HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 2013 S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kv Säännön nimi Rakennusjärjestys HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

2 2 I YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 2 Rakentamistapaohjeet 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen II RAKENTAMINEN YLEENSÄ 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 5 Rakennuksen korkeusasema 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle kaupungin hallitsemilla alueilla 7 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen 8 Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi 9 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä rakennusten nimi- tai muut vastaavat kilvet 10 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit 11 Ikkunamainokset III PIHAMAAN RAKENTAMINEN 12 Yleistä pihamaan rakentamisesta 13 Pihamaan korkeusasema 14 Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle 15 Tukimuurit ja pengerrykset 16 Sade- ja pintavesien johtaminen 17 Lumen varastointi 18 Tontin liikennejärjestelyt 19 Tontin ajoneuvoliittymä 20 Aidat, istutukset ja puusto 21 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet 22 Mastot, antennit ja muut tekniset pylväät IV RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 23 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset 24 Suunnittelutarvealue 25 Rakentamisen määrä ja kerrosluku 26 Rakentamisen määrä ja rakentaminen ranta-alueella 27 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä V RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN PERUSTUVAT HELPOTUKSET LUVAN- JA ILMOITUK- SENVARAISUUDESTA 28 Helpotukset asemakaava-alueella 29 Helpotukset asemakaava-alueen ulkopuolella 30 Helpotukset ranta-alueella 31 Taulukossa osoitetut helpotukset VI TYÖMAAJÄRJESTELYT 32 Rakennushankkeesta tiedottaminen rakennuspaikalla 33 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla 34 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen 35 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen

3 3 VII RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 36 Vesihuolto 37 Jätehuolto 38 Energiahuolto, talotekniikka ja maalämpö VIII JULKINEN ULKOTILA 39 Julkisen ulkotilan määritelmä 40 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot 41 Rakennelmat ja laitteet 42 Johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen 43 Katualueen ja muun yleisen alueen kaivaminen 44 Tapahtuman järjestäminen IX RAKENNUKSEN ELINKAARI 45 Rakennuksen sopeutuminen tontille tai muulle rakennuspaikalle 46 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat 47 Rakennetun ympäristön kunnossapito ja korjaaminen 48 Rakennuksen tai sen osan purkaminen X RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 49 Rakennetun ympäristön hoito 50 Koneiden, laitteiden, tarvikkeiden yms. säilyttäminen ja varastointi 51 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito 52 Rakennetun ympäristön valvonta XI RAKENTAMINEN ERITYIS- TAI ONGELMA-ALUEELLA 53 Rakentaminen ja purkaminen kansallisen kaupunkipuiston alueella 54 Maanrakennustyöt pohjavesialueella ja vesistöjen rannoilla 55 Rakentaminen pohjavesialueilla ja raakaveden ottoalueilla 56 Maaperän radonpitoisuuden ja pilaantuneen pintamaan huomioiminen rakentamisessa XII ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 57 Rakennusjärjestyksen valvonta ja kaupungin viranomaisten yhteistyö 58 Poikkeuksen myöntäminen määräyksistä 59 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen 60 Rakennusjärjestyksen liitteet 61 Rakennusjärjestyksen voimaantulo LIITEKARTAT 1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Suunnittelutarvealueet 3. ja 4. Pohjavesialueet 5. Kansallinen kaupunkipuisto 6. ja 7. Radon- ja arseenihaitta-alueet

4 4 I YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Hämeenlinnan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Nämä määräykset on annettu maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n nojalla. Rakennusvalvonnalla ja siihen kuuluvalla lupamenettelyllä pyritään huolehtimaan yleisen edun vaatimusten huomioon ottamisesta rakentamisessa. Määräyksillä pyritään lisäksi edistämään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä, suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista sekä terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja erityisryhmien tarpeet huomioon ottavan elin- ja toimintaympäristön toteuttamista. 2 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi kaupunki voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tehtävä on edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Kaupungin antamat asemakaavamääräyksiä täydentävät kortteli- tai tonttikohtaiset suunnitteluohjeet ovat velvoittavia kaikilla kaavan vaikutuspiirissä olevilla tonteilla sekä kaavan välittömässä läheisyydessä olevilla muilla kiinteistöillä, ellei ohjeessa ole erikseen toisin mainittu. Ilmoitusmenettelyssä todettu toimenpiteen vapaus luvanvaraisuudesta on voimassa yhden vuoden asiaa koskevan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Hämeenlinnan kaupungin ympäristöja rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii rakennusvalvonta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään kaupungin hallintosäännössä. Rakennusvalvonnan tehtävistä määrätään tarkemmin kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimintasäännössä. II RAKENTAMINEN YLEENSÄ 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentaminen ei saa tuhota arvokkaita luonnonesiintymiä, uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Rakentamisessa on vältettävä tärvelemästä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita tai puuryhmiä. Erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen on sopeuduttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Ra-

5 5 kennusten on muodostettava ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus tontilla. Arvokkailla maisema-alueilla ja rakennetuissa kulttuuriympäristöissä on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoittamisessa maisemaan ja sopeuttamisessa olemassa olevaan rakennustapaan. Uudis- ja korjausrakentaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että alueen ominaispiirteet säilyvät. Ranta-alueilla ja avoimessa maastossa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty karttaliitteessä nro 1. 5 Rakennuksen korkeusasema Tontin maanpinnan huomattava muokkaaminen rakennuksen sovittamiseksi paikalle ei ole ilman erityistä syytä sallittua. Rakennus tulee rinteisellä rakennuspaikalla sijoittaa niin, että vältytään turhilta ja rumilta leikkauksilta, täytöiltä ja korkeilta sokkeleilta. Rakennuksen korkeusasema on sopeutettava olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja muuhun yhdyskuntatekniikkaan. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä kartta tai piirros, joka osoittaa rakennuspaikan tai tontin ympäröivän alueen rakennusten ja katujen olemassa olevat ja suunnitellut korkeussuhteet sekä yhdyskuntatekniikan sijainnin. Rakennuslupahakemuksen julkisivupiirroksissa on esitettävä oleva maanpinta katkoviivoin ja tuleva maanpinta yhtenäisin viivoin tontin rajoille saakka. Liitettävyys vesihuoltoverkostoihin on esitettävä vesihuoltolaitoksen liitoskohtalausunnolla. Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että rakennuspaikan tai tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään lupahakemuksen käsittelyä varten tontille. 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle kaupungin hallitsemilla alueilla Mikäli rakennuksen saa rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle, sen rakennusosat saavat ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle kaupungin yleiselle alueelle seuraavasti: 1) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,2 metriä 2) sisäänkäyntikatokset, porrasaskel tai liikuntaesteisten luiska, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat sekä ulkoseinän lisälämmöneristys rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Kiinteistön vesihuoltolaitteet on kuitenkin sijoitettava tontille. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun käytölle, kunnossa- tai puhtaanapidolle eikä johtoverkostoille. Kadun pinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja vähintään 4,6 metriä ajoradan yläpuolella.

6 6 7 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa erityisestä syystä ulottua tontilla asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli seuraavasti: 1) tavanomaiset rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella rakennusteknisten vaatimusten mukaan, 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä ja 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, liikuntaesteisten luiska ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai tontin naapureille. 8 Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä katsottuna näkyvään paikkaan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän mallin mukainen osoitenumero. Asemakaavoitetuilla ja muutoin taajaan asutetuilla alueilla osoitenumeron on oltava valaistu. Asemakaava-alueiden ulkopuolella on rakennuspaikalle johtavan ajoväylän liittymään sijoitettava osoiteviitta, jos rakennuksen seinään sijoitettu osoitenumero ei näy tielle. Kulmataloon on asemakaava-alueella kiinnitettävä oma osoitenumeronsa kummankin kadun puolelle. Milloin tontilla on useita asuinrakennuksia, osoitenumero on kiinnitettävä jokaiseen taloon tai tarvittaessa tontin ajoväylälle on sijoitettava opastetaulu, jossa esitetään huoneistojen sijainti. Kaikki porrashuoneet on merkittävä valaistuin kirjaimin. Osoitenumerointi ja muut tarpeelliset osoitemerkinnät on oltava toteutettuna rakennuksen käyttöönottokatselmukseen mennessä. Puutteellinen osoitenumerointi on muulloin kaupungin vaatimuksesta viipymättä korjattava. Vesihuoltolaitoksella on oikeus kiinnittää venttiilien, palovedenottolaitteiden ja muiden maanalaisten laitteiden sijaintikilpiä rakennusten seiniin. 9 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä rakennusten nimi- tai muut vastaavat kilvet Tontin, rakennuksen ja mainoslaitteiden valaistus on järjestettävä siten, että valaistus sopeutuu alueen kaupunkikuvaan eikä häikäise haitallisesti alueella liikkuvia tai naapureita. Rakennuksen omistajalla on oikeus ilman rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa kiinnittää rakennuksen seinään nimikyltti, tai kiinteistön tai rakennuksen historiasta kertova kilpi. Nimikilpi saa olla leveydeltään enintään 100 cm ja korkeudeltaan enintään 50 cm. Muut kilvet saavat olla kooltaan enintään 50 cm x 50 cm. 10 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet, markiisit sekä julkisivutaideteokset Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- ja sadesuojaa, julkisivutaideteosta tai muuta vastaavaa laitetta sijoitettaessa on asemakaava-alueella noudatettava seuraavaa:

7 1) rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1,2 metriä tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,6 metriä ajoradan osalla. Laite on kiinnitettävä tukevasti. Se ei saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä, puhtaanapitoa tai kunnostusta eikä se saa olla häiritsevä, 2) laite ei saa estää liikenteenohjauslaitteiden havaitsemista eikä muodostaa liittymiin näkemäesteitä. 3) laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön ja 4) laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. Samoin merkityksensä menettänyt laite on poistettava viipymättä Milloin ikkuna- tai ovimarkiisi taikka terassin aurinko- tai sadesuoja on helposti nostettava, markiisi saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai yleiselle alueelle enintään 2,4 metriä. Markiisin alimman kohdan ja maanpinnan välillä on oltava vähintään 2,4 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,6 metriä ajoradan yläpuolella. Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, etteivät ne estä tai haittaa katualueen käyttämistä. Erityisesti on otettava huomioon toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden liikkumismahdollisuudet. Nämä laitteet eivät myöskään saa estää kadun tai yleisen alueen muuta käyttöä tai olla pysäköinnin esteenä. Mainoslaitteet saa sijoittaa paikalleen kun liike avataan ja ne on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. Mainoslaitteita saa sijoittaa vain liikkeen tai toimipaikan välittömään läheisyyteen. Laitteen asettaja on aina vastuussa kaikesta sen aiheuttamasta haitasta ja vahingosta. Mainoslaitteista ja 11 :ssä tarkoitetuista ikkunamainoksista sekä niiden sijoittamisesta kantakaupungin asemakaava-alueilla annetaan tarkempia ohjeita erillisessä mainosohjeessa. Kaupungilla on oikeus poistaa tämän asiakohdan vastaisesti sijoitetut laitteet sen asettajan, kiinteistön omistajan tai haltijan kustannuksella. Milloin julkisivuun kiinnitetty kyltti tai julkisivutaideteos on suurempi, kuin edellä 10 :ssä on sanottu, on niiden sijoittamiselle haettava MRA 62 :n mukainen julkisivutoimenpidelupa. Yleistä kokous-, tiedotus-, huvi- tai muuta sellaista tilaisuutta, vaaleja tai kansanäänestystä koskevat ilmoitukset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukausi ennen asianomaista tilaisuutta. Ne on poistettava viikon kuluessa siitä, kun tilaisuus on pidetty. Asemakaava-alueiden ulkopuolella ulkomainoksien pystyttämiseen on oltava maanomistajan lupa ja lisäksi mahdollisesti kaupungin toimenpidelupa. Yleisten liikenneväylien välittömässä läheisyydessä mainoslaite ja sen sijoitus on hyväksytettävä liikenneväylän ylläpitäjällä. 11 Ikkunamainokset Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet ilman rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. Mainoksia ei saa sijoittaa ikkunalasin ulkopintaan. Ne eivät saa estää luonnonvalon pääsyä huoneeseen, eivätkä rumentaa rakennusta tai kaupunkikuvaa. 7

8 8 III PIHAMAAN RAKENTAMINEN 12 Yleistä pihamaan rakentamisesta Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä, eikä se tuota haittaa naapureille tai rumenna ympäristöä. 13 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusasema on sopeutettava olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Rakentamisen yhteydessä pihamaa on suunniteltava ja toteutettava siten, että rakentamisella ei lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnollinen hulevesien virtaus ja siihen tulevat muutokset. 14 Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle on kielletty. Kaupunki voi antaa luvan poiketa tästä kiellosta erityisten maasto-olosuhteiden vuoksi tai muusta erityisestä syystä. Mikäli tontin luiskaamiseen on saatu kaupungin lupa, tasaus ja luiskaus on suoritettava siten, että luiska sopeutuu luontevasti katuun ja olevaan maastoon. Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 1:2. Tontin tasaus ja luiskaus on esitettävä asemapiirroksessa. 15 Tukimuurit ja pengerrykset Pihamaan tasaaminen on ensisijaisesti toteutettava luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapuritontin puolelle tai katu- taikka muulle yleiselle alueelle. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei ole antanut suostumustaan. Luiskaamista tai pengertämistä tontin rajalla ei saa tehdä ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa jyrkemmäksi kuin 1:3. 16 Sade- ja pintavesien johtaminen Hulevedet pitää ohjata tonttikohtaisesti. Mikäli kiinteistö ei ole vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tai sadevesiverkoston vaikutuspiirissä, on sade- ja pintavedet sekä salaojiin kertyvä vesi imeytettävä omalla kiinteistöllä. Tontin maaperän ollessa sellainen, että imeyttäminen ei ole mahdollista, on sade- ja pintavedet johdettava mahdolliseen katualueen avo-ojajärjestelmään tai haittaa aiheuttamatta ympäröivään maastoon. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen sekä lumen varastointi on toteutettava siten, etteivät ne pilaa omaa tai naapurin talousvesikaivoa eikä niistä aiheudu muutakaan huomattavaa

9 haittaa naapuritontille, yleisille alueille tai kadun käyttäjille. Sadevesien johtamiseen ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle on hankittava maanomistajan suostumus. Mikäli sade- ja pintavedet johdetaan tien kuivatusjärjestelmään, on rakennuslupahakemukseen liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Tontin rajoilla maanpinta on muotoiltava ulkopuolisten valumavesien poisjohtamisen kannalta tarkoituksen mukaisesti. Sade- ja pintavesiä ei saa johtaa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Hulevesien hallinnan edistämiseksi pihoilla tulee suosia vettä hyvin läpäiseviä materiaaleja ja tiiviillä materiaalilla päällystettyjä piha-alueita tulee rakentaa mahdollisimman vähän. Mikäli kiinteistöllä on huomattavan suuria rakennuksia tai laajoja veden imeytymisen estävällä pinnoitteella pinnoitettuja piha-alueita, on sade- ja pintavesien johtamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Näissä tapauksissa sade- ja pintavesien johtamisesta on laadittava erityissuunnitelma rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen sade- ja pintavesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden johdosta on tarpeellista. 17 Lumen varastointi Lumi on varastoitava tontille. Asemapiirroksessa tulee esittää lumitilan vaatima alue tontilla. Lumen varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa naapureille tai kadun käyttäjille. Lumen sulamisvesien osalta on voimassa mitä edellä 16 :ssä on määrätty. Tontille tai jalkakäytävälle taikka sen vierelle kertyneet lumivallit on tarvittaessa poistettava. Lumenkaato on sallittu vain kaupungin osoittamille paikoille. 18 Tontin liikennejärjestelyt Tontin tai rakennuspaikan ajoneuvoliikenne on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Autopaikat on jäsenneltävä istutusten, katosten tai muiden keinojen avulla siten, ettei muodostu suuria yhtenäisiä paikoituskenttiä. Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: - 1 autopaikka liike- ja toimistorakennusten 50 m 2 kerrosalaa kohti - 1 autopaikka kerrostaloasuntoa kohti, muutoin 2 autopaikkaa asuntoa kohti - 1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m 2 kerrosalaa kohti - 1 autopaikka teollisuuslaitoksen kahta työntekijää kohti Pelastuslaitoksen nostokalustolla on oltava vapaa pääsy 3-kerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava opasteita, joista ilmenee pelastustien sijainti. Tämän lisäksi rakennuksen porrashuoneeseen on kiinnitettävä pelastustietä osoittava piirros. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja ja huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet on sijoitettava tontille ja säilytettävä ajokelpoisina ympäri vuoden. 9

10 10 19 Tontin ajoneuvoliittymä Tontille saa rakentaa yhden ajoneuvoliittymän. Tämän lisäksi tontilla saa olla yksi ajoneuvokäyttöön soveltumaton jalankulkuliittymä. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua ja kaupunki puoltaa hakemusta. Maantielle rakennettavista liittymistä päättää Uudenmaan ELY -keskus. Uuden liittymän rakentamiseen on saatava asemakaava-alueiden katuverkossa kaupungin lupa ja maanteillä Uudenmaan ELY keskuksen lupa. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa rakennuspaikalla on oltava tieoikeus. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 5 metriä ja muilla alueilla enintään 8 metriä. Kadun ajoneuvoliittymässä on oltava riittävä ja esteetön näkemäalue molempiin suuntiin 5 metrin etäisyydelle. Rakennukseen on jätettävä kulkuaukko, mikäli tontille ei ole järjestettävissä edellä mainitun mukaista liittymää. Kulkuaukon on oltava vähintään 4 metriä leveä, vapaalta korkeudeltaan vähintään 4,6 metriä ja pituuskaltevuudeltaan se ei saa olla jyrkempi kuin 1:8. Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito kuuluvat tontin omistajalle tai haltijalle. Rakentamisesta katualueella määrää kaupungin yhdyskuntalautakunta. Tontin omistajalle tai haltijalle kuuluu kadun peruskorjauksen yhteydessä myös liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rummun täytyy olla halkaisijaltaan vähintään 300 mm tai muovisena vähintään 250 mm. 20 Aidat, istutukset ja puusto Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus rakentaa tai istuttaa katua vastaan tai tonttien väliselle rajalle aita, ellei asemakaava toisin määrää taikka rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Raja-aidaksi katsotaan korkeuttaan lähempänä rajaa oleva aita. Tonttien väliselle rajalle istutettava aita tai alueen rakentamistapaohjeiden mukaan rakennettava enintään 1,5 metriä korkea kiinteä aita eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mikäli tonttien omistajat tai haltijat asiasta keskenään sopivat. Katua tai muuta yleistä aluetta vastaan rakennettava aita edellyttää aina rakennusvalvontaviranomaisen luvan ja se on rakennettava kokonaan tontin puolelle. Rakennusvalvontaviranomainen voi naapuria kuultuaan antaa luvan aidan rakentamiseen rajalle ilman naapurin suostumustakin tai siitä poiketen, mikäli luvan myöntämistä on pidettävä hakijalle erityisestä syystä tarpeellisena eikä aidasta ole naapurille kohtuutonta haittaa (MRA 82 ). Aidan on materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeuduttava ympäristöön. Aitaa ei ilman erityistä syytä saa rakentaa 2,0 m:ä korkeammaksi. Aidasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapurille, liikenteelle tai kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Katujen risteyksessä tontin viisteettömässä nurkassa aita saa olla enintään yhden metrin korkuinen jalkakäytävän/ajoradan pinnasta mitattuna viiden metrin matkalla tontin nurkasta kumpaankin suuntaan. Korkeus mitataan ajoradan tontin puoleisen ajokaistan keskilinjalta tai milloin kadun ja aidan välissä on jalkakäytävä tai muu kevyelle liikenteelle tarkoitettu väylä, sen kadun puoleiselta reunalinjalta. Liikenteellisen näkemäesteen aiheuttava aita on rakennusvalvontaviranomaisen vaatimuksesta poistettava tai muutettava liikenneturvalliseksi. Rakennetun aidan tukirakenteet on sijoitettava oman tontin puolelle.

11 Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla, ellei asiasta ole naapurin kanssa toisin sovittu. Tontin rajan ylittävän kasvuston poistamisesta säännellään naapuruussuhdelain 8 :ssä (Laki eräistä naapuruussuhteista, 26/1920). Istutettavan aidan korkeudesta katujen risteyksessä on voimassa se mitä edellä on sanottu rakennettavasta aidasta. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin omistajat tai haltijat yhdessä puoliksi, kumpikin tonttinsa puolelta, ellei muuta ole sovittu. Rakennusvalvontaviranomaisen luvalla rakennettavan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa hakija, ellei velvollisuuden muunlaisesta jakamisesta ole sovittu tai jakamiseen toisin ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteesta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei asemakaava-alueella tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos yleiskaavassa on näin määrätty, saa suorittaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää maisematyölupaa. Milloin maisematyölupa puiden kaatamista varten alueen kaavallisen tilanteen vuoksi on tarpeen, voidaan seuraavat toimenpiteet niiden maisemallisten vaikutusten ilmeisen vähäisyyden perusteella tehdä ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa: 1) metsänhoitosuunnitelman mukaiset metsänhoidolliset hakkuut, kun kysymys on puuston harventamisesta tai ylispuiden poistosta 2) rakennetun tontin tonttipuiden kaataminen, kun kyseessä on yksittäisistä, maisemaarvoltaan vähäisistä puista tai tontille pihatöiden yhteydessä istutetuista puistopuista, ellei muista säännöksistä muuta johdu 3) kiireellisissä tapauksissa, milloin yksittäisistä puista voi aiheutua ilmeistä vaaraa ympäristölle. Ennen puiden kaatamista kaupunkiluonnon hoidosta ja tarvittaessa luonnonsuojelusta vastaavat viranhaltijat arvioivat tilanteen ja antavat luvan vaarallisten puiden kaatamiseen. 4) puuston poisto sähkölinjoilla ja niiden suojavyöhykkeillä, milloin se verkoston ympärivuotisen toiminnan turvaamiseksi on välttämätöntä 5) erityisalueilla, kuten Kansallinen Kaupunkipuisto, muut keskeiset puistoalueet sekä Ahvenisto ja Aulanko luonnonsuojelualueineen, kun kysymyksessä on ko. alueen vahvistetun hoitosuunnitelman mukainen toimenpide. 21 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen suurimman korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta, asemakaavoitetuilla alueilla kuitenkin vähintään neljän metrin etäisyydelle rajasta ja kahdeksan metrin etäisyydelle naapurin rakennuksesta. Pistemäisen rakennelman etäisyys rajasta voi rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan poiketa edellä sanotusta. Asemakaavaalueen ulkopuolella sijoituksesta on voimassa mitä tämän rakennusjärjestyksen 27 :ssä rakennuksen osalta määrätään. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan sijoittaa rakennelman tai laitteen edellistä lähemmäksi rajaa taikka rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan. 11

12 Jätehuollon rakennelmien sijoittaminen tontille tai niiden uusiminen edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen luvan lukuun ottamatta pientalotontin yksittäistä roska-astiaa. Näiden rakennelmien turvaetäisyys rakennukseen on yksittäisten roska-astioiden osalta neljä metriä rakennuksen räystäslinjasta, useamman roska-astian rivistö on sijoitettava kuuden metrin etäisyydelle rakennuksen räystäslinjasta ja jätekatokset kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen räystäslinjasta. Palo-osastoinnilla voidaan turvaetäisyys sallia edellä mainittua pienemmäksi. Jätteiden syväkeräysastiat on sijoitettava 4m:n etäisyydelle rakennuksista ja naapurin rajasta ellei naapuri anna suostumustaan sijoittaa niitä tätä lähemmäksi rajaa. Milloin asemakaavassa ei ole talousrakennusten rakennusalasta tai rakennusoikeudesta määrätty erikseen, saa tontille rakentaa kerrosalaan laskematta kokonaisalaltaan enintään 30 m2:n kevytrakenteisen kylmän talousrakennuksen. Näitä talousrakennuksia saa olla tontilla yhteensä enintään kolme ja niiden yhteenlaskettu kokonaisala saa olla enintään 40 m2. Näiden rakennelmien kokonaisalaan luetaan mukaan katokset. Kiinteän tulisijan sisältävän rakennelman rakentaminen on kuitenkin aina luvanvaraista. Rakennuksiin liittyvien lisärakenteiden osalta noudatetaan seuraavaa: 1) Rakennuksen kaikissa lasitettavissa parvekkeissa on käytettävä samaa puitteetonta avattavaa lasitustyyppiä ja yksinkertaista, kirkasta lasia. Parvekerakenteen ja rakennuksen ulkoseinän välinen rako on tiivistettävä. 2) Kaikissa rakennuksen yhteyteen tehtävissä valokatteissa on käytettävä samaa katetyyppiä ja rakennetta ja katteena väritöntä lasia tai muovia. 3) Yksiasuntoisten rakennusten pihajulkisivuille rakennettavat enintään 10 m2 suuruiset valokattein katetut terassit tai rakennusten pihajulkisivuun kiinnitettävät vähäiset ikkunamarkiisit eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. 22 Mastot, antennit ja muut tekniset pylväät Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille. Uudet antennit ja muut vastaavat laitteet on ensisijaisesti pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai kerrostalojen katoille tai muihin valmiisiin korkeisiin rakenteisiin IV RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 23 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella asumiskäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään m 2. Muuhun käyttöön tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m 2. Tämän rakennusjärjestyksen mukaisella suunnittelutarvealueella on varauduttava mahdollisesti tulevan kaavoituksen tarpeisiin. Näillä alueilla asumiskäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään m 2. Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta ja vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan toteuttaa liittymällä alueen yleiseen vesihuoltoverkkoon tai muuhun yhteiseen vesihuoltojärjestelyyn, asumiskäyttöön tarkoitettu rakennuspaikka voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuiten- 12

13 13 kaan alle 2000 m 2. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella rakentamiseen käytetään laajojen peltoalueiden sijasta, metsiköitä, harjujen rinnealueita ja kumpareita. Ensisijaisesti rakentaminen pitää suunnata tukemaan ja täydentämään olemassa olevaa kyläasutusta. Tarvittaessa rakennuspaikka liitetään ympäröivään maisemaan sopivin istutuksin. Jos rakennuspaikka pysyy samana eikä toimenpiteellä lisätä asuntojen määrää ja kyse on asumismukavuuden parantamisesta, saadaan rakennuksen uudestaan rakentamiseen verrattava muutostyö, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen tehdä sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä rakennuspaikasta on määrätty, jos veden hankinta ja jätevesien asianmukainen käsittely on mahdollista. Eläinsuojan, navetan, tallin tms. rakentamista varten rakennuspaikan on oltava eläinten määrän ja jätehuollon kannalta riittävän suuri. Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuspaikan on oltava kooltaan vähintään 2 hehtaaria asemakaavoitettujen alueiden ja oikeusvaikutteisten yleiskaavojen vaikutusalueiden lähialueella, sekä lähellä kyläkeskuksia tai muita asuntorakentamisen tihentymiä. Näillä alueilla eläinsuojat ja muut toimintaan liittyvät rakennukset ja maa-alueet on sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydellä asutuksesta. Tämä ei koske toiminnanharjoittajan omassa käytössä olevaa asuinrakennusta. 24 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueet on esitetty tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa 2. Aluerajaus on tehty niin, että suunnittelutarvealueeksi on rajattu - valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt - valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - alueet, joille kohdistuu selvää rakentamispainetta o Kanta-Hämeenlinna kokonaan o Kaupunginosakeskusten asemakaava-alueiden lievealueet o Pääväylien varret: 3-tie, 10-tie ja 12-tie Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa 10 vuotta tämän rakennusjärjestyksen voimaan tulosta. Rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolon suunnittelutarvealueella (suunnittelutarveratkaisu) ratkaisee erillisessä menettelyssä kaupungin hallintosäännössä määritelty viranomainen (MRL mom.). Rakennettaessa suunnittelutarvealueelle on rakennuslupahakemukseen liitettävä hanketta koskeva suunnittelutarveratkaisupäätös lainvoimaisuusleimalla varustettuna. 25 Rakentamisen määrä ja kerrosluku Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asumiskäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa kuitenkin olla yhteensä enintään 450 m2, vaikka 10 %:n laskusäännön mukaan rakennusoikeudeksi tulisi enemmän. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m2. Mikäli asumiskäyttöön tarkoitetun tontin rakennusoikeus on vähemmän kuin 450 m2, saa rakentamisen enimmäismäärästä asuinrakennukseen käyttää kaksi kolmasosaa.

14 Asuinrakennuksiin liittyvinä saa rakentaa varsinaiseen kerrosalaan kuulumattomia katettuja terasseja ja katoksia enintään 40 % rakennuksen suurimman, yleensä maanpinnan tasossa sijaitsevan kerroksen kerrosalasta, mutta kuitenkin enintään 60 m2 ja talousrakennuksiin vastaavasti enintään 30 %, kuitenkin enintään 30 m2. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen rakennus, johon saadaan sijoittaa yksi asunto. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia enintään 3 kappaletta. Muulle kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä enintään kaksikerroksisia rakennuksia. Erityisestä syystä voidaan sallia yhden kaksiasuntoisen tai kahden samaan pihapiiriin sijoittuvan yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Erityisestä syystä voidaan myös sallia, että samassa pihapiirissä sijaitsevan asumista palvelevan talousrakennuksen kerrosluku on enintään kaksi. Asuinrakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai yksikerroksisessa rakennuksessa ullakon tasolle, mikäli se huomioon ottaen rakennus ja sen soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Muissa rakennuksissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa ainoastaan maanpinnan alapuolelle, maatalouden tuotantorakennuksissa myös ullakon tasolle, mikäli se rakennus ja sen käyttötarkoitus huomioon ottaen on rakennuksessa harjoitettavan toiminnan kannalta välttämätöntä, eikä muista säädöksistä tai määräyksistä muuta johdu. 26 Rakentamisen määrä ja rakentaminen ranta-alueella Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1. ja 2. momentissa tarkoitetulla ranta-alueella sijaitsevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 150 m2. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on vähintään 100 m2, jos 5 %:n laskusäännön mukaan laskettuna rakennusoikeudeksi tulee sitä vähemmän. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen ja yksikerroksisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m2. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kolme yksikerroksista loma-asumista palvelevaa talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 50 m2. Yksittäisen talousrakennuksen kerrosala ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 30 m2. Erityisestä syystä voidaan sallia tilojen sijoittaminen rakennuksen kellarin ja ullakon tasolle edellä mainitun rakentamisen enimmäismäärän puitteissa. Lomarakennuksen kerrosalaan luetaan tässä kaikki sisäkorkeudeltaan yli 1600 mm:n tilat niiden ilmoitetusta käyttötarkoituksesta riippumatta. Lomarakennuksiin liittyvinä saa rakentaa varsinaiseen kerrosalaan kuulumattomia katettuja terasseja ja katoksia enintään 30 % rakennuksen kerrosalasta, kuitenkin enintään 20 m2. Vesistön varrella rantaan rajoittuvan tai enintään 50 metrin etäisyydellä siitä sijaitsevan rakennuspaikan rantaa kohti suuntautuvien rajojen rannanpuoleisten rajapisteiden välimatkan on oltava vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 25 metriä. 14

15 Kerrosalaltaan enintään 25 m2:n saunarakennuksen saa sijoittaa 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien asianmukaisen käsittelyn kannalta on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan. Milloin kyseessä on tämän rakennusjärjestyksen 23 :ssä tarkoitettu rakentaminen rakennusta laajentamatta taikka sen ulkonäköä olennaisesti muuttamatta, saa lomarakennuksen sijainti poiketa edellä määrätystä etäisyysvaatimuksesta, jos se jätevesien käsittelyn kannalta on ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan mahdollista. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla on oltava sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen sopeutumiseen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä on säästettävä tai sinne on istutettava suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. Kiinteistön kaikkien rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään yhden metrin ylävesirajaa korkeammalla. Jos ylävesirajaa ei tunneta, on alimman lattiatason oltava vähintään puolitoista metriä keskivedenkorkeudesta. Alle yhden hehtaarin suuruisille saarille ei saa rakentaa. Venevaja ei saa pääosin ulottua veden päälle ja sen on sopeuduttava ympäristön rakennuskantaan ja maisemaan. 27 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä Rakennuksen etäisyyden toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen suurin korkeus, kuitenkin vähintään viisi metriä. Rakennusta ei saa ilman naapurin suostumusta tai erityistä syytä rakentaa kymmentä metriä lähemmäs naapurin rakennusta (MRA 57 3 mom.). Epätasaisessa maastossa asuinrakennuksen paikkaa määrättäessä, lisätään etäisyyteen rajan ja rakennuksen sijaintipaikan välinen korkeusero siltä osin kuin se on enemmän kuin 1,0 metriä. Rakennusta ei saa sijoittaa ilman Uudenmaan ELY keskuksen lupaa maantien suojaalueelle. Suoja-alue ulottuu moottoritiellä 50 m:n, valta- ja kantatiellä pääsääntöisesti 30 m:n ja alemmalla tieverkolla yleensä 20 m:n päähän ajoradan keskiviivasta. Yksityistiellä etäisyys on vähintään 12 metriä tien keskilinjasta. Suoja-alueen etäisyyden voi tarkistaa tapauskohtaisesti Uudenmaan ELY-keskukselta. V RAKENNUSJÄRJESTYKSEEEN PERUSTUVAT HELPOTUKSET LUVAN- JA ILMOITUKSENVARAISUUDESTA 28 Helpotukset asemakaava-alueella Olemassa olevaan asuntoon kuuluvan tai elinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun yhden, pienehkön, enintään 10 m2:n suuruisen kevytrakenteisen piharakennelman saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, kun se sijoitetaan tontille tämän rakennusjärjestyksen ja alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti. Rakennelman harjankorkeus saa olla enintään 3,5 metriä. Tontille sijoitettavien talousrakennusten asemakaavassa tai edellä tässä rakennusjärjestyksessä sallittua enim- 15

16 16 mäiskokonaisalaa tai -lukumäärää ei saa ylittää. 29 Helpotukset asemakaava-alueen ulkopuolella Lupamenettelyn asemasta muualla kuin maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentin mukaisella ranta-alueella jo olevaan asuntoon liittyvän tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, yhden, kokonaisalaltaan enintään 30 m2:n suuruisen kylmän talousrakennuksen saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mikäli se sijoitetaan rakennuspaikalle tämän rakennusjärjestyksen mukaisesti. 30 Helpotukset ranta-alueella Lupamenettelyn asemasta maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentin mukaisella ranta-alueella rantavyöhykkeen (enintään 100 metriä rantaviivasta) ulkopuolella jo olevaan asuntoon kuuluvan yhden, pienehkön, enintään 15 m2:n suuruisen kevytrakenteisen rakennelman saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mikäli se sijoitetaan rakennuspaikalle tämän rakennusjärjestyksen mukaisesti. 31 Taulukossa osoitetut helpotukset Taulukossa esitetyt toimenpiteet ovat toimenpideluvan- tai ilmoituksenvaraisia taulukon mukaisesti. Näitä vähäisempiin hankkeisiin ei tarvita toimenpidelupaa eikä ilmoituksen tekemistä. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin vaatia ilmoitusmenettelyn piirissä olevalle toimenpiteelle haettavaksi lupaa, jos yleinen etu tai naapurien oikeusturva sitä edellyttää (MRL 129 ). Vesirajalaitteet saattavat taulukossa mainittujen lupamenettelyjen lisäksi vaatia vesilain mukaisen luvan. t = toimenpidelupa, i = ilmoitus asemakaava-alue muu alue ranta-alue Rakennelmat: - leikkimökki enintään 6 m kioski yli 0,5 vuoden ajaksi t t t - käymälä t esiintymislava t i i Yleisörakennelmat: -yleisöteltat ja muut vastaavat siirrettävät t t t rakennukset ja rakennelmat, yli 2 viikon ajaksi Erillislaite: -masto, 20 m (haruksin)- 60m t t t

17 17 -suurehko antenni i - i -varastointisäiliö, alle 10 m 3 t - - -tuulivoimala, alle 60 m t t t -suurehko valaisin pylväs tai vast. i i i Vesirajalaite: -laituri yli 10m ja 15m2 t - t -muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava t - t Julkisivutoimenpide: -julkisivumateriaalin muuttaminen t i i -ikkunajaon merkittävä muuttaminen t i i -vesikaton materiaalin muuttaminen t - - -ulkoseinän tai katon värityksen merkittävä t - i muuttaminen -katukuvaan vaikuttavan markiisin tms. asentaminen t kahden tai useamman asunnon rakennusten takapihojen valokatteet tms. t i i Mainostoimenpide: -muun kuin maantielaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle t - - (yli 5 m 2 :n suuruinen taulu) Aitaaminen -tonttien väliselle rajalle istutettava aita tai enintään 1,5 metriä korkea kiinteä aita Maalämpö -maalämpökaivo tai putkiston rakentaminen asemakaava ja pohjavesialueen ulkopuolelle yli 5000 m2:n suuruisilla rakennuspaikoilla rakennusjärjestyksen 38 edellytyksin - - -

18 18 Rakennusjärjestyksen tässä :ssä mainittujen, ilman lupamenettelyä rakennuspaikalle/tontille rakennettavien talousrakennusten/kevytrakenteisten rakennelmien enimmäismäärä saa olla enintään kaksi. VI TYÖMAAJÄRJESTELYT 32 Rakennushankkeesta tiedottaminen rakennuspaikalla Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tiedotettava tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle kadulta luettavissa oleva työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kuukauden ja aiheuttaa olennaisen muutoksen ympäristössä. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella työmaataulu on pystytettävä, mikäli rakennustyömaa kestää vähintään kolme kuukautta. Työmaataulusta tai -kyltistä pitää ilmetä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen arvioitu rakentamisaika. Omakotitalon ja ranta-asemakaava-alueelle rakennettavan loma-asunnon työmaan kyltiksi riittää 0,3 m x 0,5 m suuruinen kyltti, josta ilmenevät vähintään työn kohde ja rakennuttaja yhteystietoineen. Työmaataulua ei vaadita yksittäisen loma-asunnon, talousrakennuksen tai muun vastaavan vähäisen rakennustyön työmaalle. Loma-asunnon työmaalla kyltti on oltava silloin, kun rakennetaan ranta-asemakaava- alueelle. 33 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla Työmaa on erotettava ympäristöstään tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenneja muita häiriöitä eikä kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurikiinteistön käytölle. Rakennustyömaan varastointi ei saa myöskään kohtuuttomasti rumentaa ympäristöä tai kaupunkikuvaa. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaalla rakennusmateriaalit ja valmisosat on säilytettävä valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla tuettuina ja suojattuina. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat on suojattava työmaa-aikana huolellisesti. Maarakennustöiden yhteydessä ajoneuvojen pyörien mukana tai muutoin yleiselle liikenneväylälle kulkeutunut maa-aines on poistettava viipymättä. Muutoinkin työmaaliikenteen vaurioittamat tai likaamat liikennealueet on korjattava ja puhdistettava viipymättä myös likaavan työn kestäessä. 34 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen Rakentajalle voidaan myöntää hakemuksesta määräajaksi oikeus käyttää kaupungin katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon sekä ajoneuvo- ja erityisesti kevyen liikenteen turvallisesta järjestämisestä ja melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta.

19 Luvassa voidaan asettaa käyttöoikeudelle ehtoja ja hakijan on suoritettava käyttöoikeudesta vahvistetun taksan mukainen maksu. Luvan myöntävä viranomainen voi peruuttaa käyttöoikeuden, rajoittaa sitä tai muuttaa sen ehtoja erityisestä syystä, kuten lupaehtojen noudattamatta jättämisestä. Kaupungin hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen sekä johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen on oltava kaupungin lupa. 35 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen Työmaalla on oltava sen kokoon suhteutetut riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätehuollon on oltava suunnitelmallista huomioiden jätemäärän tavoitteellinen vähentäminen ja jätteen hyötykäyttö. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä viipymättä. VII RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 36 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesihuoltoverkostoihin vesihuoltolain sekä vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston toiminta-alueen ulkopuolella on rakentajan ennen rakennustöihin ryhtymistä varmistuttava siitä, että talousvettä on riittävästi saatavilla ja että vesi täyttää sille lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Liitekarttoihin numero 6 ja 7 merkityillä arseeni- ja radonhaitta-alueilla on rakennuspaikan vesihuolto järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. Jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla ja vedenhankinnan kannalta tärkeällä rantaalueella määrätään tarkemmin tämän rakennusjärjestyksen 54 :ssä. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevedet on käsiteltävä talousjätevesiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) säädetyllä tavalla. Asuinrakennusten jätevesien käsittely ratkaistaan normaalisti rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Yksityistä viemäriä ja sen laitteita koskevalle suunnitelmalle ja toteuttamiselle on haettava rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupa. Muut jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevat määräykset ovat talousjätevesiasetuksessa ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. 37 Jätehuolto Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jäteastiat ja komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät ne aiheuta haju-, terveys- tai ympäristöhaittoja eivätkä palovaaraa. Jätehuolto on järjestettävä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 19

20 Tontin jätehuollon rakennelmien ja säiliöiden sijoituksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä siitä on tässä rakennusjärjestyksessä erikseen määrätty. Jätteiden aluekeräyspisteen perustaminen vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan. 38 Energiahuolto, talotekniikka ja maalämpö Pienkiinteistöjen lämmityskattilassa tai muussa tulisijassa ei saa polttaa sellaista polttoainetta tai muuta ainetta, josta aiheutuu haittaa naapureille tai ympäristölle. Rakennusten savupiiput, lämmityslaitteiden ulkoyksiköt sekä ilmanvaihtolaitteet on suunniteltava ja asennettava siten, että savu- ja poistokaasujen sekä melun leviäminen ympäristöön ei aiheuta haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistöille tai niiden asukkaille. Maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön hyödyntämisessä on putkistoissa lämmönsiirtoon käytettävän aineen oltava sellaista, ettei siitä ole vaaraa pohjavesille ja vesistöille. Lupakäsittelyn yhteydessä on erikseen selvitettävä käytettävän lämmönsiirtoaineen laatu. Lämpöporakaivot on sijoitettava kiinteistölle siten, että niiden toiminnasta ei aiheudu haittaa toisille lämpöporakaivoille tai muille kiinteistöjen maahan sijoitetuille rakenteille tai varusteille. Asemakaava-alueilla tontille sijoitetun lämpöporakaivon saa porata ainoastaan pystysuoraan. Isoilla kiinteistöillä tai useita kiinteistöjä palvelevan lämpöporakaivoryhmän saa näiden kiinteistöjen alueella porata edellä mainittujen etäisyysvaatimusten puitteissa viuhkaksi. Maalämpökaivojen ja maalämmön keruuputkistojen sijainnin vähimmäisetäisyydet ovat seuraavat: - naapurin rajasta 10 m - katurajasta 4 m - yleisen alueen rajasta 6 m - toisesta lämpökaivosta 20 m - porakaivosta 40 m - rengaskaivosta 20 m - rakennuksesta 3 m - vesi- ja viemärijohdoista 5 m VIII JULKINEN ULKOTILA 39 Julkisen ulkotilan määritelmä Julkisella ulkotilalla tarkoitetaan aluetta, joka on asemakaavassa määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. 40 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen ympäristökuvaan sopiviksi. Katu-, tori- ja muulle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta tai haittaavat kadun käyttämistä taikka alueen kunnossa- ja puhtaanapitoa tai heikentävät ympäristökuvaa taikka liikenneturvallisuutta. 20

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS N:o 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 2003 S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS N:o Kv Säännön nimi 1/2003 3.3.2003 Rakennusjärjestys HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 I

Lisätiedot

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS...3

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 HAUSJÄRVEN KUNA RAKENNUSJÄRJESYS 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 2004 KÄRSÄMÄEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS... SISÄLLYSLUETTELO... I LUKU: YLEISTÄ... 1 1 Tavoite... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Rakentamistapaohjeet... 1 II LUKU: LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt..200_ 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 3 KATSELMUKSET

Lisätiedot

HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002

HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002 HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002 I LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen 4 Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015

PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015 VESILAHDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS HYVÄKSYTTY VESILAHDEN KUNNANVALTUUSTOSSA 27.09.2004 36 PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015 I

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 27.10.1999 KUNNANHALLITUS 29.11.1999 KUNNANVALTUUSTO 22.12.1999 SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Soveltamisala Maankäyttö ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja. RANUAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien

Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien PERUSTELUT 1. Yleinen osa Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille entistä laajemmat mahdollisuudet hoitaa ympäristöään koskevaa suunnittelua

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 201X S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kv Säännön nimi xxyyzzzz Rakennusjärjestys HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS EHDOTUS 7.6.2016 2 I

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Voimaantulo 01.01.2016 Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Liedon kunnanvaltuuston kesäkuun 1. päivänä 2007 hyväksymä ja Tarvasjoen kunnanvaltuuston joulukuun 20.päivänä

Lisätiedot

PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015. Ympäristölautakunta 20.10.2015

PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015. Ympäristölautakunta 20.10.2015 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015 Ympäristölautakunta 20.10.2015 Saadun palautteen perusteella on rakennusjärjestysluonnokseen tehty tarkennuksia

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. sivu

RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. sivu RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Luku YLEISTÄ RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ JA RAKENNUSVALVONNAN ORGANISAATIOSTA 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 4 2 Soveltamisala 4 3 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on valvontalautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on valvontalautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. YLIKIIMINGIN KUNTA 1 RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 14.11.2001 69 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.2. 2001 Tullut voimaan 4.3.2002 Ehdotus / Päivitetty 10.10.2001 Kunnanhallitus 14.1.2002 Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUKU I: SOVELTAMISALA

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys alkaen. (Alajärvi, Soini, Vimpeli)

Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys alkaen. (Alajärvi, Soini, Vimpeli) Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys 1.6.2011 alkaen (Alajärvi, Soini, Vimpeli) 2 RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT LUPA- JA VALVONTAMAKSU (MRL 145 ) 1 Yleistä Luvan haltija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastusja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn Outi Penttilä, lakimies Nykytila 15.3.2016 2 Muutettu MTL 52 Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Voimassa oleva Ehdotettu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Kaupunginhallituksen 2.10.2001 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 6.11.2001 hyväksymä Sovelletaan 13.1.2005 lukien. YLEISTÄ 1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja maankäyttö-

Lisätiedot

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo:

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo: 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITE, SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 TAVOITE. 1.2 SOVELTAMISALA.. 1.3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 1.4 RAKENTAMISTAPAOHJEET.. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALONRAKENNUKSEN LUVAN-

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016.

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Rautalammin kunnan rakennusjärjestys Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Sisällysluettelo Tavoite....................................................... 4 Tavoite.........................................................

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012

1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012 1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012 Sisällysluettelo ESPOON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS... 3 I LUKU YLEISTÄ... 3 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä... 3 2 Rakentamistapaohjeet...

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

MAANINGAN KUNTA. Rakennusjärjestys 2010

MAANINGAN KUNTA. Rakennusjärjestys 2010 MAANINGAN KUNTA Rakennusjärjestys 2010 SISÄLLYSLUETTELO Määritelmät ja lyhenteet I II III IV V VI YLEISTÄ 1 Tavoite 2 Soveltamisala 3 Rakennusvalvontaviranomainen 4 Rakentamistapaohjeet 5 Rakennuksen suunnittelijat,

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010

HIRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010 1. HRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010 2. Hirvensalmen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS sivu Sisällysluettelo 1. 1. Soveltamisala ja viranomaiset 2. 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 124, astuu voimaan 1.1.2016 Sisällysluettelo

VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 124, astuu voimaan 1.1.2016 Sisällysluettelo VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 (12) VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 124, astuu voimaan 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU YLEISTÄ... 3 1 Tavoite... 3 2 Tehtävä...

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA Harjukuja 6, Parikkala puh , fax RAKENNUSJÄRJESTYS

PARIKKALAN KUNTA Harjukuja 6, Parikkala puh , fax RAKENNUSJÄRJESTYS PARIKKALAN KUNTA Harjukuja 6, 59100 Parikkala puh. 0400 851 951, fax 05-430 136 e-mail: kunta@parikkala.fi www.parikkala.fi RAKENNUSJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1.

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty Kv 10.12.2008 80 Voimaantulo 1.1.2009 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN. ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN. ALUEELLE SAA SIJOITTAA ENINTÄÄN

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS EURAJOEN KUNTA. (EURAJOKI LUVIA saakka) Hyväksyminen: Voimaantulo: EHDOTUS

RAKENNUSJÄRJESTYS EURAJOEN KUNTA. (EURAJOKI LUVIA saakka) Hyväksyminen: Voimaantulo: EHDOTUS RAKENNUSJÄRJESTYS 10.10.2016 EHDTUS EURAJEN KUNTA (EURAJKI LUVIA 31.12.2016 saakka) Hyväksyminen: Voimaantulo: SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Rakennusvalvontaviranomainen... 1 2 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty 9.5.2005

MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty 9.5.2005 MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 9.5.2005 Voimaantulo 15.7.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala ja viranomaiset 4 1.1 Soveltamisala 4 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Voimaantulo Kokemäen kaupungin rakennusjärjestysluonnos 22.9.2015 1 Sisällys I LUKU... 2 YLEISTÄ... 2 1 SOVELTAMISALA... 2 2 TAVOITE... 2 3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 8.11.2010 Voimaantulo 22.12.2010 2 Kangasniemen kunnan rakennusjärjestys 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

Rakennusjärjestystyöryhmän esitys rakennusjärjestysehdotukseksi: perustelumuistio

Rakennusjärjestystyöryhmän esitys rakennusjärjestysehdotukseksi: perustelumuistio 4710-2015 Rakennusjärjestystyöryhmän esitys rakennusjärjestysehdotukseksi: perustelumuistio Tiivistelmä: Tähän perustelumuistioon on koottu pykälittäin rakennusjärjestysehdotuksen perustelut. Mikäli pykälä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin rakennusjärjestys

Kuopion kaupungin rakennusjärjestys Kuopion kaupunki Kuopion kaupungin rakennusjärjestys 14.6.2013 Kuopion kaupunginvaltuusto 2.5.2012 Kuopion hallinto-oikeus 29.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET:... 6 I YLEISTÄ... 7 1 Tavoite...

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje

Lisätiedot

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä 9.3.2015 85 / Suunnittelutarveratkaisu 15-15-POI / Haapajärvi 425-5-83 Rakennus- ja ympäristölautakunta 75

Lisätiedot

Turun kaupungin rakennusjärjestys

Turun kaupungin rakennusjärjestys Turun kaupungin rakennusjärjestys 1 YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Rakennusvalvontaviranomainen 2 RAKENTAMINEN YLEENSÄ 3 Toimenpiteiden luvanvaraisuus 4 Rakentamisen sopeutuminen ympäristöön 5 Tontin rajan

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Sisällysluettelo I LUKU: YLEISTÄ 3. 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 3 2 Soveltamisala 3 3 Rakennusvalvontaviranomainen 3 4 Rakentamistapaohjeet 3

Sisällysluettelo I LUKU: YLEISTÄ 3. 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 3 2 Soveltamisala 3 3 Rakennusvalvontaviranomainen 3 4 Rakentamistapaohjeet 3 Pirkkalan rakennusjärjestys 2016 Sisällysluettelo I LUKU: YLEISTÄ 3 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 3 2 Soveltamisala 3 3 Rakennusvalvontaviranomainen 3 4 Rakentamistapaohjeet 3 II LUKU: RAKENNUKSEN JA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

OHJE ULKOTARJOILUALUEISTA ( Vahvistettu ympäristölautakunnassa 21.02.2008 )

OHJE ULKOTARJOILUALUEISTA ( Vahvistettu ympäristölautakunnassa 21.02.2008 ) 5.2.2008 / mk 11.08.2008 / jv OHJE ULKOTARJOILUALUEISTA ( Vahvistettu ympäristölautakunnassa 21.02.2008 ) Frenckellin aukion terassi Tampere YLEISTÄ Tämä ohje koskee sekä torilla tapahtuvaa myyntiä että

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS LUONNOS 28.11.2012 KEMINMAAN KUNTA

RAKENNUSJÄRJESTYS LUONNOS 28.11.2012 KEMINMAAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS LUONNOS 28.11.2012 KEMINMAAN KUNTA Sisältö 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 2 1.1 SOVELTAMISALA... 2 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 2 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 2 2.1 RAKENTAMISEN

Lisätiedot

VEHMAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

VEHMAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS VEHMAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Voimaantulo 1.1.2016 Kunnanhallitus 17.08.2015 193 Tekninen lautakunta 17.06.2015 49 Tämä rakennusjärjestys kumoaa Vehmaan kunnan 1.1.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

LOVIISAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1(15) LOVIISAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Sisältö JOHDANTO...2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...2 Soveltamisala...2 Rakennusvalvontaviranomainen...3 Tavoitteet...3 Rakentamistapaohjeet...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...3

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HÄMEENLINNAN KAUPUNGISSA

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HÄMEENLINNAN KAUPUNGISSA N:o 5 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 2001 T A K S A K O K O E L M A RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HÄMEENLINNAN KAUPUNGISSA N:o Kv Taksan nimi 5/2001 12.11.2001 Rakennustyön valvonnasta suoritettavat

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN LUVANVARAISUUDESTA

MAINOSLAITTEIDEN LUVANVARAISUUDESTA MAINOSLAITTEIDEN LUVANVARAISUUDESTA Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Korjaushankkeet-seminaari 12.11.2013 Mainoslaitteita,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 YLEISTÄ... 2 2 RAKENTAMISEN JA SIIHEN VERRATTAVIEN MUUTOSTEN

Lisätiedot