3/2009. Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsä lskap ry

Transkriptio

1 ÄNNÄ 3/2009 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsä lskap ry

2 Kommodorin palsta Syksyn ja talven tapahtumia. Syksy Jänissaaressa on edennyt tavanomaiseen tapaan. Kilpailutoiminta on talveksi hiljentynyt. Junnut ja laivueet pitävät omia tilaisuuksiaan. RC-veneiden rakentaminen on ollut käynnissä Junnulassa Timo Syrénin johdolla.. Lipunlaskujuhla vietettiin lokakuussa. Tilaisuus noudatti lipunlaskujuhlan perinnettä.a luksi palkinnot,sitten ruoka ja lopuksi tanssit.väen niukkuudesta huolimatta ilta kului mukavasti seurustelun ja tanssin merkeissä. Vuosikokouksessa ei tällä kertaa ollut ylimääräisiä asioita käsitelevänä. Toimintasuunnitelma sisälsi ensi vuodelle pääasiassa ylläpitoon liittyviä töitä niin Jänissaaressa kuin muissakin N :n hallinnassa olevissa paikoissa. Suurin yksittäisen korjauksen kohde tulee olemaan Jänissaaren D -laituri. Laiturista aisat poistetaan ja poijut otetaan uudelleen käyttöön. Laituriin rakennetaan myös lippa veneisiin kulkua helpottamaan. H -veneet pääsevät takaisin paikoilleen,ellei veden korkeus asiaa estä. Kilpailuohjelma hyväksyttiin myöskin kilpailukommodorin esityksen mukaisena. Budjetin yhteydessä keskustelutti sähkö. Jänissaaressa olemme tämän asian suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa. N opeaa korjausta asiaan ei ole,johtuen laitureiden rakenteesta ja saareen syötetyn sähkön niukkuudesta. Sähköt on mitoitettu sen tarpeen mukaan joka meillä oli silloin kun veneissä ei vielä ollut maasähköjärjestelmiä. Satamaa kehitettäessä asia huomioidaan, laitureiden kunnostuksen edetessä. Jatkossa on pyrittävä tarjoamaan paikkoja sähköllä tai ilman, jolloin jäsenille jää mahdollisuus valita. H allituksen erovuoroisten jäsenten Sari Auvisen ja M arkku Kananojan tilalle valittiin yksimielisesti A la-tala A ntti ja O ve Enbom. M olemmat varakommodorit A arne G rönberg ja Petri Laaksonen halusivat myös luopua tehtävistään. Talouskommodoriksi valittiin niin ikään yksimielisesti Pauli Koskinen. Kilpailukommodorin tehtävä päätettiin jättää uuden hallituksen täytettäväksi. A llekirjoittanut valittiin jatkamaan kommodorin tehtävässä, niin ikään yksimielisesti. Kunniamerkkineuvosto jatkaa samassa kokoonpanossa. Kiitokset kaikille vaihtuville hallituksen jäsenille mallikkaasta tehtävien hoidosta. Pikkujouluissa oli mukavasti väkeä. Vilskettä varsinkin alkuillasta riitti sillä myös pikkuväkeä oli paikalla reilusti odottamassa pukin tuloa. N uorisojäseniä oli paikalla myös mukavasti. M aittavan joulupöydän jälkeen pukki piti kansan vireillä laulattamalla ja kertomalla kaskuja. Loppuillasta katseltiin kuvia menneen kesän tapahtumista. M yös Tampereen ulkopuolella tapahtuu. Virroilla vieraslaiturin aisoista on joka toinen poistettu. N yt viimeinkin satamaan mahtuu myös useampi leveäkin vene. Ruovedellä on solmittu sopimus sataman uuden yrittäjän kanssa. Ruoveden satamaahan ollaan kehittämässä ihan uuteen uskoon, kuten Itävuoren Jallu edellisessä lehdessä kertoi. Kokemäen vesistön kommodorit on kutsuttu kevättalvella Ruovedelle kuulemaan lisää. Ensin vietetään Joulut ja U udet Vuodet,sitten taas päivät alkavat pidentyä kevättä kohden. O ikein H yvää Joulua ja O nnellista U utta Vuotta. KOMMODORI PAULI HAKALA 2 ÄNNÄ 3/2009

3 ÄNNÄ lehti 3/2009 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN Toimitus: Päätoimittaja: Pauli Hakala Toimituskunta: Pauli Hakala,Jyrki Itävuori, Kari Kivento,Soila Laaksonen Taitto: MarjaTalvitie Painopaikka: Domus-PrintOy Levikki: 900 Kansikuva Etukansi:Markku Kanaoja Takakansi:Marja Talvitie Sisällys: Kommodorin palsta, Toimitus,sisällys,Te ta Tulevia tapahtumia Ruoveden laivaranta,pikkujoulu Kilpailutuloksia Venepörssi,syyskokouksen valintoja Retkiveneilijöiden kalastusmahdollisuudet Näsijärvellä osa 2 Messumatka Helsinkiin Loimutusperinne pysyy ja paranee Kursseja ja koulutusta Purjehtijapäivät Keväästä syksyyn. Joululahjaksi Yhteystiedot Tammikuussa klo Te ta: aiheena Näsijärven vanhat laivat Mårten Sjöblom on lupautunut kertomaan Näsijärven vanhoista laivoista. Tilaisuudessa näytetään kooste 8 mm kaita lmeista jotka on siirretty DVD:lle. Alkuperäismateriaali on vuosista Aineisto jossa pääosassa on tietenkin hänen perheensä omat retket ja kohteet, mutta mukana on myös pätkä W SF - N seuraottelusta Vaasassa ja pätkä NJK:n Ä nnän haipurjehtijoiden kannalta arvokaasta 100-v regatasta ja sen yleisöstä. Samalla pidetään esitys Sjöblomin hallussa olevista Georg Henrikssonin lokikirjoista vuosilta 1940, 1942 ja SY Gunnelin retkistä. ÄNNÄ 3/2009 3

4 Vuoden 2010 tapahtumia Eri jaostot kokoontuvat saunailtoihin kuten tähänkin asti vuoropäivinä kerran kuussa. Seuran naiset kokoontuvat myös saunailtoihin. Te toja seuran paviljongissa pidetään alkaen tuttuun tapaan. Alkuvuodesta mahdollisesti järjestetään yhteinen talvitapahtuma (27.2.), erilaista talvista ulkoilua, pilkkimistä, hiihtoa ym. keleistä riippuen. Venemessuille järjestetään matka 13.2., yhteisellä bussikyydillä Helsinkiin. Maaliskuulla (esim. la 20.3.) on suunnitelmissa järjestää yhteinen virkistystapahtuma karaoken merkeissä. Jänissaaressa. Toukokuussa lipunnostojuhla. Keväinen tapahtuma, veneilypäivä, on suunniteltu pidettäväksi lauantaina kesäkuun 5. päivänä, tarkennetaan myöhemmin. Kesäkuulla vietetään sitten myös juhannusjuhlia, saaritukikohdissa on kokoontumiset juhannuskokolle tuttuun tapaan. Kokkoja poltetaan, jos sää sen sallii. Talkoovoimin kootaan kokkoihin poltettavaa puutavaraa. Perinteisesti kesän ohjelmaan on suunniteltu myös Visailut Viitasaaressa, eli possujuhla, juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna heinäkuussa. Etenkin purjehtijoille perinteikäs on myös viikonlopputapahtuma Puosunmaalla, Sappisalo Runt, heinäkuun loppupuolella, purjehduskilpailu, sauna ja naisten kokkaama yhteinen papusoppa sekä hauskaa yhdessäoloa lomatunnelmissa kesän lämpimämpänä ajankohtana, jolloin suurin osa veneilijöistä on vesillä. Elokuun alkupuolella on suunnitelmissa järjestää taas kalastusviikonloppu Kipparinmaalle. Kipparinmaan tukikohta, jonka kalavedet ovat nekin tuttuja monelle seuralaiselle. Elokuun lopun tapahtuma on lohenloimutuslauantai Säynässaaressa, loimutetaan lohta, kierretään luontopolkua ja leikitään. Sinne veneilijät kokoontuvat viettämään mukavaa yhteistä viikonloppua nauttien syksyä enteilevässä värikkäästä luonnosta ja raikkaasta elokuun säästä. Lokakuussa vietetään lipunlaskujuhlaa Jänissaaressa. Talkootoimintaa on varmasti tuttuun tapaan jokaisessa tukikohdassa keväällä, kesällä ja syksylläkin, kuten myös veneilypäivän alla Jänissaaressa. Tapahtumien tarkemmat päivämäärät ja aikataulut ovat seuraavassa lehdessä. sekä vuosikirjassa. Katso myös seuran nettisivuja. Ove Enbom Kesäloma-ajan veneilyyn on myös kuulunut vierailu Pohjaslahdella, kilpailut ja leikit. 4 ÄNNÄ 3/2009

5 Ruoveden laivaranta Ruoveden laivarannan rakentaminen nytkähti eteenpäin Pikkujoulu Pikkujouluun osallistui jälleen runsas joukko ännäläisiä Edellisessä Ännä-lehdessä kerrottu Ruoveden laivarannan kehittäminen on saatu liikkeelle. Rakennus & Sisustus Sillanpään ja kunnan välinen vuokrasopimus on hyväksytty kunnanhallituksessa. Vuokra-ajaksi on sovittu 25 vuotta. Sopimuksen mukaan uudisrakennus on valmis kahden vuoden kuluessa. Nykyinen huoltorakennus puretaan. Vuokralainen pitää sopimuksen mukaan kaksi vessaa ja kaksi suihkua sekä sähköpääkeskuksen yleisön käytössä veneilykauden ajan. Muut palvelut täsmentyvät myöhemmin. Muun muassa satamaan kaavaillun polttoainejakelun järjestelyistä kunta päättää myöhemmin. Seuramme tukee alueen suunnittelua. Hallitus on esittänyt Ruoveden kunnalle, että entinen huoltorakennus tulee säilyttää niin kauan kunnes uuden rakennuksen rakentaminen alkaa. Jallu Itävuori odotettu vieras saapui Jänissaareen..sitten leikiteltiin.. seuraava Ännä-lehti ilmestyy helmikuussa -aineistot lehteen viimeistään mennessä: pienintä osallistujaa ei edes Joulupukkikaan jännitä kuvat: Marja Talvitie ÄNNÄ 3/2009 5

6 Kesän kilpailutuloksia 2.4 mr Joukkue SM FIN-158 N Marko Dahlberg 2. FIN-159 N Rikard Bjurström 3. FIN-134 T:reen Paras Karl W essberg 4. FIN-133 NPS Jan Forsbom 5. FIN-143 T:reen Paras Veikko Martin 6. FIN- 87 NPS Janne Laine Laser 4.7. SM FIN HSK Ida Voutilainen 2. FIN-479 HSK Kaarle Tapper 3. FIN NJK Otso Ahvonen 4. FIN TPS Miika Nikkilä 5. FIn BSF Noora Koskiahde 6. FIN ÅSS Måns Lundberg 7. FIN HSK Matias Mikkola 8. FIN N Victor Jansson 10.FIN-8 ÅSS Markus Rönberg 11.FIN ESS Laura Takala 12.FIN ESF Rebecka Behm 13.FIN TPS Oskari Helmiö 14.FIN-19 BSF Ari Niemensivu 15.FIN-4 ÅSS Micke Berg 16.FIN ÅSS Jennifer Rundberg 17.FIN-3 ÅSS Daniela Rönnberg 18.FIN ESS Iida W ikström 19.FIN ÅSS Stella Pipping 20.FIN ESS Jenny Lemmetty 21.FIN ÅSS Pia Bents 22.FIN BSF Camilla Karlemo 23.FIN-1 ÅSS Emil Norlund 24.FIN TPS Severi Sopenlehto 25.FIN-114 ESS Mikael Lindholm 26.FIN-BSF BSF Marianne Karlemo 27.FIN EPS Sakari Kalpio 28.FIN EPS Jaakko Klemettilä 29.FIN EPS Iina Lappalainen 30.FIN EPS Akseli Forsström 31.FIN BSF Freja Illman Standard Fleet 1. FIN LPS Pierre Angelo Collura 2. FIN MP Sari Multala 3. FIN BS Matias Lindfors 4. FIN SPS Jyrki Taiminen 5. FIN VP Teemu Rantanen 6. FIN ESF Heidi Tenkanen 7. FIN ÅSS Oscar Danström 8. FIN ESF Tuula Tenkanen 9. FIN HSK Joonatan Partinen 10.FIN GK Robert Rönnback 11.FIN VP Leo Martio 12.FIN JVS Olli Ovaskainen 13.FIN ESF Martin Baltshe fsky 14.FIN ESS Anniina Takala 15.FIN LPS Panu Salo 16.FIN GK Martin Forss 17.FIN N Mathias Kerke 18.FIN N Mika Malm 19.FIN SPS Jussi Kirveskari 20.FIN N Heikki Alho 21.FIN N Teemu Turtonen 22.FIN HSK Derek Breistenstein 23.FIN EPS Ukko Lappalainen 24.FIN N Petri Laaksonen 25.FIN ÅSS Daniel Berg 6 ÄNNÄ 3/2009

7 Kesäyön purjehdus FIN-8081 Vitalina N, Esa Lahtinen Kari Kositinen, Mika Keinonen, 2. FIN-5154 DayDream N, Matti Nurminen, Pekka Nurminen, Markus Lemmetty 3. FIN-11 Pi V-71, Raimo Raita, Juha Nummela, Jari Saarijoki 4. FIN-704, TaPS 5. FIN-136 Vei-Hai, TaPS, Teemu Mannila, Jarmo Tillikka, Markku Järvinen 6. FIN-749, Selinda T:reen Navigaatioseura, Sauli Lind, Satu ja Saila Lind DNF L-2028 Enok, TaPS, Timo Nieminen, Mikko Asikainen, Teemu Kaukiainen 2,4 mr SM GBR--92 GBR Megan Pascoe 2. FIN-154 N Marko Dahlberg 3. FIN-91 GSF Bobi Casen 4. NOR-1 TS Björnar Erikstad 5. FIN-159 N Rikard Bjurström 6. FIN-90 NPS Peter Lumme 7. FIN-116 NPS Esa Harjulahti 8. FIN-145 NPS Timo Lankinen 9. FIN-133 NPS Jan Forsbom 10.FIN-144 TaPS Kaj Panttila 11.FIN-5 NPS Janne Laine 12.FIN-82 N Mikko Aromaa 13.FIN-155 WSF Pelle Strömman 14.FIN-143 N Veikko Martin 15.FIN-142 NJK Johan Ahlström 16.FIN-110 HeiPS Kalle Karinen 17.FIN-139 WSF Nisse West 18.FIN-134 TaPS Karl Wessberg 19.FIN-121 HSK Antero Karjalainen 20.FIN-124 N Petteri Grönroos 21.FIN-136 EM Teuvo Pullinen 22.FIN-135 HSK Jussi Mattila 23.FIN-152 HeiPS Sauli Ylitalo 24.FIN-95 NPS Kimmo Haanpää 25.FIN-80 KPS Olli Taipale 26.FIN-130 HSK Kalle Virkkunen 27.FIN-61 VAS-VTP Janne Alho 28.FIN FIN-156 TaPS Harri Nurmio NPS Anna-Liisa Tuominen AZS Ryszard Szu- 30.POL-2 mowski 31.FIN FIN FIN-132 GSF Evert Aartsen KPS Eero Kiiski OM Kimmo Rundström Sarjakilpailu FIN-8748 N Jouni Valli, Iiro Jaakonsaari 2. FIN-7742 N Lauri Alitalo, Teemu Heljo 3. FIN-8924 V-71 Raimo Raita, Juha Nurmela H-veneet 1. FIN-814 TaPS Sami Viitaniemi Olli Rajala, Jukka Pöllänen 2. FIN-918 TaPS Mikko Koho, Juha Lehto-Oksa, Jukka Saarikorpi 3. FIN-891 N Mikko Aromaa, Saara Laaksonen, Tuula Åhlman 4. FIN-666 N Tapio Jylhämö, Marko Roivas, Ville Hankalin 5. FIN-826 N Petro Pälviranta, Ilkka Airaksinen, Tapio Anttila 6. FIN-917 N Jyrki Mantere, Maria Valkeapää-Jylhämö 7. FIN-736 N Arto Koivula, Saara Vuorimaa, Kati Kivelä 8. FIN-716 N Perttu Mäkelä, Matti Kupiainen, Fredi Lilius 9. FIN-704 TaPS Tere Vaden ÄNNÄ 3/2009 7

8 LYS 1. FIN-8081 Vitalina N, Esa Lahtinen, Kari Koistinen, Mika Keinonen, Juhani Kangas 2. FIN-457 Tuulahdus TaPS, Juho Kuusinen, Pekka Savolainen 3. FIN-136 Vei-Hai TaPS, Teemu Mannila, Timo Luotolinna, Jarmo Tillikka 4. FIN-5785 Gamba TaPS, Henry Viljanen, Otto Lähteenkorva 5. FIN-7396 Maija TaPS, Pasi Kaukinen, Jussi Karjalainen, Ari Helmijoki 6. FIN-674 Albertina TaPS, Jukka Sorsakivi, Tenho Roivanen, K.Virolainen 7. FIN Viola V-71 Pekka Järvinen 8. FIN Punakone TaPS, Matti Valolahti, Jukka Lehväoksa Kipparimaan purjehdus FIN-8081 Vitalina N, Juhani Liinamaa, Kari Koistinen, Mika Keinonen, Esa Lahtinen 2. FIN-5154 DayDream N, Matti Nurminen, Markus Lemmetty, Pekka Nurminen 3. FIN-6772 Aurora II N, Kari Kuosa, Jaana Kuosa Sarjakilpailu LYS 1. FIN-136 Vei Hai TaPS, Teemu Mannila, Timo Luotolinna, Jarmo Tillikka 2. FIN-84 Lysti VIP, Pekka Lahtinen, Esa Lahtinen 3. FIN-8081 Vitalina N, Juhani Liinamaa, Kari Koistinen, Mika Keinonen, Jyrki Eschner 4. FIN Punakone TaPS, Matti Valolahti, Juha Lehväoksa 5. FIN-674 Albertina TaPS, J.Sorsakivi. Tenho Roivanen, K.Virolainen 6. FIN Viola V-71 Pekka Järvinen 7. FIN-457 Tuulahdus TaPS, Juho Kuusinen, Pekka Savolainen 8. FIN-7396 Maija TaPS, Pasi Kaukinen, Jussi Karjalainen, Ari Helmijoki 9. FIN-186 Hertta N, Harri Koivula lähtö 1. FIN-8924 Raimo Raita, Juha Nurmela V FIN-8746 Jari Mäkelä, Teemu Vastamäki TaPS 3. FIN-7824 Erkka Ikonen, J.Suonpää TaPS 4. FIN-7742 Lauri Alitalo, Teemu Heljo N 2. lähtö 1. FIN-8924 Raito Raita, Juha Nurmela V FIN-7824 Erkka Ikonen, Jukka Suonpää TaPS 3. FIN-8746 Jari Mäkelä, Teemu Vastamäki TaPS 4. FIN-7742 Lauri Alitalo, Teemu Heljo N H-veneet 1. lähtö 1. FIN-736 Panta Rei N, Arto Koivula, Saara Vuorimaa, 2. FIN-918 Stemma TaPS, Mikko Koho 3. FIN-814 Plevna TaPS, Sami Viitaniemi 4. FIN-891 Sandvik N, Mikko Aromaa, Saara Laaksonen, Tuulia Åhlman 5. FIN-742 Ada Victoria TaPS, Heikki Tanner 6. FIN-826 Erika III N, Petro Pälviranta, Ilkka Airaksinen, Tapio Anttila 7. FIN-917 GoGo N, Jyrki Mantere 8. FIN-666 Salacia N, Tapio Jylhämö 2. lähtö 1. FIN-736 Panta Rei N, Arto Koivula, Saara Vuorimaa 2. FIN-891 Sandvik N, Mikko Aromaa, Saara Laaksonen, Tuulia Åhlman 3. FIN-918 Stemma TaPS, Mikko Koho 4. FIN-826 Erika III N, Petro Pälviranta, Ilkka Airaksinen, Tapio Anttila 8 ÄNNÄ 3/2009

9 5. FIN-666 Salacia N, Tapio Jylhämö 6. FIN-917 GoGo N, Jyrki Mantere 7. FIN-814 Plevna TaPS, Sami Viitaniemi 8. FIN-742 Ada Victoria TaPS, Heikki Tanner Laser Radial 1. lähtö 1. FIN Victor Jansson N 2. FIN Mika Malm N 3. FIN-6 Soila Laaksonen N 2. lähtö 1. FIN Victor Jansson N 2. FIN Mika Malm N 3. FIN-6 Soila Laaksonen N H-veneet 1. FIN-891 Sandvik N, Mikko Aromaa, Tuulia Åhlman, Miika Pietilä 2. FIN-826 Eerika III N, Petro Pälviranta, Ilkka Airaksinen, Tapio Anttila 3. FIN-736 Panta Rei N, Arto Koivula, Saara Vuorimaa, Susanna Toivanen 4. FIN-917 GoGo N, Jyrki Mantere, Heikki Alho, Petri Laaksonen 5. FIN-814 Plevna TaPS, Olli Rajala Henna Rajala, Jukka Pöllänen 6. FIN-718 Hempukka HVS, Veli-Matti Leipistö, Antti Lappalainen, Mari Lindeman 7. FIN-889 Hasardi N, Jyrki Tukia, Pasi Tukia, Taito Tukia 8. FIN-666 Salacia N, Tapio Jylhämö, Marko Roivas, Ville Hankalin 9. FIN-704 Annika TaPS, Tomi Pelli, Tero Saarimaa, Tere Vaden Hai-veneet 1. FIN-129 Siv TaPS, Jaakko Tuominen, Vesa Martikainen, Jyri Nenonen 2. FIN-136 Veii-Haii TaPS, Teemu Mannila, Jarmo Tiilikka, Jarmo Kivinen/ Ville Tur 3. FIN-257 Reyes TaPS, Kristiina Tähtinen Näsijärven Regatta LYS 1. FIN-8081 Vitalina N, Mika Keinonen, Juhani Liinamaa, Kari Koistinen, Juhani Kangas 2. FIN Punakone TaPS, Matti Valolahti, Juha Vainio, Ahti Aalto, Sirpa P. 3. FIN-5154 DayDream N, Matti Nurminen, Markus Lemmetty, Pekka Nurminen 4. FIN-457 Tuulahdus TaPS, Juho Kuusinen, Ilkka Kuusinen 5. FIN Viola V-71, Pekka Järvinen 6. FIN-3989 Marianne II N, Ulf Wennström, Jan Wennström, Carl-Gustav Wennström 7. FIN-7396 Maija TaPS, Pasi Kaukinen, Jussi Karjalainen E-Scow 1. FIN-2 Loiskis TPS, Ilkka Lumme, Jukka Nikulainen, Tuomas Koivunen 2. FIN-11 Don Jonsson WSF, Teemu Malinen, Juuso Lahdenmaa, Tuomas Luoma, Eero Ahon ÄNNÄ 3/2009 9

10 Junioreiden kilpailutuloksia: Juniorikilpailu E-jolla 1. Topi Wuori TaPS Optimisti 1. FIN-683 Teemu Suonperä TaPS 2. FIN-362 Aino Aaltonen TaPS 3. FIN-633 Aada Ala-Tala N 4. FIN-635 Salla Vaden N 5. FIN-636 Joona Raitakari N Zoom8 1. FIN-475 Oskari Mantere N 2. FIN-237 Eppu Kiiskilä TaPS 3. FIN-174 Jaakko Poikkimäki N 4. FIN-193 Vilho Aaltonen N 5. FIN-152 Noah Badji TaPS Junioreiden pokaalikilpailu E-jolla 1. FIN-779 Topi Wuori TaPS 2. FIN-803 Henri Inkovaara TaPS Optimisti 1. FIN-684 Samuel Kilpinen TaPS 2. FIN-683 Teemu Suonperä TaPS 3. FIN-685 Konsta Virtanen TaPS 4. FIN-682 Oskar Thewlis TaPS 5. FIN-635 Salla Vaden N 6. FIN-1683 Aino Aaltonen TaPS 7. FIN-476 Elmeri Helenius TaPS 8. FIN-633 Aada Ala-Tala N 9. FIN-354 Eero Viljanen TaPS 10. FIN-362 Meeri Virtanen TaPS Zoom8 1. FIN-475 Oskari Mantere N 2. FIN-237 Eppu Kiiskilä TaPS 3. FIN-151 Rudolf Salminen TaPS 4. FIN-153 Vilho Aaltonen TaPS 5. FIN-152 Noah Badji TaPS 6. FIN-154 Kristiina Kronholm TaPS Kilpailutuloksia muualta Laser purjehtija Mika Malm on edustanut Ännää myös Sotilaiden purjehduskilpailuissa ansiokkaasti. Sotilaiden pohjoismaidenmestaruuskilpailut venekuntakohtainen kilpailu sijoitus 1/12 joukkueella: Mika Malm (N), Janne Ikonen (KuoPS), Osmo Penttinen (HSK) Sotilaiden Pohjoimaidenmestaruuskilpailut, joukkuekilpailu (3 venekuntaa/maa) sijoitus 1/4 joukkueella: Mika Malm, Janne Ikonen, Osto Penttinen, Sami Tamminen, Aleksi Lehtonen, Kalle Pantsu, Janne Salmela, Kim Westman, Henri Koski Melges 24 Suomen ranking (7 osakilpailua) sijoitus 2/26 joukkueella: Mika Malm (N), Jaakko Perimaa (EMK), Juhani Lehtonen (EMK), Päivi Kaira (EMK), Kenneth Johansson (EMK) Teemu Turtonen purjehti Laserilla kuudenneksi 6/125 Vancouverissa Poliisien ja Palomiesten MM-kilpailuissa. Victor Jansson sijoittui Saksan Warnemundessä Eurooppa Cupissa 18 sijalle ja alle 16 vuotiainen EM Helsingissä 19 sijalle ollen paras suomalainen poika. Victor Jansson oli myös Aamulehden ehdokkaana Pirkanmaan vuoden nuoreksi urheilijaksi. Rikard Bjurström sijoittui 12., Marko Dahlberg 14., ja Veikko Martin 20/44 2,4 mrluokan MM-kilpailuissa Fort Myersissa Floridassa marraskuun alussa. Kote Itävuori purjehti Gotland Runtissa toiseksi 2/10 ORC Club D-sarjassa heinäkuussa. Matias Kerke purjehti E-jollalla nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa sijalle 27/60 ja Ruotsin mestaruuskilpailuissa sijalle 115/ ÄNNÄ 3/2009

11 MYYDÄÄN: VENEPÖ RSSI HAI-vene FIN-263 Palkittu Näsijärven kauneimpana puuveneenä, Hai-SM Hinta: Tiedustelut: puh OSTETAAN: Kilpa - ja retkipurjehdukseen soveltuva n jalkainen vene! puh Syyskokouksen henkilövalintoja Kokouksessa tehtiin vuodelle 2010 seuraavat henkilövalinnat: Kommodoriksi Pauli Hakala Talouskommodori Pauli Koskinen Hallituksen jäseniksi erovuotoisten tilalle (Sari Auvinen, Markku Kananoja) valittiin: Talvellakin tapahtuu jos haluat tiedot eri tapahtumista/ uutisista omaan sähköpostiisi ilmoita sähköpostiosoitteesi seuran toimistoon Antti Ala-Tala Ove Enbom ÄNNÄ 3/

12 Retkiveneilijöiden kalastusmahdollisuudet Näsijärvellä, osa 2 Edellisessä numerossa käsittelin Näsijärven kalastuslupia, kalojen alamittoja ja vetouistelua. Tässä jatko-osassa esittelen jigikalastuksen sekä käyn lyhyesti läpi matoonginnan ja verkkokalastuksen perusteita. Lähtökohtana on edelleen N:n retkitukikohdat ja niiden lähivedet tarjoamine kalastusmahdollisuuksineen. Jigillä kuhaa, ahventa ja haukea Jigi on ehkä suurimmalle osalle seuralaisista vielä tuntematon viehe. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan pehmeä silikonipyrstö, joka on yhdistetty useimmiten lyijypäiseen yksihaarakoukkuun (jigipää). Pyrstöt jäljittelevät toukkaa, kalaa, matoa tai muuta veden elävää. Jigikalastuksen perusidea on heittokalastaa pohjan tuntumassa oleilevia kaloja ja se on oiva valinta silloin, kun kalastetaan selkäalueilla syvemmässä vedessä. Se on yksi monipuolisimmista viehetyypeistä. Jigin kokoa ja painopäätä kun voi muuttaa saaliskalan ja kalastussyvyyden mukaan. Perusvirhe jigatessa on kelata jigi sisään kuten tavalliset heittovieheet. Jigin tulee pysyä pohjan tuntumassa, joten kalastustekniikkaa tulee muuttaa monotonisesta sisään kelauksesta vivahteikkaaseen ja katkonaiseen kela-/vapauittoon. Eräs toimiva uittotyyli on seuraavanlainen: Heiton jälkeen jigin annetaan vajota pohjaan. Kun se on varmasti pohjassa, kelataan muutama kammen pyöräytys ja pidetään muutaman sekunnin tauko, jolloin jigi nousee irti pohjasta ja vajoaa sinne takaisin. Pohjaan vajoaminen tulee tuntea kädessä tömähdyksenä tai huomata muulla tavoin, esim. siiman löystymisenä. Uittoa jatketaan samalla tavalla koko heiton ajan. Jigi ui tällöin pomppien pohjan tuntumassa tai uiden tasaisesti aivan pohjan yläpuolella riippu- en kelauksen rytmistä ja voimakkuudesta. Nopeat kelauspyräykset pompottavat jigiä ja rauhallinen kelaus uittaa jigiä tasaisemmin lähellä pohjaa. Se, kumpi tekniikka on tehokkaampaa, riippuu päivästä ja kalastettavasta lajista. Jigikalastajalle ehdottoman tärkeää on saada tuntuma jigiin. Se saavutetaan sopivalla kela-vapa-yhdistelmällä ja riittävän ohuella siimalla. Kelaksi soveltuu hyvin pienehkö avokela (luokat ), jossa on takaliikkeetön kampi. Takaliikkeettömyys kammessa edesauttaa vastaiskun tekoa. Vavalla on enemmän merkitystä jigatessa, ja sen on syytä olla kevyt, tunnokas sekä jämäkkä. Markkinoilta löytyy nykyään useita sopivia, hiilikuituisia cm jigivapoja aivan hintahaarukan alapäästäkin. Siimankaan merkitystä ei voi liikaa korostaa. Suosittelen ehdottomasti venymättömiä mikrokuitusiimoja 0,10 0,17 mm paksuuksissa. Mikrokuitusiiman etuja perinteiseen yksikuituiseen nailonsiimaan verrattuna ovat selkeästi parempi tuntuma ja vetolujuus vastaavissa paksuuksissa. Siiman väriksi kannattaa valita keltainen, vihreä tai muu hyvin hämärässä erottuva, sillä joskus kalan tärpit huomaa ainoastaan siiman liikkeenä. Jigipyrstöjä on saatavilla usean mallisina, kokoisina ja värisinä. Ne ovat varsin huokeita ja niitä myydään sekä kilotavarana että valmiiksi pakattuina pusseissa. Jigipäitä on myös tarjolla erimallisina, painoisina ja eri koukuilla varustettuna. Itse olen pärjännyt 7-15 g painoisilla, pyöreällä lyijypäällä varustetuilla jigipäillä lähes joka tilanteessa. Niitäkin on syytä olla useita varakappaleita pohjaan jäämisen vuoksi. Tosin jigin pohjaan jääminen on melko harvinaista puhtailla pohjilla, sillä jigi laskeutuu pohjalle koukun kärki ylöspäin osoittaen. 12 ÄNNÄ 3/2009

13 Kolme yleisintä jigityyppiä Jigikalastajan kannattaa suunnata selkäalueilla oleville vedenalaisille karikoille, jotka kesäaikaan keräävät kuhia, ahvenia ja haukia. Kaikuluotaimesta on suuri apu karikoiden, pakkojen ja penkkojen löytämisessä ja nykykaiuilla löytää vielä kalatkin m syvyiset selkäpakat ovat usein kalapaikkoja ja niitä voi kalastaa purjeveneestäkin. Kuhalle ja ahvenelle toimivia jigejä ovat 3-6 tuuman toukka-, mato- ja kalajigit. Hauelle jigit saavat olla yli 6 tuuman pituisia, joskin ahvenen ja kuhan jigauksen sivusaaliina tulee usein haukiakin. Värillä on toisinaan suuri merkitys etenkin kuhaa jigatessa joten valikoimaa värien osalta saa olla. Perusvarmoja valintoja ovat uorivihreän, oranssin ja ruskean sävyt. Muutama vinkki mato-onkijoille Mato-onginta vavalla ja onkilaitteella ilman heittokalastukseen soveltuvaa kelaa on jokamiehenoikeus. Se on helppo, rentouttava ja toisinaan tehokaskin kalastusmuoto, kunhan muistaa muutaman perusasian. Useimmilta löytyy varmasti veneestä perinteinen punavalkoisella koholla varustettu onkilaite. Se on ihan käyttökelpoinen, kunhan lisää siimaan painoa ja vaihtaa useimmiten liian ison koukun pienempään (ja laadukkaampaan). Koho tulee painottaa niin, että siitä näkyy ainoastaan kohon antenni. Tällöin kala ei tutkiessaan syöttiä tunne suurta vastusta, eikä myöskään hylkää syöttiä. Lisäksi kalastaja huomaa paljon tehokkaammin kaikki varovaiset tärpit. Perinteisten punavalkoisten onkilaitteiden lisäksi kalastusvälineliikkeistä löytyy useita herkempiä onkilaitteita, joita voin suositella. Ne ovat laadukkaita ja osa on kehitetty tietyn lajin ongintaan. Kun aletaan mato-onkia, yleisin virhe on säätää kohon korkeus jonnekin ja kokeilla onnea. Selvittämättä jää kalastuspaikan syvyys ja syötti jaa usein väliveteen kalojen ulottumattomiin. Etenkin kun ongitaan ahvenia ja lahnoja, on syötti saatava aivan pohjan tuntumaan. Kalastuspaikan syvyys selvitetään aina ensimmäiseksi nostamalla kohoa niin kauan, kunnes painot laskeutuvat pohjaan ja koho jää kyljelleen. ÄNNÄ 3/

14 Tämän jälkeen kohoa voidaan laskea sen verran, että painot nousevat pohjasta ja koukku sekä syötti jäävät aivan pohjan yläpuolelle. Lahnalle syötti voi olla jopa aivan pohjalla, sillä lahnat syövät pääsääntöisesti pohjaeläimiä. Verkkokalastuksen perusperiaatteita Perinteinen pohjaverkko koostuu verkkoliinasta, verkkoa kannattavasta yläpaulasta, painotetusta alapaulasta sekä pystypaulasta. Pohjaverkolla tarkoitetaan pohjaan asetettua verkkoa, joka ei ulotu 3 m lähemmäksi veden pintaa. 3 metriä lähemmäksi veden pintaa ulottuvat verkot ovat pintaverkkoja. Saaliskalan koko määräytyy verkon silmäkoon mukaan karkeasti suhteessa 1:10. Pyytävyyteen vaikuttavat silmäkoon lisäksi se, miten verkko on pauloitettu ja minkä vahvuisesta langasta se on tehty. Ohessa on kuva, jossa näkyy perinteinen pohjaverkko pyyntiin viritettynä. Kalastusasetuksessa (16 ) on määrätty, että verkon lippusalkojen tulee nousta 1,5 m veden pinnasta ja lipun koon tulee olla 30 cm x 30 cm. Jos verkko on laskettu pintaan tai pinnan läheisyyteen, tulee uloin, väylän puoleinen lippusalko merkitä kahdella päällekkäisellä lipulla, kuten kuvasta ilmenee. Pohjaverkko asetettuna pyyntiin. Useimmille tavoitelluimmat kalalajit verkoilla ovat kuha ja siika. Näiden kahden lajin verkkokalastus eroaa selvästi ja muutama perusasia on syytä muistaa. Ensinnäkin kuhat suosivat lämmintä vettä ja ne viihtyvät kesäaikaan lämpötilan harppauskerroksen yläpuolella, toisinaan varsin matalassakin. Siiat taas suosivat viileitä ja hapekkaita vesiä ja juhannuksen jälkeen ne alkavat hakeutua harppauskerrokseen ja sen alapuolella m veteen. Siikaverkot tulee siis laskea kesäisin edellä mainittuihin syvyyksiin, jossa siiat oleilevat, ja lisäksi näin vältytään alamittaisilta kuhilta, jotka jäävät pienisilmäisiin siikaverkkoihin. Näsijärvellä kuhan verkkokalastuksessa suositellaan käytettäväksi silmäkooltaan 50 mm tai sitä suurempia verkkoja. Siikaverkot ovat usein silmäkooltaan mm ja oleellinen ero kuhaverkkoihin on ohuempi langan vahvuus (0,12-0,15 mm). Siikaverkot, kuten muutkin verkot, kannattaa ostaa asiantuntevasta kalastustarvikeliikkeestä. Sieltä saa laadukkaiden ja oikeiden pyydysten lisäksi asiantuntevaa tietoa. Kesäaikaan kannattaa verkot käydä kokemassa riittävän usein mieluiten useamman kerran päivässä, koska kalat pilaantuvat lämpimässä vedessä nopeasti. Myös siika pilaantuu syvänteissä varsin herkästi. Näsijärven kalastusalue suosittaa yhden verkon pyydysyksiköksi kahta yksikköä. Kahteen yksikköön rajoittuvan verkon mitoiksi suositellaan 30 m pitkää ja 3 m korkeata verkkoa. Retkitukikohtien isännöitsijät yleensä hankkivat lähialueen osakaskuntien pyydysmerkit tukikohtiin. Pyydysmerkkien hinnat kannattaa selvittää tukikohdan isännöitsijältä. Osakaskuntien rajat ilmenevät tukikohdissa olevasta kartasta. Jussi Vesterinen 14 ÄNNÄ 3/2009

15 ÄNNÄ 3/

16 Loimutusperinne pysyy ja paranee Vanhoja Ännä-lehtiä selaillessa ilmeni, että elokuisen retkiveneilyn kiinnekohta, lohen loimutus Säynäsillä, on jo ehtinyt viisitoistavuotiseksi perinteeksi. Rantasen Hessun ja Inkun N:n kesäohjelmaan tuomasta tapahtumasta on pikkuhiljaa juurtunut pysyvä traditio kesän viimeisenä suurempanan tapahtumana. Luontopolku on pysynyt keskeisenä osana lauantaipäivää. Järjestävän perheen kannalta sen kysymysten laatiminen on ehkä haastavin, mutta myös hauskin osa tapahtumaa. Onneksi netti ja pub-visat on keksitty, joten aineistoa ainakin riittää. Ongelmana onkin ennemmin runsauden pula. Osanottajien näkökulmasta kisaan on tullut myös uusi jännitysmomentti, kun se on saanut roolin seuraavan vuoden järjestäjäperheen valinnassa. Tämän kesän onnelliset neloset ja siten ensikesän järjestäjät ovat Haapasalmen Pirkko ja Ari. pitänyt pintansa Arjanteen Pertin käyttäessä tahtipuikkona metristä halkoa. Hämehuudon kaiun sammuttua Mansikkamäen Sakke hauskutti tänä vuonna Savonkielisellä Hämmeenmua-versiolla... hiljoo jolkottelloop ileves... Illan tummetessa eväskorit pakataan ja pääosaan pääsevät iltatähdet sekä joskus pohjoisella taivaalla loimuavat revontulet. Tuomo Pokki Koskisen Helenan järjestämä arkastelupaja pikkusaunan eduskalliolla sekä vanhat perinteiset velton heitot, kapuloiden kaadot ja kuularata ovat pysyneet hauskoina aurinkoisen iltapäivän ajanvietteinä laiturijutustelun ohessa. Uutena elementtinä loimutuspäivään on kahtena viime kesänä tullut sukupuolten välinen mittelö lentopallokentällä. Marja- Liisan ja Oven miniä Anu Sjöblom on leikinjohtamisen ammattilaisena testannut nais-ja miesjoukkueiden nokkeluutta ja kykyä yhteistyöhön. Voitot ovat molempina vuosina menneet miehille ylivoimaisesti. Tappion kärsineet ovat tosin yrittäneet huudella protestia, mutta lautakuntaa ei ole tarvinnut vielä perustaa. Illalla saunan jälkeen lohet loimuttuvat nuotion roihussa perinteisin menoin. Viime vuosina lauluperinne on tosin päässyt hieman hiipumaan. Ilta kaipaa selkeästi reipasäänistä laulunjohtajaa. Häme-huuto on Kuvat: Marja-Liisa Enbom 16 ÄNNÄ 3/2009

17 Kursseja ja koulutusta Junioripurjehduspäivät Varalassa Varalan Urheiluopistolla järjestetään junioripurjehduspäivät Junioripurjehduspäivillä on ohjelmaa junioripurjehtijoille että junioriaktiiveille. Tarkemmat ohjeet ja tiedot: Purjehtija.. tapahtumakalenterista Venekatsastajakoulutusta Peruskussi on tarkoitettu seurojen uusille katsastajille, joilla ei ole ennestään katsastajalupaa. Peruskurssi on kaksipäiväinen. Uusintakurssi on tarkoitettu katsastajille, joiden edellisestä kurssista on kahdeksan (8) vuotta eli lisenssi menee vanhaksi. Uusintakurssit pidetään peruskussin toisen päivän yhteydessä. Uusintakurssi säilyttää entisen lupanumeron. Katsastajakurssi Tampereella Ilmoittautumiset: veneilyliitto. Pelastautumiskurssi Suuren suosion saavuttaneella Meriturvan järjestämällä veneilijän pelastautumiskurssilla harjoitellaan käytännön pelastautumista. Yhden päivän intensiivisellä kurssilla osallistujat oppivat käyttämään veneen turvavarusteita, liivejä ja lauttoja aidoissa olosuhteissa. Kurssilla perehdytään erityisesti toimintaan mies yli laidan -tilanteessa: vedessä selviämiseen ja veneeseen auttamiseen. Pääset myös kokemaan pelastuslauttaan kiipeämisen haasteellisuuden. Kurssi huipentuu, kun jokainen osallistuja vinssataan yhdensän metrin korkeuteen pelastushelikopterisimulaattoriin. Tämän kurssin ansiosta valmiutesi pelastautua ja pelastaa muita paranevat varmasti. Kurssin hinta on 135 /henkilö. Sisältäen opetuksen, varusteet ja ruokailun. Kurssipäivät: ja Ilmoittautumiset ja lisätiedot: w w w.meriturva. Veneilykouluttajakurssi Yksipäiväinen veneilykouluttajakurssi joka on tarkoitettu jo lisenssin saaneille kouluttajille, pidetään Tampereen Navigaatioseuralla klo 9.00 alk. Ilmoittautumiset: toimisto@ veneilyliitto. ÄNNÄ 3/

18 Purjehtijapäivät yhteistyöhaluisia Vierumäellä pidetyt purjehtijapäivät päättivät aloittaa yhdistymisneuvottelut Suomen Veneilyliiton kanssa. Purjehtijapäivät ovat Suomen Purjehtijaliiton vuotuinen kokous jossa määritellään liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintavuodelle. Suurempia muutoksia aiempaan ei tänäkään vuonna tehty mutta mainittu yhdentymisneuvottelujen aloittaminen saattaa lähivuosina vaikuttaa meidänkin seuran toimintaan, ainakin jäsenmaksun osalta, jonka odotetaan hieman putoavan jos yhdentyminen toteutuu. Varapuheenjohtajasta äänestys Yksi äänestys jouduttiin läpikäymään ja kyseessä oli hallituksen varapuheenjohtajan pesti jossa vuoden siinä toiminut Juhani Soini Turusta, sai haastajan NJK:laisesta Tom Schubertista. Juhani Soini valittiin selvällä äänten enemmistöllä (140-80) mikä hieman ihmetytti Helsinkiläisseuroja jotka ovat tottuneet hallitsemaan äänimääriä suuren jäsenmääränsä turvin. Maakunnan miehet olivat kuitenkin toista mieltä ja valitsivat Juhani Soinin jatkamaan ainakin 2 vuotta liiton varapuheenjohtajana. Juhani Soini on aktiivinen kilpapurjehduksen puolestapuhuja ja mm. Euroopan Optimistijollaliiton varapuheenjohtaja. Harjoittelukeskusasia puhutti Ainoa asia joka puhutti enemmän oli harjoittelukeskusten perustaminen myös muualle kuin Helsinkiin. Toimintasuunnitelmaan tuli muutosehdotus jossa sanottiin seuraavasti: Suomen Purjehtijaliitto myötävaikuttaa uusien harjoittelukeskuksien perustamiseen keskeisille opiskelupaikkakunnille eli Turkuun, Tampereelle, Vaasaan ja Ouluun. Kokouksen aikana myös Lahden edustaja halusi että Lahti liitetään mukaan luetteloon. Näin myös päätettiin asia kirjata, kilpapurjehdustoimikunnan vastustuksesta huolimatta, ja heti ensi vuoden alussa aloitetaan selvitystyö harjoittelukeskuksien perustamisesta ko. paikkakunnille. Selvää oli että monelle läsnäolijalle sanan, harjoittelukeskus, varsinainen merkitys oli hieman hämärän peitossa. Mikä on harjoittelukeskus? Harjoittelukeskuksia on tällä hetkellä yhteensä 3 kappaletta Suomessa josta viimeinen, eli HSK:n harjoittelukeskus on perustettu tänä vuonna. Muut ovat NJK:n ja EPS:n pyörittämät keskukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että purjehduksessa huippuvalmennusta haluava vuotta täyttänyt nuori mies tai nainen joutuu muuttamaan Helsinkiin päästääkseen mukaan koulutukseen. Harjoittelukeskus on osa laajempaa yhteistyötä eri urheilulajien kanssa jossa toimintaa hallinnoi urheiluakatemia, Tampereella Tampereen Urheiluakatemia. Urheiluakatemiat ovat Olympiakomitean ja kunnan yhteistyöorganisaatio johon voi liittyä eri lajien harjoittelukeskukset. Urheiluakatemioita on Suomessa 10 kappaletta ja Tampereen urheiluakatemia on aloittanut toimintansa syksyllä Harjoittelukeskukset ovat aina tietyn lajin harjoittelukeskuksia ja keskittyvät vain ns. lajiharjoitteluun. Harjoittelukeskukset voivat olla yhden seuran tai useamman seuran yhteenliittymien pyörittämiä. Esimerkki siitä kuinka akatemia ja harjoittelukeskukset toimivat voisi olla seuraava ktiivinen tapaus: Matti on hyvä kilpapurjehtija ja haluaa kehittyä purjehduksessa mutta haluaa myös opiskella ammattiin. Matti on onnistunut pääsemään Tampereen Yliopistoon opiskelemaan Kiinan kansantaloutta. Yliopisto on tehnyt Tampereen Urheiluakatemian kanssa sopimuksen että sen opiskelijat saavat hyödyntää Urheiluakatemian palveluita mikäli heidän urheilullinen tasonsa on riittävän korkea. Yliopisto on myös luvannut myötävaikuttaa siihen että opiskelu ja harjoittelu voidaan tehokkaasti yhdistää esim. laatimalla Matille yksilöllisen opiskeluohjelman joka ottaa huomioon Matin purjehdusval- 18 ÄNNÄ 3/2009

19 mennuksen niin pitkälle kuin se on mahdollista. Urheiluakatemia puolestaan on tehnyt purjehduksen harjoittelukeskuksen kanssa sopimuksen jossa on sovittu että Matti pääsee mukaan harjoittelukeskuksen valmennukseen. Näin Matti saa purjehduksen harjoittelukeskuksessa purjehdusvalmennusta ja Urheiluakatemian puitteessa yleisvalmennusta monen muun eri lajien urheilijoiden kanssa. Harjoittelukeskus ei ole rahasampo Purjehduksen harjoittelukeskuksen perustaminen ei ole mikään läpihuutojuttu, koska maksajaa ei ole aivan helppo löytää. Selvää on että urheilija itse joutuu kustantamaan osan, olympiakomitea osan, sponsorit osan ja mahdollisesti Matin seura jossa Matti on aloittanut purjehdusurheilunsa. Myös seura johon harjoittelukeskus on sijoitettu, joutuu osallistumaan toiminnan ylläpitämiseen, jos ei rahallisesti, niin ainakin tarjoamalla puitteet toiminnalle. Juniorityö voi hyödyntää harjoittelukeskusta Miksi kukaan seura sitten haluaa mukaan toimintaan koska ainakaan taloudellista hyötyä ei ole odotettavissa. Vastaus on tietenkin se, että seuran toiminta ei alun alkaenkaan ole taloudellisen hyödyn saavuttaminen jäsenilleen vaan purjehdusurheilun ja veneilyharrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen tuottaen mielihyvää kaikille jotka haluavat olla toiminnassa mukana. Myös juniori- ja nuorisotyö on tärkeä osa seuran toimintaa ja harjoittelukeskus tuo tähän työhön valtavasti lisää mahdollisuuksia samalla kun se lisää seuran ja lajin vetovoimaa nuorison keskuudessa. Harjoittelukeskuksen resursseja voidaan myös hyödyntää juniorityössä ja miksei seniorityössäkin esim. saamalla valmennusapua harjoittelukeskuksen valmentajalta. Näsijärvi on sen verran keskeinen purjehdusurheilun vaikuttaja että olen aivan vakuuttunut siitä, että myös Tampereelle pitää saada harjoittelukeskus varsinkin jos Turkuun sellainen ollaan jo perustamassa. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2010 Rike Bjurström ÄNNÄ 3/

20 Keväästä syksyyn ÄNNÄ 3/2009

21 ÄNNÄ 3/

22 Joululahjaksi Seuralla myynnissä veneilijöille: lippiksiä, perälippuja, vieras/päiväkirjat, logikirjat, sukat logolla, vielä löytyy muutama kappale Kapteenin pöytä -taulukin 22 ÄNNÄ 3/2009

23 YHTEYSTIEDOT: NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA - NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP RY. Puhelin: Pankkitili Nordea HALLITUS-STYRELSE 2010 puh.koti Kommodori: Pauli Hakala, Karkonmäenkatu 4 B, Tampere Varakommodori talous: Pauli Koskinen, Jänislahdenkatu 6 E 79, Tampere Varakommodori urheilu: Jäsenet: Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, Tampere Pauli Rajakallio, Siivikkalantie 47, Siivikkala Antti Ala-Tala, Teiskontie 11 A 9, Tampere Ove Enbom, Jänislahdenkatu 3 D 50, Tampere Hannu Pääkkönen, Kukkarokorventie 35, Ylinen Ari Haapasalmi, Apilakatu 19, Tampere Sihteeri: Jyrki Itävuori, Välttikatu 10, Tampere TOIMIHENKILÖT - FUNKTIONÄRER Toimistosihteeri: Marja Talvitie, Jänissaarenkatu 14, Tampere Satamakapteeni: Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, Tampere Isännöitsijä Jänissaari: Ari Haapasalmi, Apilakatu 19, Tampere ÄNNÄ 3/

24 M - ITELLA OYJ Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteella: Näsijärven Purjehdusseura, Jänissaarenkatu 14, Tampere