Etusivu suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Hyvä pomo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etusivu suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi. Hyvä pomo"

Transkriptio

1 Etusivu suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti 1 Pääkirjoitus: Turha leimaaminen ei tunnu kivalta 3 11/2013 ALEKSI POUTANEN Kun työnhakijalta irtoaa hymy, suora katse ja hyvä kädenpuristus, ollaan jo lähellä työllistämistä. Jesse Lintumäki 4 5 Hyvä pomo Pienten yritysten työnantajat saavat työntekijöiltä suitsutusta. Marjaana Laurila ja Kaisu Salmi kehuvat pomoaan Markus Seppästä. uutiset: Talvivaara herätti: Hajauta riskisi 6 uutiset: Huippu-urheilijat oppivat yrittäjiksi 8 9 ravistajat: Multitouchin monitori näkee kätesi Katso ensi vuoden verot ja maksut! Lue uusimmat yrittäjäuutiset

2 2 Yrittäjä. Tehosta tabletilla työpäivääsi! Nokia Lumia /kk/24 kk (alv. 0 %) Uusi Nokia Lumia 2520 saa yrittäjän työnteon rullaamaan. Ensimmäi - sessä Lumia-tabletissa huippusuorituskyky ja Microsoft Windows RT 8.1 -käyttöjärjestelmä. Valmiiksi asennettuna tutut toimistosovellukset: Word, Excel, PowerPoint ja Outlook. Selkeälukuinen Full HD-tasoinen, 10,1 tuuman näyttö. Akun kesto jopa huimat 11 h. Liittymäksi upeaan Lumiaan sopii erinomaisesti DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille -palvelu. Se sai kansallisessa operaattorivertailussa* parhaat arvosanat yritysasiakkailta! Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluumme tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi *Epsi-Rating Televiestintä 2013 tutkimus:

3 3 Aiheita: Verovelkarekisteri leimaa yrittäjiä Tärkeintä olisi ensin korjata maksuaikakäytäntöä uudella lailla, kuten eduskunnan enemmistö on edellyttänyt. Hallitus torjuu harmaata taloutta kovalla kädellä. Uusimpana esityksenä on niin sanotun julkisen verovelkarekisterin luominen. Lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan rekisteri koskee noin yritystä. Lyhykäisyydessään verovelkarekisterissä on kyse siitä, että jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko yrityksellä vähintään euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi. Uutinen julkisesta verovelkarekisteristä on herättänyt kovaa kritiikkiä. Ja ihan aiheesta. Hallitus uskoo, että verovelkatietojen julkisuus kannustaa yrityksiä hoitamaan velvoitteensa. Samalla julkinen sektori pystyy varmistamaan, että julkiset palvelut ostetaan jatkossa yrityksiltä, joilla lakisääteiset asiat ovat kunnossa. Mikään taho ei tosin ole aiemminkaan estänyt julkista sektoria tarkastamaan yritysten luottoluokituksia niitä tarjoavilta yrityksiltä. Uutinen julkisesta verovelkarekisteristä on herättänyt kovaa kritiikkiä. Ja ihan aiheesta. Vaarana nimittäin on yrittäjien joutuminen julkiseen häpeäpaaluun, mikä voi puolestaan johtaa koko yritystoiminnan lopettamiseen. Hallitus on toki yrittänyt estää asiansa hoitamaan pyrkivien yrittäjien leimaamista. Velkarekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan yrittäjälle voi syntyä maksuviiveitä erityisesti taloustaantumassa, vaikka yrittäjä tekee parhaansa velvoitteidensa täyttämiseksi. Yrittäjät vaatiikin, että pienet laiminlyönnit eivät tule julkiseen velkarekisteriin. Suunniteltua euron rajaa pitäisikin korottaa esimerkiksi kolminkertaiseksi. Pk-yritysten vaikeuksien syyt ovat yleisessä tiedossa. Yrittäjien verovelat johtuvat osaksi pitkiksi venyneistä yrityssaatavien maksuajoista. Syyskuun alussa julkaistun pk-barometrin mukaan kohtuuttoman pitkät maksuajat ovat yleistyneet merkittävästi. Jopa 44 prosenttia pk-yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Suomen Yrittäjät esittikin oikeusministerille, että maksuehdoista annettua lakia muutetaan. Esityksessä yritysten välisten sopimuksien enimmäismaksuaika säädettäisiin 30 päiväksi. Sääntö olisi pakottava. Maksuaikakäytäntöjen korjaamisen kannalla on myös eduskunnan enemmistö. Harmaan talouden torjunnan merkitystä ei kiistä kukaan. Ensin pitäisi kuitenkin ratkaista ongelma, mistä verovelat johtuvat. UUTISET: 7 Saako saikkua puhelinsoitolla? 7 Liikelaitos maistuu hyvälle kunnat vitkuttelevat 10 Timo Taikuri ja varietee 14 Tennis on henkireikä debatti: 16 Pasi Pietilä vs. Ann Selin 17 PS: Koska niitä ovia voi pitää oikein auki? arjessa: 18 Yksinyrittäjät löysivät toisensa 20 Näin löytyy kausiapulainen 22 Kysy mitä vaan, me vastaamme TALOUS: 24 Joukkorahoitus kerää miljoonia 26 Pilveen... Suosi kotimaista vapaalla: 28 Yrittäjä hankki panssarivaunun Resumé: Nyheter på svenska 31 yrittajat.fi: Miten johdat joukkojasi? Keskustelu jatkuu: Kolumni ANSSI KUJALA Nyt pitää antaa vapautta tuottaa palvelut paikallisesti järkevällä tavalla. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala: Vähemmän normeja enemmän elinvoimaa Hallitus päätti marraskuun lopussa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Me Suomen Yrittäjissä luonnehdimme sitä napakasti: Säästöt etenevät yrittäjälähtöinen kasvu puuttuu. Arvostelimme pakettia siitä, että siinä ei puhuta mitään yrittäjyyden avulla luotavasta kasvusta. Käytännön keino tähän olisi ollut esimerkiksi esittämämme yrittäjävähennyksen toteuttaminen. Hallituksen päätöksessä on kuitenkin myös paljon hyvää. Rohkenen väittää, että hallitus otti pöydälleen todella vaikeita asioita. Yksikään aiempi hallitus ei ole edes yrittänyt padota lisääntyvän sääntelyn ja julkisen sektorin tehtävälisäyksien määrää. Nyt linjattiin kuntien tehtäviä vähentäviä toimia siten, että vaikutus kuntatalouteen vuonna 2017 olisi yhteensä 1,015 miljardia euroa. Linjaukset sisältävät runsaasti samankaltaista ajattelua kuin esitimme asiakirjoissamme kuntien tehtävien vähentämisestä ja kuntien tuottavuuden parantamisesta. Positiivista on, että samalla puututaan myös erilaisiin normeihin. Kunnat ja yritykset ovat vaikeuksissa, kun liian yksityiskohtaiset henkilöstönormit ja kapea-alaiset kelpoisuusvaatimukset estävät palvelujen tehokkaan järjestämisen ja työnjaon uudistamisen. Tämä on tullut esille paitsi rekrytointiongelmina, myös toimintatapojen uudistamisen yhteydessä, kun henkilökuntaa on haluttu sijoittaa uusiin tehtäviin. Usein henkilöstö- ja tilamitoitukset sekä muut numeraaliset ohjeet eivät sisälly lainsäädäntöön, vaan perustuvat suosituksiin. Viranomaiset tuntuvat kuitenkin tulkitsevan niitä rankimman mukaan. Väitän, että Suomella ei ole nyt siihen varaa. Sääntelyn vähentäminen lisää kuntapäättäjien ja kuntalaisten valinnanvapautta palveluiden järjestämisessä. Yrittäjille tehdyt linjaukset tuovat parhaimmillaan kaivattuja joustoja palveluiden tuottamiseen. Suomen Yrittäjien viesti on edelleen, että turhia normeja on purettava. Nyt pitää antaa vapautta tuottaa palvelut paikallisesti järkevällä tavalla vain näin syntyy enemmän elinvoimaa. PS. Mainitut kuntaraporttimme löytyvät osoitteesta

4 4 Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Isot erot yritysten välillä Mikro- ja pienyrityksissä esimies-alainensuhde toimii parhaiten. Kimmo Koivikko Alle kymmenen henkeä työllistävät yritykset loistavat, kun työntekijät vertailevat omia työnantajiaan. Mikro- ja pienyritysten työntekijöistä 38 prosenttia kertoo, että esimiesten ja alaisten välillä ei ole minkäänlaisia ristiriitoja. Suuryritysten työntekijöistä vain vajaa viidennes samaa mieltä. Ero pienyritysten ja suuryritysten välillä on siis kaksinkertainen. Erot vain kasvavat, kun työntekijät kertovat kokemastaan syrjinnästä. Esimerkiksi suurten yritysten määräaikaisista työntekijöistä lähes joka viides pitää kohteluaan eriarvoisena, kun pienissä yrityksissä eriarvoisuutta kokee vain 3,7 prosenttia vastaajista. Samassa suhteessa Keskinäinen kommunikaatio toimii välillämme. Silloin ei tule epätietoisuutta, eikä spekulointeja. Markus Seppänen riallisia painolasteja. Ne ovat miesvaltaisia työpaikkoja, jolloin naiset voivat kokea syrjintää. Rytkönen kuitenkin korostaa, ettei tilanne ole huono suurimmissakaan yrityksissä. Kaikkien yritysten työntekijöistä alle joka kymmenes on sitä mieltä, että esimiesten ja alaisten välillä on melko paljon tai paljon ristiriitoja. Avoin ilmapiiri. Helsinkiläisellä tilitoimistolla Profitcountilla on yrittäjän lisäksi kolme työntekijää ja yksi osa-aikainen työntekijä. Omistaja Markus Seppänen kehuu Profitcountin työilmapiiriä. Salaisuuksia ei ole ja keskusteluja käydään paljon. Keskinäinen kommunikaatio toimii välillämme. Silloin ei tule epätietoisuutta, eikä spekulointeja. Työntekijät uskaltavat tulla kertomaan minulle asioistaan, Seppänen vahvistaa. Seppänen on ollut tilitoimistossa töissä jo 17-vuotiaasta lähtien. Opiskelujen jälkeen hän osti koko yrityksen pari vuotta sitten. Alussa oli ongelmia, sillä yhtiön kulurakenne oli epäterve. Emme olleet voitollinen yritys ja meillä oli liikaa työvoimaa. Vaikeita tilanteita ei ole helppoa ottaa esiin, mutta niistäkin selviää keskustelemalla, Seppänen sanoo. Vaikka tunnelma yrityksessä olisi kuinka vapautunut, omistaja on aina omistaja. Seppänenkään ei ole vain kaveri muiden joukossa. Valitettavasti en ole. Toisaalta on hyvä pitää pieni väli työntekijöiden kanssa. Onko ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä? Alle 10 työntekijää Ei lainkaan 38,1 % 22,0 % 15,3 % 19,3 % Jonkin verran 55,2 % 69,0 % 77,0 % 74,6 % Melko paljon 3,8 % 7,7 % 5,3 % 5,3 % Paljon 2,9 % 1,3 % 2,4 % 0,8 % Työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti? Alle 10 työntekijää Samaa mieltä 54,8 % 41,7% 27,4 % 29,3 % Jokseenkin 26,1 % 35,5 % 45,2 % 47,4 % samaa mieltä Jokseenkin eri 14,1 % 14,9 % 21,6 % 17,2 % mieltä Täysin eri mieltä 5,0 % 7,9 % 5,8 % 6,1 % Syrjitäänkö yrityksessäsi vanhoja työntekijöitä? Alle 10 työntekijää Kyllä 4,5 % 9,8 % 9,6 % 15,4 % Ei 94,2% 88,8 % 90,0 % 79,5 % Ei osaa sanoa 1,3 % 1,4 % 0,4 % 5,1 % Syrjitäänkö yrityksessäsi naisia? Alle 10 työntekijää Kyllä 2,9 % 6,1 % 9,1 % 9,4 % Ei 94,7 % 89,8 % 89,0 % 85,5 % Ei osaa sanoa 2,4 % 4,1 % 1,9 % 5,1 % Syrjitäänkö yrityksessäsi määräaikaisia työntekijöitä? Alle 10 työntekijää Kyllä 3,7 % 7,6 % 14,4 % 17,9 % Ei 90,9 % 86,2 % 79,9 % 73,5 % Ei osaa sanoa 5,4 % 6,2 % 5,7 % 8,6 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri. Suomen Yrittäjät on analysoinut barometrin yhteydessä kerättyjä tietoja ja tehnyt niistä työpaikan koon mukaisia arvioita. Vastaajina kyselyssä oli 989 yksityisen sektorin työntekijää. syrjintää kokevat myös naiset ja vanhat työntekijät. Tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien Pk-yritys hyvä työnantaja -selvityksen ennakkotietoihin. Selvityksen pohjana on työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri. Pienen yrityksen omistajat tuntevat kaikki työntekijänsä ja he ovat työpaikoilla kiinni samoissa töissä. Kaikilla on yhteinen ymmärrys yrityksen asioista, perustelee tulosta Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen. Samalla viivalla. Rytkösen mukaan työntekijät eivät koe tulevansa syrjityksi pienissä yrityksissä, sillä jokaisen työpanos on erittäin tärkeä. Isoissa yrityksissä on myös osin histo- Aina voi soittaa Asioiden jakaminen on joka päiväistä, ihan arkisia juttuja. Kaarina Liljeström >Kaarina Liljeström perusti vajaat 20 vuotta sitten Palvelukoti Rantakartanon Helsinkiin ja on nykyään yrityksessä osaomistajana. Hänen poikansa vetää liiketoimintaa. Rantakartano on vuosien aikana kasvanut ja työllistää noin 35 työntekijää pääkaupungin lisäksi Loviisassa. Liljeströmin mukaan yrityksessä on monta työntekijää, jotka ovat olleet mukana alusta asti ja viihtyvät työssään hyvin. Haluamme säilyttää alkuperäisen ajatuksen palvelukodista eli kodinomaisuuden. Työntekijämme ovat sisäistäneet sen hienosti ja luotan heihin täysin. Olen myös koko ajan tavoitettavissa ja minulle voi aina soittaa, Liljeström kertoo viihtymisen syitä. Lisäksi hän mainitsee työviihtyvyyteen vaikuttavan avoimuuden ja matalan hierarkian. Asioiden jakaminen on joka päiväistä, ihan arkisia juttuja. Liljeströmkin on joutunut kokemaan, että suunnitelmat eivät toteudu aina käsikirjoituksen mukaan. Kaikki eivät jaksa olla niin asiakaslähtöisiä kuin me olemme. Olen joutunut toteamaan muutamalle koeajan jälkeen, että he eivät ole meille oikeita henkilöitä.

5 5 Faktaa vai fiktiota: Sdp oli se puolue, joka totesi, että hallituksen pitää kyetä kehysriihen yhteydessä tekemään rakenteellisia uudistuksia. Sdp:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: ALEKSI POUTANEN Juuri nyt: kaikki kunnossa. Markus Seppänen kehuu työilmapiiriä omistamassaan Profitcountissa. Vierellä Marjaana Laurila (vas.) ja Kaisu Salmi. Huomioita: 1 Mikroyritysten työntekijät ovat tyytyväisimpiä työaikoihinsa. 2 Mikro- ja pienyritysten työntekijät ovat tyytyväisimpiä työntekijöiden ja työnjohdon välisiin suhteisiin sekä esimiestyöskentelyyn. 3 Mitä pienempi työpaikka, sitä vähemmän työntekijät kokevat siellä esiintyvän eriarvoista kohtelua tai syrjintää. Kommentti Kimmo Koivikko Samassa veneessä Todettakoon heti alkuun: suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä esimiehiinsä ja yritysten omistajiin, kokoluokkaan katsomatta. Vain alle kymmenesosa on nimittäin sitä mieltä, että esimiesten ja alaisten välillä on paljon tai melko paljon ristiriitoja. Se on tärkeä tieto ja antaa täysin vastakkaisen kuvan julkisessa keskustelussa vallitsevasta vastakkainasettelusta, jota erityisesti ay-aktiivit miellään viljelevät. Henkilöstömäärän muutos yritysten kokoluokittain, henkilöä Lisäys yhteensä suuryritykset pk-yritykset alle 50 h yritykset >1000 henkilöä Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous. Siitä huolimatta erojakin on. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä vähemmän ristiriitoja syntyy. Alle kymmenen hengen yritysten työntekijöistä peräti 38 prosenttia kertoi, että ristiriitoja ei ole lainkaan esimiesten ja alaisten välillä. Pienten yritysten omistajat puhuvat avoimuudesta, keskusteluista, tasa-arvoisesta kohtelusta ja matalasta hierarkiasta. Nämä arvot pitäisi olla isommassakin yrityksessä kunnossa. Kassa imee jäseniä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmäärä on noussut yli viidellätuhannella jäsenellä vuoden aikana. Kassan johtaja Merja Jokinen kertoo nousun jatkuvan. Nyt jäseniä on yli Mutta läheskään kaikki eivät vielä ole mukana. Potentiaalia olisi. Jokinen laskee, että yrittäjiä, heidän perheenjäseniään ja yritysten osaomistajia on jopa Kaikki voisivat saada työttömyysturvaa SYT:n kautta. Lähdemme nyt määrätietoisesti kaatamaan ennakkoluuloja. Ensin pitää tyrmätä urbaanilegendat, joiden mukaan työttömyyskassan jäsenyys on kallis ja vastine pieni. Näin ei ole. Hinnat ja hyödyt ovat tasapainossa. Jokinen kannustaa hankkimaan työttömyysturvaa. Jäsenmäärän nousu on tuonut tullessaan myös lisää korvausten maksatuksia. Kassalaisten työttömyysprosentti on kuitenkin pysynyt kolmessa prosentissa. Huono taloustilanne näkyy kylläkin työttömyysjaksojen pidentymisenä. Tämän vuoden alusta on tilannetta helpottanut, kun yritystä ei tarvitse kokonaan lopettaa ja myydä kaikkea yritysomaisuutta työttömyyskorvauksen saamiseksi. Yritys voi jäädä kaupparekisteriin, mutta toiminta on lopetettava Yritysten määrä on jatkanut kasvuaan, selviää Tilastokeskuksen julkaisemasta Yritysrekisteristä. Viime vuoden lopulla yrityksiä oli , kun mukaan ei ole laskettu maa-, metsä- ja kalataloutta. Edellisenä vuonna yritysten määrä oli eli kasvua oli lähes tuhannen yrityksen verran. Hoppu: Hiekka valuu tiimalasissa loppuun Kimmo Brandt Kaupparekisteriin saapuvien ilmoitusten määrä kasvaa ja uhkaa ruuhkautua loppuvuodesta. Tämän takia Patentti- ja rekisterihallitus kehottaa yrityksiä tekemään ilmoituksen viimeistään 13. joulukuuta mennessä, jos ilmoitus halutaan rekisteröidä vielä tämän vuoden aikana. Yritysten sulautumisesta ja jakautumisesta pitää niin ikään tehdä täytäntöönpanoilmoitukset kaupparekisteriin Lucianpäivään mennessä. Verohallinnon ohjeiden mukaisesti tilikauden muutoksesta pitää ilmoittaa kaupparekisterille kahta kuukautta ennen kuluvan tilikauden päättymistä. Käytännössä tilikauden muutoksia on kuitenkin merkitty kaupparekisteriin myös tilanteissa, joissa ilmoitusta ei ole ehditty tehdä kahta kuukautta etukäteen. Sen takia kannattaa olla yhteydessä verohallintoon verotukseen liittyvien asioiden osalta.

6 6 Uutiset Pentti Vänskä Pumppu odottaa. Sähkökonehuolto Pursiaisen toimitusjohtaja Jani Pursiainen toivoo Talvivaaran pääsevän yrityssaneeraukseen ja maksavan pumppujen huollon. Riskit kävivät mielessä Mutta kumppaniyritykset uskoivat Talvivaaraan yhtiön tappioista huolimatta. Hannu Hallamaa Kun Talvivaara tilasi lokakuussa suuren määrän huoltoja kaivosalueella käytettäville pumpuille, kuopiolaisessa Sähkökonekorjaus Pursiaisessa soivat hälytyskellot. Talvivaara oli hoitanut laskunsa säntillisesti, mutta työrypäs yhdessä kaivosyhtiön kunnosta julkisuudessa liikkuvien tietojen kanssa sai varovaiseksi. Purimme pumput ja kartoitimme varaosien saatavuuden, mutta emme koonneet niitä, toimitusjohtaja Jani Pursiainen kertoo. Yritys minimoi näin tappionsa maksamattomia laskuja Talvivaaralle jäi euroa. Kaivosyhtiö maksoi laskunsa yrityssaneeraukseen hakeutumiseen asti säntillisesti, viivästykset olivat korkeintaan päivän mittaisia. Jos asiakas maksaa laskut ajallaan, ei oikein voi pyytää suorituksia etukäteen. Se kävi kyllä mielessä, mutta pelkäsimme, että työt loppuvat kokonaan, Pursiainen sanoo. Oli mielessä. Kaivosyhtiön käskiessä marraskuun puolivälissä urakoitsijoita lopettamaan työt, tuli tieto shokkina Kainuun Pintakäsittelyn toimitusjohtajalle Marko Mustoselle. Mustosen mukaan hämmennyksen tunne oli kaivos- Kommentti HANNU HALLAMAA Liian iso kaatumaan? Vaikka Talvivaaran heikko tilanne oli ollut esillä julkisuudessa jo pitkään, luottivat kaivosyhtiölle työskennelleet yritykset syksyllä sen asioiden järjestymiseen. Olihan rahoitusta järjestynyt aiemminkin, ja valtakunnallisesti tärkeän yhtiön merkittävänä omistajana häärii valtion sijoitusyhtiö Solidium. Nyt luottamuksesta saadaan maksaa kova hinta. Vaikka Talvivaara Sotkamo pääsisi yrityssaneeraukseen, saatavista euroista on luvassa urakoitsijoille takaisin murto-osa. Jos yhtiö päätyy konkurssiin, vielä vähemmän. Ja rahoja saa joka tapauksessa odottaa vuosia. Tätä juttua varten haastatelluissa yrityksissä alkoi syksyllä loppua usko Talvivaaran selviytymiseen. Talousdataa kauppaavan Bisnoden mukaan kaivosyhtiön kuolettavista ongelmista oli merkkejä jo kesällä. alueella toimiville urakoitsijoille yhteinen. Yhtiöllä on Talvivaaran velkalistalla saatavia euroa, mutta keskeneräiset työt nostavat summan kymmenillä prosenteilla. Yhtiön vaikeudet olivat kyllä ajatuksen alla, kun se teki tappiota kvartaalista toiseen. Olimme jo monesti miettineet irtautumista, Mustonen sanoo. Äkkiä se kuitenkin loppupelissä tapahtui, hän summaa Talvivaaran rahojen ehtymistä. Louhintayritys T. Maijala ehti lopettaa työt muutamaa päivää aiemmin. Yhtiö oli aloittanut työt Talvivaaran louhoksella kesällä. Toimitusjohtaja Tapio Maijala kertoo maksuja jääneen rästiin, joten he päättivät siirtää poravaunun toiseen kohteeseen. Kun kesällä tarkistimme Talvivaaran tiedot, oli kaikki kunnossa. Aluksi ne maksoivat laskut ajallaan. En ajatellut, että näin voisi käydä. Talvivaara on T. Maijalalle velkaa yli euroa. Isoille yrityksille on tavallista, että maksuliikenne toimii loppuun asti. Pienemmät sitten kituuttavat pitkään niin, että niillä on häiriöitä, Maijala analysoi. Uutta kohti. Yritysten kärsimien takaiskujen vakavuus vaihtelee. Maijala harmittelee tilannetta, sillä louhijalle ei ole tullut luottotappioita sitten 1990-luvun laman. Sen jälkeen olemme olleet hyvin tarkkoja maksukyvystä, asiakkaita on jouduttu valikoimaan. Myös hajauttaminen auttaa. Maijalalla on vuodessa puolensataa asiakasta, joten ongelmakohteesta päästiin siirtämään kalusto nopeasti tuottavaan käyttöön. Kainuun Pintakäsittelyn tilanne on vaikeampi. Huolto- ja metallitöitä ei alueelta Talvivaaran jättämän aukon paikkaamiseen riitä, edessä on reppuhommia. Yhtiö on joutunut tekemään lomautuksia, mutta toimintaa jatketaan, Mustonen kertoo. Pursiainen puolestaan tehostaa entisestään uusien asiakkaiden etsimistä ja lujittaa suhteita jo olemassa oleviin yhteistyökumppaneihin. Talvivaaran nousu yrityksen tärkeimmäksi asiakkaaksi tuli yllätyksenä, mutta yhtiölle tehdystä työstä on Pursiaisen arvioin mukaan tulevaisuudessa hyötyä seudulla, jossa sijaitsee useita kaivoksia. Riskienhallinnan saralla olisi siis ollut ehkä asioita tehtävissä. Joku onnekas saattoi Talvivaara-saamisiaan myydäkin Nordea karhuaa yhtiöltä lähes kymmenen miljoonan factoring-laskuja. Mitä Talvivaarasta voi oppia? Ainakin sen, että maailmanmarkkinoiden voimakkaasti heittelemällä alalla toimivan suuren asiakkaan kanssa pitää olla hereillä. Riskienhallinnan kulttuurissa on Suomessa kehittämistä, sanovat haastattelemani ammattilaiset. Urakoitsijat toivovat Talvivaaran pääsevän saneeraukseen tai toiminnan muuten jatkuvan. Monilla saatavia on kymmeniä prosentteja enemmän kuin velkojaluettelossa lukee, joten yhtiön vaikeuksista urakoitsijoille koituvien tappioiden kuolettaminen on heikossa talousilmastossa pitkä prosessi. Riskienhallinta kuntoon Tutki: Ota selvää asiakkaan tilanteesta liiketoiminasta jo yhteistyöhön ryhtyessäsi. Pienen yrityksen on toisaalta vaikeaa ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa syvällisesti. Antti Lojamo, KPMG Hajauta: Vaikka yritys olisi syntynyt yhden suuren asiakkaan alihankkijaksi, etsi aktiivisesti uusia avauksia. Liian usein jäädään ison asiakkuuden synnyttämään tyytyväisyyden tilaan, joka luo sisäänrakennettua riskiä. Antti Lojamo Seuraa: Pysy selvillä asiakkaiden taloustilanteesta, keskustele ja viesti. Kiinnitä huomiota pieniinkin viivästyksiin maksuissa. Tapaamisissa voi aistia asiakasyrityksen johdon tunnelmia. Tuomo Salmi, Deloitte Varaudu: Mieti etukäteen, miten minimoit suuren asiakkaan mahdollisen kaatumisen aiheuttamat vahingot. Jos tilanne tuntuu epävarmalta, lyhennä esimerkiksi maksuaikaa. Valmiiksi mietittyä on helpompi toteuttaa kuin paniikki päällä. Tuomo Salmi Suunnittele: Pyri järjestämään asiasi niin, ettei suurasiakkaan konkurssi vie yritystäsi perikatoon. Pienissä pk-yrityksissä johdolla on usein hyvä ymmärrys asiakkaista, mutta ei tarpeeksi aikaa katsoa tulevaisuuteen strategisesti. Antti Lojamo

7 Uutiset 7 Sairauslomatodistus puhelimessa mitä ihmettä? Ilmiön laajuus on mysteeri, sillä etänä kirjoittamista ei merkitä sairauslomatodistukseen. Hannu Hallamaa Kun työntekijä ei kahden viikon sairausloman jälkeen palannut töihin, helsinkiläinen yrittäjä Monika Pöldkivi hämmentyi. Hän otti yhteyttä työntekijään ja kysyi kirjallista todistusta sairausloman jatkosta. Työntekijä kertoi, ettei saanut lääkärilleen aikaa ja ilmoitti tapaavansa tämän myöhemmin. Sanoin, että jos sinulla ei ole todistusta, sinun pitää tulla töihin. Kun kysyimme häneltä todistusta, hän vastasi tekstiviestillä, että lääkäri lähettää sen kotiin, Pöldkivi kertoo. Työntekijä oli hänelle kirjoitetun kahden viikon sairausloman jälkeen poissa kaksi päivää. Näistä päivistä hän toimitti lähes viikko töihin palaamisen jälkeen todistuksen, joka oli kirjattu ensimmäiselle lisäpäivistä. Lääkäri ei ole työntekijää tavannut silloin, eikä edes puhunut hänelle, Pöldkivi ihmettelee. JARKKO VIRTANEN Epäilykset heräsivät. Yrittäjä Monika Pöldkivi haluaisi tietää, kuinka yleistä sairausloman kirjoittaminen puhelimitse on. Pöldkivi on aiemminkin epäillyt työntekijöille kirjoitetun sairauslomatodistuksia ilman, että kirjoittaja on heitä henkilökohtaisesti tavannut. En ole postissa kotiin lähetettyihin todistuksiin aiemmin reagoinut, mutta tässä tapauksessa oli muitakin seikkoja, kertoo yrittäjä epäilysten heräämisestä. Ei ole oikein, että sairauslomatodistus kirjoitetaan näkemättä henkilöä. Etenkin, jos kyseessä on henkilö, joka on ollut poissa töistä jo kaksi viikkoa. Luotettavuus koetuksella. Sairausloman määräämisen pitäisi aina perustua luotettavaan lähteeseen tai määrääjän omaan arvioon henkilön terveydentilasta. Sama koskee todistusta, joka annetaan sairaan lapsen hoitamista varten, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Harri Selin. AVI puuttui Hämeenlinnassa 2012 käytäntöön, jossa todistuksia kirjoitettiin puhelimitse. Todistuksessa pitää olla vähintään kirjattuna se, että se on kirjoitettu puhelinkeskustelun perusteella, Selin toteaa. Selin ymmärtää, että esimerkiksi tarttuvan sairauden saaneelle lapselle kirjoitetaan todistus puhelimitse. Näin tehdään esimerkiksi Lahden seudulla. Käytännössä on kuitenkin ongelmia, jotka pitää ratkaista. Kuka arvioi lapsen tilanteen, kuka on hoitovastuussa? Jos kirjoitat sairausloman, olet sairauslomasta jollakin tavalla vastuussa, Selin sanoo. Siitä, kuinka laajasti lääkärintodistuksia Suomessa puhelimitse kirjoitetaan, ei ole terveydenhuoltoa valvovalla Valviralla tietoa. Ilmoituksiakaan ei voi kertyä, jos todistuksessa ei ole mainintaa asiasta. Selinin mielestä sairastuneen puhelinsoitto ei ole lääkärille luotettava lähde, vaikka muitakin mielipiteitä on. Olisi syytä saada asiaan valtakunnallinen suositus, Selin sanoo. Ajassa: Turvallista myyntiä, yrittäjä Suomen Asiakastiedon ammattilaiset antavat rahanarvoisia neuvoja ja ideoita siihen, miten yrittäjä voi turvalllisesti nostaa myyntiä. Kyse on luotettavista asiakasvalinnoista, joka toimii koko asiakkuuden elinkaaren ajan. Helsingin Yrittäjien After Work -sarjan koulutustilaisuus toteutetaan 22. tammikuuta klo Asiakastiedon tiloissa, Työpajankatu 10 A, Helsinki. Koulutukseen mahtuu 30 nopeinta ilmoittautujaa. Onko Google hanskassa? Google AdWords on suurin ja käytetyin verkkomainonnan järjestelmä. AdWords-hakukonemainonnalla tavoitat tehokkaasti hakukoneesta tietoa etsiviä asiakkaita juuri silloin, kun he etsivät vastausta sellaisiin kysymyksiin, joihin sinulla on hyvä vastaus. Vastoin monien käsitystä, Google AdWords -mainonnan voi hoitaa omatoimisesti kohtuullisella työpanoksella. Aiheesta lisää kertoo kouluttaja Jari Juslén Yrittäjien järjestämässä Webinaarissa 30. tammikuuta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: koulutuskalenteri Varmista paikkasi Seinäjoelle Perinteinen Kunnallisjohdon seminaari pidetään ensi toukokuun puolivälissä Seinäjoella. Seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. Yhteistyön perimmäinen tarkoitus on vaikuttaa siihen, miten lopulta työpaikat Suomessa turvataan. Vaikka tilaisuuteen on vielä aikaa, kannattaa paikat varata ajoissa, Kunnat vetkuttelevat yhtiöittämisselvitysten kanssa 1/2014 Riikka Koskenranta Helsinki käy läpi liikelaitoksiaan yhtiöittämisvelvoitteen vauhdittamana. Tampere on puolestaan viime vuosina perannut liikelaitoksiaan. Pääosa kunnista jättää selvityksen teon aivan viime tinkaan. Kuntalain velvoitteen siirtymäaika päättyy 31. joulukuuta Esimerkiksi Helsingissä ruokapalveluja tarjoavan Palmian mahdollista yhtiöittämistä käsiteltiin 9. joulukuuta kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Kaupungin virkamiehet ovat laskeneet, että jos päädytään yhtiöittämiseen, aikataulu edellyttää valtuuston käsittelevän yhtiöittämisasian viimeistään maaliskuussa. Kuntalain yhtiöittämisvelvoite edellyttää kuntaa yhtiöittämään sellaisen toiminnan, jossa kunta selkeästi toimii kilpailluilla markkinoilla. Mikäli liikelaitos tuottaa palveluita vain kunnalle itselleen, tällöin yhtiöittämisvelvoitetta ei ole. Nyt kunnissa on hyvä sauma tarkastella kaikkea liikelaitosten tai yhtiöiden puitteissa olevaa toimintaa ja vetäytyä Missä mennään markkinoilta itse pois, ulkoistaa toimintaa ja tilata tarvittavat palvelut markkinoilta, jos sellainen on mahdollista, Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala korostaa. Tampereen kaupunki aloitti liikelaitosten yhtiöittämiset vuonna Liiketoimintajohtaja Kristiina Michelsson kertoo Tampereen tehneen lii- Kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaika päättyy 31. joulukuuta Hallitusohjelman mukaan kuntakonserneilla on liki 2000 konserniyhtiötä omistuksessaan, tosin kaikki eivät toimi markkinoilla eikä kunta ole kaikissa pääosakas. Liikelaitoksia on yhteensä vajaa 200. Lain noudattamista valvoo kilpailu- ja kuluttajavirasto. FCG Konsultointi Oy tekee myös liikelaitosten yhtiöittämis- ja organisointitapaselvityksiä. Johtaja Aija Tuimalan mukaan selvitystyö on käynnissä 5 10 kunnalle. FCG on Kuntaliton omistama yhtiö. kelaitosten toiminnasta selvityksiä, joissa on esimerkiksi arvioitu, mitkä toiminnot on tarpeen tehdä omana tuotantona. Teimme muun muassa Tampereen Ateriasta selvityksen. Siinä arvioimme omaa toimintaa, sen laajuutta, sen taloudellista kyvykkyyttä, hinnoittelua ja markkinatilannetta toimialalla. Teimme esityksiä vaihtoehtoisista malleista toiminnan järjestämiseksi. Aterian osalta esitimme kaupunginvaltuustolle, että henkilöstöravintolatoiminta ulkoistettaisiin. Näin toimittiin ja nyt palveluita tarjoaa kaksi ulkopuolista firmaa, Michelsson jatkaa. Tampereella jatkaa seitsemän liikelaitosta. Meillä ei ole tällä hetkellä painavia syitä lain perusteluiden näkökulmasta yhtiöittää jäljellä olevia liikelaitoksiamme. Seuraava Numero ILMESTYY YRITTÄJÄN ASIAT kohdallaan Lohjalla Katso vapaita toimitiloja tai kaupungin tontteja Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen

8 8 Uutiset Suorat Joulu vauhdittaa apteekkishoppailua 1 Moni huippu-urheilija miettii yrittäjänuraa Kysymys: Apteekeissa ovi käy joulukuussa tiuhempaan kuin muulloin. Mistä se johtuu, Avainapteekkien toimitusjohtaja Kim Nummila? Vastaus: Apteekkien asiakasmäärä kasvaa joulukuussa tavallisesti prosenttia. Siihen on kaksi selitystä. Ensinnäkin lääkeostojen asiakaskohtainen Kela-korvaus on sidottu kalenterivuoteen. Toiseksi apteekeissakin shoppaillaan joululahjoja. Pitkin vuotta näkyy muulloinkin myyntipiikkejä, mutta ne johtuvatkin sitten lähinnä Suomeen osuvista flunssa-aalloista. 2 Kysymys: Mistä Kela-piikki tulee? Sairastavatko ihmiset muka enemmän joulukuussa kuin muulloin? Vastaus: Syy löytyy ajoituksesta. Kun henkilökohtainen 670 euron omavastuu Kela-korvattavista lääkkeistä on ylitetty, haetaan loppuja reseptilääkkeistä ennen kuin uusi Kela-kausi alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Syy tavanomaista vilkkaampaan kaupankäyntiin on siis asiakkaan kannalta taloudellisuus. 3 Kysymys: Mitä lahjashoppailija löytää apteekista? Vastaus: Esimerkiksi apteekkikosmetiikkaa. Monia tuotesarjoja pakataan näyttäviin lahjapakkauksiin. Erityisen suosittuja ovat käsien- ja jalkojenhoitotuotteet, erilaiset kosteusvoiteet ja suihkutuotteet. Lääkkeettömien tuotteiden myynti vaihtelee paljon apteekin sijainnin mukaan. Etenkin isoissa kauppakeskuksissa, missä ihmiset muutenkin shoppailevat, apteekin joulukuun myynnistä merkittävä osa on juuri lääkkeettömiä lahjatuotteita. Maaseudulla se ei ole niin yleistä. Jotkut apteekit myyvät myös lahjakortteja. Kim Nummila Huippu-urheilija on kuin yksityisyrittäjä. Molemmissa tarvitaan tavoitteellisuutta, itsensä markkinointia ja pitkäjänteisyyttä. Riikka Koskenranta Haaga-Helian ammattikorkeakoulu tarttui huippu-urheilijoiden ja yrittäjäjärjestöjen piiristä nousseeseen kysyntään yrittäjäkoulutukselle. Huippu-urheilijoiden koulutushanke starttasi syksyllä 19 opiskelijan voimin. Entinen koripalloilija Maurizio Pratesi hioo opinnoissaan jo toiminnassa olevaa liikeideaansa. M.P Diversity Management on työllistänyt Pratesia sivutoimisesti reilun vuoden ajan. Teen konsultointia monikulttuurisuustiimityön, ja ylipäätään tiimityöskentelyn, tehostamiseksi. Sain tosi hyvän palautteen ensimmäisistä pitämistäni työpajoista Haminan kaupungille ja Itellalle. Olen kuitenkin vielä palkkatyössä. Arkityöstä poisjääminen vaatii vielä lisää uskallusta. Ulkomailla seitsemän vuotta pelannut Pratesi lopetti uransa vuonna Hän on tyytyväinen, että meni urheilu-uran jälkeen ensiksi palkkatöihin. Nyt sivutoimisena yrittäjänä, ja ehkä myöhemmin täysipäiväisenä sellaisena, hän voi käyttää eri vaiheissa kertyneitä taitojaan hyväksi. Huippu-urheilija on Pienpanimoilla pyyhkii hyvin Pienpanimot ovat ainoana toimijana olutmarkkinoilla pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttaan tänä vuonna. Riikka Koskenranta Saimaan Juomatehtaan toimitusjohtaja Pertti Oksa kertoo yhtiön kasvattaneen myyntiään viime ke- väästä, jolloin yritys tuplasi tuotantomääränsä tuotantotilojen laajennuksen avulla. Oksalla on myös ruokaravintolatoimintaa, muun muassa Helsingissä. Tämä vuosi tulee olemaan ravintolamyynnissä samanlainen kuin viime vuosi. Yritykset ovat lähteneet pikkujouluissa hitaammin liikkeelle kuin aiemmin. Euromäärissä kiristellään juomien osalta. Vaikea ensi vuosi. Oksa povaa kuitenkin ravintola-alalle mustaa vuotta Uskon, että ensi vuosi tulee PEKKA SIPOLA olemaan ravintolabisneksen musta vuosi, kun matkustajatuonti Virosta on jo ohittanut vuoden 2007 luvut sekä taantuma vaikuttaa ravintoloihin. Alkoholijuomamyynti tulee kuihtumaan, jos ei alkoholipolitiikassa ja maahantuonnissa tapahdu muutosta. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan mukaan omakustannepikkujoulut ovat yleistyneet sekä tilaisuudet, jossa yritys maksaa ruoan, mutta työntekijät maksavat loput omasta pussistaan. Tämä tarkoittaa, että ravintoloiden pikkujoulumyynti laskee yritysten säästöpaineiden takia. kuin yksityisyrittäjä, sanoo IFK:ssa tämän kauden pelaava jääkiekkoilija Henrik Forsberg. Urheilijan pitää markkinoida itseään ja löytää oikea seura, missä pelata. Itseluottamus ja menestys. Alppihiihtäjä Marcus Sandell on parhaillaan leirillä Coloradossa eikä yrittäjäksi hyppääminen ole vielä ajankohtaista pitkään aikaan. Mutta opiskelu maistuu. On hauskaa kehittyä ihmisenä muuallakin kuin rinteessä. Urheilu-ura on opettanut muun muassa itseluottamuksen vaikutuksen menestykseen, mikä on tärkeää yrittäjällekin. Forsbergin katse on toki vielä vahvasti jääkiekossa. Liikeideoita olen vasta pyöritellyt opinnoissa, mutta työskentelen tulevaisuudessa mielelläni urheilun parissa. Yrittäjyys on ollut vahvasti arjessani mukana pienestä pitäen, sillä vanhempani ovat olleet yrittäjiä. JERE LAUHA Pienestä kiinni. Urheiluuran jatko voi olla kiinni yhdestä loukkaantumisesta. Olin viime talven jälkeen pitkällä sairauslomalla, ja silloin olin työelämässä mukana. Opiskelu on varautumista siihen urheilun jälkeiseen tulevaisuuteen. Opiskelu urheilun ohella on tehnyt minulle hyvää, ja se on mielenkiintoista, Forsberg pohdiskelee. Alppihiihtäjä Marcus Sandell toivoo jatkavansa rinteissä vielä pitkään, vuoden 2022 olympialaisiin ja sen jälkeisiin MM-kisoihin. panimomies. Pertti Oksa on tehnyt mittavia investointeja.

9 Uutiset 9 Kuka? Yrittäjäaikeet? PEKKA SIPOLA Sami Välikangas Varmista yrityksesi näkyvyys! Arkityöstä poisjääminen vaatii vielä lisää uskallusta. Maurizio Pratesi 38-vuotias entinen huippukoripalloilija, sivutoiminen yrittäjä Tomi Natri Olen kiinnostunut yrittäjyydestä, aion ennen sitä kartuttaa kokemusta liikemaailmassa. Marcus Sandell 26-vuotias alppihiihtäjä Yrittäjyys kiinnostaa minua, mutta se ei ole vielä kirkossa kuulutettua. Henrik Forsberg 28-vuotias puolustaja IFK:ssa Bisnesideoita laidasta laitaan >Haaga-Heliassa alkoi elokuussa ensimmäistä kertaa Urheilijasta yrittäjäksi -hanke. Bisnesideat eivät nouse pelkästään huippu-urheilun piiristä. Huippu-urheilijoilla on kansainvälisiä verkostoja, ja sitäkin kautta tulee erilaisia mahdollisuuksia oman yritystoiminnan käynnistämiseen. On äärimmäisen tärkeää, että toimimme hankkeessa yli urheilulajirajojen. Myös yhdessä yrittäminen on urheilijoille ominaista, koulutusohjelman opinto-ohjaaja Auli Pekkala kertoo. Haaga-Heliassa on kaikille opiskelijoille avoin startup-koulu, jossa saa sparrausta yritysideaansa. Jokainen em. koulutusohjelmassa opiskeleva saa lisäksi henkilökohtaisen mentorin sparraamaan liikeidean kehittämisessä. Kampaamoilla tukalat oltavat Kunta-alan kumppanit kohtaavat Kuntatalo, Helsinki Osastopaikat ja yhteystiedot: markkinointipäällikkö Maritta Mäkelä puh , Ennätysmäärä kampaamoja on lopettanut vuoden aikana. Hiusyrittäjien mukaan tilanne on pahempi kuin 1990-luvun lamassa. Liikkeiden lopettamiset alkoivat viime vuoden loppupuolella ja tämä vuosi on ollut ihan hirveä, harmittelee Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila. Tilastokeskuksen tiedot tulevat aikanaan jälkijunassa. Osa yrityksistä lopettaa konkurssin kautta, osa toiminimiyrittäjistä vain lopettaa toiminnan. Koskaan aiemmin ei ole ollut työnhakijoina yhtä paljon yrittäjiä kuin tänä päivänä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhteen vapaaseen paikkaan oli 83 hakijaa, joista 30 oli yrittäjää. Laurilan mukaan kampaamoiden ahdinko näkyy joillakin alueilla kaupunkikuvassakin, kuten Salon seudulla, jossa on ollut isoja irtisanomisia luvun lamassa lähes yritystä lopetti ja vajaat 50 prosenttia työntekijöistä irtisanottiin. Nyt on jo yli tuhat yritystä lopettanut, toki nyt on yrityksiäkin enemmän kuin silloin. Tämä taantuma tuntuu kestävän pidempään kuin 1990-luvulla. Ensimmäinen päivä tammikuuta lähtien myyjällä, myös kampaamoissa, on velvollisuus tarjota asiakkaalle kuitti käteis- ja korttimaksuista. Kuitin tarjoamisen laiminlyönnistä voi seurata euron laiminlyöntimaksu.

10 10 Uutiset Varieteesta ALEKSI POUTANEN vaihtelua arkeen Timo Kulmakko kuvailee soittavansa taikuuden iskelmää. Varietee kukoisti Suomessa 1950-luvulla ja kuihtui pikkuhiljaa. Nyt Kulmakko tahtoo tuoda illuusion ja taikuuden estraditaiteen takaisin suomalaisyleisölle. Siihen hän on keskittynyt jo kymmenen vuotta. Yleisö lämpiää pikkuhiljaa. Hia Sjöblom juttutuulella Miten hurahdit taikuuteen? Kasvoin Rovaniemellä opettajatalon pihapiirissä. Kävimme katsomassa vierailevia sirkuksia ja tivoleita. Olin kuuden vanha, kun äitini luki minulle Solmu Mäkelän taikakirjaa. Olin myyty! Myöhemmin seurasin taikurimestari Reijo Salmisen esityksiä. Hän kertoi minulle myös taikuuden filosofiasta ja esittämisen vaativasta taidosta. Kuka? Timo Kulmakko Ammatti: Taikuri, viihteen monitaituri, tuottaja, juontaja ym. Perhe: Kolmannen polven poikamies Tunnettu: Pikkukakkosen Timo Taikurina Palkittu: Vuoden Taikuri 1998 ja 2006 Yritys: Colmann Production Oy vuodesta 2003 Motto: Ars longa, vita brevis! Mistä löydät varieteen esiintyjät? Kierrän seuraamassa esityksiä ja solmin samalla ohjelmakontakteja. Olen viimeisen viiden vuoden aikana nähnyt toistasataa kansainvälistä varieteeta Keski-Euroopassa, missä Saksa on vahvinta varietee-aluetta. Parhaimpia tähtiä voi joutua houkuttelemaan ja odottelemaan vuositolkulla. Tämän vuoden Varietee Magican tähdistä Michael ja Melanie Giles sekä hauskuttava jonglööri Mike Goudeau löytyivät Las Vegasista ja notkeista notkein Elayne Kramer tulee Argentiinasta. Luonnollisesti tähdet valitsevat sopimuksista parhaimmat. Viime hetken muutoksiin täytyy koko ajan varautua. Aikataulujen kanssa pelaaminen on osa työtä. Monet muistavat sinut pikkukakkosen Timo Taikurina. Onko taikuus totta? Taikuus on katsojan silmissä ja mielessä. Varietee on tämän päivän taikuutta. Juonnan esityksen, esittelen taiteilijat ja teen itsekin muutaman tempun illan aikana. Timo Taikurina vierähti monta vuotta. Se loppui, mutta taikuus säilyy. Mikä ero on sirkuksella ja varieteella? Sirkus esiintyy teltassa. Olin viime talven Sirkus Finlandian seremoniamestarina. Kokemus oli mielenkiintoinen. Varietee tapahtuu estradilla. Se on tarinaa ja hienoja hetkiä. Varietee tarkoittaa jo sanana vaihtelua. Show`ssa voi olla sirkusta, varieteeta ja paljon muutakin. Onko kiertueelämä rankkaa? Tämän vuoden kiertue on viiden viikon pituinen. Mukana kulkee yhdeksän ihmistä ja tavaroita kuljettava kuorma-auto. Esityspaikkoja on kolmisenkymmentä Rovaniemeä myöten. Argentiinattaren avustajana on hänen isänsä. Jonglööri on tuonut mukanaan poikansa, joka halusi tavata Joulupukin Napapiirillä. Kiertue-elämä vaatii jatkuvaa järjestelyä. Se on elämäntapa. Lyökö varietee leiville? Kilpailen maailman suurten tuottajien kanssa. Vaikka Suomesta puuttuu kiinteä varieteen esityspaikka, valtteina ovat taiteilijoille tarjottavat hyvät olosuhteet ja esiintymispaikat. Esitys on enemmän kuin temppu. Se on kokonaisuus. Unelmoin joskus siitä, että teen kuukausipalkalla työtä ohjelma-agenttina. Talouden taantuma tuntuu alalla. Toisaalta nyt juuri tarvitaan irtiottoja arjesta. Varietee on hyvä lääke. Monet firmat tuovatkin asiakkaita ja henkilökuntaa esitykseen. Tarjoan yrityksille viihdettä henkilökunta- ja asiakastilaisuuksiin ja ohjelmakokonaisuuksia ääni- ja valotekniikkaa myöten. Esiinnyn myös messuilla ja olen tehnyt tuote-esittelyjä. Itse asiassa varieteen tuottaminen on jatkuvaa selviytymistarinaa, jonka paras palkka on salillinen raikuvia aplodeja.

11 Uutiset 11 Liike-elämän tuulissa kannattaa tarttua tarjoukseen. Soneran yritysasiakkaana: Puhut, viestittelet ja surffaat samaan kiinteään kuukausihintaan Suomessa, pohjolassa ja Baltiassa. Eli budjetti pitää. Käytössäsi on luotettava verkko, josta suuri osa huippunopeaa 4G:tä. Olet tutkitusti tyytyväisten yritysasiakkaiden joukossa. Sopiva Yritys paketti sisältää 1000 min puhetta 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä supernopea 4G-netti käytön pohjolassa ja Baltiassa Samsung Galaxy Express /kk 24 kk sop. ALV 0 % Samsung Galaxy Note /kk 24 kk sop. ALV 0 % Sonera tarjoaa Samsung Galaxy Note3:n ostajalle Galaxy Gear -älykellon ilman lisämaksua. Useita värivaihtoehtoja. Kampanja voimassa vuoden 2013 loppuun asti Vain yritysasiakkaille. Hanki omasi: Sonera Kaupat soita numeroon

12 Läpi mustan lcd-pane 12 RAVISTAJAT ALEKSI POUTANEN Multitouch tekee ainutlaatuisia monikosketusnäyttöjä vanhassa autotehtaassa. Hannu Hallamaa Miehen sormenpäät koskettavat näyttöruudun pintaa. Näyttö tunnistaa sormet kädeksi, ja avaa valikon. Vieressä toinen mies lyö sormenpäänsä kiinni ruutuun ja vetää videoikkunan valtavan kokoiseksi. Teknologiajohtaja Tommi Ilmonen ja toimitusjohtaja Petri Martikainen avaavat kuvia ja videoita valtavalla yhteen liitetyistä kosketusnäytöistä kootulla älykkäällä pinnal- la. Juuri älykäs pinta, jonka saa aikaan kosketusnäytön sisuksista löytyvä konenäkö, erottaa Multitouchin kilpailijoista. Meillä ei ole kilpailijoita, kun tehdään suuria useista monikosketusnäytöistä koostuvia näyttöseiniä, toteaa Martikainen. Multitouchin tarina sai alkunsa vuonna 2007, kun Ilmonen työskenteli Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteisessä Hiit-instituutissa. Tehtäväksi tuli kehittää jotain isoa ja hienoa suuria joukkotapahtumia varten. Totesimme tarvitsevamme ison kosketusnäytön. Hämmästyimme, kun sellaista ei kaupasta löytynyt, Ilmonen kertoo. Laite piti siis tehdä itse. Kun työryhmä laittoi verkkosivuilleen videoita prototyypin toiminnasta, alkoi puhelin soida. Verkkosivulla ei ollut yhteystietoja, joten ostohalukkaat joutuivat hieman ponnistelemaan tekijöiden tavoittamiseksi. Koska kysyntää selvästi löytyi, perustettiin Multitouch, kertoo Ilmonen. Sama ajatus oli keksitty aiemmin muuallakin, mutta kukaan ei ollut saanut sitä toimimaan. Tommi Ilmonen Hämmentävä löytö. Yhtiön ensimmäiset laitteet perustuivat taustaprojektioteknologiaan, joka ei tarjonnut kummoisia kasvunäkymiä. John Evans ehdotti, että tehdään sama lcd-paneelilla. Sanoin hänellle, ettei konenäyttö toimi mustan panelin läpi. Huomasimme kuitenkin, että infrapunavaloa tulee läpi juuri riittävä määrä, Ilmonen myhäilee. Syyskuussa 2008 yritys sai ensimmäisten lcd-laitteiden prototyypit valmiiksi ja julkaisi materiaalit verkossa. Taas puhelimet soivat, ja yritys sinkosi huimalle kasvu-uralle. Sama ajatus oli keksitty aiemmin muuallakin, mutta kukaan ei ollut saanut sitä toimimaan. Mekin jouduimme jonkin aikaa hakkaamaan päätämme harmaaseen kiveen, kertoo Ilmonen. Sitä on yritetty kopioida, mutta toimintatapaa on vaikea toteuttaa, mies myhäilee. Lcd-paneelin takaa löytyy joukko kameroita, jotka havaitsevat, mitä ruudun pinnalle asetetaan. Sormenpäiden lisäksi syöttölaitteina toimii esimerkiksi IR-kynä tai mustavalkoisella kuviolla varustettu koodilätkä. Näytöllä voi olla niin monta käyttäjää kuin sen ääreen fyysisesti mahtuu, Martikainen toteaa. Teknologia on vaikuttavaa Martikainen kertoo tyytyväisenä monen vieraan juuttuneen yrityksen esittelytiloihin tuntikausiksi. Valtava potentiaali. Tällä hetkellä tyypillinen asiakas on suuryritys, joka käyttää näyttöä myynti- ja markkinointitarkoituksiin. Suurien näyttöseinien avulla tietoa saa esille näyttävästi ja helposti muokattavasti, joten Multitouch on tehnyt toteutuksia konsulttiyrityksistä korkeakouluihin. Toinen merkittävä segmentti ovat yritykset, jotka korvaavat näytöllä fläppitaulun. Vaatimustaso on kova, näytön tuntuman pitää olla yhtä hyvä kuin mihin tableteissa on totuttu, sanoo Martikainen. Suurien kosketusnäyttöjen kysyntä kasvaa maailmalla huikeaa vauhtia, prosenttia vuodessa. Multitouch haluaa pysyä kasvussa mukana. Julkisilla paikoilla olevat näy-

13 13 Ravistajissa mukana: elin töt muuttuvat interaktiivisiksi, Martikainen toteaa. Kilpailussa monikosketusnäyttökakusta on mukana suuria toimijoita, esimerkiksi Microsoft ja 3M. Multitouch kuitenkin uskoo teknologiseen osaamiseensa ja ketteryyteensä. Näin Ravistajatsarja etenee Suomessa on hyvä tehdä OSA 10/10 Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle. Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu), Atma Trade (syyskuu), Smartum (lokakuu) ja Onnibus (marraskuu). Multitouch pähkinänkuoressa Multitouch perustettiin vuonna Yrityksen juuret ovat korkeakoulumaailmassa. Yrityksen päämaja on Helsingissä, jossa sijaitsee myös tuotekehitysosasto. Lisäksi toimistot New Yorkissa, Kaliforniassa ja Singaporessa. Multitouch valmistaa konenäköön perustuvia monikosketusnäyttöjä. Yhtiöllä on globaali jälleenmyyntiverkosto. Perustaja Tommi Ilmonen on yrityksen teknologiajohtaja ja suurin omistaja. Ei pelkkä kosketusnäyttö. Multitouchin teknologiajohtaja Tommi Ilmonen (oik.) ja toimitusjohtaja Petri Martikainen ovat ylpeitä näyttöjen älykkäästä pinnasta. Yrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli 7,1 miljoonaa euroa. Multitouch sijoittui Deloitten EMEA Technology Fast 500 -listalla sijalle 31. Viidessä vuodessa kasvua on kertynyt prosenttia. Tänä vuonna liikevaihto kasvaa prosenttia. Multitouchin näyttöjä on myyty puoleensataan maahan. Viime vuonna yritys myi noin 600 näyttöä, tänä vuonna luku on noin tuhat. Näytöt valmistaa aasialaisista komponenteista suomalainen alihankkija. Tavoitteena on kattava markkinajohtajuus, Ilmonen myhäilee. Multitouch suunnittelee ja valmistuttaa laitteensa Suomessa, komponentit tulevat Aasiasta. Yritys pitää majaa Helsingissä vanhassa kuorma-autotehtaassa. Uusia laitteita suunnitellaan ja prototyyppejä valmistetaan samassa tilassa. Martikaisen mukaan on erittäin tärkeää, että tuotekehitysväki voi heti kokeilla innovaatioitaan raudalla. Tällaista korkean teknologian ja teollisen tekemisen yhdistelmää pitäisi Suomessa olla enemmänkin. >Multitouch on tänä vuonna onnistunut kasvamaan Aasian ja Amerikan markkinoilla, kertoo toimitusjohtaja Petri Martikainen. Myynti kaksinkertaistuu, kun Euroopassa kasvua ei juuri saada. Jos julkiseen tilaan asennettu näyttö on kosketettavissa, sen on oltava interaktiivinen, Martikainen kuvaa aasialaista ajatustapaa. Vaikka yrityksen toiminta on erittäin kansainvälistä ja markkinoista valtaosa kaukana Suomesta, pysyy Multitouchin pääkonttori ja tuotekehitys kotimaassa tulevaisuudessakin, Martikainen toteaa. Kiitos kuuluu Nokian luomalle infrastruktuurille. Täältä löytyy hyviä, osaavia työntekijöitä. Ja osaaminen on tasaista ihmiset pystyvät tekemään sen, minkä lupaavat. Entä milloin konenäköön perustuvat kosketusnäytöt tulevat koteihin? Sitä Multitouch ei lähde ennustamaan. Pöytätasoon sijoitetulle näytölle, joka esimerkiksi tunnistaa sille asetettavan esineen, kun on helppo keksiä monia käyttötarkoituksia. Nyt edukkain malli maksaa euroa. Hintatason painaminen kuluttajille sopivaksi ei ole ylivoimaista, Martikainen sanoo arvoituksellisesti. Multitouch osaa teknologian ja myymisen >Ravistajien asiantuntijaraati suitsuttaa monikosketusnäyttöjä valmistavan Multitouchin kykyä viedä ainutlaatuinen innovaatio maailmanmarkkinoille. Multitouch on sekä teknologisesti että kasvajana Suomen huippusarjaa. Tuotteella on merkittävää uutuusarvoa markkinoilla. Yrityksellä on kyky kaupallistaa tekninen osaaminen, tiivistää Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä. Hiekkanen-Mäkelän mukaan liikevaihtonsa lähes kokonaan ulkomailla tekevä Multitouch on erinomainen esimerkki Tekes-Finnvera-Finpro-yhteistyön toiminnasta ja aktiivisen verkottumisen voimasta. Todellinen ravistaja. Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi jatkaa samaa Arto Kämppi veisua. Multitouch edustaa erinomaisesti suomalaista hightech-osaamista, jossa on onnistuttu kaupallistamaan teknologia ja myymään sitä yli 50 maahan. Yrityksen kasvu on ollut huikeaa viimeisten viiden vuoden aikana. Yritys, joka ravistelee piintynyttä mielikuvaa siitä, että suomalaiset eivät osaa markkinoida ja myydä. Sarjayrittäjä Marko Parkkinen pitää Multitouchia hyvänä esimerkkinä siitä, Marko Parkkinen kuinka hyödynnetään ihmisten elektroniikalle asettamien uusien vaatimuksien tuomia mahdollisuuksia. Digitalisoituminen tuo mahdollisuuksien ylitarjontaa jokaisella toimialalla. Multitouch on tarttunut todella mielenkiintoiseen tilaisuuteen. Ihmisten tavoittamisen jatkuva vaikeutuminen yhdistettynä digitalisoitumiseen antaa taatusti Multitouchille tilaa kasvaa merkittävästi. Kolme pointtia Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: Ääniä annettu Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys on keskittynyt näyttöihin ja sovelluskehitysalustoihin. Näyttöjen laatu on erinomainen, kuten myös tuotteiden toimivuus. Näyttöjä myydään jälleenmyyjien lisäksi suoraan loppukäyttäjille. Asiakas voi tilata näyttöseinän Multitouchilta tarkoitukseen räätälöitynä. Jälkimarkkinat hoidetaan kunnolla. Asiakas arvostaa, kun tukipalvelussa vastaa henkilö, joka todella tuntee tuotteet.

14 Uutiset 14 ALEKSI POUTANEN Markus Torkki: Erilaisten vastustajien kanssa kehittyy Hia Sjöblom Emme vaimoni, Minnan, kanssa ole koskaan pelanneet tennismatsia vastakkain eikä se ole tullut kummallekaan edes mieleen. Pelaamme pisteitä ja pelejä, mutta emme laske niitä yhteen. Vaimolla, entisenä ammattilaiskisoja kiertäneenä pelaajalla, voitontahto on tosi luja. Saamme yhdessä hyviä pelejä aikaiseksi ja pelaammekin toisinaan nelinpeliparina. Tenniksen löysin puolisoni kautta vuonna Minulla olikin aluksi oma henkilökohtainen valmentaja. Hänellä on kokemusta valmentamisesta opiskeluajoilta. Ensimmäisenä vuotena pääasiassa treenasimme, sitten peli muuttui pallotteluksi ja erilaisten kuvioiden pelaamiseksi. Hän on taas alkanut pelata kilpaa, muun muassa sarjatennistä. Pidän pallopeleistä ylipäätään; tykkään pelata pisteitä. Tenniksessä samalla kun itse kehittyy, haasteet muuttuvat. Kun lyönnit kovenevat, tulevat eteen uudet haasteet. Tenniksessä on myös mahtavaa, että sitä pystyy pelaamaan melkein missä vain. Ulkopelaaminen on ihan kuin eri laji: on mahtavaa pelata auringon paistaessa. Eikä mukaan tarvita muuta kuin tossut ja maila. Tennis on myös tuonut paljon uusia ystäviä. Mielestäni lomilla on kiva viettää aikaa tennis-klubeilla, esimerkiksi Espanjassa, Keski-Euroopassa ja Amerikassa. Klubeilla pääsee keskustelemaan paikallisten kanssa, tällöin kieli on kaikilla sama. Kesäisin venereitit valikoituvat osaksi tenniskenttien sijainnin perusteella. Katsomme Googlen kartasta, löytyykö tenniskenttiä. Kerran Taalintehtaalla satelliittikuvan tieto ei pitänyt aivan paikkaansa: löysimme metsittyneen kentän tehtaan vanhalta virkistysalueelta. Minulla on kaksi aika perus-wilsonia. Olen miettinyt uusien mailojen ostoa, kun pelaamiseni on kehittynyt. Jänteillä ja gripin kunnolla on suuri merkitys mailassa. Pelaan kaksi kolme kertaa viikossa. Lomalla saatan pelata joka päivä, joskus jopa kaksi kertaa päivässä. Mökillämme on pieni tenniskenttä. Meillä on vaimoni kanssa vakiovuoro. Lisäksi pelaan hallisarjaa ja välillä satunnaisten pelikavereiden kanssa. Juuri erilaisten vastustajien kanssa pelaaminen kehittää tekniikkaa. Kävimme viime keväänä katsomassa Roomassa Masters-turnauksen. Oli upeaa nähdä tennishuiput kentällä. Tennis toimii vastapainona työelämään ja yrittämiseen. Pelihetki pakottaa irtautumaan arjesta ja työpaineista. Hyvä kunto on töissä jaksamisessa äärimmäisen tärkeä. henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Ict-ratkaisuja usealla paikkakunnalla Markus Torkki oli mukana perustamassa Somic Oy:tä 11 vuotta sitten. Yritys työllistää 30 henkilöä. Somic tarjoaa ict-ratkaisuja ja -palveluita usealla paikkakunnalla Suomessa. Yrittäjä, tee kotisivut helposti! Kotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti. Helppo käyttää. Tarvitset vain tietokoneen ja internet-yhteyden. Edullinen. Voit kokeilla palvelua kaksi viikkoa täysin ilmaiseksi ja sitoutumatta. Jatkossa maksat vain kuukausimaksun. Kotimainen ja luotettava. Kotisivukone-palvelulle on myönnetty Avainlippu-tunnus ja saat palvelua suomeksi. Avaimet käteen. Voit tehdä kotisivut helposti itse tai tilata ne käyttövalmiina Avaimet käteen -palveluna. Alkaen 17,90 /kk (alv 0%) Kokeile ilmaiseksi osoitteessa:

15 Uutiset Kaupungilla: Pidätkö jouluna vapaita? ENPÄ PAHEMMIN. Aattona myydään kukkia puoleenpäivään, joulupäivänä jo huolletaan itsepalvelumyyntipistettä ja ehkä leikataan tulppaaneja. Kaikki eivät olleet hereillä Pankkien arvioiden mukaan vähän yli puolet laskuttajista osallistuu muuntoon, jolla laskuttava yritys ja pankki muuntavat suoraveloitukset asiakkaan puolesta e-laskuksi tai suoramaksuksi. Mahdollisuus osallistua muuntoon päättyi 20. marraskuuta. Tämä ylitti pankkien ennakkoarviot ja johtui erityisesti suurista muuntoon osallistuvista suoraveloituslaskuttajista. Runsaasta viestinnästä huolimatta osa yrityksistä jätti kuitenkin valmistelut viime tippaan eikä ehtinyt muuntoon mukaan. Viranomaiset edellyttävät, että asiakkaille on annettava kahden kuukauden harkinta-aika hyväksyä tai hylätä laskuttajan ehdotus siirtää suoraveloitus automaattisesti e-laskuksi tai suoramaksuksi. Ne laskuttajat, jotka eivät osallistu muuntoon, korvaavat suoraveloituksen paperilaskulla. Asiakas voi halutessaan sopia laskuttajan kanssa jatkossa myös muista laskutustavoista riippuen siitä, mitä maksamisen palveluita laskuttaja tarjoaa. Suoraveloituksen päättymispäivä on 31. tammikuuta Aikataulusta määrätään EU:n asetuksessa. Pankit eivät ota laskuttajien suoraveloitusaineistoja vastaan enää päättymispäivän jälkeen Varsinais-Suomessa yritystä työllistää henkilöä aikaansaaden yli 620 miljoonan euron kunnallisverotuotot alueen kuntiin ja lisäksi muutama sata miljoonaa yhteisöveroina ja valtionosuuksina. Satu Etupaltta, Etupaltan puutarha, Masku EN OIKEASTI. Joulu on kiivain keittiö- ja sisustustarvikkeiden sesonki. Mennään sata lasissa. Välipäivinä päivitän fb:tä ja teen paperitöitä. Helmikuussa huilaan. Eeva Viitaniemi, Idelli Oy, Turku PIDÄN. Levyjen osto ja myynti hiljenee. Ostan itse lahjat aattoaamuna. Syksyllä pidin neljä viikkoa lomaa. Se oli lepoa. Fredrik Johansson, 8raita, Turku KYLLÄ. Olen kolme päivää tekemättä mitään. Syön kinkkua ja olen vaan. Antikvariaatin suurin sesonki on kesällä. Vesa Hörkkö, Brahen Antikvariaatti, Turku

16 16 debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Kaksintaistelu: Mitataanko työvoiman tarvetta Suomessa oikein? Onko siivoustyövoimasta todella pulaa? Kuvioista väänsivät espoolainen siivousalan yrittäjä Pasi Pietilä ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin. Yrittäjyys on pysäyttämätön ilmiö, jonka voima ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. Yrittäjä uskaltaa. Yrittäjyys on työelämän todellinen vapautusliike. Toimitusjohtaja Jari Jokilampi Pirkanmaan Yrittäjässä Toista kertaa ei 400 ihmisen palkkojen takia saa koko maa ajautua kriisin partaalle. Siitä on EK:n ja SAK:n pidettävä huoli. Jos eivät pidä, täytyy kysyä, miksi ne ovat olemassa. Päätoimittaja Reijo Ruokanen Talouselämässä Työvoimahallinnon Ammattibarometrin mukaan Uusimaa on siivousalalla työvoiman vaikean saatavuuden aluetta. Meille haetaan kuitenkin töihin tasaiseen tahtiin. Iso osa hakijoista on ulkomaalaistaustaisia. Niin ovat pääkaupunkiseudulla meidän työntekijöistämmekin yli puolet. Hakijoita siis on, vaikka barometri toisin väittääkin. Mutta miksi ihmeessä joukossa on niin vähän syntysuomalaisia? Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ei syrjitä. Joskus tuntuu, että pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi työluvan saanti edellyttää vähintään 6,5 tunnin päivittäistä työaikaa, eli 80 prosentin työllistymistä. Suomalaiselle työntekijälle ei tietenkään tällaista rajoitusta ole. Lyhyt työaika voi karkottaa hyviä hakijoita. Alan palkkataso ei ole ihan huono, sillä nousu on nopeaa. Nousu on ollut lähes 17 prosenttia muutamassa vuodessa. Moni esimerkiksi äitiyslomalta palaava työntekijä ei osaa edes pyytää nykypalkkaa. Kodin- ja vanhustenhoitoa siivouksen lisäksi tekevien suomenkielisten palkat ovat merkittävästi korkeampia. Yritys ei kuitenkaan voi laskuttaa samassa suhteessa. Tunnollinen työnantaja ei sorru alipalkkaukseen, mutta voisiko PAM tehostaa tiedotusta alan työntekijöille? Nyt kannattaisi korvata tuontia ja laittaa turvetta kattilaan hakkeen joukkoon. Ihmiset saisivat töitä. Rahaa säästyisi ja kasvu elpyisi. Päätoimittaja Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa Säästöt onkin parempi lyödä pöytään nyt, kun tilanne on huono eikä odottaa pahimman yli. Hyvinä aikoina tässä maassa ei saada mitään aikaan. Toimituspäällikkö Jari Saario Kauppalehdessä Aleksi Poutanen Kaikki ongelmat eivät näy tilastoissa. Yksi tilannetta sekoittava asia on, että vajaata työaikaa tekeviä on koko ajan markkinoilla hakemassa uusia, kokopäiväisiä töitä? Toinen akuutti ongelma pääkaupunkiseudulla on ajokortittomuus. Etenkin kotiisiivousta tekevällä työparilla ainakin toisella pitää olla kortti. Ilman korttia ei työn tekeminen onnistu. Ajokortin hankkiminen ja autolla liikkuminen nostavat kotisiivoojien tunteja ja ansioita helposti 25 prosenttia. Aika hyvä tuotto investoinnille. Voisiko kortin hankintaan kehittää lisää kannusteita? Pasi Pietilä yrittäjä, Sivina Oy Kolumni Veli-Matti Lamppu Päätöksiä tehdään historiasta käsin, yrittäjät ja pkyritysten todellisuus ohittaen. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja. Veli-Matti Lamppu: Kolmikanta rapauttaa kehityksen Suomen koulutusjärjestelmä on ollut yksi maailman arvostetuimmista ja tutkimuksissa menestyneimmistä. Menestyksen keskeisenä perustana on ollut kansainvälistestikin poikkeuksellisen vahva yhdessä kehittämisen kulttuuri. Hallitusohjelman sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjausten perusteella on nimetty laaja-alaisia työryhmiä, joissa on ollut nimettynä eri koulutuksen sidosryhmät aina opiskelijoita ja yrittäjiä myöten. Kehittäminen on ollut läpinäkyvää ja sitouttavaa. Tällä hallituskaudella koulutusjärjestelmän kehittämistä on kuitenkin sekoittanut työmarkkinapolitisoituminen. Useissa opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeissa valmistelun ja päätöksenteon välinen ketju on katkennut. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun valmistelussa työmarkkinajärjestöille on annettu sellaista valtaa, joka hallituksen olisi tullut ministeriön toimesta pitää käsissään. Aivan liian usein kuulen opetusministeriön kokouksissa lauseet: Tämä on kolmikantavalmistelussa tai työmarkkinajärjestöt päättävät tästä. Erityisen valitettavaa on kuulla nämä lauseet virkamiesten suusta. Tilastokeskuksen juuri julkistaman henkilöstömäärän muutoksia yrityksissä vuosina kuvaavan tilaston mukaan yli 93 prosenttia uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin. Kasvun ja työllistämisen potentiaali on pienissä yrityksissä. Tätä tosiasiaa työmarkkinajärjestöjen näyttää olevan vaikeaa ymmärtää. Päätöksiä tehdään historiasta käsin, yrittäjät ja pk-yritysten todellisuus ohittaen. Onneksi on myös esimerkkejä, jotka pitävät uskoani yllä yhteiseen kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistaminen on esimerkki hyvästä hallintokulttuurista. Koulutuksen painoarvo työelämän kehittämisessä kasvaa. Osaaminen ja sen kehittäminen on niin yrittäjän kuin työntekijän intressi. Tulevaisuuden koulutusta ei synnytetä vallan linnakkeissa.

17 Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Intiassa buddhismissa annettiin yli vuotta sitten suosituksia rahan hallintaan ja säästämiseen: Kun saat tuloja, pilko ne neljään osaan. Ensiksi laita kaksi osuutta välttämättömiin tarpeisiin, toiseksi käytä yksi osuus perheeseen ja kavereihin ja lopuksi säästä viimeinen osa Mielestäni nämä suositukset ovat ajattomia. Siivousalan yrittäjä Tida Charoenpornpimonkul Yrittäjän ytimessä blogissaan. 17 Jos todellista pulaa olisi, se saisi aikaan palkkaliukuman ylöspäin. Barometri tarvitsee lisää indikaattoreita toimiakseen. Ilman yhteisiä faktapohjia viesti jää juupas-eipäs-asteelle, eikä palvele oikeasti ketään. Sen perusteella ei voida kehittää mitään. Tilastot unohtavat yksilöt. Jokaisen työttömyyden takana on inhimillistä hätää ja huolta toimeentulosta. Tilanne vain pahenee, jos saatavuusharkinta poistetaan EU- ja EFTA-maiden ulkopuolelta alalle tulevilta. Kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten välillä ei saa syntyä eriarvoisuutta. Silloin häviäjiä ovat kaikki. Onko sittenkin alan huono palkka ja pääkaupunkiseudun hintataso suurempi ongelma? Ei euroa kuussa tienaavalla ole juuri mitään mahdollisuuksia asua Helsingissä. Yritämme tiedottaa, mutta on vaikea tavoittaa kaikki ne alan työntekijät, jotka ovat järjestäytymättömiä. Työnantajien täytyy muistaa, että yleissitovuuden periaate velvoittaa maksamaan vähintään alan tessin mukaisia palkkoja. Myönteisiäkin viestejä on kuulunut. Siivousalalla keskimääräinen viikkotuntien määrä on jo noussut alle neljästä kuuteen tuntiin. Jos ajokortittomuus on työllistymisen este, olisi varmaan syytä harkita pitäisikö yhteiskunnan osallistua kustannuksiin. Siivousalan työntekijän palkalla toistatuhatta euroa maksavan kortin hankkiminen on käytännössä mahdotonta. Facebookkommentit Minulle soitettiin ja yritettiin tivata firman päivittyneitä osoitetietoja, ja en suostunut antamaan, myyjä sanoi ettei laskuta mistään minua, ja kun sanoin että mistä sitten leipäs saat, alappa selittää, et mua on turha koittaa huiputtaa löi luurin korvaan! Saana Tyni kommenttiketjussa epäasiallisesta markkinoinnista Niin ja vielä sitten kun saadaan se yrittäjien kuluttajiin kohdistama harhaanjohtava mainonta kuriin niin kaikki on hyvin. Tuotteen on tehtävä sitä mitä tuoteselosteessa luvataan tai tuote on asetettava muussa tapauksessa myyntikieltoon Miksi Cillit Bang ei räjäytä likaa pois vaikka niin sen väitetään tekevän? Kimmo Heiskanen kommenttiketjussa yrittäjien huijaamisesta Olen saanut todella paljon apua ja vinkkejä kokeneemmilta yrittäjiltä. Iiro Kaksonen kommenttiketjussa yrittäjäksi oppimisesta Yritin kerran hakea yritystukea. Se myönnettiinkin, mutta hermot pettivät, kun olisi pitänyt lähteä kurssille, jossa opetetaan tuen tilityshakemusprosessi. Anu Saarinen kommenttiketjussa yritystuista Ann Selin PAMin puheenjohtaja PS. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto repäisi. Se päätti, että Lahden ja Hämeenlinnan kaupat saavat pitää ovensa auki loppiaisena. Muualle maakuntaan lupaa ei heltynyt. Miksi ihmeessä kauppias ei itse saa ratkaista aukioloaikojaan? Tällä tavalla kauppiaat pannaan ulkopuolisella ohjeella eriarvoiseen asemaan. Todellisuudessa kuitenkin vain asiakas päättää ja ottaa kantaa jaloillaan. Asiakas ratkaisee haluaako käydä kaupassa loppiaisena vai eikö tahdo. Kauppias toimii sen mukaan. Niin yksinkertaista se on. Ulkopuolista sanelijaa ei päätökselle tarvita. Juha Ketola Kauppavalmennus Oy Aleksi Poutanen Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto p. (09) , f. (09) Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

18 Verkottumisen voim 18 arjessa Logomossa yrittäjä ei jää yksin. KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ TURKU Hia Sjöblom Täällä ollaan umpisyrjässä, paukauttaa mainostoimisto Zeelandin perustaja Juuso Enala. Silmissä vilkahtaa ilkikurisesti. Mies jatkaa välittömästi, että Logomossa katto on korkealla, on tilaa hengittää ja paikassa törmää jatkuvasti ihmisiin. Enala toi toimistonsa Turun keskustan vinttihuoneistosta Logomoon runsas kuukausi sitten. Turun Logomoon rakennetut yritystilat alkavat täyttyä. Ensimmäiset pääsivät taloon kesäkuussa. Nyt siellä toimii lähes kuusikymmentä yritystä ja lisää on tulossa. Mikä vetää Logomo Byrån tiloihin? Logomossa on kivaa, huikkaavat Enalan työntekijät. Mies itse vetäisee potkulaudalla kierroksen kolmensadan neliön tiloissa ja antaa ideoiden lentää. VR:n entisen konepajan lattiat ovat vuosikaudet kestäneet korjattavien junienkin painot. Zeeland on iso ja eteenpäin tahtova. Sama tavoite on pienemmilläkin uusissa tiloissa töitä tekevillä yrityksillä. Byråssa puhutaan luovasta taloudesta ja kovasta työnteosta. Työssä voi olla hauskaa, mutta työtä tehdään tosissaan. Kestävästi yhdessä. Verkottumisesta haetaan voimaa. Samasta rakennuksesta löytyy yhteistyökumppaneita, alihankkijoita, käytännön neuvoja, ruokailuseuraa, liikuntakavereita. Konepaja Turun rautatieaseman ja linja-autoaseman välimaastossa kiskojen kupeessa elävät uutta nousua. Ensin halleihin tuotiin kulttuuria; näyttelyitä, konsertteja, megatapahtumia. Nyt hallit eivät hiljene tapahtumien välilläkään. Katto on korkealla, on tilaa hengittää. Juuso Enala, Zeeland yrittäjän arjessa Logomo Byrå vuokraa toimitiloja yrityksille ja luovan alan toimijoille. Tarjolla on monenkokoista tilaa; muutaman neliön huoneista satojen neliöiden kokonaisuuksiin. Zeelandilla on toimipisteet myös Helsingissä ja Tallinnassa. Outi Puron Mum`s toimii Logomon pienimmässä liiketilassa. Neliöitä on vain seitsemän, mutta se ei ahdista yrittäjää. Käytössä ovat byrålaisten yhteiset neuvottelutilat ja tarvittaessa yläkerran upea saunaosasto. Ruokailu-, jumppa- ja taukotilat ovat koko Logomo Byrån väen yhteiskäytössä. Outi Puro kertoo järjestäneensä asiakasiltoja yhdessä Logomossa toimivan ravintolayrittäjän kanssa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Teemme yhdessä. Se on verkottumista parhaimmillaan. Jotkut täällä toimivat yritykset ovat tilanneet tuotteitani liikelahjoiksi. Homma toimii. Mum`s suunnittelee ja välittää vastuullisesti tuotettuja käyttöesineitä. Ideana on yhdistää taiteellinen suunnittelu ja kehitysmaista löytyvä paikallinen käsityöosaaminen. Tuotteille haetaan jälleenmyyjiä eri puolilta maailmaa. Idea yritykseen tuli, kun tein taideopintoihin liittyvää työtäni Etelä-Afrikassa. Tutustuin siellä naisiin, jotka itseni lailla yhdistivät käsillä tekemistään ja äitinä olemista. Äideistä tuli yritykseni nimikin, kertoo neljän lapsen äiti, taiteilijakuvataideopettaja-yrittäjä. Puro pyöritti kierrätysmateriaaleista luontoa säästäen, kehitysmaissa teetettävien tuotteiden liikettään ensin Liedossa yksinäisemmin. Nyt yhteistyökumppaneita löytyy samasta rakennuksesta.

19 tammikuu 1 Muistathan: Vuodenvaihteen jälkeen ei edustusmenoja enää voi vähentää verotuksessa. Uudistuksen todelliset seurannaisvaikutukset nähdään viiveellä. 19 uutta henkilöautoa rekisteröitiin marraskuussa. Näistä henkilöautoja oli Yli 38 % on dieselkäyttöisiä. 8522Lähde: Tilastokeskus aa VILLIÄ VILSKETTÄ. Täällä törmäilee ihmisiin ja rakennuksessa tapahtuu koko ajan kaikkea mielenkiintoista, tuumivat Zeelandin Turun toimistossa töitä paiskivat Jaana Waari, Kristiina Kavén sekä Sanna Koivusaari yrityksen viitisentoista vuotta sitten perustaneen Juuso Enalan kanssa. UUSI ELÄMÄ. VR:n vanha konepaja elää uutta elämää. Kaksi vuotta sitten Logomo-Sali vihittiin käyttöön. Kulttuuri- ja tapahtumatalossa järjestetään tänä vuonna yli 700 tapahtumaa. Kävijämääräksi arvioidaan The Voice of Finlandin kolmaskin kausi kuvataan Logomossa Turun kaupunginteatteri muuttaa tiloihin remonttinsa ajaksi. Kesällä avatussa Logomo Byråssa on neliötä toimitilaa, joissa toimii jo lähes 60 yritystä. Lisää synergiaa odotetaan, kun lähistölle kaavailtujen asuntojen rakentaminen pääsee vauhtiin. Tulijoita jonoksi asti >Turun Logomon Byråssa on jo kuutisenkymmentä yritystä. Työpaikkoja on yli kaksisataa, neliöitä viitisentuhatta ja lisää tulossa. Open Office Konepaja -tilasta voi vuokrata pelkän työpisteen. Vanha junanvaunujen korjaushalli tarjoaa viihtyisästi sisustettuja palaveri- ja kokoustiloja. Yrittäjät tuottavat toisilleen esimerkiksi taukoliikuntaa, tuotteita, ideoita, sparrausta ja kaikkea, mikä vie luovasti taloutta eteenpäin, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä sanoo. Suosio on suuri. Uusia tulijoita on jonoksi asti. Täällä paiskitaan töitä tosissaan, mutta iloisesti. Paikka vetää puoleensa vanhoja ja uusia, isoja ja pieniä yrityksiä. Joukossa on startupeja ja jo pitkään toimineita yhtiöitä. Yritysten liikevaihdot vaihtelevat kymmenien miljoonien ja kymmenientuhansien eurojen haarukoissa. Hartela-yhtiöt omistaa Logomosta 61 prosenttia ja Turun kaupunki 39 prosenttia. HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ! Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla. SEINÄNKAATO. Opetan yhden liikkeen kuukaudessa, ettei tule liian vaikeita läksyjä, Matti Vire nauraa ja näyttää pieniä rintalihaksia venyttävän, istumatyöläiselle tärkeän seinänkaadon. IMAGOHYÖTYÄ. Digimarkkinointia tehdään Vilperissä kahdessa kerroksessa ja oikealla asenteella, vakuuttaa yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Petri Elovaara, joka tahtoo tuoda myös valokuvausalan yrityksensä Logomoon. EETTISESTI. Outi Puron yrityksessä yhdistetään pohjoismaista designia kehitysmaiden äitien käsityötaitoon. Tarpeettomiksi käyneistä puhelinvaijereista vääntyi tämäkin poro. Ketun suunnitteli 12-vuotias Rosa ja virkkasi bolivialainen Dilma. Hyvinvointia hommissa >Digimediatoimisto Vilperi oli ensimmäisten joukossa Logomossa. Muutto tehtiin hyvän imagon imussa. Täällä on tekemisen meininkiä, toimitusjohtaja Petri Elovaara sanoo. Vilperissä työhyvinvointi on tärkeä juttu. Hyvä yhteistyökumppani löytyi nopeasti. Alakerran urheiluhierojan Matti Vireen kanssa ruvettiin rakentamaan työntekijöille henkilökohtaisia hyvinvointiohjelmia. Jokainen saa apua tarpeeseensa. Yksi haluaa päästä eroon tupakasta, toinen liikakiloista ja kolmas väsymyksestä. Onnistuminen on meidän kaikkien yhteinen etu, Elovaara hehkuttaa ja kertoo tuovansa pian valokuvaukseen keskittyvän yrityksensä Logomoon, jos tilaa löytyy. Yhteishenki on mahtavaa. Se pitää työhalutkin korkealla. Järjestimme syksyllä taukofutisottelun koko talon työntekijöille. Suunnitelmissa on muitakin yhteistapahtumia, Elovaara nauraa. Yli 40 henkeä työllistävässä Vilperissä on vilskettä. Hiljaista ei ole myöskään yhden hengen hyvinvointiyrityksessä. Matti Vire sanoo olevansa Logomon iäkkäin yrittäjä, 63-vuotias. Olen kuin uudestisyntynyt. Voin tehdä mitä eniten haluan, kouluttaa, ohjata ja neuvoa työhyvinvointiin, vetää taukojumppaa ja smoothie-kursseja Logomon työntekijöille. Vire esittelee sivuraiteeksi nimetyn huoneen. Lattialla on kauniita mattoja, nurkassa jumppakeppejä ja pieniä painoja. Ovet ovat auki ja jokainen byrålainen voi tulla vetreyttämään itseään milloin sopii. Sivuraiteen vieressä on asemaksi nimetty kahvilatila. Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä. OTA YHTEYTTÄ: PUH: Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: 4 Yritys Y-tunnus Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta. Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus , VASTAUSLÄHETYS

20 20 Arjessa Aleksi Poutanen ensivaikutelma ratkaisee. Kauppias Jesse Lintumäki (kesk.) sanoo, että hymy, reipas olemus ja vakuuttava kädenpuristus auttavat työpaikan saannissa. Ihmemies Paul Flander ja erikoismies Vili Ollila ovat kausiapulaisia keravalaisessa K-kaupassa. Hyvät tontut töissä Perehdytys poikii >Jokainen hetki, joka käytetään uuden työntekijän perehdyttämiseen, kannattaa, sanoo työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala Kaupan Liitosta. Perehdyttämisellä estetään virheitä ja työtapaturmia. Sitä ei voi, eikä kannata, jättää väliin. On tärkeää, että jokaiselle joulu- tai kesäapulaiselle jää hyvä maku suuhun työstä. Monelle se on ensimmäinen askel työelämään. Tästä nuori rakentaa kuvansa työelämästä. Hyvä esimiestyöskentely ja johtaminen tekevät yrityksen maineen. Kausiapulaiset eivät ole läpihuutoporukkaa, vaan yrityksen voimavaraa. Yrittäjän on myös tunnettava työehtosopimukset ja noudatettava niitä. Töppäyksistä yrityksen maine kärsii. Huono maine leviää tuhoisan nopeasti. Etenkin tänä päivänä sosiaalisessa mediassa, Lavikkala muistuttaa. Osaava kausiapulainen helpottaa kiirehuippuja. Hia Sjöblom Minulla on täällä liuta ahkeria nuoria tonttuja hommissa, keravalainen K-kauppias Jesse Lintumäki huikkaa ja juoksee joulukiireitään. Niin kiire ei joulun allakaan ole, etteikö aikaa piisaisi perehdyttämiseen. Hommat on opetettava osa-aikatuuraajillekin. Jos tämä jää tekemättä, asiakaspalaute on nopeasti musertavaa. Nyt selvittiin vähemmällä. Joulun takia ei otettu yhtään uutta tekijää. Viime kesänä apulaisiksi tulleille annettiin sen sijaan lisää tunteja. Kauppias kehuu väkeään hyväksi ja ahkeraksi. Osa hyvistä hakijoista jäi viime kesänä vielä ilman töitä. Ensi kesäksi olen jo muutamalle luvannut hommia, kauppias Lintumäki kertoo. Kokoaikaisia työntekijöitä on kauppiaan lisäksi vain seitsemän. Muut tekevät osa-aikaa. Kaikkiaan henkilökuntaa Ahjontorilla on parikymmentä. Hymy ja katse. Koululaiset ovat paiskineet töitä kaupassa iltaisin ja viikonvaihteessa. Mikä vaikuttaa kausiapulaisen valintaan? Ensivaikutelma ratkaisee. Kun työnhakijalta irtoaa hymy, suora katse ja hyvä kädenpuristus, ollaan jo lähellä työllistämistä. Kysyn myös odotuksia ja syytä työnhakuun. Motivaation pitää olla kunnossa. Jos tekee vääriä valintoja, asiakaspalaute on armoton. Siihen ei kauppiaalla ole varaa! Töihin tuloa ei kuitenkaan tarvitse jännittää. Ketään ei jätetä yksin. Kokeneempi työntekijä on vieressä, kunnes uusi on oppinut, kauppias Lintumäki vakuuttaa. Perehdytämme ja koulutamme. Toiminta ja tavat pitää tuntea. K-instituutista saamme koulutusapua. Kausiapulaisella motivaation pitää olla kunnossa. Jesse Lintumäki Kesätöiden haku vauhdissa >Joulu on vasta ovella. Silti kesätyöpaikkojen haku käy kuumana. Joulukuu on kesätyön haun sesonkia, joka huipentuu tammi-helmikuun vaihteessa, sanoo rekrytointipalveluja tarjoavan Monsterin toimitusjohtaja Marja Pylkkänen. Hän näkee valon pilkkuja taantuman synkällä taivaalla. Vaikka jouluapulaisen paikkoja ei olisikaan tarjolla ihan huippuvuosien malliin, niin kesällä aurinko jo paistaa. Tämä vuosi on ollut tiukkaa, mutta positiivista pöhinää alkaa olla näkyvissä. Esimerkiksi viidenkymmenen yrityksen yhteinen Kesäduuni-kampanja lupaa Omasta porukasta. Ennen kuin marketit rupesivat myymään kukkia, Keravan keskustassa toimivassa Varjon Kukassa oli joskus jopa kahdeksan jouluapulaista. Nyt riittää yksi, joka osaa homman. Kauppias Leena Varjo kertoo Emma Jaatisen tulleen taloon vuosia sitten tet-harjoitteluun. Nyt hän tulee jälleen helpottamaan jouluhoppua. Muut sesongit osuvat äitienpäivään, valmistujaisiin ja kansainväliseen naistenpäivään. Kiireaikaan on helppo pyytää tuttu tekijä apuun, Leena Varjo sanoo. Yrittäjän lisäksi kaupassa työskentelee toinenkin vakituinen työntekijä. Yrittäjän eno, Raimo Varjo, tulee myös jouluhommiin. Hän on mukana kuljetuksissa ja sidonnassa. Parasta tutuissa kausityöntekijöissä on, ettei heitä tarvitse alusta asti opettaa. He myös osaavat joustaa ja varautua venyviin työpäiviin. Aleksi Poutanen työllistää nuorta tulevana kesänä. Eikö olla turhan varhain liikkeellä, jos nyt jo haetaan kesäapulaisia? Hyvät tyypit viedään päältä. Eikä hakijakaan jätä kesäänsä yhden kortin varaan. Sekä työnantaja että työnhakija varmistavat kesänsä ja tarvitsevat pelivaraa. Pylkkäsellä on valaiseva ja konkreettinen esimerkki aikataulutuksesta. Joulusuklaan tekijöitä ei haeta nyt. Suklaat on tehty kesällä. Joten näillä aikatauluilla mennään. Kukkasesonki. Kauppias Leena Varjo luottaa tuttuun apulaiseen ja sukulaisiin kiireapulaisina. Muista: Työsopimus kirjallisena: työaika työsuhteen kesto palkka, myös maksutapa ja -aika Työtodistus

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työnantajien aamukahvit

Työnantajien aamukahvit Työnantajien aamukahvit 7.10.2014 TE-toimiston rekrytointipalvelut Kehittämispäällikkö Jouni Korhonen 1 TE-palvelut.fi - Suomen eniten käytetty rekrytointipalvelu TE-toimiston (TE-palvelut.fi) Avoimet

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten

Lisätiedot

Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI

Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI Toimiala: Rakennuspaikan valmistelutyöt Yritys: MM-Koneurakointi Oy Olen saanut rahoilleni vastinetta ja olen tyytyväinen yhteistyöhön 45

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Lahti 4.9.2012 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 5.9.2012 1 Kunnallisvaalien ehdokkaille Suomen Yrittäjien jäsenille Maksuton näkyvyys

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 5 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 30.05.2016 Raportti voimassa asti 08.08.2016 Arkistointitunnus 1464544971681 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Ylöjärven Kauppahuone Oy Y-tunnus 2032233-0

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Y6 Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, säätiörekisteriin,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen ILMAINEN Lukimat-verkkopalvelun (www.lukimat.fi) kautta saatava tietokonepeli EKAPELI-MATIKKA Ekapeli-Matikka on tarkoitettu

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ Mukana entistä kehittyneempi polkemisen tunne ja sisäänrakennettu simulaattori Madrid (4.8.2015), Bkool, interaktiivista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Canorama 2008 projekti

Canorama 2008 projekti Canorama 2008 projekti Kajaanin ammattikorkeakoulun kaikkiin pääaineisiin liittyy projektiopintoja, jotka tehdään yhteistyössä toimeksiantajien kanssa. Tässä yksi esimerkki. Canorama Oy on erikoistunut

Lisätiedot