Tämä opas on syntynyt Duodecimin viestintäkoulutusprojektin myötä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä opas on syntynyt Duodecimin viestintäkoulutusprojektin myötä."

Transkriptio

1 1 TIEDOTUSVÄLINESUHTEIDEN ABC - tekstin copyright Tuula Vainikainen ja Duodecim Tämä opas on syntynyt Duodecimin viestintäkoulutusprojektin myötä. 1. Miksi lääkärin pitäisi olla kiinnostunut tiedotusvälineistä ja julkisuudesta? Yhteisökuva eli imago ja kuinka se luodaan. Julkisuus on mielipidevaikuttaja, jonka voimaa ei nyky-yhteiskunnassa kannata aliarvioida. Jokaisen lääkärin ja terveydenhuollon yhteisön on tärkeää aika ajoin pohtia millainen on yksilön tai yhteisön imago eli julkisuuskuva eli "kuva meistä ja tekemisistämme". Markkinointiviestintää tutkinut dosentti Pirjo Vuokko korostaa, että hyvä imago syntyy hyvästä toiminnasta ja hyvästä viestinnästä: "Hyvä imago syntyy hyvästä toiminnasta ja hyvästä viestinnästä. Imagon rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi. Imago on kuin positiivinen suodatin, kivijalka tai väestösuoja. Imago vaikuttaa siihen, mitä meistä kirjoitetaan, puhutaan ja kuvitellaan; halutaanko meitä tukea, kuunnellaanko vaatimuksiamme, halutaanko meille hakeutua; suositellaanko meitä, halutaanko kanssamme tehdä yhteistyötä, ymmärretäänkö vaatimuksiamme, halutaanko meillä olla työssä, halutaanko meihin sitoutua, ollaanko meistä ylpeitä? " o Dosentti Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulu. Julkisuutta ei voi valita eikä hallita, mutta siihen voi vaikuttaa Julkisuutta ei voi koskaan täysin hallita, mutta siihen voi vaikuttaa analysoimalla yhteisönsä tapaa toimia sille tärkeiden sidosryhmien kanssa ja viestimällä suunnitelmallisesti. Terveydestä viestiminen on tärkeää, sillä terveys ja hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä, siis myös tiedotusvälineitä. Ota aloite enemmän omiin käsiin:

2 2 - ryhdy altavastaajasta aloitteelliseksi eli ota yhteyttä tiedotusvälineisiin oma-aloitteisesti: - viestintäsuunnitelma olennainen osa myös toiminta-, kehittämis- ja tutkimussuunnitelmaa - julkisuus voi tukea koko hankkeen toteuttamista (esim. tutkimuksen vastausprosentti) - suunnitelmasta konkreettisiin toimiin: joka tasolla pohdittava milloin mennään julkisuuteen - hyvä julkisuuskuva syntyy avoimuudesta ja pienistä teoista sekä kriisiviestinnän hallinnasta o kriisien kohdatessa avoimuus on ainoa varma toimintamalli o luottamusta voi herättää vain yhteisö, joka tunnetaan - kiinnitä huomiota o kehittämisprojekteihin o ihmisenmittaisiin tärkeisiin asioihin: toimittaja etsii tietoa siitä kuinka tämä vaikuttaa minun/äitini/isoisäni/lapseni terveyteen - julkisuustyön äärelle on pysähdyttävä: o toiminnan vuotuisen suunnittelun yhteydessä syntyy vaivattomasti vuoden viestintäsuunnitelma, johon kirjataan tulevan vuoden tärkeät tiedotustapahtumat ajankohtineen sekä vastuuhenkilöt ja budjetti. Yhteisökuva eli imago Imago on meille tärkeiden ihmisten tajunnassa oleva kuva yhteisöstämme ja sen toiminnasta. Sen luominen on pitkä prosessi. Yhteisökuva eli imago on o meille tärkeiden ihmisten tajunnassa oleva kuva yhteisöstämme ja sen toiminnasta o kohde- ja yhteistyöryhmillämme oleva kuva yhteisöstämme Imagon rakentamisessa on o tärkeää selkeä, muutamilla rehellisillä ja ymmärrettävillä sanomilla luotu kuva: sanomia toistetaan jatkuvasti, jolloin ne tulevat tutuiksi

3 3 Yhteisö tarvitsee toimintansa tueksi suunnitelmallista viestintää, koska kuva yhteisöstä muodostuu, kirkastuu ja vahvistuu sitä mukaa, mitä enemmän siitä tiedetään ja mitä paremmin se tunnetaan. Tuntemattomuuteen liittyy aina enemmän kielteisiä kuin myönteisiä käsityksiä. YHTEISÖVIESTINTÄ ON - tiedoilla vaikuttamista vastaanottajaan - tutustumista ja tunnetuksi tekemistä - tapa kasvattaa luottamuspääomaa - ymmärrettävien sanomien rakentamista tiedosta: tiedon karsiminen ja kohdistaminen on tärkeää, sillä vastaanottaja ei pysty erottamaan sanojen tulvasta oikeita tietoja, jos joku ei karsi turhia pois! Lähde: Anssi Siukosaari: Yhteisöviestinnän opas. Yrityksen, järjestön, laitoksen, julkishallinnon yksikön ja muun yhteisön yhteydenpito ja tiedotustoiminta. Business Books Työyhteisöviestintä Hyvä yhteisöviestintä ottaa luonnollisesti huomioon myös yhteisön tärkeimmän sidosryhmän eli oman henkilökunnan tai jäsenistön. Työyhteisöviestinnässäkin pätee vanha viisaus - ikiliikkuja on edelleen keksimättä. Tieto kulkee vain, jos joku sitä kuljettaa. Joku on vaihtelevasti vuorollaan joku meistä yhteisön jäsenistä. Esimies on kuitenkin aina vastuussa yhteisön viestinnän tilasta, sillä ilman viestintää ei voi johtaa. Tiedonkulun puutteet nimetään useimmin työyhteisöä hiertäviä ongelmia listattaessa. Huonon tiedonkulun on todettu vaikuttavan myös siihen, kuinka oikeudenmukaisena työyhteisön jäsenet kokevat yhteisönsä ja erityisesti sen johtamisen. Mika Kivimäki työryhmineen on tutkimuksissaan osoittanut, että oikeudenmukaisuuden kokemus vaikuttaa myös laajemmin työhyvinvointiin ja työstä poissaoloihin. Hyvän yhteisökuvan rakentaminen alkaakin luontevasti oman yhteisön henkilökunnasta tai jäsenistöstä. Jos ydinjoukko tietää yhteisön tavoitteet ja seisoo niiden takana, he toimivat

4 4 myös ulospäin parhaana mahdollisena todistajajoukkona. Ja päinvastoin: myös median levittämä kuva yhteisöstä heijastuu sisäpiiriin - henkilöstöön ja jäsenistöön. Koemme yhteisömme helposti juuri niin hyväksi tai huonoksi kuin siitä laajalle levinnyt kuva on. 3. Tiedotusvälineet pelikumppaneina: terveydenhuollon yhteisö tiedottaa. Milloin tiedottaa? - kun on asiaa: - toiminnan muutokset, mielenkiintoiset tapahtumat - kokoontumiset, seminaarit, neuvottelupäivät jne - merkkipäivätkin joskus: tärkeiden henkilöiden vuosipäivät noteerataan, mutta esim. jonkin yksikön 20-vuotispäivä ei välttämättä ylitä uutiskynnystä: mielenkiintoisesta ja tärkeästä toiminnasta voi kuitenkin aina tehdä uutisen eli merkkipäivä voi antaa syyn kertoa arkipäivän työstä - kun löytyy uutisia: - toimintatavat muuttuvat - uusia ihmisiä astuu remmiin - kehittämisohjelma alkaa/valmistuu - tutkimus/selvitys alkaa/valmistuu - Käypä hoito -suositukset tai alueelliset hoito-ohjelmat valmistuvat - yliopistot tiedottavat myös opinnäytteistä: - väitöskirjan valmistuminen on usein tutkijan ensimmäinen tiedotustilanne ensimmäinen tiedotustilanne - järjestätte mielenkiintoisen kokouksen/kongressin/seminaarin tms. - voit joutua myös yhteistyökumppaniesi tai muiden tahojen järjestämiin tiedotustilaisuuksiin tai kampanjoihin mukaan: olet puhujana kongressissa tai koulutustilaisuudessa, saat palkinnon, tunnustuksen tms Kokoa itsellesi "tiedotusportfolio". Kerää helppokäyttöiseen muotoon yleistajuisia tiedotetekstejä, joilla voit lähestyä toimittajia ja kertoa osaamisestasi

5 5 - on tärkeää valmistautua kertomaan perusasiat itsestään: se kuuluu asiantuntijan elämään tietoyhteiskunnassa Ei tarkoita sitä, että olisit julkisuudenkipeä linssilude! Avain hyviin tiedotusvälinesuhteisiin 1. TUNNE PELIKUMPPANISI! - tiedotusvälineet elävät uutisista - tunnista uutiset omassa työssäsi ja tarjoa niitä toimituksiin - arvosta kumppanisi asiantuntemusta 2. PALVELE TOIMITTAJAA - edistät asiaasi tekemällä toimittajan työn helpoksi - ole selkeä, tiivistä tietosi, karsi turhia yksityiskohtia - lueta tekstisi toisella ennen kuin lähetät. Lue tekstisi ääneen, se paljastaa hankalat kohdat 3. OLE LIIKKEELLÄ AJOISSA - älä jätä mitään viime tinkaan: hyvin ja ajoissa valmisteltu on puoliksi tehty: pätee erityisesti suuriin tapahtumiin 4. VALMISTAUDU TIEDOTUSTILAISUUKSIIN JA HAASTATTELUIHIN a. mieti mitä toimittaja voi kysyä - mieti myös mitä joka tapauksessa haluat sanoa, vaikka toimittaja ei kysyisikään! b. tue sanottavaasi tekstillä: kirjoita tärkeät asiat ylös, erityisesti nimet, luvut, luettelot 5. HANKI PALAUTETTA OMISTA ESIINTYMISISTÄSI 6. SEURAA TIEDOTTAMISENNE TULOKSIA - anna palautetta myös toimittajalle - varsinkin onnistuneesta yhteistyöstä 7. ILOITSE ONNISTUMISISTA - mutta älä masennu, jos asiasi ei aina ylitä uutiskynnystä - seuraavalla kerralla voi olla parempi onni 8. KAIKESTA VOI OPPIA - valmistaudu uuteen iskuun analysoimalla aiemmat kokemukset - mieti, missä voitaisiin toimia tehokkaammin Monikasvoinen media Tiedotusvälineillä eli medialla on monet kasvot ja monta ilmettä. Printtimedialla (painetuilla sanoma- ja aikakauslehdillä) ja sähköisellä medialla (radio, televisio, Internet) on kaikilla omat toimintatapansa, joiden tuntemisesta on usein hyötyä.

6 6 Esimerkiksi televisio tarvitsee runsaasti elävää toimintakuvaa saman aiheen käsittelyyn, joka printtimediassa tai radiossa voidaan tehdä tiedotustilaisuudessa. Sanoma- ja aikakauslehdet eroavat toisistaan ainakin ilmestymisaikataulunsa perusteella. Suuren yleisön tiedotusvälineet ja ammattijulkaisut käyttävät erilaista kieltä ja sanastoa. On tärkeää tuntea pelikumppaninsa eli media, jonka kanssa asioi. Yhteistä monille tiedotusvälineille on se, että ne ovat kiinnostuneita uutisesta. Mikä on uutinen ja kuinka se syntyy? Uutiskriteerit vaihtelevat tiedostusvälineestä ja uutispäivästä toiseen. Kesällä uutiskynnys ylittyy helpommin kuin vilkkaina kevät - ja syyssesonkeina. Mieti voisiko yhteisösi hyödyntää tätä mediaviestinnässään. Harvoin ilmestyvät aikakauslehdet voivat käyttää palstatilaansa enemmän asioiden ja ilmiöiden taustoittamiseen, kun päivittäin ilmestyvien sanomalehtien uutiskriteerit ovat tiukempia. Uutiskynnyksen ylittävät helpommin uudet, yllättävät, monia ihmisiä koskettavat ja läheisiksi koetut asiat. Toimittaja etsii uutista päätöksistä, ristiriidoista, asiantuntijoiden erimielisyyksistä, kannanotoista ja ilahtuu uusista näkökulmista vanhoihin tuttuihin asioihin. Jokin yleensä muuttuu, paranee tai huononee. Monet asiat "ovat ajassa", ne nousevat esille samanaikaisesti eri välineissä ja vaativat käsittelyä eri tahoilla. Jokainen media haluaa tarjota julkiseen keskusteluun jotain uutta. Uutisen tunnistaminen asiantuntijayhteisön omassa jokapäiväisessä työssä voi joskus tuntua vaikealta. Kannattaa kuitenkin miettiä miksi meidän yhteisömme toiminnasta pitäisi uutisoida juuri nyt. Kun toimittaja soittaa Toimittaja tarvitsee työssään asiantuntijoita. Tässä suhteessa ei liiku rahaa kumpaankaan suuntaan. Tiedotusvälineiden kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu asiantuntijan työtehtäviin ja velvollisuuksiin tietoyhteiskunnassa. Julkisuudessa esiintyvät asiantuntijat eivät pyri sinne

7 7 siksi, että olisivat julkisuudenkipeitä linssiluteita vaan viestiäkseen tärkeäksi kokemistaan asioista. Tekemällä toimittajan työn helpoksi edistät omaa ja yhteisösi asiaa. Hyvä juttu syntyy kahden tasa-arvoisen toimijan yhteistyönä: asiantuntija tuntee asiansa, toimittaja tiedotusvälineensä ja sen lukijat, kuulijat tai katselijat. Haastattelu on kahden ihmisen vuorovaikutustilanne. Jutun kokonaisuudesta ja näkökulman valinnasta vastaa toimittaja, asiantuntija ei voi asettaa sanoja hänen suuhunsa. Haastateltava asiantuntija voi kuitenkin nostaa esille tärkeinä pitämiänsä näkökohtia ja siten ohjata jutun kokonaisuutta. Kun toimittaja soittaa, selvitä kenen kanssa olet tekemisissä: kuka soittaa ja mistä tiedotusvälineestä, mitä toimittaja haluaa ja mikä on hänen aikataulunsa? Millaista juttua hän on tekemässä? Oletko ainoa asiantuntija vai keitä muita juttua varten kuullaan? Toimittaja voi nykyisin soittaa myös suorasta lähetyksestä tai siirtää sinut sellaiseen. Kannattaa varmistaa onko kyseessä taustatietojen hankinta vai varsinainen haastattelu ja milloin se on tarkoitus lähettää ulos. Helpota toimittajan työtä: - Varaa tarvittaessa aikaa tarkistaa tietojasi ja palaa asiaan - Muista, että asiantuntijana asetat osaamisesi arvioitavaksi - Älä pompota toimittajaa asiantuntijalta toiselle: vastaa, jos tunnet asiaa riittävästi - Selvitä milloin esität omia mielipiteitäsi, työyhteisösi yleisiä käytäntöjä, tutkimustietoa, valtakunnallisia hoitosuosituksia tai vastaavaa. - Valmistaudu haastatteluun o Kysy toimittajalta, voitko lähettää hänelle etukäteen aineistoa asiaan tutustumista varten: näin säästät teidän molempien kallista työaikaa. Omat tekstisi - juttu ammattilehdessä, suunnitelma, raportti, selvitys tai vastaava auttaa toimittajaa perehtymään asiaan. o Mieti mitä toimittaja voi kysyä. Mieti myös, mitä haluat joka tapauksessa asiasta sanoa, vaikkei toimittaja kysyisikään. Älä jää odottamaan, että toimittaja kysyy "oikeita kysymyksiä"! Toimittaja ei välttämättä tunne asian tai oman asiantuntemuksesi taustoja, joten kerro niistä avoimesti ja asiallisesti. o Kirjoita ydinkohdat ja vaikeat yksityiskohdat tarvittaessa paperille: luvut, mitat, painot, prosentit, nimet ja tittelit tulevat näin varmimmin oikein - Tarkista sanomasi:

8 8 o molempien etu on karsia jutusta tarpeettomat virheet ja väärinkäsitykset. Pyydä toimittajaa lähettämään teksti luettavaksesi esim. sähköpostilla tai faksilla, jos kyse on haastattelusta, jossa olet ainoa tai tärkein asiantuntija. Ole tavoitettavissa toimittajan aikataululla, sillä seuraavan päivän sanomalehteen tuleva teksti on luettava nopeasti. o Älä takerru mitättömiin yksityiskohtiin, vaan kiinnitä huomiota kokonaisuuteen ja yleisvaikutelmaan. Älä kiistä kerran sanomaasi, mieti tarkkaan jo haastattelutilaisuudessa paljastatko toimittajalle jotain sellaista, mitä et ole valmis lukemaan lehdestä omaan suuhusi istutettuna. - Luota asiantuntemukseesi: jos osaat havainnollistaa ja käyttää ihmisläheistä ja värikästä kieltä, löydät helposti omat vertauksesi ja mehevät ilmauksesi myös otsikoista. Toimittaja nostaa mielellään ihmisen persoonallisen osaamisen ja ilmaisun esiin. Älä suolla suunnittelukieltä tai munkkilatinaa, vaan puhu asioista niiden oikeilla nimillä. Lehdistötiedote Lehdistötiedotteen tehtävänä on - innostaa toimittaja tekemään juttu aiheena olevasta asiasta: o muista kenelle tiedotetta kirjoitat o kerro miksi asiasi on tärkeä o perustele ja havainnollista o kerro mikä muuttuu o tulkitse - kertoa uutinen, jonka paikka on heti tiedotteen alussa, loppuosa selventää ja taustoittaa tätä uutista (muista mikä olikaan tärkeää ) o tärkeimmät asiat otsikkoon ja tiedotteen kärkeen, yksityiskohdat ja taustat loppuun - kutsu tiedotustilaisuuteen on lyhyt ja ytimekäs (yksi tekstiliuska) ja se kertoo muutamalla virkkeellä uutisen tärkeimmät ydinkohdat (yksityiskohtaisempi tiedote jaetaan tiedotustilaisuudessa) Hyvä tiedote - on lyhyt ja ytimekäs

9 9 - kertoo asiasta olennaisen (ydinviestin) toimittajalle, joka ei yleensä tunne asiaa o liitä asiasi laajempaan kokonaisuuteen o kerro miksi se on tärkeä - mahtuu 1-2 konekirjoitusliuskalle: liitteitä voi liittää mukaan asian taustoittamiseksi - herättää kiinnostuksen nasevalla ja havainnollisella otsikolla o otsikon perusteella lukija tekee päätöksen koskeeko asia häntä eli kannattaako asiaan paneutua - ruokkii herännyttä kiinnostusta kuvaavilla väliotsikoilla, jotka jäsentävät tekstiä - puhuu selkeää ja ymmärrettävää kieltä o tarkista ammattitermien suomenkieliset vastineet esim. Lääketieteen termit - teoksesta (Duodecim, Terveysportti) - käsittelee ihmisläheisiä asioita, koska niistä tehdään uutisia o hoitosuositukset, - ketjut ja -ohjelmat tai potilasohjeet ovat sellaisia: lisäksi ne ovat konkreettisia eli esimerkkejä on helppo löytää - johtaa toimittajan asiantuntijan luo ja lisätiedon lähteille (muista yhteystiedot ja puhelinnumerot. Hyödynnä Internetiä: Ohjaa toimittaja nettisivuillenne, josta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa sekä tiedotettavana olevasta asiasta että työyhteisöstäsi/järjestöstäsi/omasta toiminnastasi/julkaisuistasi jne Sujuva tiedotustilaisuus - palvelee toimittajan tiedontarpeita, auttaa hahmottamaan mikä tiedotettavassa asiassa on olennaista ja tärkeää ja miksi siitä kannattaa uutisoida - ei ole itsetarkoitus: mieti tarkkaan milloin yhteydenpito mediaan on järkevämpää hoitaa napakalla tiedotteella - ei ole yhteisön/asian "edustustilaisuus", jossa silmäätekevät ovat näytillä: puheenvuoroja käyttävät vain henkilöt, joilla on olennaista sanottavaa juuri käsiteltävänä olevan asian kannalta - tarjoaa olennaista lisää kirjoitettuun viestiin o tavattavissa on sanavalmiita ja puhekykyisiä ihmisiä, jotka voivat taustoittaa asiaa o näytettävänä on tiloja, toimintoja tai laitteita, joita voidaan kuvata ja havainnollistaa asiaa (toimittaja haastattelee usein mielellään myös potilasta

10 10 tai asiakasta: mieti etukäteen keneltä voisit kysyä, jos tarve tulee ja missä voidaan kuvata) - mieti mikä on tilaisuuden tarkoitus: mikä viesti halutaan toimittajille tilaisuudessa välittää - palvele toimittajaa esittämällä asiasi selkeästi ja tiiviisti; o havainnollista o liitä teoria käytäntöön o kerro mikä muuttuu o tulkitse! - valmistaudu tilaisuuteen: o kutsu liikkeelle ajoissa (jakelu n. 1-2 viikkoa ennen tilaisuutta) o tiedotustilaisuuden eli "infon" paras aika on klo välillä arkipäivisin o tilaisuuden suositeltava kesto on noin yksi tunti: tämän jälkeen voidaan tehdä vielä yksittäisiä haastatteluja (sähköisille välineille varataan mahdollisuus haastatella tarvittaessa eri tilassa) o puhujien valinta ja työnjako sovitaan yhdessä: tunnin tilaisuudessa 2-4 puhujaa, älä marssita kymmeniä ihmisiä toimittajien eteen "näytille" o puheenjohtaja avaa tilaisuuden, esittelee paikallaolijat ja tilaisuuden kulun sekä avaa keskustelun ja kun kaikki alustukset on pidetty, pitää huolen aikataulusta, päättää tilaisuuden o puheenvuorojen pituus max 10 minuuttia, näin tunnin tiedotustilaisuudessa jää aikaa yhteiselle keskustelulle, toimittajien kysymyksille ja yksittäisille toimittajille aikaa tehdä haastatteluja o paikka tulee olla helposti löydettävissä (huolehdi opastuksesta, informoi myös neuvontaa, vahtimestareita ja muita henkilöitä, joita tilaisuuteen myöhässä kiitävä toimittaja paikan päälle tullessaan ensimmäiseksi tapaa) o tarjoilu on sivuseikka, se ei saa häiritä pääasian eli tiedon tarjoamista. o tilaisuudessa jaettavan oheismateriaalin kokoaminen: tiedote asian ydinkohdista (lähetetään poissa oleville viestimille tilaisuuden jälkeen sähköpostilla, faksilla tai kirjepostissa) jaossa voi olla muutakin oheisaineistoa: tutkimusraportti, vuosikertomus, potilasohje, aihepiiristä ammattilehtiin kirjoitettuja juttuja, kuvia jne

11 11 kaikki oheismateriaali on jaossa näkyvällä paikalla oven lähistöllä tilaisuuden alusta alkaen, jotta toimittaja saa kaiken materiaalin käyttöönsä jo tullessaan Kiitokset "Kiitän lämpimästi lääketieteen toimittaja- ja tiedottajakollegoitani, joiden kanssa olen voinut vuosien aikana virittää omaa ammatillista näkemystäni. Monet tämän oppaan asioista juontavat juurensa kanssanne käytyihin keskusteluihin ja yhteisiin koulutustilaisuuksiin. - Erityiskiitokset Ulla Korpelalle (Yle), Ulla Järvelle (Suomen Lääkärilehti) sekä freetoimittajakollegoilleni Liisa Koivulalle, Riitta Eskolalle ja Hilkka Lahdelle, ja tiedottajakollegoilleni Johanna Tarpilalle (Viestintäpalvelu Sovimar), Duodecimin tiedottajille Teija Riikolalle ja Annakaisa Tavastille sekä Suomen Lääkäriliiton tiedotuspäällikölle Anne-Maj Aunulalle - Tuula Vainikainen Lisää kirjallisuutta viestinnästä: Kirjallisuutta: - Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan! Luonteva esiintyminen. WSOY Alasilta, Anja: Näin kirjoitan tietoverkkoon. Inforviestintä Eskola, Riitta: Lääkäri ja toimittaja kohtaavat - voidaanko elvyttää? Opetusmoniste Helsingin Lääkäripäivillä Frank, Milo O.: How to Get Your Point Across in 30 Seconds or Less. Pocket Books Hemánus, Pertti: Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen. Tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja. Kunnallisalan kehittämissäätiö Iisa- Piehl-Kankaanpää: Tekstintekijän käsikirja. Yrityskirjat Oy Juholin, Elisa: COMMUNICARE! Viestinnän strategia käytäntöön. Inforviestintä Juholin, Elisa Kuutti, Heikki: Mediapeli anatomia ja keinot. Inforviestintä Järvi, Ulla: Toimittaja katsoo potilasta - uhri vai sankari? Suomen Lääkärilehti 2002;3: Kivimäki, Mika; Elovainio, Marko, Vahtera, Jussi, Virtanen, Marianna: Oikeudenmukainen johtaminen tukee terveyttä. Työterveiset 1/2002.

12 12 - Kunnan viestintä. Suomen Kuntaliitto Lääkärien ja toimittajien yhteinen tiedotussuositus. Suomen Lääkäriliitto Puro, Jukka-Pekka: Esimiehen viestintäopas. WSOY Puustinen, Raimo: Potilaan käsikirja. Johdatusta lääketieteen maailmaan. WSOY Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin, tavoita lukijasi. Tammi Ruuska, Kai: Projekti hallintaan. Suunnittelutekniikoista kohti laajempaa johtamisnäkemystä. Asiantuntija-sarja. Suomen Atk-kustannus Oy Siukosaari, Anssi: Yhteisöviestinnän opas. Yrityksen, järjestön, laitoksen, julkishallinnon yksikön ja muun yhteisön yhteydenpito ja tiedotustoiminta. Business Books Sorjonen, Marja-Leena, Peräkylä, Anssi, Eskola, Kari (toim.): Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Vastapaino Tervo, Tapio: Kokemuksia suuren junaonnettomuuden hoidosta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja. - Torkkola, Sinikka - Heikkinen, Helena - Tiainen, Sirkka: Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Opas potilasohjeiden tekijöille. Tammi Vainikainen, Tuula - Paul, Robert: Tiedottaminen ja markkinointi. Teoksessa Kliinisen tutkijan opas. toim. Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Reidar Grenman, Markku Haapamäki; Marianne Lenander-Lumikari, Juha Mäkinen, Päivi Rautava, Mika Scheinin, Tuula Vainikainen. Duodecim Vuokko Pirjo: Mihin me imagoa tarvitsemme. Luentotiivistelmä Helsingin lääkäripäivillä Åberg, Leif: Riemua johtamiseen! Esimiehen viestintäopas, Inforviestintä Åberg, Leif: Viestinnän strategiat. Inforviestintä, Åberg, Leif: Visiosta luotaukseen. Viestintä työyhteisön voimavarana. Teoksessa Kivikuru, U ja Kunelius, R (toim): Viestinnän jäljillä. Näkökulmia uuden ajan ilmiöön. WSOY Åberg, Leif: Viestinnän johtaminen. Inforviestintä WWW. (Turun kaupungin viestintäohjeet)

13 13

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä Seuran mediaviestintä Perusteita ja pelisääntöjä Miksi seura viestii? Jousiammunta, seura ja sen toiminta eivät näy lehtien palstoilla, jos seurat eivät tiedota Myös SM-kisojen osalta vastuu mediaviestinnästä

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö -työryhmä/ Aikuissosiaalityön päivät, Jyväskylä 8.-9.1.2014 Nosteen toimituspäällikkö Erja Saarinen 8.1.2014 Näkökulmat Julkisuustyö,

Lisätiedot

Museot mielenkiintoisiksi! Avaimet positiiviseen viestintään

Museot mielenkiintoisiksi! Avaimet positiiviseen viestintään Museot mielenkiintoisiksi! Avaimet positiiviseen viestintään Esityksen rakenne 1. Mistä positiivinen maine muodostuu 2. Mitä viestinnästä vastaava voi tehdä positiivisen maineen saavuttamiseksi 3. Miten

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Viestintä ja mediapalvelut SM-kilpailuissa

Viestintä ja mediapalvelut SM-kilpailuissa Viestintä ja mediapalvelut SM-kilpailuissa Oma tausta Hiihtolajeista kirjoittaneena toimittajana vuodesta 1999 lähtien - STT urheilutoimituksessa 7 kesää ja aika monta talviviikonloppua sekä hiihtolajien

Lisätiedot

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Suomen Ladun koulutus Salo 25.4.2014 Piritta Seppälä Viestintä-Piritta www.viestintapiritta.fi keskiviikkona 2. huhtikuuta 2014 Kuka Viestintä-Piritta? keskiviikkona

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti Alle 10 000 as. kunnat Artussa mukana olevien ministeriöiden hyödyntäminen Hallitusohjelman viesti ARTTU2-ohjelmaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Piirin viestintästrategia Valmistuu joulukuun piirihallitukseen Pohjautuu SP:n viestintästrategiaan. Sisältää L-SP:n viestinnän kehittämiselle

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Osallistamisen käytännöt

Osallistamisen käytännöt Osallistamisen käytännöt Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto CHAMP-työpaja 4.5.2010, Tampere Esityksen sisältö Osallistaminen kuntien ilmastotyössä Keskustelutilaisuudet Tilaisuuksien fasilitointi

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

1. Miten ASPA- tai YP-pisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä?

1. Miten ASPA- tai YP-pisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä? 1(7) Ryhmätyö 17.9.2014 1. Miten ASPA tai YPpisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä? Positiivisesti esitellä etäpalvelua Kunnollinen perehtyminen ja kouluttaminen etäpalveluun

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

Sanna Oinonen. Viestintä ja sen suunnittelu. Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011

Sanna Oinonen. Viestintä ja sen suunnittelu. Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011 Sanna Oinonen Viestintä ja sen suunnittelu Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011 Viestintä yhteisössä Mitä viestintä on? Miksi viestitään? Pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Viestinnällä

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

Työkalupakki järjestöjen viestintään. Näin saat asiasi esille tiedotusvälineissä ja olet läsnä sosiaalisessa mediassa

Työkalupakki järjestöjen viestintään. Näin saat asiasi esille tiedotusvälineissä ja olet läsnä sosiaalisessa mediassa Työkalupakki järjestöjen viestintään Näin saat asiasi esille tiedotusvälineissä ja olet läsnä sosiaalisessa mediassa 2 Viestintätyökalupakin sisältö: 1. Miksi kertoa toiminnastanne tiedotusvälineille?

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Ohjeita alueverkostojen tapahtumaviestintään. Kirsi Sjöholm, hankekoordinaattori

Ohjeita alueverkostojen tapahtumaviestintään. Kirsi Sjöholm, hankekoordinaattori Ohjeita alueverkostojen tapahtumaviestintään Kirsi Sjöholm, hankekoordinaattori Sisällysluettelo Ennen tapahtumaa (dia 3) Ennakkoviestintä (dia 4) Mediaviestintä (dia 5) Tapahtuman aikana (dia 6) Tapahtuman

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot