HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 2013 S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kv Säännön nimi Rakennusjärjestys HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

2 2 I YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 2 Rakentamistapaohjeet 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen II RAKENTAMINEN YLEENSÄ 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 5 Rakennuksen korkeusasema 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle kaupungin hallitsemilla alueilla 7 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen 8 Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi 9 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä rakennusten nimi- tai muut vastaavat kilvet 10 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit 11 Ikkunamainokset III PIHAMAAN RAKENTAMINEN 12 Yleistä pihamaan rakentamisesta 13 Pihamaan korkeusasema 14 Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle 15 Tukimuurit ja pengerrykset 16 Sade- ja pintavesien johtaminen 17 Lumen varastointi 18 Tontin liikennejärjestelyt 19 Tontin ajoneuvoliittymä 20 Aidat, istutukset ja puusto 21 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet 22 Mastot, antennit ja muut tekniset pylväät IV RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 23 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset 24 Suunnittelutarvealue 25 Rakentamisen määrä ja kerrosluku 26 Rakentamisen määrä ja rakentaminen ranta-alueella 27 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä V RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN PERUSTUVAT HELPOTUKSET LUVAN- JA ILMOITUK- SENVARAISUUDESTA 28 Helpotukset asemakaava-alueella 29 Helpotukset asemakaava-alueen ulkopuolella 30 Helpotukset ranta-alueella 31 Taulukossa osoitetut helpotukset VI TYÖMAAJÄRJESTELYT 32 Rakennushankkeesta tiedottaminen rakennuspaikalla 33 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla 34 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen 35 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen

3 3 VII RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 36 Vesihuolto 37 Jätehuolto 38 Energiahuolto, talotekniikka ja maalämpö VIII JULKINEN ULKOTILA 39 Julkisen ulkotilan määritelmä 40 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot 41 Rakennelmat ja laitteet 42 Johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen 43 Katualueen ja muun yleisen alueen kaivaminen 44 Tapahtuman järjestäminen IX RAKENNUKSEN ELINKAARI 45 Rakennuksen sopeutuminen tontille tai muulle rakennuspaikalle 46 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat 47 Rakennetun ympäristön kunnossapito ja korjaaminen 48 Rakennuksen tai sen osan purkaminen X RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 49 Rakennetun ympäristön hoito 50 Koneiden, laitteiden, tarvikkeiden yms. säilyttäminen ja varastointi 51 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito 52 Rakennetun ympäristön valvonta XI RAKENTAMINEN ERITYIS- TAI ONGELMA-ALUEELLA 53 Rakentaminen ja purkaminen kansallisen kaupunkipuiston alueella 54 Maanrakennustyöt pohjavesialueella ja vesistöjen rannoilla 55 Rakentaminen pohjavesialueilla ja raakaveden ottoalueilla 56 Maaperän radonpitoisuuden ja pilaantuneen pintamaan huomioiminen rakentamisessa XII ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 57 Rakennusjärjestyksen valvonta ja kaupungin viranomaisten yhteistyö 58 Poikkeuksen myöntäminen määräyksistä 59 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen 60 Rakennusjärjestyksen liitteet 61 Rakennusjärjestyksen voimaantulo LIITEKARTAT 1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Suunnittelutarvealueet 3. ja 4. Pohjavesialueet 5. Kansallinen kaupunkipuisto 6. ja 7. Radon- ja arseenihaitta-alueet

4 4 I YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Hämeenlinnan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Nämä määräykset on annettu maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n nojalla. Rakennusvalvonnalla ja siihen kuuluvalla lupamenettelyllä pyritään huolehtimaan yleisen edun vaatimusten huomioon ottamisesta rakentamisessa. Määräyksillä pyritään lisäksi edistämään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä, suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista sekä terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja erityisryhmien tarpeet huomioon ottavan elin- ja toimintaympäristön toteuttamista. 2 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi kaupunki voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tehtävä on edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Kaupungin antamat asemakaavamääräyksiä täydentävät kortteli- tai tonttikohtaiset suunnitteluohjeet ovat velvoittavia kaikilla kaavan vaikutuspiirissä olevilla tonteilla sekä kaavan välittömässä läheisyydessä olevilla muilla kiinteistöillä, ellei ohjeessa ole erikseen toisin mainittu. Ilmoitusmenettelyssä todettu toimenpiteen vapaus luvanvaraisuudesta on voimassa yhden vuoden asiaa koskevan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Hämeenlinnan kaupungin ympäristöja rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii rakennusvalvonta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään kaupungin hallintosäännössä. Rakennusvalvonnan tehtävistä määrätään tarkemmin kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimintasäännössä. II RAKENTAMINEN YLEENSÄ 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentaminen ei saa tuhota arvokkaita luonnonesiintymiä, uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Rakentamisessa on vältettävä tärvelemästä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita tai puuryhmiä. Erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen on sopeuduttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Ra-

5 5 kennusten on muodostettava ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus tontilla. Arvokkailla maisema-alueilla ja rakennetuissa kulttuuriympäristöissä on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoittamisessa maisemaan ja sopeuttamisessa olemassa olevaan rakennustapaan. Uudis- ja korjausrakentaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että alueen ominaispiirteet säilyvät. Ranta-alueilla ja avoimessa maastossa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty karttaliitteessä nro 1. 5 Rakennuksen korkeusasema Tontin maanpinnan huomattava muokkaaminen rakennuksen sovittamiseksi paikalle ei ole ilman erityistä syytä sallittua. Rakennus tulee rinteisellä rakennuspaikalla sijoittaa niin, että vältytään turhilta ja rumilta leikkauksilta, täytöiltä ja korkeilta sokkeleilta. Rakennuksen korkeusasema on sopeutettava olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja muuhun yhdyskuntatekniikkaan. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä kartta tai piirros, joka osoittaa rakennuspaikan tai tontin ympäröivän alueen rakennusten ja katujen olemassa olevat ja suunnitellut korkeussuhteet sekä yhdyskuntatekniikan sijainnin. Rakennuslupahakemuksen julkisivupiirroksissa on esitettävä oleva maanpinta katkoviivoin ja tuleva maanpinta yhtenäisin viivoin tontin rajoille saakka. Liitettävyys vesihuoltoverkostoihin on esitettävä vesihuoltolaitoksen liitoskohtalausunnolla. Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että rakennuspaikan tai tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään lupahakemuksen käsittelyä varten tontille. 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle kaupungin hallitsemilla alueilla Mikäli rakennuksen saa rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle, sen rakennusosat saavat ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle kaupungin yleiselle alueelle seuraavasti: 1) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,2 metriä 2) sisäänkäyntikatokset, porrasaskel tai liikuntaesteisten luiska, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat sekä ulkoseinän lisälämmöneristys rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Kiinteistön vesihuoltolaitteet on kuitenkin sijoitettava tontille. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun käytölle, kunnossa- tai puhtaanapidolle eikä johtoverkostoille. Kadun pinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja vähintään 4,6 metriä ajoradan yläpuolella.

6 6 7 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa erityisestä syystä ulottua tontilla asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli seuraavasti: 1) tavanomaiset rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella rakennusteknisten vaatimusten mukaan, 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä ja 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, liikuntaesteisten luiska ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai tontin naapureille. 8 Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä katsottuna näkyvään paikkaan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän mallin mukainen osoitenumero. Asemakaavoitetuilla ja muutoin taajaan asutetuilla alueilla osoitenumeron on oltava valaistu. Asemakaava-alueiden ulkopuolella on rakennuspaikalle johtavan ajoväylän liittymään sijoitettava osoiteviitta, jos rakennuksen seinään sijoitettu osoitenumero ei näy tielle. Kulmataloon on asemakaava-alueella kiinnitettävä oma osoitenumeronsa kummankin kadun puolelle. Milloin tontilla on useita asuinrakennuksia, osoitenumero on kiinnitettävä jokaiseen taloon tai tarvittaessa tontin ajoväylälle on sijoitettava opastetaulu, jossa esitetään huoneistojen sijainti. Kaikki porrashuoneet on merkittävä valaistuin kirjaimin. Osoitenumerointi ja muut tarpeelliset osoitemerkinnät on oltava toteutettuna rakennuksen käyttöönottokatselmukseen mennessä. Puutteellinen osoitenumerointi on muulloin kaupungin vaatimuksesta viipymättä korjattava. Vesihuoltolaitoksella on oikeus kiinnittää venttiilien, palovedenottolaitteiden ja muiden maanalaisten laitteiden sijaintikilpiä rakennusten seiniin. 9 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä rakennusten nimi- tai muut vastaavat kilvet Tontin, rakennuksen ja mainoslaitteiden valaistus on järjestettävä siten, että valaistus sopeutuu alueen kaupunkikuvaan eikä häikäise haitallisesti alueella liikkuvia tai naapureita. Rakennuksen omistajalla on oikeus ilman rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa kiinnittää rakennuksen seinään nimikyltti, tai kiinteistön tai rakennuksen historiasta kertova kilpi. Nimikilpi saa olla leveydeltään enintään 100 cm ja korkeudeltaan enintään 50 cm. Muut kilvet saavat olla kooltaan enintään 50 cm x 50 cm. 10 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet, markiisit sekä julkisivutaideteokset Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- ja sadesuojaa, julkisivutaideteosta tai muuta vastaavaa laitetta sijoitettaessa on asemakaava-alueella noudatettava seuraavaa:

7 1) rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1,2 metriä tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,6 metriä ajoradan osalla. Laite on kiinnitettävä tukevasti. Se ei saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä, puhtaanapitoa tai kunnostusta eikä se saa olla häiritsevä, 2) laite ei saa estää liikenteenohjauslaitteiden havaitsemista eikä muodostaa liittymiin näkemäesteitä. 3) laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön ja 4) laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. Samoin merkityksensä menettänyt laite on poistettava viipymättä Milloin ikkuna- tai ovimarkiisi taikka terassin aurinko- tai sadesuoja on helposti nostettava, markiisi saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai yleiselle alueelle enintään 2,4 metriä. Markiisin alimman kohdan ja maanpinnan välillä on oltava vähintään 2,4 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,6 metriä ajoradan yläpuolella. Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, etteivät ne estä tai haittaa katualueen käyttämistä. Erityisesti on otettava huomioon toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden liikkumismahdollisuudet. Nämä laitteet eivät myöskään saa estää kadun tai yleisen alueen muuta käyttöä tai olla pysäköinnin esteenä. Mainoslaitteet saa sijoittaa paikalleen kun liike avataan ja ne on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. Mainoslaitteita saa sijoittaa vain liikkeen tai toimipaikan välittömään läheisyyteen. Laitteen asettaja on aina vastuussa kaikesta sen aiheuttamasta haitasta ja vahingosta. Mainoslaitteista ja 11 :ssä tarkoitetuista ikkunamainoksista sekä niiden sijoittamisesta kantakaupungin asemakaava-alueilla annetaan tarkempia ohjeita erillisessä mainosohjeessa. Kaupungilla on oikeus poistaa tämän asiakohdan vastaisesti sijoitetut laitteet sen asettajan, kiinteistön omistajan tai haltijan kustannuksella. Milloin julkisivuun kiinnitetty kyltti tai julkisivutaideteos on suurempi, kuin edellä 10 :ssä on sanottu, on niiden sijoittamiselle haettava MRA 62 :n mukainen julkisivutoimenpidelupa. Yleistä kokous-, tiedotus-, huvi- tai muuta sellaista tilaisuutta, vaaleja tai kansanäänestystä koskevat ilmoitukset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukausi ennen asianomaista tilaisuutta. Ne on poistettava viikon kuluessa siitä, kun tilaisuus on pidetty. Asemakaava-alueiden ulkopuolella ulkomainoksien pystyttämiseen on oltava maanomistajan lupa ja lisäksi mahdollisesti kaupungin toimenpidelupa. Yleisten liikenneväylien välittömässä läheisyydessä mainoslaite ja sen sijoitus on hyväksytettävä liikenneväylän ylläpitäjällä. 11 Ikkunamainokset Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet ilman rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. Mainoksia ei saa sijoittaa ikkunalasin ulkopintaan. Ne eivät saa estää luonnonvalon pääsyä huoneeseen, eivätkä rumentaa rakennusta tai kaupunkikuvaa. 7

8 8 III PIHAMAAN RAKENTAMINEN 12 Yleistä pihamaan rakentamisesta Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä, eikä se tuota haittaa naapureille tai rumenna ympäristöä. 13 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusasema on sopeutettava olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Rakentamisen yhteydessä pihamaa on suunniteltava ja toteutettava siten, että rakentamisella ei lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnollinen hulevesien virtaus ja siihen tulevat muutokset. 14 Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle on kielletty. Kaupunki voi antaa luvan poiketa tästä kiellosta erityisten maasto-olosuhteiden vuoksi tai muusta erityisestä syystä. Mikäli tontin luiskaamiseen on saatu kaupungin lupa, tasaus ja luiskaus on suoritettava siten, että luiska sopeutuu luontevasti katuun ja olevaan maastoon. Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 1:2. Tontin tasaus ja luiskaus on esitettävä asemapiirroksessa. 15 Tukimuurit ja pengerrykset Pihamaan tasaaminen on ensisijaisesti toteutettava luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapuritontin puolelle tai katu- taikka muulle yleiselle alueelle. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei ole antanut suostumustaan. Luiskaamista tai pengertämistä tontin rajalla ei saa tehdä ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa jyrkemmäksi kuin 1:3. 16 Sade- ja pintavesien johtaminen Hulevedet pitää ohjata tonttikohtaisesti. Mikäli kiinteistö ei ole vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tai sadevesiverkoston vaikutuspiirissä, on sade- ja pintavedet sekä salaojiin kertyvä vesi imeytettävä omalla kiinteistöllä. Tontin maaperän ollessa sellainen, että imeyttäminen ei ole mahdollista, on sade- ja pintavedet johdettava mahdolliseen katualueen avo-ojajärjestelmään tai haittaa aiheuttamatta ympäröivään maastoon. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen sekä lumen varastointi on toteutettava siten, etteivät ne pilaa omaa tai naapurin talousvesikaivoa eikä niistä aiheudu muutakaan huomattavaa

9 haittaa naapuritontille, yleisille alueille tai kadun käyttäjille. Sadevesien johtamiseen ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle on hankittava maanomistajan suostumus. Mikäli sade- ja pintavedet johdetaan tien kuivatusjärjestelmään, on rakennuslupahakemukseen liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Tontin rajoilla maanpinta on muotoiltava ulkopuolisten valumavesien poisjohtamisen kannalta tarkoituksen mukaisesti. Sade- ja pintavesiä ei saa johtaa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Hulevesien hallinnan edistämiseksi pihoilla tulee suosia vettä hyvin läpäiseviä materiaaleja ja tiiviillä materiaalilla päällystettyjä piha-alueita tulee rakentaa mahdollisimman vähän. Mikäli kiinteistöllä on huomattavan suuria rakennuksia tai laajoja veden imeytymisen estävällä pinnoitteella pinnoitettuja piha-alueita, on sade- ja pintavesien johtamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Näissä tapauksissa sade- ja pintavesien johtamisesta on laadittava erityissuunnitelma rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen sade- ja pintavesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden johdosta on tarpeellista. 17 Lumen varastointi Lumi on varastoitava tontille. Asemapiirroksessa tulee esittää lumitilan vaatima alue tontilla. Lumen varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa naapureille tai kadun käyttäjille. Lumen sulamisvesien osalta on voimassa mitä edellä 16 :ssä on määrätty. Tontille tai jalkakäytävälle taikka sen vierelle kertyneet lumivallit on tarvittaessa poistettava. Lumenkaato on sallittu vain kaupungin osoittamille paikoille. 18 Tontin liikennejärjestelyt Tontin tai rakennuspaikan ajoneuvoliikenne on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Autopaikat on jäsenneltävä istutusten, katosten tai muiden keinojen avulla siten, ettei muodostu suuria yhtenäisiä paikoituskenttiä. Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: - 1 autopaikka liike- ja toimistorakennusten 50 m 2 kerrosalaa kohti - 1 autopaikka kerrostaloasuntoa kohti, muutoin 2 autopaikkaa asuntoa kohti - 1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m 2 kerrosalaa kohti - 1 autopaikka teollisuuslaitoksen kahta työntekijää kohti Pelastuslaitoksen nostokalustolla on oltava vapaa pääsy 3-kerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava opasteita, joista ilmenee pelastustien sijainti. Tämän lisäksi rakennuksen porrashuoneeseen on kiinnitettävä pelastustietä osoittava piirros. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja ja huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet on sijoitettava tontille ja säilytettävä ajokelpoisina ympäri vuoden. 9

10 10 19 Tontin ajoneuvoliittymä Tontille saa rakentaa yhden ajoneuvoliittymän. Tämän lisäksi tontilla saa olla yksi ajoneuvokäyttöön soveltumaton jalankulkuliittymä. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua ja kaupunki puoltaa hakemusta. Maantielle rakennettavista liittymistä päättää Uudenmaan ELY -keskus. Uuden liittymän rakentamiseen on saatava asemakaava-alueiden katuverkossa kaupungin lupa ja maanteillä Uudenmaan ELY keskuksen lupa. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa rakennuspaikalla on oltava tieoikeus. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 5 metriä ja muilla alueilla enintään 8 metriä. Kadun ajoneuvoliittymässä on oltava riittävä ja esteetön näkemäalue molempiin suuntiin 5 metrin etäisyydelle. Rakennukseen on jätettävä kulkuaukko, mikäli tontille ei ole järjestettävissä edellä mainitun mukaista liittymää. Kulkuaukon on oltava vähintään 4 metriä leveä, vapaalta korkeudeltaan vähintään 4,6 metriä ja pituuskaltevuudeltaan se ei saa olla jyrkempi kuin 1:8. Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito kuuluvat tontin omistajalle tai haltijalle. Rakentamisesta katualueella määrää kaupungin yhdyskuntalautakunta. Tontin omistajalle tai haltijalle kuuluu kadun peruskorjauksen yhteydessä myös liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rummun täytyy olla halkaisijaltaan vähintään 300 mm tai muovisena vähintään 250 mm. 20 Aidat, istutukset ja puusto Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus rakentaa tai istuttaa katua vastaan tai tonttien väliselle rajalle aita, ellei asemakaava toisin määrää taikka rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Raja-aidaksi katsotaan korkeuttaan lähempänä rajaa oleva aita. Tonttien väliselle rajalle istutettava aita tai alueen rakentamistapaohjeiden mukaan rakennettava enintään 1,5 metriä korkea kiinteä aita eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mikäli tonttien omistajat tai haltijat asiasta keskenään sopivat. Katua tai muuta yleistä aluetta vastaan rakennettava aita edellyttää aina rakennusvalvontaviranomaisen luvan ja se on rakennettava kokonaan tontin puolelle. Rakennusvalvontaviranomainen voi naapuria kuultuaan antaa luvan aidan rakentamiseen rajalle ilman naapurin suostumustakin tai siitä poiketen, mikäli luvan myöntämistä on pidettävä hakijalle erityisestä syystä tarpeellisena eikä aidasta ole naapurille kohtuutonta haittaa (MRA 82 ). Aidan on materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeuduttava ympäristöön. Aitaa ei ilman erityistä syytä saa rakentaa 2,0 m:ä korkeammaksi. Aidasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapurille, liikenteelle tai kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Katujen risteyksessä tontin viisteettömässä nurkassa aita saa olla enintään yhden metrin korkuinen jalkakäytävän/ajoradan pinnasta mitattuna viiden metrin matkalla tontin nurkasta kumpaankin suuntaan. Korkeus mitataan ajoradan tontin puoleisen ajokaistan keskilinjalta tai milloin kadun ja aidan välissä on jalkakäytävä tai muu kevyelle liikenteelle tarkoitettu väylä, sen kadun puoleiselta reunalinjalta. Liikenteellisen näkemäesteen aiheuttava aita on rakennusvalvontaviranomaisen vaatimuksesta poistettava tai muutettava liikenneturvalliseksi. Rakennetun aidan tukirakenteet on sijoitettava oman tontin puolelle.

11 Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla, ellei asiasta ole naapurin kanssa toisin sovittu. Tontin rajan ylittävän kasvuston poistamisesta säännellään naapuruussuhdelain 8 :ssä (Laki eräistä naapuruussuhteista, 26/1920). Istutettavan aidan korkeudesta katujen risteyksessä on voimassa se mitä edellä on sanottu rakennettavasta aidasta. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin omistajat tai haltijat yhdessä puoliksi, kumpikin tonttinsa puolelta, ellei muuta ole sovittu. Rakennusvalvontaviranomaisen luvalla rakennettavan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa hakija, ellei velvollisuuden muunlaisesta jakamisesta ole sovittu tai jakamiseen toisin ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteesta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei asemakaava-alueella tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos yleiskaavassa on näin määrätty, saa suorittaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää maisematyölupaa. Milloin maisematyölupa puiden kaatamista varten alueen kaavallisen tilanteen vuoksi on tarpeen, voidaan seuraavat toimenpiteet niiden maisemallisten vaikutusten ilmeisen vähäisyyden perusteella tehdä ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa: 1) metsänhoitosuunnitelman mukaiset metsänhoidolliset hakkuut, kun kysymys on puuston harventamisesta tai ylispuiden poistosta 2) rakennetun tontin tonttipuiden kaataminen, kun kyseessä on yksittäisistä, maisemaarvoltaan vähäisistä puista tai tontille pihatöiden yhteydessä istutetuista puistopuista, ellei muista säännöksistä muuta johdu 3) kiireellisissä tapauksissa, milloin yksittäisistä puista voi aiheutua ilmeistä vaaraa ympäristölle. Ennen puiden kaatamista kaupunkiluonnon hoidosta ja tarvittaessa luonnonsuojelusta vastaavat viranhaltijat arvioivat tilanteen ja antavat luvan vaarallisten puiden kaatamiseen. 4) puuston poisto sähkölinjoilla ja niiden suojavyöhykkeillä, milloin se verkoston ympärivuotisen toiminnan turvaamiseksi on välttämätöntä 5) erityisalueilla, kuten Kansallinen Kaupunkipuisto, muut keskeiset puistoalueet sekä Ahvenisto ja Aulanko luonnonsuojelualueineen, kun kysymyksessä on ko. alueen vahvistetun hoitosuunnitelman mukainen toimenpide. 21 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen suurimman korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta, asemakaavoitetuilla alueilla kuitenkin vähintään neljän metrin etäisyydelle rajasta ja kahdeksan metrin etäisyydelle naapurin rakennuksesta. Pistemäisen rakennelman etäisyys rajasta voi rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan poiketa edellä sanotusta. Asemakaavaalueen ulkopuolella sijoituksesta on voimassa mitä tämän rakennusjärjestyksen 27 :ssä rakennuksen osalta määrätään. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan sijoittaa rakennelman tai laitteen edellistä lähemmäksi rajaa taikka rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan. 11

12 Jätehuollon rakennelmien sijoittaminen tontille tai niiden uusiminen edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen luvan lukuun ottamatta pientalotontin yksittäistä roska-astiaa. Näiden rakennelmien turvaetäisyys rakennukseen on yksittäisten roska-astioiden osalta neljä metriä rakennuksen räystäslinjasta, useamman roska-astian rivistö on sijoitettava kuuden metrin etäisyydelle rakennuksen räystäslinjasta ja jätekatokset kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen räystäslinjasta. Palo-osastoinnilla voidaan turvaetäisyys sallia edellä mainittua pienemmäksi. Jätteiden syväkeräysastiat on sijoitettava 4m:n etäisyydelle rakennuksista ja naapurin rajasta ellei naapuri anna suostumustaan sijoittaa niitä tätä lähemmäksi rajaa. Milloin asemakaavassa ei ole talousrakennusten rakennusalasta tai rakennusoikeudesta määrätty erikseen, saa tontille rakentaa kerrosalaan laskematta kokonaisalaltaan enintään 30 m2:n kevytrakenteisen kylmän talousrakennuksen. Näitä talousrakennuksia saa olla tontilla yhteensä enintään kolme ja niiden yhteenlaskettu kokonaisala saa olla enintään 40 m2. Näiden rakennelmien kokonaisalaan luetaan mukaan katokset. Kiinteän tulisijan sisältävän rakennelman rakentaminen on kuitenkin aina luvanvaraista. Rakennuksiin liittyvien lisärakenteiden osalta noudatetaan seuraavaa: 1) Rakennuksen kaikissa lasitettavissa parvekkeissa on käytettävä samaa puitteetonta avattavaa lasitustyyppiä ja yksinkertaista, kirkasta lasia. Parvekerakenteen ja rakennuksen ulkoseinän välinen rako on tiivistettävä. 2) Kaikissa rakennuksen yhteyteen tehtävissä valokatteissa on käytettävä samaa katetyyppiä ja rakennetta ja katteena väritöntä lasia tai muovia. 3) Yksiasuntoisten rakennusten pihajulkisivuille rakennettavat enintään 10 m2 suuruiset valokattein katetut terassit tai rakennusten pihajulkisivuun kiinnitettävät vähäiset ikkunamarkiisit eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. 22 Mastot, antennit ja muut tekniset pylväät Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille. Uudet antennit ja muut vastaavat laitteet on ensisijaisesti pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai kerrostalojen katoille tai muihin valmiisiin korkeisiin rakenteisiin IV RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 23 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella asumiskäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään m 2. Muuhun käyttöön tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m 2. Tämän rakennusjärjestyksen mukaisella suunnittelutarvealueella on varauduttava mahdollisesti tulevan kaavoituksen tarpeisiin. Näillä alueilla asumiskäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään m 2. Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta ja vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan toteuttaa liittymällä alueen yleiseen vesihuoltoverkkoon tai muuhun yhteiseen vesihuoltojärjestelyyn, asumiskäyttöön tarkoitettu rakennuspaikka voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuiten- 12

13 13 kaan alle 2000 m 2. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella rakentamiseen käytetään laajojen peltoalueiden sijasta, metsiköitä, harjujen rinnealueita ja kumpareita. Ensisijaisesti rakentaminen pitää suunnata tukemaan ja täydentämään olemassa olevaa kyläasutusta. Tarvittaessa rakennuspaikka liitetään ympäröivään maisemaan sopivin istutuksin. Jos rakennuspaikka pysyy samana eikä toimenpiteellä lisätä asuntojen määrää ja kyse on asumismukavuuden parantamisesta, saadaan rakennuksen uudestaan rakentamiseen verrattava muutostyö, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen tehdä sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä rakennuspaikasta on määrätty, jos veden hankinta ja jätevesien asianmukainen käsittely on mahdollista. Eläinsuojan, navetan, tallin tms. rakentamista varten rakennuspaikan on oltava eläinten määrän ja jätehuollon kannalta riittävän suuri. Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuspaikan on oltava kooltaan vähintään 2 hehtaaria asemakaavoitettujen alueiden ja oikeusvaikutteisten yleiskaavojen vaikutusalueiden lähialueella, sekä lähellä kyläkeskuksia tai muita asuntorakentamisen tihentymiä. Näillä alueilla eläinsuojat ja muut toimintaan liittyvät rakennukset ja maa-alueet on sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydellä asutuksesta. Tämä ei koske toiminnanharjoittajan omassa käytössä olevaa asuinrakennusta. 24 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueet on esitetty tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa 2. Aluerajaus on tehty niin, että suunnittelutarvealueeksi on rajattu - valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt - valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - alueet, joille kohdistuu selvää rakentamispainetta o Kanta-Hämeenlinna kokonaan o Kaupunginosakeskusten asemakaava-alueiden lievealueet o Pääväylien varret: 3-tie, 10-tie ja 12-tie Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa 10 vuotta tämän rakennusjärjestyksen voimaan tulosta. Rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolon suunnittelutarvealueella (suunnittelutarveratkaisu) ratkaisee erillisessä menettelyssä kaupungin hallintosäännössä määritelty viranomainen (MRL mom.). Rakennettaessa suunnittelutarvealueelle on rakennuslupahakemukseen liitettävä hanketta koskeva suunnittelutarveratkaisupäätös lainvoimaisuusleimalla varustettuna. 25 Rakentamisen määrä ja kerrosluku Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asumiskäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa kuitenkin olla yhteensä enintään 450 m2, vaikka 10 %:n laskusäännön mukaan rakennusoikeudeksi tulisi enemmän. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m2. Mikäli asumiskäyttöön tarkoitetun tontin rakennusoikeus on vähemmän kuin 450 m2, saa rakentamisen enimmäismäärästä asuinrakennukseen käyttää kaksi kolmasosaa.

14 Asuinrakennuksiin liittyvinä saa rakentaa varsinaiseen kerrosalaan kuulumattomia katettuja terasseja ja katoksia enintään 40 % rakennuksen suurimman, yleensä maanpinnan tasossa sijaitsevan kerroksen kerrosalasta, mutta kuitenkin enintään 60 m2 ja talousrakennuksiin vastaavasti enintään 30 %, kuitenkin enintään 30 m2. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen rakennus, johon saadaan sijoittaa yksi asunto. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia enintään 3 kappaletta. Muulle kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä enintään kaksikerroksisia rakennuksia. Erityisestä syystä voidaan sallia yhden kaksiasuntoisen tai kahden samaan pihapiiriin sijoittuvan yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Erityisestä syystä voidaan myös sallia, että samassa pihapiirissä sijaitsevan asumista palvelevan talousrakennuksen kerrosluku on enintään kaksi. Asuinrakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai yksikerroksisessa rakennuksessa ullakon tasolle, mikäli se huomioon ottaen rakennus ja sen soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Muissa rakennuksissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa ainoastaan maanpinnan alapuolelle, maatalouden tuotantorakennuksissa myös ullakon tasolle, mikäli se rakennus ja sen käyttötarkoitus huomioon ottaen on rakennuksessa harjoitettavan toiminnan kannalta välttämätöntä, eikä muista säädöksistä tai määräyksistä muuta johdu. 26 Rakentamisen määrä ja rakentaminen ranta-alueella Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1. ja 2. momentissa tarkoitetulla ranta-alueella sijaitsevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 150 m2. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on vähintään 100 m2, jos 5 %:n laskusäännön mukaan laskettuna rakennusoikeudeksi tulee sitä vähemmän. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen ja yksikerroksisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m2. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kolme yksikerroksista loma-asumista palvelevaa talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 50 m2. Yksittäisen talousrakennuksen kerrosala ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 30 m2. Erityisestä syystä voidaan sallia tilojen sijoittaminen rakennuksen kellarin ja ullakon tasolle edellä mainitun rakentamisen enimmäismäärän puitteissa. Lomarakennuksen kerrosalaan luetaan tässä kaikki sisäkorkeudeltaan yli 1600 mm:n tilat niiden ilmoitetusta käyttötarkoituksesta riippumatta. Lomarakennuksiin liittyvinä saa rakentaa varsinaiseen kerrosalaan kuulumattomia katettuja terasseja ja katoksia enintään 30 % rakennuksen kerrosalasta, kuitenkin enintään 20 m2. Vesistön varrella rantaan rajoittuvan tai enintään 50 metrin etäisyydellä siitä sijaitsevan rakennuspaikan rantaa kohti suuntautuvien rajojen rannanpuoleisten rajapisteiden välimatkan on oltava vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 25 metriä. 14

15 Kerrosalaltaan enintään 25 m2:n saunarakennuksen saa sijoittaa 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien asianmukaisen käsittelyn kannalta on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan. Milloin kyseessä on tämän rakennusjärjestyksen 23 :ssä tarkoitettu rakentaminen rakennusta laajentamatta taikka sen ulkonäköä olennaisesti muuttamatta, saa lomarakennuksen sijainti poiketa edellä määrätystä etäisyysvaatimuksesta, jos se jätevesien käsittelyn kannalta on ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan mahdollista. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla on oltava sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen sopeutumiseen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä on säästettävä tai sinne on istutettava suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. Kiinteistön kaikkien rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään yhden metrin ylävesirajaa korkeammalla. Jos ylävesirajaa ei tunneta, on alimman lattiatason oltava vähintään puolitoista metriä keskivedenkorkeudesta. Alle yhden hehtaarin suuruisille saarille ei saa rakentaa. Venevaja ei saa pääosin ulottua veden päälle ja sen on sopeuduttava ympäristön rakennuskantaan ja maisemaan. 27 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä Rakennuksen etäisyyden toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen suurin korkeus, kuitenkin vähintään viisi metriä. Rakennusta ei saa ilman naapurin suostumusta tai erityistä syytä rakentaa kymmentä metriä lähemmäs naapurin rakennusta (MRA 57 3 mom.). Epätasaisessa maastossa asuinrakennuksen paikkaa määrättäessä, lisätään etäisyyteen rajan ja rakennuksen sijaintipaikan välinen korkeusero siltä osin kuin se on enemmän kuin 1,0 metriä. Rakennusta ei saa sijoittaa ilman Uudenmaan ELY keskuksen lupaa maantien suojaalueelle. Suoja-alue ulottuu moottoritiellä 50 m:n, valta- ja kantatiellä pääsääntöisesti 30 m:n ja alemmalla tieverkolla yleensä 20 m:n päähän ajoradan keskiviivasta. Yksityistiellä etäisyys on vähintään 12 metriä tien keskilinjasta. Suoja-alueen etäisyyden voi tarkistaa tapauskohtaisesti Uudenmaan ELY-keskukselta. V RAKENNUSJÄRJESTYKSEEEN PERUSTUVAT HELPOTUKSET LUVAN- JA ILMOITUKSENVARAISUUDESTA 28 Helpotukset asemakaava-alueella Olemassa olevaan asuntoon kuuluvan tai elinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun yhden, pienehkön, enintään 10 m2:n suuruisen kevytrakenteisen piharakennelman saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, kun se sijoitetaan tontille tämän rakennusjärjestyksen ja alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti. Rakennelman harjankorkeus saa olla enintään 3,5 metriä. Tontille sijoitettavien talousrakennusten asemakaavassa tai edellä tässä rakennusjärjestyksessä sallittua enim- 15

16 16 mäiskokonaisalaa tai -lukumäärää ei saa ylittää. 29 Helpotukset asemakaava-alueen ulkopuolella Lupamenettelyn asemasta muualla kuin maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentin mukaisella ranta-alueella jo olevaan asuntoon liittyvän tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, yhden, kokonaisalaltaan enintään 30 m2:n suuruisen kylmän talousrakennuksen saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mikäli se sijoitetaan rakennuspaikalle tämän rakennusjärjestyksen mukaisesti. 30 Helpotukset ranta-alueella Lupamenettelyn asemasta maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentin mukaisella ranta-alueella rantavyöhykkeen (enintään 100 metriä rantaviivasta) ulkopuolella jo olevaan asuntoon kuuluvan yhden, pienehkön, enintään 15 m2:n suuruisen kevytrakenteisen rakennelman saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mikäli se sijoitetaan rakennuspaikalle tämän rakennusjärjestyksen mukaisesti. 31 Taulukossa osoitetut helpotukset Taulukossa esitetyt toimenpiteet ovat toimenpideluvan- tai ilmoituksenvaraisia taulukon mukaisesti. Näitä vähäisempiin hankkeisiin ei tarvita toimenpidelupaa eikä ilmoituksen tekemistä. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin vaatia ilmoitusmenettelyn piirissä olevalle toimenpiteelle haettavaksi lupaa, jos yleinen etu tai naapurien oikeusturva sitä edellyttää (MRL 129 ). Vesirajalaitteet saattavat taulukossa mainittujen lupamenettelyjen lisäksi vaatia vesilain mukaisen luvan. t = toimenpidelupa, i = ilmoitus asemakaava-alue muu alue ranta-alue Rakennelmat: - leikkimökki enintään 6 m kioski yli 0,5 vuoden ajaksi t t t - käymälä t esiintymislava t i i Yleisörakennelmat: -yleisöteltat ja muut vastaavat siirrettävät t t t rakennukset ja rakennelmat, yli 2 viikon ajaksi Erillislaite: -masto, 20 m (haruksin)- 60m t t t

17 17 -suurehko antenni i - i -varastointisäiliö, alle 10 m 3 t - - -tuulivoimala, alle 60 m t t t -suurehko valaisin pylväs tai vast. i i i Vesirajalaite: -laituri yli 10m ja 15m2 t - t -muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava t - t Julkisivutoimenpide: -julkisivumateriaalin muuttaminen t i i -ikkunajaon merkittävä muuttaminen t i i -vesikaton materiaalin muuttaminen t - - -ulkoseinän tai katon värityksen merkittävä t - i muuttaminen -katukuvaan vaikuttavan markiisin tms. asentaminen t kahden tai useamman asunnon rakennusten takapihojen valokatteet tms. t i i Mainostoimenpide: -muun kuin maantielaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle t - - (yli 5 m 2 :n suuruinen taulu) Aitaaminen -tonttien väliselle rajalle istutettava aita tai enintään 1,5 metriä korkea kiinteä aita Maalämpö -maalämpökaivo tai putkiston rakentaminen asemakaava ja pohjavesialueen ulkopuolelle yli 5000 m2:n suuruisilla rakennuspaikoilla rakennusjärjestyksen 38 edellytyksin - - -

18 18 Rakennusjärjestyksen tässä :ssä mainittujen, ilman lupamenettelyä rakennuspaikalle/tontille rakennettavien talousrakennusten/kevytrakenteisten rakennelmien enimmäismäärä saa olla enintään kaksi. VI TYÖMAAJÄRJESTELYT 32 Rakennushankkeesta tiedottaminen rakennuspaikalla Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tiedotettava tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle kadulta luettavissa oleva työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kuukauden ja aiheuttaa olennaisen muutoksen ympäristössä. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella työmaataulu on pystytettävä, mikäli rakennustyömaa kestää vähintään kolme kuukautta. Työmaataulusta tai -kyltistä pitää ilmetä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen arvioitu rakentamisaika. Omakotitalon ja ranta-asemakaava-alueelle rakennettavan loma-asunnon työmaan kyltiksi riittää 0,3 m x 0,5 m suuruinen kyltti, josta ilmenevät vähintään työn kohde ja rakennuttaja yhteystietoineen. Työmaataulua ei vaadita yksittäisen loma-asunnon, talousrakennuksen tai muun vastaavan vähäisen rakennustyön työmaalle. Loma-asunnon työmaalla kyltti on oltava silloin, kun rakennetaan ranta-asemakaava- alueelle. 33 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla Työmaa on erotettava ympäristöstään tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenneja muita häiriöitä eikä kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurikiinteistön käytölle. Rakennustyömaan varastointi ei saa myöskään kohtuuttomasti rumentaa ympäristöä tai kaupunkikuvaa. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaalla rakennusmateriaalit ja valmisosat on säilytettävä valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla tuettuina ja suojattuina. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat on suojattava työmaa-aikana huolellisesti. Maarakennustöiden yhteydessä ajoneuvojen pyörien mukana tai muutoin yleiselle liikenneväylälle kulkeutunut maa-aines on poistettava viipymättä. Muutoinkin työmaaliikenteen vaurioittamat tai likaamat liikennealueet on korjattava ja puhdistettava viipymättä myös likaavan työn kestäessä. 34 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen Rakentajalle voidaan myöntää hakemuksesta määräajaksi oikeus käyttää kaupungin katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon sekä ajoneuvo- ja erityisesti kevyen liikenteen turvallisesta järjestämisestä ja melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta.

19 Luvassa voidaan asettaa käyttöoikeudelle ehtoja ja hakijan on suoritettava käyttöoikeudesta vahvistetun taksan mukainen maksu. Luvan myöntävä viranomainen voi peruuttaa käyttöoikeuden, rajoittaa sitä tai muuttaa sen ehtoja erityisestä syystä, kuten lupaehtojen noudattamatta jättämisestä. Kaupungin hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen sekä johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen on oltava kaupungin lupa. 35 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen Työmaalla on oltava sen kokoon suhteutetut riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätehuollon on oltava suunnitelmallista huomioiden jätemäärän tavoitteellinen vähentäminen ja jätteen hyötykäyttö. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä viipymättä. VII RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 36 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesihuoltoverkostoihin vesihuoltolain sekä vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston toiminta-alueen ulkopuolella on rakentajan ennen rakennustöihin ryhtymistä varmistuttava siitä, että talousvettä on riittävästi saatavilla ja että vesi täyttää sille lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Liitekarttoihin numero 6 ja 7 merkityillä arseeni- ja radonhaitta-alueilla on rakennuspaikan vesihuolto järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. Jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla ja vedenhankinnan kannalta tärkeällä rantaalueella määrätään tarkemmin tämän rakennusjärjestyksen 54 :ssä. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevedet on käsiteltävä talousjätevesiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) säädetyllä tavalla. Asuinrakennusten jätevesien käsittely ratkaistaan normaalisti rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Yksityistä viemäriä ja sen laitteita koskevalle suunnitelmalle ja toteuttamiselle on haettava rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupa. Muut jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevat määräykset ovat talousjätevesiasetuksessa ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. 37 Jätehuolto Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jäteastiat ja komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät ne aiheuta haju-, terveys- tai ympäristöhaittoja eivätkä palovaaraa. Jätehuolto on järjestettävä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 19

20 Tontin jätehuollon rakennelmien ja säiliöiden sijoituksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä siitä on tässä rakennusjärjestyksessä erikseen määrätty. Jätteiden aluekeräyspisteen perustaminen vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan. 38 Energiahuolto, talotekniikka ja maalämpö Pienkiinteistöjen lämmityskattilassa tai muussa tulisijassa ei saa polttaa sellaista polttoainetta tai muuta ainetta, josta aiheutuu haittaa naapureille tai ympäristölle. Rakennusten savupiiput, lämmityslaitteiden ulkoyksiköt sekä ilmanvaihtolaitteet on suunniteltava ja asennettava siten, että savu- ja poistokaasujen sekä melun leviäminen ympäristöön ei aiheuta haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistöille tai niiden asukkaille. Maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön hyödyntämisessä on putkistoissa lämmönsiirtoon käytettävän aineen oltava sellaista, ettei siitä ole vaaraa pohjavesille ja vesistöille. Lupakäsittelyn yhteydessä on erikseen selvitettävä käytettävän lämmönsiirtoaineen laatu. Lämpöporakaivot on sijoitettava kiinteistölle siten, että niiden toiminnasta ei aiheudu haittaa toisille lämpöporakaivoille tai muille kiinteistöjen maahan sijoitetuille rakenteille tai varusteille. Asemakaava-alueilla tontille sijoitetun lämpöporakaivon saa porata ainoastaan pystysuoraan. Isoilla kiinteistöillä tai useita kiinteistöjä palvelevan lämpöporakaivoryhmän saa näiden kiinteistöjen alueella porata edellä mainittujen etäisyysvaatimusten puitteissa viuhkaksi. Maalämpökaivojen ja maalämmön keruuputkistojen sijainnin vähimmäisetäisyydet ovat seuraavat: - naapurin rajasta 10 m - katurajasta 4 m - yleisen alueen rajasta 6 m - toisesta lämpökaivosta 20 m - porakaivosta 40 m - rengaskaivosta 20 m - rakennuksesta 3 m - vesi- ja viemärijohdoista 5 m VIII JULKINEN ULKOTILA 39 Julkisen ulkotilan määritelmä Julkisella ulkotilalla tarkoitetaan aluetta, joka on asemakaavassa määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. 40 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen ympäristökuvaan sopiviksi. Katu-, tori- ja muulle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta tai haittaavat kadun käyttämistä taikka alueen kunnossa- ja puhtaanapitoa tai heikentävät ympäristökuvaa taikka liikenneturvallisuutta. 20

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS N:o 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 2003 S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS N:o Kv Säännön nimi 1/2003 3.3.2003 Rakennusjärjestys HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 I

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS I LUKU: YLEISTÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

Viittaus: MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/1963

Viittaus: MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/1963 RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 9 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1.6.2001 alkaen Kaupunginvaltuusto 9.4.2001/19

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1.6.2001 alkaen Kaupunginvaltuusto 9.4.2001/19 NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 2004 KÄRSÄMÄEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS... SISÄLLYSLUETTELO... I LUKU: YLEISTÄ... 1 1 Tavoite... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Rakentamistapaohjeet... 1 II LUKU: LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. 1 Soveltamisala. 2 Rakennusvalvontaviranomainen. 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus

SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. 1 Soveltamisala. 2 Rakennusvalvontaviranomainen. 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus 4 Suunnittelutarvealue 5 Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Kaupunginvaltuuston 18.12.2001 128 hyväksymä Voimassa 1.2.2002 alkaen

OULAISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Kaupunginvaltuuston 18.12.2001 128 hyväksymä Voimassa 1.2.2002 alkaen OULAISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston 18.12.2001 128 hyväksymä Voimassa 1.2.2002 alkaen 1 SISÄLLYSLUETTELO I LUKU: YLEISTÄ... 3 1 Tavoite... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Rakentamistapaohjeet...

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt..200_ 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 3 KATSELMUKSET

Lisätiedot

HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002

HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002 HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002 I LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen 4 Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS...3

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1 HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 5 YMPÄRISTÖTOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2002 Hyväksytty kaupunginvaltuusto 26.11.2001/101 Voimaantulo 1.1.2002 1. Soveltamisala ja viranomaiset

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 HAUSJÄRVEN KUNA RAKENNUSJÄRJESYS 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Sisällys 1. Soveltamisala ja viranomaiset 1.1 Soveltamisala..1 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen..1 2. Lupajärjestelmät 2.1 Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston 22.10.2001 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 18.6.2007 hyväksymä muutos NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO I LUKU: YLEISTÄ... 5 1 Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo I LUKU: YLEISTÄ 5. 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 5 2 Rakentamistapaohjeet 5 II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 5

Sisällysluettelo I LUKU: YLEISTÄ 5. 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 5 2 Rakentamistapaohjeet 5 II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 5 Sisällysluettelo I LUKU: YLEISTÄ 5 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 5 2 Rakentamistapaohjeet 5 II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 5 3 Suunnittelutarvealue 5 4 Rakennuspaikka 5 5 Rakentamisen

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 30.1.2002 Voimaantulo 1.2.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...3 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...3 2.1

Lisätiedot

PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015

PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015 VESILAHDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS HYVÄKSYTTY VESILAHDEN KUNNANVALTUUSTOSSA 27.09.2004 36 PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015 I

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä

PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä Voimaantulo 1.6.2002 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1. Soveltamisala 2 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen 2 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Kaustisen kunta Rakennusjärjestys

Kaustisen kunta Rakennusjärjestys Kaustisen kunta Rakennusjärjestys 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys

Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys I LUKU: YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin rakennusjärjestys 1 04 01

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin rakennusjärjestys 1 04 01 RAUMAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 30.3.2009 Voimaantulopäivä 3.4.2009 I LUKU YLEISTÄ 1 Tavoite Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS. Liite 7 valtuuston 28.4.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 28 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA

RAKENNUSJÄRJESTYS. Liite 7 valtuuston 28.4.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 28 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Liite 7 valtuuston 28.4.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 28 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuusto on hyväksynyt 28.4.2014 Voimaantulo 1.6.2014 Ympäristölautakunta 11.3.2014 13

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Valtuusto 18 / 06 2001 45 Voimaantulo: 1. 7 2001 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT Maankäyttö-

Lisätiedot

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Tekninen lautakunta 17.02.2005 Kunnanhallitus 21.02. 2005 Kunnanvaltuusto 09.03.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 1.1 SOVELTAMISALA 1 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien

Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien PERUSTELUT 1. Yleinen osa Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille entistä laajemmat mahdollisuudet hoitaa ympäristöään koskevaa suunnittelua

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan MRL:n 202 :n mukaisesti kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman. PAIMION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA

SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ 1 SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys,

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010

RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010 KOKEMÄEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden

Lisätiedot

Kurikan kaupungin rakennusjärjestys

Kurikan kaupungin rakennusjärjestys 1 (12) Kurikan kaupungin rakennusjärjestys Sisällysluettelo 1. Soveltamisala ja viranomaiset 2. Lupajärjestelmät 1.1 Soveltamisala 1.2.Rakennusvalvontaviranomainen 2.1 Talousrakennuksen luvan-/ ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 29.3.2010 14 Voimaantulo: 4.5.2010 KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuuston hyväksymä 25 päivä kesäkuuta 2002. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. sivu

RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. sivu RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Luku YLEISTÄ RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ JA RAKENNUSVALVONNAN ORGANISAATIOSTA 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 4 2 Soveltamisala 4 3 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2.

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015. Ympäristölautakunta 20.10.2015

PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015. Ympäristölautakunta 20.10.2015 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015 Ympäristölautakunta 20.10.2015 Saadun palautteen perusteella on rakennusjärjestysluonnokseen tehty tarkennuksia

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2001 Suomenniemi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002

RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002 RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002 HUMPPILAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala 1.2 Viranomaiset 1.3 Päätösvallan siirto 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuuston hyväksymä 25.2.2010. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys

KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 (12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE - Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 0 PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Sisällysluettelo 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 2. LUVANVARAISUUS 1 2.1 Talousrakennuksen luvanvaraisuus 2 2.2 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Rakennuksen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen

Rakennuksen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen 1 LUONNOS 22.02.2007 Sisällys: I LUKU Yleistä 1 Soveltamisala 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 Rakentamistapaohjeet II LUKU Lupajärjestelmät 4 Vajat ja muut rakennelmat 5 Aidat ja tukimuurit 6 Julkisivutoimenpiteet

Lisätiedot

SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS,

SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS, 1 SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS, 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.4.2010 37 Voimaantulo 1.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1 SOVELTAMISALA 2 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1 SOVELTAMISALA 2 1.2 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ 2 1.3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2 2 LUPAJÄRJESTELMÄT 2 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN

Lisätiedot

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo:

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo: 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITE, SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 TAVOITE. 1.2 SOVELTAMISALA.. 1.3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 1.4 RAKENTAMISTAPAOHJEET.. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALONRAKENNUKSEN LUVAN-

Lisätiedot

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Kaupunginhallituksen 2.10.2001 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 6.11.2001 hyväksymä Sovelletaan 13.1.2005 lukien. YLEISTÄ 1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja maankäyttö-

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien

Lisätiedot

Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESTYS

Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESTYS Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESYS KARVAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 29/1/2003 10 Voimaantulo Päätöksen lainvoimaisuudesta 1. SOVELAMSALA JA VRANOMASE 1.1 Soveltamisala Maankäyttö-

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 152/11/1120/2006 MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennuslautakunta 28.2.2007, 16 ja 3.5.2007 28 Kunnanhallitus 11.06.2007, 126 Kunnanvaltuusto 18.06.2007, 26 RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO MIEHIKKÄLÄN

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys

Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys Sivu 1 / 10 Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien

Lisätiedot

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016.

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Rautalammin kunnan rakennusjärjestys Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Sisällysluettelo Tavoite....................................................... 4 Tavoite.........................................................

Lisätiedot

1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012

1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012 1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012 Sisällysluettelo ESPOON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS... 3 I LUKU YLEISTÄ... 3 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä... 3 2 Rakentamistapaohjeet...

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestyksen valmistelutyöryhmän ehdotus 28.10.2010 Kaupunginhallitus muuttanut 21.12.2010 Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.3.2011 Valtuusto hyväksynyt 23.3.2011

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys. Luonnos 23.1.2014

Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys. Luonnos 23.1.2014 Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys Luonnos 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. LUKU YLEISTÄ... 1 1 Tavoite... 1 2 Tehtävä... 1 3 Rakennustapaohjeet... 1 2. LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA...

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET ------------------------------------- 1 1.1 SOVELTAMISALA --------------------------------------------------------- 1 1.2

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

Nykyinen rakennusjärjestys 3.3.2008 muutokset nykyiseen RJ:een Huomautukset, perustelut muutokselle. Sisällys MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET:

Nykyinen rakennusjärjestys 3.3.2008 muutokset nykyiseen RJ:een Huomautukset, perustelut muutokselle. Sisällys MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET: KUOPION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2012 luonnos 17.6.2011 rakennusjärjestyksen valmistelu: 15.11.2010 562 kaupunginhallituksen päätös perustaa rakennusjärjestystyöryhmä 24.3.2011 rakennusjärjestystyöryhmän

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys. Luonnos 27.1.2014

Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys. Luonnos 27.1.2014 Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys Luonnos 27.1.2014 Sisällysluettelo 1. LUKU YLEISTÄ... 1 1 Tavoite... 1 2 Tehtävä... 1 3 Rakennustapaohjeet... 1 2. LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA...

Lisätiedot

4 Rakennusoikeus tonteilla joilla sitä ei ole osoitettu asemakaavassa

4 Rakennusoikeus tonteilla joilla sitä ei ole osoitettu asemakaavassa KEMPELEEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kvalt 31.1.2002 Voimaantulo: 1.2.2002 I LUKU: YLEISTÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita,

Lisätiedot

Urjalan kunnan rakennusjärjestys

Urjalan kunnan rakennusjärjestys Urjalan kunnan rakennusjärjestys 1. Soveltamisala ja viranomaiset Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista kokevien säädösten ja

Lisätiedot

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonta ja lupamenettely Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonnan lainsäädännöllinen perusta Maantielain 52, tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008 Mynämäen kunta Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä

Lisätiedot

MAANINGAN KUNTA. Rakennusjärjestys 2010

MAANINGAN KUNTA. Rakennusjärjestys 2010 MAANINGAN KUNTA Rakennusjärjestys 2010 SISÄLLYSLUETTELO Määritelmät ja lyhenteet I II III IV V VI YLEISTÄ 1 Tavoite 2 Soveltamisala 3 Rakennusvalvontaviranomainen 4 Rakentamistapaohjeet 5 Rakennuksen suunnittelijat,

Lisätiedot

Rakennuksen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen

Rakennuksen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen 1 Pälkäneen kunnanvaltuusto 21.6.2010, 19 Sisällys: I LUKU Yleistä 1 Soveltamisala 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 Rakentamistapaohjeet II LUKU Lupajärjestelmät 4 Vajat ja muut rakennelmat 5 Aidat ja

Lisätiedot

Tämän rakennusjärjestyksen 4 :n 1 mom 1. kohdan mukaisilla alueilla on rakennuspaikan vähimmäiskoon oltava 5000 neliömetriä.

Tämän rakennusjärjestyksen 4 :n 1 mom 1. kohdan mukaisilla alueilla on rakennuspaikan vähimmäiskoon oltava 5000 neliömetriä. V A M M A L A N K A U P U N G I N R A K E N N U S J Ä R J E S T Y S 1. luku Yleistä 1 Tavoite Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä

Lisätiedot