Asemakaavan selostus. Hakomäen asemakaavan laajennus. Kaavatunnus Diaarinumero OUKA/1656/2014 Projektinumero

Transkriptio

1 Asemakaavan selostus päivättyyn Oulun kaupungin Kiimingin kaupunginosan kiinteistöjä ( ) 20-82, 67-1, 67-3, 74-18, 74-22, 74-50, 74-51, 74-52, 74-53, 74-54, 74-55, ja koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos Hakomäellä, Hakopuuntien ja Kiiminkijoentien välisellä alueella. Hakomäen asemakaavan laajennus Kaavatunnus Diaarinumero OUKA/1656/2014 Projektinumero Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Asemakaava on tullut voimaan Asemakaava-alue Arvioitu lähialue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia

2 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Kaava-aluetta koskevat selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat / kaupungin asettamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet / tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset viheryhteyksien ja virkistysreitistön toimivuuteen Rakentamisen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 18

3 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Oulun kaupungin Kiimingin kaupunginosan kiinteistöjä ( ) 20-82, 67-1, 67-3, 74-18, 74-22, 74-50, 74-51, 74-52, 74-53, 74-54, 74-55, ja Hakomäellä, Hakopuuntien ja Kiiminkijoentien välisellä alueella. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Oulun kaupungin Kiimingin kaupunginosan korttelit sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi: HAKOMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kaavatunnus: Kaavan laatija: Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Asemakaavoitus Solistinkatu 2, PL 32, OULUN KAUPUNKI etunimi.sukunimi(a)ouka.fi Kaavan vireille tulo: Asemakaava on tullut vireille Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa Hyväksyminen: Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Asemakaava on tullut voimaan Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Hakomäellä n. 1,5 km Kiimingin keskustasta länteen. Tarkempi aluerajaus on osoitettu etusivulla. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Asemakaavakartta merkintöjen selityksineen Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4. Tonttijakokartat 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Luonto- ja maisemaselvitys Plaana Oy, Maaperä- ja rakennettavuusselvityksessä Ramboll , Oulun viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus, VILMO-suunnitelma, ELY-keskuksen melumitoitus Kiiminkijoentielle, SYKE tulva-aineisto. 2

4 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavan sisältö Asemakaavalla laajennetaan Kiimingin Hakomäen asuinaluetta pohjoiseen ja jatketaan Hakopuuntien kokoojakatua ja kevyenliikenteenväylää Kiiminkijoentielle. Asemakaavalla muodostuu 51 omakotitalotonttia ja Hakopuuntien varrelle yksi uusi asuinpientalojen tontti. Omakotitalotonteista 41 on uusia rakennuspaikkoja ja kymmenen vanhaa asemakaavatonta rakennuspaikkaa tulevat asemakaavan piiriin. Lisäksi asemakaavalla muodostuu lähivirkistysaluetta, jolle on osoitettu ohjeellinen ulkoilupolku sekä kevyenliikenteen yhteys. Kaavan myötä nykyisten Hakomäentien ja Hakomäenkujan liikennejärjestelyt muuttuvat siten, että nykyinen liittymä Kiiminkijoentielle suljetaan ja liikenne ohjataan keskitetysti uuden kokoojakadun kautta. Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty Oulun kaupungin aloitteesta maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin 5 mielipidettä ja annettiin yksi lausunto. Asemakaavan valmisteluaineisto on pidetty nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla Oulu 10- palveluissa Asemakaavasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta saatiin kaksi lausuntoa, mutta siitä ei esitetty mielipiteitä. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotus on pidetty nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla Oulu 10-palveluissa välisen ajan. Ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus, joka ei aiheuta muutoksia asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen. Asemakaavan toteutus Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttamaan asemakaavan vahvistuttua. Neuvotteluissa ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että Hakopuuntien kokoojakadun liittymä Kiiminkijoentielle voidaan ottaa käyttöön vasta kun nykyisen Hakomäentien liittymä sekä yhden rakennuspaikan (Kiiminkijoentie 198) suora liittymä Kiiminkijoentielle poistetaan käytöstä. Neuvotteluissa sovittiin myös, että maantien alueelle asemakaavasta aiheutuvista liittymien muutostöistä ja sen kustannuksista vastaa kaupunki. 3

5 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajautuu etelässä Hakomäen asuinalueeseen. Pinnanmuodoiltaan vaihtelevalla (36-52 mmpy) alueella on metsää ja vanha maa-ainesten ottoalue. Idässä maasto laskee Honkiojan laaksoon, pohjoisessa kohti Kiiminkijokea. Alueella on valaistu latu- ja kuntoreitti sekä frisbeegolfrata. Alueen länsipuolella on metsää ja 400 kv:n voimajohto. Aluetta sivuaa pohjoisessa seututie 848, jonka vieressä virtaa Kiiminkijoki Luonnonympäristö Hakomäen maa-ainekseltaan hienojakeinen moreeniharjanne kasvaa pääasiassa koivu- ja mäntyvaltaista tuoretta kangasmetsää. Lakialue ja rinteet ovat alueen aivan alimpia osia lukuun ottamatta melko vastikään hakattu: länsirinteen taimikko on noin 10-vuotiasta ja muualla enimmäkseen yli 20-vuotiasta. Alueella on erilaisia läjitysalueita: maa- ja moreenikasoja, lohkareikkoja, soranottokuoppia ja turveläjityksiä. Hakomäen koillisrinne muuttuu vähitellen mänty-puolukka tyypin kuivahkosta kankaasta kuusen ja mustikan hallitsemaksi tuoreeksi kankaaksi, joka asutuksen lähellä on säilynyt hakkuilta. Alempana Honkiojan laaksossa on korpi- ja suomuuttumaa sekä umpeenkasvava pelto. Luonnontilaisen kaltaisiksi katsottavia luontotyyppejä ei alueella ole lainkaan. Alueen itäosassa virtaa rautaoksidin punaama Honkioja Rakennettu ympäristö Alueen pohjoisreunalla Kiiminkijoentien läheisyydessä sijaitsee yhdeksän vuosien rakentunutta omakotitaloa piharakennuksineen. Alue rajautuu etelässä vuoden 2007 jälkeen rakentuneeseen Hakomäen asuinalueeseen ja idässä 1980-luvulla rakentuneeseen Sammalojan asuinalueeseen Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Olemassa olevien rakennusten ja yhden suunnittelutarveratkaisun saaneen rakennuspaikan maapohjat ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja se kuuluu Kiiminkijokilaakson alueeseen (mk-2). Kiiminkijokilaakson aluetta koskevat erityismääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, luonnontilaisen jokivesistön koko valuma-alueen vedenlaadun turvaamiseen sekä ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Oulun kaupunkistrategia 2020 Oulun kaupungin strategisena tavoitteena ovat mm. elinvoimaisuuden vahvistaminen, kestävän kehityksen huomioon ottaminen sekä eheän, toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen. Tavoitteena on mm. luoda uusia työpaikkoja ja kehittää yrittäjyyden toimintaedellytyksiä sekä hyödyntää olemassa olevat asemakaava-alueet, infrastruktuuri ja palveluverkosto. 4

6 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Kiimingin keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2030 Kolmas kesäkuuta 2014 lainvoimaisuuden saaneessa yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), uutta pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), pientalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentamis- tai reservialuetta (APres), lähivirkistysaluetta (VL), maisemanhoitoaluetta (EM-1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Lisäksi suunnittelualueelle on merkitty viheryhteystarve, tulva-aluetta, ohjeellisia ulkoilureittejä sekä merkittävä vesiuoma ja veden virtaussuunta. Suunnittelualueelta on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen, mutta yhteystarpeeltaan sitova kevyen liikenteen reitti Kiiminkijoentietä pitkin Kiimingin keskustaan. Uuden Oulun yleiskaavaluonnos Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on kaupunkikehittämisvyöhykettä 4 (laajentumisvyöhyke), sekä maaseutukehittämisvyöhykettä 2 (maaseutu). Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolelta kulkee siirtoviemäri. Suunnittelualue sijaitsee arvokkaan vesistön valuma-alueella. Voimassa oleva asemakaava Pääosassa suunnittelualuetta ei ole asemakaavaa. Alueen kaakkoisosassa on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa Sammalojaan ja Hakopuuntiehen rajautuva metsäalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Suunnittelualue rajautuu etelä- ja itäosistaan asemakaavoitettuihin Hakomäen (255Ak2007/3) ja Sammalojan (255-Ak1989/8) pientaloalueisiin. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Oulun kaupunki toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asemakaava-alueella. Korttelialueelle laaditaan tonttijako asemakaavan yhteydessä. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. 5

7 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Pohjakartta Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain 54a mukainen ja vastaa olosuhteita Oulun viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus, VILMO-suunnitelma. Vilmo-suunnitelmassa suunnittelualueen itäosassa sijaitseva Honkioja on osoitettu merkinnällä Vesistö ekologisena yhteytenä ja Honkiojan länsipuolelle merkintä Virkistysyhteyden tarve viheralueella. Pääosa suunnittelualueen itäosasta on osoitettu virkistysalueeksi, rakentamiselle varatut alueet sijoittuvat Kiiminkijoentien eteläpuolelle Hakomäen harjanteen päälle, sekä Hakomäentien varrelle ja Honkiojan laakson länsirinteelle Kaava-aluetta koskevat selvitykset Luonto- ja maisemaselvityksessä ( Plaana Oy) kävi ilmi, ettei alueella ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain tarkoittamia arvokkaita kohteita. Alueelta ei ole tiedossa myöskään uhanalaisia lajeja eikä paikallisesti arvokkaita kohteita. Luontoarvojen puolesta alue soveltuu rakentamiseen. Luonto ja maisemaselvitys on kaavaehdotuksen oheismateriaalina. Maaperä- ja rakennettavuusselvityksessä (Ramboll ) selvisi, että harjanteen alue on hyvin rakentamiseen soveltuvaa moreenia. Alempana honkiojan laaksossa ja Kiiminkijoenteille laskeuduttaessa maaperä on hiekkaa, turvetta tai silttiä. 6

8 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Melumitoitus perustuu ELY-keskuksen aineistoon: Maantien 848 teoreettisen melualueen 55 db leveys Hakomäen kohdalla (kartassa sinisellä) on 66 m ja 65 db leveys 18 m. Melun leviämistä laskettaessa on käytetty teoreettista ympäristöä, jonka on oletettu olevan seuraavanlainen: tie on suora ja äärettömän pitkä, tiepenkereen korkeus on yksi metri, maasto on avoin ja tasainen, maaston pinta on pehmeä, laskentapisteen korkeus on kaksi metriä. Laskenta on tehty seuraavilla ajoneuvomäärillä: 3760 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 205 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, nopeusrajoitus 70 km/h. Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien alimmat rakennuskorkeudet perustuvat ELY-keskuksen antamaan lausuntoon. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiimingin keskustan läheisyydessä ei ole laajoja tonttivarantoja. Asemakaavatyö valmistuessaan kasvattaa Kiimingin tonttivarantoa ja tukee Kiimingin keskustan elinvoimaisuutta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava ja asemakaavan muutos on käynnistetty yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kaavan osallisia ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen alueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. Viranomaisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa kokousten sekä lausuntojen muodossa. Osallisia kaavahankkeessa ovat: suunnittelualueen ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat ja haltijat asukkaat (kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden asukkaita kuullaan isännöitsijän toimesta) alueellinen yhteistyöryhmä, asukasyhdistykset, pienkiinteistöyhdistykset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Oulun Vesi 7

9 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Oulun Energia/ kaukolämpö Oulun Energia/ sähkönsiirto Yhdyskuntasuunnittelun seura ry Oulun kaupungin vammaisneuvosto Oulun kaupungin vanhusneuvosto Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun seutukunta Pohjois-Pohjanmaan museo sivistys ja kulttuuripalvelut sosiaali ja terveystoimi DNA Oyj TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Koskilinja Oy Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys ry Kiimingin suuralueen yhteistyöryhmä Honkimaan frisbeegolfrata Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutus on kaavaprosessin aikana järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavasta järjestettiin suunnittelualueella asuville yksityisille maanomistajille keskustelutilaisuus ennen asemakaavan varsinaista vireilletuloa Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeellä, jonka mukana lähetettiin päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä Mielipiteitä esitettiin 5 kpl ja OA-suunnitelmasta saatiin yksi lausunto. Asemakaavan valmisteluaineisto on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä MRL 62 tarkoituksessa ja MRA 30 säädetyllä tavalla. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi lausuntoa. Mielipiteitä ei esitetty. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä MRL 65 tarkoituksessa ja MRA 27 säädetyllä tavalla. Muistutuksia esitettiin 1 kpl. Työtä ohjaamaan on perustettu ohjausryhmä, joka on kokoontunut kaavoitusprosessin aikana oleellisissa vaiheissa. Ohjausryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Anne Olsbo Juho Peltoniemi Mikko Ukkola Mirjam Larinkari Anja Röpelinen Kari Viik Anu Montin Maarit Kaakinen Satu Kiipeli Jarno Liimatainen Marko Jauhojärvi Veli-Matti Hyyrynen asemakaavoitus, puheenjohtaja asemakaavoitus, projektipäällikkö katu- ja viherpalvelut, liikenne katu- ja viherpalvelut, maisema yleiskaavoitus maa ja mittaus rakennusvalvonta Oulun seudun ympäristötoimi liikuntapalvelut Oulun energia, sähköverkko Oulun energia, kaukolämpö Oulun Vesi 8

10 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Viranomaisyhteistyö Kaavaratkaisuista on tarvittaessa neuvoteltu ELY-keskuksen eri vastuualueiden kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat / kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on kasvattaa Kiimingin alueen tonttivarantoa maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti ja osoittaa asemakaavassa Hakomäen asuinalueen keskuspuiston virkistysalueen tilavaraus. Tavoitteena on, että asuinalueen laajennus suunnitellaan siten, että alueella oleva valaistu latu ja kuntoreitti säilyy. Suunnittelussa on tavoitteena Hakopuuntien kokoojakadun liittyminen Kiiminkijoentiehen sekä vanhan maa-ainesten ottoalueen maisemointi. Kaavassa kiinnitetään erityisesti huomiota asuin ja virkistyskäyttöympäristön toiminnallisuuteen ja viihtyisyyteen sekä taajamakuvallisiin näkökohtiin Prosessin aikana syntyneet tavoitteet / tavoitteiden tarkentuminen Prosessin aikana tavoitteisiin on asuintonttien osalta tarkentunut väljän, houkuttelevan ja viihtyisän asuinalueen kaavoittaminen niin, että nykyiset ja uudet asukkaat viihtyvät alueella yhtälailla. Tavoitteeksi on myös noussut kokoojakadun sijoittaminen siten, että mahdollisimman pieni osa alueen nykyisestä asutuksesta siitä häiriintyy ja että katulinjauksista aiheutuvat maastoleikkaukset minimoidaan. Uusia tavoitteita on Frisbeegolfradan säilyminen alueella tai vaihtoehtoisesti sille uuden paikan osoittaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavoituksen pohjaksi luotiin kolme alustavaa rakennemallia, joiden pohjalta päätettiin kokoojakadun linjaus ja liittymispiste Kiiminkijoentielle. Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Vaihtoehto A:ssa kokoojakatu liittyy Kiiminkijoentielle mutkassa ja maastoleikkauksessa. Vaihtoehto karsittiin keskusteluissa ELY-keskuksen kanssa pois ensimmäisenä koska ehdotettu risteyksen paikka on näkyvyydeltään huono. Vaihtoehdossa B kokoojakatu kulkee Hakomäen rinnettä alas ja Kiiminkijoentielle rakennettaisiin uusi liittymä paikalle, jossa näkyvyys on hyvä. Vaihtoehdossa C kokoojakatu on johdettu olemassa olevan asutuksen lävitse nykyistä Hakomäentietä ja kujaa pitkin, joten uutta tieliittymää Kiiminkijoentielle ei syntyisi. Tässä vaihtoehdossa jouduttaisiin lunastamaan Hakomäentien ja kujan varren nykyisiltä asukkailta piha-aluetta katualueen pohjaksi ja mahdollisesti järjestämään nykyisten asukkaiden katuliittymät uudelleen. Vaihtoehdot esiteltiin ja niistä keskusteltiin suunnittelualueella asuvien yksityisten maanomistajien kanssa keskustelutilaisuudessa Asemakaavan laatimisen lähtökohdaksi valittiin vaihtoehto B muutettuna niin, että nykyisen Hakomäentien liittymä ja Kiiminkijoentien varressa sijaitsevan rakennuspaikan suora tieliittymä Kiiminkijoentielle 9

11 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki poistetaan ja alueella olevan asutuksen katuyhteys Kiiminkijoentielle järjestetään uuden kokoojakadun kautta. Vaihtoehto B on tienrakennus- ja maanhankintakustannuksiltaan edullisempi kuin vaihtoehto C ja kokoojakadun linjauksesta vaihtoehdossa B aiheutuu alueen nykyisille asukkaille vähemmän häiriötä kuin vaihtoehdossa C Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisua on työstetty yhdessä liikenteen ja vesihuollon suunnittelijoiden ja liikuntatoimen edustajan kanssa sovittamalla yhteen taajamakuvalliset kehittämistavoitteet ja toiminnalliset vaatimukset Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetyt mielipiteet ja lausunnot: Mielipide 1: Olimme aiheeseen liittyvässä kokouksessa viime maanantaina, jossa selvisi että kaavalaajennuksen myötä meidän tontin sivulle suunniteltaisiin tietä joka kulkisi kaavoitus alueelle. Haluaisimme nyt kertoa tässä oman kantamme suunnitelmaan, alkuperäinen suunnitelmahan oli että tie kaavoitus alueelle kulkisi jo olemassa olevaa tietä pitkin eli hakomäenkujaa (suunnitelma 1?), mutta tiestä oli tehty toinenkin vaihtoehto (suunnitelma 2?) jossa tie kulkisi Havula tontin vierestä. Mielestämme alkuperäinen suunnitelma tien toteuttamisen suhteen olisi meidän kannaltamme parempi sillä toteutamme tontillamme yritystoimintaa, johon muummuassa tiehankinta vaikuttaa, lisäksi olemme asuneet Havulassa reilun vuoden, ostettaessamme talo päätökseen vaikutti suuresti talon sijainti ja rauhallisuus, mutta myös sijainti lähellä palveluita. Meille on ollut todella tärkeää se ettei tieliikennettä sekä asutusta ole talomme ympärillä kovin runsaasti (enempää mitä jo on), koska yritystoimintaamme kuuluu mm. eläimet ja tie tulisi liian lähelle tontin rajaa, eikä pihapiiri olisi enää niin turvallinen ja rauhallinen perheelle, eläimille sekä asiakkaille. Suunnitelma 2? liittymä pihaan katkaisisi koulutuskentän sekä porojen laidun kentän. Meidän mielestämme myös se, että tonttiamme on leikattu jo pyörätie hankkeen osuudelta, josta ei siitäkään tiedetty taloa ostaessa mitään vaikka suunnitelmat oli tehty jo kolme vuotta sitten, niin olisi mukavaa ja reilua jos tämän suunnitelman suhteen meidän kantamme otettaisiin huomioon päätöstä tehtäessä. Eli olisimme siis alkuperäisen suunnitelman puolella että tie kulkisi hakomäenkujan kautta. :) Asemakaavoituksen vastaus: Hakomäen asemakaavan laajennuksen lähtökohdiksi laadittiin kolme rakennemallia. Näistä kaksi todettiin kehityskelpoisiksi keskusteluissa ELY-keskuksen kanssa: toisessa Hakopuuntien kokoojakatua jatkettaisiin Kiiminkijoentielle tilojen 74:22 ja 74:18 välistä ja toisessa kokoojakatu ohjattaisiin kulkemaan olemassa olevan asutuksen lävitse nykyisen Hakomäentien ja Hakomäenkujan kautta. Hakomäentien ja -kujan varrella sijaitsee seitsemän asuinrakennusta, joiden pihaa jouduttaisiin lunastamaan, jos kokoojakatu johdettaisiin Hakomäentien ja -kujan kautta. Hakomäentie on nykyisin n. 7 metriä leveä, katualueeltaan 22 metrin levyinen kokoojakatu tulisi käytännössä kiinni kadun varrella sijaitseviin talousrakennuksiin. Asuinrakennusten tonttiliittymät liittyvät nykyisin suoraan Hakomäentielle ja kujalle, tonttiliittymien suuren määrän vuoksi Hakomäentie- ja kuja soveltuvat huonosti kokoojakaduksi. Jos kokoojatie kulkisi tätä kautta, tonttien liittyminen kokoojakadulle olisi hyvä ratkaista keskitetysti tonttikatujen kautta, mikä johtaisi tonttikatujen maapohjan lunastamiseen ja asuinrakennusten liittymien paikkojen muuttamiseen. Tilojen 74:22 ja 74:18 välistä johdettuna kokoojakatu kulkee koko matkaltaan kaupungin maalla, kokoojakadun katualueen etäisyys tilan 74:22 asuinrakennukseen on yli 20 ja tilan 74:18 asuinrakennukseen yli 60 metriä ja vain yhden tonttiliittymän järjestelyjä joudutaan muuttamaan. Lisäksi kokoojakatua rakennetaan 150 metriä vähemmän kuin jos katu rakennettaisiin Hakomäentien paikalle. Asemakaavoitus on päätynyt esittämään kokoojakadun rakentamista tilojen 74:22 ja 74:18 välistä, koska ratkaisu häiritsee esitetyistä vaihtoehdoista vähiten alueella olevaa asutusta ja on vaihtoehdoista kustannustehokkain. Lisäksi järjestelyllä saadaan poistettua yksi suora tonttiliittymä Kiiminkijoentieltä. 10

12 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Mielipide 2: Asumme osoitteessa Hakomäenkuja. Ensisijainen toiveemme on, että kokoojatien liitäntä Kiiminkijoentielle tehdään mahdollisimman lyhyttä reittiä pitkin, eli liitäntä tulisi osoitteen Kiiminkijoentie 198 vierestä. Mikäli kokoojatie menee nykyistä Hakomäenkujaa/tietä pitkin Kiiminkijoentielle: Nykyiset liitännät alueella jo olevista kiinteistöistä tulee pitää ennallaan, eli liittyminen suoraan kokoojatielle on sallittava. -> tonttiamme ei tule halkaista takakautta erillisellä liittymistiellä. Asemakaavoituksen vastaus: Kokoojakatu pyritään ensisijaisesti kaavoittamaan esittämällenne paikalle. Mikäli kokoojakatu kaavoitetaan nykyisen Hakomäenkujan ja tien paikalle, pyritään tonttiliittymät järjestämään niin, ettei järjestelystä aiheudu suurta haittaa alueen asukkaille. Mielipide 3: Kyseisen laajennusalueen alkupään Hakopuuntien ja Katiskatien välisellä kohdalla Honkiojan ja Katiskatien välillä on suhteellisen iso oja (ei näy kartassa), joka tulvii keväisin, siitäkin huolimatta, että aikoinaan Honkiojaa siirtyi kauemmaksi ja sitä syvennettiin. Ojassa oleva vesi on ruosteista. Kyseinen kohta on muutenkin alavaa ja kosteaa, koska sinne ylettyy tulva-aikana vettä myös Kiiminkijoen tulviessa. Kyseisen alueen läheisyyteen on myös aikoinaan peitetty Kiimingin kunnan kaatopaikka. Kaatopaikalla on peitetty lampi. Voisiko ojan vedenruosteisuus johtua, siitä että ojaan tuleva vesi tulee osittain kaatopaikan alta. Toivomme, että suunniteltu kaava ei ylety alavalle alueelle Honkiojan läheisyyteen ja se jätetään ns viheralueeksi ja virkistyskäyttöön, kuten Kiimingin kunta on sen aikoinaan jättänyt. Asemakaavoituksen vastaus: Tavoitteena on kaavoittaa Honkiojan ja Katiskatien välinen alue sekä Honkiojan varren tulva-alue lähivirkistysalueeksi. Hakopuuntien varrelle Metsäkanankaarta vastapäätä on tavoitteena kaavoittaa vähäisessä määrin asutusta. Kaavoitettavan alueen ulkopuolella Hakopuuntien ja Viitantien risteyksen läheisyydessä on aikoinaan sijainnut Sammalojan vedenpuhdistamolammikko ja Sammalojan kaatopaikka. Kaatopaikkaalueella on tehty tarvittavat selvitykset ja se on maisemoitu valtion jätehuoltotyönä vuonna Puhdistamolammikon alue on tutkittu ja kunnostettu vuosina Honkiojan, kuten monen muunkin Kiimingin alueen ojan vesi näyttää ruosteiselta raudan ja mangaanin saostumisesta johtuen. Mielipide 4: Liittyen Kiimingin kaupunginosan asemakaavan laajennukseen haluan esittää mielipiteeni yhdyskuntalautakunnalle. Asun omakotitaloa tontilla, joka on merkitty asemakaavan lähialueeksi (katkoviivan sisäpuolella). Mielestäni tämä tontti tulisi myös sisältyä kaava-alueeseen. Olen asunut tässä omakotitalossa 41 vuoden ajan. Tontti sijaitsee erinomaisessa liikenteellisessä yhteydessä Kiiminkijoen tien varressa siten, että kevyen liikenteen väylä on tontin puolella tietä. Siten siis tontti sijaitsee sekä jo rakennetun kevyen liikenteen että autoliikenteen väylien turvallisessa yhteydessä. Omakotitaloni on myös liitetty kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Omakotitaloni sijaitsee maisemallisesti kauniissa paikassa, josta olen perheeni kanssa nauttinut ja pidän tämän tontin rakennusten ylläpitämistä kaavoituksen jälkeisenä aikana tärkeänä. Näkemykseni mukaan tälle isolle tontille (3950 m2) voisi kaavoittaa jopa paritalon tai rivitalon. Joen läheisyydestä huolimatta taloni ei ole tulvavaarassa, koska vastapäätä olevat pellot ovat matalampana kuin rakennukseni, ja siten tulvavedet leviävät laajalle peltoalueelle ennen kuin saavuttavat rakennusta. 41 vuoden aikana on ollut korkean tulvan vuosia, jolloin tämä on käytännössä tullut osoitettua. Vastaan mielelläni kysymyksiin, jotka vaikuttavat kaava-alueen ulottamisen tontille. Toivon että minut pidetään ajan tasalla prosessin etenemisen aikana. 11

13 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Asemakaavoituksen vastaus: Vuonna 2008 päivitetyn valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kappaleessa 4.3 sanotaan: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. ELY-keskuksen laatiman tulvaselvityksen mukaan Kiiminkijoen kerran sadassa vuodessa tapahtuvan mitoitustulvan vedenkorkeus on Hakomäen kohdalla 37,9 mmpy (N2000). Alimman rakentamiskorkeuden määrittämiseksi on tulvakorkeuteen lisättävä harkinnanvarainen lisäkorkeus, jonka määrittää paikallinen ELY-keskus. Lausunnossaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on määritellyt tulvavahingoille alttiiden rakennusosien alimmaksi rakennuskorkeudeksi Hakomäen alueella N ,9 mmpy. Mielipiteen esittäjän omistaman rakennuspaikan korkein kohta on 37,6 mmpy (N2000). Uuden rakentamisen osoittaminen tälle paikalle on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. Mielipide 5: Olemme samaa mieltä siitä, että kaavassa tulee huomioida asuin- ja virkistyskäyttöympäristön toiminnallisuus ja viihtyisyys. Taajamakuvallisuus tuo mielikuvan Oulun uusien asuinalueiden ahtaista ruutupaperi kaavoista. Tänne ahdas rakentaminen ei sovi, koska alueella on tärkeä virkistyskäyttöarvo. Muita kaavoituksessa huomioitavia asioita: - Kuntoreitti säilytettävä (kuten OAS:ssa tavoitteena onkin) - Frisbeegolf radalle tulee osoittaa enemmän tilaa. Nykyisellään on tullut turvallisuusongelmia, kun radat ovat liian lähellä pihoja. - Kortteleiden väliin jätettävä puustoa/metsää, virkistysalueiksi. Tämä ei ole onnistunut tällä alueella aiemmin. Kaavoista huolimatta puistoalueiden puut on kaadettu pois. - Marjojen kerääminen kuuluu myös virkistyskäyttöarvoihin. - Tonttimäärä, ehdotettu 60, tulee sopeuttaa, että virkistysalueet ovat mahdollisia. - Kuten OAS:ssa mainitaan virkistyskäyttöympäristön toiminnallisuudesta, yksi esimerkki pulkkamäki (Silmukuja 5:n kohdalla) on ollut keskeneräinen ja käyttökelvoton useita vuosia. ( liian loiva, kasvaa lepikkoa) - Hakopuuntien jatkaminen Kiiminkijoentielle ei saa ohjata läpiajoliikennettä Hakomäen asuinalueen kautta. - Jos hakomäentietä jatketaan, kuntoreitille tulee tehdä alikulku. Asemakaavoituksen vastaus: Asemakaavan laadinnan yhteydessä Hakomäen alueelle laaditaan suunnitelma vanhan maa-ainesten ottoalueen maisemoimiselle ja muuttamiselle virkistyskäyttöön. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon niin hiihtäjien, lenkkeilijöiden, frisbeegolfaajien kuin lasten mäenlaskupaikankin tarpeet. Alue on frisbeegolfin ja kuntopolun tilantarvetta ajatellen pieni, joten toimintojen tulemista pihojen läheisyyteen ja risteämistä toistensa kanssa on vaikea välttää, mutta tavoitteena on luoda turvallinen ympäristö ulkoilijoille ja alueen asukkaille. Suunnitelmissa on rakentaa ladulle alikulku uuden kokoojakadun alitse. Vanhan maaainesten ottoalueen muokkaamisen yhteydessä ei voida välttyä puuston kaatamiselta, mutta kokonaisuudessaan kaavan tavoitteena on säilyttää Hakomäen metsäinen luonne. Pääosa uudisasutuksesta on tavoitteena kaavoittaa Hakomäen harjanteelle nykyisen Hakomäen asutuksen pohjoispuolelle ja vähäisessä määrin Hakopuuntien varrelle Metsäkanankaarta vastapäätä. Alueelle tulevien tonttien kokoa on kaavailtu suuremmaksi ja aluetta väljemmäksi kuin mitä Hakomäen nykyinen asutus on. Lausunto, Fingrid Oyj: Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja lausumme seuraavaa: Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva Fingridin 400 kv voimajohdot Petäjäkoski-Pyhäselkä sekä Keminmaa-Pirkkala (kuva 1). Fingridillä ei ole huomautettavaa kaavoituksen lähtökohdista. 12

14 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta. Asemakaavoituksen vastaus: Ei aiheuta toimenpiteitä. Kaavan valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot: Lausunto, Fingrid Oyj: Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Olemme lausuneet kaavan edellisessä vaiheessa Koska Fingridin 400 kv voimajohto Petäjäkoski Pyhäselkä sekä Keminmaa Pirkkala sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella, meillä ei ole tarvetta ottaa kantaa kaavaluonnoksen sisältöön. Asemakaavoituksen vastaus: Ei aiheuta toimenpiteitä. Lausunto,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen eri vastuualueilla ja yksiköissä ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueita. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu laajat lähivirkistysalueet ja ohjeellinen ulkoilupolku. Alueella voimassa olevassa Kiimingin keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa 2030 suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä pientalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentamis- ja reservialuetta (APres) sekä mm. lähivirkistysaluetta (VL) ja maisemanhoitoaluetta (EM-1). Luonto ja alueidenkäyttö yksiköllä ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Se toteuttaa alueella voimassa olevaa yleiskaavaa sekä alueen maankäytön toteuttamisohjelmaa. Asemakaavalla lisätään Kiimingin alueen tonttivarantoa. Asemakaava täydentää Hakomäen alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavassa on jätetty Kiiminkijoelle johtavat ekologiset viheryhteydet Honkiojan varrelle VILMOsuunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristönsuojeluyksiköllä ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Vesistöyksikkö Asemakaavaluonnoksessa on otettu huomioon ELY-keskuksen antama lausunto, jossa on määritelty tulvavahingoille alttiiden rakennusosien alin rakennuskorkeus. Kaavassa on annettu riittävät määräykset tulvauhanalaisuudesta. Vesistöyksiköllä ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Asemakaavoituksen vastaus: Ei aiheuta toimenpiteitä Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Muistutus 1: Kiimingin Hakomäen alueen asemakaavan muutosesitys: Liitteen 1 mukaisesti, ehdotamme asemakaavan muutosehdotukseen seuraavat muutokset: 13

15 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki 1. - luontevin kulku uudelle asuinalueelle on jatkettavan Hakopuuntien kautta. Siitä lyhin tie Haukiputaan tielle ja siitä keskustaan. Myöskin jatkettavan Hakopuuntien vasemmalle puolelle tulevan asuinalueen kulku on Hakopuuntien kautta. - Hakopuuntien jatke vaatii kuntoradan ylityksen / alituksen Silmukuja pidettävä nykyisellään, kuten luvattu nykyisille asukkaille rakennuslupia haettaessa. EI JATKETA Silmukujaa. - Kuntoradan nykyisen sijainnin on sanottu olevan lopullinen. - Silmukuja pidettävä yhtä rauhallisena kuin Kerkkätiekin, jolta autoyhteys Silmukujalle on estetty. Tien suunniteltu jatke lisää liikennettä huomattavasti. Alueella/Silmukujalla asuu n. 30 lasta. - Frisbeegolfkoreja ei Silmukujan talojen läheisyyteen Alustavissa suunnitelmissa (2014) Hakopuuntien oikealle puolelle tulevat tontit oli sijoitettu lähemmäksi Hakopuuntietä. Tämä säästää myös tie+kaukolämpökustannuksia. Ja kulku yhteys oli Hakopuuntieltä. Kiimingissä Silmukujan asukkaat: (12 allekirjoitusta) Asemakaavoituksen vastaus: Silmukujan jatkaminen ja yhdeksän uuden tontin rakentuminen alueelle lisää työmatkaliikennettä Silmukujalta maksimissaan 18 auton verran aamuisin ja iltaisin. Asemakaavan toteutuessa Silmukujan liikenne ei poikkea normaalin tonttikadun liikennemääristä. Uusi liittymä nykyisen kuntoreitin kohdalta Hakopuun kokoojakadun sisäkaarteesta olisi huonon näkyvyyden vuoksi liikenneturvallisuusriski. Silmukujan jatkeen kaartuminen länteen ei lisää rakennettavan kadun, kaukolämmön eikä vesijohtoverkon kustannuksia. Jatketun Silmukujan pää on sijoitettu maastollisesti korkeimpaan kohtaan, jolloin uuden asuinalueen jätevedet voidaan hoitaa viettoviemärillä. Jos uudet tontit sijoitettaisiin Hakopuuntien kokoojakadun varteen, niitä varten jouduttaisiin rakentamaan kustannuksiltaan viettoviemäriä kalliimpi jätevesipumppaamo. Kuntoradan linjaus on asemakaavassa esitetty ohjeellisena ja linjauksesta päätetään myöhemmin tarkempien rakentamissuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kuntorataa uudelleen linjattaessa pyritään hyödyntämään Hakomäen maaston korkeuseroja aiempaa paremmin ja estämään alueelle suunnitellun mäenlaskupaikan ja kuntoradan liikenteen risteäminen. Asemakaavan laadinnan yhteydessä on sovittu, että kuntoradalle rakennetaan alikäytävä Hakopuuntien kokoojakadun jatkeen alitse. Asemakaavasta ei aiheudu frisbeegolfradan korien siirtämistä nykyistä lähemmäksi asutusta. Muistutuksesta ei aiheudu muutoksia asemakaavaehdotukseen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Yhdyskuntalautakunnalle päätti hankkeen käynnistämisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta , Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa valmisteluaineiston mielipiteiden esittämistä varten nähtäville MRL 62 tarkoituksessa ja MRA 30 säädetyllä tavalla. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa asemakaavan ja asemakaavanmuutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRL 65 tarkoituksessa ja MRA 27 säädetyllä tavalla. 14

16 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu Hakomäen laelle Kiiminkijoentielle jatkettavan Hakopuuntien kokoojakadun varteen yksi uusi, 27 uutta tonttia ja kolme vanhaa rakennuspaikkaa sisältävä tonttikatu, joka jatkaa Hakomäen asuinaluetta pohjoiseen. Olemassa olevaa Silmukujaa jatketaan koilliseen ja sen varrelle syntyy yhdeksän uutta tonttia. Suunnittelualueella sijaitsee kymmenen vanhaa asuinpientalojen rakennuspaikkaa. Hakomäenkujan ja polun varren olevaa asutusta tiivistetään viidellä uudella tontilla. Hakopuuntien pohjoispuolelle Metsäkanankaarta vastapäätä on osoitettu yksi n m2 asuinpientalojen tontti. Alueen uusien omakotitalotonttien pinta-alat vaihtelevat hieman alle tuhannesta neliöstä n neliöön. Pääosa tonteista on n m2. Alueen väljyyttä ja luonnonläheisyyttä lisäävät tonttirivien väleihin jätetyt viherkaistaleet ja Hakomäen ja Sammalojan väliin jäävä laaja lähivirkistysalue Mitoitus Kaava-alueen koko on n. 36,6 ha joista korttelialueita n. 11 ha. AP-alueen rakennusoikeus on 1040 k-m2 asuntorakentamista ja 159 k-m2 on varattu autotalleille. AO-6 tonttien yhteenlaskettu asuntorakentamisen rakennusoikeus on k-m2 ja autotalleille on varattu 2750 k-m2. AO-alueiden asuntorakentamisen rakennusoikeus on 1500 k-m2 ja autotalleille ja talousrakennuksille on AO-alueilla rakennusoikeutta 360 k-m2. Yhteenlaskettu korttelialueiden tehokkuus on n. e=0,15. Alueella on nykyisin yhdeksän asuntoa ja asemakaava mahdollistaa n. 56 uuden asunnon rakentumisen. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on n. 250 henkilöä alla olevan taulukon mitoituksella. käyttötarkoitus asuntomäärä k-m 2 /asunto hlö/asunto asukasmäärä tontteja kpl AP ,5 22,5 1 AO AO yhteensä , Palvelut Alue tukeutuu Kiimingin keskustan palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan vahvistumisen myötä Hakomäen pohjoisosan lakialue rakentuu asuinalueeksi ja kokoojakatu ylittää harjanteen jatkuen Kiiminkijoentielle. Alueella säilyy Hakomäen itäosissa laaja virkistysalue jolla sijaitseva vanha maa-ainesten ottoalue tullaan maisemoimaan alueen rakentumisen yhteydessä. Alueen yleisilme säilyy metsäisenä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelit , sekä 329 ja 330 on osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO-6) joihin saa rakentaa yksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Suurin sallittu kerrosluku on Iu3/4. Autosuojille tarkoitettu rakennusoikeus on esitetty erillisenä. Korttelissa 322 on tonteille 3-5 osoitettu asuinrakennuksen harjan suunta. Kortteleissa 320 ja 321 sekä korttelin 322 tontilla 1 tulee asuinrakennus rakentaa kiinni kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan. Korttelit 328, 331 ja 332 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Autosuojille tarkoitettu rakennusoikeus on esitetty erillisenä. Suurin sallittu kerrosluku on Iu3/4. Korttelissa 328 tulee piha-alueet suojata rakennusten sijoittelulla tai melua estävillä aidoilla Kiiminkijoentien liikennemelulta. 15

17 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Kortteli 317 on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-3), jolle saa rakentaa erillisiä tai kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja. Suurin sallittu kerrosluku on II. Autosuojille tarkoitettu rakennusoikeus on esitetty erillisenä. Autopaikkoja on määrätty rakennettavaksi 1,3 asuntoa kohden. Asemakaava-alueelle on kartassa osoitettu tulva-altis alue (+37,9 mmpy N2000), sekä tulvavahingoille alttiiden rakennusosien alin taso (+38,9 mmpy N2000) Muut alueet Asuinaluetta ympäröi lähivirkistysalue johon on asemakaavassa osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti (ur) joka alittaa Hakopuuntien kokoojakadun. Lisäksi läihvirkistysalueelle on osoitettu ohjeelliset kevyenliikenteen yhteydet Hakomäenpolulta Kerkkätielle sekä Silmukujalta Hakopuuntielle. Ulkoilureitiltä on osoitettu ohjeelliset yhdysreitit Sammalojan suuntaan sekä Silmukujalle. Osalle lähivirkistysaluetta voidaan läjittää rakentamisesta syntyviä ylijäämämassoja. Ylijäämämassoja käytetään entisen soranottoalueen maisemointiin, massojen ohjeelliset sijoituspaikat on osoitettu kaavassa muo-merkinnällä ja tarkemmin kaavaselostuksen liitteenä olevassa ympäristösuunnitelmassa. Kiiminkijoentielle on osoitettu maantien (LT) alueelle sijoittuvat asemakaavasta aiheutuvat liittymäjärjestelyiden muutokset. Asemakaavan myötä Kiiminkijoentielle rakentuu Hakopuuntien kokoojakadun liittymä ja poistuu nykyisen Hakomäentien liittymä sekä yksi yksityisen rakennuspaikan suora liittymä. Neuvotteluissa ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että kaupunki vastaa asemakaavasta maantiealueelle aiheutuvista muutostöistä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Alue jatkaa suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan jo rakentuneen Hakomäen asuinalueen rakennetta pohjoiseen. Alueella nykyisin sijaitseva asutus Hakomäentien ja kujan varrella tiivistyy uusien rakennuspaikkojen rakentuessa. Alueelle suunnitellut tontit ovat isokokoisia, mikä edesauttaa alueen luonnonläheisen ja metsäisen ilmeen säilymistä Vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen Alueen rakentumisen myötä liikennemäärät Hakomäen ja Kiimingin keskustan välillä kasvavat vähäisessä määrin. Hakomäen asemakaavassa Hakopuuntien kokoojakatu jatketaan Kiiminkijoentielle, mikä jakaa keskustaan kulkevan liikenteen Viitantielle ja Kiiminkijoentielle. Asuinalueiden tonttikaduille ei synny läpikulkuliikennettä. Hakopuuntien kevyenliikenteenväylän yhdistyminen Kiiminkijoentien varren kevyenliikenteenväylään parantaa alueen kevyenliikenteen yhteyksiä Kiimingin keskustan pohjoisosiin ja Alakylän suuntaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hakomäen harjanteen nuorta puustoa kaadetaan rakentamisen ja kokoojakadun linjauksen alta. Puustoa joudutaan kaatamaan myös vanhan maa-ainesten ottoalueen maisemointityön yhteydessä Vaikutukset viheryhteyksien ja virkistysreitistön toimivuuteen Kaavamuutoksessa jätetään VILMO-suunnitelman mukaiset Kiiminkijoelle johtavat ekologiset viheryhteydet Honkiojan varrelle. Honkiojan laaksoon ja Hakomäen itärinteille jää myös laaja lähivirkistysalue. Kaavamuutoksessa on huomioitu alueella kulkeva kuntoilu- ja latureitti, jolle on osoitettu ohjeellisena uusi paikka. Kuntoilu- ja latureitin paikka tulee tarkentumaan ympäristön suunnittelun yhteydessä. Lähivirkistysalueella säilyvän frisbeegolfin ratajärjestelyitä joudutaan osittain muokkaamaan asemakaavan toteutuessa Rakentamisen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Rakentaminen ja katujen pinnoittaminen kasvattaa alueen hulevesimäärä vähäisessä määrin Vaikutukset talouteen Asemakaava-alueen rakentuminen vahvistaa Kiimingin keskustan palvelujen käyttöastetta ja taloutta. 16

18 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Kaava-alueella sijaitseva hiihtolatu, kuntorata ja frisbeegolfrata edesauttavat kaupungin strategian mukaisen liikunnallisen ja terveen elämäntavan vahvistumista. Hakopuuntien kevyenliikenteenväylän yhdistyminen Kiiminkijoentien varren kevyenliikenteenväylään parantaa alueen arkiliikunnan mahdollisuuksia Kiimingin keskustan pohjoisosiin ja Alakylän suuntaan. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kiiminkijoentie aiheuttaa asemakaava-alueelle vähäistä liikennemelua. Kiiminkijoen kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulvan alue ulottuu kaava-alueen virkistysalueille Honkiojan laaksossa, sekä muutamille jo rakentuneille tonteille nykyisen Hakomäentien varrella. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät noudattavat Oulun kaupungin käytössä olevia määräyksiä. Määräyksiä tarkentava kolmiomääräys on laadittu kaavamuutoksen yhteydessä. 5.7 Nimistö Yhdyskuntajaosto on päättänyt kaava-alueen katujen nimistä kokouksessaan

19 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Hakomäki 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alue toteutetaan vaiheittain. Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna Toteutuksen seuranta Rakentamisen aloituskokous pidetään..20. Rakentamisen ohjausryhmä Oulussa 3. päivänä kesäkuuta 2016 Mikko Törmänen asemakaavapäällikkö Juho Peltoniemi kaavoitusarkkitehti 18

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 564 Oulu Täyttämispvm Kiimingin kaupunginosan maa- ja metsätalous-, lähivirkistys sekä katualuetta ja Kiimingin Kaavan nimi kaupunginosan osaa koskeva asemakaavan muutos sekä asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 20 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 564V090117A20 36,5948 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 35,2103 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3845 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 36, , ,04 35, A yhteensä 11, , ,15 11, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 21, ,6 21,2839 R yhteensä L yhteensä 4, ,2 3,9981 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -1,1219 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 36, , ,04 35, A yhteensä 11, , ,15 11, AO 2, , ,08 2, AO-6 7, , ,17 7, AP-3 0,8820 8, ,14 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 21, ,6 21,2839 VL 6, ,4 5,9238 VL-1 15, ,6 15,3601 R yhteensä L yhteensä 4, ,2 3,9981 Kadut 2, ,6 2,7524 LT 1, ,4 1,2457 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -1,1219 M -1,1219 W yhteensä

22 Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1: LIITE 2 1(5 )

23 Ote asemakaavan muutoksesta ja asemakaavasta 1: LIITE 2 2(5)

24 Ote asemakaavan muutoksesta ja asemakaavasta 1: LIITE 2 3(5)

25 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset LIITE 2 4(5) 3-1 Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle saadaan rakentaa erillisiä pientaloja, kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja. Korttelialue on toteutettava yhtenäisen korttelisuunnitelman mukaan. 5 Erillispientalojen korttelialue. 5-6 Erillispientalojen korttelialue. AO-6 korttelialueelle saadaan rakennusalalle rakentaa yksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. 34 Lähivirkistysalue Lähivirkistysalue. Aluetta voidaan käyttää ylijäämämassojen läjittämiseen. Läjittämisestä tulee laatia ohjeellinen suunnitelma, jossa otetaan kantaa tulevaan virkistyskäyttöön, maisemointiin ja mahdollisiin vesiaiheisiin. 46 Maantien alue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva m sen asemakaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jonka sisäpuolelta asemakaavamerkinnät ja -määräykset poistetaan. 84 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Ohjeellinen eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Ohjeellinen tontin raja Kaupunginosan numero, joka ei vahvistu Kaupunginosan nimi. 93 Korttelin numero. 95 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Lukusarja, jossa edellinen luku osoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetreissä ja jälkimmäinen luku sallitun talous- ja huoltotilojen kerrosalan neliömetreissä Lukusarja, jossa edellinen luku osoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetreissä ja jälkimmäinen luku sallitun autosuojan, talous- ja huoltotilojen kerrosalan neliömetreinä. 100 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 102 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

26 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset LIITE 2 5(5) Tulvakorkeus ja tulvavahingoille alttiiden rakennusosien alin taso. Ylempi luku osoittaa tulvakorkeuden ja alempi luku tulvavahingoille alttiiden rakennusosien alimman tason. Korkeusjärjestelmä N Rakennusala Ohjeellinen rakennusala. 126 Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 129 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 134 Istutettava alueen osa Säilytettävää puustoa. 136 Katu Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu Ohjeellinen kadun alitus. 158 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 164 Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava Tulva-altis alue Ohjeellinen ulkoilureitti Ohjeellinen maamassoilla muotoiltava ja maisemoitava alueen osa Asunto- ja oleskelupihat on suojattava Kiiminkijoentien puolelta rakennuksilla ja/tai liikennemelua vaimentavilla aidoilla. 500 TONTTIJAKOMERKINNÄT: 501 Sitovan tonttijaon mukainen tontti.

27 LIITE 3 1/5 OAS PÄIVITETTY Hakomäen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kiimingin kaupunginosan kiinteistöjä ( ) 20 82, 67 1, 67 3, 74 18, 74 22, 74 50, 74 51, 74 52, 74 53, 74 54, 74 55, ja koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos Hakomäellä, Hakopuuntien ja Kiiminkijoentien välisellä alueella. Kaavatunnus Diaarinumero OUKA/1656/2014 Projektinumero Asemakaavan-alue Arvioitu lähialue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia Kiinteistöjen isännöitsijöitä pyydetään tiedottamaan asukkaille ja toimitilojen haltijoille asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan lähtökohdista voi esittää mielipiteitä. Suunnittelun etenemistä voi seurata www-sivulta:

28 LIITE 3 2/5 OAS PÄIVITETTY Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS) tiedotetaan suunnittelun vuorovaikutus- ja arviointimenettelyistä. Tarkoituksena on kertoa mitä ja milloin suunnitellaan, kuinka suunnitteluun voi osallistua ja miten suunnitelmasta voi esittää mielipiteensä. Tarkoituksena on myös kuvailla, minkälaisia vaikutuksia suunnittelussa arvioidaan ja millä tavalla vaikutusten arviointi tehdään. Esitettyjen vuorovaikutus- ja arviointimenettelyjen riittävyydestä on mahdollista jättää kirjallinen mielipide. Suunnittelualue Etusivulla olevaan karttaan on rajattu alustava asemakaava-alue sekä alue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Suunnittelualue sijaitsee Hakomäellä n. 1,5 km Kiimingin keskustasta länteen. Mitä alueelle suunnitellaan? Alueelle suunnitellaan asutusta, virkistysaluetta ja Hakopuuntien jatkamista Kiiminkijoentielle. Kaavatyö on käynnistetty Oulun kaupungin aloitteesta. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on kasvattaa Kiimingin alueen tonttivarantoa maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti ja osoittaa asemakaavassa Hakomäen asuinalueen keskuspuiston tilavaraus. Tavoitteena on, että asuinalueen laajennus suunnitellaan siten, että alueella oleva valaistu latu ja kuntoreitti säilyy. Suunnittelussa otetaan huomioon myös mm. entinen maa ainesten ottoalue. Kaavassa kiinnitetään erityisesti huomiota asuin ja virkistyskäyttöympäristön toiminnallisuuteen ja viihtyisyyteen sekä taajamakuvallisiin näkökohtiin. Suunnittelun lähtökohdat Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja se kuuluu Kiiminkijokilaakson alueeseen (mk 2). Oulun kaupunkistrategia 2020 Oulun kaupungin strategisena tavoitteena ovat mm. elinvoimaisuuden vahvistaminen, kestävän kehityksen huomioon ottaminen sekä eheän, toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen. Tavoitteena on mm. luoda uusia työpaikkoja ja kehittää yrittäjyyden toimintaedellytyksiä sekä hyödyntää olemassa olevat asemakaava alueet, infrastruktuuri ja palveluverkosto. Kiimingin keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2030 Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), uutta pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), pientalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentamis tai reservialuetta (APres), lähivirkistysaluetta (VL), maisemanhoitoaluetta (EM 1) sekä maa ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Lisäksi suunnittelualueelle on merkitty viheryhteystarve, tulva aluetta, ohjeellisia ulkoilureittejä sekä merkittävä vesiuoma ja veden virtaussuunta. Suunnittelualueelta on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen, mutta yhteystarpeeltaan sitova kevyen liikenteen reitti Kiiminkijoentietä pitkin Kiimingin keskustaan. Uuden Oulun yleiskaavaluonnos Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on kaupunkikehittämisvyöhykettä 4 (laajentumisvyöhyke), sekä maaseutukehittämisvyöhykettä 2 (maaseutu). Suunnittelualueen etelä ja itäpuolelta kulkee siirtoviemäri. Suunnittelualue sijaitsee arvokkaan vesistön valuma alueella.

29 LIITE 3 3/5 OAS PÄIVITETTY Voimassa oleva asemakaava Alue rajautuu etelä ja itäosistaan asemakaavoitettuihin Hakomäen (255 Ak2007/3) ja Sammalojan (255 Ak1989/8) pientaloalueisiin. Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualue rajautuu etelässä Hakomäen asuinalueeseen. Pinnanmuodoiltaan vaihtelevalla (36 52 mmpy) alueella on metsää ja vanha maa ainesten ottoalue. Idässä maasto laskee Honkiojan laaksoon, pohjoisessa kohti Kiiminkijokea. Alueella on valaistu latu ja kuntoreitti sekä frisbeegolfrata. Alueen länsipuolella on metsää ja 400 kv:n voimajohto. Aluetta sivuaa pohjoisessa seututie 848, jonka vieressä virtaa Kiiminkijoki. Maanomistus ja sopimusmenettelyt Suurin osa suunnittelualueesta on Oulun kaupungin omistuksessa. Suunnittelualue on yksittäisiä tiloja yksityisessä omistuksessa. Hankkeesta tullaan laatimaan tarvittaessa maankäyttösopimus. Suunnittelutyön organisointi Asemakaava laaditaan yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen asemakaavoituksessa. Liikenne katu ja ympäristösuunnittelu sekä vesihuollon yleissuunnitelma laaditaan konsulttityönä Sitossa. Energiahuollon suunnittelusta vastaa Oulun Energia. Kaavaa ohjaa ohjausryhmä, jossa ovat edustajat asemakaavoituksesta, katu ja viherpalveluista, yleiskaavoituksesta, maa ja mittaus yksiköstä, rakennusvalvonnasta, Oulun seudun ympäristötoimesta, liikuntapalveluista, Oulun Energiasta ja Oulun Vedestä. Miten kaavan vaikutuksia selvitetään ja arvioidaan? Suunnittelualuetta koskien on laadittu luontoselvitys ja maaperätutkimus. Suunnittelutyön edetessä suunnittelualueesta laaditaan muut tarvittavat selvitykset. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaisella tavalla. Työn kuluessa arvioidaan kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutuksia: - liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen - kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön -viheryhteyksien ja virkistysreitistön toimivuuteen -rakentamisen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Arviot vaikutuksista liitetään asemakaavan selostukseen.

30 LIITE 3 4/5 OAS PÄIVITETTY Ketkä ovat osallisia ja keille tiedotetaan erikseen? Kaavan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kuntalaisille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Viranomaisten ja yhteisöjen osalta osallisia ovat seuraavat tahot: yhdyskuntalautakunta TeliaSonera Finland Oyj sivistys- ja kulttuuripalvelut Elisa Oyj sosiaali- ja terveystoimi Koskilinjat Oy Oulun seudun ympäristötoimi Oulun kaupungin vammaisneuvosto Oulun Vesi Yhdyskuntasuunnittelun seura ry Oulun Energia Kiimingin suuralueen yhteistyöryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun kaupungin vanhusneuvosto Oulun seutukunta Honkimaan frisbeegolfrata Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos DNA Oyj Tiedottaminen suunnittelualueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajille ja asukkaille Suunnittelun vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kirjeellä, etusivulla olevan kartan rajauksen mukaisesti. Valmisteluaineiston (kaavaluonnos) nähtäville asettamisesta tiedotetaan osallisille lehti-ilmoituksella Kalevassa (asemakaavoituksen ilmoitukset julkaistaan tiistaisin ja perjantaisin) sekä kaupungin verkkosivuilla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetetään kirjeet ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja haltijoille, sekä niille, jotka ovat jättäneet mielipiteen valmisteluaineistosta sen nähtävilläolon aikana. Kuulutus kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta julkaistaan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 10, kaupungin verkkosivuilla ja sanomalehti Kalevassa. Tiedottaminen viranomaisille ja yhteisöille Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan sähköpostitse Suunnittelualueella asuville maanomistajille järjestetään tiedotus ja keskustelutilaisuus.