PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys"

Transkriptio

1 PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys 1. Persoonallisuuden määrittely ja tutkiminen 2. Persoonallisuuden selittäminen 3. Mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito 1. PERSOONALLISUUDEN MÄÄRITTELY JA TUTKIMINEN 1.1. Mitä persoonallisuus on? (1) P = fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten piirteiden tai kykyjen summa - huomio osatekijöissä, ei kokonaispersoonallisuudessa - tarkastellaan ulkoapäin (perifeerinen) > differentiaalipsykologiaa, selvitetään yksilöiden välisiä eroja (esim. älykkyys) (2) P = on enemmän kuin osiensa summa - keskeistä ihmisen "ydinolemus" - tarkastellaan sisältäpäin (sentraalinen) >> Persoonallisuus on ihmisen psyykkisten toimintojen ainutkertainen kokonaisuus (1+2) Muita käsitteitä: - luonne = yksilön persoonallisuuden ulospäin näkyvät piirteet - temperamentti = yksilön erilaisia toimintoja luonnehtivat piirteet - itsetunto = yksilön tapa arvostaa itseään 1.2. Persoonallisuuden kehittyminen Ts. persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät: (1) Perimä (biologiset vanhemmat) - ulkonäkö, sukupuoli, kypsyminen - lahjakkuus - fysiologinen toiminta - sairaudet

2 (2) Ympäristö (muut ihmiset ym.) - kulttuuri, kasvatus - toisten suhtautuminen minuun - mallit, roolit, virikkeet - samastuminen, palaute - opitut arvot ja asenteet - sairaudet, stressi, alkoholi, lääkkeet (3) Yksilöllisyys (omat kokemukset) - minäkäsitys - itsesäätely, motivaatio, tavoitteet - suuntautuneisuus - omat arvot, asenteet Perimän ja ympäristön vaikutusta tutkittu kaksostutkimuksilla: jopa 50 % määräytyy perimässä Rom Harré: psyyke on kulttuurin tuote Persoonallisuuden muotoutuminen: Ydinminäteoria ja Mahlerin separaatioindividuaatioprosessi (ks. PS2) 1.3. Persoonallisuuden tutkiminen Tavoitteena: (1) yksilöllisten erojen mittaaminen, (2) luotettavan kuvan antaminen yksilön persoonallisuudesta P:n tutkimiseen eivät päde ns. luonnontieteen tutkimuksen vaatimukset (objektiivisuus, yleistettävyys, toistettavuus), sillä ihminen on ainutkertainen, eettinen, oman elämänkerran omaava persoona Idiografinen eli yksilön elämää seuraava tutkimus (kohdejoukko 5-50; sentraalisuus) Nomoteettinen eli yleisiä psyykkisiä lakeja etsivä tutkimus ( ; perifeerisyys) Ks. tutkimusotteet ja tiedonkeruumenetelmät PS1 muistiinpanoista Persoonallisuuden tutkimisessa käytetään tiedonkeruumenetelminä mm. itsearviontia, havainnointia ja persoonallisuustestejä PSYKOLOGISET TESTIT: (1) ÄLYKKYYS- JA LAHJAKKUUSTESTIT (ks. älykkyydestä PS4) (2) PERSOONALLISUUSTESTIT 1) Kyselyt ja itsearvioinnit - usein strukturoituja (valmiit vaihtoehdot) - etuja: halpuus, nopeus, suurelle joukolle - haittoja: vastaustyylien vaihtelu, käsitteiden monimerkitsevyys 2) Projektiiviset testit - projisoi tunteita, motiiveja jne. - ärsykemateriaalin monimerkitys - ei oikeita ja vääriä vastauksia - käyttö: koulut, työpaikat, terapia - luotettavuus riippuu testeistä, muista menetelmistä ja testaajasta - itäv. Hermann Rorschach ( ) musteläiskätestit - Murrayn TAT ja CAT -testit (1930-luvulla), kuvakertomustestejä - Rotterin lauseentäydennystestit (1950)

3 - Rozensweigin kuvafrustraatiotestit (1944), sarjakuvien puhekuplat 3) Haastattelu, havainnointi ja eläytyminen (3) MUITA PSYKOLOGISIA TESTEJÄ psykomotoriset testit sosiaalisia taitoja mittaavat testit neuropsykologiset testit 2. PERSOONALLISUUDEN SELITTÄMINEN 2.1. Typologiat ja piirreteoriat Hippokrateen temperamentit (400 e.kr.): 1) sangviininen: ulospäinsuuntautunut, iloinen, huoleton, herkkä, tunteikas 2) koleerinen: ulospäinsuuntautunut, kiihkeä, levoton, toimiva, aggressiivinen 3) melankolinen: sisäänpäinkääntynyt, tunteikas, perfektionisti 4) flegmaattinen: sisäänpäinkääntynyt, huolellinen, mietteliäs, vakaa Kretschmerin typologia (1921): 1) leptosomit: laihat, älyköt, viileät 2) pyknikot: pyylevät, tunneherkät, sos. 3) atleetit: välimuoto edellisistä Sheldonin ruumiinrakennetypologia (1954): 1) endomorfi: pyöreä 2) mesomorfi: lihaksikas 3) ektomorfi: siro, aivot hyvin kehittyneet C. G. Jungin (1930) typologia: 1) ekstrovertti: ulospäinsuuntautunut 2) introvertti: sisäänpäinkääntynyt Raymond B. Cattellin (s. 1905) 16PF-testi: - jako ydinpiirteisiin (esiin faktorianalyysissä) ja pintapiirteisiin (iloisuus, mietteliäisyys jne. < havainnoitavissa) - PF = Personality Factor, joita 16 (mm. älykkyys, tunteellisuus) Hans Eysenckin peruspiirteet: 1) neuroottisuus (epävakaa tunne-elämä, masentunut ja syyllisyydentuntoinen), 2) ekstroversio (ulospäinsuuntautunut, seurallinen vs. introversio eli sisäänpäinkääntynyt) ja 3) psykoottisuus (minäkeskeinen, impulsiivinen ja aggressiivinen). Paul Costa ja Robert McCrae: "viisi suurta" (Big Five), jotka hahmoteltu nykytutkimuksen valossa eri kansallisuuksista. Piirteet ovat jatkumoja, joissa ääripäitä (esim. sulkeutunut - erittäin sosiaalinen) 1) Ekstroversio (ulospäinsuuntautuneisuus) 2) Neuroottisuus (tunne-elämän tasapainoisuus) 3) Miellyttävyys (toisiin suhtautuminen) 4) Vastuuntuntoisuus (järjestelmällisyys ja päämääräsuuntautuneisuus) 5) Avoimuus kokemuksille (suhtautuminen uusiin asioihin) 2.2. Sosiokognitiivinen persoonallisuusteoria Suuntauksen taustaa:

4 - syntynyt behaviorismin pohjalta (Watson, Skinner, Pavlov, Bandura) - persoonallisuus on opittua käyttäytymistä - B.F. Skinnerin ( ) välineellinen ehdollistuminen (huom: juuret eläinkokeissa) - käyttäytyminen perustuu vahvistamiseen (palkinto, rangaistus) - ihmisen toimintaa ohjaa tilanne, eivät sisäiset motiivit - ihminen opetettavissa pois vääristä ajattelu- ja toimintamalleista Kehittäjä: Albert Bandura (1925-) - lähtökohtana mallioppiminen: opitaan havainnoimalla ja jäljittelemällä - persoonallisuuden häiriöt syntyvät virheellisen oppimisen kautta: huonot mallit - korostaa kognitiivisten prosessien osuutta oppimisessa ja oppijan omien odotusten vaikutusta oppimiseen Minäpystyvyys (self-efficacy) tarkoittaa ihmisen uskoa omiin kykyihinsä ja vaikuttaa siten kaikkeen oppimiseen. Minäpystyvyyteen vaikuttaa omat aiemmat suoriutumiset tehtävistä ja haasteista, toisten ihmisten vakuuttelut ja tuki omasta pystyvyydestä, toisten ihmisten mallit selviytyä ja mm. omien tunnereaktioiden kognitiivinen tulkinta. Attribuutiot ovat ihmisen selityksiä elämäänsä liittyville tapahtumille, onnistumisille jne. - optimistinen tulkitsee menestymisensä omaksi saavutuksekseen ja epäonnistumisensa johtuvan itsensä ulkopuolisista tekijöistä - pessimistinen selittää onnistumisensa johtuvan hyvästä onnesta, tehtävän helppoudesta tms. kun taas epäonnistuminen on aina omaa syytä - onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyvät myös sisäiset tekijät (itseen liittyvät) ja ulkoiset tekijät (ympäristö, toiset ihmiset, häiriötekijät ym.) Sosiokognitiivinen teoria on nykyisin tärkeimpiä teorioita, joka ottaa huomioon niin ympäristötekijät, tunne- ja motivaatiotekijät kuin ihmisen kognitiivisenkin (tulkinnallisen) puolen persoonallisuuteen vaikuttavina tekijöinä 2.3. Humanistisen psykologian persoonallisuusteoria Taustaa: - syntyi 1960-luvulla kritiikkinä psykoanalyyttiselle ja behavioristiselle suuntaukselle - edustajia: Abraham Maslow, Carl Rogers, Viktor Frankl - tutkii subjektiivista kokemusta (elämys) - arvostaa yksilöllisyyttä, luovuutta ja itsensä toteuttamista - korostaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa itse elämäänsä ja valintoihinsa Carl Rogersin ( ) asiakaskeskeisyys - ihmisen olemuksen ytimenä minuus (self) > jokainen on yksilö ja näkee maailman omalla tavallaan - ihanneminä = käsitykset siitä, millaiseksi haluaisi tulla - itsensä toteuttamisen motiivi ihmisen liikkeelle panevana voimana - tuetaan potilaan minäkäsitystä ehdottomasti arvostaen tämän yksilöllisyyttä Viktor Frankl ( ) logoterapia - keskeistä elämän tarkoituksen löytäminen (elämäntehtävä, rakkaus jne.) Humanistista katsomustapaa lähellä: Positiivisuuden korostaminen > pyrkimys löytää elämässä positiivisia, elämää kantavia, onnellisia asioita - Onnellisuus on ihmisen mielessä (korvien välissä) > positiivinen asenne maailmaan on

5 opittavissa 2.4. Kognitiivinen persoonallisuusteoria Lähtökohtia: - George Kellyn ( ) konstruktioiden eli henkilökohtaisten rakennelmien teoria: ihminen rakentaa aktiivisesti teoriaa maailmasta - Albert Ellisin 1960-luvulla kehittämä psykoterapiamalli, jossa pyrittiin löytämään ihmisen pinttyneet, negatiiviset väärät tulkinnat ja korvaamaan ne uusilla hyvinvointia tukevilla ajatuksilla - ihminen säätelee aktiivisesti omaa toimintaansa - aktiivinen tiedonkäsittely ja vuorovaikutus ympäristöön > minäkuva, maailmankuva Ihminen pyrkii pitämään yllä myönteistä minä-käsitettä ja tilanteiden hallinnan tunnetta Psyykkiset häiriöt johtuvat maailmankuvan (uskomusten) ja minäkäsitysten vääristymistä 2.5. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria (psykoanalyysi, syvyyspsykologia) (1) Freudin klassinen psykoanalyysi Lähtökohtia: - itäv. Sigmund Freud ( ) - käyttäytymistä ohjaavat monet tiedostamattomat psyykkiset ns. dynaamiset voimat - perusvietit: 1) libido eli elämän vietti (psyykkinen energia), 2) thanatos eli kuoleman vietti Freudin keskeiset löydöt: - tiedostamattomien motiivien vaikutus - varhaislapsuuden vaikutus Freudin keskeiset menetelmät: - hypnoosi (josta myöhemmin luopui) - vapaa assosiaatio (potilas kertoo vapaasti mieleensä tulevista asioista > lopulta päästään merkittäviin asioihin) - tunteensiirto eli transferenssi (potilas heijastaa terapeuttiin tunteitaan esim. vanhempiaan kohtaan) - unien tulkinta (ks. PS3) Psykoanalyysin keskeinen sisältö: - hysterian käsite ja sen tutkiminen (Anna O) - uniteoria ja piilotajunta (teos: Unien tulkinta, 1900) - psykoseksuaalisen kehityksen vaiheet (ks. LISÄYS PS2) - narsismin käsite - viettiteoria - tietoisuuden tasot - sielunelämän rakenteet - defenssimekanismit (ks. myöhemmin, sekä PS1 ja PS4) PSYYKEN PERUSRAKENTEET - TIETOISUUDEN TASOT: 1) Tietoisuus - kullakin hetkellä mielessä olevat ajatukset, muistot

6 - yhteys ulkoisiin ärsykkeisiin 2) Esitietoisuus - helposti palautettavat muistot ja tiedot - ympäristö laukaisee assosiaation kautta tietoisuuteen 3) Tiedostamaton - a) dynaaminen tiedostamaton, jossa torjutut halut ja tunteet (seksuaalisia) - vaikuttavat pakonomaisina haluina, paineina ja vaatimuksina - b) säilömuistin muut sisällöt, joista osa palautettavissa tietoisuuteen - SIELUNELÄMÄN RAKENTEET: 1) ID = SE, tiedostamaton viettipohja - synnynnäinen mielihyväperiaatteen mukaan toimiva - torjutut toiveet ja vietit 2) EGO = MINÄ, toiminnan ohjaaja - tahdonalaiset havainto-, muisti-, ajattelu- ja liiketoiminnot - defenssit - tekee ratkaisut idin ja superegon välillä 3) SUPEREGO = YLIMINÄ, "omatunto" - normit ja moraalistandardit - minäihanne Psykoanalyysin ongelmia: - teorioiden perustana psyykkisesti häiriytyneet naiset (hysteria) - seksuaalisuuden korostaminen - muinaisten mytologioiden symboliikka (2) Uuspsykoanalyyttisiä näkemyksiä Sigmund Freudin "perintö" jakautui myöhemmin erilaisiin suuntauksiin, joita yhteisnimikkeellä kutsutaan uuspsykoanalyyttisiksi suuntauksiksi. Egopsykologian edustaja oli mm. PS2:sta tuttu psykososiaalisen kehityksen kriisit kehitellyt Erik H. Erikson sekä Freudin tytär Anna Freud. He näkivät egon itsenäisempänä kuin Freud. Myös alemmuuskompleksi-termistään tunnettu individuaalipsykologi Alfred Adler luetaan usein tähän leiriin kuuluvaksi. Objektisuhteiden psykologian tunnetuin edustaja on ollut kehityspsykologi Margaret Mahler, joka on kuuluisa vauvan minän kehityksestä ns. separaatio-individuaatio -prosessissa (ks. PS2) Analyyttinen psykologia nousi näistä kaikista kuuluisimmaksi, sillä sen perustaja oli Freudin manttelinperijäksi haaveiltu Carl Gustaf Jung ( ). Jung ja Freud kuitenkin riitautuivat keskenään Freudin liiallisesta seksuaalisuuden korostuksesta kuin myös ateismista (Jungille uskonto oli merkittävä osa ihmisen psyykkistä elämää ja alitajuntaa). Jung jakoi ihmisen alitajunnan kahteen osaan: 1) kollektiivinen alitajunta, johon kuuluvat esi-isiltämme perityt muistot, tarinat, kertomukset ja ne ovat kaikille yhteisiä, universaaleja. Tähän liittyivät Jungin arkkityypit, kuten vanhat ovat aina viisaita, äidit ovat aina helliä jne. 2) yksilöllinen alitajunta on kullakin oma ja erilainen ja syntyy omien kokemusten kautta

7 3. MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA NIIDEN HOITO 3.1. Psyykkinen itsesäätely Ihmisen pyrkimyksenä: - pitää yllä mielihyvänsävyinen kokemus itsestä (minäkokemus, minuus) - kokea olevansa oman toimintansa ohjaaja (subjektikokemus) Psyykkinen itsesäätely = kaikki toiminnot, joilla yksilö ohjaa ulkoista toimintaansa ja muokkaa sisäisiä elämyksiään säilyttääkseen psyykkisen tasapainon Tavoitteena siis eheä minäkokemus Psyykkisen itsesäätelyn keinot: 1) psyykkinen työ - mielikuvat, ajattelu, fantasiat - puolustusmekanismit - unityö - surutyö - psykoterapiassa asioiden käsittely 2) sosiaalinen toiminta - ympäristöön vaikuttaminen - coping eli tilanteen hallintakeinot - ajattelu- ja toimintastrategiat 3) elimistön prosessit - oman kehon avulla vaikutetaan psyykkiseen tasapainoon - seksuaalisuus, kehominä - fyysinen hyvinvointi - psyykkinen hyvinvointi 3.2. Normaalius ja poikkeavuus Normatiivinen normaalius: normaalia on yleisesti hyväksytty käyttäytyminen ts. ei häiritse muita ihmisiä Tilastollinen normaalius: enemmistön käytöksen mukainen "keskivertonormaalius" Subjektiivinen kärsimys: normaalius ja mielenterveys riippuvat erityisesti subjektiivisesta kokemuksesta Kuka on psyykkisesti sairas? - luokittelu riippuu kulttuurista - vaikeudet ja häiriöt eivät ratkaise, vaan niiden käsittely - raja poikkeavan ja normaalin välillä näkyy toiminta-, itsesäätely- ja asioidenkäsittelymalleissa 3.3. Psyykkisten häiriöiden pääluokat 1) PSYKOOSIT ELI MIELISAIRAUDET a) skitsofrenia eli jakomielitauti - noin 1 prosentilla, kaikissa kulttuureissa ja sosiaaliluokissa - vaikea-asteinen, sairastuminen v, jää helposti krooniseksi, nykyennusteen mukaan yli kolmannes paranee ja useimmat oppivat elämään taudin kanssa tuen ja lääkityksen avulla - etiologia: syntyyn vaikuttaa monet tekijät, kuten perinnöllisyys, aivojen rakenteelliset

8 tai aineenvaihduntatekijät, raskauteen ja syntymään liittyvät kehityshäiriöt ja vammat tai jopa varhaislapsuuden ihmissuhdehäiriöt - persoonallisuus häiriintyy, todellisuudentaju hämärtyy - ajattelu pirstoutunutta, epäloogista - aistiharhoja (erityisesti kuuloharhat), vainoharhaisuus ja merkityselämykset - PARANOIDINEN SKITSOFRENIA on yleisin, keskeistä vainoharhaisuus, puhkeaa myöhemmin, aggressiivisuus, vaihteleva - HEBEFREENINEN SKITSOFRENIA on vaikein, nuorena alkava, aistiharhat voimakkaita, ennuste huonoin - KATATONINEN SKITSOFRENIA on harvinainen, äkillinen, potilas ajautuu nopeasti heikkoon kuntoon - SKITSOFRENIA SIMPLEX on vaikeasti diagnosoitava, sillä harhat ym. saattavat puuttua, toimintakyky heikko, vetäytyminen, alkoholi ym. - tärkeänä hoidossa lääkehoito sekä tukea-antava yksilöterapia, vakavissa tapauksissa laitoshoito b) bipolaarinen mielialahäiriö eli maanis-depressiivisyys (kiihko-masennusmielisairaus) - kiihtymystila ja masennus vaihtelevat, toimintakyky selkeästi alentunut - mania: itsetunto koholla, touhukkuus, ostovimma, jatkuvasti liikkeellä - depressio: masennus, alakuloisuus, tarmottomuus, keskittymisvaikeudet, unettomuus, ruokahaluttomuus - ei harhoja eikä vainoharhaisuutta - itsemurha-alttius - sairauden taustalla: biokemialliset (perimän osuus) ja psykososiaaliset syyt sekä elimelliset sairaudet/vammat - sairastuminen v. - hoitona lääkehoito (esim. mielialaan ja masennukseen sekä unettomuuteen) ja terapia (yksilö- ja perheterapia) 2) PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT normaalia heikompi kyky itsensä ja sisäisten impulssien hallintaan raja normaaliin liukuva, mutta henkilön elämänhallinta ja toimintakyky heikentynyt syynä: minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset, varhaiskehityksen ympäristötekijät (erityisesti lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö, pahoinpitely tai heitteillejättö), synnynnäiset tekijät ja aivovauriot esim. passiivinen, riippuvainen, narsistinen tai asosiaalinen persoonallisuus 3) NEUROOSIT/AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT lieviä, rajattuja psyykkisiä häiriöitä subjektiivinen kärsimys: oma toiminta ärsyttää raja normaaliin liukuva piirteitä: ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto etiologia epäselvä, useita mahdollisia syitä esim. ahdistusneuroosit, paniikkihäiriö, fobiat (pelkoneuroosit), pakkoneuroosit, hysteria 3.4. Psyykkisten häiriöiden hoito Psykoterapia = psyykkisten häiriöiden hoitoa psykologisin keinoin

9 Psykoterapeuttina saa Suomessa toimia vain Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen oikeuttama psykologi, psykiatri, erityissairaanhoitaja, teologi tms. Keskeistä potilaan ja terapeutin vuorovaikutus Terapiaan hakeutumisen syitä ovat useimmiten ahdistus,masennus, pelot, ihmissuhdeongelmat (kotona, työssä) jne. Terapian onnistumisessa asiakkaan asenne tärkeä Terapian tukena masennuksen ja ahdistuksen hoidossa käytetään usein myös lääkehoitoa (jolloin terapeutti toimii yhteistyössä lääkärin kanssa) Yksilö-, ryhmä-, perheterapia ja kriisi-, pitkäkestoinen terapia Tavoitteita: - sisäinen eheytyminen, minän lujittuminen - oireiden lieventyminen/vapautuminen - sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen - ajatusten/tunteiden hallinta Terapiasuuntauksia: 1) Psykodynaamiset psykoterapiat - psykoanalyysissä pyritään tuomaan potilaan tiedostomattomat pyrkimykset tietoisiksi lisäten potilaan itseymmärrystä - psykoanalyysi on pitkäkestoista, usein jopa 4-7 vuotta kestävää ja pari kolme kertaa viikossa toistuvaa - dynaaminen lyhytpsykoterapia on keskimäärin 20 käyntiä vaativa vikottainen tapaaminen, jossa keskitytään tiettyyn valittuun ongelmaan (masennukseen, paniikkihäiriöön, syömishäiriöön tms) 2) Kognitiivinen psykoterapia - terapiassa selkiytetään potilaan ajatuksia ja toimintatapoja (henkilö esim. saattaa pyrkiä miellyttämään toisia ihmisiä, tai hänen näkemyksensä ovat jyrkkiä ja mustavalkoisia) - pyrkimyksenä on esim. ahdistuksen tai masennuksen voittaminen, löytämällä itsetuntoa kohottavia uusia ajatusmalleja 3) Asiakaskeskeinen terapia (Rogers) ja logoterapia (Frankl) - ohjaavat ihmistä elämän tarkoituksen ja mielekkyyden löytämiseen - pyrkimyksen luovuuden löytäminen ja henkinen kasvu - negatiivinen ja vääristynyt minäkäsitys pyritään muuttamaan positiiviseksi mm. terapeutin asiakkaaseen suuntautuvan positiivisen ja arvostavan toiminnan kautta 4) Hahmo- eli Gestaltterapia (F.Perls) - ihminen ei ole saavuttanut kokonaista hahmoa > dialogi itsensä kanssa; "hot seat" - ihminen elää tulevaisuudessa, usein peläten sitä, nyt häntä autetaan elämään nykyhetkessä - potilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta elämästään - käytetään mm. ihmissuhdeongelmien ja neuroottisten toimintatapojen käsittelyssä 5) Luovia ilmaisuja ja toimintoja käyttävät terapiat - draama-, musiikki-, taide-, kirjoitus-, askartelu-, toiminta-, leikki- ym. terapiat

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet 3.16 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Ihmisen mielen toiminnan perusteet

Ihmisen mielen toiminnan perusteet Mitä psykologia on? Ihmisen mielen tutkimista Ihmisten väliset suhteet Tunteet ja ajatukset Elämän tavoitteet Kommunikointi Mielenterveyden tutkiminen Neurologia Mitä psykologia on? Psykhe = mieli Logos

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted)

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 1 Maahanmuuton psykodynamiikasta Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 2 I Identiteetin vastavuoroisuuden psykodynamiikka Tietoinen ja tiedostamaton minuus 3 Libido Self-preservation Attachment Past

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhustyön seminaari Stadin Aikuisopisto 4.12.2013 Anna-Maija Ruhanen TtM, KM,Logoterapeutti LTI Mitä logoterapeuttinen ajattelu on? Logoterapia on voimavara-

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Auttajan roolikartta

Auttajan roolikartta Auttajan roolikartta Yksilön prosessi I II III Itsen ja tilanteen tutkiminen Tavoitteiden muotoilu, priorisointi Suunnittelu, valmistautuminen Selvittää itselleen tilanteen Mitä voisi haluta Keinot saavuttaa

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Tunteet ymmärretyiksi

Tunteet ymmärretyiksi Tunteet ymmärretyiksi Mitä tunneäly on ja mistä sitä saa? Kirsti Tenhola Focused Energy Oy 050 377 59 77 Tunneäly Kykyä havaita, ilmaista ja käsitellä omia tunteita rakentavasti Kykyä luoda ja ylläpitää

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvojen imperialismi Luento 6. Farmasian tdk. 15.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot

Lisätiedot

Psykologian verkot. Opintoverkko. Lukion johdantokurssi

Psykologian verkot. Opintoverkko. Lukion johdantokurssi Opintoverkko verkot Lukion johdantokurssi Harri Peltomaa - Antti Mattila Saija Ahlqvist - Ari Ahokas - Olli Apponen - Anita Hedman - Outi Rytkönen - Tuomo Seitola Tekstitoimitus: Harri Peltomaa ja Leena

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta Yksilöt opetuksessa Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä Humanistinen tiedekunta Johdanto Opiskelijat yksilöinä voiko opiskelijoita tyypitellä? Lackner: tyypittelyn

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

URHEILIJAN VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGINEN TUKEMINEN

URHEILIJAN VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGINEN TUKEMINEN 8.10.2016 Valmennusseminaari/ Hämeenlinna URHEILIJAN VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGINEN TUKEMINEN Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) - 1 - Mitä on valmentautumisen psykologinen

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot