SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON UUDENMAAN PIIRI UUDENMAAN ALUEEN RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN MAJAT UUDENMAAN ALUEEN VETERAANIMAJAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON UUDENMAAN PIIRI UUDENMAAN ALUEEN RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN MAJAT UUDENMAAN ALUEEN VETERAANIMAJAT"

Transkriptio

1 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON UUDENMAAN PIIRI Keravan osasto Nurmijärven osasto Riihimäen osasto Uusimaa Paalijärven Veljesmaja UUDENMAAN ALUEEN RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN MAJAT Etelä-Lohjan Reservialiupseerit ry Maja Hangon Reserviläiset ry Bunkkerisauna Hangon Reserviupseerikerho ry yhteiskäytössä Hyvinkään Reserviläiset ry Ampumaratamaja Hyvinkään Reserviupseerit ry yhteiskäytössä Järvenpään Reserviläiset ry Maja Järvenpään Reserviupseerikerho ry yhteiskäytössä Karkkilan Reserviläiset ry Saunamökki Lohjan Seudun Reservialiupseerit ry Maja, uittokämppä Lohjan Reserviupseerikerho ry Toimitilat Loviisan Seudun Reserviläiset ry On ollut maja Mäntsälän Reserviläiset ry On ollut maja Nurmijärven Reserviläiset ry Maja Nurmijärven Reserviupseerit ry Maja Tuusulan Reserviupseerikerho ry Kerhomaja Lustila Vihdin Reservialiupseerit ry Maja UUDENMAAN ALUEEN VETERAANIMAJAT Hyvinkään Sotaveteraanit ry Järvenpään Sotaveteraanit ry Lopen Sotaveteraanit ry Riihimäen sotaveteraanit Erkylän Kesämaja 204

2 Sotainvalidien Keravan Seudun osasto Kertomus yhdistyksen kesäkodin rakennusvaiheista Syyskesällä v vietettiin Kesäkoti Renkamajan harjannostajaisia ja juhlapäivää. Renkamaja sijaitsi Renkajärven rannalla Hattulan kunnan Hyrvälän kylässä Hämeen Härkätien varrella. Tontin pinta-ala oli n. 1,2 hehtaaria kasvaen kaunista mäntymetsää. Renkamajan piirustukset teki osastomme jäsen rakennusmestari Jokinen ja maja käsitti suurehkon olohuoneen, josta rakennuksen päädyssä heti oikealle oli keittiö sekä vieressä kaksi vieraskammaria. Toisessa päädyssä sijaitsi pukuhuone, pesutilat ja sauna. Jo 1960 luvun alussa virisi keskusteluja yhdistyksen vuosikokouksissa saada osastolle tontti, jonne voisi rakentaa kaivatun kesäkodin. Tuohon aikaan alkoi jo miltei kaikilla Veljesjärjestöillä olla oma kesämökki. Pian vuosikokous kehotti ryhtymään toimiin ko. asian etenemiseksi. Nimettiin kolmi-henkinen toimikunta työhön. Etsintäpartio aloitti työn kierrellen ympäriinsä merenranta-alueita, Uuttamaata ja aina Hämettä myöten, mutta sopivaa kohdetta ei löytynyt. Ajanoloon saatiin vihje Metsähallituksen omistamista maista Hämeessä. Omistajaan otettiin yhteyttä, jolloin meille kerrottiin: Meiltä ei voi ostaa tonttia, mutta vuokratontista voidaan keskustella. Näin katsottiin tontti löydetyksi ja Metsähallituksen kanssa tehtiin vuokrasopimus 10 vuodeksi. Vuokrasopimusta uusittiin useaan Renkamaja otettin käyttöön vuonna

3 Parolan varusmiehet kevättalkoissa. Kaivoinkorjaustalkoot otteeseen, kunnes v saatiin tontti ostetuksi omaksi. Nyt oli tontti. Alkoi uusi, ennalta arvaamaton vaihe. Kaikki osaston pojat olivat vielä tuolloin omissa toimissaan, raihnaisia ja jopa sairaitakin. Eikä osastolla ollut juuri varojakaan, mutta innostus oli valtava ja yksimielinen, joten hanketta oli pakko jatkaa. Tuohon aikaan rakennettiin Helsinki-Lahti tietä ja Keravan kohdalla oli tienrakentajille pystytetty pyöröhirsinen majoitusrakennus (keravalaiset kutsuivat rakennusta Mau-Mau kyläksi), jonka käyttö alkoi olla tien valmistumisen jälkeen tarpeeton. Käytiin neuvotteluja sada ostaa ko. rakennus. Ostoon suostuttiin ja kun rakennelman lämmityslaitteet myytiin, saatiin niillä varoilla rakennus ostetuksi. Alkoi uusi urakka; hirsisen rakennuksen purkutyöt. Omien poikien voimin se kuitenkin onnistui. Mutta nyt seuraavaksi tarvittiinkin jo ulkopuolista apua, jota pyydettiin Hyrylän varuskunnalta. Sieltä saatiinkin kuorma-autoja sekä varusmiehiä kuljettamaan hirret määränpäähän. Mutta eihän pelkästä hirrestä voinut taloa tehdä vaan tarvittiin lisäksi suuri määrä lautoja. 206

4 Tuusulassa lähti pari veljeä kiertämään maalaistaloissa isäntien luona pyytäen pystyssä olevia, laudoiksi sopivia puita lahjoitettavaksi osastolle. Tukkipuita kaatui iso autokuormallinen, jonka uskottiin riittävän tarpeisiimme. Tontille hankittiin kenttäsaha ja Rengon kirkolta löytyi kolmen timpurin ryhmä, joka rakensi kaiken alkutyön. Omat veljet rakensivat loput. Tätä ennen oli omin voimin jo rakennettu sokkeli sateisen viikon aikana, teltassa yöpyen. Rakennustyöt saatiin kuitenkin monien vaikeuksien jälkeen päätökseen. Apunamme oli paljon arvokkaitakin lahjoituksia, kuten esimerkiksi Tikkurilan maalitehdas lahjoitti kaikki tarvittavat maalit ja Stockmannin Keravan Puusepäntehdas lahjoitti pirttikaluston majalle. Sähkövaloa sinne ei haluttu, vaan jotenkin tykättiin tunnelmavalaistuksesta. Renkamaja sai nimensä nimikilpailun myötä. Renkamajasta muodostui osaston tärkeä yhdessäolopaikka, jonne retkeiltiin usein perhekunnittain, jopa lomailemaan. Linja-autoretket sinne olivat myös suosittuja. Renkamajan aluetta laajennettiin, sinne rakennettiin vielä lisää majoitustilaa. Rakennettiin viisi pienmajaa, joihin kuhunkin voi majoittua 4 henkilöä. Jokaisessa majassa oli oma pieni puuliesi. Mökit saivat omat nimensä, jotka olivat: Poikien Kämppä, Rinnetorppa, Mäkitupa, Piilopirtti sekä naisjaoston lahjoittama maja sai nimekseen Tyttöjen tölli. Osaston naisjaostolla oli Renkamajalla suuri rooli, usein kymmenien henkilöiden muonitus. Vielä rannan läheisyyteen rakennettiin Grillitupa. Renkamajasta tuli aikanaan kuuluisakin; sinne halusivat yhdistykset ja järjestöt retkeillä ja tutustua oikeaan saunamökkiimme siellä. Aika kului, yksi historian lenkki alkoi päättyä. Jäljellä olevat veljet alkoivat vanheta, retket vähenivät siinä määrin, että oli aika realisointiin. Renkamaja myytiin vuonna Nyt jäljellä olevat veljet voivat nauttia muunlaisesta virkistyksestä ja kuntoutuksesta. Keravalla Raimo Lindholm Tuusulanjärvi Renkamajalla 207

5 Paalijärven veljesmaja RIIHIMÄEN OSASTO Arkkitehti Väinö Vähäkallio Kytäjän Kartanosta lahjoitti vuonna 1949 rantatontin Paalijärveltä Riihimäen ja Hyvinkään sotainvalideille. Kun Hyvinkään osasto oli saman vuonna ostanut Kalliosaaren Hirvijärveltä, saimme hyvinkääläisiltä täyden käyttöoikeuden tähän lahjoitettuun alueeseen Paalijärven rannasta. Näin alkoi toteutua monen Riihimäen sotainvalidinkin haave saada nauttia kesälomista luonnon helmassa nimenomaan järven rannalla. Lahjoitus viritti heti samana vuonna kysymyksen mökin rakennussuunnitelmasta. Nopeasti ryhdyttiin toimeen. Aikaisin keväällä vuonna 1950 suoritettiin tontilla raivaus- ja aitaustöitä ja kesäkuussa kaivettiin perustusmontut ja pystytettiin sementtipilarit. Aikomuksena oli suorittaa työt loppuun asti talkootyönä, mutta kun kesälomien takia työt ei oikein sujuneet suunnitelmien mukaan, niin päätettiin rakennustyö antaa ulkopuoliselle urakalla suoritettavaksi. Muuraustyöt kuitenkin saatiin suoritettua talkoovoimin Uuno Kohosen ja muiden omien ammattimiesten myötävaikutuksella. Rakennuksen, joka käsitti saunan, pesuhuoneen ja kamarin, oli piirtänyt rakennusmestari Hallamaa. Kiukaan ja padan muuraus ja asennus sekä lauteen ja penkkien teko saatiin parina sunnuntaina suoritetuksi. Näin kesämökin rakennusvaihe oli saatu onnelliseen päätökseen ja voitiin mökki seuraavana kesänä avata tarkoitukseensa. Rakennusta laajennettiin vuonna Erillinen rantasauna rakennettiin kesällä 1968 ja samalla peruskorjattiin ja laajennettiin varsinaista kesämajaa. Kunnioittavin kiitoksin voimme nyt vain muistella sitä uhrautuvaa talkoomieltä ja veljeshengen luomaa voimaa, millä kaikki rakennustyö, sen valmistelu ja suunnittelu on ollut mahdollista. Varsinkin kun tietää, että siihen aikaan olivat veljet vielä työelämässä mukana ja kaikki harrastukset oli sovitettava vapaa-aikaan. Yhteenveto vuonna 1968 tehdyistä talkootöistä: talkooiltoja 55 Sotainvalidien talkootunnit 1086 tuntia Armeijan apu 258 tuntia Suurin talkoojoukko oli 18 invalidia. Talkooväen määrä vaihteli ollen pienimmillään viitenätoista talkooiltana, jolloin oli korkeintaan vain kaksi miestä töissä. Rantatontin yhteisomistus Hyvinkään osaston kanssa päättyi vuonna 1979 hyvinkääläisten luovuttua osuudestaan 3000 markalla. Kiinteistön omistaminen tuo aina velvoitteita. Omin voimin kunnostettiin ja, maalattiin ja korjattiin rakennuksia. Mökki, puuliiteri ja sauna ovat saaneet peltikaton. Saunan kiuas, lauteet ja vesipatakin täytyy välillä uusia. Kesäpaikan 208

6 sähköistys on ollut johtokunnan pohdittavana kaksikin kertaa. Jälkimmäisellä kerralla vuonna 1991 ryhdyttiin tuumasta toimeen ja saatiin sähköt. Samalla muutettiin majan sisätiloja käytännöllisemmiksi. Myös ulkona tehtiin muutostöitä. Pihaa laajennettiin ja rakennettiin grilli komeine katoksineen. Veljesmaja on kesällä omiaan vilkastuttamaan yhdessäoloamme. Nyt on paremmat mahdollisuudet kutsua vieraita. Majassa on nyt tilaa pitää kokouksia suuremmallakin joukolla. Majan saunailtoihin tullaan viikoittain virkistymään. Mökin vieraskirjan mukaan on kävijämäärät ilahduttavasti nousseet. Saunan lämmitessä treenaamme tikan- ja renkaanheittotaitojamme, ettei Hyvinkää meitä aina voita. Aina on Naisjaosto mukanamme saunaillan tarjoilupuolesta huolehtimassa. Maja on edelleen käytössä. Kesällä 2009 kävijöitä oli torstaisin keskimäärin 20 henkilöä. Kari Jyrkinen Lippu ensi kerran salkoon Paalijärven veljesmajalla v Aaro Syrjäläinen jämerästi puheenjohtajana 209

7 KERHOMAJA LUSTILA Tuusulan Reserviupseerikerho Siippooseen, Palojoen rantaan rakennettiin 1970-luvun alussa, kerhon jäsenten talkootyönä, takkatuvan, saunan ja pukuhuoneen käsittävä kerhomaja. Maja on rakennettu Tuusulan varuskunnan puretusta päävartiorakennuksesta saadusta puutavarasta. Muu rakennusmateriaali saatiin lahjoituksin. Näistä tukijoista merkittävimmät olivat jo edesmenneet agronomi Onni Lustig ja verojohtaja Viljo Napola, joita majamme Lustila nimellä muistetaan. Lustilan vuotuiseen perinteeseen kuuluvat Lustilan hölkkä, joka juostaan tai nykyään myös pyöräillään Hyrylän varuskuntakerholta Lustilaan (10 km) alku syksystä, kevään siivoustalkoot sekä laskiaisen vietto mäessä ja nuotiolla. Historiaa Tammikuun 24. päivänä 1960 pidetyssä Tuusulan Reserviupseerikerhon vuosikokouksessa Arto Lättilä esitti oman majan hankkimista kerholle. Tässä oli ilmeisesti esimerkkinä taustalla monien vanhempien kerhojen omat majat, jotka olivat usein tulleet kerhoille perintönä välikäsien kautta entiseltä Suojeluskuntajärjestöltä. Viljo Napola lahjoitti kokouksessa hankkeen alkurahastoksi silloista markkaa. Helmikuun lopussa 1960 hyvin pian vuosikokouksessa tehdyn esityksen jälkeen kerhon hallitus nimesi aloitetta eteenpäin viemään ensimmäisen majatoimikunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Jouko Rekola. Sopivan tontin löytäminen ja rahoitus osoittautuivat hankkeen suurimmiksi vaikeuksiksi. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi jouduttiin vuosien varrella nimittämään vielä useita majatoimikuntia. Kerhossa ymmärrettiin hyvin, etteivät pelkät jäsenmaksut riitä majahankkeen rahoittamiseksi. Sen tähden aloitettiin yhdessä Tuusulan Reservialiupseerien kanssa tukkitalkoot molempien kerhojen talouden kohentamiseksi ja majan rakennusrahas- 210

8 ton kartuttamiseksi. Paikalliset metsänomistajat lahjoittivat metsistään tukkeja, jotka kerholaiset juonsivat tien varteen ja myivät edelleen paikalliselle sahalle. Vuonna 1966 kerhon kannattajajäsenen Onni Lustigin testamenttilahjoitus markkaa ratkaisi osittain rahoituskysymyksen. Varojen kertyminen aiheutti kerhon kokouksissa vilkkaan keskustelun jo aikaisemmin esillä olleesta majahankkeesta. Hallituksessa käytiin useissa kokouksissa laajaa mielipiteiden vaihtoa majan käyttötarkoituksesta. Jotkut halusivat sitä ensisijaisesti kilpailukeskukseksi ja toiset taas korostivat virkistyskäyttöä. Toukokuun 12. päivänä 1967 kerho osti puolustusministeriöltä Hyrylän kasarmien entisen, vuonna 1871 rakennetun, hirsisen päävartiorakennuksen talkoilla purettavaksi tulevan majan rakennustarpeiksi 40 markan hintaan. Nyt alkoi mittava purku-urakka, jossa myös reservialiupseereita ja varuskunnan henkilökuntaa oli apuna. Talkooinnostus ei kuitenkaan ollut edellisten vuosien tasolla ja syyssateiden jo piiskatessa talovanhus oli edelleen sitkeästi pystyssä. Purkutyössä jouduttiin lopulta turvautumaan Teuvo Tyllilän hankkimaan palkattuun työvoimaan käyttökelpoisten hirsikertojen talvisuojaan saamiseksi. Lopulta majan rakennustarpeiksi voitiin käyttää vain osa puretuista hirsistä. Nämä käyttökelpoiset hirret sahautettiin laudoiksi, ja loput myytiin polttopuiksi. Syksyllä 1967 kerhon hallitus lähetti jäsenistölle puheenjohtaja Olli Savolan allekirjoittaman kirjeen ja kyselyn, jossa tiedusteltiin mielipiteitä majan sijainnista, käyttötarkoituksesta ja halukkuutta osallistua rakennustalkoisiin. Lähetettyyn kyselyyn vastasi 25 kerhon jäsentä, mikä oli 28 % silloisesta jäsenistöstä. Kyselyn tulos oli ennakoitavissa. Sen mukaan majan tulisi sijaita veden äärellä, mieluiten alle 10 km ja korkeintaan 100 km etäisyydellä Hyrylästä. Majan käyttötarkoitukseksi esitettiin toimimista urheilu- ja kilpailukeskuksena, kokous- ja illanviettopaikkana sekä perheretkien kohteena. Vastaajat lupautuivat talkootöihin keskimäärin 15 h/henkilö. Kerhon naisjaosto oli tarjoutunut 1960-luvun lopulla hankkimaan kerholle lipun jo sen 10-vuotisjuhlaan, mutta hallitus kehotti kuitenkin naisjaostoa vielä harkitsemaan lippuhanketta, koska tulevan majan sisustustyöt vaatisivat vielä huomattavia varoja ja antaisivat näin naisjaostolle runsaasti mahdollisuuksia tehdä kerholle ansiokkaita palveluksia. Majan saaminen koettiin siis tärkeimmäksi tavoitteeksi. Lippuprojekti siirtyi lopulta vielä 25 vuotta eteenpäin. Teuvo Tyllilä nimitettiin majaupseeriksi ja valtuutettiin viemään hanke päätökseen. Maaliskuussa 1968 hän onnistui löytämään Tuusulan länsiosasta Siippoon kylästä maanviljelijä Eino Tapanin, joka oli halukas vuokraamaan kerholle mailtaan m² suuruisen tontin Palojoen rannalta. Tontin 15-vuotinen vuokrasopimus solmittiin vuoden 1968 lopulla ja hallitus valtuutti Teuvo Tyllilän ja Olavi Heikkilän yhdessä maanomistajan kanssa paaluttamaan tontin maastoon. 211

9 Rakentaminen Jo elokuussa hallitus päätti pyytää urakoitsijoilta tarjouksia n. 60 m² hirsi- tai lautarakenteisesta majasta avaimet käteen - periaatteella. Samalla Teuvo Tyllilä ja Olavi Heikkilä valtuutettiin suunnittelemaan ja esittämään ehdotuksensa hallitukselle kerhon majaksi. Heidän piti myös laatia hankeen kustannusarvio ja aikataulu. Kerhon jäsen, rakennusmestari Pentti Kaikkonen valittiin tekniseksi neuvonantajaksi majatoimikuntaan. Talven aikana majan suunnittelu eteni. Huhtikuussa majatoimikunnan puheenjohtaja Teuvo Tyllilä saattoi esittää majan rakennuspiirustukset ja kustannusarvion hallitukselle. Tarve-ainekustannuksiksi arvioitiin markkaa ja työpalkoiksi mk, joten kokonaiskustannukset olisivat mk. Tämä 7,30 x 10,15 m suuruinen maja sisältäisi saunan, pukuhuoneen ja takkatuvan. Lattiapinta-ala olisi näin n. 75 m². Tilanne oli kuitenkin muuttunut siitä, kun ajatuksia tilantarpeesta esitettiin. Alun perin tarkoitus oli ollut pitää myös kerhon kokouksia ja kerhoiltoja majalla. Hyrylän varuskunnan komentaja, eversti Paavo Viiri oli kuitenkin ilmoittanut vuoden 1968 syksyllä, että reserviupseerikerhon tarpeita varten oli varattu nimikkohuone uudessa kunnostettavassa upseerikerhorakennuksessa. Se oli venäläisten rakentama punatiilinen entinen asuinrakennus, joka remontoitiin upseerikerhoksi. Tästä syystä hallitus päätti tarkistaa majan piirustuksia siten, että kokonaispinta-alaksi tulisi vain 45 m² sisältäen edelleen saunan, pukuhuoneen ja takkatuvan. Majan pienentämiseen oli kaikesta päätellen myös taloudelliset syyt. Puheenjohtaja otti tehtäväkseen hankkia uudet piirustukset. Kokonaiskustannusarvio päätettiin rajata 8000 mk:aan. Kesäkuussa 1969 kerhon jäsen, rakennusmestari Pentti Kuusiniemi teki nopeasti uudet piirustukset, joissa majaa nimitettiin eräsaunaksi. Pinta-ala oli pienentynyt entisestään 36 m²:ksi. Pohjan koko ilman kuistia oli 6x6 m. Lustilaa rakentamassa kesällä Olavi Heikkilä selin ja Viljo Lehtinen sekä Teuvo Tyllilä. 212

10 Kooltaan 12m². Rakennuslupa, jossa majaa kutsuttiin virkistys- ja urheilumajaksi, myönnettiin uudisrakennukselle Majaa alettiin rakentaa talkoilla, jotka syksyn pimentyessä päätettiin lopettaa ja rakennuttaa maja kuitenkin valmiiksi ammattimiesten avulla mennessä. Ympäristön siivous ja kunnostus aloitettiin jälleen talkoilla huhtikuussa Ilmeisesti ainakin sauna saatiin valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, koska järjestettiin ensimmäinen saunalenkki Tuusulan Talouskaupalta majalle. Tapio Mikkola huolehti saunan lämmittämisestä. Jo ennen kuin maja oli täysin valmis, Siippoon metsästysseura osoitti kiinnostusta käyttää majaa lepo- ja kahvinkeittopaikkana seuran jäsenten metsästysretkillä. Hallitus päätti antaa tälle paikalliselle metsästysseuralle luvan siihen. Tuusulan Reservialiupseerikerholle oli jo aikaisemmin myönnetty lupa käyttää majaa maksutta neljä kertaa vuodessa. Keväällä ammattimiehet jatkoivat rakentamista Pentti Kuusiniemen johdolla. Kerhon talkoomiesten tehtäväksi jäi lähinnä vain alueen siivous ja raivaus sekä vajan pystytys. Majan valmistuttua loppukesällä 1970 tupaantuliaiset voitiin pitää jäsenistölle ja kutsuvieraille sekä lahjoittajille Vuosina uintimahdollisuutta matalassa Palojoessa yritettiin parantaa patoamalla joki. Vedennousua seurattiin ilahtuneena lähes päivittäin. Parhaimmillaan vesi nousi lähes 50 cm. Naapurin isäntä ei kuitenkaan pitänyt hankkeesta ja purki padon, jonka jälkeen patoamista ei ole uudestaan yritetty. Maja suosiossa Valmistuttuaan maja oli kerhon jäsenistön ahkerassa käytössä. Majaa käytettiin jäsenten ja heidän perheidensä hiihto-, kävely-, marja- ja sieniretkien kohteena ja tukikohtana. Kerhon järjestämiä vuotuisia tapahtumia olivat Lustilan laskiaisretki, siivous- ja puutalkoot, hallituksen ja naistoimikunnan kesäkokoukset, nuorten saunaillat ja Lustilan hölkkä, jonka esikisoja järjestettiin jo vuosina Hölkkäidean isä oli ilmeisesti Pertti Uurasmaa. Varsinainen ensimmäinen, noin kymmenen kilometrin pituinen Lustilan hölkkä järjestettiin kutsukilpailuna Hyrylän varuskuntakerholta Lustilaan vuonna Tämän jälkeen kilpailu on järjestetty joka vuosi, tosin Risto Sirola on pitänyt perinnettä yllä monena vuotena ainoana hölkkääjänä. Hölkkäennätys 33,49 on Tuusulan Upseerikerhoa edustaneen Keijo Saarijärven nimissä vuodelta Osanottajaennätys 23 hölkkääjää on vuodelta Kerhon hölkkääjien ennätys 37,05 on Risto Sirolan nimissä vuodelta Eniten hölkkäkertoja on kertynyt Risto Sirolalle, yhteensä 23 vuoteen 2004 mennessä. Keväällä 1974 Henry Lönngrenin lahjoittama takka paransi huomattavasti majan käyttömahdollisuuksia varsinkin kylmänä vuodenaikana. Tätä ennen lämmitys oli hoidettu öljykamiinalla, jonka toiminta oli epävarmaa. 213

11 Alkuvuosina maja toimi useiden talvi- ja maastokilpailujen sekä ampumaharjoitusten pitopaikkana ja vuonna 1970 autopartiokilpailun maalina. Kuitenkin ammuntaa koskevat säädökset, naapurin valitus ja maastolaki lopettivat nämä toiminnat. Suunnistusta säädökset eivät pystyneet estämään, ja vuonna 1975 maastoon tehtiin ensimmäinen kiintorastirata suunnistusharjoittelua varten. Ensimmäinen suunnistuksen erikoiskartta majaa ympäröivästä maastosta valmistui vuonna Monet muut järjestöt käyttivät majaa vuosien aikana. Tuusulan Voima-Veikot ja Keravan Urheilijat järjestivät siellä suunnistuskilpailuja ja Tuusulan Upseerikerho polkupyöräsuunnistuskilpailun. Suurin majan käyttäjä on vuosien varrella ollut Tuuspartio. Partiolaisille luovutettiin käyttöoikeus vuonna 1976 antamalla symbolisesti majan avaimet paikan päällä. Hyrylän varuskunnan eri ryhmät ovat käyttäneet sitä vuosien varrella melko ahkerasti. Siippoon metsästysseura on käyttänyt majaa vuosittaisten metsästystensä tukikohtana ja hirvipeijaisten pitopaikkana. Lisäksi majaa ovat jonkun kerran käyttäneet Siippoon kyläläiset, Maa- ja kotitalousnaiset, Tuusulan kunnan ja seurakunnan henkilöstöryhmät, Järvenpään kihlakunnan poliisilaitoksen henkilöstöryhmät sekä lisäksi lukuisat kutsuvieraat. Vuonna 1973 kutsumattomia vieraita kävi majalla rikkoen oven lasin ja sotkien paikkoja. Varastettavaahan majassa ei juuri ollut. Seinällä ollut hirventalja kelpasi kuitenkin näille vieraille. Jättämiensä jälkien perusteella varkaat jäivät pian kiinni ja myös entisistä rötöksistään telkien taakse. Viiden käyttövuoden jälkeen majassa alkoi olla jo paljon paranneltavaa ja korjattavaa. Silloinen majan isäntä Pentti Uurasmaa ehdotti runsaasti parannuksia ja korjauksia: tuvanpuolen palomuuri on saumattava, savupiipun pää korjattava ja valettava betonilaatta sen päähän, kivijalka paikattava, polttopuita tehtävä, lautakatos kunnostettava, soraa levitettävä tielle, oven lasi korjattavaa, vajan vuotava katto korjattava ja ympäristöä siivottava. Tehtävää riitti usealle vuodelle, ja lisää korjattavaa ilmaantui useina seuraavina vuosina. Saunan lattia jouduttiin vaaitsemaan ja valamaan uudestaan, katon huopa piti uusia. Vuonna 1992 kesäkuun alussa majalla tehtiin mittava kattoremontti. Sammaleet ja roskat puhdistettiin pois katolta, joka päällystettiin uudella Jaakko Pentikäisen lahjoittamalla kattohuovalla. Vuoden 2003 kesäkuun alussa pystytettiin majan viereen uusi höylähirsinen varastorakennus, jonka Har- Lustilan tupaantuliaiset marraskuussa Vasemmalta Teuvo Tyllilä, L. Pamppunen, P. Mikkola, M. Lemmelä, P. Kuusiniemi, J. Sukula ja J. Rekola. 214

12 ri Tiirikkala oli lahjoittanut. Kerhon jäsen, rautakauppias Risto Rämö lahjoitti tarvittavat perustustarvikkeet ja muut rautakauppatavarat. Naisjaosto hoiti pystytystalkoiden muonituksen. Vanha vaja purettiin, ja Jorma Riissanen kuljetti jätteet kaatopaikalle. Valmistumisensa jälkeen 1970-luvun alussa maja oli todella ahkerassa käytössä. Esimerkiksi vuonna 1975 kävijöitä oli 436 kaikkiaan 93 käyntikerralla eli 4,69 kävijää kertaa kohden. Kävijät olivat pääasiassa kerhon omia jäseniä vieraineen. Myös useat muut yhdistykset käyttivät majaa. Vähitellen vuosikymmenen lopulla kävijämäärät alkoivat vähentyä. Tämä aiheutui lähes kokonaan kerhon omista jäsenistä, koska ulkopuolisten kävijöiden määrä säilyi entisellään tai jopa lisääntyi. Majan täyttäessä 10 vuotta vuonna 1980 Pertti Uurasmaa teki tilaston majan käytöstä. Sen mukaan yhteensä henkeä oli siihen mennessä käynyt siellä. Kävijöitä oli siis ollut keskimäärin 377 vuodessa. Paras vuosi oli ollut vuosi 1972, jolloin kävijöitä oli 633, huonoin vuosi oli 1980, jolloin kävijöitä oli vain 193. Oman jäsenistön vierailujen todettiin tällöin olevan lähes olematonta. Partiolaiset ja heidän lisäkseen Voima-Veikot, Siippoon metsästysseura ja Helsingin It Rykmentti käyttivät majaa eniten. Käyttö vähenee Majan tontin ensimmäinen vuokrasopimus lähestyi umpeutumistaan vuonna Hallitus pohti kokouksessaan helmikuussa sopimuksen uudistamista ja majan käyttöä. Se oli todennäköisesti hiipunut entisestään, koska kokouksessa esitettiin jopa majan antamista jonkun muun yhteisön hoitoon. Lopulta päädyttiin kuitenkin säilyttämään tilanne entisellään ja pyrkiä vuokraamaan tontti ainakin viideksitoista seuraavaksi vuodeksi. Tämä ei aivan onnistunut, koska maaliskuussa 1984 solmitun uuden vuokrasopimuksen pituus oli vain viisi vuotta. Kaikki seuraavat vuokrasopimukset ovat myös olleet pituudeltaan viisi vuotta. Vuosikymmenen loppua kohden kävijämäärät edelleen vähenivät jopa niin, että niiden määrää ei enää vuosikertomuksissa mainittu. Myös ulkopuoliset huomasivat tämän vähenemisen. Siippoon metsästysseura teki vuonna 1989 tarjouksen ostaa vähällä käytöllä ollut kerhon maja. Hallituksen kokouksessa myönnettiin tilanne ja mahdollista myyntiä valmistelemaan ja tutkimaan asetettiin toimikunta, johon kuuluivat Teuvo Tyllilä, Rainer Wiceen ja Väinö Nukarinen. Myyntiasia ei todennäköisesti vuoden aikana kuitenkaan edennyt, koska sitä ei enää otettu esille hallituksen kokouksissa. Vuokrasopimuksen uudistamisessa oli ilmeisiä vaikeuksia, koska hallitus päätti vuoden 1990 kesäkuun kokouksessaan, jollei sopimukseen päästä, alistaa mahdollisen myynnin vuosikokoukselle. Myyntiin ei lopulta päädytty, ja tontin vuokrasopimuskin saatiin uudistettua luvun lopulla kerhon nuoret olivat majan 215

13 Lustilan 20-vuotisjuhlat vuonna Kuvassa vasemmalla Teuvo Tyllilä ja pöydän ympärillä juhlavieraita. ahkeria käyttäjiä. He pitivät siellä saunailtoja, harjoituksia ja kilpailuja sekä huolsivat majan lähteen useana vuonna puhdistamalla sen ja rakentamalla sen päälle tukevan kannen vuonna Lähinnä nuorten toiminnasta johtuen kävijämäärät nousivat merkittävästi jopa niin, että majaisäntä kirjasi ne jälleen toimintakertomukseensa. Kävijöitä oli vuonna 1996 yhteensä 153, mikä oli enemmän kuin kertaakaan viiteen vuoteen ollen kuitenkin vain osa huippuvuosien kävijämääristä. Majan vähäinen käyttö puhutti jopa kevätkokoukseen 1996 kokoontuneita kerhon jäseniä. Uuden vuosituhannen alkaessa majan käyttö jälleen hiipui innokkaan nuorten joukon kasvaessa ja vähentäessä tapahtumiaan siellä. Kävijämäärän jälleen vähetessä ilmeinen pohjanoteeraus saavutettiin vuonna 2002, jolloin majalla kävi vain 39 henkeä. Tästä onneksi kävijämäärät jälleen hieman elpyivät, mutta 1970-luvun huippulukuihin tuskin koskaan enää päästään. On selvää, että majapäätöksen ja rakentamisen ajoista maailma on huomattavasti muuttunut. Oma kesämökki ja oma auto olivat 1960-luvulla vielä melko harvinaisia, mutta eivät enää. Kerhon jäsenet ovat aina kokeneet majan tärkeäksi, siksi sen vuosijuhlia on juhlittu melko säännöllisesti. Majalla on vietetty kutsuvieraiden kera majan 5-, 15-, 20- ja 35-vuotisjuhlat, joissa tervehdyskäyneillä on käynyt yllättävän paljon sotilasjohtoa ja muita kerhon toiminnan tukijoita. Majaa hoitamaan hallitus määräsi jo heti majan valmistumisvaiheessa majaisännän. Useimmiten majaisäntä on kuulunut hallitukseen, mutta ei aina. Hänen apunaan on ollut yhden kerran majarenki ja kaksi kertaa majavouti. 216

14 JÄRVENPÄÄN SOTAVETERAANIT R.Y. Aktiivinen toiminta Vuonna 1981 alkoi majarintamalla varsinaisesti tapahtua. Kaupunki antoi muodollista 100 markan vuosivuokraa vastaan yhdistyksen hallintaan täysin rappiotilassa olevan vanhan kartanon muonamiesten rakennuksen Vanhankylänniemessä. Myllykalliolla pidettiin kokous toukokuussa 1981 ja tehtiin päätös majan haltuunotosta. Kaupunki antoi vielä mk kunnostusrahaa ja niin työt aloitettiin. Uskomaton määrä rakennukseen vuosien varrella kertynyttä rojua vietiin kaatopaikalle ja niin päästiin alkuun. Kaikki lattiat uusittiin, lukemattomat kerrokset paperia ja pahvia poistettiin seinistä ja katosta. Näin saatiin esille upeat hirsiseinät ja kaunis katto, mahtavine kattoparruineen. Varmaan tuhansittain nauloja kiskottiin hirsiseinistä, jotka lopuksi lakattiin. Ikkunat ja ovet uusittiin, kolmesta huoneesta purettiin leivinuuni, vain keittiöksi ajateltuun tilaan se jätettiin. Yhteen huoneeseen muurattiin takka. Kahden huoneen välistä poistettiin seinä, joten saatiin iso tila, johon mahtuu useita kymmeniä ihmisiä kerralla pöytiin istumaan. Maja liitettiin kaupungin vesijohtoverkkoon, joten voitiin rakentaa WC:t ja vähän myöhemmin sauna. Rakennustarvikkeita saatiin lahjaksikin, mm. purettavasta SYP:n toimitalosta ovia, ikkunoita ja lattialautaa ym. Ei varmaan arvattu, mikä työmäärä oli edessä, mutta nyt työ tekijäänsä kiittää. Talkootyötä tehtiin toukokuusta marraskuuhun 4 päivää viikossa n. 4 tuntia kerrallaan. Tekijöitä oli keskimäärin 12 päivää kohti. Veteraaneissa oli vähän joka lajin ammattimiehiä, joten työt luistivat ilman suurempia vaikeuksia! Naiset hoitivat yhteistuumin talkooväen kahvitukset, eväät tuotiin koreissa ja kahvi termospulloissa. Annoksia kertyi yhteensä n kpl. Naiset osallistuivat myös varsinaiseen talkootyöhön, varsinkin naulojen nyppimiseen seinistä! Vähitellen saatiin sisätyöt tehdyiksi, talo vuorattiin ja maalattiin. Vihdoin päästiin käsiksi loppusilaukseen eli sisustamiseen, josta yhdistyksen jäsenet paljolti itse huolehtivat lahjotuksillaan. Saimme myös ulkopuolisilta palon hyvää tavaraa, kuten huonekaluja astioita, mattoja, seinävaatteita, tauluja ym. Kaikki otettiin kiitollisina vastaan. Tuhansien talkootuntien jälkeen valmista tuli marraskuussa ja viralliset Veljesmajan avajaiset järjestettiin Siitä lähtein yhdistyksellä on ollut oma kokoontumispaikka, josta olemme kaikki saaneet nauttia vuosien varrella. Siellä on tavattu ja tavataan kaksi kertaa viikossa päiväkahvin ääressä. Toiminta on paljolti keskittynyt Veljesmajaan, jossa kahvittelijoiden joukko on vain suurentunut vuosien mittaan ja ystävyyssuhteet lujittuneet. Yhdessä olemme surreet poisnukkuneita veljiä ja sisaria, mutta yhdessä myös iloinneet mukavien perhejuhlien muodossa. 217

15 Talkootyötä tehtiin toukokuusta marraskuuhun. Veteraaneissa oli vähän joka lajin ammattimiehiä, joten työt luistivat ilman suurempia vaikeuksia. Naiset hoitivat yhteistuumin talkooväen kahvitukset. Olemme ylpeitä Veljesmajastamme ja sen kunnostajista! Vuonna 1986 oli Veljesmajalla juhlava tapahtuma, kun veteraanit saivat tammenlehvämerkit Tilaisuus alkoi Myllykalloilla juhlallisella lipunnostolla, jonka jälkeen pidettiin kenttähartaus. Hartauden jälkeen eversti Silvo luovutti tammenlehvät 145:lle rintamaveteraanille. Veljesmajan 5-vuotiskahvit juotiin joulukuussa. Vuonna 1991 rakennettiin talkoilla veljesmajalle varastorakennus, johon kaupunki lahjoitti tarvikkeet. Majakin oli saanut lisää vuosia, joten 8.5. juotiin 10-vuotiskahvit. Finlandia-talossa järjestettiin suuret Lottajuhlat, joihin kaksi lottaa yhdistyksestämme sai kutsukortin. Vuonna 1995 toteutui montakin tapahtumaa, jotka koskettavat yhdistystämme. Juhlavin niistä oli varmaan veteraanimuistomerkin Veljeä ei jätetä paljastaminen23.4. Tämä tapahtui Veteraanipuistossa, joksi kaupunki nimesi Vanhankylänniemessä veteraanimajojen ympäristön. Yleisöä oli runsaasti todistamassa tapahtumaa ja Satakunnan Lennoston kolmen Hawk-hävittäjän ylilentokin juhlisti tilaisuutta. Arkistointikurssi järjestettiin Veljesmajalla Osanottajia oli lähes kaikista piirin yhdistyksistä. Kurssin piti piirin uusi toiminnanjohtaja Jouko Mattila. 218

16 Majan 20-vuotisjuhlaa vietimme pikkujoulun merkeissä Muistelimme rakennusvaiheita ja aikoja sieltä nykyhetkeen. Samalla kukitettiin vielä mukana olevia talkoolaisia. Vuoden 2005 aikana keskusteltiin useaan otteeseen veteraanien ja Veljesmajan tulevaisuudesta. Kiitollisina todettiin Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajilta ja reserviläisiltä saatua talkooapua. Kaupunki uusi majan takaterassin, liiterin ja lipputangon portaikot. Järvenpään kaupunki teki joulukuussa 2007 merkittävän päätöksen, jonka mukaan allekirjoitimme 20 vuoden jatkosopimuksen Veljesmajan vuokraamisesta käyttöömme. Voimme siis rauhallisin mielin jatkaa toimintaamme vuodesta 2008 eteenpäin Myllykallion Veteraanipuistossa. Tänä vuonna juhlimme 40-vuotistaivaltamme oman väen keskuudessa Veljesmajalla klo alkaen illallisen merkeissä. Kaikkien näiden vuosien ja vuosikymmenten aikana on vähitellen tullut perinteeksi muodostuneita tapahtumia, joissa yhdistyksen jäsenet ovat olleet mukana. Veljesmajalla on järjestetty hartaushetkiä useita vuoden mittaan ja esitelmät, eri aiheista, ovat keränneet majalle runsaasti kuulijakuntaa pitkin vuosia. Järvenpään Reserviupseerikerho ja Järvenpään Reserviläiset ovat olleet mukana tulemassa veteraaneja. Eritoten järjestetyt rahankeräystapahtumat ovat sujuneet hyvin em. järjestöjen toimesta. Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajat ovat jo yli 25 vuoden ajan osallistuneet veteraanien monipuoliseen auttamiseen talkootoiminnan puitteissa. Toimintaa on ollut veteraanien kotona ja myös Veljesmajalla. Talkootoiminnan alkuunpanijana on kunnostautunut erityisesti Matti Toivonen. Olemme hyvin kiitollisia ym. järvenpääläisille järjestöille. Iloksemme olemme saaneet monet heistä myös kannattajajäseniksemme. Talkooväkeä majan valmistuttua. 219

17 VIERAANA VELJESMAJALLA Lopen Sotaveteraaniyhdistyksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin elokuun viidentenä Lopen yhdistys perustettiin vuonna Yhteiskunnallinen suhtautuminen ei silloin ollut kovin veteraanimyönteistä. Oman toimintatilan saaminen nousi voimakkaasti esille. Metsähallitukselta saatiin vuokratuksi tontti Kalaton järven rannasta Samana vuonna valettiin vielä perustukset, ja syksyllä 1979 oli majan tupaantuliaiset. Niin rakennustyöt ja kuin tarvikehankinnatkin olivat väkevä näyte talkootyön voimasta ja tuloksellisuudesta. Koko pitäjä oli mukana, kun kerättiin tukkeja, soraa ja muita rakennustarvikkeita ja palveluita. 30-vuotisjuhlaan oli kokoontunut tuvan täydeltä väkeä. Juhlat alkoivat lipunnostolla. Avajaissanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Mikkola. Hän totesi, että yhdistyksen sotaveteraanivahvuus oli 26 miestä ja rintamatunnuksen omaavia naisia yhdeksän. Yhdistyksen majajaosto on ot- Lopen veljesmaja. 220

18 tanut nykypäivän vastuun majan toiminnasta ja perinteiden ylläpidosta. Alkuhartauden piti kirkkoherra Tuomas Hynynen. Puheessa tuli keskeisesti esille kiitos veteraaneille ja isänmaallinen yhteisöllisyys omassa asiassa. Lopen kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Ilkka Salminen. Kunnallispoliittisen liturgian lisäksi hän painotti sotaveteraanien selviytymismallia nykylamasta selviytymiseen, elämänuskoa ja yhteistyötä. Juhlalounaan jälkeen Lopen Lapsi- ja nuorisokuoro esiintyi musiikinopettaja Eveliina Jurkan johdolla. Yllätysnumerona varttuneemmat laulajat esittivät majan vihkiäisiin kirjoitetun laulun Veljesmaja. Veljesmajan historiikin oli nasevaksi kokonaisuudeksi koonnut yhdistyksen kunniajäsen Kalervo Anttila. Historiikkia seurasi vilkas yleisökeskustelu ja muistelupuheenvuorojen sarja majan rakennusvaiheen tapahtumista. Yhdistyksen ansiokkaat toimijat palkittiin ja kuvattiin hyvän tavan mukaisesti. Varsinaisen juhlatapahtuman jälkiosa olikin sitten perinteinen kilpailukierros ulkopelien parissa kauniissa pihamiljöössä tyynen Kaloton järven rannassa. Lopen Sotaveteraanien 30-vuotisjuhla jätti osallistujille lämpimän tunteen ja hyvän mielen siitä, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön tälläkin osa-alueella tehdään arvokasta työtä itsenäisen ja vapaan isämaan puolesta. Juhlassa mukana Erkki Aaltonen Majan 30-vuotisjuhla alkoi lipunnostolla 221

19 RIIHIMÄEN SOTAVETERAANIT R.Y. Kesämaja Erkylänjärven rannalla Veteraanit ryhtyivät hankkimaan majaa vuoden 1975 lopulla, kun yhdistyksen hallituksen tietoon tuli, että Erkylän kartanon torppa Erkylänjärven rannalla olisi mahdollisesti vuokrattavana. Hallitus otti yhteyden kartanon omistajaan, metsänhoitaja Ernst Fabritiukseen, joka suhtautui vuokraustoivomukseen myönteisesti ja lupasi pian ilmoittaa ratkaisunsa hallitus sai kutsun tulla tutustumaan Saarentaka-nimiseen taloryhmään ja keskustelemaan vuokrasopimuksesta. Hallituksen edustajien katsastettua alueen, paikka todettiin sopivaksi yhdistyksen virkistyskäyttöön. Vuokranantajan laatima vuokrasopimusluonnos käsiteltiin yhdistyksen vuosikokouksessa Lopullinen sopimus allekirjoitettiin Sopimus solmittiin viideksi vuodeksi, jonka jälkeen se on vuosittain uusittava. Vuokrasopimuksen mukaan vuokraaja, yhdistys sai rakentaa alueen rantaan saunan, joka alueelta puuttui. Kesämajan ensimmäinen hoitokunta valittiin yhdistyksen seuraavassa vuosikokouksessa. Kevään kuluessa laadittiin suunnitelmat kesämaja-alueen kunnostamiseksi ja rakentamiseksi. Hausjärven kunnan rakennustoimisto hyväksyi ja myönsi rakennusluvan Olavi Miilumajan piirtämälle ja suunnittelemalle saunarakennukselle Varsinaiset rakennus- ja kunnostustyöt aloitettiin lumien sulettua. Sitä ennen kuitenkin kerättiin rahaa ja rakennustarpeita. Rakennustarpeiden lisäksi keräys ja lahjoitukset tuottivat 5945 markkaa. Maaliskuussa metsänhoitaja Fabritius tarjosi yhdistyksellemme purettavaksi kesämaja-alueen vieressä olleen suuren ladon. Siitä irtoava puutavara voitaisiin käyttää saunan rakentamiseen ja loput mahdollisesti polttopuiksi. Hallitus otti kiitollisena tarjouksen vastaan. Kevät olikin kiireistä rakentamisen ja kunnostamisen aikaa. Jäsenet saapuivat innokkaina talkoisiin. Mainita sopii, että kaikki työt tehtiin veloituksetta. Naisjaoston jäsenet antoivat arvokkaan osan työhön huolehtiessaan rakennustyön aikana muonituksesta, siivouksesta ja muista huoltotehtävistä. Pidetyn talkookirjanpidon mukaan vuonna 1976 kesämajan rakennusvaiheen aikana talkoita tehtiin yhteensä 2637 työtuntia. Määrä vastaa 330 normaalia työpäivää. Kesämajan aluetta ja siellä olevia rakennuksia kunnostetaan edelleen vuosittain. Talkootoiminnasta on muodostunut jokakesäisiä tapahtumia, joita järjestetään useita. Keväisin ja syksyisin ovat varsinaiset kunnostus- ja siivoustalkoot. Vuokranantajan luvalla suoritetusta metsän- 222

20 raivauksista on saatu polttopuita, jotka on myös talkootyönä sahattu, pilkottu ja kasattu pinoihin. Saunan valmistuttua sen läheisyyteen rakennettiin grillikatos. Saunalaituri ja uimaranta kunnostettiin. Pirtin lähettyville rakennettiin naisjaoston toivomuksesta asianmukainen maakellari. Vanhat aittarakennukset on kunnostettu ja katettu vedenpitäviksi. Alueelle tuleva tie kunnostettiin sekä raivattiin autoille paikoitusalueet. Vuonna 1979 pihapiiri aidattiin riukuaidalla, joka noudattelee karjalais-hämäläistä pystytystapaa. Samanaikaisesti rakennettiin myös puinen sisääntuloportti, joka muistuttaa 1920-luvun kannakselaisia pihaportteja. Pihapiirin keskellä on veteraanien valmistama ja pystyttämä lipputanko, jossa juhlapäivisin liehuu Suomen lippu. Naisjaosto lahjoitti majalle myös isännän viirin, jota käytetään tavallisina sauna- ja oleskelupäivinä. Itsenäisyytemme juhlavuotena majan edustalle istutettiin juhlavuoden kuusi. Tämän jalokuusen lahjoitti Kolmostien taimitarha. Majan ulkopuolella tapahtuvaa oleskelua varten veljet rakensivat puutarhakalusteita, tukeista halaistuja pöytiä ja penkkejä. Siskot ilahduttivat lahjoittamalla ulkokeinun. Majan huoneistoihin on ollut tarjolla kalusteita enemmän kuin niihin on voitu sijoittaa. Jäsenet ovat myös keskuudessaan keränneet varoja ja lahjoittaneet näillä varoilla kesämajalle nauhurin, soutuveneen ja ruohonleikkurin. Lisäksi muita pienempiä lahjoituksia on tehty lukuisia.yhdistyksen Kesämaja Erkylänjärven rannalla tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistystoiminnalle ja kunninkin kohottamiselle. Majan piirissä kesäisin tapahtuva ahertelu on muodostunut jäsenille virkistäväksi yhdessäoloksi. Kesämaja saunoineen on jäsenten käytettävissä kesäaikana joka päivä. Majan hoitokunnan luvalla jäsenet voivat lomailla majalla pidempiäkin aikoja. Kesäisin hallitus yhdessä naisjaoston kansa on järjestänyt jäsenille yhteistilaisuuksia mm. kesäkauden avaus- ja päätöstilaisuudet. Juhannusjuhla on ollut keskikesän kohokohta ja juhlaa viettämässä on ollut runsaasti jäseniä perheineen. Naisjaosto kattaa kerran kesässä herkullisen päivällispöydän. Sen suosio on vuosi vuodelta kasvanut. Majalla käy myös vierailuryhmiä lähinnä naapuripitäjien veljesjärjestöistä sekä muista yhdistyksistä. Hallitus ja naisjaosto pitävät kuukausikokoukset sekä viikoittaiset saunaillat kesäaikana majan suojissa. Kesämuistoja Erkylän järven rannalta. 223

ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET

ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET LÄPSYÖSTIN ERÄKÄVIJÄT RY ERÄMÖKIN PURKU Hallitus 1/2 ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET Rakennukset 1. Tontti 2. Päärakennus 3. Liiteri Vuokrattu n. 0,5 ha:n määräala kiinteistöstä; Rajasuo Rno 1:14 Kangasniemen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA Lilk 1998-12/542, 1997/92-542L, 1997-60/614P Merisataman Kylpylä Oy toimitti liikuntavirastoon 14.1.1998

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

RAISION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ 2016 1(5)

RAISION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ 2016 1(5) RAISION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ 2016 1(5) PÖYTÄKIRJA / KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 1/2016 Aika Tiistaina 9.2.2016 kello 18.00-19.40 Paikka Seurakuntatalo Läsnä Nisunen Jasmin Annika Aaltosen varajäsen Alanen

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja talouspäällikkö, esittelijä, sihteeri

Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja talouspäällikkö, esittelijä, sihteeri Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1 MYRSKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5-2012 Kirkkoneuvosto Aika: TI 22.5.2012 klo 17.00 Paikka: Seurakuntakoti Jäsenet: Antola Tuomas puheenjohtaja Päivi

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 28.04.2014 1 Aika Maanantaina 28.04.2014 klo 16.00 16.45 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Lakkapää

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016 AIKA Torstai 19.5.2016 kello 9 11.50 PAIKKA Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Juntumaa

Lisätiedot

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB PÖYTÄKIRJA SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2008 Aika: 14.5.2008 klo 13.30 14.25 Paikka: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää Läsnä: kunta osallistuja äänimäärä Hyvinkään

Lisätiedot

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Haapaveden uuden päiväkodin rakentamistarve kehittyi monen asian aiheuttamana: Monta pientä päiväkotia sijaitsi eri puolilla keskustaajamaa, josta

Lisätiedot

RUOKOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Kirkkovaltuusto 10.6.2013 1(5) Läsnä Frosti-Nenonen, Sirpa jäsen, varapuheenjohtaja Hammaren, Terho varajäsen

RUOKOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Kirkkovaltuusto 10.6.2013 1(5) Läsnä Frosti-Nenonen, Sirpa jäsen, varapuheenjohtaja Hammaren, Terho varajäsen Kirkkovaltuusto 10.6.2013 1(5) Aika Maanantai 10.6.2013 klo 18.00-18.35 Paikka Läsnä seurakuntatalo Frosti-Nenonen, Sirpa, varapuheenjohtaja Hammaren, Terho vara Hellsten, Jaana vara Henttonen, Mirja Hänninen,

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 19.30 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari x Kantola Pentti x Varapj Kiljunen

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AS OY MÄKÄRÄ YHTIÖKOKOUS 2015 PAIKKA: Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AIKA: 12.5.2015 KLO 18.00-> 1. KOKOUKSEN AVAUS Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 18.00-19.20 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Laukaa 11. Laukaan työkohteet

Laukaa 11. Laukaan työkohteet 11. n työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit n työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. n kunta työllisti työkohteille neljä

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 SIVU 01/2015 AIKA Keskiviikkona 29. huhtikuuta 2015 klo 16-18 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KONTIO-OLLILA

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 26.1.2007 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 21.1.2007 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Kari Meriläinen, Sari Söderman, Jari Kaivolahti.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 8/2010 Kirkkoneuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 8/2010

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 8/2010 Kirkkoneuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 8/2010 Kirkkoneuvosto 19.7.2010 76 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 8/2010 KOKOUSAIKA maanantai 19. päivänä heinäkuuta 2010 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo, takasali Sari Heiskanen Markku Huttunen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry Nuuksion partiokämpät. Yleiset käyttöohjeet

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry Nuuksion partiokämpät. Yleiset käyttöohjeet Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry Yleiset käyttöohjeet Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Alueelle saapuminen ja poistuminen... 3 2.1. Saapuminen... 3 2.2. Poistuminen... 3 3. Palvelut... 4 3.1. Pysäköinti...

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 016 Kokousaika Maanantai 22.2.2016 klo 15:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien)

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013 KOKOUSAIKA Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSPAIKKA Asialuettelo: Kirkon seurakuntasali, Pilpalantie 1, Loppi 1 Kokouksen

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 01/2016. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 01/2016. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 01/2016 AIKA Tiistaina 9. elokuuta 2016 klo 18 19.45 PAIKKA Oriveden leiripirtti, os. Satamaranta 150 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kirkkoneuvosto (9) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6

Kirkkoneuvosto (9) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6 Kirkkoneuvosto 18.5.2016 1 (9) KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikkona 18.5.2016 klo 16.30-17.40 Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6 Ennen varsinaista kokousta, klo 16 alkaen

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Lapinjärven seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2007 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.05.2007

Lapinjärven seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2007 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.05.2007 Lapinjärventie 24 a 07800 Lapinjärvi (019) 530 720 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 3/2007 Aika: Torstaina 10.5.2007 kello 18.00 19.10 Paikka: Virastotalo, Lapinjärventie 24 A ASIALISTA 39 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta.

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Se käännetään usein keskuksena tai yhteytenä, sillä kuva on tehty aina ympyrän muotoon. Ympyrän symboli kuvastaa eheyttä,

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m²

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m² Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 09.06.2015 Rakennuslupa 15-64-A, Dåvits 410-1-81 / Oikaisuvaatimus 15-12-OIK 490/10.03.00.02/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 Asia Rakennuslupa Hakemus on

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Kirkkovaltuusto 09.05.2012

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Kirkkovaltuusto 09.05.2012 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 19.00 21.02 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa westpro4u 12/2014 westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa Westpro4U ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tekee lahjoituksia erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimintoihin. Yhdistyksen

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(5) Kirkkoneuvosto 3/2012 12.4.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(5) Kirkkoneuvosto 3/2012 12.4.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(5) KOKOUSTIEDOT Aika 12.4.2012 klo 17 18 45 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 19.10.2013 klo 15:00 Paikka: Paloisten koulukeskus, Toivakka Läsnä: Juha Lampinen Markus Mäki-Kulmala Topi Saarelainen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala Elias Mäki-Kulmala Niina Ikonen

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014 Tuloslaskelma ja Tase KERAVAN RESERVILÄISET RY Toimintakertomus 2014 Kerava Yleistä Vuosi 2014 oli yhdistyksemme 56. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen

Lisätiedot