laatuyksiköt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "laatuyksiköt 2002 2003"

Transkriptio

1 1 T. Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 12:2002

2 2 Ulkoisen arviointiryhmän kokoonpano ja raportin kirjoittajat: puheenjohtaja: rehtori Urpo Sarala, Poliisiammattikorkeakoulu koulutusalakohtaiset asiantuntijat: kehitysjohtaja Päivi Karttunen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala) opiskelija Hanna Myllys, Humanistinen ammattikorkeakoulu (humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt) yliopettaja Katri Ojasalo, Laurea-ammattikorkeakoulu (hallinto ja kauppa) koulutusjohtaja Liisa Rikala, Tampereen ammattikorkeakoulu (tekniikka ja liikenne) lehtori Seppo Väänänen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (kulttuuriala) pedagogiset asiantuntijat: tutkimuspäällikkö Antti Kauppi, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu (arviointiryhmän varapuheenjohtaja) kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu opiskelija-asiantuntijat: opiskelija Marjaana Haapakoski, Vaasan ammattikorkeakoulu/samok ry. opiskelija Hanna Hietala, Tampereen ammattikorkeakoulu/samok ry. sihteeri: suunnittelija Tapio Huttula, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2002

3 3 Esipuhe Koulutuksen laatuyksiköiden valinnan tavoitteena on ollut tukea korkealaatuista koulutusta ja sen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää opetusministeriölle nyt toisen kerran esityksensä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköistä. Päättyneen arvioinnin perusteella ammattikorkeakoulut ovat hyvin sitoutuneita oman opetuksensa ja koulutuksensa kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen hyvä valmistautuminen ja sitoutunut osallistuminen arviointeihin ovat olleet ne perusteet, joilla arviointineuvosto voi omaa tehtäväänsä toteuttaa. Koko arviointimenetelmää kehitettiin tällä kertaa merkittävästi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna. Arviointivierailujen toteuttaminen syvensi arviointia oleellisesti. Lisäksi ammattikorkeakoulut vastasivat näytön toteutuksesta itsenäisesti. Saadun palautteen mukaan tämä koettiin ammattikorkeakouluissa mielekkääksi tavaksi toteuttaa vierailu. Arviointiryhmän kiittävä palaute näytöistä tukee tätä oletusta. Arviointineuvosto tulee myös jatkossa kiinnittämään arviointiprosessin kehittämiseen erityistä huomiota. Tästä syystä toivommekin runsasta palautetta arvioinnista. Arviointiryhmä on tehnyt arvioinnin onnistumisen eteen poikkeuksellisen suuren työn. Arviointiraportti ja ammattikorkeakouluille annettava palaute ovat syntyneet ryhmän yhteisöllisen prosessin tuloksena. Kukin jäsen vastasi tietyn tekstin tuottamisesta, minkä jälkeen tekstit käsiteltiin ja tarkistettiin koko ryhmän toimesta. Arviointineuvoston puolesta haluamme kiittää ryhmää asiantuntevasta, sitoutuneesta ja asialle omistautuneesta toiminnasta. Arviointiryhmän laatima koulutuksen laadun arviointikriteeristö vie koko tätä arviointitoimintaa edelleen eteenpäin. Se lisää arvioinnin avoimuutta ja syventää ammattikorkeakoulujen saamaa palautetta. Toivomme, että kriteeristö toimii myös ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehittämisestä käytävän keskustelun virittäjänä. Arviointineuvoston koulutuksen laatuyksiköiksi esittämän neljän yksikön toiminnassa näkyy pitkäjänteisen kehittämistyön tulokset. Ne ovat kiitoksensa ansainneet. Tärkeintä koko arvioinnissa on kuitenkin arvioinnin käynnistämät kehittämisprosessit koko ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun hyväksi. Helsingissä Ossi V. Lindqvist puheenjohtaja Kauko Hämäläinen pääsihteeri

4 4 Sisällys I ARVIOINNIN VALMISTELU 5 1 Laatuyksikköarvioinnin tausta 5 2 Arviointimenetelmä 5 3 Arvioinnin kohteet 7 4 Arvioitsijat 8 5 Aikataulu 11 II ARVIOINTIPROSESSI 12 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset 12 2 Asiantuntija-arvioinnin vaiheet 13 3 Arviointiryhmä periaatteelliset kannanotot 18 4 Arviointiryhmän käyttämät arviointikriteerit 19 5 Arviointiryhmän esitys laatuyksiköistä 27 III KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON ESITYS LAATUYKSIKÖISTÄ VUOSILLE Hämeen ammattikorkeakoulu: muotoilun koulutusohjelma, muotoilun suuntautumisvaihtoehto 30 2 Lahden ammattikorkeakoulu: sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimiskeskus Optiimi 56 3 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, ammatillisen kasvun ohjausprosessi sosionomi (AMK) -koulutuksessa 77 4 Satakunnan ammattikorkeakoulu: Degree Programme in International Business and Marketing Logistics 102

5 5 I ARVIOINNIN VALMISTELU 1 Laatuyksikköarvioinnin tausta Opetusministeriö pyysi kirjeellään Korkeakoulujen arviointineuvostoa ehdottamaan ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella 4 8 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköstä vuosille Arviointineuvoston tuli saada esityksensä valmiiksi mennessä. Laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulukoulutuksen laatua. Koulutuksen laatuyksikkövalintojen tavoitteena on ollut antaa tunnustusta koulutuksen ja oppimisen hyväksi tehdystä työstä. Tuomalla esiin parhaita opetuskäytänteitä on haluttu kannustaa kaikkia ammattikorkeakouluja koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Opetusministeriö asetti arviointineuvoston tehtäväksi myös arviointiperusteiden ja -menettelyjen edelleen kehittämisen. Tämän mukaisesti arviointineuvosto muutti selvästi arviointiprosessia ja siihen liittyviä menettelyjä. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt valitaan nyt toista kertaa. Ensimmäisen kerran laatuyksiköt valittiin keväällä 2000 vuosille Tuolloin mallina käytettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston aiemmin yliopistokoulutuksen huippu- ja laatuyksiköiden valinnassa käytettyjä menettelyjä. Tällä kertaa valintamenettelyyn lisättiin arviointivierailu osaan esityksen jättäneistä ammattikorkeakouluista. Opetusministeriö käyttää arviointineuvoston esitystä koulutuksen laatuyksiköistä tuloksellisuusmäärärahajaon perusteena vuonna Arviointimenetelmä 2.1 Arviointimenetelmän valmistelu Ensimmäisellä arviointikierroksella keväällä 2000 laatuyksiköt arvioitiin ammattikorkeakoulujen laatimien kirjallisten hakemusten perusteella. Syventääkseen prosessia arviointineuvosto päätti kokouksessaan nimetä työryhmän laatimaan arviointineuvostolle esitystä valintamenettelyn kehittämisestä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin arviointineuvoston varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen, varapuheenjohtajaksi arviointineuvoston jäsen, vararehtori Ritva Paulin ja työryhmän jäseniksi kehityspäällikkö Erkki Laurilan Haaga Instituutin ammattikorkeakoulusta ja tutkimuspäällikkö Antti Kaupin Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Sihteeristön edustajaksi ryhmään nimettiin pääsihteeri Kauko Hämäläinen ja työryhmän sihteeriksi suunnittelija Ismo Kantola. Lisäksi työryhmä kuuli työryhmässä asiantuntijana koulutuspäällikkö Asko Karjalaista Oulun yliopistosta. Työryhmän työn lähtökohdiksi kiteytyivät seuraavat näkökohdat:

6 6 arviointiprosessia kehitetään syvällisemmäksi, vähintään kaksivaiheiseksi; arviointiin otetaan mukaan pedagogiset asiantuntijat; koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusidea on etsiä pedagogisia innovaatioita, mutta valinnassa otetaan huomioon innovatiivisuuden rinnalla tuloksellinen, kehittyvä laadukas toiminta; pedagogisten valintojen tulee olla perusteltuja, eli ammattikorkeakoulu pystyy liittämään ne strategiaan ja toimintaympäristöön; arviointiryhmä työskentelee tiiviimmin ennen varsinaista arviointiprosessia ja muodostaa yhteistä ymmärrystä arviointiprosessista; ammattikorkeakoulu saa tehdä yhden ehdotuksen laatuyksiköstä, joka on pedagoginen toimintayksikkö, mutta ei kuitenkaan kokonainen ammattikorkeakoulu. Työryhmä totesi, että edellisellä kierroksella termi arviointiperusteet oli ollut ongelmallinen. Tämän vuoksi päätettiin ehdottaa tilalle termiä arviointikohteet. Työryhmä päätyi myös ehdottamaan, että ammattikorkeakoulun esitys ei voi koskea edellisessä laatuyksikköarvioinnissa vuonna 2000 laatuyksiköksi valittua yksikkö. Tällä rajauksella, sekä sillä, että kukin ammattikorkeakoulu voi tehdä vain yhden esityksen korkealaatuisen koulutuksen laatuyksiköksi, työryhmä halusi korostaa laatuyksikkövalinnan kehittämisaspektia kilpailuasetelman sijaan. Laatuyksikkövalinnassa on kysymys kehittämistyön ja tietyn kehitysvaiheen palkitsemisesta eikä absoluuttisten laatuyksiköiden valinnasta. 2.2 Arviointineuvoston vahvistama menettely ja hakuohjeet Arviointineuvosto hyväksyi laatuyksiköiden valintamenettelyn, arviointiperusteet, arvioinnin kohteet ja ammattikorkeakouluille lähetettävän hakuohjeen kokouksessaan Arviointineuvosto päätti työryhmän esityksen mukaisesti, että tuleva arviointi on kaksivaiheinen; koulutusalakohtaisten asiantuntijaryhmien suorittaman hakemusten arvioinnin jälkeen ulkoinen arviointiryhmä suorittaa arviointivierailun asiantuntija-arviointien perusteella parhailta ehdotuksilta näyttäytyviin kohteisiin. Arviointiryhmän tehtäväksi tuli suorittaa vierailukohteiksi valittujen yksiköiden arviointi, valmistella vierailut ja tehdä arviointineuvostolle esitys laatuyksiköiksi valittavista yksiköistä sekä tuottaa arviointiraportti. Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi päivätyllä kirjeellään ammattikorkeakouluja yhdessä opiskelijayhdistyksen kanssa tekemään arviointineuvostolle mennessä ehdotuksensa koulutuksen laatuyksiköksi vuosille Esityksen laajuus rajattiin siten, että ehdotuksen laajuus saa olla enintään kymmenen sivua liitteet mukaan luettuna. Esitysten lisäksi ammattikorkeakouluja pyydettiin antamaan ehdotusta täydentäviä tilastotietoja haettavasta yksiköstä. Hakuohjeessa todettiin, että määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta ja sen kehittymisestä.

7 7 Kukin ammattikorkeakoulu voi tehdä yhden ehdotuksen. Ehdotus voi koskea koko ammattikorkeakoulua, sen osastoa tai vastaavaa osayksikköä tai koulutusohjelmaa. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuonna 2000 valittua yksikköä ei voi ehdottaa valittavaksi uudelleen vuosille Arviointiperusteista ja arvioinnin tavoitteista arviointineuvosto totesi kirjeessä seuraavaa: Koulutuksen laatuyksiköiden valinnan tavoitteena on tukea korkealaatuista koulutusta ja sen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Arviointiperusteissa korostetaan näyttöä korkeasta pedagogisesta laadusta ja innovatiivisuudesta. Korkealaatuista koulutusta voidaan järjestää monin eri tavoin. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että ehdotuksessa esitellään koulutuksen tuottamat ydinvalmiudet ja se, kuinka näiden valmiuksien kehittymistä pyritään opiskeluprosessin aikana tukemaan. Ehdotuksessa pyydetään kuvaamaan ja arvioimaan seuraavia koulutuksen osa-alueita, joiden perusteella arviointineuvosto tekee esityksensä opetusministeriölle. Hakija voi soveltuvin osin huomioida seuraavat arvioinnin kohteet. 3 Arvioinnin kohteet Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden arvioinnin kohteiksi arviointineuvosto päätti seuraavat asiat: Arvioinnin kohteet 1. Miten ehdotettu laatuyksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun kokonaistehtävää ja pedagogista strategiaa? 2. Koulutuksen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen koulutuksen tavoitteena oleva ammatillinen osaaminen millaisia ydinvalmiuksia koulutus kehittää? mikä on esitetyn yksikön pedagoginen ydinosaamisalue, ja miten sitä kehitetään? vuorovaikutus työelämän kanssa opiskelijan osallistuminen koulutuksen suunnitteluun opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt miten ammattikorkeakoulun hanke- ja palvelutoimintaa hyödynnetään ehdotettavan laatuyksikön opetus- ja oppimisprosessissa? 3. Koulutuksen toteutus suhteessa tavoitteisiin ja sisältöihin opetusmenetelmät ja oppiminen opiskelijan rooli ja ammatillinen kehittyminen opiskelijan rooli oppijana oppimisympäristö oppimisen tukeminen ja ohjaaminen oppimista edistävät yhteistyökumppanit työelämäyhteydet

8 8 4. Koulutuksen arviointi suhteessa tavoitteisiin oppimisen ja osaamisen arvioiminen opetussuunnitelman toteutumisen arvioiminen valmistuneiden työllistyminen, työllistymisen seuranta ja työelämäpalautteen hyödyntäminen yksikön toiminnan arvioiminen ja arviointitiedon hyväksikäyttö seuraavat kriittiset askelmat yksikön kehittämisessä 5. Kuinka laatuyksikköehdotus syntyi? Millä perusteella ehdotukseen päädyttiin? 4 Arvioitsijat Ensimmäisen vaiheessa arviointiryhmät muodostettiin pääosin koulutusalajaon pohjalta. Alakohtaiset asiantuntijat valittiin ammattikorkeakoulujen ehdotusten perusteella. Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistyten Liitto SAMOK ry:ltä (SAMOK) pyydettiin ehdotukset opiskelija-asiantuntijoista. Kuhunkin alakohtaiseen ryhmään valittiin kaikkien ryhmään esityksen tehneiden ammattikorkeakoulujen edustajat, alan opiskelijoiden edustaja sekä alan edustaja sellaisesta ammattikorkeakoulusta, joka ei ollut tehnyt alaa koskevaa esitystä. Lisäksi jokaiseen alakohtaiseen ryhmään valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikan asiantuntija. Pedagogisina asiantuntijoina toimivat kehityspäällikkö Erkki Laurila Haaga Instituutin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Anna-Maija Lämsä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Pedagogisten asiantuntijoiden käytöllä haluttiin lisätä ammattikorkeakoulupedagogiikan asiantuntemuksen merkitystä jo ensimmäisen arviointivaiheen aikana. Arvioinnin ensimmäisen vaiheen arviointikokousten tekniseksi puheenjohtajaksi arviointineuvosto valitsi arviointineuvoston jäsen Aulis Pitkälän. Ryhmien sihteereinä toimivat arviointineuvoston suunnittelijat Ismo Kantola ja Jouni Kangasniemi. Koulutusalakohtaiset arviointiryhmät muodostuivat siten seuraaviksi: Tekniikka ja liikenne puheenjohtaja: Aulis Pitkälä, KKA jäsenet: johtaja Pauli Huhtamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu koulutusjohtaja Jouni Kurkela, Kajaanin ammattikorkeakoulu kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu opettaja Bror Nordman, Svenska yrkeshögskolan projektipäällikkö Tuula Peura, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu opiskelija Tapani Siltanen, SAMOK ry. vararehtori Jaakko Sirkjärvi, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu yliopettaja Pasi Tuominen, Vaasan ammattikorkeakoulu sihteeri, Ismo Kantola, KKA

9 9 Hallinto ja kauppa puheenjohtaja: jäsenet: Sosiaali- ja terveysala puheenjohtaja: jäsenet: Aulis Pitkälä, KKA johtaja Terttu Honkasaari, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu kehitysjohtaja Antti Klaavu, Tampereen ammattikorkeakoulu opiskelija Petra Leppänen, SAMOK ry yliopettaja Anna-Maija Lämsä yliopettaja Katri Ojasalo, Laurea-ammattikorkeakoulu apulaisjohtaja Jaana Vase, Satakunnan ammattikorkeakoulu yliopettaja Päivi Vesala, Oulun seudun ammattikorkeakoulu sihteeri, Jouni Kangasniemi, KKA Aulis Pitkälä, KKA opiskelija Aki Granlund, SAMOK ry. tutkimuspäällikkö Sakari Kainulainen, Diakonia ammattikorkeakoulu kehitysjohtaja Päivi Karttunen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu koulutusjohtaja Erja Muurinen, Lahden ammattikorkeakoulu suunnittelija, Tuulia Paane-Tiainen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu yliopettaja Kalevi Paldanus, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu lehtori Ingmar Sigfrids, Arcada Nylands svenska yrkeshögskola vs. koulutusjohtaja Pirjo Vaittinen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sihteeri, Jouni Kangasniemi, KKA Kulttuuriala puheenjohtaja: jäsenet: Aulis Pitkälä, KKA vs. yliopettaja Risto Blomster, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu koulutusalajohtaja Hannu Ikonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu yliopettaja Vesa Kankaanpää, Turun ammattikorkeakoulu yliopettaja Lemmikki Louhimies, Tampereen ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu yliopettaja Birgitta Varjonen, Hämeen ammattikorkeakoulu opiskelija Kristiina Vuollet, SAMOK ry. lehtori Seppo Väänänen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sihteeri, Ismo Kantola, KKA Humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt puheenjohtaja: Aulis Pitkälä, KKA jäsenet: yliopettaja Atso Juote, Humanistinen ammattikorkeakoulu projektipäällikkö Mika-Petteri Laakkonen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu johtaja Ulla Mutka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu opiskelija Hanna Myllys, SAMOK ry lehtori Hanne Salovaara-Pitkänen, Mikkelin ammattikorkeakoulu sihteeri, Ismo Kantola, KKA

10 10 Vierailukohteita koskevan esityksen valmistelua varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana arviointikokousten puheenjohtaja Aulis Pitkälä sekä jäseninä arviointikokousten pedagogiset asiantuntijat Erkki Laurila ja Anna-Maija Lämsä sekä sihteerit Ismo Kantola ja Jouni Kangasniemi. Lisäksi valmisteluryhmän jäseneksi kutsuttiin ulkoiseen arviointiryhmään kolmantena pedagogisena asiantuntijana valittu Antti Kauppi. Työryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Tapio Huttula. Ulkoinen arviointiryhmä Arviointineuvosto päätti, että arviointiryhmä koostuu puheenjohtajan lisäksi kolmenlaisesta asiantuntemuksesta; koulutusalakohtaisista asiantuntijoista, pedagogisista asiantuntijoista ja opiskelija-asiantuntijoista. Pedagogiset asiantuntijat valittiin jo ennen vierailukohteiden valintaa. Pedagogisia asiantuntijoita valittiin kolme, joista kullekin arviointivierailulle osallistuu kaksi. SAMOK:ilta pyydettiin ehdotus kahdesta opiskelija-asiantuntijasta, joista kullakin vierailulla on mukana aina toinen. Koulutusala-asiantuntijoita valittiin yksi kultakin koulutusalalta. Koulutusalakohtaiset asiantuntijat valittiin vierailukohteiden valinnan jälkeen niistä ammattikorkeakouluista, joilla ei ollut omaa ehdokasta vierailukohteiden joukossa. Kukin koulutusala-asiantuntija osallistui alansa vierailuille. Arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Urpo Sarala. Järjestäytyessään arviointiryhmä valitsi varapuheenjohtajakseen Antti Kaupin. Arviointiryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Tapio Huttula. Ulkoinen arviointiryhmän kokoonpanoksi tuli näin seuraava: puheenjohtaja: koulutusalakohtaiset asiantuntijat: rehtori Urpo Sarala, Poliisiammattikorkeakoulu kehitysjohtaja Päivi Karttunen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala) opiskelija Hanna Myllys, Humanistinen ammattikorkeakoulu (humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt) yliopettaja Katri Ojasalo, Laurea-ammattikorkeakoulu (hallinto ja kauppa) koulutusjohtaja Liisa Rikala, Tampereen ammattikorkeakoulu (tekniikka ja liikenne) lehtori Seppo Väänänen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (kulttuuriala) pedagogiset asiantuntijat: tutkimuspäällikkö Antti Kauppi, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu (arviointiryhmän varapuheenjohtaja) kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu opiskelija-asiantuntijat: opiskelija Marjaana Haapakoski, Vaasan ammattikorkeakoulu (SAMOK ry.) opiskelija Hanna Hietala, Tampereen ammattikorkeakoulu (SAMOK ry.) sihteeri: suunnittelija Tapio Huttula, Korkeakoulujen arviointineuvosto

11 11 5 Aikataulu Arviointiprosessi eteni seuraavan aikataulun mukaisesti: arviointineuvosto nimeää työryhmän valmistelemaan arviointimenettelyn kehittämistä ja arviointiperusteita arviointineuvosto hyväksyy valintamenettelyn, arviointiperusteet, arvioinnin kohteet ja ammattikorkeakouluille lähetettävät hakuohjeet hakuohjeet lähetetään ammattikorkeakouluille arviointineuvosto nimeää ulkoisen arviointiryhmän pedagogiset asiantuntijat arviointineuvosto pyytää ammattikorkeakouluja nimeämään asiantuntijaehdokkaansa alakohtaisiin arviointikokouksiin ammattikorkeakoulujen ehdotukset asiantuntijaehdokkaista ammattikorkeakoulujen esitykset laatuyksiköistä arviointineuvostolle arviointineuvoston työvaliokunta nimeää alakohtaisten asiantuntijakokousten jäsenet alakohtaiset arviointikokoukset arviointineuvostossa vierailukohteita koskeva esitys arviointineuvostolle valmistuu arviointineuvosto päättää vierailukohteista, nimeää ulkoisen arviointiryhmän puheenjohtajan ja antaa työvaliokunnalle valtuuden täydentää ryhmää ja arviointiryhmän ohjeet arviointivierailujen toteutuksesta vierailukohteille arviointineuvoston työvaliokunta nimeää loput ulkoisen arviointiryhmän jäsenistä arviointiryhmän valmistelevat kokouksen ennen arviointivierailuja arviointiryhmän arviointivierailut ammattikorkeakouluihin arviointiryhmän arviointikokouksen arviointiryhmän esitys laatuyksiköistä arviointineuvostolle valmistuu arviointineuvosto päättää opetusministeriölle tehtävästä ehdotuksesta koulutuksen laatuyksiköiksi

12 12 II ARVIOINTIPROSESSI 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset Arviointineuvosto sai määräaikaan mennessä yhteensä 23 esitystä koulutuksen laatuyksiköksi. Esityksensä jättivät seuraavat ammattikorkeakoulut: Ammattikorkeakoulu ja yksikkö Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: utbildningsprogrammet i akutvård Diakonia-ammattikorkeakoulu: Kauniaisten yksikkö Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu: projekti- ja työssäoppiminen EVTEK:n aikuiskoulutusmalli Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu: fysioterapian koulutusohjelma Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu: tietotekniikan koulutusyksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu: muotoilun koulutusohjelma, muotoilun suuntautumisvaihtoehto Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Ammatillinen opettajakorkeakoulu/ Kainsainvälisen opettajakoulutuksen oppimisympäristö Kajaanin ammattikorkeakoulu: tietotekniikan koulutusohjelma Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: musiikin koulutusohjelma, kansanmusiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: Kotkan terveysalan yksikkö Lahden ammattikorkeakoulu: sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimiskeskus Optiimi Laurea-ammattikorkeakoulu: turvallisuusalan koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeaoulu: kulttuurin ja nuorisotyön yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu: liiketalouden koulutusohjelman liiketoimintaosaaminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: viestinnän koulutusohjelma Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: Ammatillisen kasvun ohjausprosessi sosionomi (AMK) koulutuksessa Rovaniemen ammattikorkeakoulu: liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Satakunnan ammattikorkeakoulu: Degree Programme in International Business and Marketing Logistics koulutusala/ryhmä sosiaali- ja terveysala sosiaali ja terveysala tekniikka ja liikenne sosiaali- ja terveysala hallinto ja kauppa kulttuuriala humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt tekniikka ja liikenne kulttuuriala sosiaali- ja terveysala sosiaali- ja terveysala hallinto ja kauppa humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt hallinto ja kauppa kulttuuriala sosiaali- ja terveysala humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt hallinto ja kauppa

13 13 Seinäjoen ammattikorkeakoulu: rakennustekniikan koulutusohjelma Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för miljöteknik Tampereen ammattikorkeakoulu: kuvataiteen koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulu: viestinnän koulutusohjelma Vaasan ammattikorkeakoulu: tietotekniikan osasto tekniikka ja liikenne tekniikka ja liikenne kulttuuriala kulttuuriala tekniikka ja liikenne Kaikki esitykset täyttivät hakuohjeessa annetut muodot. Jatkossa raportissa käytetään esityksistä lyhennettyä muotoa. Esitystään eivät jättäneet Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Sydväst. 2 Asiantuntija-arvioinnin vaiheet 2.1 Vierailukohteiden valitseminen Ammattikorkeakoulujen esitykset koulutuksen laatuyksiköiksi jakautuivat viiteen ryhmään. Esityksiä oli tehty tekniikan ja liikenteen, hallinnon ja kaupan, sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialan ja humanistisen ja opetusalan sekä muiden koulutusta antavien yksiköiden ryhmiin. Hakemusten arviointi tehtiin ryhmäkohtaisesti asiantuntijakokouksissa. Kukin koulutusalakohtainen arviointikokous vietiin läpi samojen ohjeiden mukaisesti ja samanlaisella kokoonpanolla. Alakohtaisten asiantuntijakokousten teknisenä puheenjohtajana toimi arviointineuvoston jäsen Aulis Pitkälä. Alakohtaisten arviointikokousten teknisenä sihteerinä toimi suunnittelija Ismo Kantola tai suunnittelija Jouni Kangasniemi. Alakohtaisiin kokouksiin osallistuvat arvioijina ulkoisen arvointiryhmän pedagogista asiantuntijoista Erkki Laurila tai Anna-Maija Lämsä, yksi opiskelijaedustaja kyseiseltä koulutusalalta, yksi koulutusalan asiantuntija sellaisesta ammattikorkeakoulusta, joka ei ollut tehnyt ehdotusta kyseiseen ryhmään, sekä kyseisen ryhmään ehdotuksen tehneiden ammattikorkeakoulujen edustajat kyseiseltä koulutusalalta. Alakohtaisten arviointikokousten asiantuntijat valittiin ammattikorkeakoulujen tekemien ehdokkaiden joukosta. Jokainen asiantuntija antoi ryhmänsä jokaisesta hakemuksesta, lukuun ottamatta oman ammattikorkeakoulunsa hakemusta, kirjallisen arvion. Asiantuntijat lähettivät arvionsa etukäteen arviointineuvoston toimistoon. Kirjallisten arviointien jälkeen asiantuntijat osallistuivat alakohtaisiin arviointikokouksiin. Niissä kutakin hakemusta koskeva keskusteluosio eteni seuraavasti:

14 14 ensimmäisen puheenvuoron käytti muun kuin hakemuksen jättäneen ammattikorkeakoulun asiantuntija; toisen puheenvuoron käytti hakemuksen jättäneen ammattikorkeakoulun edustaja; kolmannen puheenvuoron käytti pedagoginen asiantuntija; neljännen puheenvuoron käytti opiskelija-asiantuntija, ja loput puheenvuorot käytettiin vapaassa järjestyksessä siten, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus esittää hakemuksesta oma suullinen arviointinsa. Ehdotuksen tehneen ammattikorkeakoulun edustajalle varattiin mahdollisuus korjata mahdollisia puheenvuoroihin sisältyviä faktapohjaisia väärinkäsityksiä. Kunkin hakemuksen keskusteluosion jälkeen kukin asiantuntija, lukuun ottamatta hakemuksen tehneen ammattikorkeakoulun edustajaa, arvioi käsitellyn ehdotuksen asteikolla 1 5. Pisteytys tapahtui avoimesti. Arviointikokousten tekninen puheenjohtaja ja tekninen sihteeri eivät osallistuneet ehdotusten pisteytykseen. Ehdotuksen saamat pisteet laskettiin yhteen. Mahdollisesti tasapisteille jääneistä ehdotuksista ei järjestetty uusintapisteytyksiä. Kokouksesta mahdollisesti poissa olleilta asiantuntijoilta pyydettiin pisteytys kirjallisena. Arviointineuvoston suunnittelija kokosi asiantuntijakokouksissa käytyjen keskustelujen ja asiantuntijoiden kirjallisten arviointien perusteella yhteenvedon, joka tuli ulkoisen arviointiryhmän käyttöön. Alakohtaisten arviointikokousten työn yhteen vetämistä varten perustettiin työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin valmistella arviointineuvostolle esitys ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden vierailukohteista alakohtaisten arviointikokousten työn perusteella. Työryhmä keskusteli aluksi alakohtaisten arviointiryhmien työskentelystä ja niiden vertailtavuudesta. Ryhmä päätti, että se voi tehdä perustellun ja oikeudenmukaisen esityksen vierailukohteita kun se huomioi esityksessä seuraavat asiat: 1) mukana ovat alakohtaisissa arvioinneissa innovatiivisiksi ja tuloksellisiksi arvioidut yksiköt, 2) alakohtaisessa arvioinnissa saavutetut keskiarvoa korkeammat pisteet, 3) alakohtaisten arviointien keskinäinen vertailtavuus. Ryhmä totesi, että 12 arviointivierailun toteuttaminen takaa sen, että kaikki potentiaaliset laatuyksiköt tulee huomioitua jatkoarvioinnissa. Lisäksi työryhmä halusi varsin laajalla vierailukohteidenmäärällä korostaa arvioinnin kehittämispyrkimystä. Keskustelun jälkeen työryhmä päätti yksimielisesti esittää arviointivierailun tekemistä seuraaviin ammattikorkeakouluihin: tekniikan ja liikenteen alalta Espoon Vantaan teknillinen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Svenska yrkeshögskolan, hallinnon ja kaupan alalta Helsingin liiketalouden ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, sosiaali- ja terveysalalta Pohjois-Savon ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, kulttuurialalta Turun ja Hämeen ammattikorkeakoulut sekä humanistinen ja opetusalan ja muiden koulutusta antavien yksiköiden ryhmästä Mikkelin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut.

15 15 Ryhmän päätöksenteossa ryhmän jäsenet jääväsivät itsensä seuraavasti: Ismo Kantola, Turun ammattikorkeakoulu; Antti Kauppi, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu; Anna-Maija Lämsä Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Aulis Pitkälä Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Arviointineuvosto hyväksyi yksimielisesti työryhmän ehdotuksen vierailukohteista. 2.2 Arviointivierailujen valmistelu Arviointineuvoston päätös vierailukohteista ilmoitettiin ammattikorkeakouluille kirjeellä Kirjeessä kuvattiin esitysten arviointi arviointineuvostossa ja arviointineuvoston perustelut vierailukohteiden valinnoille. Kirjeen myötä alkoi myös arviointivierailujen valmistelu yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Alustava vierailuaikataulu lähetettiin ammattikorkeakoulujen kommentoitavaksi Ammattikorkeakoulujen toiveista vierailujärjestykseen tehtiin joitakin tarkennuksia. Lopullinen aikataulu lähetettiin ammattikorkeakouluille Se oli seuraava: , aamupäivä Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusyksikkö , iltapäivä Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, utbildningsprogrammet i akutvård Satakunnan ammattikorkeakoulu, Degree Programme in International Business and Marketing Logistics Hämeen ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelma, muotoilun suuntautumisvaihtoehto Mikkelin ammattikorkeakoulu, kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikkö , aamupäivä Lahden ammattikorkeakoulu, Oppimiskeskus Optiimi , iltapäivä Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, tekniikan aikuiskoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma , aamupäivä Svenska yrkeshögskolan, utbildningsprogrammet för miljöteknik , iltapäivä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulu, viestinnän koulutusohjelma Aikataulukysymysten tultua ratkaistuksi jatkettiin itse vierailujen valmistelua. Arviointineuvoston sihteeristössä valmisteltiin arviointiryhmän kanssa konsultoiden arviointivierailuja koskeva alustava ohjeistus. Ohjeet lähetettiin ammattikorkeakouluille Niissä todettiin, että arviointivierailun rakenne poikkeaa arviointineuvoston tavanomaisesti käyttämästä mallista. Vastuu arviointivierailun käytännön organisoinnista ja sen suunnittelusta annettiin ammattikorkeakoululle ja laatuyksiköksi esitetylle yksikölle. Vierailupäivän tavoitteena todettiin olevan todentaa arviointiryhmälle hakemuksessa esitetyn toiminnan laadukkuus. Painottaakseen eroa aikaisempiin arviointivierailuihin nähden arviointineuvosto käyttikin vierailusta termiä näyttö. Näytön toteutustapa ja muoto oli vapaa. Ainoat rajoitteet olivat, että kukin arviointivierailu kestää neljä tuntia ja että arviointiryhmän jäsenille tuli varata mahdollisuus esittää lyhyitä

16 16 tarkentavia kysymyksiä näytön kestäessä. Lisäksi kirjeessä painotettiin vielä, että arviointiryhmän arviointi perustuu laatuyksikköhakemuksen hakuohjeissa mainittuihin arviointi kohteisiin. Vierailupäivän rakenteeksi todettiin edellä kuvatun ajattelun pohjalta seuraava: Arviointiryhmän tehtävä ja ryhmän esittely: puheenjohtaja Urpo Sarala n. 10 minuuttia Näyttö laatuyksikön toiminnasta (hakemuksessa esitetyn toiminnan todentaminen, tarvittavat esitykset, opetusmetodin demonstraatio tms.), toteutus: ammattikorkeakoulun valitsemat henkilöt valitsemallaan tavalla yhteensä n. 3 tuntia 45 minuuttia, sisältäen yhden 15 minuutin tauon Vierailun päätös, puheenjohtaja Urpo Sarala n. 5. minuuttia Koska arviointineuvosto halusi kehittää käytettävää vierailumallia vuorovaikutteisesti ammattikorkeakoulujen kanssa varattiin ammattikorkeakouluille mahdollisuus esittää vierailua koskevia kommentteja ja kysymyksiä. Ammattikorkeakouluille luvattiin toimittaan kysymysten ja kommenttien pohjalta yhteinen tarkentava ohje arviointivierailun toteutuksesta maaliskuun alussa. Määräaikaan mennessä vierailukohteilta ei tullut sellaisia kommentteja tai kysymyksiä, jotka olisivat vaatineet tarkennusta lähetettyyn ohjelmaan. Laatuyksikköjen arviointiryhmä päätti kuitenkin tarkentaa ohjeita niiltä osin, että ohjelmaan merkitty tauko tarkoitti arviointiryhmän ja yksikön edustajien yhteistä kahvitaukoa. Ammattikorkeakouluja pyydettiin myös varaamaan arviointiryhmälle tila sen omaa yhteenvetokeskustelua varten heti näytön jälkeen. Lisäksi ammattikorkeakouluja pyydettiin toimittamaan sähköpostilla yhden A4-sivun mittainen kuvaus näytön toteutuksesta, josta ilmeni näytön: tavoite, perustelut, organisointi ja näytön avainsanat. Samalla todettiin, että tämä kuvaus tullaan julkaisemaan arviointiraportissa, mikäli ammattikorkeakoulua esitetään koulutuksen laatuyksiköksi. Kuvauksen lopussa pyydettiin ilmoittamaan näytön vastuuhenkilö, hänen yhteystietonsa sekä näytön esityksen osoitetiedot. 2.3 Vierailukohteiden arviointi Arviointiryhmä aloitti arviointivierailujen valmistelun heti nimeämisensä jälkeen. Samalla kun se antoi ohjeita ammattikorkeakouluille näyttöjen järjestämisestä se valmistautui myös omaan tehtäväänsä vierailuilla tapahtuvaan arviointiin ja varsinaisiin arviointikokouksiin niiden jälkeen. Ryhmä keskusteli arvioinnin dokumentoinnista, näytöistä ja siitä mihin arviointiryhmän arviointi voi perustua. Ryhmä totesi, että arviointi voi perustua vain ammattikorkeakoulun laatuyksikköehdokkaan laatimaan hakemukseen, vierailulla esitettyyn näyttöön ja arviointiryhmän vierailulla saamiin vastauksiin. Arviointiryhmän jäsenet eivät saa käyttää jostakin yksiköstä muulla tavoin saamaansa tietoa arviointinsa perustana. Jos arviointiryhmä päättää, että se tarvitsee näyttöön liittyen jostakin asiasta lisätietoa, on sama tieto pyydettävä samalla tarkkuudella kaikilta vierailukohteilta. Näin turvataan arvioitavana olevien yksiköiden oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu.

17 Arviointiryhmä päätti arviointivierailuun valmistautumisesta ja toiminnasta vierailun aikana seuraavan. Kukin ryhmän jäsen laati hakemusten perusteella listan jokaisen vierailukohteen vahvuuksista tai kehittämiskohteista, joihin arviointiryhmän tuli hänen mielestään kiinnittää erityistä huomiota. Listojen pohjalta laadittiin yhteenveto kunkin arviointivierailun erityisistä ammattikorkeakoulukohtaisista tarkastelukohteista (vahvuudet ja kehittämiskohteet). Lisäksi laadittiin kuhunkin kohteeseen liittyvät kysymykset käyttäen hyväksi arviointiperusteiden neljää pääkohtaa (Miten ehdotettu laatuyksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun kokonaistehtävää ja pedagogista strategiaa?; Koulutuksen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen; Koulutuksen toteutus suhteessa tavoitteisiin ja sisältöihin; Koulutuksen arviointi suhteessa tavoitteisiin). Vierailulla kukin arviointiryhmän jäsen laati omat muistiinpanonsa ja sihteeri piti käydystä keskustelusta pöytäkirjaa. Vierailun jälkeen ryhmän jäsenet kirjoittivat oman arvionsa vierailukohteesta. Arviot toimitettiin sihteerille, joka toimitti ne ja keskustelupöytäkirjat kaikille arviointiryhmän jäsenille. Arviointiryhmä päätti, ettei vierailujen aikana noudateta kiinteää työnjakoa. Kukin arvioitsija tuo arviointiprosessiin oman asiantuntemuksensa oman näkökulmansa, taustansa ja kokemuksensa kautta. Arviointiryhmä päätti pitää vierailujen jälkeen tarvittavan määrän kokouksia, joissa se valmistelee esityksensä koulutuksen laatuyksiköiksi. Ryhmä tavoitteena oli päästä keskustellen yksimielisyyteen arviointineuvostolle tehtävästä esityksestä. Ryhmä aloitti myös yhteisten arviointikriteerien työstämisen heti ensimmäisessä kokouksessaan. Kukin arviointiryhmän jäsen laati oman kuvauksensa arviointiperusteiden kriteereistä. Kutakin arvioinnin kohdetta päätettiin arvioida kolmiportaisella kriteeristöllä. Arviointiryhmä keskusteli pitkään ennen vierailuja arviointikriteerien muokkaamisesta ja päätyi siihen, että arviointiryhmä ei voi lyödä kiinni kriteerejä ennen näyttöjä, koska arviointiin ja kriteereihin vaikuttavia seikkoja saattaa tulla esille vielä näytöissä. Tämän vuoksi päätettiin, että ennen arviointivierailuja koostetaan arviointiryhmän kolmiportaisesti rakentamat näkemykset kriteereistä yhteen ja niitä tarkennetaan näyttöjen jälkeisen arviointiprosessin aikana. Näin myös tapahtui ja kriteeristö viimeisteltiin vierailujen jälkeisissä kokouksissa. Arviointikriteerit esitellään tarkemmin luvussa 4. Arviointivierailujen aikana tuli esille joitakin periaatteellisia kysymyksiä, joihin arviointiryhmän otti kantaa ennen varsinaisten kriteereiden valmistumista. Arviointiryhmän nämä keskustelut ja kannanotot esitellään luvussa 3. Arviointiryhmä jakautui arviointivierailuilla useisiin eri kokoonpanoihin. Ainoastaan puheenjohtaja ja sihteeri kävivät kaikissa 12 kohteessa. Lisäksi jokaisessa vierailukohteessa oli mukana kaksi pedagogista asiantuntijaa sekä koulutusalan ja opiskelijoiden edustajat. Jotta jokainen arviointiryhmän jäsen sai mahdollisimman kattavan kuvan kaikista näytöistä, ryhmä keskusteli jokaisesta näytöstä ennen varsinaisen arvioinnin aloittamista. Näin varmistettiin se, että jokaisella jäsenellä oli samanlaiset mahdollisuudet arvioida eri laatuyksikköehdokkaita. Tämä lisäsi myös arviointivierailusta laaditun keskustelupöytäkirjan 17

18 18 merkitystä yhtenä arvioinnin dokumenttina. Jokainen keskustelu valmisteltiin samaan tapaan. Yksi arviointivierailulla ollut arviointiryhmän jäsen esitteli näytön toteutusta ja omia vaikutelmiaan vierailusta kokonaisuutena. Jokainen vierailuun osallistunut täydensi omalta osaltaan esitystä ja muut ryhmän jäsenet esittivät tarkentavia ja täydentäviä kysymyksiä. Arviointiryhmä piti kaikkiaan viisi pitkää arviointikokousta vierailujen jälkeen. Lisäksi ryhmän jäsenet työstivät arviointilausuntoja ja kriteereitä kokousten välisinä aikoina. 3 Arviointiryhmä periaatteelliset kannanotot Arviointiryhmä keskusteli arviointivierailujen aikana esille tulleista periaatteellisia kysymyksiä ja otti niihin kantaa ennen varsinaisten kriteereiden pohdintaa. Samalla ryhmä totesi, että arviointiryhmän periaatteelliset näkemykset tuli sovittaa yhteen arviointineuvoston hakuohjeissa esittämien ajatusten kanssa. Arviointi ei voi olla ristiriidassa etukäteen annettujen ohjeiden kanssa. Arviointiryhmä päätyi keskustelun pohjalta seuraaviin kannanottoihin: Toiminnan vakiintuneisuudesta (vanha uusi toiminta): Toiminnasta tulee olla näyttöjä kuten hakuohje edellyttää. Näyttöjä toiminnasta ei useimmiten voi olla, ellei se ole vakiintunut osaksi organisaation toimintaa. Erilaisten toimintojen vakiintuminen vaatii eri pituisen ajanjakson. Jotkin vanhatkin toiminnot vaativat sisäänrakennetun näkemyksen uudesta toiminnasta. Esimerkiksi strategiseen suunnitteluun liitetty hyvä tulevaisuuden analyysi on selkeä ansio. Yksikön koon merkityksestä ja yksikön suhteesta koko ammattikorkeakouluun: Arviointiryhmä keskusteli siitä, mitä esitettyjen yksiköiden koko ja kokoerot merkitsevät arvioinnin kannalta. Erityisesti esillä oli ensimmäisen arviointikohteen Miten ehdotettu laatuyksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun kokonaistehtävää ja pedagogista strategiaa? arviointi. Arviointiryhmä päätti, että kaikkia yksiköitä on kohdeltava arvioinnissa samalla tavalla. Arviointiryhmä ei voi karsia mitään hakemusta koon perusteella (osa ilmaisuista ohjeessa oli tulkinnanvaraisia), vaan mahdollinen karsinta olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Koko voi aiheuttaa ongelmia yksikön toimintavarmuuden ja kehittämisen kannalta silloin, kun toiminta on rakennettu muutaman ihmisen osaamisen varaan, eikä osaaminen ole vielä vakiintunut osaksi yksikön toimintakulttuuria. Samalla pohdittiin myös yksikön suhdetta muuhun ammattikorkeakouluun ja todettiin, että verkostoitumiselle ja innovaatioiden siirrolle voi olla organisaation sisällä arvioitavasta yksiköstä riippumattomia rakenteellisia tai sosiaalisia esteitä. Laadukkaalla yksiköllä on kuitenkin selkeä suhde omaan ja koko ammattikorkeakoulun tehtävään ja monipuolinen verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisälle ja ulospäin on yksikölle ansio. Koulutusalojen välisten erojen huomioimisesta: Keskusteltiin eri koulutusalojen perinteiden vaikutuksesta yksiköiden toimintaan ja mm. niiden innovatiivisuuteen. Jokin asia voi olla toisella koulutusalalla innovatiivista toimintaa, mutta toisella alalla arkipäivää. Todettiin, että hakuohjeet ja arviointiperusteet eivät tee eroa koulutusalojen kohdalla. Lopullisessa arvioinnissa kaikkia yksiköitä arvioidaan siten koulutusalasta riippumatta samoilla kriteereillä.

19 19 Ammattikorkeakoulumaisesta toiminnasta: Ryhmä totesi, että se ei tässä yhteydessä voi määritellä ammattikorkeakoulumaisen toiminnan piirteitä kattavasti. Niihin liittyy mm. seuraavia näkökohtia: Koulutus kytkeytyy läheisesti työelämään ja sen kehittämiseen; tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeä osa toimintaa; oppimisprosessin ohjauksessa näkyy käsitys tiedon rakentamisesta ja ammatillisesta kehittymisestä; opetuksessa työstetään käytännön ja teorian suhdetta sekä opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan ja osallistujan rooli koulutuksen ja yksikön kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen laatuyksiköiltä edellytetään ammattikorkeakoulumaista toimintaa koulutusalasta riippumatta. Tutkimustoiminnasta: Tutkimustoiminnan osalta ryhmä totesi tarkoittavansa tutkimustoiminnalla Tilastokeskuksen määritelmän mukaista toimintaa, johon mm. opinnäytetyöt eivät kuulu. Välttämättömistä edellytyksistä: Laatuyksiköksi esitettävältä yksiköltä edellytetään tiettyä laatua jokaisella arviointialueella. Arvio yksikön toiminnasta ei saa yhdelläkään arvioinnin kohteeksi annetulla alueella asettua keskimääräisesti kriteereissä alimmalle tasolle. Kohteena olevalla alueella ryhmä tarkoittaa arviointineuvoston arvioinnin kohteeksi määrittelemää toiminnan aluetta (esim. Koulutuksen arviointi suhteessa tavoitteisiin). Vakavat puutteet koulutuksen kannalta keskeisissä toiminnossa, kuten oppimisen ohjauksessa, toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä arvioinnissa, voivat estää ehdollepanon laatuyksiköksi. Hakemuksen ja näytön suhteesta: Lopullinen arviointi tehdään sekä hakemuksen että näytön perusteella. Jokainen arvioitsija joutuu itse pohtimaan, miten suuren painoarvon ja todistusvoiman antaa hakemuksessa ja näytössä esitetylle tiedolle. Hakemuksesta ja näytöstä voidaan saada myös erilaista tietoa. Näyttö voi joiltakin osin paikata hakemuksessa esiintyneitä puutteita tai kyseenalaistaa hakemuksen jonkin kohdan. Jokaisen arvioitsijan tietoisuus erilaisen tiedon todistusvoimasta on olennaista hänen laatuyksikköarvioinnissaan. Lisämateriaalin huomioimisesta: Näyttötilanteessa jaettu lisämateriaali huomioidaan siltä osin kuin se liittyy näyttöjen ohjelmaan. Tieto materiaaleista välittyy vierailulle osallistuneiden lausuntojen ja kommenttien kautta muille ryhmän jäsenille. 4 Arviointiryhmän käyttämät arviointikriteerit Arviointiryhmä työsti oman arviointitoimintansa tueksi ja arvioinnin läpinäkyvyyden lisäämiseksi arviointikohteita kuvaavan kriteeristön. Sen avulla ryhmä pyrki kuvaamaan, mitä tekijöitä se piti arvioinnissa tärkeänä. Samalla kriteeristö kuvaa ryhmän keskustelua ammattikorkeakoulupedagogiikasta ja sen kehittymisestä. Arviointiryhmän työskentely on tapahtunut sen toimeksiannon antamissa raameissa: kriteeristö on laadittu arviointineuvoston hyväksymien arviointiperusteiden (lähtökohdat) ja arvioinnin kohteiksi määräämien tekijöiden mukaisesti. Kutakin arvioinnin kohdetta on kuvattu laatutasoilla erinomainen, hyvä ja tyydyttävä. Arviointiryhmän mielestä jo tyydyttävä taso tarkoittaa useissa kohdissa keskimääräisesti ajatellen laadukasta toimintaa. Joissakin kohdissa

20 20 laatuyksikköesitysten toiminta jäi tyydyttävän tason alapuolelle. Ammattikorkeakouluille annettu palaute on laadittu kriteeristön mukaisesti. Arviointiryhmän kehittämä kriteeristö on ensimmäinen ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun arviointia varten laadittu. Arviointiryhmä toivoo, että nyt esiteltävä kriteeristö voisi olla tukemassa ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadusta käytävää keskustelua. Kriteeristön ymmärtämiseksi arviointiryhmä on koonnut sen alkuun käyttämiensä käsitteiden määrittelyt. Kriteeristössä on joitakin sellaisia koulutuksen osa-alueita koskevia kohtia, joita ei ole voitu käyttää tämän arvioinnin yhteydessä. Arviointiryhmän mielestä näidenkin näkökohtien esittäminen tässä yhteydessä on kuitenkin kriteeristön tulevan hyödyntämisen kannalta mielekästä. Lähtökohtina: näyttö korkeasta pedagogisesta laadusta näyttö innovatiivisuudesta koulutuksen tuottamien ydinvalmiuksien esittely ydinvalmiuksien kehittämisen tukeminen opiskeluprosessin aikana. Käytetyt käsitteet: arviointiryhmä on määrittänyt kriteeristössä käyttämänsä käsitteet seuraavasti: pedagoginen strategia: sisältää yksikön näkemyksen oppimisesta, tiedosta ja toiminnasta sekä kokonaisvaltaisen suunnitelman näiden näkemysten toteuttamisesta koulutuksessa pedagoginen ydinosaaminen: pedagogisen strategian toteuttaminen edellyttää yksiköltä sen keskeisten pedagogisten osaamisalueiden määrittelyä sekä yhteisöllistä osaamista ja järjestelmällistä osaamisen kehittämistä näillä alueilla. ammatillinen kehittyminen: sisältää ammatillisen osaamisen kehittymisen lisäksi myös yhteiskunnallisten ja yksilöllisten valmiuksien kehittymisen. työelämälähtöinen toiminta: sisältää sekä työelämän että ammattikorkeakoulun lähtökohdista rakentuvan vastavuoroisen toiminnan oppimisympäristö: sosiaalinen, fyysinen, psyykkinen ja toiminnallinen ympäristö hankkeet: hankkeilla tarkoitetaan laaja-alaisia hankkeita, joissa voi olla mukana koko ammattikorkeakoulu ja sen yhteistyökumppaneita esim. aluekehityshankkeet palvelutoiminta: palvelutoiminnalla tarkoitetaan yksikön tuotteen omaisia maksullisia tai maksuttomia palveluja työelämälle työelämälähtöiset projektit: työelämälähtöisillä projekteilla tarkoitetaan mm. erilaisia kehittämistehtäviä, opinnäytetöitä, työharjoittelua ja kehittämisprojekteja kriittiset askeleet yksikön kehittämisessä: sisältävät näkemyksen suunnasta (mihin yksikköä ollaan kehittämässä), toimintatavoista (joilla kehittämistä toteutetaan) sekä kehittämisen onnistumisen kannalta keskeisimmistä tekijöistä.

21 21 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä 1. Yksikkö ja ammattikorkeakoulun kokonaistehtävä ja pedagoginen strategia 1.1. Yksikön kokonaistehtävä Yksikön kokonaistehtävä on harkittu, Yksikön kokonaistehtävä on selkeä Yksikön kokonaistehtävää on kuvattu. jäsentynyt, yhteisesti tehty ja toteuttamis- ja perusteltu, mutta yhteys amk:n Yhteyttä amk:n kokonaistehtävään ei näy. kelpoinen. Yhteys amk:n kokonaistehtävään kokonaistehtävään jää epäselväksi. selkeä Yksikön pedagoginen strategia Yksikön pedagoginen strategia on Yksikön pedagoginen strategia on Yksikön pedagoginen strategia yhteisöllisesti tuotettu, perusteltu ja se olemassa ja sitä on perusteltu. on julkilausuttuna olemassa, näkyy johdonmukaisesti toiminnan Strategia näkyy yksikön toiminnassa. mutta sen toteutumisesta ei ole suunnittelussa, toteutuksessa ja näyttöä. Tai pedagogista strategiaa ei ole arvioinnissa organisaatio-, ryhmä- ja julkilausuttuna, mutta se näkyy toiminnassa. yksilötasolla. Ammattikorkeakoulussa käydään pedagogista Ammattikorkeakoulussa käydään Ammattikorkeakoulussa keskustellaan jonkin keskustelua eri henkilöstöryhmien pedagogista keskustelua eri henkilöstö- verran pedagogisista kysymyksistä. ja tiimien kesken. ryhmissä ja tiimeissä, mutta niiden vuorovaikutus on vähäistä. 2. Koulutuksen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen 2.1. Koulutuksen tavoitteiden määrittely Koulutuksen tavoitteiden määrittelyssä Koulutuksen tavoitteena olevat Koulutuksen tavoitteena olevat ammatillinen perustana on työelämän kehityshaasteiden ammatillinen osaaminen ja ydinvalmiudet osaaminen ja ydinvalmiudet on ja mahdollisuuksien sekä alan tietoperustan on määritelty ja perusteltu. määritetty, mutta ei perusteltu. ja toimintakäytäntöjen ymmärtäminen. Tämä ymmärrys perustuu tutkimukselliseen otteeseen ja/tai tutkimustietoon työelämän ja ammatillisten kvalifikaatiovaatimusten muuttumisesta. Vastuu tavoitteiden asettamisesta on Tavoitteita määritellään vuorovaikutuksessa Tavoitteiden määrittelyssä korostuvat joko ammattikorkeakoululla, mutta tavoitteet työelämän kanssa. työelämästä tai amk:sta tulevat näkemykset. määritellään vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön ja työelämän kanssa. Ammatillinen osaaminen ja ydinvalmiudet Ammatillinen osaaminen ymmärretään Ammatillisen osaamisen kehitysprosessin osia on määritelty järjestelmällisesti ja perusteltu kehittyvänä prosessina, jossa huomioidaan on tunnistettu. Osaaminen määritellään selkeästi. Opiskeluprosessi on määritelty myös yhteiskunnallinen vastuu ja vain ammatillisesta perspektiivistä käsin. ammatillisen kehittymisen prosessina. persoonallisuuden kehittäminen. Tavoitteena on riittävän laaja-alaisten valmiuksien oppiminen, mukaan lukien yhteiskunnallinen vastuu ja persoonallisuuden kehittyminen.

22 22 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä 2.2. Osallistuminen Suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuvat Eri tahot osallistuvat sekä koulutuksen suun- Opettajien lisäksi koulutuksen suunnitteluun opettajat, opiskelijat, työelämä ja muut nitteluun että kehittämiseen, mutta osallis- osallistuu myös muita tahoja mutta niukasti yhteistyötahot. tuminen ei ole intensiivistä ja syvällistä. ja muodollisesti. Osallistuminen on järjestelmällistä, ja Osallistuminen on järjestelmällistä tämän toiminnan tuloksellisuudesta on ja siitä on näyttöä. selkeää näyttöä Vuorovaikutus työelämän kanssa Hanketoiminta ja projektit on integroitu Hanketoiminta sekä projektit ovat tärkeä Hanketoiminta sekä projektit ovat osa hyödyntämään koulutusta. osa toimintaa, mutta integrointi muuhun koulutusta, mutta niiden yhteys koulutukseen koulutukseen on vasta kehittymässä. on irrallinen. Palvelutoimintaa hyödynnetään Palvelutoimintaa hyödynnetään Palvelutoiminnan hyödyntäminen mielekkäästi koulutuksessa. vähän koulutuksessa. koulutuksessa jää epäselväksi. Työelämälähtöisestä toiminnasta saatavia Työelämälähtöisestä toiminnasta saatavaa Työelämälähtöisestä toiminnasta saatavan tietoja käytetään koulutuksen tietoa käytetään jonkin verran tiedon käyttö koulutuksen kehittämiseen ja tästä on selvät näytöt. koulutuksen kehittämiseen. kehittämiseen on niukkaa. Hanke- ja palvelutoiminnassa sekä Hanke- ja palvelutoiminnassa sekä Hanke- ja palvelutoiminnassa sekä työelämälähtöisissä projekteissa syntyvä työelämälähtöisissä projekteissa syntyvä tieto työelämälähtöisissä projekteissa syntyvä tieto on kaikkien saatavilla (julkaisut, leviää jonkin verran organisaatiossa. tieto jää toiminnassa olevien käyttöön. tutkimusraportit, sisäiset raportit, koulutus, dokumentointi). Näyttöä tästä on Yksikön oman toiminnan jatkuva kehittäminen Yksikkö on määritellyt pedagogisen Yksikkö on hahmottanut pedagogisen Yksikkö on hahmottamassa pedagogisen ydinosaamisalueensa ja sen kehittymistä ydinosaamisalueensa ja näiden oppimista ydinosaamisalueensa. tuetaan kokonaisvaltaisesti. tuetaan. Pedagoginen ydinosaaminen perustuu opetta- Pedagoginen ydinosaaminen on määritelty Pedagoginen ydinosaaminen on määritelty, jien systemaattiseen, yhteisölliseen ja pitkä- ja koulutusta tuetaan sen mukaan. mutta sen vaikutus ei näy koulutuksen jänteiseen kasvu- ja oppimisprosessiin. toteutustavoissa. Ilmenee kohdonmukaisesti koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yksiköllä on menossa omia sisäisiä Kehittämishankkeita on melko paljon Kehittämishankkeita on melko vähän, kehittämishankkeita. Hankkeet on sidottu mutta niiden muodostama kokonaisuus ei ole ja niiden johtaminen ja loppuunsaattaminen strategian toteutukseen ja niistä muodostuu kovin johdonmukainen ja eri on melko epätasaista. johdonmukainen kokonaisuus. osat tukevat toisiaan vain osittain. Opettajien yhteistyö kehittämishankkeissa on Opettajien yhteistyö kehittämishankkeissa on Opettajilla on yksittäisiä kehittämishankkeita. tavoitteellista ja laajaa. satunnaista. Kehittämishankkeisiin osallistuu vain osa opettajista. Henkilöstön kehittäminen tukee yksikön Henkilöstön kehittäminen ei ole Henkilöstön kehittäminen tähtää lähinnä muokehittämistä. suhteessa yksikön kehittämiseen. dollisten kelpoisuusvaatimusten täyttämiseen.

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2009-10 200 / vaihtokk, kk toteuma + toteuma + haettu, ka) haettu, ka), kk 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu 102 471 94 200 105 502 85 340 8 860 29604 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa 13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén 1 Korkeakoulujen talouden tunnusluvut 2015-2016 Johtaja Hannu Sirén Vakavaraisuus, ammattikorkeakoulut Omavaraisuusaste Centria ammattikorkeakoulu 74 % 73 % Diakonia ammattikorkeakoulu 79 % 82 % Haaga

Lisätiedot

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO HISTORIA, TAUSTA -Selvitystyö (Esa Pellikainen 31.10.2005) SUOMEN YRITTÄJYYSAKATEMIAN laajentaminen -Akateemisen yrittäjyyden edistämisen kohdalla nousi keskusteluun korkeakoulujen oman toiminnan yrittäjyyden

Lisätiedot

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo , ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2008-09 170 / vaihtokk, kk Keskim EU lähtijöistä (2v (2v vaihdon 08/09 lähtijöistä 2007-08 EU toteuma) toteuma) kesto, kk 07/08 + OPM 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa 1 Soveltamisala Tätä prosessikuvausta sovelletaan silloin, kun henkilö palkataan toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden pituiseen

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 3.5.2010 200 / vaihtokk, kk YO 177925 Aalto-yliopisto 221 1 243 248 600 255 000-6 400 Helsingin kauppakorkeakoulu 94 200 Taideteollinen korkeakoulu 26 400

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

Pöytäkirja 10/ (14) Johtoryhmä Aika klo 09:03-12:07. Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014.

Pöytäkirja 10/ (14) Johtoryhmä Aika klo 09:03-12:07. Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014. Pöytäkirja 10/2016 1 (14) Johtoryhmä 19.10.2016 Aika 19.10.2016 klo 09:03-12:07 Paikka Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 133 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN 9.5.2012 245 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto-yliopisto 263 1,494 366,030 273,600 92430 29604 Helsingin yliopisto 438 2,771 678,895 554,200

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu

KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ 6.11.07 Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Thesis kilpailua vuodesta 2000 V 2000 sosiaali- ja terveysala pääsi mukaan Thesis-opinnäytetyö-kilpailuun Lähdeniemi

Lisätiedot

Valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi

Valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017-2019 Valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi OKM valintaseminaari 7.11.2017 Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto 1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto 1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS 2016 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmien toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,

Lisätiedot