*oooeo I. T T ~aa%~ajt~straof~~y~ - oxmot 63qeq

Transkriptio

1

2 *qfaauoqo%otq-z00z snaaayg uaoynysay nasyoqatu us wq~of aoyn~efyo-~&g oyqnoc osemy ueeqayaeqw%neqawt utl0 eapqaqyi:edwa uamong was~mfoaeye$p~ n3aypsat uyyuo EaeaT -ayw gesr& *rmyeqewyawa nestasy$sas btxwá.er+!$eaonl ueyeqnnafwu -?no uaprasa msogonm ak'u oe yytlas snnsynqnf uepya:$eafi *RtleqyalRrn nayoa elo ya sycslyayq - uanayof aqewawaoaaouee: -q&a - u ~o~for 4vqefso ur9maiioponm rasfn%eyrast yerqymlm gmxyq -Bf 43Wq uo Q C ~ ~ ~ T ~ T - ~ ~ T'w%T@s~RwCT~~ T A 860 'TCBTFATX a~qeoh uawap@y+ feyaerf a@foxx~a@ neena$m~= 8tfep@ awrra ~ o l ~ 'B%TW%~~R~~J~~JTP~~ o c WeQ uo fi%e?w3&~ *T%XTa T@ltB@?T We@uQs RSeQ TJB~ WC?T%WIrU h3~a~@m no ci~~@@+%&?u ntvirnx *oooeo I. T T ~aa%~ajt~straof~~y~ - wc@e~&m oxmot rjnin@ 63qeq o+eyrao yso wmn3eoponm uepquvqo)f uo mqqyar neysong

3 Barakkeieiin ja reijitsttiin earakkeita vatitaavat informrrtiot, Jolloin yhteen korttiin saatiin dtunaan kolmen, samat X- ja Z-koordinaartit omaavan nëyttesn tiedot. Kullekin nuytteelle annettiin kaksi koordinaattis X ja 2, Tërnii tapahtui siten, etta koko Kotalahden nuodostums jsrttiin X-2-taeoeaa ruudukkoon, jonka r~utpl~&ili X-akeslin euwitaan oli 25 metri6 ja 2-akselin auuntw 50 matriiii. Heikille niille nayfteille, joiden ottopaikat Lsnkeaivat tietyn ruudun eiaëön (Y-akseli otettuna 1Ypi koko muodoeituraian) annettiin ruudun keekipfataen koordinaatit. Nlitë piateita saatiin noin 200 kgl, joieaa kussakin olevien analyyeien lukunrëarl ionia kohti vaihteli 1-250, keskiarvon ollessa n. 50, Kivilajeja todettiin olevan kairaueraporttisn mukaan ykteema 11 kpi. Me koodattiin aeuralsvasti. amflboliitti dlabme i dioriitti gabro $ranlitti kiillegneiasi malmf pe~aatiitti perknii tti peridotiitti serpeatiniitti Koska u~eeunyi henkilö on Joutunut utameran nimia kivi- Isjsills lbl~3tl ilmaa mikroakooppista tutkintuata - ei yllu oleva luettelo anna ttiyein ab3ektilvista kuvaa mucdoatumarzn kuuiuvieta kiviet&. Eeimerkikasl gabr~ ja diariitti lienee, syyta ki4eitttiiki eamakai kivilsjihai. Samoin peridstiitti ja eerpentiniftti. Jkilkimns8inenhan on vain adellie~n muuttuntiatulo8, b1erkintbe tfiaalmin on wöekin joasain rnai5rin spämëiirlinen aika aitg ilmeieesti ole klytetty eystemsattieesti, Këytett&vfesi4 olevan materiaalin pohjaita lahtien gyrittiin saaniom vaetaus seuraaviin kyegnykeiin, A. Nikkelin, kuparin, rikin jo Cu-Nl-korrelaation jakauturminen Kotalahden muodosturnasaes. Tallbin aeiaa yksllz&artaietettiin sikali, että tyydyttiin pyetysuoraan yitkitttlisleikkaukeeen, joka prajleioitibn X-2-taraolle.

4 Cm Nikkelin, kugsrin Ja rikin freheneeijakautmt kivilajelttsrin. D. Pd(~lmioi8en ja niiden yrnpgrieitun Xl-Cu- ja 3-pitoieuudef sekë Cu-Ni-korrelaatiot. Ku~takin aalanioata ylll mainitut rruureet laekettw kolraella eri tavalla: o) mslmiosee, b) iivukivee~a ja a) molmiosea + sioukivesaa. E. Nikkelin, kuparin ja rikin frekveneaijakautumat ylzkii oleviata. F. draliniokohtaineti analyysi. Tgilöfn huomioidaan vain ne naytteet, jotka on otettu louhfttavakai tarkoitetuista rnuodostufnan seie'tsi. Anailyysi suoritetaan jakamalla nöytteet piroteja brekeia-tyygpeihin. G. Hikkslin, kuparin je rikin frekvenseijakautumat edellieille. Ii. gri n~ytt~aenottomenetelmisn vertailu. Verrattavina ovat soiga- ja kairaneyd8~ëytteet. 1. Suhteen Cu/Hi:n riippuvuus nkiytteen Mi-gitoieuudeata: a) mlrnioeea b) aivukiveas8. bfitn, Cuan Ja Stn jakautuisen selvittymliekeiil Kotalahden muociortuma - on projieioitu pgrrtyauoralle X-Z-taeolle rnuodoetuman pituusauuntaan. Kuvattu alue on rajojen X ja Z v&ilias&. Y-akeell - - anuodortuman poikkiakeell on g&itetty pois, Jolloin eeiatu kuva on eraëniainen röntgenkuva muobostu8oaete. Tulokset on eeitetty sw-armok&grinä nniviasa 1-5. Hikin Jakautuma on piirretty 1-$8n këyravkilein. Kuvan vasse loidaeea &ihd&&n liluuhtijlirv@n mainio, keaksllë Vehiksul rnerpmfo, sen oiksdler puolella ralrareunwea V~l~aimiorn ylkinurkh ja lopuksi oikeassa reunaesnr Uertakoaken ~~&lasio. fiaksntssla;enbbn muistuttavat Hertakoeki ja Huuhtijiirvi kuvaeaia toisiaan, Kiisuw~tm on ku aakin kokolailla sslvkipfirteinen. Sen eijaa 'Vahkaai malmio an Itoaiplieoidumpi. 8iiniii on enemman detal-

5 -- Kuve 1. Rikin jakeruturriinan X-2-projektiossa, jeja, mutta breksirvybhykkeen yleinen kulku - aika ilmenee S- arvo$atn inaakrigiarim - UJ hyvin ilmi eiitt4kin. Se kulkee vinae%i ylhdtilta vaoemalta alas oikealle, goeka kyaynykaeo~ii on grojektio, rrraaftasr melmiota eailttiivien kbilyr8etöjen eripaisuuo johtua muodoetunian paksuuden vaihtelulata, gsliain pakamnat kohdet Mertakoski Ja Huuhtljiirvi, tulevat n8kyviia eunn6llli~impfnll kuvioina rtuuremmrn Y-akrrrlin euuntalraen amdyyeitlheytemaa ansiootr. Zoisraarltca ehu8mmasta Vehkasta on nukaan otettu muuri joukko aoijsn$iytomalyyesja, joten Mytteiden kokonafelukmä&rl on suhteellisen ruwi nimetno- X-2-taron aurannaeea ja tuma lienee p&ysaiialllnen egf VehkaPn havan detaljirikkau- ts8ri. Kuvasaa 2 nkihdaan nikkelin 3abut;uitiinen rtunaera pymtyprojektio~loe, Ilkrlrilioiden muoiiof ova* aararanic8italset h a b S-prajekfiosiakia, rnikl on luonnollista, rlllli riikkrlihb asiintyg vaitaoaaltaan eulfldiarr ja seuraa siie rikki&* Kupari peikk8~ goarraia nrlërin aew rikirocl ettlll nfkkelistii l~hm(1 - aitan, etta rilly on tendenssi riksrstu maimioiden reunaoefin. Th1 npikyy rielvtbsti lnaraaiiita 3 Velikm n\riirnlosiia. PbilmSon oikaarsa reuxuwcia on kuparirikas vy&hyke Ja toinen, yl6epyin aukea- VW kmman muotoinen marimion ylëoerrpea,

6 Kuvlsisa 4-5 on eeitetty Cu-Ml-korrelaation vaihtelut paikan funktiona eaaaasse X-Z-proJektiorir~a kuin edelliaietkin. Kuvaosa 4 nähdhln normarall Cu-Bll-korrelaatio. Malmio* tulevat tae8ykin kuvsreea eykyviin, toisin eg~mi3csr6liesrapin~ kuin sdellf- eissii kuvissa. Tlrkeinta ariasss on ee, et*# aiella miaea tavataan eniden kompaktia kiisua rielibi on koprelaatiollar pienin arvo. Pirottaearsa - aiio malmioitien ulkopuolella - Cu-li-korrelmtio on ecrn sijam huomattava, noueqen jopa yli 0,g. TWkin eelkka osoittaa onalfa osal$ercur, ettl kompaktl kiieu ar pirotteem oleva kiieu ovat eyntymut oleellloeeti erilaiekoaa oloieaa. JYlkimmaiee~r~a valitsee Cutn ja Vitn vlllill4i selvki ~iippuvuwi. Edelllsiess~ eitl vastoin komponentit ovet kutakuinkixn lteiernliel&l. Kuva 4, Ou-Ei-korrela - lion jahutum;' - sn X-?i- c r, 3oJektioisers. t Kuva 5. Log Cu-81-korrelaeation jakautuminen X-Z-pre- Jektiosre.

7 T&m8 Cu-141-korrelaatlsn riippuvuue paikasta tulee veal& eelveeinaia ~aakyvifn kaavaeesa 5, raieat3i log Cu-tii-korrelaatio on eaitetty X-h-proJektiossa. Taesa on korrelaatio Ja ni-pttoleuuksien Pogaritmien vi4pille eikg pelkkien prosenttiarvojen väeillo, kuten adelliseesli kuvaeaa.?u~q~s~plg~ on sslv%pikrtsisempi kuva, johtuen PGhimb siita, että Inupwfn Ja nikkelln fsekvenesijakautumt ovat 1Ghsmpiinii lognsrnaabia kuin normaalia, ffiketa syysta Isgaritminen esitge selventëii lmva, BrsksiavglShykkeet nakyvat nytkin airnirneina. Lukuarvot IPOP~Q liseati ovat jseeraia magrin erilaisia edaxbiaeen kuvaan verrattuna. Kuvbt 1-5 on lii%e%fy raportin loppuun euuremettuim. Taulukkoon 1 on keriitty Kcitalahden eri kivilajien.;f-, Cu- ja 3-pitoisuudet aeka vastaavat Cu-Ni-korrelatfot ja!ii/'s-suliteet. Analyyoi t on tehty 'kaikki kaira.naydam~dyttai~%tá. Xdella ziainituaaa aariiofnkuin muissakin tauluboisea rnerkitaee keskiarvoa, ia keskihajontaa ja N naytteiden lukum$&raä. Sulfidifaaei on nikkelirfkkain peridotiiteiaea - suhde ~ids on nikkelipifoisuuden pienetessa eiirrytttiaesë happarnenpiin hivilejeihln. Pienin on MI~S -suhde kiillegneiaseiaaa (C.129). T&esdkin havaitaan nikkalipitoiaen eulfidifaasin yleinen kiiyttaytyminen. Ultrasmiikefsiaeii kiviesd ae on nikkelirikkain ja k6yhtyy jatkuvaeti siirryttäessä happarnenpiin kiviin. Kaikkien kivien keskihajonta on samm euuniualuókkaa kuin keekiariaokin, tee. sutiteellinen hajonta on kutakuinkin ykei. Tang pitiiä paikkansa kaikkiin kolmeen ioniin nahdan. iiyrkkia&int3n& voidaankin sanoa, ettg Jdo keskiarvo on niiarllttëvta eellaiaella tarkkuudella, ettg virherejat ovat itgrrruneneeosa keskiarvosta, on naytteitä otettava 900 kpl. Seuraavilla aivuilha on esitetty nikkelin, kuparin ja rikin frekvenaeijaksutumat eri kivilajeissa. Prekvenesit on laakettu prosentteina a.0. näytteiden %okonaiam3brast&i. Tavanomeieen frekvanseijakautumm liaaksi on nikkelille ja kuparills laekettu nxös logaritminen jakautuna, t.8. prosenttiarvojen aijasta on kiiytetty niiden logaritneja. Ylaeneii kaikki jakautwzt ovat positiivisesti vinoja, mikg vinsus hiiviijki suurelta

8

9

10

11

12

13

14

15

16 ~ Z J Q r N G ~ D + b ~ % * 33rNWCL)mPMm w N Ln N W l n Ir5 rl 4 * 4 8) 4 +' +, a d * 4 W d +=-rl+'vi.r4 4 4=Yda: d+..d*-) d m * '4 dd++' 0 d * &@ + d O d e g Z o a iu d a h k d Q a j o a k k k * i3 d a4 a d U O tb* 41 E!P4 PIm-

17 osalta logaritmiseesa eeitykaeseii. Jakauturaa tulee tallöin ybeensid melko ~yrrmmetriseksi oeoittaen nikkslin ja kuparin noudattavan lkihinng lopormaalia jakautumaa. Jotkut hiatogramat ovat pykgllkkaiti4, koeks analyysien lukumäarki ergitä kivllajeja kohti on ollut riits&rnatön. Tiihan kategoriaan kuuluu malmikei merkitty kfvilajikin. Sen frekvenesijakautumran ei tule aitaan ealvua huippua, vaan arvot jakautuvat melko taaeiseeti pitkin X-akselia, nfkki johtunee - ngytteiden riitt&rnättön&in lukum&kir&n listiksi - aiita, etta këaitetta malmi ei ole kaytetty riittavgn johdomuksiaesti kivilejiluokittelusaa. &:a2nilla on thsad tsgaukseeaa ilmeieesti ymmgrretty niiytettë, joka ~isaltaii kfisuja yli tietyn rajan. Kysynys ei eiie ole malnista bouhinnallioessa mieleeea. Varsinaisten nalmioiden frekvenaeijakautumat on esitetty seu- FB&VGBB& ~UVUBB~. Peridotiitti rsuodoetaa poikkeuksen nuiota kivilajeista siktili, etta nikkelin jakautuma aiinii on l6hes normaali t.e. kayrii on miltei ~ymetrinen kaytettaessh Jo prosenttiarvoja. Sana tendenaei - to~izi heikompma - havaitaan myefe kuparin ja rikin frekvensafjakautunieea. Tt4rnk4 johtunee siitti, etta aulfidit esiintyvgt geridotfitieaa suhteellieen tasaisesti Jakautuneina, uuodoetamatta enenrmi4ltl kiisurikkaita, kooltaan vaihtelevia osueita. jdalmioiden ja niihin valittönaati liittyvien, kiiauja vaihtelevassa möbrin aiokiltëvien emaksisten eivuklvien fli-, Gu- ja S-sitoisuuksien selvlttt4mieekeii ryhmitsltiirr ngytteet ottopaikkm~a perusteella malmioiden mukaan neljuan ryhn&kin. Kukin rybii jaettiin edelleen k&itoen osa=: a) varsinaiseen rnalmioon ja b) aivukiviin. Ryhnfile laskettiin sen Jdlkeen keskiarvot ja keakihsjomat eeka Cu-Mi-korrela~tist ja Ni/Seulrteet. Tulokeet on esitetty taulukossa 2. Jokaisesta nalmiosta on la~kettu kolne arvoa kutakin suuretta kohti. ;:neimgisellu rivillii on koko aoianoniitiaen DUOdostman osan keskipitoisuudet, aeuraavallô uraimion keskipitsisuudet ja ka.lizinnella sivuklven vastaavat arvot. Edellyttëen, etth naytteitti on otettu sivukiveet~ ja mslmioista niiden to-

18

19 dellieta paljouasuhdetta vastaavastf ylimmpln rivin arvot antavat alarajan pitoiaiuudells, joka etaadaeui vaikka louhinta ulotettaieiin arvioitujen mslmion rajajen ulkopuolellekin ncsanenibtty kuitenkaan i<ruadoetuinan ohi kfillsgneiiaeiin. PJI/s-suhde on korkein &ertakosktslla johtuen ale118 olevasta geridotfitista. Seuraava.lla tilalla on vdlimalnio, kolmantena lluuhti jami ja nai jäntenki heikoimpna Vehka. :&lnioiden smäkaisyye ilmeieeeti pienenee earnaeas jliirjeetykeeeeid Yertakosken edustaeeea ultraemak~isiatti p8kitki. Nikkelin, kuparin ja rikin frekveneaijakautuinat on kuvattu h1etogr~bmnoin.a seuraavilla sivuilla. kalyysituiokaet on ryhmitelty s a a periaatteen mukaan kuin taulukoaiora 2, tese jokaiseeta melnioeta esitetakin kolme diagramaa kutakin ionia kohti. EnsiwtAisess@ on nalmio + aivukivi, toiaessa malmio ja kolmannessa ~ivukivi, Nikkalille jn kuparflle an lisiiiksi laakettu logaritnieet Jakauttunst. Ifietogrmmat ovat periaatteeeea eanantagaisia kaikieea u~lrniofees. Yleinen tendeasei on ae1- vgsti lognormaalinen, ueein ylikin, t.8. kayrp ei ole symmetrinen viela logaritmiseesäki4an eeitykaesea, varan posftiivieelle puolelle pyrkii jiiarnakin hantaa. Pirote- ja Brekaimalrnisn viilieen sroavuudan eelvitt&miseksi kuhunkin ualmiaon kuuluvat nhytteet Jaettiin pirote- ja breksiatyyppeihin. Xerumallskin ryhra6lle laskettiin keskiarvot Ja :li/s-euhteet. Tulokset on esitetty taulukossa 3. Arvot ei~iit poikkea paljoakaan mlniosta toiseen eiirryttaeisag. Sen isijuan pirote- ja breksiatyyppien valinen ero on silmiinpi~tkivii nizenomaan aita tulee Cu-14%-korrelaation anoihia. Eirotemalmfaaa vallitsee nikkelin ja kuparin viilillii aer- Bittiivii poeitiivinen korrelaatio, mutta breksiatyypissti kumpikin euure on toisistaun taysin riippuaton. Sma aeikkahan kavi ilmi jo korrelaatiokerroinlen jskautunista K-2-projektiosea tarkasteltaessa, Jolloin brekaiórvyöhykkeet tulivat esille riinine kng.

20 w U ) * C D m N a X ) C Q d P. E C O c X ) r n R ( U C \ d U ) r * M r r r C I I A I A I ad ' I r ( b > * l I Q r ( 4 arl +4 BJd +rl 01d +rl rnd OW ME3 oa #Ei oa UiT O$ AtE! kd Old kd.td kr-4 Q)d kd Ud dal k ale# aapb41~1'ipipi

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32 SOI JA~~AYTT~T CONTRA Kotslahdeesa on otettu niiytteita kahdella eri nenetelnëllë, soijaporaukeella Ja tiisanttikafraukeella. Soijaporauksen luonteesta johtuen on ajateltavissa, etta tata manetelmaki käptsttaessa otetut naytteet mtaieivet jossain diirin tiaanttikairaukeella saaduieta tuloksista poikkeavan kuvan, Jotta menetelmhti voitaisiin eiuaraan verrata toisifnpia, kukin nayte olieii otettava kahteen kertaan kiayttballa kumpaakin mencrtelnkiii. Kivilajeihin ndhden tanb ei tietenkagn kay pi4in&i, Sen eigam voidaan menetellii! niin, etta tietyeit3 malinlosts otetaan joukko naytteitki nolenmilla meneterlrnill& ja eaatuja keekiarvoja ja kesskihqijonto3a verrataan toieilaea. Hemettely peruatuu siihen, ettb naytteet, vafkkeiviit ne olekaan identtieesti aaauoja, ovat kuitenkin peraioin saaraota populasatioata. TauPukosssr 4 on eeltetty tulok~et, Jotka on saatu vertaamalla Vehkaeta otettuja soija- ja ksiraneyd~nn&ytteitti toisiiwa. Wikkelipitoiauudeesa ei havaita rnitaan eroa eri senetslmillki otettujen naytteriden vi3lillki. Kuparipifoisuude~sa eeiiintyy pienta eroa, mutta eita ei voida pitu& merkitesvbna, kun huomioidaan tulokeisea eeiintyvë auuri hajonta (todenn&köi@yys eille, ettë ero on merkittavh, on jokseenkin yhta euuri kuin sille, etta se johtuu sattumaeta), Sen eijuri ero S-pitoieuukeien vkilillä on eelvlieti merkittävë. Toisaralta on kuitenkin huonattava, ettg aoijant3ytteiatë voin n. 10-$tata on tehty S-maaritya, joten eaatu tuloa rikin euhteen on vailla todietuevoimaa, eill& nbm& 10 $ on ilneiesati tietoisseti valittu analyysin kiieurikkaimmfsta neytteista. Edella olevan mukaan aoij~iqtteiden antama tsrkkuue, mite pitoisuuteen tulee, on tkiysin verrattavkesa kair~neyda~~~ytt~iden anta~aan tarkkuuteen. Roeka Cu-Nl-korrelaatio on uueiu varsin alhainen, on syytä olettaa, ettg eubde Cu/Hi ei pyey vakiona naytteen nikkelipitoisuuden nuuttueasa, vaan muuttuu aekin. Taulukosea 5 on eaitetty Cu/Nf-auhteen riippuvuu~~ Nl-yitoieuudesta nalniosaa.

33

34 Taulukko 5. Kotaladen nalnioiden Cu/'Ni-suhde nfkkelipitoisuuden funktiona. Uhytteet on rybitelty 8i-pitoisuuden mkaan 0,2 $ta 1uokkavSlein ja kullekin luokkaviiilille laakettu keskimaärainen Cu/Ni-autrde keekfhajontafneen, Kuten nghdgiin, suhde oli ruurin gieni11a nikkeligitoisuuksilla pienenee jatkuvasti nikkelirnuran kasvaease. Taulukko 6. Kotalahden nalnisiden sivukivien CuiMisuhde nfkkelipitoisuuden funktiona.

35 Taulukossa 6 sama aaia on eeitetty smaksisiin sivukiviin nehden. Tendenssi on ta~eakin sama, suhteen Cu/Hi pienentyeeeki naytteen nikkelipitofauuden kasvae~ea. Bdella esitettyjen problesnanaaettelujen avulla on pyritty aelvittamäiin Motalahden kivilajien ja nalrnioiden, eeka niihin vtilittöm&sti liittyvien sivukivien Nl-, Cu- (ja S-pitoiauuk~ia ja Cu-Ni-korrelaatiota.!&uodoatmaa on myas këeitelty kaksiulotteieesti tutkidla Nitn, Cu:n ja Ctn jakautumista I-l-projektioaea. Sen ei3aan rnitsan auuretta ei ole laekettu koxmidimensiónaalieesti. Honi probleema kaivoksea~a - nimenomaan rnalmiarvio, rriulmioiden rajojen rniikirittsly y.si.8. - vaatisivat kolmannen ulottuvuuden nukaan ottamista. Tallaiaten problee~ien ratkaisuun ~oveltuu tietokone luonnollieeeti sriaomaiseeti. Uhjelminti oliai nyt tosin vaiksarapaa, mutta ei kuitenkaan ylivoimainen. 308 Kotalahdsn araalyysimateriaalia vieliii haluttaisiin ktieitellë tietokoneilla, ehdottaieinkin ohjelmaa, josea pyrittäisiin iliia~rittdmaän raalmioiden - tai ehka alukei kokeilumieleaetii vain yhden mlmlon - rajat ltihte- xi11ki eeimerkiksi kairmeyd&nni4ytteists. Tallöin jokaiseetta naytteestd rekisteröit6ieiin X-, Y- js 2-koordinaatit ja analyyaitulokset. San jblkeen voitaisiin ohjelmointi suorittaa eain. siten, etta las~etscan se 4-dimensionebdinen kappale, joka parhaiten liittyy analyyaipisteiaiin ja siitpi edelleen wlmion radbrt, ~~~ELYUUI ja ke8kipitoi~uu~. Aulis Eigkli

36

37

38

39

40