Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita. Siirtolaisuus globaalina ilmiönä. Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa. Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa

Transkriptio

1 Kurssin sisältö Johdanto Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita Siirtolaisuus globaalina ilmiönä Suomalaisten maastamuutto ja ulkosuomalaiset Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa Imagination is the only weapon in the war against reality. Jules de Gautier

2 Maahanmuutto Ensimmäinen suomalainenkin oli ulkomaalainen

3 Risto Laakkonen (1991): Suomi on ollut historiansa aikaisemmissa vaiheissa huomattavan kansainvälinen kun mittarina käytetään maassa puhuttuja kieliä, ulkomaalaisten lukumäärää ja ulkomaalaisten osallistumista maan rakenteiden luomiseen, opiskelua ulkomailla sekä lähialueiden kanssakäymistä. Suomessa oli 1920-luvulla enemmän pakolaisia ja muita ulkomaalaisia kuin missään muussa Pohjoismaassa.

4 Keskiajalla Suomen tärkeimmät virkamiehet, linnaherrat, olivat ruotsalaisia tai saksalaisia. Turun ja Viipurin ensimmäisistä porvareista ¾ oli saksalaisia ja 1600-luvulla % ja 1700-luvulla 25 % Suomen aatelittomista säätyläissuvuista oli lähtöisin Ruotsista. Ruotsalaisista suvuista 38 % kuului porvaristoon, 32 % virkamiehistöön ja 17 % upseeristoon. Ruotsista tuli myös ammattitaitoista työväkeä kuten lasinpuhaltajia. Tunnettuja sukuja mm. Alftanus, Armfelt, Bensow, Cronstedt, Fordell, Grabbe, Klingspor, Löwen, Stadius, Sursill, Colliander, Gezelius, Idman, Rettig, Tallqvist, Hasselblatt, Heurlin, Palmroth, Runeberg. Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

5 1500- ja 1600-lukujen aatelittomista säätyläissuvuista % oli Saksasta tai saksalaisesta Baltiasta, mm. Ammondt, Bonsdorff, Carstens, Cleve, Dammert, von Hertzen, Hirn, Holtz, Kröger, Lietzen, Pipping, Schrey, Schultz, Zilliacus. Saksalaissuvuista yli puolet (52 %) kuului sotilassäätyyn luvulla Porvoon kaupankäynnissä ulkomaalaisperäisillä oli ylivalta; myös Viipurin suurkauppiaista valtaosa oli ulkomaalaista syntyperää luvulta Ruotsinvallan loppuun (1809) ulkomaalaisperäisten määrä upseeristosta vaihteli alueesta riippuen enimmillään % välillä (ruotsalaisia, balttilaisia, inkeriläisiä, puolalaisia, saksalaisia ). Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

6 Merkittäviä ulkomaalaisperäisiä yrittäjiä Suomessa saksalainen Johan Carl Ludwig Engel ( ): arkkitehtuuri saksalainen Heinrich F. G.Stockman ( ): Stockmannin tavaratalo saksalainen Gustav W. Paulig ( ): Pohjoismaiden 1. pakastevihannestehdas, kahvipaahtimo saksalainen Johan Starkjohann: rautakauppa sveitsiläinen Eduard Peter Fazer ( ): konditoria, makeisteollisuus sveitsiläinen Jakob Robert Huber ( ): vesijohto- ja viemäröinti venäläinen Nikolai Sinebrychoff ( ): panimoteollisuus norjalainen Hans Gutzeit ( ): paperiteollisuus norjalainen Sören Mikael Bostrup Berner ( ): kauppahuone Berner norjalainen Carl Petter Daniel Nyblin: valokuvausateljee skotlantilainen James Finlayson ( ): tekstiiliteollisuus englantilainen William Crichton (-1889): telakkateollisuus englantilainen John Barker: puuvillakehräämö, tekstiiliteollisuus italialainen Casagrande: leluliike ruotsalainen Pehr Cerelius Rettig ( ): tupakkateollisuus ruotsalainen William Bensow: mm. pankkiiriliike (1889) ja öljyn maahantuontiyhtiö Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

7 Suomea sanan nykyisessä merkityksessä ei ollut olemassa ennen 1800-lukua. Suomi sai tarkkaan määritellyt rajat vasta vuonna 1812, kun Viipurin lääni liitettiin suurruhtinaskuntaan keisarillisella manifestilla. Tätä edeltävää muuttoliikettä on vaikea määritellä siirtolaisuudeksi. Autonomian aikana Suomen ja Venäjän rajan yli matkustamiseen viisumi oli pakollinen. Venäjä ja Suomen suurruhtinaskunta olivat niitä harvoja maita, jotka passi- ja viisumivaatimuksilla rajoittivat matkustamista 1800-luvulta aina 1. maailmansotaan. Passi oli esitettävä tullissa ja poliisiasemalla, jos viipyi yli kaksi päivää. Pidempi oleskelu edellytti ilmoittautumista lääninhallitukseen. Myös venäläisten oli hankittava viisumi Suomeen. (Leitzinger 2008)

8 Ensimmäiset tilastotiedot ulkomaalaisista Suomessa laadittiin suurimpien kaupunkien väestölaskentojen yhteydessä. Vuonna 1870 ulkomaan kansalaisten määrä Suomen kaupungeissa oli yhteensä n , joista Helsingissä yli Helsingin kauppiaista oli tähän aikaan puolet ulkomaalaisia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläisiä, baltialaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia. Ulkomaalaisia ammattiryhmiä edustivat esimerkiksi tanskalaiset meijeristit, sveitsiläiset kondiittorit ja juustomestarit, ruotsalaiset työntekijät Arabian posliinitehtaalla ja norjalaiset sahatyöläiset Kotkassa. Norjalainen yhteisö Kotkassa 1800-luvun lopulla (Merja Bertling 2003):

9 Vuonna 1910 Suomessa asui ulkomailla syntynyttä, joista enemmistö Venäjällä. Vuonna 1922 ulkomaalaisia on arvioitu olleen Vuonna 1924 Suomessa asui väestölaskennan perusteella ulkomaan kansalaista, joista venäläisiä 45,3 % suomensukuisia 15,4 % ruotsalaisia 16,7 % saksalaisia 6,7 % virolaisia 3,8 % puolalaisia 2,7 % norjalaisia 1,9 % sveitsiläisiä 1,1 % ukrainalaisia 1,0 % brittejä 0,8 % italialaisia 0,5 % amerikkalaisia 0,5 % muita 1,9 % Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

10 Toisen maailmansodan aikana Suomessa oleskelevien määrää kasvattivat taas pakolaiset, joita tuli tuhansittain sekä Virosta että Inkeristä. Suurin ryhmä koostui vuosina Suomeen siirretyistä n inkeriläisestä. Heidät sijoitettiin ympäri Suomen, mutta oleskelu ei jäänyt pitkäksi, vaan heitä ryhdyttiin palauttamaan Neuvostoliittoon jo vuonna Palautettujen kokonaismäärä oli noin Useimmat Suomeen jääneistä hakeutuivat Ruotsiin pakkosiirtojen pelossa. Vielä suuremman pakolaisryhmän muodostivat sodassa Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta evakuoidut yli suomalaista.

11 Ulkomaalaistilastot ovat sotaa seuraavan vuosikymmenen ajalta epäluotettavia. Epätietoisuutta Suomen ja Ruotsin välisestä muutosta lisäsi Pohjoismaiden passivapaus, joka astui voimaan vuonna Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten määrä oli noin vuonna 1950 ja kasvoi vain tuhannella kahdessakymmenessä vuodessa. Suurimmat ulkomaalaisryhmät (pl. ruotsalaiset) olivat Länsi-Saksasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta. Kesti vuoteen 1991 ennen kuin ulkomaalaisten määrä Suomessa ylitti itsenäisyyden alkuaikojen tason.

12 Milloin Suomeen muutti ensimmäinen afrikkalainen (mustaihoinen)? Kuka hän oli?

13 Anna anteeksi, pikku Rosa Ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut tummaihoinen oli ambomaalainen tyttö Rosa Emilia Clay. Häntä saavuttiin katsomaan kaukaa kuin sirkuseläintä. Video: Afro-Suomen Historia Osa 1 YLE Teema (ei saatavilla netistä) Tietoa ohjelmasta Rosa Emilia muistetaan Mustinlahden kylällä Artikkeli:

14 Väitöskirja 634 s. Oheisjulkaisu 540 s.

15 Ulkomaan kansalaiset Suomessa Henkilöä % väkiluvusta 3, Henkilöä % väkiluvusta ,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähteet: Leitzinger 2008 ja Tilastokeskuksen väestötilasto.

16 Henkilöä Ulkomaalaistaustaiset Suomessa Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot

17 Henkilöä Suomen ulkomaalaisväestö Ulkomaan kansalaiset Ulkomailla syntyneet Vieraskieliset U U Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)

18

19 Helsingin Sanomat

20 2015

21 Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely Erilaisia käytäntöjä Kansalaisuus? ( henkilöä) Äidinkieli? ( henkilöä) Syntymävaltio? ( henkilöä) Jokin em. kombinaatio? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö Paluumuuttajat?

22 Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tuoreimmat maahanmuutto- ja ulkomaalaistilastot löydät Tilastokeskuksen sivustolta linkillä: (Väestö>väestörakenne/muuttoliike)

23 Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely Syntymävaltio? Suomalaisperheisiin ulkomailla syntyneet lapset? (esim. Ruotsissa) Äidinkieli? Suomessa syntyneet vieraskieliset? ulkomaalaistaustaiset? Syntymävaltio ja äidinkieli? Ulkomailla syntyneet muuta kuin suomea puhuvat? Vuoden 2010 lopussa: henkilöä

24 Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Demografia vs. etnisyys? Peruskoulun maahanmuuttajaoppilaat Suomessa syntyneitä eli tulisiko puhua ulkomaalaistaustaisista? Tilastot ja etiikka? Onko oikein leimata tai kategorisoida ihmisiä heidän taustansa mukaan?

25 YLE-uutiset Blogi klo 17:00 päivitetty klo 17:00 Ruben Stiller: Kantasuomalainen, uussuomalainen, perussuomalainen vai pseudosuomalainen? Vai olenko sittenkin megasuomalainen? Vaikeaa tämä suomalaisuus. Alussa oli maahanmuuttaja. Sitten hänet päätettiin nimetä uussuomalaiseksi, jotta kaikki tajuaisivat, että maahanmuuttajakin voi olla suomalainen. Tämä ei kuitenkaan riittänyt: jotenkin se maahanmuuttaja oli erotettava varsinaisista suomalaisista, joten joukkoomme syntyi yhtäkkiä valtava määrä ns. kantasuomalaisia. Maamme-laulu on tyypillinen kvasisuomalainen kulttuurituote. Sen sävelsi Hampurissa syntynyt maahanmuuttaja. En ymmärrä tämän kielipelin mielekkyyttä - miksi maahanmuuttaja muutetaan uussuomalaiseksi, jos tarkoituksena on kuitenkin pitää yllä sitä erottelua, josta yritettiin luopua? Miksi maahanmuuttaja-sanalle täytyy keksiä poliittisesti korrekti vastine, joka vain korostaa sitä, kuinka suomalaisia sitä ollaan? Miten kauan uussuomalaisen pitää olla uussuomalainen ennen kuin hän muuttuu kantasuomalaiseksi? Lue koko blogi täältä (kannattaa lukea!):

26 Ulkomaalaisuus määrittely Väestölaskenta 2010 Ulkomaalainen: Ulkomailla syntynyt henkilö Molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva) syntyneet ulkomailla Ei tietoa kummastakaan vanhemmasta Suomalaistaustainen: Ulkomailla syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat tai edes toinen vanhemmista syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen: Suomessa syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva) syntyneet ulkomailla Suomalainen: Suomessa syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat tai edes toinen vanhemmista syntynyt Suomessa

27 Suomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia 5,9 prosenttia Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2014 lopussa ulkomailla syntynyttä ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 5,9 prosenttia väestöstä. Ulkomailla syntyneitä ( 1. sukupolvi) heistä oli ja Suomessa syntyneitä Syntyperä ja taustamaa uusia luokituksia Tilastokeskus otti vuonna 2012 käyttöön uudet syntyperä- ja taustamaaluokitukset. Samantyyppiset luokitukset ovat jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Henkilön syntyperä ja taustamaa määräytyvät pääsääntöisesti vanhempien syntymävaltion mukaan.

28 Ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Väestölaskennan ongelmia 1) Tieto kummastakin vanhemmasta puuttuu? 2) Ulkomailta adoptiodut lapset? 3) Tarvitaanko monikulttuurinen määritelmää? Toinen vanhemmista syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla

29 35 Tuhansia Maahanmuutto syntymävaltion mukaan Joka kolmas 2000-luvulla ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö on syntynyt Suomessa Ulkomaa Suomi Tilastokeskus 2011

30 Maastamuutto syntymävaltion mukaan Tuhansia 16 Ulkomaa Joka kolmas 2000-luvulla Suomesta Suomi 14 ulkomaille muuttanut henkilö on syntynyt ulkomailla Tilastokeskus 2011

31 250 Tuhansia Vieraskielisten määrä Suomessa muu thai albania kiina kurdi arabia englanti somali viro venäjä Tilastokeskus 2011

32 Population of foreign background in Finland, the largest groups

33 Population by Region, Background country 2013 EUROPEAN UNION 26 % REST OF EUROPE 34 % OCEANIA 0 % LATIN AMERICA 2 % NORTH AMERICA 2 % AFRICA 12 % ASIA 24 %

34 100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan Suomalaisten ikäjakauma Miehet (Tuhansia) Naiset (Tuhansia) Tilastokeskus 2011

35 Ulkomaalaisten ikäjakauma Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskus 2011

36 Vuoden 2010 lopussa Suomessa asuneet 0 25-vuotiaat Suomalainen "Monikulttuuri" Ulkomaalaistaustainen Ulkomaalainen ,3% 5,5% Prosenttia ikäluokasta Tilastokeskus 2011

37 Vuoden 2010 lopussa Suomessa asuneet 0 25-vuotiaat (Pääkaupunkiseutu) Suomalainen Monikulttuuri Ulkomaalaistaustainen Ulkomaalainen Prosenttia ikäluokasta Tilastokeskus 2011

38 Yksi näkökulma: Suomen ulkomaalaisväestön koostumus 1. Suomalaista syntyperää olevat (inkerinsuomalaiset ja "varsinaiset" paluumuuttajat, jotka ovat ulkomailla asuessaan vaihtaneet kansalaisuutensa, sekä heidän ulkomailla syntyneet lapsensa); vuonna 2010 Suomessa asui arviolta liki inkerinsuomalaista) 2. Suomalaisen kanssa avioituneet ulkomaalaiset (vuonna 2006 noin ulkomaalaisella oli suomalainen avio- tai avopuoliso; vuosittain Suomessa solmitaan yli "seka-avioliittoa"; heidän maahantulonsa syy on tietenkin voinut olla muu kuin avio- tai avoliitto) 3. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat (vuosina Suomi ottanut vastaan noin pakolaista, jotka kaikki eivät kuitenkaan asu enää Suomessa) 4. Työn, opiskelun tms. syyn vuoksi Suomeen muuttaneet ja heidän perheenjäsenensä ("vierastyöläiset", kansainvälisten yritysten työntekijät, tiedotusvälineiden edustajat, harjoittelijat, vaihtoopiskelijat, pitempiaikaisesti asuvat taiteilijat yms.) Näihin ryhmiin kuuluvien määrää on vaikea arvioida, koska esimerkiksi inkerinsuomalaisista, paluumuuttajista ja maassa edelleen asuvista pakolaisista ei ole tilastoja. Lisäksi ryhmät ovat osaksi päällekkäisiä.

39 Maahanmuutto ja ulkomaalaiset muissa Euroopan maissa Enlargement of the European Union Hae kartan animaatioversio täältä (koska ei toimi pdf:n sisällä):

40 Maahanmuuton päätyypit Euroopassa Perheenyhdistäminen ja muodostus (avioliitot) Työvoimasiirtolaisuus Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Laiton siirtolaisuus Ulkomaalaiset opiskelijat

41 Ulkomaalaisperäisen väestön osuus Euroopassa Yli 20 % väestöstä: Luxemburg 37,4 %, Lichtenstein 33,9 %, Sveitsi 22,9 % % väestöstä: Itävalta, Belgia, Kypros, Ranska, Saksa, Irlanti, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Kroatia, Viro, Latvia 7 9 % väestöstä Tanska, Kreikka, Portugali, Slovenia, Iso-Britannia, Islanti, Norja 3 6 % väestöstä Tsekki, Suomi, Unkari, Italia, Liettua, Makedonia Alle 3 % väestöstä: Malta, Puola, Slovakia, Bulgaria, Romania, Turkki (Munz at al. 2006:66)

42 Tyypillisimpiä maahanmuuttajaryhmiä eri maissa: morokkolaisia Belgissa irakilaisia Tanskassa pohjoisamerikkalaisia ja nigerialaisia Irlannissa pakistanilaisia Norjassa surinamilaisia, morokkolaisia ja indonesialaisia Alankomaissa angolalaisia ja mosambikilaisia Portugalssa irakilaisia Ruotsissa morokkolaisia ja algerialaisia Ranskassa albanians ja morokkolaisia Italiassa Intialaisia Isossa-Britanniassa Saksassa enemmistö eurooppalaisia (OECD 2006: )

43 Tuoreimmat julkaistut tilastot ja graafiset esitykset OECD-maiden (sis. EU-maat) muuttoliikkeistä löydät julkaisusta International Migration Outlook, joka on ladattavissa OECD:n online-kirjakaupasta: Kirjoita sivun hakutoiminnossa hakusanaksi International Migration Outlook Klikkaa hakutuloslistalla ao. julkaisun kohdalla olevaa silmäikonia. (Katso, että tulee valittua oikea kieli.) Kirjassa on 358 sivua (pdf-tiedosto).

44 Muuttoliikkeet ja väestökehitys

45 Ulkomaalta Ranskan kansan wähentyminen Uusi Suometar Daily Nevs lehdelle kirjoitetaan Parisista: Wakawat ranskalaiset lehdet julkaisewat Ranskan wäestön tilastosta kirjoituksia, joista kuwaantuu yleinen alakuloisuus. France wäittää syyksi siihen, että syntyneiden luku wielä on wuosittain suurempi, kuin kuolleiden, sitä seikkaa, että kuolewaisuus wähenee. Nykyaikaiset ihmiset eläwät wanhemmiksi, mutta tämän kaltaisen kansan kaswu on kokonansa satunnaista. Ranskan kansaa uhkaa perikato, jota wastoin Englantilaiset ja Ranskalaiset wuosittain kaswawat puolella miljoonalla. Anglosaksinen rotu oli kerran luwultaan pienempi kuin ranskalainen mutta nyt on se kolme kertaa suurempi. 100 wuoden kuluttua on kutakin ranskalaista kohti 10 englannin kielistä. France mainitsee ja hylkää kaikki ne keinot, joilla on koetettu estää Ranskan kansan wähenemistä; ainoa tehokas on lehden mielestä muka se keino, että Ranskan muinainen kansallishenki taas herätetään eloon. Mutta tämä ei mitenkään saata tapahtua lainsäädännön kautta. L Univers sanoo, että nyt jo saattaa warmuudella arwata sen päiwän, ja se ei ole kaukana, jolloin Ranskan kansa, syntymyksen alituisen wähenemisen kautta, on kadottanut itsestänsä kolmannen osan. Tämä on arweluttawa tosiasia. Puolen wuosisadan kuluttua on Ranska wajonnut toisen luokan waltioksi, josta Italia ja Espanja wie woiton. Numerot osoittawat tätä wastaansanomattoman selwästi. Jos asiat jatkuwat sillä tawalla, niin on Ranskan kansa mennyt kansa. Ja eipä moinen kansallinen sukuwähentyminen olekaan ihme maassa, jossa enempi kuin puolet miehistä eläwät wanhoina poikina ja suurin osa naisista miten sattuu, ja jossa wanhukset perintömenetyksen uhalla nuhtelewat nuoria awiopareja, jos heillä on useampi kuin 2 3 lasta.

46 Suomen väestönkehitys

47 Suomen väestö: 1 miljoonaa miljoonaa miljoonaa miljoonaa miljoonaa 1991 Maapallon väestö 1 miljardia 1800-l. alkup. 2 miljardia 1920-luku 3 miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia 2011 Old age is always 15 years older than I am.

48 Optimism is the content of small men in high places. F. Scott Fitzgerald

49 HS

50

51 Väestön ikärakenne Pyramidista tuhkauurnaksi?

52