LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 10/ Aika: klo 18:20-19:01 Paikka: Valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 57 Kokouksen järjestäytyminen 3 58 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 4 59 Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelma vuosille HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Vuoden 2018 toinen osavuosikatsaus Salassa pidettävä asia 13 Puheenjohtaja: Heikki Kurkela

2 PÖYTÄKIRJA 10/ Läsnä: Kurkela Heikki Puheenjohtaja Limnell Patrik Varapuheenjohtaja Karlsson-Finne Anna Lena Jäsen Lassenius Yvonne Jäsen Louhija Jukka Jäsen Filppula Olavi Jäsen Alanko Katarina Jäsen Lehtinen Petri Jäsen Laitinen Ulla varajäsen Stenberg Stefan Kaupunginhallituksen edustaja Tikkanen Ulla Sosiaali- ja terveysjohtaja Koskinen Tommi Talouspäällikkö Poissa: Tupamäki Binga Jäsen Allekirjoitukset Heikki Kurkela Tommi Koskinen puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Anna Lena Karlsson-Finne Olavi Filppula Tarkastettu sähköpostitse Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 10/ Kokouksen järjestäytyminen SOTEV toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Valiokunta - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Anna Lena Karlsson-Finnen ja Olavi Filppulan

4 PÖYTÄKIRJA 10/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) SOTEV Valiokunta, sen puheenjohtaja tai toimialajohtaja voivat kuntalain 92 :n ja hal lin to sään nön 24 1 momentin mukaan ottaa käsiteltäväkseen alai sensa viranhaltijan toimivaltaan siirretyssä asiassa tehdyn päätöksen, jollei KH, sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ole ilmoittanut asian ot ta mises ta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Sosiaali- ja terveysjohtaja: Kuntalain mukaan valiokunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta tai toimitusmenettelyä kos ke via asioita, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. Valiokunnalle on kuntalain 92 :n mukaisesti lähetetty viranhaltijoiden päätös pöy tä kir jo ja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä. Pää tösluet te lo on esityslistan oheismateriaalina luottamushenkilöiden Extranetis sä. Puheenjohtajalle viranhaltijapäätökset on toimitettu sähköisesti hallin to sään nön 25 :n 3 momentin määräyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi valiokunnan jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta so si aa li- ja terveysjohtajalle tai talouspäällikölle ne päätökset, joihin har kitse vat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne päätökset, joista muu toin toivovat lisätietoja kokouksessa. Valiokunta merkitsee tiedokseen oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja päät tää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätös: Valiokunta hyväksyi päätösehdotuksen.

5 PÖYTÄKIRJA 10/ Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelma vuosille / /2018 SOTEV Lisätiedot: sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Ehkäisevä päihdetyö on osa kunnan lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se on lakisääteistä (523/2015;1326/2010) toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumeiden käyttöä ja ongelmallista rahapelaamista sekä niistä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön kohteena on koko väestö. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskeva laki määrittää kunnan järjestämisvastuun lisäksi sen tehtävät ehkäisevässä päihdetyössä. Kuntien ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi terveydenhuoltolain 11 ja 12 :ssä säädetyllä tavalla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. Maakunnat toimivat tulevaisuudessa aluetasolla antaen asiantuntijatukea kunnille, mutta paikallinen vastuu säilyy kunnilla. Poikkihallinnollisessa Tejo-työryhmässä valmisteltu suunnitelma kunnalle asetetun ehkäisevän päihdetyön tehtävän tueksi tekee näkyväksi kaupungin eri toimijoiden osaamisen, niiden toteuttaman ehkäisevän päihdetyön sekä työnjaon ja kehittämis- ja yhteistyötarpeet strategiakauden aikana. Ehkäisevän päihdetyön ohjelma on osa kaupungin strategiaa. Se liittyy kohtaan Aktiivinen kuntalainen - Kauniaislaisten hyvinvointi ja terveys paranevat ja terveyserot kaventuvat, , jonka yhtenä alakohtana on Ehkäisevän päihdetyön ohjelman toteuttaminen. Ohjelmaan kirjatut tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet on asetettu päihdetilanteen, paikallisten olosuhteiden sekä paikallista toimintaa tukevan Ehkäisevän päihdetyön ohjelman pohjalta (STM 2015). Tavoitteita asetettaessa on huomioitu myös edellisen ehkäisevän päihdetyön strategian toteutuminen ja siitä nousevat kehittämiskohteet. Ohjelmassa on kuusi ehkäisevää päihdetyötä viitoittavaa painopistettä: rakenteiden määrittely; haitoista viestiminen; riskikäytön ja haittojen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen varhaisessa vaiheessa; haittojen ehkäisy; ehkäisevän päihdetyön osaamisen varmistaminen ja yhteistyön rakenteiden luominen yhteistyökumppanien kanssa. Ohjelmassa on kuvattu Kauniaisissa käytössä olevat ehkäisevän päihdetyön menetelmät erilaisissa ympäristöissä ja hallinnonaloilla. Vuonna 2018 on tarkoitus arvioida menetelmien ajantasaisuus ja vaikuttavuus sekä kartoittaa ehkäisevän päihdetyön osaamistarpeet.

6 PÖYTÄKIRJA 10/ Toimenpiteiden edistymistä seurataan vuosittain tilinpäätösprosessin yhteydessä ja siitä raportoidaan säännöllisesti vuosittain suppeassa ja valtuustokausittain laajassa hyvinvointikertomuksessa käyttäen sovittuja indikaattoreita. Ehkäisevää päihdetyötä koskevan lain 5 mukaan kunnan tulee paitsi organisoida tarpeenmukainen ehkäisevän päihdetyön mukainen toiminta alueellaan, myös nimetä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava kuntalain mukainen toimielin. Toimielin voi vastuuttaa tehtävät ja niiden koordinoinnin kunnan monialaiselle työryhmälle. Toimielimen tulee varmistaa, että kunnan hallinnonalat toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä ja että kunta huolehtii päihdeolojen seurannasta ja sitä koskevasti tiedotuksesta sekä siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan kuntalaisille. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana toimielimenä on toiminut sosiaalija terveysvaliokunta ja tehtävistä ja niiden koordinoinnista on vastannut monialainen Tejo-työryhmä. Sote-uudistusta ennakoiden suunnitelmassa esitetään, että vastuulliseksi toimielimeksi nimetään kaupunginhallitus, joka voisi edelleen vastuuttaa tehtävät ja niiden koordinoinnin monialaiselle työryhmälle. Liite: Ehkäisevän päihdetyön ohjelma Sosiaali- ja terveysjohtaja: hyväksyy omalta osaltaan Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelman vuosille ja pyytää siitä lausuntoa sivistysvaliokunnalta, suomenkieliseltä ja ruotsinkieliseltä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnalta ja nuorisovaliokunnalta ja lähettää sen edelleen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon Asian käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: hyväksyy omalta osaltaan Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelman vuosille ja pyytää siitä lausuntoa sivistysvaliokunnalta, suomenkieliseltä ja ruotsinkieliseltä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnalta ja nuorisovaliokunnalta, liikuntavaliokunnalta, nuorisovaltuustolta ja vanhusneuvostolta mennessä. Asian käsittelyn aikana valiokunta hyväksyi yksimielisesti Jukka Louhijan ehdotuksen, että päätökseen lisätään lause: Valiokunta ryhtyy osaltaan toimiin erityisesti lapsia ja nuoria koskevan ehkäisevän päihdetyön ja vanhemmuuden tukemiseksi ja asiaa koskevien yhteisöllisten toimintamallien luomiseksi.

7 PÖYTÄKIRJA 10/ Päätös: hyväksyi omalta osaltaan Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelman vuosille ja pyytää siitä lausuntoa sivistysvaliokunnalta, suomenkieliseltä ja ruotsinkieliseltä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnalta ja nuorisovaliokunnalta, liikuntavaliokunnalta, nuorisovaltuustolta ja vanhusneuvostolta mennessä. Valiokunta ryhtyy osaltaan toimiin erityisesti lapsia- ja nuoria koskevan ehkäisevän päihdetyön ja vanhemmuuden tukemiseksi ja asiaa koskevien yhteisöllisten toimintamallien luomiseksi. SOTEV Lisätiedot: sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi hyväksyi kokouksessa Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelman vuosille ja pyysi ohjelmasta lausuntoa. Lausunnon antoivat sivistysvaliokunta, suomenkielinen ja ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta, nuorisovaliokunta, liikuntavaliokunta sekä vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja seurantamenettelyä pidettiin pääsääntöisesti hyvinä ja lausunnossa tuodut näkökulmat liittyivät ehkäisevän päihdetyön ohjelman painopisteisiin: viestinnän monipuolisuuteen, riskikäytön ja haittojen varhaiseen tunnistamiseen, haittojen ehkäisyyn sekä ammattilaisten osaamiseen. Valiokuntien lausunnoissa todettiin, että päivittäisessä työssä arjen ympäristössä toteutettu ehkäisevä päihdetyö on keskeisintä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Myös hallinto-, sektori- ja kuntarajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä korostettiin. Ehkäisevässä päihdetyössä onnistumisen ehtona pidettiinkin Kauniaisissa toimivien tahojen välistä aktiivista dialogia, vanhemmuuden tukemista mm. luomalla yhteisöllisiä toimintamalleja sekä monipuolista tiedon jakamista varhaisesta iästä aikuisuuteen asti. Erityisenä huolenaiheena pidettiin yläkouluikäisten oppilaiden lisääntynyttä päihteidenkäyttöä. Tavoitteena on kääntää kehitys laskuun; keinoina esitettiin päihteettömien oppimisympäristöjen ja vapaa-ajan tilojen varmistamista, kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämistä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusvaliokunta esittää, että nuoriso osallistetaan ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun pyytämällä nuorisovaltuustolta lausunto toimivan huumevalistuksen sisällöstä ja toteutuksesta

8 PÖYTÄKIRJA 10/ Kauniaisten kouluilla. Nuorisovaliokunta totesi lausunnossaan, että ehkäisevä päihdetyö on tärkeä osa nuoriso-ohjaajien jokapäiväistä toimintaa ja sitä toteutetaan hallinto ja kuntarajat ylittäen. Myös yhteistyöllä järjestöjen asiantuntijoiden kanssa on pitkät perinteet. Aktiivinen ja avoin dialogi eri toimijoiden välillä ja vanhemmuuden tukeminen lapsuudesta aikuisuuteen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi elintärkeää. Vanhusneuvosto korosti lausunnossaan ikääntyvän väestön alkoholihaittojen erityispiirteiden huomioimista, mm. alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia, suurempaa tapaturmariskiä, rahapeliriippuvuudesta aiheutuvia haittoja ja muita sosiaalisia ongelmia. Matala puheeksi ottamisen kynnys on tärkeä paitsi vanhuspalveluissa, myös kaikille ikäryhmille kohdennetuissa palveluissa. Kaikki toimenpiteet, joilla vaikutetaan päihteiden käyttöä vähentävästi, ovat hyväksi mielenterveydelle ja hyvinvoinnille laajemminkin. Vammaisneuvoston lausunnossa tuotiin ansiokkaasti esille vammaisille kohdennettuun ehkäisevään päihdetyöhön liittyvät erityispiirteet sekä erityistä tukea tarvitsevat, riskiryhmin kuuluvat vammaiset. Heidän kohdallaan korostuu neuvonnan ja palveluohjauksen tärkeys. Viestintä ja materiaali tulee suunnitella niin, että myös kaikkien erityisryhmien tarpeet tulevat huomioiduksi. Lausunnoista välittyi ymmärrys siitä, että ehkäisevä päihdetyö on monien eri toimijoiden yhteistyötä, mutta samalla tuotiin esille myös vanhempien ja perheiden vastuun merkitys. Vanhemmuuden tukeminen lapsen eri kasvuvaiheissa vaatii suunnitelmallista monitoimijaista yhteistyötä ja uutta menetelmällistä otetta, mikä tullaan ottamaan huomioon ohjelmaa toteutettaessa. Koska sote-uudistuksen toteutumisen aikataulusta ei ole vielä varmuutta, esitetään, että ehkäisevän päihdetyön rakenteisiin ei tehdä sivulla 2 esitettyä muutosta, vaan sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa edelleen toistaiseksi ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana toimielimenä. Poikkihallinnollinen Tejo- työryhmä koordinoi ehkäisevän päihdetyön ohjelman toteuttamista ja tulee huomioimaan valiokuntien ja neuvostojen lausunnot toimenpideohjelman sisällössä, seurannassa ja toteuttamisaikataulussa. Ohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain mm. hyvinvointikatsauksen yhteydessä. Liite: Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelma vuosille Oheismateriaali: Asiassa saadut lausunnot Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valiokunta hyväksyy Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelman vuosille ja esittää KH:lle ja edelleen KV:lle suunnitelman hyväksymistä liitteen mukaisesti.

9 PÖYTÄKIRJA 10/ Päätös: Valiokunta hyväksyi päätösehdotuksen.

10 PÖYTÄKIRJA 10/ HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille SOTEV Lisätiedot: sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava valtuustokausittain yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lain perusteluiden mukaan tavoitteena on saada samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat ja yhteistoiminta-alueet suunnittelemaan terveydenhuollon palvelujen järjestäminen alueellaan. Tavoitteena on poistaa päällekkäisiä palveluja ja porrastaa alueellisia toimintoja edistämällä alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa alueen terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Terveydenhuoltolain 34 :n nojalla annetussa asetuksessa säädetään järjestämissuunnitelmassa käsiteltävistä asioista. Sen mukaan suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tarvittaessa voidaan siis sovittaa sosiaalihuollon palveluja perusterveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen saumattomien palveluketjujen edistämiseksi. Tällöin suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Terveydenhuoltolain 34 :n 3 momentin mukaan suunnitelma on hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) järjestämissuunnitelma on sovittu laadittavaksi sairaanhoitoalueittain ja aluekohtaisista suunnitelmista kootaan sairaanhoitopiiritason yhteenveto HUS: n valtuustossa syyskuussa 2018 hyväksyttäväksi. HYKS-alueen kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi) järjestämissuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä näiden kuntien ja HYKS:n kanssa sosiaali- ja terveysjohtajien kokouksen (PKS-SOSTER) asettamassa työryhmässä. Asetuksen mukaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tehtäviin kuuluu mm. järjestämissuunnitelman laadinnan koordinointi sairaanhoitopiiritasolla; työryhmän puheenjohtajana on toiminut HUS: n perusterveydenhuollon yksikön johtaja. PKS-SOSTER -kokouksen linjauksen mukaisesti suunnitelmaehdotus on lähinnä vuonna 2013 hyväksytyn suunnitelman tekninen päivitys. Suunnitelmassa tarkastellaan HYKS- sairaanhoitoalueen tunnuspiirteitä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, tavoitteita ja toimenpiteitä, tutkimus-, kehittämis- ja opetustoimintaa, laadunhallintaa,

11 PÖYTÄKIRJA 10/ Sosiaali- ja terveysjohtaja: perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatiota sekä yhteistyötä, jota HYKS-alueella tehdään monella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntöuudistus on edelleen kesken, mutta järjestämissuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon maakuntavalmistelu, jossa olennaisesti käsitellään myös järjestämissuunnitelman keskeisiä aiheita. PKS-SOSTER hyväksyi kokouksessaan omalta osaltaan järjestämissuunnitelman ja se viedään kunkin kunnan päätöksentekoon tiedoksi. Liite: Ehdotus HYKS-alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaksi päättää merkitä tiedoksi liitteenä olevan ehdotuksen HYKS-sairaanhoitoalueen järjestämissuunnitelmaksi vuosille Päätös: Valiokunta hyväksyi päätösehdotuksen.

12 PÖYTÄKIRJA 10/ Vuoden 2018 toinen osavuosikatsaus SOTEV Lisätiedot: talouspäällikkö Tommi Koskinen, puh Toimialan talouden toteumasta raportoidaan kaksi kertaa vuodessa osavuosikatsauksessa. Osavuosikatsaus 2/2018 käsittää talouden ja strategisten tavoitteiden toteuman Osavuosikatsauksessa esitetään myös ennuste toimialan talousarvion toteutumisesta. Toimialan strategisten tavoitteiden seuranta on liitteenä. Tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Toimialan sitovan toimintakatteen toteuma on 58 %. Talousarvion mukainen toteumaprosentti kahdeksan kuukauden osalta olisi 66,4 %. Toimialan tulojen toteuma 2,8 miljoonaa euroa (71 %) ylittää talousarvion tasaisen toteumavauhdin. Valiokunnan tulojen ennustetaan vuonna 2017 kuitenkin ylittävän talousarvion hieman ( euroa). Osa toimialan tuloista tulee takapainoitteisesti. Toimialan menojen toteuma 20,25 miljoonaa euroa (60 %) alittaa talousarvion mukaisen tason. Huomattavaa on kuitenkin, että ainakin erikoissairaanhoidon sekä myös Espoon sairaalan ostopalvelulaskutusten toteumassa on riski sille, että elokuun tilanteessa tehty ennuste ylittyy. Lisäksi Villa Bredan käyttöönotto syyskuusta 2018 alkaen tulee lisäämään kustannuksia loppuvuoden ajalla. Toimialan ennustetaan kuitenkin joka tapauksessa pysyvän talousarviossa. Liite 1: Osavuosikatsaus 2/2018 Liite 2: Strategisten tavoitteiden toteuma Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valiokunta merkitsee tiedoksi osavuosikatsauksen 2/2018. Päätös: Valiokunta hyväksyi päätösehdotuksen.

13 PÖYTÄKIRJA 10/ Salassa pidettävä asia SOTEV

14 PÖYTÄKIRJA 10/ MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kauniaisten kaupungin kirjaamosta (katso yhteystiedot oikaisuvaatimusohjeen alla). Muutoksenhakukiellot ja kieltojen perusteet Kuntalain 136 :n (410/2015) mukaan seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 57, 58, 59, 60, 61 Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja lakiviittaukset: Oikaisuvaatimusohje Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi kuntalain 134 :n 1 mom. (410/2015) mukaan tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Työsopimussuhteeseen ottamisesta tai päättämisestä voidaan kuitenkin tehdä oikaisuvaatimus vain jos perusteina ovat, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, ja yhteystiedot: Kauniaisten kaupunki Sähköposti: kirjaamo@kauniainen.fi Kirjaamo Puh Kauniaistentie 10 Faksi: PL 52, KAUNIAINEN Kirjaamon aukioloaika: klo Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Asian katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja muoto Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan oikaisua, 2) se, millaista oikaisua vaaditaan ja 3) millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

15 PÖYTÄKIRJA 10/ Valitusosoitus Alla mainittuihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valitusperusteena ei voida käyttää sitä, että päätös on yksityisoikeudellisten säännösten vastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Muun lain nojalla tehdyn oikaisuvaatimuksen tai valituksen osalta muutoksenhakuoikeus määräytyy sen lain mukaan. Valitusviranomainen Viranomainen, jolle valitus tehdään, ja yhteystiedot: Helsingin hallinto-oikeus Sähköposti: Tuomioistuimet-talo Puh Kirjaamo Faksi: Radanrakentajantie 5 Kirjaamon aukioloaika: klo HELSINKI Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika päivää Hallintovalitus, pykälät: 62 Valitusaika 30 päivää (katso erillinen muutoksenhakuohje) Muu valitusviranomainen (katso erillinen muutoksenhakuohje) pykälät: Valitusaika päivää Kunnallisvalitusaika ja sen alkaminen Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava valitusviranomaisen kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Asian katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Kunnallisvalituksen sisältö ja muoto Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi, kotikunta ja postiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun ( : 250 euroa).