*oooeo I. T T ~aa%~ajt~straof~~y~ - oxmot 63qeq
|
|
- Kimmo Tikkanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 *qfaauoqo%otq-z00z snaaayg uaoynysay nasyoqatu us wq~of aoyn~efyo-~&g oyqnoc osemy ueeqayaeqw%neqawt utl0 eapqaqyi:edwa uamong was~mfoaeye$p~ n3aypsat uyyuo EaeaT -ayw gesr& *rmyeqewyawa nestasy$sas btxwá.er+!$eaonl ueyeqnnafwu -?no uaprasa msogonm ak'u oe yytlas snnsynqnf uepya:$eafi *RtleqyalRrn nayoa elo ya sycslyayq - uanayof aqewawaoaaouee: -q&a - u ~o~for 4vqefso ur9maiioponm rasfn%eyrast yerqymlm gmxyq -Bf 43Wq uo Q C ~ ~ ~ T ~ T - ~ ~ T'w%T@s~RwCT~~ T A 860 'TCBTFATX a~qeoh uawap@y+ feyaerf a@foxx~a@ neena$m~= 8tfep@ awrra ~ o l ~ 'B%TW%~~R~~J~~JTP~~ o c WeQ uo fi%e?w3&~ *T%XTa T@ltB@?T We@uQs RSeQ TJB~ WC?T%WIrU h3~a~@m no ci~~@@+%&?u ntvirnx *oooeo I. T T ~aa%~ajt~straof~~y~ - wc@e~&m oxmot rjnin@ 63qeq o+eyrao yso wmn3eoponm uepquvqo)f uo mqqyar neysong
3 Barakkeieiin ja reijitsttiin earakkeita vatitaavat informrrtiot, Jolloin yhteen korttiin saatiin dtunaan kolmen, samat X- ja Z-koordinaartit omaavan nëyttesn tiedot. Kullekin nuytteelle annettiin kaksi koordinaattis X ja 2, Tërnii tapahtui siten, etta koko Kotalahden nuodostums jsrttiin X-2-taeoeaa ruudukkoon, jonka r~utpl~&ili X-akeslin euwitaan oli 25 metri6 ja 2-akselin auuntw 50 matriiii. Heikille niille nayfteille, joiden ottopaikat Lsnkeaivat tietyn ruudun eiaëön (Y-akseli otettuna 1Ypi koko muodoeituraian) annettiin ruudun keekipfataen koordinaatit. Nlitë piateita saatiin noin 200 kgl, joieaa kussakin olevien analyyeien lukunrëarl ionia kohti vaihteli 1-250, keskiarvon ollessa n. 50, Kivilajeja todettiin olevan kairaueraporttisn mukaan ykteema 11 kpi. Me koodattiin aeuralsvasti. amflboliitti dlabme i dioriitti gabro $ranlitti kiillegneiasi malmf pe~aatiitti perknii tti peridotiitti serpeatiniitti Koska u~eeunyi henkilö on Joutunut utameran nimia kivi- Isjsills lbl~3tl ilmaa mikroakooppista tutkintuata - ei yllu oleva luettelo anna ttiyein ab3ektilvista kuvaa mucdoatumarzn kuuiuvieta kiviet&. Eeimerkikasl gabr~ ja diariitti lienee, syyta ki4eitttiiki eamakai kivilsjihai. Samoin peridstiitti ja eerpentiniftti. Jkilkimns8inenhan on vain adellie~n muuttuntiatulo8, b1erkintbe tfiaalmin on wöekin joasain rnai5rin spämëiirlinen aika aitg ilmeieesti ole klytetty eystemsattieesti, Këytett&vfesi4 olevan materiaalin pohjaita lahtien gyrittiin saaniom vaetaus seuraaviin kyegnykeiin, A. Nikkelin, kuparin, rikin jo Cu-Nl-korrelaation jakauturminen Kotalahden muodosturnasaes. Tallbin aeiaa yksllz&artaietettiin sikali, että tyydyttiin pyetysuoraan yitkitttlisleikkaukeeen, joka prajleioitibn X-2-taraolle.
4 Cm Nikkelin, kugsrin Ja rikin freheneeijakautmt kivilajelttsrin. D. Pd(~lmioi8en ja niiden yrnpgrieitun Xl-Cu- ja 3-pitoieuudef sekë Cu-Ni-korrelaatiot. Ku~takin aalanioata ylll mainitut rruureet laekettw kolraella eri tavalla: o) mslmiosee, b) iivukivee~a ja a) molmiosea + sioukivesaa. E. Nikkelin, kuparin ja rikin frekveneaijakautumat ylzkii oleviata. F. draliniokohtaineti analyysi. Tgilöfn huomioidaan vain ne naytteet, jotka on otettu louhfttavakai tarkoitetuista rnuodostufnan seie'tsi. Anailyysi suoritetaan jakamalla nöytteet piroteja brekeia-tyygpeihin. G. Hikkslin, kuparin je rikin frekvenseijakautumat edellieille. Ii. gri n~ytt~aenottomenetelmisn vertailu. Verrattavina ovat soiga- ja kairaneyd8~ëytteet. 1. Suhteen Cu/Hi:n riippuvuus nkiytteen Mi-gitoieuudeata: a) mlrnioeea b) aivukiveas8. bfitn, Cuan Ja Stn jakautuisen selvittymliekeiil Kotalahden muociortuma - on projieioitu pgrrtyauoralle X-Z-taeolle rnuodoetuman pituusauuntaan. Kuvattu alue on rajojen X ja Z v&ilias&. Y-akeell - - anuodortuman poikkiakeell on g&itetty pois, Jolloin eeiatu kuva on eraëniainen röntgenkuva muobostu8oaete. Tulokset on eeitetty sw-armok&grinä nniviasa 1-5. Hikin Jakautuma on piirretty 1-$8n këyravkilein. Kuvan vasse loidaeea &ihd&&n liluuhtijlirv@n mainio, keaksllë Vehiksul rnerpmfo, sen oiksdler puolella ralrareunwea V~l~aimiorn ylkinurkh ja lopuksi oikeassa reunaesnr Uertakoaken ~~&lasio. fiaksntssla;enbbn muistuttavat Hertakoeki ja Huuhtijiirvi kuvaeaia toisiaan, Kiisuw~tm on ku aakin kokolailla sslvkipfirteinen. Sen eijaa 'Vahkaai malmio an Itoaiplieoidumpi. 8iiniii on enemman detal-
5 -- Kuve 1. Rikin jakeruturriinan X-2-projektiossa, jeja, mutta breksirvybhykkeen yleinen kulku - aika ilmenee S- arvo$atn inaakrigiarim - UJ hyvin ilmi eiitt4kin. Se kulkee vinae%i ylhdtilta vaoemalta alas oikealle, goeka kyaynykaeo~ii on grojektio, rrraaftasr melmiota eailttiivien kbilyr8etöjen eripaisuuo johtua muodoetunian paksuuden vaihtelulata, gsliain pakamnat kohdet Mertakoski Ja Huuhtljiirvi, tulevat n8kyviia eunn6llli~impfnll kuvioina rtuuremmrn Y-akrrrlin euuntalraen amdyyeitlheytemaa ansiootr. Zoisraarltca ehu8mmasta Vehkasta on nukaan otettu muuri joukko aoijsn$iytomalyyesja, joten Mytteiden kokonafelukmä&rl on suhteellisen ruwi nimetno- X-2-taron aurannaeea ja tuma lienee p&ysaiialllnen egf VehkaPn havan detaljirikkau- ts8ri. Kuvasaa 2 nkihdaan nikkelin 3abut;uitiinen rtunaera pymtyprojektio~loe, Ilkrlrilioiden muoiiof ova* aararanic8italset h a b S-prajekfiosiakia, rnikl on luonnollista, rlllli riikkrlihb asiintyg vaitaoaaltaan eulfldiarr ja seuraa siie rikki&* Kupari peikk8~ goarraia nrlërin aew rikirocl ettlll nfkkelistii l~hm(1 - aitan, etta rilly on tendenssi riksrstu maimioiden reunaoefin. Th1 npikyy rielvtbsti lnaraaiiita 3 Velikm n\riirnlosiia. PbilmSon oikaarsa reuxuwcia on kuparirikas vy&hyke Ja toinen, yl6epyin aukea- VW kmman muotoinen marimion ylëoerrpea,
6 Kuvlsisa 4-5 on eeitetty Cu-Ml-korrelaation vaihtelut paikan funktiona eaaaasse X-Z-proJektiorir~a kuin edelliaietkin. Kuvaosa 4 nähdhln normarall Cu-Bll-korrelaatio. Malmio* tulevat tae8ykin kuvsreea eykyviin, toisin eg~mi3csr6liesrapin~ kuin sdellf- eissii kuvissa. Tlrkeinta ariasss on ee, et*# aiella miaea tavataan eniden kompaktia kiisua rielibi on koprelaatiollar pienin arvo. Pirottaearsa - aiio malmioitien ulkopuolella - Cu-li-korrelmtio on ecrn sijam huomattava, noueqen jopa yli 0,g. TWkin eelkka osoittaa onalfa osal$ercur, ettl kompaktl kiieu ar pirotteem oleva kiieu ovat eyntymut oleellloeeti erilaiekoaa oloieaa. JYlkimmaiee~r~a valitsee Cutn ja Vitn vlllill4i selvki ~iippuvuwi. Edelllsiess~ eitl vastoin komponentit ovet kutakuinkixn lteiernliel&l. Kuva 4, Ou-Ei-korrela - lion jahutum;' - sn X-?i- c r, 3oJektioisers. t Kuva 5. Log Cu-81-korrelaeation jakautuminen X-Z-pre- Jektiosre.
7 T&m8 Cu-141-korrelaatlsn riippuvuue paikasta tulee veal& eelveeinaia ~aakyvifn kaavaeesa 5, raieat3i log Cu-tii-korrelaatio on eaitetty X-h-proJektiossa. Taesa on korrelaatio Ja ni-pttoleuuksien Pogaritmien vi4pille eikg pelkkien prosenttiarvojen väeillo, kuten adelliseesli kuvaeaa.?u~q~s~plg~ on sslv%pikrtsisempi kuva, johtuen PGhimb siita, että Inupwfn Ja nikkelln fsekvenesijakautumt ovat 1Ghsmpiinii lognsrnaabia kuin normaalia, ffiketa syysta Isgaritminen esitge selventëii lmva, BrsksiavglShykkeet nakyvat nytkin airnirneina. Lukuarvot IPOP~Q liseati ovat jseeraia magrin erilaisia edaxbiaeen kuvaan verrattuna. Kuvbt 1-5 on lii%e%fy raportin loppuun euuremettuim. Taulukkoon 1 on keriitty Kcitalahden eri kivilajien.;f-, Cu- ja 3-pitoisuudet aeka vastaavat Cu-Ni-korrelatfot ja!ii/'s-suliteet. Analyyoi t on tehty 'kaikki kaira.naydam~dyttai~%tá. Xdella ziainituaaa aariiofnkuin muissakin tauluboisea rnerkitaee keskiarvoa, ia keskihajontaa ja N naytteiden lukum$&raä. Sulfidifaaei on nikkelirfkkain peridotiiteiaea - suhde ~ids on nikkelipifoisuuden pienetessa eiirrytttiaesë happarnenpiin hivilejeihln. Pienin on MI~S -suhde kiillegneiaseiaaa (C.129). T&esdkin havaitaan nikkalipitoiaen eulfidifaasin yleinen kiiyttaytyminen. Ultrasmiikefsiaeii kiviesd ae on nikkelirikkain ja k6yhtyy jatkuvaeti siirryttäessä happarnenpiin kiviin. Kaikkien kivien keskihajonta on samm euuniualuókkaa kuin keekiariaokin, tee. sutiteellinen hajonta on kutakuinkin ykei. Tang pitiiä paikkansa kaikkiin kolmeen ioniin nahdan. iiyrkkia&int3n& voidaankin sanoa, ettg Jdo keskiarvo on niiarllttëvta eellaiaella tarkkuudella, ettg virherejat ovat itgrrruneneeosa keskiarvosta, on naytteitä otettava 900 kpl. Seuraavilla aivuilha on esitetty nikkelin, kuparin ja rikin frekvenaeijaksutumat eri kivilajeissa. Prekvenesit on laakettu prosentteina a.0. näytteiden %okonaiam3brast&i. Tavanomeieen frekvanseijakautumm liaaksi on nikkelille ja kuparills laekettu nxös logaritminen jakautuna, t.8. prosenttiarvojen aijasta on kiiytetty niiden logaritneja. Ylaeneii kaikki jakautwzt ovat positiivisesti vinoja, mikg vinsus hiiviijki suurelta
8
9
10
11
12
13
14
15
16 ~ Z J Q r N G ~ D + b ~ % * 33rNWCL)mPMm w N Ln N W l n Ir5 rl 4 * 4 8) 4 +' +, a d * 4 W d +=-rl+'vi.r4 4 4=Yda: d+..d*-) d m * '4 dd++' 0 d * &@ + d O d e g Z o a iu d a h k d Q a j o a k k k * i3 d a4 a d U O tb* 41 E!P4 PIm-
17 osalta logaritmiseesa eeitykaeseii. Jakauturaa tulee tallöin ybeensid melko ~yrrmmetriseksi oeoittaen nikkslin ja kuparin noudattavan lkihinng lopormaalia jakautumaa. Jotkut hiatogramat ovat pykgllkkaiti4, koeks analyysien lukumäarki ergitä kivllajeja kohti on ollut riits&rnatön. Tiihan kategoriaan kuuluu malmikei merkitty kfvilajikin. Sen frekvenesijakautumran ei tule aitaan ealvua huippua, vaan arvot jakautuvat melko taaeiseeti pitkin X-akselia, nfkki johtunee - ngytteiden riitt&rnättön&in lukum&kir&n listiksi - aiita, etta këaitetta malmi ei ole kaytetty riittavgn johdomuksiaesti kivilejiluokittelusaa. &:a2nilla on thsad tsgaukseeaa ilmeieesti ymmgrretty niiytettë, joka ~isaltaii kfisuja yli tietyn rajan. Kysynys ei eiie ole malnista bouhinnallioessa mieleeea. Varsinaisten nalmioiden frekvenaeijakautumat on esitetty seu- FB&VGBB& ~UVUBB~. Peridotiitti rsuodoetaa poikkeuksen nuiota kivilajeista siktili, etta nikkelin jakautuma aiinii on l6hes normaali t.e. kayrii on miltei ~ymetrinen kaytettaessh Jo prosenttiarvoja. Sana tendenaei - to~izi heikompma - havaitaan myefe kuparin ja rikin frekvensafjakautunieea. Tt4rnk4 johtunee siitti, etta aulfidit esiintyvgt geridotfitieaa suhteellieen tasaisesti Jakautuneina, uuodoetamatta enenrmi4ltl kiisurikkaita, kooltaan vaihtelevia osueita. jdalmioiden ja niihin valittönaati liittyvien, kiiauja vaihtelevassa möbrin aiokiltëvien emaksisten eivuklvien fli-, Gu- ja S-sitoisuuksien selvlttt4mieekeii ryhmitsltiirr ngytteet ottopaikkm~a perusteella malmioiden mukaan neljuan ryhn&kin. Kukin rybii jaettiin edelleen k&itoen osa=: a) varsinaiseen rnalmioon ja b) aivukiviin. Ryhnfile laskettiin sen Jdlkeen keskiarvot ja keakihsjomat eeka Cu-Mi-korrela~tist ja Ni/Seulrteet. Tulokeet on esitetty taulukossa 2. Jokaisesta nalmiosta on la~kettu kolne arvoa kutakin suuretta kohti. ;:neimgisellu rivillii on koko aoianoniitiaen DUOdostman osan keskipitoisuudet, aeuraavallô uraimion keskipitsisuudet ja ka.lizinnella sivuklven vastaavat arvot. Edellyttëen, etth naytteitti on otettu sivukiveet~ ja mslmioista niiden to-
18
19 dellieta paljouasuhdetta vastaavastf ylimmpln rivin arvot antavat alarajan pitoiaiuudells, joka etaadaeui vaikka louhinta ulotettaieiin arvioitujen mslmion rajajen ulkopuolellekin ncsanenibtty kuitenkaan i<ruadoetuinan ohi kfillsgneiiaeiin. PJI/s-suhde on korkein &ertakosktslla johtuen ale118 olevasta geridotfitista. Seuraava.lla tilalla on vdlimalnio, kolmantena lluuhti jami ja nai jäntenki heikoimpna Vehka. :&lnioiden smäkaisyye ilmeieeeti pienenee earnaeas jliirjeetykeeeeid Yertakosken edustaeeea ultraemak~isiatti p8kitki. Nikkelin, kuparin ja rikin frekveneaijakautuinat on kuvattu h1etogr~bmnoin.a seuraavilla sivuilla. kalyysituiokaet on ryhmitelty s a a periaatteen mukaan kuin taulukoaiora 2, tese jokaiseeta melnioeta esitetakin kolme diagramaa kutakin ionia kohti. EnsiwtAisess@ on nalmio + aivukivi, toiaessa malmio ja kolmannessa ~ivukivi, Nikkalille jn kuparflle an lisiiiksi laakettu logaritnieet Jakauttunst. Ifietogrmmat ovat periaatteeeea eanantagaisia kaikieea u~lrniofees. Yleinen tendeasei on ae1- vgsti lognormaalinen, ueein ylikin, t.8. kayrp ei ole symmetrinen viela logaritmiseesäki4an eeitykaesea, varan posftiivieelle puolelle pyrkii jiiarnakin hantaa. Pirote- ja Brekaimalrnisn viilieen sroavuudan eelvitt&miseksi kuhunkin ualmiaon kuuluvat nhytteet Jaettiin pirote- ja breksiatyyppeihin. Xerumallskin ryhra6lle laskettiin keskiarvot Ja :li/s-euhteet. Tulokset on esitetty taulukossa 3. Arvot ei~iit poikkea paljoakaan mlniosta toiseen eiirryttaeisag. Sen isijuan pirote- ja breksiatyyppien valinen ero on silmiinpi~tkivii nizenomaan aita tulee Cu-14%-korrelaation anoihia. Eirotemalmfaaa vallitsee nikkelin ja kuparin viilillii aer- Bittiivii poeitiivinen korrelaatio, mutta breksiatyypissti kumpikin euure on toisistaun taysin riippuaton. Sma aeikkahan kavi ilmi jo korrelaatiokerroinlen jskautunista K-2-projektiosea tarkasteltaessa, Jolloin brekaiórvyöhykkeet tulivat esille riinine kng.
20 w U ) * C D m N a X ) C Q d P. E C O c X ) r n R ( U C \ d U ) r * M r r r C I I A I A I ad ' I r ( b > * l I Q r ( 4 arl +4 BJd +rl 01d +rl rnd OW ME3 oa #Ei oa UiT O$ AtE! kd Old kd.td kr-4 Q)d kd Ud dal k ale# aapb41~1'ipipi
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32 SOI JA~~AYTT~T CONTRA Kotslahdeesa on otettu niiytteita kahdella eri nenetelnëllë, soijaporaukeella Ja tiisanttikafraukeella. Soijaporauksen luonteesta johtuen on ajateltavissa, etta tata manetelmaki käptsttaessa otetut naytteet mtaieivet jossain diirin tiaanttikairaukeella saaduieta tuloksista poikkeavan kuvan, Jotta menetelmhti voitaisiin eiuaraan verrata toisifnpia, kukin nayte olieii otettava kahteen kertaan kiayttballa kumpaakin mencrtelnkiii. Kivilajeihin ndhden tanb ei tietenkagn kay pi4in&i, Sen eigam voidaan menetellii! niin, etta tietyeit3 malinlosts otetaan joukko naytteitki nolenmilla meneterlrnill& ja eaatuja keekiarvoja ja kesskihqijonto3a verrataan toieilaea. Hemettely peruatuu siihen, ettb naytteet, vafkkeiviit ne olekaan identtieesti aaauoja, ovat kuitenkin peraioin saaraota populasatioata. TauPukosssr 4 on eeltetty tulok~et, Jotka on saatu vertaamalla Vehkaeta otettuja soija- ja ksiraneyd~nn&ytteitti toisiiwa. Wikkelipitoiauudeesa ei havaita rnitaan eroa eri senetslmillki otettujen naytteriden vi3lillki. Kuparipifoisuude~sa eeiiintyy pienta eroa, mutta eita ei voida pitu& merkitesvbna, kun huomioidaan tulokeisea eeiintyvë auuri hajonta (todenn&köi@yys eille, ettë ero on merkittavh, on jokseenkin yhta euuri kuin sille, etta se johtuu sattumaeta), Sen eijuri ero S-pitoieuukeien vkilillä on eelvlieti merkittävë. Toisaralta on kuitenkin huonattava, ettg aoijant3ytteiatë voin n. 10-$tata on tehty S-maaritya, joten eaatu tuloa rikin euhteen on vailla todietuevoimaa, eill& nbm& 10 $ on ilneiesati tietoisseti valittu analyysin kiieurikkaimmfsta neytteista. Edella olevan mukaan aoij~iqtteiden antama tsrkkuue, mite pitoisuuteen tulee, on tkiysin verrattavkesa kair~neyda~~~ytt~iden anta~aan tarkkuuteen. Roeka Cu-Nl-korrelaatio on uueiu varsin alhainen, on syytä olettaa, ettg eubde Cu/Hi ei pyey vakiona naytteen nikkelipitoisuuden nuuttueasa, vaan muuttuu aekin. Taulukosea 5 on eaitetty Cu/Nf-auhteen riippuvuu~~ Nl-yitoieuudesta nalniosaa.
33
34 Taulukko 5. Kotaladen nalnioiden Cu/'Ni-suhde nfkkelipitoisuuden funktiona. Uhytteet on rybitelty 8i-pitoisuuden mkaan 0,2 $ta 1uokkavSlein ja kullekin luokkaviiilille laakettu keskimaärainen Cu/Ni-autrde keekfhajontafneen, Kuten nghdgiin, suhde oli ruurin gieni11a nikkeligitoisuuksilla pienenee jatkuvasti nikkelirnuran kasvaease. Taulukko 6. Kotalahden nalnisiden sivukivien CuiMisuhde nfkkelipitoisuuden funktiona.
35 Taulukossa 6 sama aaia on eeitetty smaksisiin sivukiviin nehden. Tendenssi on ta~eakin sama, suhteen Cu/Hi pienentyeeeki naytteen nikkelipitofauuden kasvae~ea. Bdella esitettyjen problesnanaaettelujen avulla on pyritty aelvittamäiin Motalahden kivilajien ja nalrnioiden, eeka niihin vtilittöm&sti liittyvien sivukivien Nl-, Cu- (ja S-pitoiauuk~ia ja Cu-Ni-korrelaatiota.!&uodoatmaa on myas këeitelty kaksiulotteieesti tutkidla Nitn, Cu:n ja Ctn jakautumista I-l-projektioaea. Sen ei3aan rnitsan auuretta ei ole laekettu koxmidimensiónaalieesti. Honi probleema kaivoksea~a - nimenomaan rnalmiarvio, rriulmioiden rajojen rniikirittsly y.si.8. - vaatisivat kolmannen ulottuvuuden nukaan ottamista. Tallaiaten problee~ien ratkaisuun ~oveltuu tietokone luonnollieeeti sriaomaiseeti. Uhjelminti oliai nyt tosin vaiksarapaa, mutta ei kuitenkaan ylivoimainen. 308 Kotalahdsn araalyysimateriaalia vieliii haluttaisiin ktieitellë tietokoneilla, ehdottaieinkin ohjelmaa, josea pyrittäisiin iliia~rittdmaän raalmioiden - tai ehka alukei kokeilumieleaetii vain yhden mlmlon - rajat ltihte- xi11ki eeimerkiksi kairmeyd&nni4ytteists. Tallöin jokaiseetta naytteestd rekisteröit6ieiin X-, Y- js 2-koordinaatit ja analyyaitulokset. San jblkeen voitaisiin ohjelmointi suorittaa eain. siten, etta las~etscan se 4-dimensionebdinen kappale, joka parhaiten liittyy analyyaipisteiaiin ja siitpi edelleen wlmion radbrt, ~~~ELYUUI ja ke8kipitoi~uu~. Aulis Eigkli
36
37
38
39
40
Q 17.1/27.2/74/3. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto HP 9820 A-ohjelmaseloste. T. Jokinen SUSKEPTIBILITEETTIPROFIILI
Q 171/272/74/3 T Jokinen 1974-12-02 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto HP 9820 A-ohjelmaseloste SUSKEPTIBILITEETTIPROFIILI 4 171 /272/74/3 T Jokinen 1974-12-02 GEOLOGIIVEIV 'i-litkimuslaitos
LisätiedotGEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander
GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.
LisätiedotLAUEZRIT AVOLOUHINTAMA.LMIEN OW geoi 7/76 MAARA- JA LAATUARVIO. 3 /76 6/76 RA t
RfiUTARUUKECI OY KAIUOSRYHMÄ N: o LAUEZRIT AVOLOUHINTAMA.LMIEN OW geoi 7/76 MAARA- JA LAATUARVIO, Laatija Ole Lindholm ' Pvm 26,!1.76 : l Iiyv. && - Vertaa '. OU geol 3 /76 6/76 RA t 1412.37 Jakelu OU
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotLyhyt, kevät 2016 Osa A
Lyhyt, kevät 206 Osa A. Muodostettu yhtälö, 2x 2 + x = 5x 2 Kaikki termit samalla puolla, 2x 2 4x + 2 = 0 Vastaus x = x:n derivaatta on x 2 :n derivaatta on 2x f (x) = 4x + derivoitu väärää funktiota,
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
Lisätiedot7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet
Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in
LisätiedotKenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)
Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
Lisätiedot5. Numeerisesta derivoinnista
Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan
Lisätiedot- 0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2,
Telkkalgn malmiesiintyma soveltuu erittain hyvin geofysikaalis2lla malminetsintamenete1mi11~ tutkittavaksi, koska melmilla on puh- keama, puhkeaman kohdalla irtomaakerroksen paksuus on pieni ja malmin
LisätiedotRatkaisut vuosien tehtäviin
Ratkaisut vuosien 1978 1987 tehtäviin Kaikki tehtävät ovat pitkän matematiikan kokeista. Eräissä tehtävissä on kaksi alakohtaa; ne olivat kokelaalle vaihtoehtoisia. 1978 Osoita, ettei mikään käyrän y 2
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotS-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä
M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä!SWIA 0 \ S-ZSOTOOP DZDATA S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA SÄVIÄN S-ISOTOOPPIDATA ANALYYSITULOSTEN SELITYKSET VASEMMALTA OIKEALLE LABORATORIOKOODI
LisätiedotJatkuvat satunnaismuuttujat
Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:
Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000 HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja
LisätiedotMATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA
EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,
LisätiedotLisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen
MTTTP5, kevät 2016 4.2.2016/RL Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen 1. Laitosneuvostoon valitaan 2 professoria, 4 muuta henkilökuntaan kuuluvaa jäsentä sekä 4 opiskelijaa. Laitosneuvostoon
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
Lisätiedot6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia
6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
Lisätiedotjoissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja.
ÄÙ ÓÒ Ñ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒ Ô ÖÙ Ö Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja. 1. Kauppias on ostanut
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
Lisätiedot--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI
TALLENNETTU 0625/3613 02/MK/76 1 R 11 1010 Tutkimuskohteen sijainti Rovani e mi mlk, Kuohunki Kartan mittakaava 1:400 000 GTK "'':.I.-."$'>,... ',..I l Hirv ss8lk I ' Saun;? \ ukkc: """'\ V\IOsUmojt,....
LisätiedotKenguru 2016 Student lukiosarja
sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotOminaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.
Outokumpu Oy, Malminetsinta ARKISTOKAPPALE * Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586. Jatkotutkimuksena ominaisvakioarvojen ji analyysitulosten
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla
LisätiedotPreliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3
Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotPitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.
Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön
LisätiedotPreliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4
Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa A
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotKenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)
Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
Lisätiedotill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l
ir a I - --+,.---+-,- i-ir il_i_ lr-+ 1r l rl ill 'l' L r- T- 'l rl *r- I s. ;l -' --S"[nJ+&L rlr D Ur-r^^;lA_e^ 3. Piirrä indi erenssikäyrät korille ( ; x 2 ); kun on tavallinen hyödyke, ja x 2 on tavallinen
LisätiedotEsko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.
Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotJukka Tulkki 8. Laskuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 3.4 klo 12:00 mennessä. x 2
S 437 Fysiikka III Kevät 8 Jukka Tulkki 8 askuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 34 klo : mennessä Assistentit: Jaakko Timonen Ville Pale Pyry Kivisaari auri Salmia (jaakkotimonen@tkkfi) (villepale@tkkfi)
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
Lisätiedot3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi
3. Kongruenssit 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Tässä kappaleessa esitellään kokonaislukujen modulaarinen aritmetiikka (ns. kellotauluaritmetiikka), jossa luvut tyypillisesti korvataan niillä jakojäännöksillä,
LisätiedotKenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotAluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö
Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä
LisätiedotFLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.
FLUP I, syksy 29 RIKSTUS Tehtävä 1. Lyijymalmia rikastetaan 1 t/h vaahdottamalla käyttäen 43 g reagenssia (ksantaattia) malmitonnia kohti. Syötteen, jätteen ja rikasteen kiintoaineiden mineraalikoostumukset
LisätiedotMat Sovellettu todennäköisyyslasku A
TKK / Systeemianalyysin laboratorio Nordlund Mat-.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Harjoitus 7 (vko 44/003) (Aihe: odotusarvon ja varianssin ominaisuuksia, satunnaismuuttujien lineaarikombinaatioita,
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotSodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista
Outokumpu Oy Halminetsintä (){.,.;!,. 3731/600/69 MKK SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Sodankylän Orajä.rven alueella v. 1968 tehdyn puroeedimonttitutki muksan yhteydessä saatujen
LisätiedotLu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.
Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5
Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
Lisätiedotmäärittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin.
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 70 Jussi Tyni 5 a) Derivoi f ( ) e b) Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 c) Ratkaise yhtälö määrittelyjoukko log Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangeti pisteeseen, jossa käyrä
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ ESITYS pisteitykseksi
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.9.05 ESITYS pisteitykseksi Yleisohje tarkkuuksista: Ellei tehtävässä vaadittu tiettyä tarkkuutta, kelpaa numeerisissa vastauksissa ohjeen vastauksen lisäksi yksi merkitsevä
LisätiedotTekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)
K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009
Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.
LisätiedotMTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)
21.11.2017/1 MTTTP5, luento 21.11.2017 Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu) 4) Olkoot X 1, X 2,..., X n satunnaisotos (, ):sta ja Y 1, Y 2,..., Y m satunnaisotos (, ):sta sekä otokset riippumattomia.
LisätiedotRATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.
RATKAISUT 198 197 198. Olkoon suorakulmion erisuuntaisten sivujen pituudet a ja b sekä neliön sivun pituus c. Tehtävä on mielekäs vain, jos suorakulmio ei ole neliö, joten oletetaan, että a b. Suorakulmion
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
Lisätiedotf(n) = Ω(g(n)) jos ja vain jos g(n) = O(f(n))
Määritelmä: on O(g(n)), jos on olemassa vakioarvot n 0 > 0 ja c > 0 siten, että c g(n) kun n > n 0 O eli iso-o tai ordo ilmaisee asymptoottisen ylärajan resurssivaatimusten kasvun suuruusluokalle Samankaltaisia
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotMATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA
EB-TUTKINTO 2010 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 4. kesäkuuta 2010 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter
Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019
LisätiedotS-114.3812 Laskennallinen Neurotiede
S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte
Lisätiedot0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan
LisätiedotSinin muotoinen signaali
Sinin muotoinen signaali Pekka Rantala.. Sini syntyy tasaisesta pyörimisestä Sini-signaali syntyy vakio-nopeudella pyörivän osoittimen y-suuntaisesta projektiosta. y u û α positiivinen pyörimissuunta x
LisätiedotOletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen
Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotS Laskennallinen Neurotiede
S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede Laskuharjoitus 3 8.12.2006 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 2 Tehtävässä 2 piti tehdä 100 hermosolun assosiatiivinen Hopfield-muistiverkko. Verkko on rakennettu Matlab-ohjelmaan
LisätiedotMiehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi
LisätiedotEnsimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()
LisätiedotSALLA Jäkälätunturi H.Vartiainen Sorsatunturi OU mal
RAU TARUUKKI OY MALMIN ETSIN TÄ Jäkälätunturin kyaniittiaihe N: o 25/68 TUTKIMUSALU E LAATIJA JAKELU Jäkälätunturi H.Vartiainen KUNTA LAAT.PVM H YV. SALLA 8..68 KARTTALE HTI LI ITtKA Rl'AT JA -SELOSTEET
LisätiedotEPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet
Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen
LisätiedotPiste ja jana koordinaatistossa
607 Piste ja jana koordinaatistossa ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 Kertausta kurssi Eri asioiden välisten riippuvuuksien havainnollistamiseen kätetään usein koordinaatistoesitstä Pstakselilla riippuvan muuttujan
LisätiedotPakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
LisätiedotSalausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai
Lisätiedothavin Valkeisen tutkimukse t II/KV~- 7 A. Huhma
Ontokumpn Oy Malminetsints havin Valkeisen tutkimukse t II/KV~- 7 A. Huhma 4012.1963 Aiheen tutkimuksiin antoivat voimakkaat purosedimenttikuparianomaliat Luikonlahden mabin jatkeella. Luikonlahden malmi
LisätiedotJ'u/Mi-1-59 analyysituloksista. Raporttiin sisaltyvat siten aikaisemmin samasta aiheesta tehdyt osaraportit
Ou tokumpu Oy Halminetsinta Tutkimuslaboratorio 070/0ku-alue/MH/69 Oku-analo~ia/969/~ll{ Hiihkalin analyysituloksista Tahan raporttiin on kcratty analyysimateriaali Miihkalin kairanreikien J'u/Mi--59 analyysituloksista.
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
Lisätiedot{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v +
9. 0. ÄÙ ÓÒ Ñ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒ Ö Ø ÙØ 009 È ÖÙ Ö P. Olkoon vadelmien hinta v e, herukoiden h e ja mustikoiden m e rasialta. Oletukset voidaan tällöin kirjoittaa yhtälöryhmäksi v + h + m = 8 v +
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä
Lisätiedot2. a- ja b-kohdat selviä, kunhan kutakuinkin tarkka, niin a-kohta 1 p b-kohta 1 p
LYHYT MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 2.2.2018 RATKAISUT 1. a) 3,50 b) 56 c) 43300 km d) 15 e) 21.08 f) 23.9. kukin oikea vastaus a-kohdassa pelkkä 3,50 ilman yksikköä kelpuutetaan, samoin c-kohdassa pelkkä
LisätiedotPreliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4
Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / 4 Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
LisätiedotTehtävien ratkaisut
Tehtävien 1948 1957 ratkaisut 1948 Kun juna matkaa AB kulkiessaan pysähtyy väliasemilla, kuluu matkaan 10 % enemmän aikaa kuin jos se kulkisi pysähtymättä. Kuinka monta % olisi nopeutta lisättävä, jotta
LisätiedotPyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin
Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 5.4.0 HK- a) Dsin3 us ( ) cos3 3 us( ) s( ) 3cos3 s( ) 3 ja s( ) 3 u( ) sin ja u( ) cos b) Dsin 3 3 Dsin us ( ) s( ) sin ja s( ) cos 3 u( ) ja u( ) 3 3sin
LisätiedotPUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.
PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l
LisätiedotAlgoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 1 25.-26.1.2017 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka laskee kahden kokonaisluvun välisen jakojäännöksen käyttämättä lainkaan jakolaskuja Jaettava m, jakaja n Vähennetään luku
Lisätiedot