PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys"

Transkriptio

1 PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys 1. Persoonallisuuden määrittely ja tutkiminen 2. Persoonallisuuden selittäminen 3. Mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito 1. PERSOONALLISUUDEN MÄÄRITTELY JA TUTKIMINEN 1.1. Mitä persoonallisuus on? (1) P = fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten piirteiden tai kykyjen summa - huomio osatekijöissä, ei kokonaispersoonallisuudessa - tarkastellaan ulkoapäin (perifeerinen) > differentiaalipsykologiaa, selvitetään yksilöiden välisiä eroja (esim. älykkyys) (2) P = on enemmän kuin osiensa summa - keskeistä ihmisen "ydinolemus" - tarkastellaan sisältäpäin (sentraalinen) >> Persoonallisuus on ihmisen psyykkisten toimintojen ainutkertainen kokonaisuus (1+2) Muita käsitteitä: - luonne = yksilön persoonallisuuden ulospäin näkyvät piirteet - temperamentti = yksilön erilaisia toimintoja luonnehtivat piirteet - itsetunto = yksilön tapa arvostaa itseään 1.2. Persoonallisuuden kehittyminen Ts. persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät: (1) Perimä (biologiset vanhemmat) - ulkonäkö, sukupuoli, kypsyminen - lahjakkuus - fysiologinen toiminta - sairaudet

2 (2) Ympäristö (muut ihmiset ym.) - kulttuuri, kasvatus - toisten suhtautuminen minuun - mallit, roolit, virikkeet - samastuminen, palaute - opitut arvot ja asenteet - sairaudet, stressi, alkoholi, lääkkeet (3) Yksilöllisyys (omat kokemukset) - minäkäsitys - itsesäätely, motivaatio, tavoitteet - suuntautuneisuus - omat arvot, asenteet Perimän ja ympäristön vaikutusta tutkittu kaksostutkimuksilla: jopa 50 % määräytyy perimässä Rom Harré: psyyke on kulttuurin tuote Persoonallisuuden muotoutuminen: Ydinminäteoria ja Mahlerin separaatioindividuaatioprosessi (ks. PS2) 1.3. Persoonallisuuden tutkiminen Tavoitteena: (1) yksilöllisten erojen mittaaminen, (2) luotettavan kuvan antaminen yksilön persoonallisuudesta P:n tutkimiseen eivät päde ns. luonnontieteen tutkimuksen vaatimukset (objektiivisuus, yleistettävyys, toistettavuus), sillä ihminen on ainutkertainen, eettinen, oman elämänkerran omaava persoona Idiografinen eli yksilön elämää seuraava tutkimus (kohdejoukko 5-50; sentraalisuus) Nomoteettinen eli yleisiä psyykkisiä lakeja etsivä tutkimus ( ; perifeerisyys) Ks. tutkimusotteet ja tiedonkeruumenetelmät PS1 muistiinpanoista Persoonallisuuden tutkimisessa käytetään tiedonkeruumenetelminä mm. itsearviontia, havainnointia ja persoonallisuustestejä PSYKOLOGISET TESTIT: (1) ÄLYKKYYS- JA LAHJAKKUUSTESTIT (ks. älykkyydestä PS4) (2) PERSOONALLISUUSTESTIT 1) Kyselyt ja itsearvioinnit - usein strukturoituja (valmiit vaihtoehdot) - etuja: halpuus, nopeus, suurelle joukolle - haittoja: vastaustyylien vaihtelu, käsitteiden monimerkitsevyys 2) Projektiiviset testit - projisoi tunteita, motiiveja jne. - ärsykemateriaalin monimerkitys - ei oikeita ja vääriä vastauksia - käyttö: koulut, työpaikat, terapia - luotettavuus riippuu testeistä, muista menetelmistä ja testaajasta - itäv. Hermann Rorschach ( ) musteläiskätestit - Murrayn TAT ja CAT -testit (1930-luvulla), kuvakertomustestejä - Rotterin lauseentäydennystestit (1950)

3 - Rozensweigin kuvafrustraatiotestit (1944), sarjakuvien puhekuplat 3) Haastattelu, havainnointi ja eläytyminen (3) MUITA PSYKOLOGISIA TESTEJÄ psykomotoriset testit sosiaalisia taitoja mittaavat testit neuropsykologiset testit 2. PERSOONALLISUUDEN SELITTÄMINEN 2.1. Typologiat ja piirreteoriat Hippokrateen temperamentit (400 e.kr.): 1) sangviininen: ulospäinsuuntautunut, iloinen, huoleton, herkkä, tunteikas 2) koleerinen: ulospäinsuuntautunut, kiihkeä, levoton, toimiva, aggressiivinen 3) melankolinen: sisäänpäinkääntynyt, tunteikas, perfektionisti 4) flegmaattinen: sisäänpäinkääntynyt, huolellinen, mietteliäs, vakaa Kretschmerin typologia (1921): 1) leptosomit: laihat, älyköt, viileät 2) pyknikot: pyylevät, tunneherkät, sos. 3) atleetit: välimuoto edellisistä Sheldonin ruumiinrakennetypologia (1954): 1) endomorfi: pyöreä 2) mesomorfi: lihaksikas 3) ektomorfi: siro, aivot hyvin kehittyneet C. G. Jungin (1930) typologia: 1) ekstrovertti: ulospäinsuuntautunut 2) introvertti: sisäänpäinkääntynyt Raymond B. Cattellin (s. 1905) 16PF-testi: - jako ydinpiirteisiin (esiin faktorianalyysissä) ja pintapiirteisiin (iloisuus, mietteliäisyys jne. < havainnoitavissa) - PF = Personality Factor, joita 16 (mm. älykkyys, tunteellisuus) Hans Eysenckin peruspiirteet: 1) neuroottisuus (epävakaa tunne-elämä, masentunut ja syyllisyydentuntoinen), 2) ekstroversio (ulospäinsuuntautunut, seurallinen vs. introversio eli sisäänpäinkääntynyt) ja 3) psykoottisuus (minäkeskeinen, impulsiivinen ja aggressiivinen). Paul Costa ja Robert McCrae: "viisi suurta" (Big Five), jotka hahmoteltu nykytutkimuksen valossa eri kansallisuuksista. Piirteet ovat jatkumoja, joissa ääripäitä (esim. sulkeutunut - erittäin sosiaalinen) 1) Ekstroversio (ulospäinsuuntautuneisuus) 2) Neuroottisuus (tunne-elämän tasapainoisuus) 3) Miellyttävyys (toisiin suhtautuminen) 4) Vastuuntuntoisuus (järjestelmällisyys ja päämääräsuuntautuneisuus) 5) Avoimuus kokemuksille (suhtautuminen uusiin asioihin) 2.2. Sosiokognitiivinen persoonallisuusteoria Suuntauksen taustaa:

4 - syntynyt behaviorismin pohjalta (Watson, Skinner, Pavlov, Bandura) - persoonallisuus on opittua käyttäytymistä - B.F. Skinnerin ( ) välineellinen ehdollistuminen (huom: juuret eläinkokeissa) - käyttäytyminen perustuu vahvistamiseen (palkinto, rangaistus) - ihmisen toimintaa ohjaa tilanne, eivät sisäiset motiivit - ihminen opetettavissa pois vääristä ajattelu- ja toimintamalleista Kehittäjä: Albert Bandura (1925-) - lähtökohtana mallioppiminen: opitaan havainnoimalla ja jäljittelemällä - persoonallisuuden häiriöt syntyvät virheellisen oppimisen kautta: huonot mallit - korostaa kognitiivisten prosessien osuutta oppimisessa ja oppijan omien odotusten vaikutusta oppimiseen Minäpystyvyys (self-efficacy) tarkoittaa ihmisen uskoa omiin kykyihinsä ja vaikuttaa siten kaikkeen oppimiseen. Minäpystyvyyteen vaikuttaa omat aiemmat suoriutumiset tehtävistä ja haasteista, toisten ihmisten vakuuttelut ja tuki omasta pystyvyydestä, toisten ihmisten mallit selviytyä ja mm. omien tunnereaktioiden kognitiivinen tulkinta. Attribuutiot ovat ihmisen selityksiä elämäänsä liittyville tapahtumille, onnistumisille jne. - optimistinen tulkitsee menestymisensä omaksi saavutuksekseen ja epäonnistumisensa johtuvan itsensä ulkopuolisista tekijöistä - pessimistinen selittää onnistumisensa johtuvan hyvästä onnesta, tehtävän helppoudesta tms. kun taas epäonnistuminen on aina omaa syytä - onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyvät myös sisäiset tekijät (itseen liittyvät) ja ulkoiset tekijät (ympäristö, toiset ihmiset, häiriötekijät ym.) Sosiokognitiivinen teoria on nykyisin tärkeimpiä teorioita, joka ottaa huomioon niin ympäristötekijät, tunne- ja motivaatiotekijät kuin ihmisen kognitiivisenkin (tulkinnallisen) puolen persoonallisuuteen vaikuttavina tekijöinä 2.3. Humanistisen psykologian persoonallisuusteoria Taustaa: - syntyi 1960-luvulla kritiikkinä psykoanalyyttiselle ja behavioristiselle suuntaukselle - edustajia: Abraham Maslow, Carl Rogers, Viktor Frankl - tutkii subjektiivista kokemusta (elämys) - arvostaa yksilöllisyyttä, luovuutta ja itsensä toteuttamista - korostaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa itse elämäänsä ja valintoihinsa Carl Rogersin ( ) asiakaskeskeisyys - ihmisen olemuksen ytimenä minuus (self) > jokainen on yksilö ja näkee maailman omalla tavallaan - ihanneminä = käsitykset siitä, millaiseksi haluaisi tulla - itsensä toteuttamisen motiivi ihmisen liikkeelle panevana voimana - tuetaan potilaan minäkäsitystä ehdottomasti arvostaen tämän yksilöllisyyttä Viktor Frankl ( ) logoterapia - keskeistä elämän tarkoituksen löytäminen (elämäntehtävä, rakkaus jne.) Humanistista katsomustapaa lähellä: Positiivisuuden korostaminen > pyrkimys löytää elämässä positiivisia, elämää kantavia, onnellisia asioita - Onnellisuus on ihmisen mielessä (korvien välissä) > positiivinen asenne maailmaan on

5 opittavissa 2.4. Kognitiivinen persoonallisuusteoria Lähtökohtia: - George Kellyn ( ) konstruktioiden eli henkilökohtaisten rakennelmien teoria: ihminen rakentaa aktiivisesti teoriaa maailmasta - Albert Ellisin 1960-luvulla kehittämä psykoterapiamalli, jossa pyrittiin löytämään ihmisen pinttyneet, negatiiviset väärät tulkinnat ja korvaamaan ne uusilla hyvinvointia tukevilla ajatuksilla - ihminen säätelee aktiivisesti omaa toimintaansa - aktiivinen tiedonkäsittely ja vuorovaikutus ympäristöön > minäkuva, maailmankuva Ihminen pyrkii pitämään yllä myönteistä minä-käsitettä ja tilanteiden hallinnan tunnetta Psyykkiset häiriöt johtuvat maailmankuvan (uskomusten) ja minäkäsitysten vääristymistä 2.5. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria (psykoanalyysi, syvyyspsykologia) (1) Freudin klassinen psykoanalyysi Lähtökohtia: - itäv. Sigmund Freud ( ) - käyttäytymistä ohjaavat monet tiedostamattomat psyykkiset ns. dynaamiset voimat - perusvietit: 1) libido eli elämän vietti (psyykkinen energia), 2) thanatos eli kuoleman vietti Freudin keskeiset löydöt: - tiedostamattomien motiivien vaikutus - varhaislapsuuden vaikutus Freudin keskeiset menetelmät: - hypnoosi (josta myöhemmin luopui) - vapaa assosiaatio (potilas kertoo vapaasti mieleensä tulevista asioista > lopulta päästään merkittäviin asioihin) - tunteensiirto eli transferenssi (potilas heijastaa terapeuttiin tunteitaan esim. vanhempiaan kohtaan) - unien tulkinta (ks. PS3) Psykoanalyysin keskeinen sisältö: - hysterian käsite ja sen tutkiminen (Anna O) - uniteoria ja piilotajunta (teos: Unien tulkinta, 1900) - psykoseksuaalisen kehityksen vaiheet (ks. LISÄYS PS2) - narsismin käsite - viettiteoria - tietoisuuden tasot - sielunelämän rakenteet - defenssimekanismit (ks. myöhemmin, sekä PS1 ja PS4) PSYYKEN PERUSRAKENTEET - TIETOISUUDEN TASOT: 1) Tietoisuus - kullakin hetkellä mielessä olevat ajatukset, muistot

6 - yhteys ulkoisiin ärsykkeisiin 2) Esitietoisuus - helposti palautettavat muistot ja tiedot - ympäristö laukaisee assosiaation kautta tietoisuuteen 3) Tiedostamaton - a) dynaaminen tiedostamaton, jossa torjutut halut ja tunteet (seksuaalisia) - vaikuttavat pakonomaisina haluina, paineina ja vaatimuksina - b) säilömuistin muut sisällöt, joista osa palautettavissa tietoisuuteen - SIELUNELÄMÄN RAKENTEET: 1) ID = SE, tiedostamaton viettipohja - synnynnäinen mielihyväperiaatteen mukaan toimiva - torjutut toiveet ja vietit 2) EGO = MINÄ, toiminnan ohjaaja - tahdonalaiset havainto-, muisti-, ajattelu- ja liiketoiminnot - defenssit - tekee ratkaisut idin ja superegon välillä 3) SUPEREGO = YLIMINÄ, "omatunto" - normit ja moraalistandardit - minäihanne Psykoanalyysin ongelmia: - teorioiden perustana psyykkisesti häiriytyneet naiset (hysteria) - seksuaalisuuden korostaminen - muinaisten mytologioiden symboliikka (2) Uuspsykoanalyyttisiä näkemyksiä Sigmund Freudin "perintö" jakautui myöhemmin erilaisiin suuntauksiin, joita yhteisnimikkeellä kutsutaan uuspsykoanalyyttisiksi suuntauksiksi. Egopsykologian edustaja oli mm. PS2:sta tuttu psykososiaalisen kehityksen kriisit kehitellyt Erik H. Erikson sekä Freudin tytär Anna Freud. He näkivät egon itsenäisempänä kuin Freud. Myös alemmuuskompleksi-termistään tunnettu individuaalipsykologi Alfred Adler luetaan usein tähän leiriin kuuluvaksi. Objektisuhteiden psykologian tunnetuin edustaja on ollut kehityspsykologi Margaret Mahler, joka on kuuluisa vauvan minän kehityksestä ns. separaatio-individuaatio -prosessissa (ks. PS2) Analyyttinen psykologia nousi näistä kaikista kuuluisimmaksi, sillä sen perustaja oli Freudin manttelinperijäksi haaveiltu Carl Gustaf Jung ( ). Jung ja Freud kuitenkin riitautuivat keskenään Freudin liiallisesta seksuaalisuuden korostuksesta kuin myös ateismista (Jungille uskonto oli merkittävä osa ihmisen psyykkistä elämää ja alitajuntaa). Jung jakoi ihmisen alitajunnan kahteen osaan: 1) kollektiivinen alitajunta, johon kuuluvat esi-isiltämme perityt muistot, tarinat, kertomukset ja ne ovat kaikille yhteisiä, universaaleja. Tähän liittyivät Jungin arkkityypit, kuten vanhat ovat aina viisaita, äidit ovat aina helliä jne. 2) yksilöllinen alitajunta on kullakin oma ja erilainen ja syntyy omien kokemusten kautta

7 3. MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA NIIDEN HOITO 3.1. Psyykkinen itsesäätely Ihmisen pyrkimyksenä: - pitää yllä mielihyvänsävyinen kokemus itsestä (minäkokemus, minuus) - kokea olevansa oman toimintansa ohjaaja (subjektikokemus) Psyykkinen itsesäätely = kaikki toiminnot, joilla yksilö ohjaa ulkoista toimintaansa ja muokkaa sisäisiä elämyksiään säilyttääkseen psyykkisen tasapainon Tavoitteena siis eheä minäkokemus Psyykkisen itsesäätelyn keinot: 1) psyykkinen työ - mielikuvat, ajattelu, fantasiat - puolustusmekanismit - unityö - surutyö - psykoterapiassa asioiden käsittely 2) sosiaalinen toiminta - ympäristöön vaikuttaminen - coping eli tilanteen hallintakeinot - ajattelu- ja toimintastrategiat 3) elimistön prosessit - oman kehon avulla vaikutetaan psyykkiseen tasapainoon - seksuaalisuus, kehominä - fyysinen hyvinvointi - psyykkinen hyvinvointi 3.2. Normaalius ja poikkeavuus Normatiivinen normaalius: normaalia on yleisesti hyväksytty käyttäytyminen ts. ei häiritse muita ihmisiä Tilastollinen normaalius: enemmistön käytöksen mukainen "keskivertonormaalius" Subjektiivinen kärsimys: normaalius ja mielenterveys riippuvat erityisesti subjektiivisesta kokemuksesta Kuka on psyykkisesti sairas? - luokittelu riippuu kulttuurista - vaikeudet ja häiriöt eivät ratkaise, vaan niiden käsittely - raja poikkeavan ja normaalin välillä näkyy toiminta-, itsesäätely- ja asioidenkäsittelymalleissa 3.3. Psyykkisten häiriöiden pääluokat 1) PSYKOOSIT ELI MIELISAIRAUDET a) skitsofrenia eli jakomielitauti - noin 1 prosentilla, kaikissa kulttuureissa ja sosiaaliluokissa - vaikea-asteinen, sairastuminen v, jää helposti krooniseksi, nykyennusteen mukaan yli kolmannes paranee ja useimmat oppivat elämään taudin kanssa tuen ja lääkityksen avulla - etiologia: syntyyn vaikuttaa monet tekijät, kuten perinnöllisyys, aivojen rakenteelliset

8 tai aineenvaihduntatekijät, raskauteen ja syntymään liittyvät kehityshäiriöt ja vammat tai jopa varhaislapsuuden ihmissuhdehäiriöt - persoonallisuus häiriintyy, todellisuudentaju hämärtyy - ajattelu pirstoutunutta, epäloogista - aistiharhoja (erityisesti kuuloharhat), vainoharhaisuus ja merkityselämykset - PARANOIDINEN SKITSOFRENIA on yleisin, keskeistä vainoharhaisuus, puhkeaa myöhemmin, aggressiivisuus, vaihteleva - HEBEFREENINEN SKITSOFRENIA on vaikein, nuorena alkava, aistiharhat voimakkaita, ennuste huonoin - KATATONINEN SKITSOFRENIA on harvinainen, äkillinen, potilas ajautuu nopeasti heikkoon kuntoon - SKITSOFRENIA SIMPLEX on vaikeasti diagnosoitava, sillä harhat ym. saattavat puuttua, toimintakyky heikko, vetäytyminen, alkoholi ym. - tärkeänä hoidossa lääkehoito sekä tukea-antava yksilöterapia, vakavissa tapauksissa laitoshoito b) bipolaarinen mielialahäiriö eli maanis-depressiivisyys (kiihko-masennusmielisairaus) - kiihtymystila ja masennus vaihtelevat, toimintakyky selkeästi alentunut - mania: itsetunto koholla, touhukkuus, ostovimma, jatkuvasti liikkeellä - depressio: masennus, alakuloisuus, tarmottomuus, keskittymisvaikeudet, unettomuus, ruokahaluttomuus - ei harhoja eikä vainoharhaisuutta - itsemurha-alttius - sairauden taustalla: biokemialliset (perimän osuus) ja psykososiaaliset syyt sekä elimelliset sairaudet/vammat - sairastuminen v. - hoitona lääkehoito (esim. mielialaan ja masennukseen sekä unettomuuteen) ja terapia (yksilö- ja perheterapia) 2) PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT normaalia heikompi kyky itsensä ja sisäisten impulssien hallintaan raja normaaliin liukuva, mutta henkilön elämänhallinta ja toimintakyky heikentynyt syynä: minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset, varhaiskehityksen ympäristötekijät (erityisesti lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö, pahoinpitely tai heitteillejättö), synnynnäiset tekijät ja aivovauriot esim. passiivinen, riippuvainen, narsistinen tai asosiaalinen persoonallisuus 3) NEUROOSIT/AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT lieviä, rajattuja psyykkisiä häiriöitä subjektiivinen kärsimys: oma toiminta ärsyttää raja normaaliin liukuva piirteitä: ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto etiologia epäselvä, useita mahdollisia syitä esim. ahdistusneuroosit, paniikkihäiriö, fobiat (pelkoneuroosit), pakkoneuroosit, hysteria 3.4. Psyykkisten häiriöiden hoito Psykoterapia = psyykkisten häiriöiden hoitoa psykologisin keinoin

9 Psykoterapeuttina saa Suomessa toimia vain Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen oikeuttama psykologi, psykiatri, erityissairaanhoitaja, teologi tms. Keskeistä potilaan ja terapeutin vuorovaikutus Terapiaan hakeutumisen syitä ovat useimmiten ahdistus,masennus, pelot, ihmissuhdeongelmat (kotona, työssä) jne. Terapian onnistumisessa asiakkaan asenne tärkeä Terapian tukena masennuksen ja ahdistuksen hoidossa käytetään usein myös lääkehoitoa (jolloin terapeutti toimii yhteistyössä lääkärin kanssa) Yksilö-, ryhmä-, perheterapia ja kriisi-, pitkäkestoinen terapia Tavoitteita: - sisäinen eheytyminen, minän lujittuminen - oireiden lieventyminen/vapautuminen - sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen - ajatusten/tunteiden hallinta Terapiasuuntauksia: 1) Psykodynaamiset psykoterapiat - psykoanalyysissä pyritään tuomaan potilaan tiedostomattomat pyrkimykset tietoisiksi lisäten potilaan itseymmärrystä - psykoanalyysi on pitkäkestoista, usein jopa 4-7 vuotta kestävää ja pari kolme kertaa viikossa toistuvaa - dynaaminen lyhytpsykoterapia on keskimäärin 20 käyntiä vaativa vikottainen tapaaminen, jossa keskitytään tiettyyn valittuun ongelmaan (masennukseen, paniikkihäiriöön, syömishäiriöön tms) 2) Kognitiivinen psykoterapia - terapiassa selkiytetään potilaan ajatuksia ja toimintatapoja (henkilö esim. saattaa pyrkiä miellyttämään toisia ihmisiä, tai hänen näkemyksensä ovat jyrkkiä ja mustavalkoisia) - pyrkimyksenä on esim. ahdistuksen tai masennuksen voittaminen, löytämällä itsetuntoa kohottavia uusia ajatusmalleja 3) Asiakaskeskeinen terapia (Rogers) ja logoterapia (Frankl) - ohjaavat ihmistä elämän tarkoituksen ja mielekkyyden löytämiseen - pyrkimyksen luovuuden löytäminen ja henkinen kasvu - negatiivinen ja vääristynyt minäkäsitys pyritään muuttamaan positiiviseksi mm. terapeutin asiakkaaseen suuntautuvan positiivisen ja arvostavan toiminnan kautta 4) Hahmo- eli Gestaltterapia (F.Perls) - ihminen ei ole saavuttanut kokonaista hahmoa > dialogi itsensä kanssa; "hot seat" - ihminen elää tulevaisuudessa, usein peläten sitä, nyt häntä autetaan elämään nykyhetkessä - potilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta elämästään - käytetään mm. ihmissuhdeongelmien ja neuroottisten toimintatapojen käsittelyssä 5) Luovia ilmaisuja ja toimintoja käyttävät terapiat - draama-, musiikki-, taide-, kirjoitus-, askartelu-, toiminta-, leikki- ym. terapiat

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping A-tyyppi Acting out Ahdistuneisuushäiriö Asiakaskeskeinen terapia Attribuutio Behaviorismi Big Five Biologiset, psykologiset ja sosiaaliset menetelmät Cattell Friedman & Rosenman löysivät 2 stressityyppiä.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Luento-opetus/Katriina Pajanti 2014 Persoonallisuuspsykologian peruslähtökohtia Kokoava tiede, hyödyntää lähialoilla hankittua

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Psykologia. Opetuksen tavoitteet Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET 5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

NARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014

Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014 Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014 Hyötyoppi ja hyvä elämä Meidän pitäisi aina tehdä se teko, jonka seuraukset ovat yleiseltä kannalta arvioituna parhaat

Lisätiedot

Sitoutumiseen ja palautteeseen liittyviä ideoita

Sitoutumiseen ja palautteeseen liittyviä ideoita Sitoutumiseen ja palautteeseen liittyviä ideoita Muistiinpanoja Helmikuu 2008 Jukka Hassinen Tiimiakatemia Kehäteoria Perustuen Rauno Korven ajatuksiin joukkueen jäsenten sitoutumisasteesta. Uudet/individualistit

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Psykoterapiatyökirja

Psykoterapiatyökirja Psykoterapiatyökirja 40 tapaamiskertaa ajalla / / 20 2015 Olavi Keisanen ja Ville-Matti Vilkka Sisällys Terapiasopimus...3 Terapiasuunnitelma...5 Mitä terapiassa tapahtuu?...6 Muistiinpanot...8 Hyödyllistä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Yrittäjän persoonallisuus miksi ja miten sitä kannattaa tutkia

Yrittäjän persoonallisuus miksi ja miten sitä kannattaa tutkia LTA 2/02 A. AINAMO JA J. TIENARI DISCUSSION VESA PUHAKKA Yrittäjän persoonallisuus miksi ja miten sitä kannattaa tutkia 1. Johdanto Moderni yrittäjyystutkimus on noin 1930-luvulta lähtien pyrkinyt ymmärtämään

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Kehityspsykologia. Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd)

Kehityspsykologia. Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd) Kehityspsykologia Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd) Mitä kehityspsykologia on? psyykkisen kehityksen (muutoksen) tutkimus: selittäminen ja ymmärtäminen yhteys biologiseen kehitykseen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted)

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 1 Maahanmuuton psykodynamiikasta Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 2 I Identiteetin vastavuoroisuuden psykodynamiikka Tietoinen ja tiedostamaton minuus 3 Libido Self-preservation Attachment Past

Lisätiedot

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa: Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, K-S SHP ja Kanerva-Kastehanke Sairauden syntyyn vaikuttaa: geenit: biologinen sairastumisalttius

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhustyön seminaari Stadin Aikuisopisto 4.12.2013 Anna-Maija Ruhanen TtM, KM,Logoterapeutti LTI Mitä logoterapeuttinen ajattelu on? Logoterapia on voimavara-

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

UMA-ryhmät mm. työnhakuvalmennus ja sähköinen työnhaku terveys (uni, liikunta ja ravinto) suomen koulutusjärjestelmä ryhmätehtäviä esiintyminen

UMA-ryhmät mm. työnhakuvalmennus ja sähköinen työnhaku terveys (uni, liikunta ja ravinto) suomen koulutusjärjestelmä ryhmätehtäviä esiintyminen UMA-ryhmät mm. työnhakuvalmennus ja sähköinen työnhaku terveys (uni, liikunta ja ravinto) suomen koulutusjärjestelmä ryhmätehtäviä esiintyminen ryhmässä vierailevia luennoitsijoita mm. oppisopimus ja velkaneuvonta

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

kohtaaminen Vesa Kinnunen, PsL VET psykoterapeutti www. Psykovire.fi

kohtaaminen Vesa Kinnunen, PsL VET psykoterapeutti www. Psykovire.fi Yrittäjän jaksaminen ja vaikeuksissa ssa olevan kohtaaminen Vesa Kinnunen, PsL VET psykoterapeutti Työ- ja organisaatiopsykologi www. Psykovire.fi Jaksaminen Kuormituksen ulkoiset tekijät: Muutokset, infoähky,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot