Tämä opas on syntynyt Duodecimin viestintäkoulutusprojektin myötä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä opas on syntynyt Duodecimin viestintäkoulutusprojektin myötä."

Transkriptio

1 1 TIEDOTUSVÄLINESUHTEIDEN ABC - tekstin copyright Tuula Vainikainen ja Duodecim Tämä opas on syntynyt Duodecimin viestintäkoulutusprojektin myötä. 1. Miksi lääkärin pitäisi olla kiinnostunut tiedotusvälineistä ja julkisuudesta? Yhteisökuva eli imago ja kuinka se luodaan. Julkisuus on mielipidevaikuttaja, jonka voimaa ei nyky-yhteiskunnassa kannata aliarvioida. Jokaisen lääkärin ja terveydenhuollon yhteisön on tärkeää aika ajoin pohtia millainen on yksilön tai yhteisön imago eli julkisuuskuva eli "kuva meistä ja tekemisistämme". Markkinointiviestintää tutkinut dosentti Pirjo Vuokko korostaa, että hyvä imago syntyy hyvästä toiminnasta ja hyvästä viestinnästä: "Hyvä imago syntyy hyvästä toiminnasta ja hyvästä viestinnästä. Imagon rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi. Imago on kuin positiivinen suodatin, kivijalka tai väestösuoja. Imago vaikuttaa siihen, mitä meistä kirjoitetaan, puhutaan ja kuvitellaan; halutaanko meitä tukea, kuunnellaanko vaatimuksiamme, halutaanko meille hakeutua; suositellaanko meitä, halutaanko kanssamme tehdä yhteistyötä, ymmärretäänkö vaatimuksiamme, halutaanko meillä olla työssä, halutaanko meihin sitoutua, ollaanko meistä ylpeitä? " o Dosentti Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulu. Julkisuutta ei voi valita eikä hallita, mutta siihen voi vaikuttaa Julkisuutta ei voi koskaan täysin hallita, mutta siihen voi vaikuttaa analysoimalla yhteisönsä tapaa toimia sille tärkeiden sidosryhmien kanssa ja viestimällä suunnitelmallisesti. Terveydestä viestiminen on tärkeää, sillä terveys ja hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä, siis myös tiedotusvälineitä. Ota aloite enemmän omiin käsiin:

2 2 - ryhdy altavastaajasta aloitteelliseksi eli ota yhteyttä tiedotusvälineisiin oma-aloitteisesti: - viestintäsuunnitelma olennainen osa myös toiminta-, kehittämis- ja tutkimussuunnitelmaa - julkisuus voi tukea koko hankkeen toteuttamista (esim. tutkimuksen vastausprosentti) - suunnitelmasta konkreettisiin toimiin: joka tasolla pohdittava milloin mennään julkisuuteen - hyvä julkisuuskuva syntyy avoimuudesta ja pienistä teoista sekä kriisiviestinnän hallinnasta o kriisien kohdatessa avoimuus on ainoa varma toimintamalli o luottamusta voi herättää vain yhteisö, joka tunnetaan - kiinnitä huomiota o kehittämisprojekteihin o ihmisenmittaisiin tärkeisiin asioihin: toimittaja etsii tietoa siitä kuinka tämä vaikuttaa minun/äitini/isoisäni/lapseni terveyteen - julkisuustyön äärelle on pysähdyttävä: o toiminnan vuotuisen suunnittelun yhteydessä syntyy vaivattomasti vuoden viestintäsuunnitelma, johon kirjataan tulevan vuoden tärkeät tiedotustapahtumat ajankohtineen sekä vastuuhenkilöt ja budjetti. Yhteisökuva eli imago Imago on meille tärkeiden ihmisten tajunnassa oleva kuva yhteisöstämme ja sen toiminnasta. Sen luominen on pitkä prosessi. Yhteisökuva eli imago on o meille tärkeiden ihmisten tajunnassa oleva kuva yhteisöstämme ja sen toiminnasta o kohde- ja yhteistyöryhmillämme oleva kuva yhteisöstämme Imagon rakentamisessa on o tärkeää selkeä, muutamilla rehellisillä ja ymmärrettävillä sanomilla luotu kuva: sanomia toistetaan jatkuvasti, jolloin ne tulevat tutuiksi

3 3 Yhteisö tarvitsee toimintansa tueksi suunnitelmallista viestintää, koska kuva yhteisöstä muodostuu, kirkastuu ja vahvistuu sitä mukaa, mitä enemmän siitä tiedetään ja mitä paremmin se tunnetaan. Tuntemattomuuteen liittyy aina enemmän kielteisiä kuin myönteisiä käsityksiä. YHTEISÖVIESTINTÄ ON - tiedoilla vaikuttamista vastaanottajaan - tutustumista ja tunnetuksi tekemistä - tapa kasvattaa luottamuspääomaa - ymmärrettävien sanomien rakentamista tiedosta: tiedon karsiminen ja kohdistaminen on tärkeää, sillä vastaanottaja ei pysty erottamaan sanojen tulvasta oikeita tietoja, jos joku ei karsi turhia pois! Lähde: Anssi Siukosaari: Yhteisöviestinnän opas. Yrityksen, järjestön, laitoksen, julkishallinnon yksikön ja muun yhteisön yhteydenpito ja tiedotustoiminta. Business Books Työyhteisöviestintä Hyvä yhteisöviestintä ottaa luonnollisesti huomioon myös yhteisön tärkeimmän sidosryhmän eli oman henkilökunnan tai jäsenistön. Työyhteisöviestinnässäkin pätee vanha viisaus - ikiliikkuja on edelleen keksimättä. Tieto kulkee vain, jos joku sitä kuljettaa. Joku on vaihtelevasti vuorollaan joku meistä yhteisön jäsenistä. Esimies on kuitenkin aina vastuussa yhteisön viestinnän tilasta, sillä ilman viestintää ei voi johtaa. Tiedonkulun puutteet nimetään useimmin työyhteisöä hiertäviä ongelmia listattaessa. Huonon tiedonkulun on todettu vaikuttavan myös siihen, kuinka oikeudenmukaisena työyhteisön jäsenet kokevat yhteisönsä ja erityisesti sen johtamisen. Mika Kivimäki työryhmineen on tutkimuksissaan osoittanut, että oikeudenmukaisuuden kokemus vaikuttaa myös laajemmin työhyvinvointiin ja työstä poissaoloihin. Hyvän yhteisökuvan rakentaminen alkaakin luontevasti oman yhteisön henkilökunnasta tai jäsenistöstä. Jos ydinjoukko tietää yhteisön tavoitteet ja seisoo niiden takana, he toimivat

4 4 myös ulospäin parhaana mahdollisena todistajajoukkona. Ja päinvastoin: myös median levittämä kuva yhteisöstä heijastuu sisäpiiriin - henkilöstöön ja jäsenistöön. Koemme yhteisömme helposti juuri niin hyväksi tai huonoksi kuin siitä laajalle levinnyt kuva on. 3. Tiedotusvälineet pelikumppaneina: terveydenhuollon yhteisö tiedottaa. Milloin tiedottaa? - kun on asiaa: - toiminnan muutokset, mielenkiintoiset tapahtumat - kokoontumiset, seminaarit, neuvottelupäivät jne - merkkipäivätkin joskus: tärkeiden henkilöiden vuosipäivät noteerataan, mutta esim. jonkin yksikön 20-vuotispäivä ei välttämättä ylitä uutiskynnystä: mielenkiintoisesta ja tärkeästä toiminnasta voi kuitenkin aina tehdä uutisen eli merkkipäivä voi antaa syyn kertoa arkipäivän työstä - kun löytyy uutisia: - toimintatavat muuttuvat - uusia ihmisiä astuu remmiin - kehittämisohjelma alkaa/valmistuu - tutkimus/selvitys alkaa/valmistuu - Käypä hoito -suositukset tai alueelliset hoito-ohjelmat valmistuvat - yliopistot tiedottavat myös opinnäytteistä: - väitöskirjan valmistuminen on usein tutkijan ensimmäinen tiedotustilanne ensimmäinen tiedotustilanne - järjestätte mielenkiintoisen kokouksen/kongressin/seminaarin tms. - voit joutua myös yhteistyökumppaniesi tai muiden tahojen järjestämiin tiedotustilaisuuksiin tai kampanjoihin mukaan: olet puhujana kongressissa tai koulutustilaisuudessa, saat palkinnon, tunnustuksen tms Kokoa itsellesi "tiedotusportfolio". Kerää helppokäyttöiseen muotoon yleistajuisia tiedotetekstejä, joilla voit lähestyä toimittajia ja kertoa osaamisestasi

5 5 - on tärkeää valmistautua kertomaan perusasiat itsestään: se kuuluu asiantuntijan elämään tietoyhteiskunnassa Ei tarkoita sitä, että olisit julkisuudenkipeä linssilude! Avain hyviin tiedotusvälinesuhteisiin 1. TUNNE PELIKUMPPANISI! - tiedotusvälineet elävät uutisista - tunnista uutiset omassa työssäsi ja tarjoa niitä toimituksiin - arvosta kumppanisi asiantuntemusta 2. PALVELE TOIMITTAJAA - edistät asiaasi tekemällä toimittajan työn helpoksi - ole selkeä, tiivistä tietosi, karsi turhia yksityiskohtia - lueta tekstisi toisella ennen kuin lähetät. Lue tekstisi ääneen, se paljastaa hankalat kohdat 3. OLE LIIKKEELLÄ AJOISSA - älä jätä mitään viime tinkaan: hyvin ja ajoissa valmisteltu on puoliksi tehty: pätee erityisesti suuriin tapahtumiin 4. VALMISTAUDU TIEDOTUSTILAISUUKSIIN JA HAASTATTELUIHIN a. mieti mitä toimittaja voi kysyä - mieti myös mitä joka tapauksessa haluat sanoa, vaikka toimittaja ei kysyisikään! b. tue sanottavaasi tekstillä: kirjoita tärkeät asiat ylös, erityisesti nimet, luvut, luettelot 5. HANKI PALAUTETTA OMISTA ESIINTYMISISTÄSI 6. SEURAA TIEDOTTAMISENNE TULOKSIA - anna palautetta myös toimittajalle - varsinkin onnistuneesta yhteistyöstä 7. ILOITSE ONNISTUMISISTA - mutta älä masennu, jos asiasi ei aina ylitä uutiskynnystä - seuraavalla kerralla voi olla parempi onni 8. KAIKESTA VOI OPPIA - valmistaudu uuteen iskuun analysoimalla aiemmat kokemukset - mieti, missä voitaisiin toimia tehokkaammin Monikasvoinen media Tiedotusvälineillä eli medialla on monet kasvot ja monta ilmettä. Printtimedialla (painetuilla sanoma- ja aikakauslehdillä) ja sähköisellä medialla (radio, televisio, Internet) on kaikilla omat toimintatapansa, joiden tuntemisesta on usein hyötyä.

6 6 Esimerkiksi televisio tarvitsee runsaasti elävää toimintakuvaa saman aiheen käsittelyyn, joka printtimediassa tai radiossa voidaan tehdä tiedotustilaisuudessa. Sanoma- ja aikakauslehdet eroavat toisistaan ainakin ilmestymisaikataulunsa perusteella. Suuren yleisön tiedotusvälineet ja ammattijulkaisut käyttävät erilaista kieltä ja sanastoa. On tärkeää tuntea pelikumppaninsa eli media, jonka kanssa asioi. Yhteistä monille tiedotusvälineille on se, että ne ovat kiinnostuneita uutisesta. Mikä on uutinen ja kuinka se syntyy? Uutiskriteerit vaihtelevat tiedostusvälineestä ja uutispäivästä toiseen. Kesällä uutiskynnys ylittyy helpommin kuin vilkkaina kevät - ja syyssesonkeina. Mieti voisiko yhteisösi hyödyntää tätä mediaviestinnässään. Harvoin ilmestyvät aikakauslehdet voivat käyttää palstatilaansa enemmän asioiden ja ilmiöiden taustoittamiseen, kun päivittäin ilmestyvien sanomalehtien uutiskriteerit ovat tiukempia. Uutiskynnyksen ylittävät helpommin uudet, yllättävät, monia ihmisiä koskettavat ja läheisiksi koetut asiat. Toimittaja etsii uutista päätöksistä, ristiriidoista, asiantuntijoiden erimielisyyksistä, kannanotoista ja ilahtuu uusista näkökulmista vanhoihin tuttuihin asioihin. Jokin yleensä muuttuu, paranee tai huononee. Monet asiat "ovat ajassa", ne nousevat esille samanaikaisesti eri välineissä ja vaativat käsittelyä eri tahoilla. Jokainen media haluaa tarjota julkiseen keskusteluun jotain uutta. Uutisen tunnistaminen asiantuntijayhteisön omassa jokapäiväisessä työssä voi joskus tuntua vaikealta. Kannattaa kuitenkin miettiä miksi meidän yhteisömme toiminnasta pitäisi uutisoida juuri nyt. Kun toimittaja soittaa Toimittaja tarvitsee työssään asiantuntijoita. Tässä suhteessa ei liiku rahaa kumpaankaan suuntaan. Tiedotusvälineiden kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu asiantuntijan työtehtäviin ja velvollisuuksiin tietoyhteiskunnassa. Julkisuudessa esiintyvät asiantuntijat eivät pyri sinne

7 7 siksi, että olisivat julkisuudenkipeitä linssiluteita vaan viestiäkseen tärkeäksi kokemistaan asioista. Tekemällä toimittajan työn helpoksi edistät omaa ja yhteisösi asiaa. Hyvä juttu syntyy kahden tasa-arvoisen toimijan yhteistyönä: asiantuntija tuntee asiansa, toimittaja tiedotusvälineensä ja sen lukijat, kuulijat tai katselijat. Haastattelu on kahden ihmisen vuorovaikutustilanne. Jutun kokonaisuudesta ja näkökulman valinnasta vastaa toimittaja, asiantuntija ei voi asettaa sanoja hänen suuhunsa. Haastateltava asiantuntija voi kuitenkin nostaa esille tärkeinä pitämiänsä näkökohtia ja siten ohjata jutun kokonaisuutta. Kun toimittaja soittaa, selvitä kenen kanssa olet tekemisissä: kuka soittaa ja mistä tiedotusvälineestä, mitä toimittaja haluaa ja mikä on hänen aikataulunsa? Millaista juttua hän on tekemässä? Oletko ainoa asiantuntija vai keitä muita juttua varten kuullaan? Toimittaja voi nykyisin soittaa myös suorasta lähetyksestä tai siirtää sinut sellaiseen. Kannattaa varmistaa onko kyseessä taustatietojen hankinta vai varsinainen haastattelu ja milloin se on tarkoitus lähettää ulos. Helpota toimittajan työtä: - Varaa tarvittaessa aikaa tarkistaa tietojasi ja palaa asiaan - Muista, että asiantuntijana asetat osaamisesi arvioitavaksi - Älä pompota toimittajaa asiantuntijalta toiselle: vastaa, jos tunnet asiaa riittävästi - Selvitä milloin esität omia mielipiteitäsi, työyhteisösi yleisiä käytäntöjä, tutkimustietoa, valtakunnallisia hoitosuosituksia tai vastaavaa. - Valmistaudu haastatteluun o Kysy toimittajalta, voitko lähettää hänelle etukäteen aineistoa asiaan tutustumista varten: näin säästät teidän molempien kallista työaikaa. Omat tekstisi - juttu ammattilehdessä, suunnitelma, raportti, selvitys tai vastaava auttaa toimittajaa perehtymään asiaan. o Mieti mitä toimittaja voi kysyä. Mieti myös, mitä haluat joka tapauksessa asiasta sanoa, vaikkei toimittaja kysyisikään. Älä jää odottamaan, että toimittaja kysyy "oikeita kysymyksiä"! Toimittaja ei välttämättä tunne asian tai oman asiantuntemuksesi taustoja, joten kerro niistä avoimesti ja asiallisesti. o Kirjoita ydinkohdat ja vaikeat yksityiskohdat tarvittaessa paperille: luvut, mitat, painot, prosentit, nimet ja tittelit tulevat näin varmimmin oikein - Tarkista sanomasi:

8 8 o molempien etu on karsia jutusta tarpeettomat virheet ja väärinkäsitykset. Pyydä toimittajaa lähettämään teksti luettavaksesi esim. sähköpostilla tai faksilla, jos kyse on haastattelusta, jossa olet ainoa tai tärkein asiantuntija. Ole tavoitettavissa toimittajan aikataululla, sillä seuraavan päivän sanomalehteen tuleva teksti on luettava nopeasti. o Älä takerru mitättömiin yksityiskohtiin, vaan kiinnitä huomiota kokonaisuuteen ja yleisvaikutelmaan. Älä kiistä kerran sanomaasi, mieti tarkkaan jo haastattelutilaisuudessa paljastatko toimittajalle jotain sellaista, mitä et ole valmis lukemaan lehdestä omaan suuhusi istutettuna. - Luota asiantuntemukseesi: jos osaat havainnollistaa ja käyttää ihmisläheistä ja värikästä kieltä, löydät helposti omat vertauksesi ja mehevät ilmauksesi myös otsikoista. Toimittaja nostaa mielellään ihmisen persoonallisen osaamisen ja ilmaisun esiin. Älä suolla suunnittelukieltä tai munkkilatinaa, vaan puhu asioista niiden oikeilla nimillä. Lehdistötiedote Lehdistötiedotteen tehtävänä on - innostaa toimittaja tekemään juttu aiheena olevasta asiasta: o muista kenelle tiedotetta kirjoitat o kerro miksi asiasi on tärkeä o perustele ja havainnollista o kerro mikä muuttuu o tulkitse - kertoa uutinen, jonka paikka on heti tiedotteen alussa, loppuosa selventää ja taustoittaa tätä uutista (muista mikä olikaan tärkeää ) o tärkeimmät asiat otsikkoon ja tiedotteen kärkeen, yksityiskohdat ja taustat loppuun - kutsu tiedotustilaisuuteen on lyhyt ja ytimekäs (yksi tekstiliuska) ja se kertoo muutamalla virkkeellä uutisen tärkeimmät ydinkohdat (yksityiskohtaisempi tiedote jaetaan tiedotustilaisuudessa) Hyvä tiedote - on lyhyt ja ytimekäs

9 9 - kertoo asiasta olennaisen (ydinviestin) toimittajalle, joka ei yleensä tunne asiaa o liitä asiasi laajempaan kokonaisuuteen o kerro miksi se on tärkeä - mahtuu 1-2 konekirjoitusliuskalle: liitteitä voi liittää mukaan asian taustoittamiseksi - herättää kiinnostuksen nasevalla ja havainnollisella otsikolla o otsikon perusteella lukija tekee päätöksen koskeeko asia häntä eli kannattaako asiaan paneutua - ruokkii herännyttä kiinnostusta kuvaavilla väliotsikoilla, jotka jäsentävät tekstiä - puhuu selkeää ja ymmärrettävää kieltä o tarkista ammattitermien suomenkieliset vastineet esim. Lääketieteen termit - teoksesta (Duodecim, Terveysportti) - käsittelee ihmisläheisiä asioita, koska niistä tehdään uutisia o hoitosuositukset, - ketjut ja -ohjelmat tai potilasohjeet ovat sellaisia: lisäksi ne ovat konkreettisia eli esimerkkejä on helppo löytää - johtaa toimittajan asiantuntijan luo ja lisätiedon lähteille (muista yhteystiedot ja puhelinnumerot. Hyödynnä Internetiä: Ohjaa toimittaja nettisivuillenne, josta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa sekä tiedotettavana olevasta asiasta että työyhteisöstäsi/järjestöstäsi/omasta toiminnastasi/julkaisuistasi jne Sujuva tiedotustilaisuus - palvelee toimittajan tiedontarpeita, auttaa hahmottamaan mikä tiedotettavassa asiassa on olennaista ja tärkeää ja miksi siitä kannattaa uutisoida - ei ole itsetarkoitus: mieti tarkkaan milloin yhteydenpito mediaan on järkevämpää hoitaa napakalla tiedotteella - ei ole yhteisön/asian "edustustilaisuus", jossa silmäätekevät ovat näytillä: puheenvuoroja käyttävät vain henkilöt, joilla on olennaista sanottavaa juuri käsiteltävänä olevan asian kannalta - tarjoaa olennaista lisää kirjoitettuun viestiin o tavattavissa on sanavalmiita ja puhekykyisiä ihmisiä, jotka voivat taustoittaa asiaa o näytettävänä on tiloja, toimintoja tai laitteita, joita voidaan kuvata ja havainnollistaa asiaa (toimittaja haastattelee usein mielellään myös potilasta

10 10 tai asiakasta: mieti etukäteen keneltä voisit kysyä, jos tarve tulee ja missä voidaan kuvata) - mieti mikä on tilaisuuden tarkoitus: mikä viesti halutaan toimittajille tilaisuudessa välittää - palvele toimittajaa esittämällä asiasi selkeästi ja tiiviisti; o havainnollista o liitä teoria käytäntöön o kerro mikä muuttuu o tulkitse! - valmistaudu tilaisuuteen: o kutsu liikkeelle ajoissa (jakelu n. 1-2 viikkoa ennen tilaisuutta) o tiedotustilaisuuden eli "infon" paras aika on klo välillä arkipäivisin o tilaisuuden suositeltava kesto on noin yksi tunti: tämän jälkeen voidaan tehdä vielä yksittäisiä haastatteluja (sähköisille välineille varataan mahdollisuus haastatella tarvittaessa eri tilassa) o puhujien valinta ja työnjako sovitaan yhdessä: tunnin tilaisuudessa 2-4 puhujaa, älä marssita kymmeniä ihmisiä toimittajien eteen "näytille" o puheenjohtaja avaa tilaisuuden, esittelee paikallaolijat ja tilaisuuden kulun sekä avaa keskustelun ja kun kaikki alustukset on pidetty, pitää huolen aikataulusta, päättää tilaisuuden o puheenvuorojen pituus max 10 minuuttia, näin tunnin tiedotustilaisuudessa jää aikaa yhteiselle keskustelulle, toimittajien kysymyksille ja yksittäisille toimittajille aikaa tehdä haastatteluja o paikka tulee olla helposti löydettävissä (huolehdi opastuksesta, informoi myös neuvontaa, vahtimestareita ja muita henkilöitä, joita tilaisuuteen myöhässä kiitävä toimittaja paikan päälle tullessaan ensimmäiseksi tapaa) o tarjoilu on sivuseikka, se ei saa häiritä pääasian eli tiedon tarjoamista. o tilaisuudessa jaettavan oheismateriaalin kokoaminen: tiedote asian ydinkohdista (lähetetään poissa oleville viestimille tilaisuuden jälkeen sähköpostilla, faksilla tai kirjepostissa) jaossa voi olla muutakin oheisaineistoa: tutkimusraportti, vuosikertomus, potilasohje, aihepiiristä ammattilehtiin kirjoitettuja juttuja, kuvia jne

11 11 kaikki oheismateriaali on jaossa näkyvällä paikalla oven lähistöllä tilaisuuden alusta alkaen, jotta toimittaja saa kaiken materiaalin käyttöönsä jo tullessaan Kiitokset "Kiitän lämpimästi lääketieteen toimittaja- ja tiedottajakollegoitani, joiden kanssa olen voinut vuosien aikana virittää omaa ammatillista näkemystäni. Monet tämän oppaan asioista juontavat juurensa kanssanne käytyihin keskusteluihin ja yhteisiin koulutustilaisuuksiin. - Erityiskiitokset Ulla Korpelalle (Yle), Ulla Järvelle (Suomen Lääkärilehti) sekä freetoimittajakollegoilleni Liisa Koivulalle, Riitta Eskolalle ja Hilkka Lahdelle, ja tiedottajakollegoilleni Johanna Tarpilalle (Viestintäpalvelu Sovimar), Duodecimin tiedottajille Teija Riikolalle ja Annakaisa Tavastille sekä Suomen Lääkäriliiton tiedotuspäällikölle Anne-Maj Aunulalle - Tuula Vainikainen Lisää kirjallisuutta viestinnästä: Kirjallisuutta: - Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan! Luonteva esiintyminen. WSOY Alasilta, Anja: Näin kirjoitan tietoverkkoon. Inforviestintä Eskola, Riitta: Lääkäri ja toimittaja kohtaavat - voidaanko elvyttää? Opetusmoniste Helsingin Lääkäripäivillä Frank, Milo O.: How to Get Your Point Across in 30 Seconds or Less. Pocket Books Hemánus, Pertti: Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen. Tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja. Kunnallisalan kehittämissäätiö Iisa- Piehl-Kankaanpää: Tekstintekijän käsikirja. Yrityskirjat Oy Juholin, Elisa: COMMUNICARE! Viestinnän strategia käytäntöön. Inforviestintä Juholin, Elisa Kuutti, Heikki: Mediapeli anatomia ja keinot. Inforviestintä Järvi, Ulla: Toimittaja katsoo potilasta - uhri vai sankari? Suomen Lääkärilehti 2002;3: Kivimäki, Mika; Elovainio, Marko, Vahtera, Jussi, Virtanen, Marianna: Oikeudenmukainen johtaminen tukee terveyttä. Työterveiset 1/2002.

12 12 - Kunnan viestintä. Suomen Kuntaliitto Lääkärien ja toimittajien yhteinen tiedotussuositus. Suomen Lääkäriliitto Puro, Jukka-Pekka: Esimiehen viestintäopas. WSOY Puustinen, Raimo: Potilaan käsikirja. Johdatusta lääketieteen maailmaan. WSOY Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin, tavoita lukijasi. Tammi Ruuska, Kai: Projekti hallintaan. Suunnittelutekniikoista kohti laajempaa johtamisnäkemystä. Asiantuntija-sarja. Suomen Atk-kustannus Oy Siukosaari, Anssi: Yhteisöviestinnän opas. Yrityksen, järjestön, laitoksen, julkishallinnon yksikön ja muun yhteisön yhteydenpito ja tiedotustoiminta. Business Books Sorjonen, Marja-Leena, Peräkylä, Anssi, Eskola, Kari (toim.): Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Vastapaino Tervo, Tapio: Kokemuksia suuren junaonnettomuuden hoidosta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja. - Torkkola, Sinikka - Heikkinen, Helena - Tiainen, Sirkka: Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Opas potilasohjeiden tekijöille. Tammi Vainikainen, Tuula - Paul, Robert: Tiedottaminen ja markkinointi. Teoksessa Kliinisen tutkijan opas. toim. Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Reidar Grenman, Markku Haapamäki; Marianne Lenander-Lumikari, Juha Mäkinen, Päivi Rautava, Mika Scheinin, Tuula Vainikainen. Duodecim Vuokko Pirjo: Mihin me imagoa tarvitsemme. Luentotiivistelmä Helsingin lääkäripäivillä Åberg, Leif: Riemua johtamiseen! Esimiehen viestintäopas, Inforviestintä Åberg, Leif: Viestinnän strategiat. Inforviestintä, Åberg, Leif: Visiosta luotaukseen. Viestintä työyhteisön voimavarana. Teoksessa Kivikuru, U ja Kunelius, R (toim): Viestinnän jäljillä. Näkökulmia uuden ajan ilmiöön. WSOY Åberg, Leif: Viestinnän johtaminen. Inforviestintä WWW. (Turun kaupungin viestintäohjeet)

13 13

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

TERVETTÄ VIESTINTÄÄ MITEN SAIRAALA KRIISITILANTEESSA HOITAA MEDIAA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PAAVO HOLI, HUS-VIESTINTÄ

TERVETTÄ VIESTINTÄÄ MITEN SAIRAALA KRIISITILANTEESSA HOITAA MEDIAA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PAAVO HOLI, HUS-VIESTINTÄ TERVETTÄ VIESTINTÄÄ MITEN SAIRAALA KRIISITILANTEESSA HOITAA MEDIAA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PAAVO HOLI, HUS-VIESTINTÄ 14.11.2017 KOHTEENA ERIKOISSAIRAANHOITO ELI VOIT SOITTAA NELJÄLTÄ, KUN LEIKKAUS ON OHI 16.11.2017

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Sopimukselliset velvoitteet, Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on

Lisätiedot

VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY

VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY MITEN KERROT KOKEILUN PAIKASTA? Kokeilun paikka rohkaisee löytämään uusia ratkaisuja kestävän muutoksen edistämiseksi kokeilujen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Viesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:

Viesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva: Viesti kulkee! Viestinnällä luodaan vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, rekrytoidaan, motivoidaan, palkitaan, markkinoidaan ja hoidetaan yhteisöä sisäisesti. - Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄ TAPAHTUMISSA TAPIO REINEKOSKI HYYN VIESTINTÄASIANTUNTIJA AALTO-YLIOPISTON VIESTINNÄN ERITYISASIANTUNTIJA 2017

KRIISIVIESTINTÄ TAPAHTUMISSA TAPIO REINEKOSKI HYYN VIESTINTÄASIANTUNTIJA AALTO-YLIOPISTON VIESTINNÄN ERITYISASIANTUNTIJA 2017 KRIISIVIESTINTÄ TAPAHTUMISSA TAPIO REINEKOSKI HYYN VIESTINTÄASIANTUNTIJA 2015 17 AALTO-YLIOPISTON VIESTINNÄN ERITYISASIANTUNTIJA 2017 VIIKON PROJEKTI KAHDESSA TUNNISSA PARAS TILAISUUS TEHDÄ MAINETYÖTÄ

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato, Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Miten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi

Miten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi Miten kirjoitan tiedotteen? 15.2.2017 Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi Syitä kirjoittaa tiedote Meillä on tapahtuma, johon haluamme osallistujia Haluamme näkyvyyttä itsellemme tai asiallemme

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

Kriisiviestintäohjeen päivitys

Kriisiviestintäohjeen päivitys INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Kriisiviestintäohjeen päivitys Suunnittelija (viestintä, maakuntauudistus) Johanna Franzén Etelä-Karjalan pelastuslaitos Edellytykset hyvin toimivalle kriisiviestinnälle

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä Seuran mediaviestintä Perusteita ja pelisääntöjä Miksi seura viestii? Jousiammunta, seura ja sen toiminta eivät näy lehtien palstoilla, jos seurat eivät tiedota Myös SM-kisojen osalta vastuu mediaviestinnästä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017 VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017 Turun Cheerleadingseura Smash ry SISÄLLYS 1 VIESTINNÄN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT... 3 2 VIESTINNÄN VÄLINEET JA TYÖKALUT... 4 2.1 Sähköposti... 4 2.2 Seuran Facebook-ryhmä... 4

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma Pvm Mitä tehty Kuka Missä käsitelty 21.3.2016 Suunnitelman luonnos Johanna PoPSTer 19.5.2016 Suunnitelman täydennys ja päivitys Johanna & Kirsi 1.6.2016 poliittinen ohjausryhmä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tiedottaminen. Joukkueenjohtajakoulutus

Tiedottaminen. Joukkueenjohtajakoulutus Tiedottaminen Joukkueenjohtajakoulutus 2017 14.11.2017 1 Näkyvyys tiedotusvälineissä Innostaa mukaan uusia vapaaehtoisia ja lahjoittajia. Muokkaa ihmisten käsitystä Vapepasta: Vapepa on lähellä ja auttaa.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Making safety fun -viestintäsuunnitelma

Making safety fun -viestintäsuunnitelma Making safety fun -viestintäsuunnitelma 10.12.2018 suunnittelukokous Bonavassa: Tuija Lönnrot, Katja Salmi, Ahti Niskanen, Tommi Ahlberg. Poissa Veikko Nissilä. Turvallisuusryhmän viestintä tuija.lonnrot@bonava.com;

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset

Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset 2016 2017 Viestinnän 7 linjausta 1 2 3 Viestintä tukee sisäministeriön ydintoimintaa ja erityisesti sisäisen turvallisuuden strategian

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

6 Mille kohderyhmille viestitään (Kuka tarvitsee tietoa, kuka on kiinnostunut tästä? Mieti alla olevat tahot kun valitset kohderyhmiä)

6 Mille kohderyhmille viestitään (Kuka tarvitsee tietoa, kuka on kiinnostunut tästä? Mieti alla olevat tahot kun valitset kohderyhmiä) 1 VIESTINTÄSUUNNITELMA HARJOITUS 1 Hankkeen nimi 2 Organisaatio 3 Yhteyshenkilö joka toteuttaa viestintää (kuka toteuttaa, kuka saa sanoa?) 4 Ydinviestit (Kirjoita 2 4 ytimekästä ja selkää lausetta siitä,

Lisätiedot

Tiede elämään! Yleistajuistaminen ja yliopiston kanavat Tuomas Koivula, viestintä

Tiede elämään! Yleistajuistaminen ja yliopiston kanavat Tuomas Koivula, viestintä Tiede elämään! Yleistajuistaminen ja yliopiston kanavat 15.11.2018 Tuomas Koivula, viestintä Miksi viestiä? 1. kuuluu tutkijan työhön 2. kasvattaa tunnettuuttasi 3. uusia näkökulmia tutkimukseen 4. lunastat

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Positiivinen vaikutus. Kettukin verkostopäivä Elisa Lientola

Positiivinen vaikutus. Kettukin verkostopäivä Elisa Lientola Positiivinen vaikutus Kettukin verkostopäivä 2.11.2017 Elisa Lientola Mikä on se muutos mikä halutaan Mikä on epäkohta ja miksi se on ongelma? Mihin tarvitaan parannus? Selkeä viesti Onko ratkaisu olemassa

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot