Aluetaidemuseojohtajien kokous Aluetaidemuseot: Valtion taidemuseo: Museovirasto: Este: Kokouksen avaus Valtion taidemuseon säätiöittämisen tilanne

Transkriptio

1 Aluetaidemuseojohtajien kokous Torstaina klo Suomen kansallismuseo Paikalla: Aluetaidemuseot: Valtion taidemuseo: Museovirasto: Este: Katarina Andersson, Pohjanmaan museo Elina Leskelä ja Teija Mononen, Helsingin taidemuseo Kari Immonen, Turun taidemuseo Marianna Huttunen, Kuopion taidemuseo Matti Karttunen, Mikkelin kaupungin museot Taina Lammassaari, Hämeenlinnan taidemuseo Taina Myllyharju, Tampereen taidemuseo Esko Nummelin, Porin taidemuseo Leena Räty, Etelä-Karjalan taidemuseo Leena Passi, Nelimarkka-museo Tarja Raninen-Siiskonen, Joensuun taidemuseo Kari Silvennoinen, Kemin taidemuseo Timo Simanainen, Lahden taidemuseo Risto Ruohonen Pirjo Hamari, pj. Eija Liukkonen, siht. Anu Niemelä Marianne Koski Vesa Hongisto Anna-Riikka Hirvonen, Oulun taidemuseo Hilkka Liikkanen, Rovaniemen taidemuseo Päivimarjut Raippalinna, Jyväskylän taidemuseo Kokouksen avaus Museoviraston Kehittämispalveluiden Kehitysjohtaja Pirjo Hamari avasi kokouksen ja toivotti aluetaidemuseojohtajat tervetulleiksi. Museovirasto vastaa tämän tapaamisen järjestelyistä. Valtion taidemuseo on mukana tulevaisuudessakin. Valtion taidemuseon säätiöittämisen tilanne Ylijohtaja Risto Ruohonen kertoi Valtion taidemuseon säätiöittämisen etenemisestä. Lakiluonnos Kansallisgalleriasta (erillislailla säädetty julkisoikeudellinen säätiö) on suppealla lausuntokierroksella. Lakiehdotuksessa määritellään museon ja kokoelman suhde, jossa valtion omistaa kokoelman ja kantaa täyden vastuun kansallisomaisuudesta. Kokoelmassa on sekä taideteoksia että taidehistoriallista

2 arkistoaineistoa. Tulevaisuudessa kokoelmaan liitetyt teokset ovat automaattisesti osa kokoelmaa (lahjoitukset, hankinnat). Tehtävämäärittelyssä on kirjaus harjoittaa taidemuseotoimintaa, mikä koetaan hyvänä ja aikaa kestävänä ratkaisuna. Ehdotuksen mukaan säätiön toimielimet ovat pääjohtajalla ja hallituksella. Vastuu tarkennetaan johtosäännössä johtosääntö tarkentaa, kolme taidemuseota tunnistetaan. Valtion taideteostoimikunta on osa tulevaa organisaatiota ja edelleen ministeriö nimeämä. Kansallisgalleria pitää kokoelmasta huolta mutta tällä talletuskokoelmalla ei ole museokokoelman standardia. Kansallisgalleria voi myös poistaa taideteostoimikunnan teoksia tai luovuttaa jonkun toisen toimijan haltuun taideteostoimikuntaa kuullen. Ministeriö nimittää hallituksen vuodeksi kerrallaan (max. 7 vuotta/jäsen). Pääjohtajan toimikaudet ovat viisivuotisia. Peruspääoma on 10 milj. ja sen päälle turvataan 2,5 kertaisena se summa minkä tuleva organisaatio kerää yksityistä rahoitusta. Tämä nähdään positiivisena ja kannustavana mahdollisuutena (max. 20 milj.). Peruspääoma voisi siis olla jopa 38 milj. vuodessa. Valtion taidemuseon uudistukseen liittyy sisäisten tehtävien ja toimintojen uudelleenorganisointi. Tuleva organisaatio asettunee rakenteeseen, jossa kolmea museota palvelee kaksi yhteistä palvelumatriisia. Museoihin jäisivät sisältöammattilaiset ja keskeisiä tukitehtäviä. Kuvataiteen keskusarkiston tehtävät säilyvät ja sijoitettaneen kokoelmahallinnan matriisiin. Henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon ja virat muuttuvat työsuhteisiksi. Tulevan Kansallisgallerian osalta haastavaa on se että se on nyt loppukäyttäjän asemassa arvonlisäveron suhteen. Suppean lausuntokierroksen (Työ- ja elinkeinoministeriö, Oikeusministeriö, Valtiovarainministeriö, Museovirasto ja Valtion taidemuseo sekä kolme työntekijänjärjestöä) jälkeen lakiehdotus saadaan toukokuussa Eduskunnan käsittelyyn. Verkostoituinen taidemuseokentän kanssa on tulevalle Kansallisgallerialla tärkeää ja hän arvioi että tiivis yhteistyö taidemuseoiden kanssa on mahdollisempaa esim. kokoelmien käytettävyyden suhteen. Lisäksi Risto Ruohonen kertoi että viimevuoden onnistumiset antavat hyvän ilmapiirin ja tuen organisaatiouudistukselle. Museoviraston Kehittämispalvelujen esittäytyminen, tehtävät ja painopisteet Pirjo Hamari kertoi museoalan kehittämistehtävien keskittämisestä: tietyt tehtävät ja tietyt vakanssit ovat siirtyneet virkasiirrolla Valtion taidemuseosta Museovirastoon. Eija Liukkonen ja Anu Niemelä ovat nyt Museoviraston palveluksessa. Tehtävien siirto on valmistelu yhdessä Valtion taidemuseon kanssa. Pirjo Hamari korosti että jatkossakin Museovirasto tekee tiivistä yhteistyötä Kansallisgallerian kanssa. Kehittämispalvelut ovat museovirastossa suoraan pääjohtajan alaisuudessa. Yksikössä työskentelee tällä hetkellä kuusi erikoisasiantuntijaa ja yksi tarkastaja. Osa Kehittämispalvelujen tehtävistä johdetaan laista ja asetuksesta, osa voidaan määrittää itse. Painopisteet ovat museoiden toimintaedellytysten parantaminen, alan yhteistyön edistäminen, museoiden toimintaedellytysten parantaminen, museoalaan liittyvän tiedon tuottaminen ja välittäminen, kulttuuriperinnön säilyminen ja kulttuuriperinnön arvostuksen vahvistaminen sekä museoiden toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, toiminnan vaikuttavuus ja laatu ja asiakaslähtöiset museopalvelut (esitys ohessa).

3 Valtakunnallinen taidekokoelmakartoitus Erikoisasiantuntija Anu Niemelä esitteli suunnitelmat Valtakunnallisen kokoelmakartoituksen vaiheistuksesta pohjaten viime syksyn esisuunnitteluun Kehyksen toimesta. Pilotointi toteutetaan kevään ja alkusyksyn aikana Keski-Suomessa Jyväskylän taidemuseo kumppanina. Pilotoinnin tavoitteena varmistaa relevantit kysymyksenasettelut ja tiedonkeruumallit sekä pohtia tietojen päivitettävyyttä, käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä ja alueellista näkökulmaa. Hankkeen jatko ja laajennus arvioidaan syksyllä sen pohjalta (esitys ohessa). Museo 2015 Museoviraston Arkisto ja tietopalvelujen Osastonjohtaja Vesa Hongisto esitteli Museo 2015 hankkeen ajankohtaisia asioita. Hän korosti että hankkeen piirissä tehdään myös paljon muutakin kuin tietojärjestelmää. Luettelointiohjeet digitointihankkeille ovat valmistuneet viime vuoden lopussa, Spektrumia käännetään suomeksi ja museoille on tarjottu tukea Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon liittymisessä. Tietojärjestelmän osalta on valmistunut kokonaisarkkitehtuuri ja vaativuusmäärittely ja nyt on edetty hankintavaiheeseen. Vaativuusmäärittelyt ovat varsin kattavat ja mahdollista on että niitä joudutaan vielä priorisoimaan. Oleellista ovat tietojärjestelmän rajapinnat (miten tietoa tuodaan järjestelmään ja viedään siitä ulos) esim. Europeanaan, Finnaan ja PAS:iin (pitkäaikaissäilytys). Tietojärjestelmä hankitaan ns. hankintamenettelyn mukaisesti. Kilpailutus tänä vuonna, ja pilotointi ensi vuonna. Hankinnan kustannuksiin vaikuttavat mm. vaativuusmäärittelyt ja käyttäjämäärät. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei yksin kata hankinnan rahoitusta. Kustannukset kohdentuvat vuodelle 2015 hankinnan osalta. Arvio liittymisestä / museo asettunee euroon ts, ei siis nykyisiä järjestelmiä kalliimmaksi. Tärkeää olisi saada joku taidemuseoita mukaan pilotointiin. Esko Nummelin kommentoi että tavoite on yhteisesti tärkeä. Vain sama yhteinen järjestelmä takaa yhteydet Europeanaan, Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon ja pitkäaikaissäilytykseen. Hän esitti kysymykset sen suhteen kuka vastaa kokonaisuudesta jatkossa, kuinka varmistetaan kuntapuolen tahtotila ja onko valmiudet siirtyä lyhyessä aikataulussa uuteen järjestelmään. Vesa Hongisto vastasi että avoimia kysymyksiä on ja ymmärtää että sitoutuminen voi olla kuntapuolella vaikea järjestää. Kiinnostuksen voi ilmaista aiesopimuksella. Keskustelussa nousi esiin myös Muusa asiakkaiden kommentteja ja niissä todettiin että Muusaa käyttävät museot siirtynevät automaattisesti uuteen järjestelmään (esitys ohessa). Eija Liukkonen kertoi että Valtion taidemuseon edustajina Museo 2015 hankkeen johtoryhmässä ovat Tietohallintopäällikkö Kari Peiponen ja Kuvataiteen keskusarkiston johtaja Riitta Ojanperä. Museot hyvinvoinnin edistäjinä Pirjo Hamari kertoi että Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hanke järjestää yhteistyössä Suomen museoliiton kanssa Helsingin Musiikkitalossa klo museoiden toimintamallien muutostarpeista. Nelivuotisneuvottelut Pirjo Hamari kertoi tulevasta nelivuotisneuvottelukierroksesta. Aikataulu on seuraava: maakuntamuseot syksyllä 2013, aluetaidemuseot keväällä 2014 ja erikoismuseot syksyllä Museovirasto lähettää marraskuun mennessä toteumamatriisipohjat ja uusien suunnitelmien pohjan taidemuseoille ja toivoo niiden palautusta tammikuun loppuun mennessä. Neuvottelut käynnistetään tammikuun puolivälissä ja

4 kierros kestää helmikuun loppuun. Toki jos jollain museolla on jostain syystä tarve käydä neuvottelu aiemmin, on se mahdollista. Syksyn VOS + tapaamisen yhteydessä käydään neuvottelukierros vielä läpi. Pirjo Hamari kertoi että Kalle Kallion tekemä Erikoismuseoselvitys ehdotti myös rahoituskehyksen mukaan ottamista neuvotteluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut ettei ainakaan tälle kierrokselle ole uutta elementtiä tulossa. Keskustelua on sen sijaan herännyt mm. matriisipohjan toimivuus esim. toistuvien otsikkokenttien tiivistämistä on toivottu. Esko Nummelin kommentoi että jo tehtyjen suunnitelmien pohjalta voisi jaotukseen tai otsikointiin kiinnittää huomiota aluetaidemuseoiden näkökulmasta. Kulttuuriympäristö korostuu kun sabluuna on maakuntamuseoiden, toki heijastaen museolakia. Yhteisenä tavoitteena on tehdä näkyväksi aluetaidemuseoiden työn koko kirjo Ajankohtaiskierros Taina Myllykoski: Tampereella säästetään euroa kulttuuritoimen osalta. Vapriikissa tilajärjestelyjä, uusia tiloja vapautuu kun kokoelmia siirretään Ruskon kokoelmakeskukseen. Postimuseo muuttaa Vapriikkiin. Kokoelmien siirto Ruskon varastoon käynnissä. Taidemuseoiden tilatyöryhmä pohtii edelleen vaihtoehtoja kokonaissuunnitelmaksi, joka huomio TR1-näytteltilan, Muumilaakson ja Tampereen taidemuseon tilaratkaisuja. Uudet museorakennukset rakennustyöt Mäntän Serlachius-museossa ja Kangasalalla Kimmo Pyykkö -museo. Nokialle valmistunut uusi kirjastotalo, jonne sijoitetaan Helinin kokoelma. Ossi somman veistopuistosta ei vielä päätöksiä. Tampereen taidemessut vuoden lopulla. Pirkanmaan triennaali 2015, Oriveden ja Virtojen taidekokoelmien kartoitus. Tampereen nykytaiteen museo lakannee. Kari Silvennoinen: Kemissä jatketaan yritysten kokoelmakartoituksia. Museoportaali Aineen, Tornionjokilaakson ja Kemin yhteisenä hankkeena. Näyttelytoiminnassa yhteistyötä kirjastojen kanssa. Kolmivuotinen Barentsin alueen yhteistyöhanke (Norbotten, Karajoki, Murmansk) huipentuu näyttelyyn Fokus 70- ja 80 luvuissa. Ohjelmassa kieronäyttely ja symbosiumeja. Marianna Huttunen: Kuopion taidemuseossa Aija Jaatinen 3 kk vuorotteluvapaalla. Kaupungin säästötoimenpiteet ovat supistaneet aukioloaikoja, nostaneet pääsymaksuja ja muita tariffeja. Uusi perusnäyttely työn alla (edellinen vuodelta 2005). Tulossa Juho Rissanen 140 vuotisjuhlat. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu tukea julkisen taiteen mobiiliesittelyyn (seinätön museo). Maakunnan suuntaan ei erillisiä projektia, kunnista yhteydenottoja. Nilsiä liittyi Kuopioon, Tahkovuori matkailun kärkenä. Vehmersalmi, Karttula ja Nilsiä sote-puolen yhteistyötä mm. vanhustyön jalkautusta, kulttuuripolulla 2 luokkalaiset taidemuseoon sekä saavutettavuusprojekteja (näkövammaiset). Leena Passi: Nelimarkkamuseossa normaalia toimintaa, rakennuspuolella keskitytty varastoon ja Eero Nelimarkan huvila (avataan museoviikolla): näyttelytila, vuokraustoimintaa ja yksi residenssihuone. Museo täyttää 50 vuotta Bothnia biennale. Kari Immonen: Turun taidemuseo vuosi alkanut hyvin. Säreistöniemen näyttely Rovaniemeltä (kiitos hyvästä näyttelystä Hilkalle!). Alueella toimivien taitelijoiden tukeminen mm. Turun taideyhdistyksen apurahat. Loimaalle tulossa taidemuseo, asiantuntija-apua Turusta.

5 Varsinaissuomen taidekokoelmat on pääosin kartoitettu, 46 toimijaa (yksityiset ja yritykset kartoituksen ulkopuolella). Lisäksi Mia Haltia vie museon kirjaston kokoelman Vaski tietokantaan. Museolla sosiaalisen median virityksiä (900 facebook kaveria ja Pinterest alusta). Turun museoyhteistyössä yhteinen ilmoitusliite. Harjoittelijaohjelmassa rahoitusongelmaa. Esko Nummelin: Porin taidemuseon alueella lakkautusuhan alla sekä Kankaanpään kaupunginmuseo että taidekoulu. Huoli taidekoulun kokoelmien inventoinnista. Kuntatalous on ongelmana. Kankaanpäässä esitystaiteen linja ja kansainvälinen performanssitapahtuma Tehdas ry. Yhteisprojekti, jossa eri toimijoilla omat roolinsa tallennearkiston suhteen (lisenssit, kuvailustandardit ja sopimusmenettelymallit. Yhteistyönä pedagogiset toimintamallit Porin lastenkulttuurikeskuksen kanssa. Lisäksi kansainvälinen työpajayhteistyö, jossa pyritään tavoittamaan ei-käyttäjiä ja nuoria (katutaide, nuoriso- ja sosiaalitoimi, yli innovatiivisten hankkeiden tukena, tanskalaiset kumppanit). Kohdentaminen oleellista, ei toiminnan ja kontaktien määrä vaan toimintamallien hiominen uusista lähtökohdista poikkihallinnollisesti, museoinstituution rajoilla. Matti Karttunen: Mikkeliin kuntaliitoksena Ristiina ja Suomenniemi. Museotoimintaa 14 pisteessä, 2 vakanssia, resurssit eivät kasva. Taidemuseossa olosuhdehallinta saatu kuntoon, Päämajamuseo on rakennus menossa remonttiin. Varastoille etsitään uusia tiloja, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma on valmistunut. Tarja Raninen-Siskonen: Myös Joensuussa haetaan säästöjä kaupungin budjettiin. Vuodenalusta siirryttiin tila-ja tuottajamalliin. Taidemuseon kokoelmaa on kartutettu säätiönkautta. Pohjois-karjalaisten taitelijoiden näyttely syksyllä. Tuupovaaran taidetalon näyttelyn uusiminen. Pedagogian puolella vilkasta mm. Tunne kiertonäyttely yhdessä maakuntamuseon kanssa sekä salkkunäyttelyitä, jotka lainattavissa seutukirjaston kautta. Kaupungin verkkosivut uusiutuvat joensuu.fi tulossa. Leena Räty: Lappeenrannassa henkilöstömuutoksia, 3 museoammatillista, uusina Mona Taipale (yleisötyö ja aluetaidemuseotoiminta) ja Mikko Pirinen (näyttelyt). Osallistavaa yleisötyötä. Venäjän kanssa yhteisiä seminaareja ja työpajoja sekä laajaa ammattilaisvaihtoa. Tuore Kaakkuri-lehti. Taina Lammassaari: Hämeenlinnassa kehitetty pedagogisia toimintamalleja taitelijoiden kanssa. Taitelijaseuran näyttely ja tilausteoksia. Forssan museossa ja Riihimäen taidemuseossa Onni Oja näyttely. Suurhämeenlinnassa kummiluokka, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyö. Saatu Myytti rahoitusta julkisten teosten inventointiin lähikunnissa. Neuvonta lisääntynyt. Verkatehdas -hanke edelleen voimassa. Elina Leskelä ja Teija Mononen: Uudenmaanläänin aluetaidemuseotoiminta erilaista kuin muilla alueilla. Alueella on 13 valtionosuutta saavaa taidemuseota ja joitakin vos järjestelmän piiriin tulevia. Huomenna uudenmaan taidemuseoiden tapaaminen. Neuvonta ja konsultointiapua pyydetään laajasti, tiimissä voidaan auttaa. Palveluja venäjänkielellä laajasti. Catarina Andersson: Pohjanmaan museon taideosastolla henkilöstömuutoksia. Yhteistyöprojekti Graphia Nova 2016 (Vaasa, Kokkola ja Seinäjoen taidehalli). Kansantaiteen kartoitusprojekti. Ympäristökasvatusprojekti maahanmuuttajanuorten kanssa (luonto, eettisyys ja esteettisyys). Budjettiin leikkauksia odotettavissa, uudesta taideteosvarastosta keskusteltu. Teoshankintoja mm. kirjaston eteen.

6 Keskustelua yhteisten tapaamisten tulevaisuudesta Pirjo Hamari totesi että aiemmin on Valtion taidemuseo järjestänyt aluetaidemuseojohtajien tapaamisia kaksi kertaa vuodessa, toisessa myös ollut tutkijoita mukana. Nyt uudessa tilanteessa on syytä keskustella siitä minkä muodon, missä syklissä ja mihin asioihin suunnaten Museovirasto jatkossa tapaamisia järjestää. Nyt Museovirasto on järjestänyt kaksi vos + museonjohtaja -tapaamista vuodessa. Keskustelun pohjalta ehdotettiin että kevään tapaamiseen voisi virittää siten että siinä olisi myös suunnattua/keskitettyä ohjelmaosuutta erikoismuseoille, maakuntamuseoille ja aluetaidemuseoille. Kaksi tapaamista on koettu hyväksi taidemuseokentällä, ei mitään ko. ehdotusta vastaan. Yhteistapaamissakin on etuna, ensi syksyn tapaaminen keskittyy nelivuotisneuvotteluin, joihin voidaan liittää erityinen sessio taidemuseoille. Tuleva Kansallisgalleria järjestää tapaamisia taidemuseokentän toimijoiden kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla. Kokouksen päätös Puheenjohtaja kiitti kokouksen osallistujia ja päätti kokouksen klo