Ekologisen rakentamisen esimerkkikohteet Vaasassa ja Helsingissä. Matkakertomus
|
|
- Iivari Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ekologisen rakentamisen esimerkkikohteet Vaasassa ja Helsingissä Matkakertomus /2002
2 EKOLOGISEN RAKENTAMISEN ESIMERKKIKOHTEET VAASASSA JA HELSINGISSÄ Matkakertomus tehdyltä tutustumismatkalta Kaisa Kerätär Lassi Kalleinen Liisa Kääriä-Fischer Veli-Matti Hyyrynen
3 2 (6) TUTUSTUMINEN EKOLOGISEN RAKENTAMISEN KOHTEISIIN VAASASSA JA HELSIN- GISSÄ Osallistujat: Liisa Kääriä-Fischer, Oulun kaupunki Marketta Karhu, Oulun kaupunki Veli-Matti Hyyrynen, Oulun Vesi Jukka Sorvisto, PSV-Maa ja Vesi Oy (24.10) Mika Seppänen, Ympäristötarmo Ari-Pekka Huhta, Oulun yliopisto Lassi Kalleinen, Oulun yliopisto Tuomas Kauppila, Oulun yliopisto Janne Karjalainen, Oulun yliopisto (24.10) Heli Virkkunen, TKK (25.10) Jukka Jormola, SYKE, Hki (25.10) Kaisa Kerätär, SYKE, Oulu Torstai Vaasan kaupungin maisema-arkkitehti Jorma Panu esitteli päivän aikana Onkilahden kunnostuskohteen sekä Gerbyn ja Metsäkallion asuinalueet. Katurakennusinsinööri Markku Litmanen sekä projektisihteeri Riikka Pajuoja esittelivät Vital Vaasa hanketta. Onkilahden alueen kunnostussuunnittelu käynnistyi noin 10 vuotta sitten. Tälle entiselle merenlahden, nykyisen Vaasan kaupungin kupeessa merestä kuroutumassa olevan järven alueelle on johdettu Wärtsilän tehtaalta lauhdevesiä ja myös kaupunkialueen sade- ja hulevesiä. Kunnostuksen yhteydessä ruoppausmassoista on muotoiltu rantavyöhykkeelle n. 10 ha:n puistoalue, joka toimii lähialueen asukkaiden ulkoilu- ja virkistysalueena. Pohjan sedimentit sisälsivät mm. lyijyä ja arseenia, mutta ei siinä määrin etteikö massoja olisi voitu läjittää ranta-alueelle. Onkilahden vesisyvyys on nykyisin n. 2 m, ja veden laadun parannuttua alueelle nousee myös kalastoa. Rannat on kivetty, mutta niillä ranta-alueilla, joilla kiveys on vaurioitunut, on muodostunut luontainen kapea kasvillisuusvyöhyke. Kunnostus maksoi noin 10 milj. mk ja siitä vastasivat Vaasan kaupunki ja Wärtsilä. Gerbyn asuinalueen rakentaminen alkoi 1980-luvulla, ja asukkaita tällä omakotialueella on noin Kunnallistekniikka alueella on toteutettu ns. kevyenä versiona eli on hyödynnetty maaston ominaisuuksia sen rakentamisessa ja mm. rakennettu painanteet sadevesille, paikoitellen myös sadevesiviemäröintiä, joista vedet kulkeutuvat edelleen puistoissa oleviin lampiin. Katujen ylijäämämassat käytettiin polkujen rakentamiseen. Asuinrakentaminen on keskitetty rinteisiin, kun taas puistot ym. viheralueet on sijoitettu korkeimpiin ja alavimpiin kohtiin. Jorma Panun mukaan keskeistä alueen suunnittelussa oli ollut Täyttöalueiden, vesiaiheiden ym. erikoiskohteiden sisällyttäminen kaavaan Tonttien omistajille annettu ohjeisto tontin alkuperäisen luonnon säästämiseksi ja luonnonmukaisen rakentamisen menetelmistä mm. vesiaiheiden ja polkujen rakentaminen ennen asuinrakentamista, jolloin niille saatiin asukkaiden hyväksyntä helpommin kuin jos ne olisi toteutettu jo valmiille asuinalueelle
4 3 (6) Kuva 1. Gerbyn asuinalueelle rakennettu lampi, johon sade- ym. vedet valuvat läheisiltä pihoilta, puistosta sekä kaduilta (kuva: Lassi Kalleinen). Metsäkallion alueen asuinrakentaminen on vasta käynnistynyt ja ensimmäiset omakotitalot ovat alueelle vasta kohoamassa. Tätä ennen alueen puustoa on harvennettu reippaasti ja kadut tehty reilusti kallioon leikkaamalla. Katujen tasauslinjaus on tullut liian alas, sillä maastomallin tulosta ei oltu käyty tarkistamassa maastossa. Tästä syystä massoja on pitänyt siirtää runsaasti, mikä on tullut maksamaan paljon, ja tulos on todennäköisesti epäesteettisempi kuin jos olisi rakennettu maaston ominaisuudet huomioiden. Myös Metsäkalliossa maiseman korkein ja alavin vyöhyke oli jätetty rakentamatta: ylös vedenjakajalle on kasattu täyttömaita ja alas on suunniteltu tehtäväksi vesialue/purosysteemi. Jorma Panu uskoi, että sadevesien kokoaminen luonnonmukaisella tavalla onnistuu myös Metsäkallion alueella. Retken osanottajat arvelivat, että alueen pihojen viherrakentamistyöt voivat olla työläs urakka tulevaisuudessa (alkuperäinen puusto paljolti poistettu, tonttimaa karua ja avointa kalliota ja lohkareikkoa, irtainta maata ja suojaavaa kasvillisuutta vain vähän). Vital Vaasa hanke on Vaasan kaupungin teknisen viraston vetämä kolmivuotinen projekti (v ), jossa on keskitytty kaupunkialueen sadevesikierron elvyttämiseen. Hankkeen yhteydessä on selvitetty eri menetelmiä, joiden avulla kaduilla virtaavat sade- ja hulevedet imeytetään maahan tai puhdistetaan pienimuotoisissa kosteikoissa tai uudella kaivotekniikalla. Kuva 2. Vital Vaasa hankkeessa johdetaan kattovesiä kivettyjä ojia myöten altaaseen, jossa vedet puhdistuvat, haihtuvat tai suurilla virtaamilla päätyvät ylivuotoputkea pitkin viemäriin (kuva: Lassi Kalleinen). Toteutusalue sijaitsi erään Vaasan keskustassa sijaitsevan korttelin alueella ja kokeilussa olivat ollut mm. seuraavia menetelmiä ja tekniikoita: Katuosalle oli rakennettu vettä läpäisevää asfalttia sekä imeytetty vettä kadulta viheralueelle
5 4 (6) Vettä johdettiin kivettyjä ojia pitkin imeytysaltaaseen, johon oli myöhemmässä vaiheessa tarkoitus istuttaa kuivuutta ja myös tulvaa kestävää kasvillisuutta veden puhdistusta varten. Imeytysaltaaseen oli rakennettu ylivuotoputki, josta vettä virtasi runsaimmilla sateilla viemäriverkostoon Ojiin oli rakennettu pieniä korotuksia, joiden vuoksi vesi virratessaan kuohui ja samalla ilmastui Katuosalla oli myös käytetty ruotsalaisten suosimaa menetelmää eli soran alle sijoitettavaa muovikennostoa, jolloin vesi imeytyy katurakenteen läpi Sadevesien puhdistamiseen oli kehitetty uudentyyppinen kalkkikaivo Litmasen ja Pajuojan mukaan kaupunkivesien paras puhdistusmenetelmä on kosteikkopuhdistus, joka lyö kirkkaasti laudalta suodatus- tai muut tekniset ratkaisut. Avo-ojien ja painanteiden käyttö on suositeltavaa, mutta syvällä maassa (1,5 m) vedet tulisi kuitenkin johtaa putkistoon. Imeytysaltaan toimii tehokkaasti, kun sen koko on vähintäänkin 2 % valuma-alueen pinta-alasta. Perjantai Perjantaiksi ryhmä siirtyi Helsinkiin, missä Helsingin kaupungin rakennusviraston puistotyönjohtaja Jukka Toivonen ja konsultti Pirjo Laulumaa esittelivät Vuosaaressa tehtyjä elinympäristöjen rakentamistöitä, Punakivenpuiston ekologista puistorakentamista sekä Roihuvuoren japanilaistyyppistä puistoa. Iltapäivällä SYKEn maisema-arkkitehti Jukka Jormola esitteli Viikin asuntoalueen luonnonmukaista sade- ja hulevesirakentamista. Vuosaaren entinen kaatopaikka ja täyttömäki on 1980-luvulta lähtien ollut ns. palauttavan ekologian kokeilualueena ja erilaisten niittyjen ja avoimien elinympäristöjen rakennuskohteena. Tavoitteena on ollut saada aukeaa, avonaista elinympäristöä vaihtoehtona perinteiselle viher- ja puistorakentamiselle. Erikoisalue on aikoinaan saatu sisälle kaavaan, mikä on mahdollistanut alueen suunnittelun tavoitteen mukaisesti. Kustannuksista on tähän saakka vastannut Hgin kaupunki (n /vuosi). Nyt on haettavana EU-rahaa ja vuosibudjettikin on silloin suurempi. Jatkossa on tarkoitus siirtää satamatyömaan alta vanhan metsän pintakerros maaeliöstöineen, kasveineen ja siemenpankkeineen alueelle. Kuva 3. Jukka Toivonen kertoo värikkäästi Vuosaaren ketojen ja niittyjen rakentamistyöstä. Kasvien lisäksi on istutettu myös kiviä ja kantoja! (kuva: Lassi Kalleinen). Toivonen ja Laulumaa painottivat seuraavia seikkoja tämäntyyppisissä hankkeissa: Läjitettävien maiden sijoittelu lähtee siitä mitä kasveja alueelle halutaan ja sijoittelu tulisi suunnitella mahdollisimman alkuvaiheessa Kaivukohteista valikoidaan sopivat maat eli pintamaa ja sen alla oleva maakerros, jotka siirretään suoraan semmoisenaan. Eri maakerroksia ei sekoiteta eikä ns. raakamaata (=ei sisällä mikrobistoa) tuoda alueelle. Huomattavaa on, että vuoden varastoinnin jälkeen pintamaakin muuttuu raakamaaksi.
6 5 (6) Osa istutetuista kasveista saadaan sopimusviljelijöiltä ja osa kasvillisuudesta on peräisin maaperän siemenpankista. Ei-toivotut kasvilajit poistetaan kitkemällä ja 3-4 kertaa kesässä tapahtuvilla niitoilla Alueen pienilmasto saadaan suotuisaksi istuttamalla kiviä, kantoja ja tuomalla lahopuita alueelle. Alueen rakentamisessa ja hoidossa otetaan huomioon kaikki mahdollinen biokemiallinen, mikrobiologinen ja biologinen tietous Maansiirtourakoitsijalta vaaditaan HYVIN paljon, jopa taiteellista silmää ja etenkin innostunutta otetta Punakivenpuisto Vuosaaressa oli vielä 1970-luvulla perinteinen puistoalue siisteine nurmikkoineen ja istutuksineen. Uusi hoitotapa otettiin käyttöön 1980-luvulla, ja tavoitteena on ollut saada nurmikot kukkaniityiksi ja kaivetun ojan ympäristö luonnonmukaiseksi vesi- ja ranta-alueeksi. Alueelle on siirretty ja kylvetty niittykasveja ja teetetty taimia sopimusviljelijöillä. Lisäksi 4H-järjestön kautta on saatu kerättyä tarvittavia siemeniä. Niitoilla ohjataan alueen lajistoa, ja kesän aikana niitetään useampia kertoja, ja työ suoritetaan ei kaikkia lajeja niittäen vaan valikoidusti. Purolle oli tuotu luonnonkiviä, uomaa oli varovasti muotoiltu ja turha puusto oli kaadettu pois. Puron reunalle istutetun lehtometsän annetaan kasvaa ensin vuotta ennen kuin aletaan rakentaa kenttäkerrosta eli tuomaan sille lehdolle tyypillisiä ruohovartisia- ym. kasveja. Vesiaiheen suunnittelu oli tehty maastossa lumeen piirtäen eikä paperille, kertoi Toivonen! Roihuvuoren japanilaistyyppinen puisto on palkittu vuonna 1998 Vuoden ympäristörakennepalkinnolla. Alueen suunnittelusta on vastannut pitkälti Jukka Toivonen, loppuvaiheessa mukana oli myös maisema-arkkitehti Veisterä. Puiston rakentamisessa keskeinen ajatus on ollut tuoda esiin ja korostaa alueen luontaista maastorakennetta, mm. kalliopintaa, jota on kaivettu esiin ja korostettu varovasti. Myös alueen alkuperäinen kasvillisuus, männyt, pihlajat ja katajat ovat arvokkaasti esillä, ja niiden rinnalla on istutettuina japanilaista kasvillisuutta, mm. rusokirsikkaa, kuunliljoja ja neidonhiuspuita eli ginkoja. (lue netistä lisää tästä aiheesta Viikin asuinaluetta on alettu rakentaa 1990-luvun lopulla ja asuntorakentaminen jatkuu vielä nykyisinkin. Kyseessä on avoimeen peltomaisemaan rakennettu kerros- ja pientaloalue, jonka reunalla virtaa Viikinoja uudessa luonnonmukaisessa uomassaan. Kuva 4. Viikissä kerrostalojen asukkailla on pihallaan omia puutarhapalstoja. Kasteluvedet saadaan pumppaamalla kaivosta sinne johdettuja katto- ja hulevesiä (kuva: Lassi Kalleinen). Rakentamisen lähtökohtana Viikissä on ollut ekologisuus eli sadevesien johtaminen on pyritty hoitamaan sadevesipainanteisiin taikka kaivoihin, joista ne ovat edelleen käytettävissä vaikkapa puutarhapalstojen kasteluun. Sadevesien imeytyksessä oli käytetty myös sorasalaojia ja kivipesiä sadevesikourujen alla. Viikinoja oli aiemmin ollut suora pelto-oja nykyisen asuinalueen kohdalla. Uoma oli siirretty uuteen kohtaan, ja rantaan oli muotoiltu loiva tulva-alue. Rantavyöhykkeelle oli istutettu kosteikkokasvillisuutta, jonka avulla kaduilta ja perustuksista ojaan johdetut vedet puhdistuvat. Putkista
7 6 (6) vedet saattoivat ensin kulkeutua pieneen laskeutusaltaaseen (kuva 5) ja vasta sitten eteenpäin ojaan. Ryhmän jäsenet panivat merkille mm. seuraavia seikkoja: Eri kiinteistöillä vesien johtaminen oli järjestetty hyvin erilaisilla ratkaisuilla, osa taloista oli selvästi satsannut enemmän suunnitteluun ja rakentamiseen, osa oli tyytynyt soveltamaan luonnonmukaisia vesienkäsittelymenetelmiä vain pintapuolisesti Osa pihoista kaipasi selvästi viimeistelyä eli sadevedet oli pyritty keräämään mutta ojastot saattoivat viettää mikä minnekin Kuva 5. Viikissä hulevesiä ohjataan laskeutusaltaan kautta Viikinojaan. Kosteikkokasvillisuus on tehokas vesienpuhdistaja (kuva: Veli-Matti Hyyrynen)
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotBiopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2
1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen
LisätiedotHienon asuinalueen muodostuminen
Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan
LisätiedotTekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotPalomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut
Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro. 8528 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma Donna id: 1435805 Infran hankenumero: 4044918 Tampereen Infra Pekka Heinonen Tampereen Infra
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotPorttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotS-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net
Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:
LisätiedotLIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia
Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...
LisätiedotHULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY
TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen
LisätiedotEsittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa
Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,
LisätiedotHulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotHULEVESISELVITYS Putaan Pulla Oy Sepäntie 2 Martinniemi
1 HULEVESISELVITYS Putaan Pulla Oy Sepäntie 2 Martinniemi 1. JOHDANTO Kohde sijaitsee Martinniemessä. Etelässä kohde rajoittuu maisemaltaan peltoalueeseen, lännessä Putaankyläntiehen, pohjoisessa Sepäntiehen
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotMATKUSNIEMI SUUNNITTELU- JA RAKENTAMIS- TAPAOHJEET
Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus MATKUSNIEMI SUUNNITTELU- JA RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 7.3.2016 SISÄLTÖ: 1 YLEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET 2 SUUNNITTELUN OHJAUS 3 KERROSLUKU
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotViisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys
TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
LisätiedotKATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN
KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN Satu Järvinen, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy JUONI Esitys pohjautuu Likaantuneet maat -työryhmän teettämään raporttiin:
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotEkosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK
Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK 28.9.2017 Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa taustatietoa suunnittelijoille Helsingin kaupungin rakennusviraston
LisätiedotHulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa. Kehittämisstrategia. Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala
Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa Kehittämisstrategia Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala 28.11.2013 Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa, kehittämisstrategia
LisätiedotVAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011
VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely
LisätiedotHulevedet ja maankäytön suunnittelu
Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket
Lisätiedotlmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa
lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotPAPPILANMÄEN JA MYLLYMÄEN ALUEIDEN VERKOSTOSANEERAUS 2-alue. Tiedotustilaisuus Informationstillfälle
PAPPILANMÄEN JA MYLLYMÄEN ALUEIDEN VERKOSTOSANEERAUS 2-alue Tiedotustilaisuus Informationstillfälle 25.10.2018 Porvoon vesi Toimitusjohtaja Elina Antila Projektipäällikkö Riitta Silander-Lönnström Suunnittelupäällikkö
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotJyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3
Jyväskylän asuntomessut Mallipiha, tontti / - Vihertehokkuus, - Piharakentamisen kustannusarvio - P- +,, +, (+.) +, (+.9) +, (+,) Korotetut istutusaltaat +, (+,), +, TI +,9 (+,) Grillikatos Kivituhka Tomutus-
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotKORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotEspoon hulevesien hallinta
Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun
LisätiedotHonkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta
HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO
HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotKaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa
Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa UUMA2-vuosiseminaari 14.9.2016 Laura Yli-Jama Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto MAAPERÄN, YLIJÄÄMÄMAIDEN JA SIVUTUOTTEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ
LisätiedotLuonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki
Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS
RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä
LisätiedotVIHERTEHOKKUUS GREEN FACTOR. Ohje suunnittelijoille
VIHERTEHOKKUUS GREEN FACTOR Ohje suunnittelijoille 11.5.2012 Jyväskylän kaupunki Sisällysluettelo Esipuhe.. 3 1. Yleistä vihertehokkuudesta.. 4 2. Vihertehokkuuden laskeminen pihasuunnitelmasta.. 5 3.
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotTOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN
TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin
Lisätiedotkaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5
8 9 7 90 90 y 90 Matkuksentie 9 7 0 0 0 0 0 0 00 j jup- + 7. VL 8 luo- 8 8 7 7 +.0 0 0 +.0 9 TK- pp 9 9-990- 8 +.0 7 etä-= NEULALAMPI RATAPUISTO 7000 VL PIONEERI- PUISTO 8 e=0. hule-ohje as-= ap/0km ap/00tm
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotPARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI
MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotSUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE
SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotViheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012
TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotJONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Rose-Marie Backström Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.3.2016 JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS Päivämäärä 2.3.2016 Laatija Nathan Gaasenbeek
LisätiedotSAMPO 3 Päivittäistavarakaupan tontti Ensimmäinen tarjoustenjättöaika
SAMPO 3 Päivittäistavarakaupan tontti 26-174-1 Ensimmäinen tarjoustenjättöaika 13.5-14.6.2013 1 TONTTIEN SIJAINTI Sampo 3 alue sijaitsee n. 6,5 kilometriä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta lounaaseen.
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotHulevesiallas case Espoon Ringside Golf
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen
LisätiedotJÄTEVESIJÄRJESTELMÄT
SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä
LisätiedotGREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti
GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti viherpolitiikan toimenpide periaatteen osana 12/2012 valmistui maisema-arkkitehtuurin diplomityö (Marja Pelo): Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä diplomityössä
LisätiedotUIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA
KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotHAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121
LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU
LisätiedotRakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.
Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3
LisätiedotTSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010
TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotKOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE
KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE Kaivettu pilaantuneita maita vuosina 2007-2017 350 000 300 000 311 006 316 762 306 864 299 443 280 191 250 000 265 110 263 510 t/a 200 000 171 053
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotAlueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö alueen kasvupaineisiin sen arvoja turmelematta.
Lohiniemenranta sijaitsee historiallisesti merkittävällä huvila- ja virkistysalueella, jota ollaan rakennettu viime vuosina voimakkaasti asuinalueen suuntaan. Alueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö
LisätiedotUutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta
Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Jukka.jormola@ymaparisto.fi jjormola@gmail.com Vesistökunnostusverkoston
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotHulevedet ja kunnallistekniikan rakentaminen Suurpellossa Espoossa SYKE
Hulevedet ja kunnallistekniikan rakentaminen Suurpellossa Espoossa SYKE 21.10.2008 TEEMOINA: Luonto & kulttuuri Puisto keskellä kaupunkia, kaupunki keskellä luontoa Uniikki puistokaupunki 325 ha 180 ha
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 486 244 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotKARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
LisätiedotMaisemarakenne kaavoituksessa
Maisemarakenne kaavoituksessa Esityksen sisältö 1. Maankäytön suunnittelusta 2. Maisemarakenne analyysimenetelmä ja keskeinen teoria 3. Case Yttersundomin maankäyttöselvitys VAMK opinnäytetyö 4. Vaasan
LisätiedotHulevedet hallintaan Lahdessa
Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.
Lisätiedot