MÄNTYHARJUN KUNTA. WHD Gårdin ranta-asemakaava. Selostusosa. Näkymä WHD Gårdin pihapiiriin hevoslaidunten takaa lännen suunnasta

Transkriptio

1 MÄNTYHARJUN KUNTA WHD Gårdin ranta-asemakaava Selostusosa Näkymä WHD Gårdin pihapiiriin hevoslaidunten takaa lännen suunnasta

2 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti WHD Gårdin ranta-asemakaavan kohteena on Mäntyharjun kunnassa, Nurmaanjärven rannalla sijaitseva entinen maatilan talouskeskus, jonka ympärille on rakentumassa tasokas matkailukohde. Noin 57 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijaitsee 20 kilometriä Mäntyharjun kirkonkylältä lounaaseen ja se muodostuu pääosin Mattilan ( ) tilan eteläosasta ja pieneltä osin myös Honkalan ( ) tilan eteläosasta Nurmaanjoen lähistöllä. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on Nurmaanjärvellä ja Taskulammella yhteensä noin 2,06 km sekä Raatolammella 0,35 km. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Nurmaankyläntiehen (yhdystie Nurmaa) ja etelässä Nurmaanjärveen. Lännessä rajana on Hietasen järven ja Nurmaanjärven yhdistävä Nurmaanjoki. Idässä alue rajautuu metsämaihin (Pampunmäki, Taskunmäki). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu ympyrällä Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Mattilan tila siirtyi Woikosken tehtaan omistukseen vuonna 1931 ja siitä tehtiin mallitila, jonka toiminta päättyi 1960-luvun loppupuolella. Maanomistaja käynnisti tilalla kunnostustyöt vuonna Tavoitteena on osittain saneerata vanhat maatilakäytössä olleet rakennukset sekä osoittaa lisärakennusoikeutta matkailukäyttöön. Virkistyskäytön osalta haetaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää Nurmaanjärven ja tilaa ympäröivien metsämaiden vetovoimaa. Alueen rakennuskannasta ja yrittäjän tavoitteista saa hyvän kokonaiskuvan alueen nettisivuilta sekä

3 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Sisällysluettelo Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Ideatason maankäytön suunnittelua Osallistuminen ja yhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yhteenveto ja mitoitus Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RM ja RM-1) Tie- ja liikennealueet Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Tekninen huolto Vesihuolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen...18

4 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Muistio viranomaisneuvottelusta Muistio työneuvottelusta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ) 4. Luontoselvitys, raportti (Enviro, Markku Nironen) 5. Rakennetun ympäristön nykytilan selvitys, (Karttaako, Henna Arkko) 6. Mattilan tilan päärakennus rakennushistoriallinen selvitys, (Vanhoo Ossoo, Maria Luostarinen) 7. Tilastolomake 8. Vastine luonnoksesta jätettyyn palautteeseen 9. Vastine ehdotuksesta jätettyyn palautteeseen - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset sekä kaavakartta 1:2000 Ranta-asemakaavan työstämisessä on hyödynnetty paljon samaa materiaalia kuin yleiskaavan muutostyössä, joten on hyödyllistä tutustua myös erillisiin yleiskaavamateriaaleihin (hyväksytty kunnanvaltuustossa ). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema WHD Gårdin ranta-asemakaavan laatimista edeltänyttä ja rinnan kulkevaa osayleiskaavan muutosta ja laajennusta varten on laadittu luontoselvitys (raportti , Enviro, Markku Nironen). Luontoselvityksen osa-alueet 1 ja 2 vastaavat ranta-asemakaavoitettavaa aluetta. Luontoselvityksessä alueita kuvataan seuraavasti: 1. Taskunmäki - Pampunmäki Taskunmäen ja Pampunmäen kallio- ja metsäalueet sekä Lammasropakko-niminen peltoalue. Osa-alueen metsät ovat pääosin mustikka- ja puolukkatyypin taimikoita tai nuoria kangasmetsiä. Pampunmäen eteläpuolella on kallioisten mäkien väliseen painanteessa pienialainen suo. Taskulammen rantapuustossa on tervaleppää, koivua ja mäntyjä. Hiekkapohjaisessa rannassa on kapeahko vyöhyke järviruokoa ja muita rantakasveja. 2. Kariniemet ja tilakeskuksen alue Kariniemet on kapea, metsäinen harjuselänne. Kariniemet on II luokan pohjavesialuetta ja maakuntakaavan geologisesti arvokas kohde. Harjun länsipuolella on kaksi suorantaista lampea, jotka on rajattu mukaan geologisesti arvokkaaseen alueeseen. Mattilan tilakeskuksessa on nykyisin mm. automuseo, hevostalli, majoitus- ja ravintolarakennukset. Osa-alueen länsiosassa on hevoslaitumia ja peltoja. Automuseosta länteen on mustikkatyypin harvennettua varttunutta männikköä. Tilakeskuksen länsipuolella on peltoja ja niiden välissä kapea harvapuustoinen alue, jossa kasvaa mm. varttuneita koivuja ja haapoja, vanha kuusi ja isoja pihlajia. Aluskasvillisuudessa on

5 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 4 harvapuustoisille pellonreunametsille tyypillistä lajistoa kuten hieta- ja metsäkastikkaa, nokkosta ja vadelmaa. Maantien eteläpuolella Nurmaanjoessa on vanhoja patorakenteita. Joen varressa on kapealti järviruokoa ja muita tyypillisiä rantakasveja. Joen länsipuolen puustoa on harvennettu ja kasvillisuus on hyvin rehevää. Hieskoivujen, harmaaleppien, tuomien ja pihlajien alla on lehtipuuvesakkoa, vadelmaa, maitohorsmaa, vuohenputkea ja mesiangervoa. Kosteissa, kaivetuissa painanteissa kasvaa mm. punakoisoa. Kuvat: Vasemmalla ote luontoselvityksen kartasta, johon rajattu vihreällä tarkastellut osa-alueet sekä Kariniemet arvokkaana luontokohteena on rajattu punaisella. Oikealla kuva pohjoiselta Kariniemeltä, ulkoilureitti. Suositukset: Kariniemet ja Nurmaanjoki ovat luonnonoloiltaan arvokkaita alueita. Rantaasemakaavoitettavalle alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. la Maisemallisesti erityisesti Mattilan tilan pihapiirissä avautuu pitkiä näkymiä peltomaisemien ylitse sekä Nurmaanjärvelle (seuraava ja kannen kuva). Maatalousympäristöön liittyvä maisemien avoimuus on jatkossakin säilyttämisen arvoista. Kariniemen metsää hoidetaan lähes puistomaisesti. Taskunmäeltä on avattavissa puustoa harventamalla kiinnostavia näkymiä sekä Nurmaanjärvelle kuin myös maatilakeskuksen suuntaan.

6 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Rakennettu ympäristö Suunnittelualueelle on laadittu Rakennetun ympäristön nykytilan selvitys (raportti , Karttaako, Henna Arkko). Mattilan tilan pihapiirissä on lukuisia rakennuksia, joista osa alkuperäisiä tilakeskuksen käytössä olleita ja osa viime vuosina matkailukäyttöön rakennettuja. Pihapiiri on laaja ja hyvin avoin. Korjaus- ja uudisrakentaminen on tehty näyttävästi. Rakennuskanta Vanhan tilan pihapiiriin kuuluneita rakennuksia olivat pehtoorin, eli tilanhoitajan talo, luhtiaitta, pitäjän suurin kivinavetta, talli, karjakoiden asuttama punainen torppa, perunakellari, kuivuri ja paja. Uusia rakennuksia tilan pihapiirissä ovat rantasauna, maneesi, hevosten kävelykone, vierashevostalli Klinikka ja uusimpina keväällä 2014 valmistuneet majoitusrakennus WHD Guest House sekä WHD Automuseo. Alueella on rakennuksia yhteensä noin m² hieman laskentatavasta riippuen. Alla karttapiirros Mattilan pihan rakennusluettelo.

7 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 6 Palvelut Etäisyys Mäntyharjun keskustaajaman palveluille on noin 20 kilometriä. WHD Gård itse on osa merkittävää matkailualueiden verkostoa, jonka ytimenä voi pitää Repoveden kansallispuistoa Maanomistus Alueen maanomistaja on yksityinen (Oy Woikoski Ab/ Mattilan tila ja Paackla Oy/ Honkala). 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen ja yleiskaavatyön yhteydessä Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntakaavassa on suunnittelualuetta koskevina merkintöinä osoitettu: pv 278, Seikanharju, (II luokan pohjavesialue) ge 495, Kariniemet, (geologisesti merkittävä harjualue) yt 9.159, yhdystie Nurmaa (yleinen tie) Maakuntakaavaa ollaan päivittämässä ja lainvoiman saaneessa II vaihemaakuntakaavassa (oikean puoleinen kuva), on osoitettu WHD Gårdin alueelle tai lähistölle uusia merkintöjä: rm 9.16, WHD Gård (matkailupalveluiden alue) ge , Lassinvuori Vehnävuori (valtakunnallisesti arvokas kallioalue)

8 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Osayleiskaava Suunnittelualuetta koskien on juuri valmistunut Mäntyharjun Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus (WHD Gård). Yleiskaavamuutoksella pyritään ensisijaisesti turvaamaan alueella toimivan matkailuyrityksen tarpeet päivittämällä kaavaratkaisu perinteisestä maataloudesta nykyisen käytön mukaiseksi ja osoittamalla lisää aluevarauksia maa- ja metsätalousalueille / osin nykyisen yleiskaavan ulkopuolelle. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksen (lainvoimainen). Osayleiskaavassa on suunnittelualuetta koskevina merkintöinä osoitettu (lännestä itään): MA, Maisemallisesti arvokas peltoalue RM, Matkailupalvelujen alue MY, Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja pv, Pohjavesialue MU-2, Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta RM/res, Matkailupalvelujen reservialue M, Maa- ja metsätalousvaltainen alue Ote rantaosayleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta (hyväksytty valtuustossa ) 2.23 Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle ai ole aikaisemmin laadittu ranta-asemakaavaa.

9 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Rakennusjärjestys Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 23) ja se tuli voimaan Rakennuskiellot Alueelle ei ole tehty rakennuskieltopäätöksiä Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauspalvelu Puttonen Oy:n päiväämää pohjakarttaa, jonka laatimistapana on ollut MML:n maastotietokannan täydentäminen laserkeilausaineistolla sekä maastomittauksin. Kartta hyväksytetään vielä kaavaprosessin aikana Juvan kunnan toimesta (Mäntyharjun kunnan pohjakarttojen tarkistus). Kartta oli jo ehdotusvaiheessa hyvin ajan tasalla, viimeiset päivitykset tehtiin kevään 2017 aikana.

10 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 9 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Kaavahankkeen taustoja on selvitetty suunnitelman alussa. - Viranomaisneuvottelu , muistio selostusosan liitteenä 1. - Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta kesällä Maastokatselmukset tarkemmin ja luontoselvitys kesällä syksyllä 2016, liite 4. - Luonnostasoisten maankäyttömallien laadinta talvella - kesällä OAS:n ja kaavaluonnoksen laatiminen talvella Yleiskaavaehdotuksen laatiminen ja vieminen prosessissa eteenpäin. Ranta-asemakaavan luonnokseen tarkistukset syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville ja osallisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta ( ). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotettiin kunnan ilmoitustaululla /nettisivuilla ja lehtikuulutuksella (Pitäjänuutiset) sekä ilmoitettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELYkeskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, Museovirasto, ympäristötoimi, tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, kunnanhallitus). - Kaavaehdotus laadittiin saadun palautteen perusteella ja toimitettiin kuntaan. Asemakaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydettiin vielä tarvittavat lausunnot. Vastine palautteesta liitteenä 9. - Kaavahankkeesta ei ole tarvetta järjestää toista viranomaisneuvottelua. - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite loppukesän 2017 aikana). Päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on osittain saneerata vanhat maatilakäytössä olleet rakennukset sekä osoittaa lisärakennusoikeutta matkailukäyttöön. Virkistyskäytön osalta haetaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää Nurmaanjärven ja tilaa ympäröivien metsämaiden vetovoimaa.

11 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Ideatason maankäytön suunnittelua Kaavaluonnoksen pohjaksi on laadittu useita maankäytön ideasuunnitelmia, joista maanomistaja valitsi seuraavan vaihtoehdon jatkotyön pohjaksi työneuvottelussa Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana viranomaisilta saatu palaute otettiin huomioon kaavan jatkokäsittelyssä (vastine liitteenä 8). Huomautuksia ei kaavaluonnoksesta jätetty. Tämän lisäksi kaavaan tehtiin joitakin teknisiä tarkistuksia mm. uutta rantasaunaa on Nurmaanjärvellä siirretty rannasta kauemmaksi ja RM-1 alueen kaakkoisrajaa tarkistettu. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Pienet viranomaislausunnoissa esitetyt täsmennykset on tehty kaavakarttaan liitteen 9 mukaisesti (vastine palautteesta).

12 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 11 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 56,7 ha. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on Nurmaanjärvellä ja Taskulammella yhteensä noin 2,06 km sekä lisäksi erillisellä Raatolammella 0,35 km. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m 2 e Rakennusoikeus, k-m 2 RM RM RM/res RM/res RM/res VL MA MY MU Yht Kaavalla esitetään suunnittelualueelle rakennusoikeutta k-m 2 maakunnallisesti merkittävän matkailuyrityksen tarpeiden, kunnan rakennusjärjestyksen, alueelle laaditun yleiskaavan, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelujen perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy hyvin väljänä (e=0,02). 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RM ja RM-1) RM/ Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Yhden lomarakennuksen enimmäisrakennusoikeus on 150 k-m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa. Korttelin 2 rakennusoikeuden saa toteuttaa myös pari- tai rivitalona. Korttelialueita koskee osittamisrajoitus, eli alueilta ei saa lohkoa yksittäisiä tavanomaisia lomarakennuspaikkoja. RM-1/ Matkailukeskuksen korttelialue. Alueen rakennuksiin saa sijoittaa majoitus-, liike-, palvelu-, myymälä- ja ravintolatiloja sekä hevostalouden tiloja, kuten talleja, hoito- ja huoltotiloja sekä ulkoilutusaitauksia. Lisäksi alueelle saa sijoittaa matkailukeskuksen toimintaan liittyviä varasto- ja huoltotiloja sekä työntekijöiden asuinrakennuksia. Alueen nykyisiä rakennuksia saa peruskorjata, saneerata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset. Ohjeelliset uudet ja ensisijaiset rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa.

13 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 12 Kortteleiden ohjeelliset uudet rakennuspaikat on sijoitettu maastollisesti rakentamiseen soveltuville paikoille. Korttelien vetovoima perustuu joko rannan läheisyyteen tai rinteeltä avautuvaan järvinäkymään. Rakentamista voidaan toteuttaa vaiheittain kortteli kerrallaan. Rakentamista on lisäksi ohjattu seuraavilla yleisillä määräyksillä: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelulliseen näkökulmaan (Nurmaanjärven järven veden laatu). Hulevesistä ja viemärivesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua korttelikohtaisesti Tie- ja liikennealueet Tiealueet on osoitettu hyvin pitkälle olemassa oleva tilannetta mukaillen ohjeellisina ajoyhteyksinä. Tieyhteydet naapuritiloille säilyvät ennallaan. Kaavoitettava alue rajautuu pohjoisreunaltaan Nurmaankyläntiehen, jonka varteen on jätetty 15 metrin levyinen tiealueeseen liittyvä suojavyöhyke, jolle ei saa osoittaa rakentamista Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Keskeinen osa Nurmaanjärven ranta-alueesta sekä matkailukeskuksen korttelialueen keskelle on osoitettu VL/ Lähivirkistysalue. Alueelle voi sijoittaa venevalkamia, uimarantoja, pallokenttiä, leikkikentän, grillikodan, laavun, venekatoksen, hevosaitauksia, yms. korttelialueita 1-5 tukevia toimintoja sekä matkailualueen huoltoyhteyksiä (yhteiskäyttöalue). Alueelle saa sijoittaa korkeintaan kaksi erillistä rantasaunaa tukemaan alueen toimintoja kaavakartan rakennusalojen mukaisesti (60 ja 100 k-m 2 ) sekä uusia huolto- ja talousrakennuksia (yhteensä 100 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että viihtyisyyden ja rantamaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueen keskeinen osa tulee säilyttää laitumena / avoimena tilana.

14 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 13 Matkailukeskuksen kaakkoispuolella oleva Kariniemen harjualue ja Taskulammen rannat osoitetaan MY/ Maa- ja metsätalousalue, jolla on maisema- tai ympäristöarvoja. Kariniemen ja lampien arvokkaan harjualueen arvoja ei saa vaarantaa (Maa-aineslaki 3 ). Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että viihtyisyyden ja maiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueelle saa sijoittaa retkeilyyn ja ulkoiluun liittyviä kevyitä rakennelmia. Kariniemen alueen erityisiä paikallisia geologisia arvoja on korostettu vielä merkinnällä: ge/ Paikallisesti arvokas lampi- ja harjualue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ei saa aiheuttaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia/ laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Myös kyseisen alueen pohjavesivarannot on huomioitu asianmukaisesti: pv/ Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain sekä ympäristönsuojelulain säännökset. Alueelle ei saa rakentaa öljysäiliötä, rakennusta tai laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laatua. Suunnittelualueen kaakkoisen osan korkeat harjanteet osoitetaan merkinnällä MU/ Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta, Alue on pääasiassa tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle saa rakentaa loma-asumista, matkailua, metsästystä sekä ulkoilua palvelevia teitä, pysäköintialueita, rakenteita ja polkuja sekä saunarakennuksen kaavakartan mukaisesti. Nurmaankyläntien (yhdystie Nurmaa) ja Nurmaanjoen varteen sijoittuva maisemapelto on maisemallisesti tärkeä osa matkailukeskuksen sisääntuloreitillä lännen suunnasta. Alue on varattu matkailukeskuksen hevosten laidunalueeksi tai muuten avoimena säilytettäväksi. MA/ Maisemapelto. Alue tulee säilyttää avoimena. 4.3 Tekninen huolto 4.31 Vesihuolto Kaavoitettavaa aluetta tulee tutkia vesihuollon osalta kokonaisuutena. Vesihuoltoratkaisuissa tulee huomioida alueen vaiheittainen toteuttaminen sekä kortteleiden mahdollisesti erilainen käyttöaste sekä käytön vuodenaikojen väliset vaihtelut. Kaavaan sisältyy seuraavat vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset: Vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa korttelikohtaisesti. Alueelle rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Alueen liittäminen alueelliseen vesiosuuskuntaan tai kunnan verkostoon on silti erittäin suotavaa. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä keskitetysti ja sellaisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai vaaraa vesistölle tai pohjavesille.

15 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 14 Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. Venepaikkoja on hoidettava niin, ettei minkäänlaisia polttoainepäästöjä maastoon tai vesistöön tule. Pari vuotta vanhaa ilmakuvaa alueelta

16 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 15 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu Seikanharjun II luokan pohjavesialue ja geologisesti merkittävä harjualue Kariniemet. Molemmat kohteet on huomioitu kaavaa laadittaessa, eikä kaava vaaranna kohteiden merkitystä. WHD GÅRD on osoitettu II vaihemaakuntakaavassa eli maakuntakaavan päivityksessä merkinnällä rm, matkailupalvelujen alue: 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Suunnittelualuetta koskien hyväksyttiin helmikuussa 2017 Mäntyharjun Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus (WHD Gård) (ks. kohta 2.22). Yleiskaavamuutoksella pyrittiin ensisijaisesti turvaamaan alueella toimivan matkailuyrityksen tarpeet päivittämällä kaavaratkaisu perinteisestä maataloudesta nykyisen käytön mukaiseksi ja osoittamalla lisää aluevarauksia maa- ja metsätalousalueille / osin nykyisen yleiskaavan ulkopuolelle. Matkailupalvelujen alueen rakennuspaikkojen toteuttamisen ehtona yleiskaavassa on rantaasemakaavan laatiminen. Yleiskaavan ehto ranta-asemakaavan laatimisesta vahvistuu nyt käynnissä olevalla kaavoitushankkeella. Ranta-asemakaava on täysin yleiskaavan mukainen. Uutta rakentamista on osoitettu harkitusti maisemalliset arvot ja maaston muodot huomioiden. Kaavamääräyksillä ohjataan uutta rakentamista siten, etteivät geologisesti merkittävät alueet tai pohjavedet vaarannu. 5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kaavoitettavalle alueelle ei ole laadittu kokonaisuutena erillistä kulttuuriympäristöselvitystä. Suunnittelualueen kulttuuriympäristöarvojen selvittämiseen on käytettävissä Mäntyharjun kulttuuriympäristöohjelma (Etelä-Savon ympäristökeskus, Mäntyharjun kunta, 1998). Mattilan vanhan päärakennuksen osalta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Vanhoo Ossoo, Maria Luostarinen, ), liite 6. Tässä selvityksessä rakennus todettiin purkukuntoiseksi. Rakennus on rakennettu 1930-luvulla ja jäänyt tyhjilleen 1990-luvulla. Selvityksessä kuvataan rakennuksen edustavan aikansa rakennustyyliä ja tapaa, jolloin yhdistettiin vanhaa ja uutta rakennetekniikkaa, hirsi- ja rankorakennetta. Rakentaminen on ollut laadukasta ja puutavaran dimensiot jykevät, eikä materiaalissa ole säästelty. Huonejaon moninaisuus kielii ama-

17 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 16 töörimäisyydestä, talolla tuskin on ollut suunnittelijaa. Rakennusta on muokattu useaan otteeseen, ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla ja sittemmin ja 80 luvuilla. Selvityksen mukaan rakennuksen kunto on kehno ja sen saattamisen asumiskuntoon todetaan edellyttävän kohtuuttomia toimenpiteitä: toimiva vesikatto (betonitiili) on poistettu vuosia sitten. Tämän vuoksi rakenteet ovat lahonneet katosta alapohjaan noin 10 pohjaneliön alalta. Pitkäaikainen käyttämättömyys on aiheuttanut tunkkaisuutta ja voimakasta hajuhaittaa ja hyvin matalan ryömintätilan takia lattioissa on suurella todennäköisyydellä vuotovesivaurioiden ohella laajempia rakenteellisia ongelmia. Lisäksi matalaperustainen kivijalka on elänyt voimakkaasti ja 1980-luvun öljylämmityspoltin on syönyt hormia luvun laskulevykorjauksella sisätilat on pilattu ja samalla ajalta olevien suihkutilojen rakenteiden kunto on arvoitus. Hirsirunko on verrattain ohut, vain noin 13 cm. Rakennuksen purkamista tukee Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös (16/0242/3), jossa linjataan poikkeamisluvan tarvetta ja määräysvaltaa kyseiselle kohteelle suhteessa nykyiseen yleiskaavaan. Kaavoittajan käsityksen mukaan kyseisestä rakennuksesta tehdyt lukuisat selvitykset ja kuntoarviot eivät edellytä rakennuksen säilyttämistä tai suojelua. Erittäin huonoon kuntoon päässeen päärakennuksen säilyttäminen ei ole maanomistajaa kohtaan kohtuullista. Maanomistaja on esimerkillisesti kunnostanut ja säilyttänyt rakennuskantaa maatilalla sekä myös tehdasalueella silloin kun se on vain jossain määrin ollut järkevää, tästä esimerkkinä mm. Museoviraston yleiskaavalausunnossakin todettu vanha kivinavetta. Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Museovirastolla ei ollut kaavaluonnoksesta tai -ehdotuksesta huomautettavaa. ELY-keskuksen lausunnon perusteella yleisiin kaavamääräyksiin on lisätty teksti: Uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen on sopeutettava ympäristöönsä siten, että ne sijainnin, muodon ja värityksen osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ja pihapiirin ominaispiirteitä. 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Uutta rakentamista on osoitettu maisemallisuus, luonnonarvot ja maaston muodot huomioiden. Kaavamääräyksillä ohjataan uutta rakentamista siten, etteivät geologisesti merkittävät alueet tai pohjavedet vaarannu. Suunnittelualueelle tyypillinen maiseman avoimuus, pitkät näkymät ja maiseman vaiheittumisvyöhykkeet (metsäsaarekkeet, reunametsät) on huomioita suunnittelussa. Luontoselvityksessä esitettyä karkeaa rajausta Kariniemen luontoarvojen osalta on tarkennettu nyt käsillä olevaan kaavaehdotukseen useissa maastotarkasteluissa. Yleinen kaavamääräys: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen on sopeutettava ympäristöönsä siten, että ne sijainnin, muodon ja värityksen osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ja pihapiirin ominaispiirteitä.

18 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 17 Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien säilyttää. Avoimet maisematilat (pellot, niityt, rantalaitumet) tulee säilyttää avoimina (VL). Samoin pitkät näkymät avoimien tilojen yli järvelle tulee säilyttää. 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Kaavaratkaisussa lähes koko Nurmaanjärven rannan osuus osoitetaan suunnittelualueen yhteiskäyttöiseksi lähivirkistysalueeksi. Rakentamista ei osoiteta aivan rannan tuntumaan edellä mainitun alueen kahta rantasaunan paikkaa ja huoltorakennuksia enempää. Kaavaratkaisu edistää WHD Gård:n matkailukeskuksen kehittymistä monipuolisena matkailun ja vapaa-ajan kohteena, jossa on monenlaisia virkistysmahdollisuuksia. Rakentaminen painottuu takamaalle jättäen alueen rannat ja mm. Kariniemen maisemallisesti tärkeät osat vapaaksi rakentamisesta. 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole suoranaisesti juuri mitään vaikutuksia, nykyiset liittymät riittävät jatkossakin. Toivottavasti kaavan myötä alueen käyttö aktivoituu entisestään ja liikenne alueelle lisääntyy. Kehittyessään matkailualue houkuttelee yhä enemmän kävijöitä, joka vaikuttaa alueen liikenteen lisääntymiseen. Yksi näkemäalueeltaan rajallinen liittymä on äskettäin poistettu talouskeskuksen pohjoispuolelta. Liikennemäärät kyseisellä seututien osuudella varsinkin talvella ovat hyvin pieniä. Tulevien liikennemäärien arviointi on erittäin vaikeaa ja luotettavaan lopputulokseen pääseminen lähes mahdotonta. Ensisijaisena tavoitteena on lisätä majoituspaikkoja siten, että yöpymiskapasiteettia on yhden bussilastillisen verran. Tämä ei suoranaisesti vielä vaikuta liikennemääriin juuri lainkaan. Liikennemääriin tällä hetkellä vaikuttaa eniten automuseon aukioloajat. Kesällä 2017 museo on auki jokaisena päivänä, mikä tasoittaa aiemmin viikonloppuihin keskittynyttä liikennettä. Rakennusoikeuden määräkään ei suoraan kerro tulevista liikennemääristä, sillä avoinna on se miten paljon rakentamisesta suuntautuu majoitukseen ja toisaalta esim. hevosurheilua tukevaan rakentamiseen. Yhteenvetona voidaan silti todeta, että hankkeen liikenteelliset vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi ja nykyisellä tieverkolla sekä liittymillä hyvin hallittaviksi. Matkailualueen toiminta ja sitä tukeva kaavaratkaisu ei myöskään lisää ympäristön häiriötekijöitä juuri lainkaan.

19 MÄNTYHARJUN KUNTA, WHD GÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee kunnan ja läheisen kyläalueen elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla matkailuelinkeinoa. Maanomistajalle uudis- ja korjausrakentamisesta syntyy kustannuksia. Uudisrakentaminen tapahtunee vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja toteuttaa kaavan rakentamalla aluetta harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka Kaavoitusinsinööri Henna Arkko jarmo.makela@karttaako.fi