kaavoittajien taidoista kiinni. Seudun kaupallisten palvelujen pitkäaikainen eteläpainoitteisuus on hyvä esimerkki ohjaamisen vaikeudesta. Ei ole millään tavalla yllättävää, että yleiskaavaa laadittaessa on lähdetty tavoitesuunnittelun tielle. Useiden kuntien suunnitteluyhteistyö ei ehkä olisi muulla tavoin mahdollistakaan. Voidaan sanoa olevan maan tapa, että yleispiirteisiä kaavoja laadittaessa poimitaan laista maininnat tarpeellisten alueiden osoittamisesta (MRL 25, 35 ) ja unohdetaan maininnat maankäytön ohjaamisesta. Näin laadittuna yleiskaava kokoaa seudun monenlaiset kehittämisajatukset yhdeksi asiakirjaksi yhdensuuntaistaen eri osapuolten kunnat, valtio, yksityinen sektori suunnittelupyrkimyksiä, mikä vähentää kehittämisen kitkaa. Tämä on merkittävä saavutus. Mutta millaiseksi seutu todellisuudessa muotoutuu, jää arvattavaksi. Kaava osoittaa mahdollisuudet, kauppa tekee päätökset (Entrecon Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Oulun seudulla, s. 25). Trendit Mukautuessaan vallitseviin trendeihin yleiskaava samalla vahvistaa niitä. Voitaneen arvioitavana olevan yleiskaavan osalta yksilöidä seuraavat kolme trendiä: (1) Keskusverkko ydinkeskustan ulkopuolella muuttuu radikaalilla tavalla. Muutos tapahtuu kokonaan kaupan ehdoilla: uudet alakeskukset ovat yksipuolisen kaupallisia. Nykyiset alakeskukset kuntakeskukset mukaanlukien jäävät vaatimattomiksi paikallisiksi keskuksiksi. Kehityksen airut on ollut Zeppelin; Limingantullin Prisma ja Kaakkuriin rakenteilla oleva keskus jatkavat trendiä. Kuluttaja käyttäy 6
7 tyy kaupan sanelemilla ehdoilla, mikä myös vahvistaa trendiä. Kuntakeskukset heikkenevät myös yleiskaava-alueen rajojen ulkopuolella. (2) Osa Oulun seudun kasvusta suuntautuu yleiskaavan laajennusalueelle, jolle purkautuu lähinnä omakotirakentamisen painetta. Työpaikkakasvua ei mainittavassa määrin suuntaudu tälle alueelle. Kuntien omat väestö- ja työpaikka-arviot osoittavat, että työpaikkaomavaraisuus laskee laajennusalueella. Vastaavasti hyväksytyn yleiskaavan mukaan työpaikkakakasvu suuntautuu seudun keskiosiin. Pendelöinti siis kasvaa. Laajennusalueen kannalta kehitystä voidaan sopivimmin luonnehtia lähiöistymiseksi. (3) Uuden keskusverkoston mukainen maankäyttö edellyttää uudenlaista elämäntapaa, jonka esikuvana on elämä amerikkalaismallisessa autokaupungissa. Omakotiasumisen suosio vaikuttaa samaan suuntaan. Itsekannattava joukkoliikenne voidaan saada toimivaksi vain rajoitetuilla alueilla ( kehittämiskäytävät ). Yleiskaavan muutoksen luonnehdinta On kiistaton tosiasia, että väestönkasvun ja tulotason nousun myötä seudun asukkaiden ostovoima kasvaa. Siitä seuraa voimakas paine uudistaa kaupan alueellista rakennetta. Tälle paineelle on yleiskaavassa annettu periksi. Luotetaan ilmeisesti siihen, että ydinkeskustan vetovoima säilyy, vaikka se saa voimakkaita kilpailijoita. Yleiskaava sallii kaupan ennakoidun lisäkerrosalan sijoittumisen kokonaisuudessaan ydinkeskustan ulkopuolelle. Mutta miten käy, jos uusia keskuksia aletaan rakentaa, ja ostovoiman kasvu sitten syystä tai toisesta lakkaa? Otetaan suuria riskejä. Se mikä kaupan kannalta on rationaalista, voi hyvinkin olla ristiriidassa kokonaiskehityksen rationaalisuuden kanssa. Seudun pohjoisosa saa joka tapauksessa kauan kaivatun aluekeskuksen liikenteellisesti oivalliselle paikalle kaupallinen tyhjiö täyttyy. Kaupalliset maankäyttöyksiköt korostavat hyväksytyn yleiskaavan laatukäytävää. Kun ne kaikki suunnitellaan sijoitettaviksi päätieverkon liittymiin, on siitä seurauksena, että yhdyskuntarakenne alkaa yhä enemmän perustua henkilöauton käyttöön. Joukkoliikenteen kanavoiminen kulkemaan uusien kaupallisten keksittymien kautta ei tässä auta. Perinteinen joukkoliikennettä suosinut yhdyskuntarakenne hajoaa. Vain raiteisiin perustuva joukkoliikenne ja siihen tukeutuva tehokas rakentaminen voisi muuttaa kehityksen suuntaa. Tätä tulevaisuuden mahdollisuutta yleiskaava onneksi ei sulje pois. Yleiskaavan laajennuksen luonnehdinta Suunnittelutyölle on määritelty erinomainen tavoite: Yleiskaavassa nykyistä jokien ja teiden varteen sijoittuvaa asutusta täydennetään siten, että yhdyskuntarakenne tiivistyy hallitusti ja maisemallisesti arvokas Limingan lakeus säilyy edelleenkin. Tavoitteena on kehittää nykyisten kyläkeskusten lähialueita siten, että kunta- ja paikalliskeskusten palvelut kehittyvät sekä kyläkeskukset säilyvät elinvoimaisina. Yleiskaava säilyttää Limingan lakeuden. Se on huomattava saavutus. Myös lakeudelle sijoittuva kyläverkosto säilyy pääosin, tosin edellyttäen, että kyläkouluja säilyttävä periaate toteutuu, mikä tuskin tulee päätetyksi yleiskaavan yhteydessä. Maanviljelyksen harjoittamisen edellytykset on turvattu. Ranta- ja metsäalueet pysyvät virkistyskäytössä luonnonsuojelun tai maa- ja metsätalouden sallimissa puitteissa. Liminganlahden rannoille tulee jonkin verran kesämökkiasutusta aikaisemmissa suunnitelmissa tehtyjen kompromissien mukaisesti. Asutus seuraa teitä samalla luontevalla tavalla kuin aina ennenkin, mutta muilta osin yhdyskuntarakenne muuttuu. Sitä mukaa kuin yleiskaavan uusi keskusverk 7
8 ko toteutuu, perinteinen, osin maaseutumainen yhdyskuntarakenne hajoaa. Kyläkeskukset jäävät liian heikoiksi jäsentääkseen asutuksen nauhoja. Kuntalaiset eivät enää tapaa toisiaan kirkolla vaan toisessa kunnassa sijaitsevan kauppakeskuksen käytävillä. Tienvarsien avaaminen tilaa vievälle erikoiskaupalle on alkua kehitykselle, jossa kauppa aikaa myöten hylkää kuntakeskukset. Uusi yhdyskuntarakenne on nykyistä enemmän henkilöauton varassa. Suunnitellussa päätieverkossa tämä on otettu huomioon. Voimakkaimmat uudet maankäyttöyksiköt on laajennusalueellakin sijoitettu päätieverkon liittymiin. Nykyisten yhdyskuntien laidoille on varattu alueita pientalomuotoista uutta asutusta varten, joka voi olla mitä tahansa enintään kaksikerroksista asuntorakentamista. Todennäköisesti se useimmissa tapauksissa merkitsee tyyppipientaloja suhteellisen pienille tonteille. Ns. tiiviin-matalan asutustyypin läpimurto antaa odottaa itseään. Toteutumisen mahdollisuudet Vaikutusarvion laatiminen on mielekästä vain siinä tapauksessa, että arvioitavalla suunnitelmalla on toteutumisen edellytyksiä. Tulevaan kehitykseen vaikuttavien osatekijöiden (mm. tulevien päätöksentekijöiden tahto) yhteisvaikutus on mitä todennäköisimmin sellainen, että seudun maankäyttö vuonna 2020 tuskin on nyt laaditun yleiskaavan mukainen. Toisaalta on totta myös, että ehdotetut maankäytön muutokset noudattavat vallitsevia trendejä sen verran tarkasti ja on esitetty niin väljästi, että ainakin lähivuosina rakentamistoimenpiteet pysynevät kohtuullisen hyvin yleiskaavan määrittelemissä puitteissa. Vaikutusarvio ei täten voi koskea seutua vuonna 2020, vaan se koskee tehdyn yleiskaavan vaikutusta seudun maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön lähivuosina. Monet yleiskaavan ehdotukset, esim. uudet keskukset, ovat tavoittelemisen arvoisia vain jos niiden toteuttaminen on laadukasta. Siihen liittyviä pakkokeinoja ei lainsäädännössä kuitenkaan ole. Laatua syntyy vain, jos toteuttamisen osapuolet pitävät sitä sillä tavoin tavoiteltavana, että ollaan valmiit antamaan käyttöön tarpeelliset resurssit, ennen kaikkea aikaa. Tämä on kuitenkin kasvualueilla tuiki harvinaista. Esimerkkiaineistoa on maailma täynnä: laatu jää yleensä suunnitteluretoriikaksi. Kaakkurista löytyy paikallinen näyte. Kuten todettiin, yleiskaavan pääasiallinen tarkoitus on varata alueita tulevaa rakentamista varten. Tällainen lupaus ei ole peruttavissa, vaikka tarkemmassa suunnittelussa kävisikin ilmi, että paikka soveltuu huonosti aiottuun rakentamiseen. Satunnaisia huomautuksia Asuntoalueeksi määriteltyjen alueiden kaavamerkintä: Pääosin jo rakennettu asuntoalue, jonka täydentäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta voisi olla täsmällisempi, esim.: jota saadaan täydentää yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla Pientalovaltainen asutus on kaavamerkintänä sen verran epämääräinen, ettei siitä ole pääteltävissä, millaista enintään kaksikerroksista asuntorakentamista on tavoiteltu. Pienkerrostalot soveltuvat näille alueille sangen rajoitetusti; perinteinen omakotitalo ei ole sopivaa maankäyttöä joka paikkaan. Kaavamerkintää tiukentamalla lisättäisiin yleiskaavan ohjausvaikutuksia. Hämäräksi jää, miten voi olla logistisesti mielekästä sijoittaa koko seudun logistiikkakeskus seudun äärimmäiseen pohjoislaitaan. 8
9 Oulun kaupungin käyttämässä toteuttamissuunnittelujärjestelmässä voisi olla edellytyksiä kehityksen järkiperäistämiseen myös seudun tasolla, jos siihen löytyy poliittista tahtoa. 2.2 Vaikutusten arviointi talouden ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Jussi S. Jauhiainen Pyydettynä asiantuntijana suunnittelumaantieteen professorina esitän lausunnon Oulun seudun yleiskaavan 2020 muutoksesta ja laajennuksesta Liminkaan, Lumijoelle ja Tyrnävään koskien yhdyskuntarakennetta ja taloutta. Lausuntoni ei edusta Oulun yliopiston tai sen maantieteen laitoksen kantaa, vaan omaa näkökulmaani. Lausunnon perustana on Oulun seudun yleiskaavan 2020 muutos ja laajennus, joka on esitetty Raportissa 1 (luonnos ) ja sen liitekartoissa. Aiheeseen perehdyin pidetyssä kokouksessa, jossa seuturakennetiimi esitteli yleiskaavan muutosta ja laajennusta. Tutustuin myös alueeseen ja aihepiiriin tutkimusten ja julkaisujen avulla. Lausunnossa taustalla on Raportissa 1 esitetty väestön, työpaikkojen ja liikenteen määrä ja sijainti 2000-luvun alussa ja esitys niiden suunnitellusta sijainnista vuonna Tarkastelen näiden suhteen Oulun seudun yleiskaavan 2020 muutosta ja laajennusta talouden ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista, mutta yleisemmin myös muutosten ja laajennuksen merkitystä koko yleiskaavan kannalta. Kyseessä on selkeä kasvun yleiskaava, jossa osaava kasvun alueellinen ja ajallinen ohjaaminen on välttämätöntä. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 kohdennetaan seudulle erittäin suuri asukkaiden (46 000) ja työpaikkojen (39 000) määrällinen kasvu. Liikenteen esitetään kasvavan 50 prosenttia nykypäivään verrattuna (selvitys Oulun seudun liikenne 2020 suunnitelma). Väestön ostovoiman kasvu on 60 prosenttia ja tästä määritelty vähittäiskaupan nettopinta-alan lisäysarvio on kerrosneliömetriä (selvitys Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Oulun seudulla). Yleiskaavassa esitetty maankäyttö ja sen muutokset vaikuttavat seudulla ihmisten jokapäiväiseen elämään ja elinympäristön muotoutumiseen. Väestön määrän kasvun ja lisääntyvän hajaantumisen myötä liikenne lisääntyy, mitä lisää edelleen kulutuksen ympäristöjen uudelleenorganisointi Oulun seudulla, esimerkiksi kaupan suuryksiköiden suhteen. Keskeiseksi yleiskaavassa nousee kasvun ja maankäytön kehittämisen ohjaaminen ja rytmittäminen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti sekä yhdyskunnan että taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ympäristön kannalta. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 on taloudellisten vaikutusten ja yhdyskuntarakenteen kannalta kiinnitettävä huomiota: miten suunniteltu maankäyttö tukee kestävää kehitystä toisaalta koko Oulun seudulla, toisaalta laajennusalueella ja mitä laajennusalue vaikuttaa tästä näkökulmasta koko seudun kehitykseen? miten suunniteltu maankäytön kehittäminen rytmitetään alueellis-ajallisesti eli miten yhdyskuntarakenteen maankäyttöä kehitetään ja rakennetaan kokonaisuuksina, jossa työpaikat, asuminen ja palvelut ovat lähellä toisiaan? miten suunniteltu maankäyttö vaikuttaa liikenteen kehitykseen seudulla ja laajennusalueella ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia tällä on? 9
10 Tausta Yleiskaavan laajennusalue kattaa kolmen Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä kunnan alueen, jotka laajentavat Oulun seudun yleiskaavaa 2020 etelään ja lounaaseen. Lisäksi esitetään määrättyjen alueiden maankäytön muutoksia, varsinkin liittyen kaupallisiin palveluihin. Seudun yleiskaavan laajentaminen on alueellisesti merkittävä. Oulun kaupunkiseudun eteläisen osan merkitys nousee ja se ulottuu kauemmas. Laajennusalueen nykymerkitys väestöllisesti on melko pieni ( asukasta) ajatellen koko seutua ( asukasta). Laajennusalueen nykyväestö tuo laajentumisvaiheessa noin joka neljännentoista asukkaan lisää koko seudun väkilukuun. Nykyiseen Oulun ulkopuoliseen seudun väestöön tuo nyt laajennettava alue lähes joka neljännen asukkaan lisää. Taulukossa 1 on esitetty, millä tavoin väkiluvun muutokset tulevat tapahtumaan Oulun seudulla vuoteen 2020 mennessä. Nyt laajennettavan alueen osuus koko seudun väestöstä kasvaa. Laajennusalueen väkiluvun kasvuvauhti on esitetty kaksinkertaiseksi verrattuna muuhun Oulun seudun väestöön. Taulukko 1. Oulun seudun yleiskaava-alueen väkiluku nyt ja tulevaisuudessa nykytilanne 2020 kasvu Oulu ,5% ,2% ,4% laajennusalue ,7% ,9% ,2% muu yleiskaava-alue ,8% ,9% ,4% yhteensä ,0% ,0% ,9% Työpaikkojen määrän on esitetty kasvavan erittäin voimakkaasti nykyisen Oulun seudun yleiskaavan alueella eli se kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Työpaikkojen määrällinen kasvu on suurinta Oulussa, mutta suhteellisesti nopeinta nykyisen yleiskaavan Oulun kaupungin ulkopuolisella alueella, jonne työpaikkoja tullee kolme neljästä lisää. Laajennusalueelle on esitetty kaikkien pienin työpaikkojen kasvu määrällisesti ja suhteellisesti (taulukko 2). Sinne tulee joka kolmas työpaikka lisää. Taulukko 2. Oulun seudun yleiskaava-alueen työpaikat nyt ja tulevaisuudessa nykytilanne 2020 kasvu Oulu ,1% ,7% ,8% laajennusalue ,8% ,5% ,9% muu yleiskaava-alue ,1% ,8% ,2% yhteensä ,0% ,0% ,8% Vuonna 2020 on koko Oulun seudun yleiskaava-alueella keskimäärin kaksi asukasta yhtä työpaikkaa kohti, mutta laajennusalueella asukkaita on yli kaksinkertainen määrä eli 4,5 yhtä työpaikkaa kohden. Vuodesta 2000 vuoteen 2020 laa 10
11 jennusalueella asukkaiden määrä yhtä työpaikkaa kohden poikkeuksellisesti kasvaa (+6,4 prosenttia). Muualla seudulla asukkaiden määrä työpaikkaa kohden vähenee selvästi: Oulussa (-14,6 prosenttia) ja Oulun ulkopuolisella alueella (-30,4 prosenttia). Havaintoja yleiskaavasta talouden ja yhdyskuntarakenteen vaikutusten suhteen Suunniteltu asuminen laajennusalueella on suureksi osaksi pientalovaltaisista (AP, A-1). Käytännöksi muodostunevat kahden tai jopa kolmen auton perheet. Lumijoelle esitetty maankäyttö on taloudellisessa mielessä määrältään vähäistä ja kestävää. Limingan ja osittain Tyrnävän suhteen on esitetystä kehityksestä vaarana, että niistä muotoutuu vuoteen 2020 mennessä huolestuttavassa määrin Oulun kaupunkiseudun nukkumataajama, josta pendelöidään päivittäin niin työpaikoille kuin kuluttamisen kohteisiin. Nämä työpaikat ja kuluttamisen kohteet voivat sijaita osittain Oulun eteläpuolella, mutta suureksi osaksi Oulussa tai sen pohjoispuolella. Työpaikat, asuminen ja kuluttaminen eivät riittävästi kohtaa alueellisesti. Yhdyskuntarakenne hajaantuu ja kaupunkiseutu laajenee sykäyksittäin ja osittain hallitsemattomasti, vaikka sitä yleiskaavalla yritetään suunnata. Lisääntyy oleellisesti liikenteessä pakollisesti vietetty aika, millä on kansantaloudellisesti ja ympäristöllisesti kielteinen vaikutus. Liminkaan on merkitty tiivistyväksi A1-alueeksi pitkä osuus, joka on valtatien välittömässä läheisyydessä. Melu- yms. ympäristöhaitat ovat ilmeiset, mikä vähentää alueen viihtyvyyttä ja sen taloudellista arvostusta. Yleiskaavassa merkitty suuremman tien oikaisu arvokkaan Tyrnävän peltomaiseman läpi voi jäädä toteutumatta vuoden 2020 jälkeen, mikäli tuolloin kiinnitetään nykyistä enemmän ympäristö- ja maisemaarvoihin. Tällöin liikenne valtatiellä kasvaa entisestään ja valtatietä myötäilevän asumisnauhan käytettävyys asuinalueena laskee. Tämän lisäasumisen sijoittamista muualle tulisi harkita. Tiiviin ja matalan asuin(yhdyskunta)rakenteen mielekkyyttä tulee pohtia. Yleiskaavassa osittain muutoksena esitetty kaupallisten (suur)yksiköiden lisäämisen ja sijoittamisen välttämättömyys ja sijoittamisen vaikutus tulisi arvioida tarkemmin. Kaupallisten rakenteiden uudistaminen vaikuttaa asukkaiden lähiympäristön lähipalvelujen ja lähikauppojen tarjontaan. Kielteinen vaikutus vähentää yhdyskuntarakenteen taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. (Suur)yksiköiden määrällisessä ja laadullisessa uudistamisessa tulisi kiinnittää suurempaa huomiota kaupan yksiköiden sijoittamisen ajalliseen rytmiin. Ei tule osoittaa kaupallisten rakenteiden niin nopeaa ja laajaa kehitystä ilman että olisi tietoa kaupan uudelleenorganisoinnin ja laajentamisen taloudellisista pitkäaikaisista vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen. Myös epäsuorat taloudelliset vaikutukset on huomioitava, joista tärkeinä ovat liikenteen ympäristöhaitat (melu, saaste, liikenneturvattomuus) ja autojen viemän tilan ja autoriippuvuuden merkitys asuinalueen arvostuksessa. Yleiskaavassa tulisi kiinnittää voimakkaammin huomiota esitetyn maankäytön kehityksen ajalliseen rytmittämiseen laajennusalueella niin, että toteutetaan alueellisesti kompakteja kokonaisuuksia samanaikaisesti asuntojen, työpaikkojen, kulutuksen ja palvelujen suhteen. Mielestäni kaavaan voitaisiin kirjoittaa sisään jopa määrättyjä ajallisia maankäytön kehittämisen tavoitteita. Tällä tavoin voidaan parantaa kaavan taloudellisia vaikutuksia ja välttää keskeneräisen kehityksen tuomia taloudellisia ja muitakin ongelmia. Oulun seudun yleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa tulisi perustella selkeästi, yksiselitteisesti ja vakuuttavasti, miten kaavaehdotuksen maankäyttö tu 11
12 kee ja toteuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä yleiskaava-alueella. 2.3 Vaikutusten arviointi kaupallisten palvelujen näkökulmasta Staffan Lodenius Kaupan vaikutusten arvioimisesta yleiskaavatasolla Erityisesti päivittäistavarakaupan käytettävyys on merkittävä laatutekijä asukkaiden kannalta. Kaupallisten palvelujen sijoittuminen ja mitoitus on markkinaehtoista: kauppa pyrkii tarjoamaan kuluttajille hyvän saavutettavuuden kannattavuuden puitteissa. Maankäytön suunnittelu pystyy vaikuttamaan kaupan palveluverkostoon lähinnä kahta kautta: toisaalta ohjaamalla asutusta ja liikenneverkkoa siten, että muodostuu palvelujen sekä kuluttajien että tarjoajien kannalta toimiva yhdyskuntarakenne, sekä toisaalta käyttämällä kunnan kaavamonopolia rakennushankkeiden hyväksymisessä tai hylkäämisessä. Toimivan yhdyskuntarakenteen tavoittelu on lähellä yleisesti omaksuttua eheyttävän suunnittelun käsitettä. Tavoitteena on olevien rakenteiden ja arvojen vaaliminen, kohentaminen ja hyödyntäminen sekä kestävän kehityksen kaikinpuolinen edistäminen mm. parantamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen oloja, autosta riippuvuutta vähentäen. Kunnan yksinoikeus säädellä maankäyttöä toteutuu kaavoituksen keinoin yleiskaavasta asemakaavan kautta rakennusvalvontaan maankäyttövarausten ja kaavamääräysten kautta. Yksityisen toimijan kannalta tämä tarkoittaa lähinnä reunaehtojen määrittelemistä. Edellinen ohjauskeino on sisällöltään painavampi, jälkimmäinen taas konkreettisempi ja vaikutuksiltaan välittömämpi (ja siten myös alttiimpi muutoksille ja poikkeamille). Maankäyttömuutosten vaikutuksia arvioidaan yleensä vertailemalla toisiinsa lähtötilannetta ja vaihtoehtoisia tulevia tilanteita. Kaupan palveluverkon kohdalla tämä on useasta syystä vaikeaa: vertaillaanko nykytilanteeseen, tällä hetkellä voimassa olevien kaavojen (maakunta-, yleis- ja detaljikaavoihin) mukaiseen tilanvaraustilanteeseen vai nykytrendien mukaiseen, ohjaamattomaan tilanteeseen? Missä määrin kaavoituksen avulla pystytään ylipäätään ohjaamaan kaupan sijoittumista, yksikkökoosta ja tuotevalikoimasta puhumattakaan? Miten otetaan aikatähtäin huomioon kun seudun yleiskaava tähtää n. 20 vuotta eteenpäin, muuttuvat kaupan konseptit ja kauppaa koskevat säädökset ja normit yleensä selvästi nopeammin? Seuraavassa onkin ensisijaisesti pyritty tunnistamaan palveluverkoston ja maankäytön välisiä vuorovaikutussuhteita ja arvioimaan välittömien ja välillisten vaikutusten suuntaa. Seudun yleiskaava ja sen muutos/laajennus Oulun seudun yleiskaava on hyväksytty v ja on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaava-alue laajennetaan etelään kolmen kunnan alueelle ja samalla esitetään pienehköjä muutoksia hyväksyttyyn yleiskaavaan. Yleiskaava tukeutuu keskusverkoston ja kaupan suuryksikkövarausten osalta asiantuntijaselvitykseen (Entrecon Oy 2003). Sen mukaan Oulun seudulla ostovoiman kasvu vuoteen 2020 mennessä on n. 12
13 60% ja myymälätarjonnan laskennallinen lisätarve on n kem2, joten sekä päivittäis- että erikoistavarakaupan puolella on mahdollista rakentaa uusia suuryksiköitä ja samalla ylläpitää kunta- ja paikalliskeskusten tarjonta. Keskusverkko Laajennusalueen ehdotettu keskusverkko perustuu olevaan yhdyskuntarakenteeseen ollen varsin kattava ja tasapuolinen: - keskustatoimintojen alueet (C-2): kuntakeskukset; julkiset ja yksityiset palvelut, m.l. vähittäiskaupan suuryksikkö, - lähikeskukset: Limingan Tupos (2000 as), Tyrnävän Murto (1200 as) ja Temmes; julkiset palvelut ja kaupalliset lähipalvelut. - kyläkeskukset: Limingan Alatemmes, Ketunmaa ja Rantakylä, Tyrnävän Jokisilta, Markkuu ja Ängeslevä; yleensä kyläkoulu ja lähikauppa. Keskusverkkoa täydentävät yksityisten kaupallisten palvelujen varaukset: - uusi palvelujen ja hallinnon, ensisijaisesti tilaa vievän erikoiskaupan alue (P) Tupoksen liittymän länsipuolelle sekä moottoritien ja rautatien väliselle alueelle sekä laajennusvaraus Kempeleen puolelle, - uudet palvelujen ja hallinnon alueet (P) laajennuksineen Haaransillan liittymän yhteyteen sekä Limingan keskustaan johtavan tien varsi ja vt 8 liittymän alueet, - pieni kehitettävä palvelujen ja hallinnon alue (P) Limingassa Lumijoentien liittymässä, - liikennehakuisten palvelujen ja yritystoiminnan alueet (P-1): nykyinen Limingan Tupoksen alue ja uutena pohjoispuolella oleva Tyrnäväntien ja kuntien rajan välinen alue; Tyrnävän Vaaranmaantien koillisneljännekseen TP/P-alue. Yleiskaavan laajennusalueella ei ole osoitettu kaupan suuryksiköitä keskusta-alueiden ulkopuolelle. Uudet tai kehitettävät yksityisten palvelujen alueet ja kohteet sijaitsevat valtateiden 4 ja 8 varsilla ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti tilaa vievää erikoiskauppa sekä liikennepalveluja varten, eivätkä näin ollen varsinaisesti kilpaile kuntakeskusten kanssa. Yleiskaavan muutos Seudun yleiskaavaan esitetyt muutokset merkitsevät pääosin maankäyttövarausten nostamista palveluhierarkiassa ylöspäin, eli sallitaan kaupallisesti arvokkaampaa käyttötarkoitusta kuin nykyisessä hyväksytyssä yleiskaavaehdotuksessa: - Haukiputaan Murtoperä: SE-2 > P-1 (= liikennepalvelut); SE-2 > RM (= matkailupalvelut), - Ritaharju: P > KM (= vähittäiskaupan suuryksikkö); TP > P (= erityiskauppa, retailpark tms), - Holstinmäki: V > P (= erikoistavarakaupan suuryksikkö), - Kiimingin yrityspuisto: TP > TP/P (= myös vapaa-ajan myymälät tms sallittu). Yhdessä tapauksessa muutoksessa rajoitetaan käyttötarkoitus: - Ouluntulli: P > P-1 (= liikennepalveluasema), ja lisäksi on kaksi pienehköä, muuhun maankäyttöön kohdistuvaa, kaava-alueen laajennukseen liittyvää muutosta: - Muhos: M > seututie; M > SL. Voidaan siis päätellä, että muutospaineet korostetusti kohdistuvat valtateiden varsien nykyisten tai potentiaalisten palvelualueiden käytön tehostamiseen. Tällainen trendi saattaa hyvin olla jatkossakin vallitseva. Jotta palveluverkon alueellisesti tasapuolinen kehittyminen varmistettaisiin tulee jatkossakin eriasteisissa kaavoissa huolellisesti arvioida esille tulevien hankkeiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkostoon. 13
14 Vaikutusten arviointitaulukko Seuraavassa on pyritty arvioimaan palvelurakenteen muutosten vaikutuksia ympäristöoppaan Kauppa kaavoituksessa esitetyn kriteeristön mukaisesti. Varsinaisen vertailuasetelman puuttuessa tarkastellaan tilannetta, jossa kaupan keskittyminen jatkuu, mutta hallitusti, yleiskaavan osoittamien sijoitusperiaatteiden mukaisesti. Pitää kuitenkin muistaa, ettei yleiskaava sinänsä aja kaupallisten palelujen keskittymiseen, joten taulukossa esitetyt kielteiset vaikutukset saattavat tapahtua yleiskaavasta huolimatta, ei yleiskaavasta johtuen. 1. Palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset palvelutarjonnan alueellinen kehitys + * edellytykset tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen Oulun eteläpuolisilla alueilla ovat olemassa kuntakeskusten edellytykset kehittää kaupallista vetovoimaansa +/- * kuntakeskukset (Lumijoki, Liminka, Tyrnävä) sijaitsevat sivussa vt4-käytävästä, joten tämän voimakas kehittäminen saattaa vaikuttaa keskuksiin epäedullisesti suuryksiköiden ja myymäläkeskittymien rooli tasapainoisessa palveluverkossa + * suuryksiköt ja alueelliset keskukset täydentävät toisiaan myymälöiden taloudelliset toimintaedellytykset + * kauppapaikkavarausten sijainti keskenään ja suhteessa asutukseen varsin edullinen kaupallisten palvelujen suhde julkisiin palveluihin 0/- * kaupalliset ja yksityiset palvelut eivät erityisesti tue toisiaan edelliset tukeutuvat korostetusti liikennejärjestelmään, jälkimmäiset asutuskeskittymiin 2. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset palvelurakenteen muutosten vaikutukset seudulliseen /kunnalliseen keskusverkkoon 0 * ei odotettavissa oleellisia muutoksia taajamatoimintojen ja väestökasvun vaikutus palvelujen tarpeeseen ja sijoittumiseen 0/+ * väestökasvu tukee kaavan mukaisen palveluverkon kehittymistä uusien kaupallisten yksiköiden vaikutus keskustojen vetovoimaisuuteen ja palvelutarjontaan - * vt4-käytävän palelut saattavat kilpailla Limingan ja Tyrnävän kuntakeskusten ja Tupoksen kyläkeskuksen kanssa uusien järjestelyjen ja infrastruktuurin tarve 0 * ei merkittäviä uudelleenjärjestelytarpeita liittymiä tms lukuunottamatta alue- ja yhdyskuntarakenteen eheytyminen vs hajoaminen +/- * perusratkaisu eheyttävä, mutta liikennehakuiset palvelualueet saattavat edistää hajoamista 3. Liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset vaikutukset kulkumuotojen käyttöön asiointimatkoilla 0 * kaavaratkaisu tuskin edistää muttei hillitsekään kehitystä kohti lisääntyvää autollista asiointia vaikutus henkilöautomatkojen liikennesuoritteeseen - * todennäköisesti henkilöautomatkojen liikennesuorite kasvaa kapasiteetin riittävyys - * eri liikkumisväylien ja -välineiden kapasiteetti riittävä, mutta asiointi- ja kaukoliikenteen päällekkäisyys saattaa ruuhkauttaa joitakin liittymiä vaikutus julkisen ja kevyen liikenteen käyttöön 0/- * huolimatta siitä, että palvelualueet pääosin hyvin saavutettavissa muutoinkin kuin yksityisautolla on vaarana että julkisen ja kevyen liikenteen käyttö suhteellisesti vähenee vaikutus huolto- ja tavaraliikenteeseen + * kaupan keskitetty logistiikka vähentää kokonaissuoritteita sekä keskusta- ja asuinalueisiin kohdistuvia häiriöitä 4. Elinympäristön laatuun kohdistuvat vaikutukset liikenteen päästöt/melu 0/- * keskuksiin sijoittuvat suuryksiköt lisäävät paikallisia ympäristöhäiriöitä, liikennekäytäviin sijoitetut vain marginaalisesti elinympäristön turvallisuus 0/- * keskuksissa suuryksiköt aiheuttavat liikenneturvallisuushaittoja, liikennekäytävissä pikemmin sosiaalisia riskejä 14
15 vaikutus rakennettuun ympäristöön ja maisemaan - * suuryksiköt yleensä vaikea sovittaa kuntakeskusten mittakaavaan ja/tai avoimeen maisemaan; suurimittakaavaiseen valtatieympäristöön ne saattavat sopia luontevammin 5. Kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset palvelujen koettu / todellinen saavutettavuus -/+ * palveluverkon keskittyminen ja suuryksiköiden painottuminen heikentää autottomien todellista ja koettua saavutettavuutta, mutta autollisten kannalta palvelutarjonta saattaa parantua elämäntapa ja mahdollisuudet poikkeavaan (esim. ekologisesti painotettuun) elämäntapaan 0 * yleiskaava-alueella on tarjolla asuinympäristöjä kaikentyyppisille elintavoille vaikutus eri väestöryhmiin ja palvelujen tasa-arvoiseen käytettävyyteen 0/- * mikäli autoriippuvuus kasvaa, lisää se eriarvoisuutta, mutta asuntotarjonnan moninaisuus myös liikkumistottumusten suhteen on riittävä lähikauppojen toimintaedellytykset 0/- * kaupan keskittyminen heikentää lähikauppoja, vaikka yleiskaava ei erityisesti pakota tämänsuuntaiseen kehitykseen 6. Kauppaan kohdistuvat vaikutukset ostovoiman siirtymät 0 * kuluttajilla on tarjolla eriasteisia palvelukeskuksia eikä yleiskaava sinänsä aiheuta ostovoiman siirtymisiä kilpailuasetelman, myymälärakenteen ja kannattavuuden muutos 0 * yleiskaava mahdollistaa myymälärakenteen muutosta, muttei pakota siihen vaikutus kaupan työllisyyteen ja työllistämismahdollisuuksiin + * väestökasvu parantaa kaupan työllistämismahdollisuuksia 7. Yhdyskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset liikennekustannukset - * kaupan mahdollinen keskittyminen siirtää liikennekustannuksia kaupasta kuluttajille ja lisää kokonaissuoritetta maapohjaan ja infraan liittyvät arvot/tulot ja kustannukset 0 * palvelurakenteen muutosten heijastumat kiinteistöarvoihin tai infrakustannuksiin jäänevät vähäisiksi Yhteenveto / johtopäätökset Toteutuvien kaupallisten palvelujen kokonaismitoitusta tai sijoittelua ei pystytä kaupunkiseututason kaavoituksella ohjaamaan tai ennakoimaan, joten muutosten vaikutuksiakaan ei luotettavasti pystytä arvioimaan. Yleisesti ottaen voidaan arvioida, että ehdotettu keskusrakenne ja kaupan suuryksiköiden sijoitus vastaavat varsin hyvin yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita kuten 'eheyttävän suunnittelun' periaatteita. Kaavajärjestelmän antamia keinoja maankäytön, liikenteen ja esimerkiksi kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaukseen on käytetty johdonmukaisesti hyväksi. Kaupan rakenne tukeutuu aluekeskusten, kauppakeskusten ja suuryksiköiden osalta hyvin voimakkaasti vt 4:ään, joka on Oulun keskustan kohdalla tangentiaalinen väylä ja kehysvyöhykkeillä säteittäinen. Palvelukeskittymät ovat hyvin saavutettavissa lähes kaikista kaupunginosista ja taajamista. Moottoritietasoisen valtakunnanväylän valjastaminen kaupunkiseudun palvelurakenteen rungoksi sisältää omat haasteensa. Yleiskaavassa tien varsi onkin merkitty laatukäytäväksi, mikä sisältää sellaiset periaatteet kuin eri liikennemuotojen (myös joukko- ja kevytliikenteen) keskinäinen integrointi sekä ympäristöllisten arvojen vaaliminen ja kehittäminen. Keskeisiksi haasteiksi jää näiden laatutekijöiden toteutumisen varmistaminen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen ylikunnallisista liikennesuoritetarpeista tinkimättä (kapasiteetti-, sujuvuus-, turvallisuus-, orientoitavuus- yms. kriteerit). Voidaan näin ollen arvioida, että palvelurakenteen voimakas sitominen vt 4:n varaan sisältää mahdollisuuksien ohella myös tiettyjä riski-, epävarmuus- ja eturistiriitatekijöitä. Samoin se voimistaa kaupallisen ja julkisen palveluverkostojen eriytymistä toisistaan, kun opetus-, sosiaali-, liikunta- yms palvelut mieluummin noudattavat asutusrakennetta kuin liikenneverkkoa. Kun kaupan suuryksiköt sijoittuvat liikenteen pääväylien varsille, jää toisaalta pienemmille kaupan yksikölle riittävästi ostovoimaa ja elintilaa asuntoalueiden ja taajamien keskeltä, esim. julkisten palvelujen yhteyteen. Kaupallisten palvelujen moninaisuus voi hyvin toteutua seudun yleiskaavan puitteissa. 15
16 2.4 Vaikutusten arviointi liikenteen näkökulmasta Timo Ernvall Yleistä Oulun seudun yleiskaavaan 2020 ollaan liittämässä laajennusalueena edellisen kaavaalueen eteläpuolelle Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntien alueet. Tämän lisäksi hyväksyttyyn, mutta ympäristöministeriössä vielä vahvistettavana olevaan yleiskaavaan ollaan tekemässä kaikkiaan seitsemän eri suppean alueen käyttötarkoituksen muutosta. Tämä arvio käsittelee pääosin laajennoksen liikenteellisiä vaikutuksia, mutta lopussa otetaan erikseen kantaa myös kaavamuutosten aiheuttamiin mahdollisiin vaikutuksiin. Kuntien kasvuodotukset Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kasvuennusteet vuoteen 2020 ovat varsin rohkeita ja edellyttävät huomattavaa maankäytön lisäämistä. Lumijoen asutuksen kasvu keskittyy kuntakeskuksen yhteyteen, eikä uusia työpaikka- ja palvelualueita esitetä. Tyrnävän keskittää kasvuaan kolmeen keskeisen taajamansa, kuntakeskuksen. Murron ja Temmeksen alueille ja niiden lisäksi maaseutumaisen asumisen täydentämistä muutamalle pienemmälle alueelle. Näistä yksi on nelostien varsi laajahkolla alueella Temmeksen taajaman pohjois- ja itäpuolella. Uusien työpaikkojen, joiden määräksi kunta odottaa 50 % nykyisestä, on tarkoitus sijoittua kuntakeskukseen sekä nelostien varteen uudelle teollisuusalueelle lähelle Limingan rajaa. Limingan kasvualueet sijoittuvat laajemmalle. Asuinalueita esitetään erityisesti Tupoksen alueelle sekä nykyisen keskustaajaman reunoille ulottuen aina nykyisen 8-tien eteläpuolelle asti. Maaseutumaisen asutuksen tiivistämistä kaavaillaan Tupoksen laidoille, laajasti Rantakylän ja Ketunmaan alueille sekä hyvin pitkälle matkalle nelostien vartta Haaransillan liittymästä etelään Alatemmeksen kohdalle. Lisäksi Liminganlahden pohjukkaan esitetään aluetta, jolla on mahdollisuuksia myös lomaasutukselle. Laajahkon teollisuusalueen odotetaan syntyvän vanhan nelostien varteen keskustaajaman ja Tupoksen välille. Merkittävää on lukuisten uusien P- ja TPmerkintöjen määrä. Niitä esitetään sekä Tupokselle moottoritien liittymän läheisyyteen, laajasti Haaransillan liittymän lähialueille sekä 8-tien eteläpuolelle keskustaajaman kohdalla. Tärkeimmät liikenneyhteydet Nykyisin tarkasteltava alueen tukeutuu voimakkaasti Ouluun, jossa huomattava osa kuntien asukkaista käy työssä. Kuntien omien työpaikkojen ohella myös Kempele ja Oulunsalo ovat alueelta työssäkäyntikuntia. Työmatkaliikenne tapahtuu pääosin henkilöautoilla valtatietä 4 käyttäen. Bussiyhteydet seutuliikenteessä ovat kohtalaiset Ouluun, mutta kuntien väliset ja sisäiset yhteydet ovat joukkoliikenteessä huonot. Pitkämatkainen liikenne alueelta tapahtuu pääosin henkilöautoilla valtateitä 4 ja 8 sekä kantatietä 86 pitkin. Pikavuorojen pysäkit sijaitsevat em. valtateiden varsilla. Rautatie kulkee alueen halki, mutta kaukojunien lähimmät pysähtymispaikat ovat Oulu ja Ruukki. Lentoasema on Oulunsalossa, jonne kuljetaan valtatie 4:n Kempeleen tai Oulun Lentokentäntien liittymien kautta. 16
17 Em. valta- ja kantatieverkkoa täydentävät tärkeimmät maantieyhteydet ovat Limingasta Lumijoen ja Siikajoen kautta Raaheen, Tyrnävältä Muhokselle sekä nykyisen moottoritien rinnakkaisyhteys Haaransillan ja Tupoksen välillä. Paikallista liikennettä palvelevat alempitasoiset yhteydet keskeisten taajamien välillä. Liikenneverkkojen kehitystavoitteet Tavoitevuoteen 2020 mennessä keskeisimmät moottoriajoneuvoliikenteen verkon kehittämistarpeet ovat valtatien 4 moottoriosuuden toteuttaminen Tyrnävän ja Limingan rajalta nykyisen vt 4:n linjauksen itäpuolella noin 2 km Haaransillan liittymän pohjoispuolelle sekä yhtenäisen kevyen liikenteen laatukäytäväverkon toteuttaminen. Tällöin Tyrnävältä muodostuisi valtatie 4:lle ja sen sivua myöten kevyen liikenteen yhteys Ouluun asti. Laatukäytävät sisältäisivät myös yhteydet Lumijoki-Liminka ja Liminka-Tupos. Tämän lisäksi kunnat täydentävät laatukäytäviä omilla asemakaava-aleillaan. Uusia yhteystarpeita, vanhojen kehittämistarpeita tai laajempia kevyen liikenteen yhteyksiä on esitetty erityisesti Tyrnävän Murron alueen ja Tyrnävän kuntakeskuksen sekä Murron ja Kempeleen välille. Myös yhteystarpeelle Tupokselta Oulunsalon lentoasemalle, joka lyhentäisi merkittävästi matkaa tarkastelualueelta sekä luonnollisesti myös Raahesta ja muualta vt 8:n suunnasta lentoasemalle kulkevien matkaa, on löytynyt kannatusta. Kaavaillut maankäytön muutokset ja lisäykset merkitsevät luonnollisesti huomattavaa liikenneväylien lisärakentamistarvetta kuntien uudistuvilla asemakaava-alueilla. Vaikutusarviointi Liikenneverkot Liikennemäärät tarkastelualueella keskittyvät valtateille 4 ja 8. Haaransillan liittymästä vt 4:ä etelään KVL on nykyisin n ajon./vrk, länteen vt 8:n suuntaan n ja pohjoiseen Oulun suuntaan n ajon./vrk. Limingasta Lumijoelle liikennemäärä jää alle 2000 ajon./vrk ja Tyrnävä-Muhos-tiellä runsaaseen 1300 ajon./vrk. Kun tuleva liikenteen kasvu otetaan huomioon, liikenteelliset ongelmat kohdentuvat selkeästi ja edellyttävät lähinnä Haaransillalta etelään esitetyn moottoritieyhteyden ja toisaalta Haaransillalta kt 86:n liittymään ulottuvan vt 8:n merkittävää kehittämistä. Kapasiteettiongelmia tulee esiintymään myöhemmin myös useissa vt 4:n ja alemman tieverkon liittymissä. Erityisesti ongelma on em. vt 8:n osuus, jolle ollaan kaavaluonnoksessa esittämässä eritasoliittymän ohella myös kiertoliittymäratkaisuja. Voidaan kysyä onko valtatieverkolle, jonka liikennemäärä ja erityisesti raskaan liikenteen määrä on hyvin suuri, tarpeen synnyttää lisää pullonkauloja. Ongelmaa pahentaa edelleen suunnitelma lisätä asumista, työpaikkoja ja palveluja vt. 8:n eteläpuolelle keskustaajaman kohdalle sekä Haaransillan liittymän läheisyyteen. Maankäytön muutoksista tulisi pidättäytyä tai luopua kokonaan ennen kuin vt 8:n liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmat on ratkaistu. Vastaavasti vt 4:n varren asutuksen kehittämissuunnitelmista Alatemmeksen osalta tulisi niin ikään pidättäytyä kunnes esitetty uusi moottoritieosuus on valmis. Kevyen liikenteen verkot tulisi toteuttaa esitetyssä laajuudessa mahdollisimman nopeasti, sekä kiinnittää niiden ja ajoneuvoliikenteen risteämisratkaisuihin myös kuntien keskustoissa erityinen huomio. 17
18 Kuntakeskuksissa Tyrnävällä ja Limingassa liikennemäärät ovat jo nykyisellään korkeita. Tämä edellyttää tulevaisuudessa varautumista erityisesti kyseisten keskustojen turvallisuuden kehittämiseen. Joukkoliikenne Kuten aiemmin todettiin, tarkastelualueen kunnat tukeutuvat pitkälle Ouluun työpaikkatarjonnan suhteen. Erityisesti Limingan Tupos ja Tyrnävän Murto ovat selkeästi Oulu-hakuisia. Näin ollen myös palvelut hankitaan suurelta osalta Oulusta tai matkan varrelta. Kuntien oma palveluvarustus, kaupat, kunnalliset palvelut ja vapaa-aikaan liittyvät toiminnot, keskittyvät lähinnä kuntakeskuksiin, eikä muissa kylissä ole juuri lähikauppaa ja ala-astetta enempää toimintaa. Joukkoliikenteen kehittämisen ei kuntien tulevaisuudessakin alhaisten väestöpohjien vuoksi liene mahdollista järjestää nykymuotoista bussiliikennettä koulukuljetusten lisäksi kunnan sisäisten yhteystarpeiden hoitoon. Tilauspohjainen joukkoliikenne saattaisi olla yksi kehittelykelpoinen vaihtoehto. Kuntien yhdessä organisoimat ja kuntarajat ylittävät palvelulinjat, jotka kiertäisivät keskeisten palvelukeskittymien (esim. Kaakkuri, Zeppelin, Tupos, Haaransilta?, kuntakeskukset) kautta, voisivat helpottaa esimerkiksi autottomien liikkumista. Ouluun bussiyhteydet ovat olemassa keskeisistä kyläkeskuksista, mutta yhteyksien palvelutasoa vuoromäärien, -välin ja liikennöintiaikojen suhteen tulisi kehittää. Joukkoliikenteen käyttöä helpottaisi myös toimivampi vaihto- ja lippujärjestelmä, joka sallisi myös riittävän pitkät pysähdykset matkan aikana. Joukkoliikenteen yhteystarpeita Kempeleen ja Oulunsalon (vrt. edellä mainittu uusi tieyhteys) suuntaan tulisi myös selvittää. Alueen palvelut Kuten edellä todettiin alueen palveluvarustuksen odotetaan lisääntyvän kuntakeskusten lisäksi erityisesti valtateiden läheisyydessä. Valtatien 8 varteen ollaan esitetty kahta toisistaan erillään olevaa (Liminka ja Haaransilta) laajaa erikoistavaramyymälää tai myymäläkeskittymää (merkinnät P, C-2) ja Haaransiltaan lisäksi matkailu- ja viihdekeskusta. Kyseiset palvelut lisäävät merkittävästi liikennettä ja kuormittavat liittymiä. Koska Limingan keskustaajaman kohdalla oleva yksikkö on esitetty valtatien eteläpuolelle, mikä vaikeuttaa alueen saavutettavuutta ja lisännee onnettomuusriskiä, tulisi hankkeen tarpeellisuutta ja haittoja pohtia tarkemmin. Kolmas suuryksikkö on esitetty vt 4:n varteen Tupoksen eritasoliittymän läheisyyteen, jossa jo on olemassa myös liikennepalveluasema. Kyseinen eritasoliittymä kykenee ilmeisen helposti välittämään myös syntyvän uuden liikenteen Ympäristökysymykset Tarkastelualueen liikennemäärät kasvavat suuresti vuoteen 2020 mennessä etenkin valtateillä 4 ja 8. Kun mainitut valtatiet ovat samalla Pohjois-Suomen kuljetusten valtasuonia, myös raskaan liikenteen määrä kasvaa. Kasvavan liikenteen myötä lisääntyvät myös melu ja muut liikenteen päästöt. Tässä valossa tuntuu yllättävältä, että etenkin Limingassa ja vähemmässä määrin Tyrnävällä ollaan haluamassa pientaloasutusta vilkkaiden valtateiden välittömään tuntumaan. Etenkin meluhaittojen torjunta on jo nyt niin kallista, ettei tietoista yhteiskunnan varojen hukkakäyttöä tulisi hyväksyä. On tosin todennäköistä, että kasvavan liikenteen myötä meluntorjuntaan joudutaan joka tapauksessa ennen pitkää. Vaikka ympäristöhaittojen poiston tai vähentämisen välttämätön tarve saat 18
19 taisi nopeuttaakin liikennehankkeen toteutumista, tulisi kuitenkin liikenteen sujuvuuden ja väylän korkealuokkaisen palvelukyvyn olla ensisijainen vaatimus. Tavaraliikenne Tavaraliikenteen sujuva, turvallinen ja aikatauluihin sidottu toiminta on teollisuuden, kaupan ja koko tuotantotoiminnan kilpailukyvyn kannalta keskeisin vaatimus. Tämä merkitsee myös sitä, ettei keskeisellä päätieverkolla, jollaisia myös vt 4 ja 8 tarkastelualueella ovat, tulisi sallia tarpeettomia tavaraliikenteen sujuvuutta haittaavia tekijöitä ja pullonkauloja. Mitä aiemmin on pullonkauloista tässä arviossa esitetty, on erityisen tärkeätä juuri tavaraliikenteen kannalta. Kaavamuutosten arviointi Aiemmin hyväksyttyyn, mutta vielä ympäristöministeriössä vahvistamattomaan yleiskaavaan on esitetty kaikkiaan seitsemää muutosta. Ouluntulliin on esitetty muutosmerkintää (P > P-1), mikä käytännössä tarkoittanee matkailu- ja viihdepalvelukeskuksen (RM) toteuttamista jo olemassa olevan eritasoliittymän läheisyyteen. Ko. liittymä välittänee hyvin syntyvän liikenteen. Muhokselle esitetty Tyrnävä-Muhos- yhteyteen esitetty muutos ei ole liikenteellisesti tärkeä. Toinen muutos koskee uutta suojelualuetta, jossa ei ole teitä lähelläkään, mutta jota tosin esitetty moottorikelkkareitti sivuaa hyvin läheltä. Jäälin yrityspuistoalueen liittymän yhteyteen esitetään pienelle alueelle muutosta (TP > TP/P). Vaikka muutos tuonee palveluiden myötä lisää liikennettä, eritasoliittymä kykenee sen välittämään. Alueelle ei ole kaavailtu suuryksiköitä. Ritaharjun alueelle ollaan tekemässä hyvin ratkaisevia muutoksia. Kahdelle aivan Pohjantiehen rajoittuvalle alueelle eritasoliittymän välittömään läheisyyteen ollaan esittämässä muutosta, toiselle (P > KM) ja toiselle (TP >P). Molemmat lisäävät suuresti ja edellinen erityisesti liikennekuormitusta eritasoliittymässä ja varsinkin Raitotiellä. Liikenteen määrän kasvu alueen palveluiden kasvun ja kaupan suuryksikön vaikutuksesta johtaa ilmeisesti merkittäviin investointeihin Raitotien kehittämiseksi, Pohjantien ajoittaiseen ruuhkautumiseen ja erityisesti eritasoliittymän poistumisramppien kapasiteetin ylittymiseen. On muistettava, että kaupan suuryksikkö muuttaa ihmisten liikkumistottumuksia laajalla alueella, jopa tarkasteltavan yleiskaava-alueen ulkopuolella. Tässä tapauksessa kaupan suuryksikölle on paikka myös seuraavan, Linnanmaan eritasoliittymän, yhteydessä. Siitä huolimatta, että Ritaharjua ollaan kehittämässä uutena paikalliskeskuksena, on huomattava, että kasvavat liikennemäärät vaikuttavat myös alueen viihtyvyyteen, ilman laatuun ja turvallisuuteen. On edelleen pidettävä mielessä, että alueelle on esitetty päivittäistavarakaupan suuryksikön (KM, C-3) ohella myös eritystavarakaupan suuryksikköä (P, C-3) ja retail park-tyyppistä erikoiskeskittymää ( P, C-2). Alue muodostaa sekä joukkoliikenteen että myös tavaraliikenteen virtojen kannalta vaikeahkon kokonaisuuden. Myös Holstinmäen eritasoliittymän tuntumaan esitetään virkistyskäyttöön (V) esitetyn varauksen muuttamista palveluiden ja hallinnon ( P ) alueeksi. Alueelle esitetään erityiskaupan suuryksikköä ( P, C-2 ). Eritasoliittymä on muodoltaan ja liikennevirroiltaan sellainen, että liittymän kapasiteetti todennäköisesti riittää. Viimeinen muutos koskee vt 4:n Haukiputaan eritasoliittymän itäpuolelle jäävää Murtoperän selvitysaluetta (SE-2). Alueelle esitetään sekä liikennepalvelualuetta (P-1), jol 19
20 laista ei ole valtatien varressa Ouluntullin ja Iin välillä, että matkailupalvelu- ja viihdekeskusta (RM). Eritasoliittymä pystyy helposti välittämään syntyvän liikenteen. 2.5 Vaikutusten arviointi luonnon näkökulmasta Jouko Siira Täydentäviä tietoja alueen luonnosta ja vaikutusarvio kaavaluonnoksesta Oulun seudun yleiskaavan laajennusalueella Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän alueella on merkittäviä luonnonympäristön ja maiseman arvoja: Liminganlahti (Suomen arvokkain lintuvesi), Limingan Lakeus (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) ja suoluonto (etenkin Venenevan-Pelson luonnonpuisto). Peltolakeutta halkovat joet antavat maisemaan vaihtelua. Jokivarret ympäristöä rehevämpinä keitaina monipuolistavat peltolakeuden eliöstöä. Laajennusalueella on runsaasti uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Lakeuden tasaisuuden syynä on Muhoksen muodostumana tunnettu savi- ja hiekkakivialue, joka on syntynyt kallioperän vajoamaan kerrostuneista aineksista. Tämän päällä ovat sitten jääkauden aikana ja jälkeen tulleet maamassat, harju- ja moreeniainekset ja hienot sedimentit mm. muinaisen Oulujoen tuomat lietteet. Peltolakeuden takana on suolakeus. Laajennusalueen pinta-alasta on suota yli 60 %.Suot ovat suureksi osaksi ojitettuja. Luonnontilaiset suot ovat pääasiassa aapasoita mutta myös keidassoita on sekä näiden yhdistelmiä. Alueen itäosassa on Venenevan- Pelson Natura-alue. Se on aapasuokokonaisuus, viimeisiä luonnontilaisia osia kuuluisista Pelson aapasoista. Alueen linnusto on hyvin monipuolinen. Muita arvokkaita suojeltuja suokohteita ovat Loukkuneva-Isoneva, Revonneva-Ruonneva, Haarasuo, Huhtaneva-Lumineva ja uusimpana Lintusuo. Maankohoamisrannikko on kansainvälisesti arvokas alue. Merenpinnan korkeusvaihtelut aiheuttavat kasvillisuuden vyöhykkeisyyden, ja maankohoaminen siirtää vyöhykesarjan maalle päin. Myös soistuminen kuuluu maankohoamisrannikon kasvillisuuden sukkessioon. Soistuminen saattaa alkaa samoihin aikoihin, kun maa kohoaa merestä. Ensimmäiset suot ovat luhtanevoja. Luontotyypit ja erityisen tärkeät elinympäristöt. Luonnonsuojelulaissa mainittuja luontotyyppejä on myös suojelualueiden ulkopuolella, kuten esim. merenrantaniittyjä Lumijoen Varjakan länsipuolella ja tervaleppäkorpia ainakin Lumijoen Hirvasniemessä. EU:n luontodirektiivin liitteessä 1 on lueteltu luontotyypit, joiden suojelemiseksi jäsenmaiden on osoitettava erityisiä suojelutoimia. Osa niistä on nimetty erityisen tärkeiksi priorisoiduiksi luontotyypeiksi. Laajennusalueella on ainakin seuraavat luontotyypit (* = priorisoitu tyyppi): laajat ja matalat lahdet, luodot ja saaret, rannikon laguunit *, jokisuistot, rantaniityt *, kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus, maankohoamisrannikon primaarisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät *, luonnonmetsät *, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot *, keidassuot *, metsäluhdat * ja humuspitoiset järvet ja lammet. Tyyppejä on suojelualueilla, mutta metsäsukkessiosarjaa ei ole ja yksittäisten luonnontilaisiten metsätyyppienkin edustavuus on heikko, kuten järvien ja lampienkin. Ahokinjärvi on ainoa merkittävän kokoinen suojelualueiden järvi Nuoluanjärvi on lähes luon 20
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotKunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA
Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotOULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2013-2014
KAAVOITUSKATSAUS 2013-2014 21.5.2013 Ydinkeskusta on uusiutunut voimakkaasti viime vuosina Pystyilmakuvat: -Lentokuva Vallas Viistoilmakuvat: -Suomen Ilmakuva Oy -Pentti Kela 2 Kaavoituskatsaus on maankäyttö-
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotUUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN
Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotTÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET
1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotLIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki
LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 326 ja 327. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotUUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN
Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
Lisätiedottilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II
tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen
LisätiedotOulun seudun yleiskaava 2020 Muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty 21.10.2004
0 Oulun seudun yleiskaava 2020 Muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty 21.10.2004 Mitä suunnitellaan? Oulun seudun yleiskaavaa laajennetaan Lumijoen, Limingan ja Tyrnävän kuntien
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotNumeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet
Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE
PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS
ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,
LisätiedotISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotSipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotOloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotKauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue
Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotLausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta
Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 504. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Oulun seutu, seutuhallitus 20.8.2010 Oulun
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotMUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys
MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa
LisätiedotTeräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020
FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotTARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotKempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 2. ehdotusvaiheen palaute Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe KESKUSTA / RISTISUO (101 / 003) LINNAKANGAS / LINNAKANGAS
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
Lisätiedot