Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun. heinäkuu joulukuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun. heinäkuu joulukuu 2013"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Pääkaupunkiseudun heinäkuu joulukuu 2013

2 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät vuonna 2012 edellisvuosien tasolla sekä päästökauppasektorilla että päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla Kuvassa 1 esitetään erikseen päästökauppasektorin ja päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja Lisäksi kuvataan EU:n tavoitteet vuodelle 2020 ja komission esitys uusista tavoitteista vuodelle Päästökauppasektorin vuoden 2020 tavoite on -21 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Tähän johtavasta lineaarisesta kehitysurasta on pääkaupunkiseudulla jääty jälkeen. Toisaalta tavoite koskee yhteisesti kaikkia EU:n päästökaupan alaisia toimijoita, eikä sitä ole asetettu seudullisesti. Vuodelle 2030 esitetty uusi tavoite on vastaavasti -43 prosenttia. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla pääkaupunkiseudun kehitys näyttää sen sijaan paremmin tukevan EU:n tavoitteita. EU:n vuodelle 2020 asettama Suomen kansallinen tavoite ei-päästökauppasektorille on -16 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Komission esittämä uusi tavoite on -30 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa valmistuneiden lopullisten tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2012 kasvihuonekaasupäästöjä 5,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tästä päästökauppasektorin osuus oli 61 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden 39 prosenttia. Helsingin seudun ympäristöpalvelut laskee vuosittain pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt. Pääkaupunkiseudulla päästökaupan piiriin kuuluu ainoastaan energiantuotanto, sillä seudulla ei ole energiaintensiivistä teollisuutta. Vuodesta 2010 kaukolämmön päästöt ovat kasvaneet, mutta kulutussähkön pienentyneet. Yhteenlaskettuna päästökauppasektorin päästöissä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät liikenne, rakennusten erillislämmitys, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutus sekä jätteiden käsittely ja maatalous. Vuodesta 2007 kasvihuonekaasupäästöt ovat pääkaupunkiseudulla näillä sektoreilla erillislämmitystä lukuun ottamatta laskeneet. khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) vuosi EU:n tavoitteet 2020 ja 2030 Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori

3 Liikenne HSL:n ilmaiset matkakortit kiinnostivat yli odotusten Arvostettu Reittiopas uudistettiin ja palkittiin Espoo tähtää pyöräilyn merkittävään kasvuun HSL-alueen joukkoliikenne pysyy Euroopan kärjessä HSL-alueen joukkoliikenne sijoittui eurooppalaisen joukkoliikennetutkimuksen (BEST) kärkeen jo neljättä vuotta peräkkäin. HSL-alueen asukkaat antoivat vuoden 2013 kyselyssä entistä enemmän kiitosta muun muassa liikennepalvelun luotettavuudesta. Asukkaista 77 prosenttia on tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. HSL:n voittamassa kilpailussa toiseksi tuli Geneve ja kolmanneksi Tukholma. Huhti-toukokuussa 2013 toteutettu Ota kevätlomaa autoilusta -kampanja onnistui yli odotusten. Kampanjan aikana autoilijat saivat tilata kotiinsa maksutta HSL:n matkakortin, jossa oli kaksi viikkoa ilmaista matkustusaikaa. Kampanjalla saatiin lähes uutta matkakorttitilausta. Ilmaiset matkakortit kiinnostivat etenkin miehiä, mikä on hyvä, sillä kaksi kolmasosaa joukkoliikenteen matkustajista ovat naisia. Kampanjan onnistumiseen vaikutti hyvän edun lisäksi kortin tilausmahdollisuus suoraan netistä. HSL:n Ota kevätlomaa autoilusta -kampanja valittiin AdProfit -markkinointiviestintäkilpailussa vuoden 2013 parhaaksi kampanjaksi. HSL:n Reittiopas, joka on Suomen tunnetuimpia verkkobändejä, uudistettiin keväällä Uudistuksen myötä käyttäjät voivat luoda itselleen Oma Reittiopas-tilin, jonne on mahdollista tallentaa tärkeitä reittejä ja pysäkkejä. Tilille voi myös tilata Poikkeusinfon häiriötiedotteet halutuista linjoista. Lisäksi Reittioppaan uudistus toi mukanaan parannusta reitti- ja linjakarttojen toimintaan. Reittioppaalle myönnettiin elokuussa Helsinki hauskemmaksi -palkinto. Perustelujen mukaan Reittiopas on oiva apuväline menemisten suunnitteluun. Palvelun kehitystyössä on myös seurattu aikaa ja kuunneltu käyttäjiä. Espoossa on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma vuosille Keskeisimpänä tavoitteena on tehdä Espoosta pyöräilyn matkaketjujen ja laatureittien mallikaupunki ja kasvattaa Espoon pyörämatkojen kulkumuoto-osuus nykyisestä noin 8 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Länsimetron rakentaminen etenee Länsimetron rakentamisessa on siirrytty louhinnasta asemien ja kahden rinnakkaisen ratatunnelin rakennusvaiheeseen. Rakentaminen on käynnistynyt Niittykumpua lukuun ottamatta kaikilla asemilla. Rakentamisen lisäksi metron käyttöönotto vaatii vanhojen metrojunien automatisointia sekä ohjausjärjestelmän toteuttamista. Automatisointi ja laituriovien toimittaminen ovat siirtämässä liikennöinnin aloittamista syksyyn Vihdintien, Mannerheimintien ja Hakamäentien risteys. Kuva HSY/Kai Widell

4 Maankäyttö Espoossa tutkimus alueellisista energiaratkaisuista Espoossa on selvitetty kaupunkisuunnittelun keinoja energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lähienergiaratkaisujen toteutumiseen vaikuttavia yksityissektorin arvotekijöitä, jotka mahdollistavat Espoon kaupungin kaava-alueiden energiankäyttötavoitteet, on tutkittu diplomityössä (Antti Rousi). Työssä tarkasteltiin myös alueellisten energiantuotantoratkaisujen toteutumista. Diplomityö on tehty yhteistyössä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. Sähkönkulutus Helsinki selvittää julkisten tilojen valaistuksen muuttamista ledeiksi Helsingin valtuustoryhmät ovat päättäneet teettää selvityksen mahdollisuuksista muuttaa julkisten tilojen valaistus ledeiksi vuoteen 2016 mennessä. Helsingin kaupungin rakennusvirasto vastaa muutostyöhön liittyvistä selvityksistä. Espoo tavoittelee säästöjä ulkovalaistukseen monin keinoin Espoon kaupungin hallinnoimissa yli katuvalopisteessä käytetään pääasiassa energiataloudellisia suurpainenatriumlamppuja ja osin myös induktiolamppuvalaisimia. Vanhoja elohopealamppuja on käytössä enää noin kappaletta. Espoo on tutkinut led-valaisimien soveltuvuutta mm. Aalto-yliopiston kanssa, mutta led-valaisimien käyttöönotto ei ole vielä suunnitteilla. Led-valaisimien sijaan säästöjä haetaan hyvällä suunnittelulla ja kilpailuttamisella. Herttoniemen ranta. Kuva HSY/Jenni-Justiina Niemi

5 Rakennukset Helsingin energiankulutus laskusuunnassa Helsingin energiankulutuksessa on tapahtumassa merkittävä positiivinen käänne. Selkein muutos on tapahtunut uudisrakennuksissa. Uudisrakennusten energiatehokkuus on parantunut aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2011 valmistuneet kerrostalot kuluttivat kaukolämpöä lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2002 rakennetut kerrostalot. Vastaavalla tavalla energiankulutuksen nopea kehittyminen näkyy energialuokissa koko rakennuskannassa. A-energialuokan osuus myönnettyjen rakennuslupien kerrosalasta kasvoi vuoden 2009 viidestä prosentista jo 51 prosenttiin vuonna A-energialuokan yleistymiseen on vaikuttanut yleisten rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristymisen lisäksi myös kaupungin vuonna 2011 määräämä A-energialuokkavaatimus kaupungin tonteille rakennettaville asuinrakennuksille. Koko kaupungin energiankulutuksen kasvu on samalla pysähtynyt ja kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan viime vuodet rakennuskannan kasvusta huolimatta. Asukaskohtaisesti energiankulutus on pudonnut seitsemän prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Uudisrakennusten energiatehokkuuden paranemisen lisäksi myös vanhempien rakennusten energiankulutus on saatu putoamaan peruskorjaus- ja kiinteistöteknisillä toimilla kuten huoneistokohtaisilla vesimittareilla ja lämmitysverkoston perussäädöllä. Myös kaupungin omien rakennusten energiatehokkuus on parantunut. Kaupungin omistamat asuinja palvelurakennukset vastaavat noin kuudesosaa kaupunkialueen kiinteistöistä. Kaupungin omistamien rakennusten lämmön ominaiskulutus on pudonnut seitsemän prosenttia ja sähkön kulutus viisi prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Säästetty energia vastaa tasoltaan noin kuutta miljoonaa euroa vuonna Yksi merkittävä toimenpide palvelukiinteistöissä on ollut vuonna 2010 alkanut EkoTeko-projekti, joka jalkautettiin yhteensä noin 430 kouluun ja päiväkotiin vuoden 2012 loppuun mennessä. EkoTeko-projektissa rakennuskannan energiatehokkuutta parannettiin opastamalla käyttäjiä, huoltohenkilökuntaa ja omistajia. Rakentamisen energiatehokkuus on lisääntynyt Espoossa ja Vantaalla Espoossa uusien rakennusten, erityisesti omakotitalojen, energiatehokkuus on lisääntynyt huomattavasti. Valmistuneista omakotitaloista 70 prosenttia oli A-energialuokkaa vuonna 2012, kun taas vuonna 2009 vain noin 30 % omakotitaloista oli vastaavassa luokassa. Rakentamisen energiatehokkuus on lisääntynyt myös Vantaalla vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna erityisesti suurten asuinrakennusten osalta. Energiatehokkuuden parantuminen on seurausta rakentamismääräysten tiukentumisesta. Energiatietopalvelu kiinteistöjen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalin selvittämiseen Espoon kaupunkisuunnittelu on kehittänyt selainpohjaisen energiamuotojen vertailupalvelun, Energiatietopalvelun uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseville. Palvelu voitti vuoden 2013 lopulla sekä kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun että kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa vastuullisten innovaatioiden sarjan. Palvelussa tarjotaan espoolaisille asukkaille ja Espoon alueen toimijoille tausta- ja kustannustietoa oman päätöksenteon tueksi. Energiatietopalvelu on osaltaan vauhdittamassa uusiutuvan energian käyttöönottoa Espoossa tarjotessaan informaatiota alueen rakennuksista. Palvelu tarjoaa riippumatonta tietoa energiajärjestelmien kustannuksista ja hyödyistä sekä kohtauspaikan toimittajien ja kuluttajien välille. Vantaalla suuret säästöt energianhallintapalvelulla Vantaalla toukokuusta 2012 lähtien käynnissä ollut kiinteistöjen energianhallintapalveluhanke on tuottanut ensimmäisen vuoden aikana noin euron säästöt. Hankkeen investoinnit ovat yhteensä noin euroa ja siinä on mukana 15 kiinteistöä. Energianhallintapalvelussa käytetään ja hyödynnetään olemassa olevaa talotekniikkaa. Herttoniemen ranta. Kuva HSY/Jenni-Justiina Niemi

6 ..Rakennukset, jatkuu.. Helsingin ja Espoon kouluja mukana 50/50-energiansäästöhankkeessa Seitsemän Helsingin koulua ja yhdeksän Espoon koulua on liittynyt mukaan energiansäästöä edistävään 50/50-hankkeeseen. Hankkeessa kouluille palautetaan puolet siitä rahallisesta säästöstä, jonka nämä saavat aikaan energiansäästöllään. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa kouluissa vähintään 8 % säästöt aiempaan kulutukseen verrattuna. Energiankulutusta pyritään pienentämään ensisijaisesti tietoisuutta lisäämällä sekä asenteita ja kulutustottumuksia muuttamalla. Koulu saa itse päättää, mihin energiansäästöllä saadut rahat käytetään. Sähköä säästämällä lisärahaa Vantaan kouluille ja päiväkodeille Vantaalla kokeiltiin kymmenessä koulukiinteistössä käyttäjiä kannustavaa sähkönsäästöä kaudella Kokeilussa koulut saivat puolet sähkönsäästöllä saavutetusta taloudellisesta hyödystä. Kaudella sähkönsäästöön on liittynyt mukaan myös päiväkoteja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kolme toimipaikkaa. Energiansäästö jatkuu edelleen Helsingin pilottikiinteistöissä Vuosina toteutetussa Julia hankkeessa hyvin alkanut energiansäätö jatkuu Helsingin yhdeksässä pilottikiinteistöissä. Pilottikiinteistöistä seitsemän osalta on selvitetty vuoden 2012 kulutustiedot ja on nähtävissä, että kulutus on edelleen laskusuunnassa. Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus on laskenut 14 % vuodesta Rahallinen säästö on vuosittain jo yli euroa vuoteen 2009 verrattuna. Pirkkolan liikuntapuistossa merkittäviä energiansäästöjä Pirkkolan liikuntapuiston kiinteistöissä on vuosien aikana toteutettu useita eri sähköenergiaa säästäviä toimenpiteitä. Vuosien 2010 ja 2012 aikana sähköenergiankulutus laski keskimäärin 5 % vuosittain. Vuodesta 2009 lähtien Pirkkolassa on saatu sähköenergiaa säästetyksi yhteensä yli kwh, joka vastaa yli euron säästöä. Energiansäästö on saatu aikaan teknisillä muutostöillä ja optimoimalla järjestelmiä sekä opastamalla henkilökuntaa. Helsinge skolanin ympäristöryhmä hankki aurinkopaneelit koululle Vantaalaisen Helsinge skolanin Green Team Helsinge -ympäristöryhmä on hankkinut koululle aurinkopaneelit joulukuussa Helsingin seudun ilmastojuniori -palkinnolla vuonna 2013 palkittu ympäristöryhmä hankki rahat aurinkopaneeleihin mm. myymällä koulussa ympäristöystävällisiä välipaloja ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja kortteja. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä biologian luokkiin. Helsinki laati ensimmäiset lähes nollaenergiarakentamisohjeet Helsingin kaupungin ensimmäiset yleisohjeet julkisten palvelurakennusten lähes nollaenergiarakentamisesta valmistuivat joulukuussa Vuoden 2014 aikana yleisohjeiden tueksi laaditaan suunnittelualakohtaiset ohjeet. Laki edellyttää julkisten toimijoiden rakennushankkeissa sovellettavan lähes nollaenergiarakentamista vuoden 2019 alusta lähtien.

7 Hankinnat, kulutus ja jätteet Kiitos kun lajittelet! Helsingistä tuli Reilun kaupan kaupunki Helsinki sai Reilun kaupan -arvonimen lokakuussa Helsinki sitoutuu edistämään reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Palmian yhden lautasen malli Palmia on kehittänyt oivan tavan säästää energiaa omissa toiminnoissaan, sillä kahdessa lounasravintolassa on luovuttu tarjottimien käytöstä. Tiskin määrän vähentymisen myötä astianpesun energiankulutus on vähentynyt 15 % ja samalla säästyy vettä ja pesuaineita. Ravintoloiden astianpesun aiheuttama hiilijalanjälki on pienentynyt yhden lautasen mallin ansiosta yhteensä noin 15 %. HSY aloitti kiinteistökohtaisen lasin ja pienmetallin keräyksen HSY aloitti kiinteistökohtaisen lasin ja pienmetallin keräyksen pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella marraskuussa Jätehuoltomääräysten muutos koski vuoden 2014 alusta lähtien kaikkia vähintään 20 huoneiston kiinteistöjä. Pienemmätkin kiinteistöt voivat halutessaan liittyä keräykseen. Kerätty metalli ja lasi hyödynnetään uusien tuotteiden valmistuksessa, mikä vähentää maasta louhittavan raaka-aineen tarvetta. Kierrätys säästää energiaa jopa 90 prosenttia ja vähentää samalla myös hiilidioksidipäästöjä. Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeella hyviä tuloksia Hankkeen aikana laajennettiin myös Petra-jätevertailu -palvelu Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Turun Seudun Jätehuollon alueelle. Yritysten ja yhteisöjen jätemäärien seurantaan ja vertailuun käytettävä Pet-ra-jätevertailu -palvelu fi on toiminut aiemmin pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Vantaan ateriapalvelut pienentävät hiilidioksidipäästöjä Vantaan kaupungin ateriapalvelut tuottava Vantaan tilapalvelut Vantti Oy on vuodesta 2010 lähtien pyrkinyt vähentämään naudanlihan käyttöä aterioissa. Ruokalistasuunnittelussa on vähennetty naudanlihan osuutta ja sitä on korvattu vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavilla kalkkunalla ja broilerilla. Vuonna toteutetulla Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeella pyrittiin vähentämään jätteiden määrää, tehostamaan kierrätystä ja hyötykäyttöä sekä lisäämään ympäristötietoa mm. kotitalouksissa, julkisella sektorilla, oppilaitoksissa ja yrityksissä. Syksyllä 2013 koulujen ja päiväkotien kuuden viikon pituisilta ruokalistoilta poistettiin yksi naudanliharuoka, joka korvattiin kalaruoalla. Ateriapalvelut noudattaa kalan hankinnassa WWF:n kalaoppaan liikennevaloja, eikä punaisella merkittyä kalaa käytetä ollenkaan. Kotitalouksien projektissa toteutettiin ruokahävikkikampanja keväällä Kampanjan ohella tuotettiin myös malli alle kouluikäisten lasten vanhemmille kohdennetun asennekampanjan toteuttamiseen. Julkisen sektorin osalta Materiaalitehokas jätehuolto -hanke tuotti tietoa jätteen vähentämistoimien ympäristö- ja kustannusvaikutuksista. Lisäksi ravintoloille luotiin Lean-filosofiaan perustuva toimintamalli ja sitä tukeva työkalu ruokahävikin seuraamiseen ja vähentämiseen sekä asiakasviestintään tarkoitettu Ruokaa vai roskaa -kampanjamateriaali. Oppilaitoksia varten päivitettiin Fiksu-oppimateriaaleja ja tuotettiin uusia interaktiivisilla esitystauluilla toimivia tehtäviä, Puuhakirja esikoululaisille ja yläkouluikäisille nettipeli ( kulutusvalinnoista ja jätteiden lajittelusta. Isännöitsijöiden projektissa helpotettiin isännöitsijöiden työtä jätehuollon käytännön järjestelyissä. Projektissa tuotettiin toimintaohjeita, tarkastuslistoja ja esityksiä sekä kuvalliseen viestintään perustuvia materiaaleja ja Remontoinnin parhaan käytännön malli. Ruokalistasuunnittelun ohella ateriapalvelut pyrkivät pienentämään hiilidioksidipäästöjään mm. tehostamalla ruokakuljetuksia ja kiinnittämällä huomiota keittiölaitteiden järkevään käyttöön. Esimerkiksi kylmälaitteet on mahdollisuuksien mukaan suljettu kesäajaksi. Palmian catering-palvelujen hiilijalanjälki on selvitetty Palmian ruokapalvelujen hiilijalanjälki on arvioitu syksyn 2013 aikana. Ruokapalvelujen päästöt ovat vuosittain noin tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, joka vastaa noin kuutta prosenttia koko kaupunkiorganisaation suorista kasvihuonepäästöistä sekä lähes puolta kaupungin joukkoliikenteen polttoaineiden päästöistä. Kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin raakaaineista ja energiankulutuksesta. Selvityksessä on mukana eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksia, joita voidaan hyödyntää myös muissa laskennoissa. julkaisu_16_13_net.pdf Jäähyväiset tarjottimille. Kuva HSY/Jenni-Justiina Niemi

8 Energiantuotanto Helsingin Energialle palkinto maailman energiatehokkaimmasta kaupunkienergiaratkaisusta Helsingin Energialle on myönnetty kansainvälinen Global District Energy Climate Award -ympäristöpalkinto maailman energiatehokkaimmasta sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen yhdistävästä kaupunkienergiaratkaisusta. Ainoana maailmassa toteutetun kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen integroinnin ansiosta on mahdollista hyödyntää hukkaenergiaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Yleiset keinot 30 % päästövähennysselvitys aloitettu Helsingissä Helsingissä käynnistettiin syksyllä 2013 selvitys koko kaupunkialuetta koskevista kustannustehokkaimmista toimenpiteistä, joilla Helsingin alueen päästöjä voidaan vähentää 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Selvityksen yhteydessä laaditaan päästöpolut hiilineutraaliin Helsinkiin 2050 saakka. Selvitys valmistuu huhtikuussa Espoossa vastaava selvitys toteutetaan vuonna Ilmastoveivillä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään HSY on kehittänyt maksuttoman Ilmastoveivi-työkalun, jolla voi luoda erilaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisskenaarioita pääkaupunkiseudulla. Työkalun avulla voidaan havainnollistaa, minkälaisia muutoksia on tehtävä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastoveivissä ovat mukana merkittävimmät kasvihuonekaasupäästösektorit eli rakennusten lämmittäminen, sähkönkulutus ja liikenne. Työkalulla voi tehdä kaupunkikohtaisia tai koko pääkaupunkiseutua koskevia tarkasteluja. Ilmastoveivi tuottaa tietoa päätöksentekijöille, kaupungin virkamiehille ja suunnittelijoille sekä muille ympäristöasioista kiinnostuneille ihmisille. Ilmastoveivi perustuu pääkaupunkiseudun viralliseen kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja laskentatapaan, jonka vuoksi sitä voi käyttää myös tutkimustyössä. Työkalu soveltuu myös opetustarkoituksiin esimerkiksi yliopistoissa tai lukioissa. Espoo, Helsinki ja Vantaa jatkavat kuntien energiatehokkuussopimusta vuoteen 2020 Espoo, Helsinki ja Vantaa allekirjoittivat joulukuussa 2013 yhdessä kolmen muun kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa KETS-aiesopimuksen, jolla ne sitoutuvat jatkamaa kuntien energiatehokkuussopimusta vuoden 2020 loppuun asti. Kuntien energiatehokkuussopimuksen tarkoituksena on tukea ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamista, mutta myös edistää uusiutuvan energian käyttöön liittyviä tavoitteita, toimenpiteitä ja energiatehokkuusviestintää. KETS-aiesopimuksessa määritellään kaupunkikohtaisesti kumulatiiviset energiansäästötavoitteet vuoteen 2020 mennessä sekä sitoudutaan aloittamaan uuden sopimuksen valmistelu vuonna Nykyinen energiatehokkuussopimus päättyy vuonna HSY on myös mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä laajenee Helsingin virastoissa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on, että kaikki virastot sisällyttävät ympäristöjohtamiseensa kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteet vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin virastoista uusimpana kevennetyn Ekokompassiympäristöjärjestelmän on ottanut käyttöön Stara, joka pyrkii hiilineutraaliksi jo vuonna Vantaan lukiolaisille uutta tietoa ilmastonmuutoksesta Vantaan kaupunki kehittää yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa uudenlaisia opetusmateriaaleja sään ja ilmastonmuutoksen käsittelyyn lukioissa. Tarjolla on muun muassa videoita, testejä ja tehtäviä. Opetushallituksen tukemassa kaksivuotisessa hankkeessa on kehitetty muun muassa asiantuntijuuteen ja vuorovaikutukseen perustuvaa opetusta. Hankkeen saadun palautteen mukaan tärkeää on ollut saada tietoa asioista, joita ei käsitellä vielä oppikirjoissa. ASIAA!-hankkeessa neuvottu 1800 henkilöä Asukkaiden ilmastoteot asuinalueilla (ASIAA!) -hankkeessa on tavoitettu 1800 henkilöä vuoden 2013 aikana ja tapahtumia on järjestetty yhteensä 64. Hankkeen puitteissa on muun muassa osallistuttu Aalto-yliopiston koordinoimaan Lähiö2072 korjausrakentamisen pilottiin Mellunkylässä. ASIAA!- hanke on Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen energianeuvonnan hanke, joka tarjoaa kuluttajille maksuttomia neuvontapalveluita. Ekokompassi on Staran lisäksi käytössä myös neljässä helsinkiläisessä kirjastossa ja ympäristökeskuksessa. Lisäksi rakennusvirasto rakentaa parhaillaan Ekokompassi-järjestelmää. Ekokompassissa on yhteensä mukana 78 yritysten toimipaikkaa, 29 kaupunkien toimipaikkaa ja 13 tapahtumaa. Millainen on sinun tulevaisuuden metropolisi? Luo kaupungillesi yksityiskohtainen päästöskenaario verkossa. Ruutukaappaus Ilmastoveivistä.

9 Tapahtumia ja kampanjoita Espoon kaupungin joukkueet keräsivät Kilometrikisassa Suomen suurimman hyväntekeväisyyspotin Kilometrikisa innostaa vuosittain tuhansia ihmisiä säännölliseen työmatkapyöräilyyn. Vuonna 2013 Espoon kaupungilta osallistui Kilometrikisaan 471 työntekijää, jotka polkivat yhteensä km. Pyöräilyn avulla kaupungin joukkueet keräsivät rahaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon yli euroa, joka oli Suomen suurin Kilometrikisassa kerätty summa. MITÄ VALO TEKEE TYHJÄSSÄ HUONEESSA? Sammuta valot perässäsi ja muita keinoja vähentää turhaa valaistusta: KUKAPELKAAPIMEAA.FI Anna jotain muuta -palvelu Mitä antaa lahjaksi, kun saajan kaapit tursuavat jo kippoa ja kuppoa ja oma kukkarokin on rajallinen? Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä voit konkreettisesti vähentää syntyvän jätteen määrää. HSY:n annajotainmuuta.fi -palvelu tarjoaa lahjavinkkejä juhlaan kuin juhlaan. Kuka pelkää pimeää? Energiansäästöviikkoa vietettiin eri kaupungeissa monin eri tapahtumin. Energiansäästöviikon yhteydessä Ilmastoinfo käynnisti Kuka pelkää pimeää -kampanjan, jossa kiinnitettiin huomiota yhteisten tilojen valaistukseen. Kampanjaan osallistui lähes 1800 organisaatiota tai yksityishenkilöä. Ruokaa vai roskaa? Jokainen meistä heittää vuodessa noin 23 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa roskiin. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa noin auton hiilidioksidipäästöjä, sillä ruoan tuotanto vaatii paljon luonnonvaroja ja energiaa. Ilmastoinfo ja HSY järjestivät syksyllä 2013 Palmian, HYY:n ja HUS:n noin 40 henkilöstöravintolassa Ruokaa vai roskaa -lautashävikkikampanjan, jossa kiinnitettiin huomiota linjastoravintoloiden hävikkiin. Oikealla: Kuinka sinä toimit? Yllä: Toimistoissa voidaan usein poistaa käytöstä jopa kolmannes yleistilojen valaisimista tarpeettoman voimakkaan valaistuksen vuoksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Helsingin ilmastotyö Turun ja Lahden arvioinnissa Alkuvuodesta 2013 toteutettiin Helsingin, Turun ja Lahden kaupunkien välinen vertaisarviointi, jossa tarkasteltiin kaupunkien ilmastopolitiikkaa ja hulevesien hallintaa osana ilmastonmuutokseen sopeutumista. Arviointi on osa Helsingin ympäristökeskuksen koordinoimaa Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta. Vertaisarvion mukaan Helsingin resurssit ilmastotyöhön ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret ja toimenpiteitä toteutetaan jo laajasti eri sektoreilla. Toimet ovat kuitenkin osittain keskenään ristiriitaisia ja selkeä koordinointivastuu ilmastotyöstä puuttuu. Hulevesistrategia, poikkihallinnollinen toiminta sekä pilottikokeilut saavat kiitosta, haasteena ovat puolestaan heikko kaupungin sisäinen tiedonkulku sekä epäselvä vastuunkanto toimenpiteiden toteutuksesta. Helsingille ehdotettiin arvioinnissa kattavan hillintä- ja sopeutumisohjelman laatimista ja hulevesistrategian päivittämistä sekä sidosryhmien tehokkaampaa osallistamista. Ehdotuksista on jo toteutettu ilmastoasioiden koordinointivastuun määrittely ympäristötoimelle. Ympäristölautakunta on myös tehnyt kaupunginhallitukselle esityksen ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartan laadinnasta. Hulevesitutkimusta Vantaalla Vantaan kaupungin hulevesiohjelman (2009) linjaukset näkyvät ja toteutuvat uusissa asemakaavoissa. Vuoden 2013 merkittäviä hulevesikohteita olivat Meiramitien ja Tikkurilantien varteen toteutetut biosuodatusalueet. Tikkurilantien varteen syksyllä 2013 valmistuneet sadepuutarhapilottikohteet kuuluvat Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaan HULEGREEN-hankkeeseen, jossa selvitetään kasvillisuudeltaan sekä rakenne- ja materiaaliratkaisuiltaan erilaisten biosuodatuspainanteiden tehoa hulevesien käsittelyssä. Lisää tietoa kaupunkien ilmastotyöstä: Helsinki: Espoo: Vantaa: Kauniainen:

10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOINDIKAATTORIT Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Tavoitteiden saavuttaminen tällä kehityksellä vaikeaa ja edellyttää suuria muutoksia Toimenpiteet oikean suuntaisia, mutta tavoitteita ei saavuteta sovitussa aikataulussa Kehityksen suunta on positiivinen suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tietoja ei saatavilla Energia asukasta kohden Kokonaisenergiankulutus Sähkö Sähkönkulutus asukasta kohden Kaukolämpö Uusiutuvat energialähteet Yhdyskuntarakenne Väestö- ja työpaikkatiheys Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali Liikkuminen Asukkaiden kulkutapajakauma Materiaalitehokkuus Kotitalousjätteen määrä ja hyödyntämisaste Ympäristöperusteiset Päästöt Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt hankinnat Hankinnat

11 002 Ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset muodostivat ihmisketjun sille rajalle, jolle vesi voi nousta Helsingissä seuraavan sadan vuoden aikana. Kuvaaja: Sonja Vartiala Helsingin seudun ympäristöpalvelut PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , 4/2014

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun. heinäkuu joulukuu 2013

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun. heinäkuu joulukuu 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Pääkaupunkiseudun heinäkuu joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät vuonna 2012 edellisvuosien tasolla sekä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (5) 2 Lausunto Belle Selene Xian valtuustoaloitteesta, joka koskee ekologista Helsinkiä ja energiatehokkuutta HEL 2013-003028 T 00 00 03 Päätösehdotus Helsingin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää

Lisätiedot

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Mitä ilmastokatu tarkoittaa? Ilmastoystävällisten ratkaisujen katu jossa alueen yritykset ja asukkaat

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle

Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle Uudet pitkän aikavälin ympäristötavoitteet ja lähivuosien toimenpiteet Resurssiviisautta Vantaalle Kickoff 13.3.2017 Leena Maidell Resurssiviisauden tiekartan kolme

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 18.1.2018 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tai jo aiemmin? Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin ilmastoverkostoon! Sonja-Maria Ignatius

Tervetuloa Helsingin ilmastoverkostoon! Sonja-Maria Ignatius Tervetuloa Helsingin ilmastoverkostoon! 22.3.2019 1 Jokainen kaupungin työntekijä voi olla mukana tekemässä hiilineutraalia ja ilmastonkestävää Helsinkiä! 22.3.2019 Etunimi Sukunimi 2 Helsingin kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka, elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta

Lisätiedot

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (10) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (10) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (10) 227 Lausunto Belle Selene Xian valtuustoaloitteesta, joka koskee ekologista Helsinkiä ja energiatehokkuutta HEL 2013-003028 T 00 00 03 Päätös Helsingin ilmastotoimet

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI Jari Viinanen

ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI Jari Viinanen ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI 3.3.2017 Jari Viinanen Enemmän koordinaatiota 3.3.2017 Ilmastotyön kehittäminen Helsingissä -Mia Malin 2015 pro gradu enemmän johdonmukaista ja strategista johtamista ja koordinointia

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 10.2.2015 16 Lausunto valtuustoaloitteesta ja kuntalaisaloitteesta, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen asettamista

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen Hiilineutraali Helsinki 2035 Jari Viinanen OHJELMA 18.1.2018 8:30 Kahvia 9:00 Esitelmät, taustaa Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelma (Jari Viinanen, Kymp/Ympa) Päästölaskenta; BAU ja kuinka

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan

Lisätiedot

Ekologisesti kestävä kehitys

Ekologisesti kestävä kehitys Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Hinku esiselvitys, Eurajoki Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian

Lisätiedot

Tuloksia taloyhtiöiden energiaselvityksistä HSY:n isännöitsijäseminaari

Tuloksia taloyhtiöiden energiaselvityksistä HSY:n isännöitsijäseminaari Tuloksia taloyhtiöiden energiaselvityksistä HSY:n isännöitsijäseminaari 22.11.2018 Teemu Kettunen, HSY:n Ilmastoinfo Ilmastoinfo Tarjoamme tietoa ja autamme pääkaupunkiseudun taloyhtiöitä, asukkaita ja

Lisätiedot