PSCAD simulointiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PSCAD simulointiohjelma"

Transkriptio

1 Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen, Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen PSCAD simulointiohjelma Käytön perusteet Versio 2.0

2 Alkusanat Tämä opas on tarkoitettu erityisesti uusille PSCAD-simulointiohjelman käyttäjille ja se soveltuu sekä itseopiskeluun että erilaisten kurssien oppimateriaaliksi. Tavoitteena on ollut esittää havainnollisesti vaihe vaiheelta ohjelman eri toiminnot ja samalla opastaa lukijaa tämän vaativan työkalun käyttöön liittyvissä asioissa. Oppaassa keskitytään nimenomaan käytön perusteisiin. Pääasiassa tämä tarkoittaa tutustumista ohjelman käyttöliittymään ja simulointimallin laatimisessa käytettäviin työtapoihin. Oletuksena on että, että lukijalla on kokemusta Windowspohjaisten ohjelmien käytöstä. Tämän vuoksi normaaleja perustoimintoja (esim. tiedoston avaus ja tallennus) ei käsitellä yksityiskohtaisesti. Koska kyse on nimenomaan sähkövoimajärjestelmien simulointiin tarkoitetusta työkalusta, oletuksen on myös, että lukija tuntee ainakin sähkötekniikan erityisesti vaihtovirtapiirien perusteet. Ohjelman tehokas käyttö edellyttää kuitenkin kaikkien sähkövoimajärjestelmissä käytettävien laitteiden tuntemista. Tämä on toinen versio erityisesti PSCAD versiota 4 varten tehdystä oppaasta ja erona ensimmäiseen versioon verrattuna ovat lähinnä PSCAD:in uusimman päivityksen version 4.1 sisältämät uudet ominaisuudet. Tämä opas perustuu aiemmin PSCAD versiolle 3 tehtyyn oppaaseen. Uuden ohjelmaversion myötä PSCADohjelman käyttöliittymä on kuitenkin merkittävästi muuttunut, minkä vuoksi vain osa versiolle 3 tehdyn oppaan aineistosta oli käyttökelpoista. Myös oppaan nimeä on hieman muutettu tässä yhteydessä, sillä ohjelman nimestä on jätetty pois simulointikoneen nimi, EMTDC, mikä on ollut myös tämän ohjelmistotoimittajan käytäntönä uusimmassa ohjelmistoon liittyvässä materiaalissa. Koska ohjelmisto ja siihen liittyvä lähdemateriaali on poikkeuksetta englanninkielistä, olemme tämän teoksen myötä joutuneet määrittelemään suomenkielisiä vastineita useillekin termeille. Kommentteja käännösten toimivuudesta ja etenkin parannusehdotuksia otammekin mielellämme vastaan kaikilta lukijoilta. Vaasassa Tekijät

3 TEKIJÄNOIKEUKSISTA Tämä on sähköisessä muodossa (PDF-tiedostona) julkaistu teos, jota koskevat normaalit tekijänoikeussäännökset. Tekijät antavat kuitenkin luvan teoksen levittämiseen sähköisessä tai muussa muodossa edellyttäen, että sisältöä ei millään tavoin muuteta. Teoksen levityksestä ei saa periä muuta maksua kuin mahdollisesta mediasta aiheutuvat kulut. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen, Kaikki oikeudet pidätetään. PSCAD is a registered trademark of Manitoba HVDC Research Centre. EMTDC is a trademark of Manitoba Hydro, and Manitoba HVDC Research Centre is a registered user.

4 Sisällysluettelo Johdanto...1 Käyttöliittymä ja sen osat...1 Päävalikko...3 Painikepalkit...3 Tilarivi...4 Työtila...4 Tulosteikkuna...5 Editori...6 Simulointimallin kokoaminen...10 Alkutoimet...10 Simulointimallin kokoaminen...13 Komponenttien valinta...14 Komponenttien kopiointi...14 Komponenttivalikko ja komponenttipalkit...15 Kirjastovalikko...17 Komponenttien paikan ja asennon muuttaminen...18 Johtojen piirtäminen...21 Yksiviivaesitys ja signaalivektorit...22 Komponenttien tuhoaminen...24 Toimintojen peruminen...25 Komponenttien parametrointi...25 Mittausten määrittely...28 Mittaussignaalien luonti...29 Signaalit ulostulokanaviin...31 Kuvaajien luonti...32 Ulostulokanavan liittäminen kuvaajaan...34 Simulointimallin toiminnan määrittely...41 Automaattinen ohjaus...42 Käsiohjaus...47 Simulointi...52 Simulointiajon määrittely...52 Simulointiajon käynnistys, keskeytys ja pysäytys...55

5 Simulointimallin testaus...56 Kuvaajien muokkaaminen...57 Tulostus kirjoittimelle...65 Tulosten tallennus tiedostoon...65 Simulointien dokumentointi...65 Mistä lisää tietoa?...67 Linkit...70

6 Johdanto PSCAD on sähköverkon transienttien eli nopeiden muutosilmiöiden simulointiin tarkoitettu työkalu. Kyse on sähköverkon perussuureiden virtojen ja jännitteiden simuloinnista aikatasossa, eli tuloksena ovat näiden suureiden kuvaajat ajan funktiona. Sähköverkon mallin lisäksi simuloitavaan malliin sisällytetään tavallisesti mm. erilaisia sähkökoneita kuvaavia malleja sekä mittaus- ja säätöpiirejä kuvaavia malleja. Näiden avulla tuloksiin voidaan sisällyttää kaikkien tarkasteltavan ilmiön ja järjestelmän kannalta olennaisten suureiden käyttäytyminen aikatasossa. PSCAD perustuu alun perin prof. Hermann W. Dommelin (University of British Columbia, Vancouver, Kanada) kehittämään menetelmään ja sen sovelluksena syntyneeseen EMTP ohjelmaan (ElectroMagnetic Transient Program). Tässä menetelmässä järjestelmän tilasuureita sitovat differentiaaliyhtälöt ratkaistaan numeerista integrointimenetelmää käyttäen ajankohtina t = 0, t = t, t = 2 t, t = 3 t jne. Aika-askel t on tavallisesti mikrosekuntien luokkaa ja se voi alimmillaan olla jopa pikosekunteja. Oletusarvo on 50 mikrosekuntia, mikä on sopiva arvo useimmissa tapauksissa. Käyttöliittymä ja sen osat Kun PSCAD on käynnistetty, tulee kuvaruudulle suurin piirtein seuraavassa kuvassa esitetyn kaltainen ikkuna. Ulkoasu ja sisältö riippuvat siitä mitä käyttöliittymän osia on valittu näkyviin ja miten ne on aseteltu ohjelman pääikkunaan. Käyttöliittymä koostuu useista elementeistä (ali-ikkunoista ja työkalupaleteista), jotka normaalisti ovat telakoituina tiettyyn reunaan pääikkunassa mutta ne voidaan muuttaa myös ns. kelluviksi ali-ikkunoiksi. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki ohjelman käyttöliittymästä kun sen elementit on muutettu kelluviksi ikkunoiksi. Ohjelman käyttämä uusimman Windows standardin mukainen ikkunointitekniikka mahdollistaa käyttöliittymän vapaan muokkauksen omien mieltymysten ja kulloisenkin tarpeen mukaiseksi. Käyttöliittymän elementtien käsittelyä ei tässä oppaassa käsitellä sen tarkemmin, koska toimintojen oletetaan olevan käyttäjälle jo tuttuja muista Windows sovelluksista. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

7 Kuva 1. Ohjelman käyttöliittymä. Kuva 2. Ohjelman käyttöliittymä kun sen elementit on muutettu kelluviksi ikkunoiksi Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

8 Päävalikko Käyttöliittymä sisältää normaalin Windows-sovelluksen tapaan päävalikon, josta eri toiminnot voidaan valita. Päävalikko Kuva 3. Päävalikko Päävalikon kohdasta File löytyvät tiedostojen avaamiseen ja tallettamiseen sekä tulostamiseen käytettävät toiminnot. Kohdasta Edit löytyy normaalien editointitoimintojen lisäksi ohjelman asetusten muuttamiseen käytettävä toiminto Workspace Settings. Käyttöliittymän eri osat voidaan valita näkyviin tai piilotettavaksi kohdasta View. Simuloinnissa käytettävät toiminnot löytyvät päävalikon kohdasta Build. Valikon kohdasta Window löytyvät ikkunoiden hallintaan tarvittavat komennot ja ohjelman käyttöohjeisiin pääsee käsiksi kohdasta Help. PSCAD-ohjelmassa tietyn toiminnon aikaansaamiseksi on olemassa monta tapaa. Mikäli tietty toiminto löytyy myös päävalikosta se mainitaan kyseistä toimintoa käsittelevässä kohdassa. Päävalikossa tehtävä valinta esitetään tekstissä valikon avainsanoja käyttäen siten, että niiden väliin sijoitetaan nuoli. Esim. File -> Print Page tarkoittaa, että päävalikon kohdasta File valitaan kohta Print Page. Painikepalkit PSCAD ohjelman käyttöliittymässä on useita painikepalkkeja, joista normaalisti heti päävalikon alapuolella sijaitsevat Main Toolbar, josta löytyvät ohjelma perustoiminnot, sekä Runtime bar, joka sisältää simulointiajoissa tarvittavat toiminnot. Kuva 4. Painikepalkki Main Toolbar Kuva 5. Painikepalkki Runtime Bar Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

9 Painikepalkit ovat siirrettäviä ja ne voidaan piilottaa ja saada takaisin näkyviin päävalikon kohdasta View löytyvillä valinnoilla. Tilarivi Ohjelman pääikkunan alalaitaan sijoittuvan tilarivin saa näkyviin tai piiloon päävalikon toiminnolla View -> Status Bar. Tilarivillä esitetään ohjelman kulloiseenkin toimintoon liittyvä lyhyt viesti. Simuloinnin aikana näkyy teksti, joka kertoo simuloinnin etenemisestä (simuloitu aika). Lisäksi tällöin näkyy rivin oikeassa laidassa animoitu hammasrataskuva. Kuva 6. Tilarivi Työtila Nimitystä työtila (Workspace) käytetään ikkunasta, joka esittää muistiin ladatut tiedostot ja niiden sisällön ns. hakemistopuuna. Hakemistopuu muodostuu haaroista, jotka voidaan piilottaa tai avata näpäyttämällä tekstirivin alussa olevaa pientä neliötä hiiren vasemmalla näppäimellä. Mikäli neliön sisässä on miinus-merkki, näpäytys hiirellä sulkee haaran. Vastaavasti näpäytettäessä hiirellä neliötä, jonka sisällä on plus-merkki avaa haaran. Tämä haara voidaan avata. Tämä haara voidaan sulkea. Kuva 7. Työtila Työtila jakautuu välilehtien avulla kolmeen eri sivuun. Päällimmäisenä on sivu Projects, jossa olevassa puussa on esitetty kaikki ladattuna olevat tiedostot ja niiden sisältämät määrittelyt (Definitions). Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

10 Kuva 8. Työtilan sivuja erottavat välilehdet Ohjelman käynnistyessä työtilaan ladataan aina automaattisesti pääkirjasto (Master Library). Myös muut kirjastot ja simulointimallit, jotka ovat olleet ladattuina työtilaan, kun ohjelma on suljettu, saadaan latautumaan automaattisesti ohjelmaa seuraavan kerran käynnistettäessä valitsemalla päävalikosta Edit -> Workspace Settings ja ruksaamalla sieltä kohta Reload projects at startup. Työtilassa kirjaston ja simulointimallin nimi näkyy ilman ko. tiedoston tunnistetta, joka kirjastoilla on psl ja simulointimalleilla psc. Tiedoston nimen perässä on suluissa erikseen selkokielinen kuvaus, mikäli kyseiselle tiedostolle sellainen on määritelty. Työtilaan ladatut tiedostot näkyvät Projects-sivulla hakemistopuun juuritasolla ja sisältö näkyy sitten jaoteltuna puun haaroihin. Ellei haaroja ole avattu, ovat työtilassa näkyvillä ainoastaan ladatut tiedostot. Tiedostonimen edessä oleva kuvake kertoo tiedoston tyypin ja simulointimallien osalta myös onko kyseinen malli aktiivinen. Ohjelman tietyt toiminnot kohdistuvat vain aktiivisen olevaan simulointimalliin. Kirjasto Simulointimalli (ei aktiivinen) Simulointimalli (aktiivinen) Kuva 9. Työtilan tiedostojen kuvakkeet ja niiden merkitys. Työtilan Runtime-sivulla on esitetty aktiivisena olevan projektin signaalit ja mittaukset sekä kuvaajat. Files-sivulta löytyvät kaikki aktiivisena olevaan projektiin liittyvät tiedostot. Työtila on oletusarvoisesti pääikkunan vasemmassa laidassa, mutta se voidaan sijoittaa vapaasti haluttuun kohtaan tai tarvittaessa piilottaa kokonaan. Tulosteikkuna Tulosteikkunaan (Output) tulevat ohjelman eri toimintojen aiheuttamat viestit. Tulosteikkuna koostuu kolmesta eri välilehdestä, joissa kaikissa on tekstimuotoisia tietoja esitettynä hakemistopuussa. Välilehdellä Build on esitettynä ladattuihin tiedostoihin ja simulointimallien kääntämiseen liittyviä viestejä. Välilehdellä Runtime esitetään simulointiajoon liittyvät viestit. Ohjelman etsintätoiminnon (Find) tulokset tulevat välilehdelle Search. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

11 Kuva 10. Tuloste-ikkuna. Tulosteikkuna on oletusarvoisesti pääikkunan alalaidassa mutta se voidaan sijoittaa vapaasti haluttuun kohtaan tai tarvittaessa piilottaa kokonaan. Editori Keskeisin osa ohjelman käyttöliittymää on editori (Design Editor), jonka kautta tapahtuu simulointimallin kokoaminen. Samaa editoria käytetään myös määriteltäessä simulointimallin osia, ns. komponenttimalleja. Editorissa on kahdeksan eri näkymää, joista tärkein on piirikaavio (Circuit). Eri näkymät valitaan ikkunan alalaidassa olevien välilehtien avulla. Välilehtien kautta pääsee myös esimerkiksi katsomaan mallista käännettyä fortran-koodia (välilehti Fortran). Kuva 11. Editori. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

12 Tietyn simulointimallin tai kirjaston sisältävä Editori avataan tuplaklikkaamalla kyseisen tiedoston nimeä työtilan Projects-sivulla. Vaihtoehtoisesti editori saadaan auki näpäyttämällä kyseisen tiedoston nimen päällä hiiren oikeanpuoleista näppäintä, jolloin esiin tulee ns. ponnahdusvalikko (ks. seur. kuva). Valitsemalla tästä valikosta Open avautuu kyseinen simulointimalli tai kirjasto editori-ikkunaan. Editoreita voi olla avoinna useita ja niiden järjestystä voi muokata mm. päävalikon kohdasta Windows löytyvillä valinnoilla. Sitä kautta saa myös siirrettyä päällimmäiseksi (näkyviin) haluamansa simulointimallin editorin. Kuva 12. Editorin avaaminen työtilan ponnahdusvalikosta. PSCAD ohjelmassa käytetään useassa toiminnossa hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä avautuvaa ponnahdusvalikkoa. Ponnahdusvalikon sisältö riippuu hiiriosoittimen sijainnista näppäintä painettaessa. Tässä oppaassa kohdat, joissa on kyse nimenomaan hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä avautuvasta ponnahdusvalikosta, on merkitty marginaalissa olevalla hiiren kuvakkeella. Editori-ikkunassa näkyy piirikaavioista tavallisesti vain osa. Ulkopuolelle jäävät osat saa näkyviin normaaliin Windows käyttöliittymän tapaan ikkunan reunoilla olevien vierityspalkkien avulla. Piirikaaviota voidaan myös vierittää vetämällä sitä hiiren avulla. Tämä toiminto saadaan käyttöön näpäyttämällä hiirellä työkalupalkin painiketta Pan. Hiiren kursori muuttuu tällöin käden kuvaksi. Toiminnosta poistutaan painamalla toistamiseen Pan painiketta. Vaihtoehtoisesti tämä toiminto saadaan käyttöön pitämällä CTRL- ja SHIFT-näppäimet pohjaan painettuna ja vetämällä piirikaaviota hiirellä. Tällöin hiiren kursori muuttuu käden kuvaksi vain kun hiiren vasen näppäin on alas painettuna. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

13 Työkalupalkin ja myös muiden painikepalkkien painikkeisiin viitataan tässä oppaassa painikkeiden englanninkielisillä nimillä, jotka tulevat näkyviin, jos hiiren kursorin antaa olla painikkeen päällä pienen hetken. Oikean painikkeen löytämisen helpottamiseksi kyseisen painikkeen kuva esitetään myös tekstin vasemmassa marginaalissa painikkeen nimen kohdalla. Kuva 13. Piirikaavion vieritys hiirellä vetämällä. Näkyvissä olevan piirikaavion skaalausta voi muuttaa työkalurivillä olevien Zoom In ja Zoom Out -painikkeiden avulla. Samat toiminnot saadaan aikaan myös numeronäppäimistön PLUS-ja MIINUS-näppäimillä. Tällöin toimintoon tulee suurennettaessa keskitys-ominaisuus, jossa suurennetun piirikaavion keskikohta määräytyy suurin piirtein hiiren sijainnin perusteella. Työkalupalkissa on myös Zoom In/Out alasvetolista, josta piirikaavion skaalauksen voi valita väliltä %. Normaali skaalaus PSCADissä on 150 %, jolloin kaikki tekstit ovat vielä selkeästi luettavissa. PSCADissä useiden toimintojen aikaansaamiseksi on olemassa myös näppäinoikotie. Tekstin ne kohdat, joissa on esitelty johonkin toimintoon liittyvä näppäinoikotie, on merkitty marginaalissa olevalla näppäimistön kuvakkeella. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

14 Myös pääkirjaston sisältö esitetään editorin piirikaaviossa kuten simulointimallitkin. Seuraavassa kuvassa on esimerkkinä skaalauksesta kuva pääkirjastosta suurennettuna niin, että se näkyy kokonaisuudessaan. Yksityiskohdat eivät kuitenkaan erotu kovin hyvin. Kuva 14. Pääkirjasto suurennettuna niin, että se näkyy kokonaan. Pääkirjaston vasemmassa yläkulmassa on ryhmä kuvakkeita, jotka eivät edusta varsinaisesti komponentteja vaan ovat ns. sivumodulien kuvakkeita. Näiden sivumodulien sisään on komponentteja lajiteltu niiden tyypin mukaan. Sivumodulin saa auki kaksoisnäpäyttämällä kuvaketta hiirellä. Sivumodulista pääsee takaisin BACKSPACE-näppäimellä tai valitsemalla piirtoalustan tyhjästä kohdasta esiin tulevasta ponnahdusvalikosta Up one module. SIVUMODULI PSCAD:n simulointimallit ja myös komponenttimallikirjastot voidaan tehdä modulaarisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osa simulointimallista voidaan piilottaa moduliin, joka näkyy ylemmän tason piirikaaviossa vain halutunlaisena kuvakkeena. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

15 Kuva 15. Siirtyminen sivumodulista takaisin ylemmän tason sivulle/piirikaavioon piirtoalustan ponnahdusvalikon avulla. PIIRTOALUSTA Tyhjää valkoista pohjaa tai paperia, jolle editorin piirikaavio piirretään, kutsutaan tässä oppaassa piirtoalustaksi. Piirtoalustalla on oma ponnahdusvalikkonsa, jonka saa esille näpäyttämällä hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä piirtoalusta tyhjää kohtaa. Simulointimallin kokoaminen Alkutoimet Uuden simulointimallin luominen voidaan aloittaa kolmella eri tavalla: Valitaan valikosta File -> New -> Case Painetaan työkalurivin painiketta New Näppäintoiminnolla CTRL + N Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

16 Tämä toiminto luo työtilaan uuden simulointimallin nimeltä noname eli "nimetön". Uusi simulointimalli kannattaa tallentaa ensimmäisen kerran jo työn alkuvaiheessa, jolloin sille voi antaa kenties kuvaavamman nimen. Tämän jälkeen mallin voi tallentaa aika ajoin kätevästi vain painamalla työkalurivin painiketta Save active project. Huomaa että tällöin tallennus kohdistuu vain aktiivisena olevaan simulointimalliin. Simulointimalli aktivoidaan valitsemalla Set as Active työtilassa olevasta mallin nimestä avautuvasta ponnahdusvalikosta. Kuva 16. Simulointimallin asettaminen aktiiviseksi. Tallentamalla työ aika ajoin vältetään tilanne, jossa ohjelman jostain syystä kaatuessa tehty työ menetetään kokonaan. Ohjelma voidaan määrittää myös tallentamaan aktiivinen työ määräajoin asetuksista löytyvällä valinnalla Automatically save project every minutes (Edit -> Workspace Settings). Simulointimallin voi tallentaa myös mallin nimestä avautuvan valikon komennoilla Save tai Save as (ks. kuva 16). Myös ohjelman päävalikosta löytyvät komennot File -> Save Active Project ja File -> Save Project As simulointimallin tallennukseen. Aktiivinen projekti tallentuu myös näppäinkomennolla CTRL + S. Ennen kuin simulointimallia alkaa kasata, kannattaa tarkistaa piirtoalustan koko. Piirikaavion kokoasetuksiin pääsee käsiksi napauttamalla kaavion tyhjää kohtaa hiiren oikealla näppäimellä, jolloin esiin tulevasta ponnahdusvalikosta valitaan Page Setup. Tällä valinnalla saadaan esiin kuvassa 18 esitetty lomake, jossa kohdassa Paper Size valitaan piirtoalustan paperikoko. Kohdassa Orientation voidaan vaihtaa alusta suunta (pysty/vaaka). Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

17 Kuva 17. Piirtoalustan ponnahdusvalikko Kuva 18. Piirtoalustan sivuasetukset Käytännössä valittavissa oleva paperikoko vaikuttaa myös siihen miten simulointimalli tulostuu paperille. Mikäli piirtoalustan koko on suurempi kuin kirjoittimen paperikoko, pienennetään simulointimallia tulostuksessa niin paljon että se mahtuu paperille. Käytännössä esimerkiksi A3 kokoiselle piirtoalustalle tehty simulointimalli on vielä kohtuullisen hyvin luettavissa tulostettaessa se A4-paperille. Tulostuksessa käytetään aina automaattisesti paperin suuntana (vaaka tai pysty) piirtoalustalle asetettua suuntaa (Orientation). Tulostuksessa käytettävä paperikoko Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

18 vaihdetaan kirjoittimen asetuksista, jonne pääsee päävalikon toiminnolla File -> Print Setup. Piirtoalustan ulkonäköön vaikuttavia yleisiä asetuksia löytyy myös kuvan 17 valikon kohdasta Module Settings. Nämä sivumodulikohtaiset asetukset on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 19. Sivumodulin asetukset Show connection grid valinta tuo esiin komponenttien sijoittelun perustana olevan ruudukon kohdistuspisteet (eivät näy tulosteissa). Valinnalla Show signal location saadaan esiin mm. piirikaaviossa olevien signaalien tyypin kertovat symbolit. Show sequence numbers on circuit shematic näyttää järjestysnumerot, joiden mukaisesti simulointimallin komponentit sijoittuvat mallista muodostettavaan fortrankieliseen tiedostoon. PSCAD määrää tämän järjestyksen automaattisesti, jos valittuna on Assign execution sequence numbers automatically (tämä on oletusarvoisesti valittuna). Simulointimallin kokoaminen Simulointimalli kootaan käyttäen kirjastossa olevia komponentteja, jotka sijoitellaan mallinnettavan järjestelmän määräämällä tavalla piirtoalustalle. Käytännössä simulointimalliin sijoitettavat komponentit joko kopioidaan kirjastosta simulointimalliin tai sitten ne valitaan erilaisista valikoista tai painikkeista. Komponentit kytketään toisiinsa johdoilla (wire). Sähköteknisessä mielessä kyse ei ole varsinai- Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

19 sesti johtimista (joilla olisi jokin impedanssi) vaan nämä johdot määräävät komponenttien liittimien väliset suorat kytkeytymiset. Johtoja käytetään simulointimallissa myös datasignaalien välittämiseen erilaisissa mittaus- ja ohjauspiireissä. Tämän vuoksi on tärkeää pitää koko ajan mielessä onko kyse virtapiirin kytkennöistä vai datasignaaleista, koska näitä mallin eri osia ei voi liittää toisiinsa johdoilla. Komponenttien valinta Komponenttien käsittelyssä tietyt toiminnot kohdistuvat vain valittuun komponenttiin tai valittuihin komponentteihin. Yksittäinen komponentti valitaan yksinkertaisesti napauttamalla sitä hiirellä. Valittu komponentti muuttuu harmaaksi ja alkaa vilkkua. Valinta voidaan perua napauttamalla jotain toista komponenttia (jolloin ko. komponentti tulee valituksi) tai napauttamalla piirtoalustan tyhjää kohtaa. Useiden komponenttien valinta tehdään myös napauttamalla hiirellä valittavia komponentteja, mutta tällöin on samalla pidettävä CTRL-näppäin alas painettuna. Kaikki valitut komponentit muuttuvat harmaiksi ja alkavat vilkkua. Yksittäisen komponentin valinta voidaan perua napauttamalla kyseistä komponenttia uudelleen CTRL-näppäin alas painettuna. Useampi vierekkäin sijaitsevia komponentteja voi valita myös hiirellä vetämällä (liikuttamalla hiirtä vasen näppäin alas painettuna). Tällöin valinta kohdistuu vedettäessä näkyviin tulevan laatikon sisällä sijaitseviin komponentteihin. Jos kaikki halutut komponentit eivät tule tällä tavoin valituksi tai valinnasta halutaan poistaa yksittäisiä komponentteja, voidaan halutut komponentit lisätä tai poistaa hiirellä näpäyttämällä ja pitämällä samalla CTRL-näppäin on alas painettuna. Kuva 20. Useampien komponenttien valinta hiirellä vetämällä Komponenttien kopiointi Komponentin kopioimiseksi kirjastosta piirtoalustalle tarvitaan aina kaksi toimenpidettä: kopioi (Copy) ja liitä (Paste). Tyypillisesti simulointimallia koottaessa on Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

20 auki kaksi editori-ikkunaa toinen on pääkirjaston ikkuna ja toinen on työn alla oleva uusi simulointimalli. Komponenttien kopioinnissa Copy toiminto tehdään siten tavallisesti pääkirjaston editori ikkunassa ja Paste toiminto kohteena olevan simulointimallin ikkunassa. Nämä kaksi ikkunaa saa kätevästi vuorotellen esiin käyttämällä päävalikon kohtaa Windows. Molemmat ikkunat pitää olla tietysti avattuna (ks. sivu 7). Ikkunat saa vuorotellen esiin myös tuplaklikkaamalla vuorotellen kyseisten tiedostojen nimiä työtilan Projects-sivulla. Ohjelman käyttöliittymä tarjoaa useita eri tapoja toteuttaa kopioi ja liitä toiminnot: Päävalikon toiminnoilla Edit->Copy ja Edit->Paste. kopioitava komponentti on ensin valittava liitetty komponentti tulee lähelle piirtoalusta vasenta yläkulmaa, josta se on siirrettävä haluttuun paikkaan Näppäilemällä CTRL+C (Copy) ja CTRL+V (Paste). kopioitava komponentti on ensin valittava liitä-toiminnossa komponentti tulee siihen kohtaan, missä hiiren osoitin sijaitsee piirtoalustalla Käyttämällä ponnahdusvalikon toimintoja Copy ja Paste. hiiren oikeaa painiketta on painettava kopioitavan komponentin päällä liitettäessä komponentti piirtoalustalle on hiiren oikeaa painiketta painettava piirtoalusta tyhjässä kohdassa (vain tällöin Paste on käytettävissä) liitä-toiminnossa komponentti tulee siihen kohtaan piirtoalustalla, missä hiiren osoitin sijaitsi ponnahdusvalikkoa avattaessa Näppäilemällä C (Copy) ja V (Paste). painetaan C-näppäintä kun hiiren osoitin sijaitsee kopioitavan komponentin päällä (komponentin ei tarvitse olla valittu, eli näpäytystä hiirellä ei tarvita) painettaessa V-näppäintä tulee komponentti piirtoalustan siihen kohtaan missä hiiren osoitin sijaitsee - tämä vaihtoehto on käytettävissä vain mikäli päävalikon toiminnolla Edit -> Workspace settings avautuvalta lomakkeelta on rastitettu kohta Enable cut/copy/paste without Ctrl key Komponenttivalikko ja komponenttipalkit Osa useimmin käytettävistä komponenteista on sijoitettu sekä piirtoalustan ponnahdusvalikkoon että ns. komponenttipalkkien painikkeisiin. Painettaessa hiiren oikeaa näppäintä piirtoalustan tyhjässä kohdassa tulee esiin ponnahdusvalikko; kohdasta Add Component saadaan esiin ns. komponenttivalikko. Komponenttipalkit sijaitsevat tavallisesti kuvaruudun oikeassa laidassa. Seuraavassa kuvassa on esitetty komponenttivalikko avattuna sekä ikkunan oikeassa laidassa olevat komponenttipalkit. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

21 KOMPONENTTIVALIKKO Piirtoalustan ponnahdusvalikkoon sisältyvästä alivalikosta, joka sisältää useimmin tarvittavat komponenttimallit käytetään nimitystä komponenttivalikko. KOMPONENTTIPALKIT Painikepalkeista, joista voidaan valita simulointimallin rakentamisessa käytettäviä komponentteja, käytetään nimitystä komponenttipalkit. PSCADissä on kaksi komponenttipalkkia: Electrical Palette sisältää sähköisiä komponentteja ja Control Palette sisältää erilaisia datasignaalien kanssa käytettäviä komponentteja. Kuva 21. Komponenttivalikko ja komponenttipalkit Komponenttivalikkoa käytettäessä tarvittava komponentti valitaan valikosta, jonka jälkeen valittu komponentti tulee näkyviin ja tarttuu kiinni hiiren kursoriin. Hiirtä Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

22 liikuttamalla komponentti voidaan viedä haluttuun paikkaan, jonne se pudotetaan hiirtä näpäyttämällä. Komponenttipalkissa olevissa painikkeissa on pienet komponenttia esittävät kuvakkeet. Tarvittaessa komponentin nimen saa esiin jättämällä hiiren osoittimen hetkeksi painikkeen päälle, jonka jälkeen nimi tulee näkyviin pienessä keltaisessa lapussa. Kun tarvittavan komponentin painiketta on näpäytetty kerran ja hiiri viedään piirtoalustalle, on kyseinen komponentti tarttunut kiinni hiiren kursoriin. Hiiren avulla komponentti voidaan viedä haluttuun paikkaan jonne se pudotetaan hiirtä näpäyttämällä. Kuva 22. Komponentin nimen näyttö komponenttipalkissa Kirjastovalikko Simulointimalliin sijoitettavien komponenttien hakemiseksi kirjastosta on olemassa myös piirtoalustaan sijoitettu erillinen valikkotoiminto. Tämän ns. kirjastovalikon saa esiin painamalla hiiren oikeaa näppäintä piirtoalustan tyhjässä kohdassa ja pitämällä samanaikaisesti CTRL-näppäin alas painettuna. Kirjastovalikko sisältää kaikki käytettävissä olevat komponenttimallit. Kuva 23. Kirjastovalikko avattuna kohdasta Transformers. Kirjastovalikko on hierarkkinen siten, että ensimmäisellä tasolla ovat kirjastot. E.o. kuvassa näkyvissä on vain pääkirjasto, mutta näkyviin tulevat myös käyttäjän itse tekemät kirjastot, kunhan ne on ladattu työtilaan. Toisella tasolla on komponent- Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

23 KIRJASTOVALIKKO Piirtoalustan toisesta ponnahdusvalikosta, joka sisältää kaikki pääkirjastossa ja mahdollisissa muissa ladattuina olevissa kirjastoissa määritellyt komponenttimallit käytetään nimitystä kirjastovalikko. Huomaa, että tämän valikon esiin saamiseksi pitää CTRL-näppäin olla alaspainettuna. tien ryhmittelyn tyypeittäin ja kolmannelta tasolta löytyvät sitten kuhunkin ryhmään kuuluvat komponentit. Myös kirjastovalikkoa käytettäessä valittu komponentti tarttuu kiinni hiiren kursoriin, jolloin se voidaan kätevästi hiirtä käyttäen viedä ja pudottaa haluttuun paikkaan. Komponenttien paikan ja asennon muuttaminen Sen jälkeen kun komponentti on tuotu piirtoalustalle, sitä voidaan vapaasti siirtää ja sen asentoa voidaan muuttaa niin että simulointimallista saadaan halutunlainen. Siirtäminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä vetämällä. Komponentin asennon muuttamiseksi on olemassa viisi eri perustoimintoa: Kierto oikealle (Rotate Right) komponentti kiertyy 90 myötäpäivään Kierto vasemmalle (Rotate Left) komponentti kiertyy 90 vastapäivään 180-asteen kierto (Rotate 180) - komponentti kiertyy 180 Peilaus (Mirror) komponentti peilautuu pystyakselinsa suhteen Kääntö (Flip) komponentti peilautuu vaaka-akselinsa suhteen Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu näitä toimintoja epätahtikoneen mallin avulla. Huomaa, että samaan lopputulokseen voi päästä tekemällä erilaisia toimintosarjoja. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

24 W S T 1 0 Rotate right A B C 1 0 A B C Rotate left W S T W S T 1 0 A B C Rotate 180 C B A 0 1 T S W A W Mirror B C 1 0 S T Flip T S 0 1 C B W A Kuva 24. Komponentin asennon muuttaminen Neljälle näistä komponentin asennon muuttamiseen käytettävistä perustoiminnoista on myös näppäinoikotiet: R (Rotate Right), L (Rotate Left), M (Mirror) ja F (Flip). Toiminto kohdistuu tällöin valittuna olevaan komponenttiin. Kerralla voi pyöritellä myös useammasta komponentista koostuvaa ryhmää, kunhan kohteena olevat komponentit on ensin valittu (ks. kohta Komponenttien valinta sivulla 14) Samat muokkaustoiminnot löytyvät myös komponentin omasta ponnahdusvalikosta (ks. seur. kuva). Lisäksi mukana on 180º kierto (Rotate 180) sekä toiminnot, Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

25 jolla päällekkäin olevien komponenttien järjestystä voidaan muuttaa (Bring to Front ja Send to Back). Käytännössä mallin osia ei ole järkevää sijoittaa päällekkäin, mutta nämä toiminnot lienevät käyttökelpoisia lähinnä tuloksia esittelevien kuvaajakomponenttien järjestelyssä. Kuva 25. Komponentin asennon muuttamiseen käytettävät toiminnot komponentin ponnahdusvalikossa KOMPONENTIN PONNAHDUSVALIKKO Komponentin ponnahdusvalikko tulee esiin kun hiiren oikeanpuoleista painiketta näpäytetään hiiren osoittimen ollessa kyseisen komponentin päällä. Komponentin ponnahdusvalikosta valittavat toiminnot kohdistuvat nimenomaan kyseiseen komponenttiin. Kolmas tapa komponentin pyörittelyyn löytyy nämä toiminnot sisältävästä painikepalkista (Rotation Bar), joka saadaan esiin valitsemalla päävalikosta View -> Rotation Bar. Kuva 26. Painikepalkki komponentin kiertoa varten Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

26 Johtojen piirtäminen Komponentit kytketään toisiinsa johdoilla, joiden käsittely poikkeaa osittain varsinaisten komponenttien käsittelystä. Piirtoalusta ponnahdusvalikkoon sisältyvässä komponenttivalikossa johto (Wire) on ensimmäisenä samoin kuin Electrical Palette komponenttipalkissa. Nämä valinnat tuottavat lyhyen vaakasuoran viivan, joka saadaan helposti pystysuoraan edellä esitellyllä kierto-toiminnolla. Normaalisti johto näkyy viivana, mutta kun johto valitaan hiirellä napauttaen, se muuttuu katkoviivaksi. Lisäksi johdon alkupisteeseen tulee sininen pieni ympyrä ja loppupäähän vihreä neliö, joista hiirellä vetämällä voidaan johdon pituutta muuttaa pidentää tai lyhentää. Kuva 27. Johdon valinta hiirellä Uutena piirteenä PSCAD ohjelman versiossa 4.1 tulivat käyttöön kulmapisteitä sisältävät johdot. Kun tällainen johto on valittuna näkyvät kaikki kulmapisteet myös vihreinä neliöinä. Tällöin myös kulmapisteiden sijaintia voi muuttaa hiirellä vetämällä. Komponentin pyöritystoiminnot pätevät myös johdolle ja tällöin johto pyörähtää alkupisteensä (sininen ympyrä) ympäri. Kuva 28. Kulmapisteitä sisältävä johto Johtojen piirtäminen tapahtuu kätevimmin hiiren avulla. Painamalla näppäimistöltä CTRL-W tai valitsemalla työkalupalkista Wire mode päästään "johdonpiirto"- tilaan. Hiiren kursori muuttuu tällöin kynäksi. Suoran johdon piirtäminen tapahtuu siten, että hiiren vasenta painiketta napautetaan johdon alkupisteessä ja sen jälkeen hiiren oikeaa painiketta johdon loppupisteessä. Kulmapisteitä sisältävää johtoa piirrettäessä hiiren vasenta painiketta napautetaan sekä johdon alkupisteessä että myös kaikissa kulmapisteissä. Hiiren oikeaa painiketta napautetaan vasta johdon loppupisteessä. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

27 Kuva 29. Johdon piirtäminen hiirellä Johdonpiirtotilasta poistutaan painamalla toistamiseen CTRL-W tai painikepalkin Wire mode -painiketta. Johdonpiirtotila näkyy myös tässä painikkeessa siten, että se on ikään kuin alas painettuna johdonpiirtotilassa oltaessa. Johdot kytketään komponentissa oleviin liittimiin. Erilliset johdot kytkeytyvät toisiinsa vain johdon päätepisteen tai kulmapisteen kautta. Risteävät johdot eivät kytkeydy toisiinsa ellei käytetä erillistä Signal Junction liitoskomponenttia, joka löytyy komponenttipalkista nimellä Pin (palkista Electrical Palette) sekä piirtoalustan komponenttivalikosta nimellä Junction. Johtojen kytkeytymistä toisiinsa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Kuva 30. Johtojen kytkeytyminen toisiinsa Yksiviivaesitys ja signaalivektorit PSCADissä malli voidaan aina rakentaa niin, että sähköisessä piirissä jokainen vaihe on erillään ja kytkeytyy erillisillä johtimilla. Ohjelman versiosta 4.0 lähtien käytössä on ollut myös kompaktimpi esitystapa yksiviivaesitys (Single line view), jossa kaikki 3 vaihetta kuvataan yhdellä viivalla. Sähköisille komponenteille voidaan valita esitystavaksi joko perinteinen tapa (3 phase view) tai yksiviivaesi- Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

28 tys. Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkit samasta simulointimallista molemmilla esitystavoilla. 0.1 Is Vs #1 #2 COUPLED PI SECTION A 0.1 B C Ia Ib Ic Va Vb Vc A B C [MVA] #1 # A B C A B C COUPLED PI SECTION A B C Kuva 31. Simulointimalli yksiviivaesityksenä ja 3-vaiheisena esityksenä Samassa simulointimallissa voidaan käyttää tarvittaessa molempia esitystapoja, mutta liitoskohdissa on käytettävä vaiheet erottavaa komponenttia Breakout, joka löytyy niin komponenttipaletista Elecrical Palette kuin komponenttivalikostakin. Breakout komponentissa pieni sininen neliö ilmaisee ensimmäisen vaiheen (A vaiheen). 0.1 #1 #2 Fault Kuva 32. Yksiviivaesityksen kytkeminen 3-vaiheiseen esitykseen Breakout komponentilla. PSCADissä myös datasignaaleilla on käytössä vastaavanlainen yksiviivaesitys. Käytännössä kyse on signaalien käsittelystä n-pituisena vektorina, joka voidaan esittää yhtenä viivana ja kytkeä vektoriesitystä hyödyntävän komponentin yhteen liittimeen. Yhteen vektoriin voidaan liittää enintään 12 signaalia. Seuraavassa kuvassa on esitetty miten 3 signaalia ensin yhdistetään Data Merge komponentilla ja sitten otetaan erikseen Data Tap komponenteilla (kullekin signaalille tarvitaan oma Data Tap komponentti). Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

29 Signaalien yhdistäminen vektoriin Signaalien erottaminen vektorista Kuva 33. Signaalien yhdistäminen vektoriksi Esimerkiksi FFT komponentissa ulostulot ovat vektoreita, joista halutut signaalit on otettava erilleen Data Tap komponentilla. Tästä on esimerkki seuraavassa kuvassa, jossa Mag1 ulostulon 7-pituisesta vektorista erotetaan ensimmäinen signaali. 1 X1 Ua X2 Ub X3 Uc Mag1 Mag2 Mag3 (7) (7) (7) Ph1 (7) F F T Ph2 (7) Ph3 F = 50.0 [Hz] (7) dc1 dc2 dc3 Kuva 34. Yksittäisen signaalin erottaminen vektorista. Komponenttien tuhoaminen Joissain tilanteissa on tarpeen myös tuhota piirtoalustalle sijoitettuja komponentteja. Kohteena oleva komponentti tuhotaan painamalla joko CTRL+X tai X. Mikäli halutaan tuhota isompi osa mallista on kohteena olevat komponentit valittava kohdassa "Komponenttien valinta" (sivu 14) esitetyllä tavalla. Mikäli kohdetta ei ole valittu kohdistuu tuhoamistoiminto aina siihen komponenttiin, jonka päällä hiiren osoitin on näppäintoimintoa suoritettaessa. Käytännössä kyseessä on "leikkaa"- eli Cut-toiminto joten poistetun komponentin saa takaisin seuraavalla liitä - eli Paste-toiminnolla. Vaihtoehtoinen tapa on käyttää komponentin ponnahdusvalikkoa ja valita sieltä Cut. Toiminnolle löytyy myös oma Cut-painikkeensa ohjelman työkalupalkista ja päävalikossa on tietenkin myös toiminto Edit->Cut. Viimeksi leikattu komponentti tai ryhmänä leikatut komponentit voidaan liittää takaisin Paste-toiminnolla (esim. näppäintoiminnolla CTRL-V). Tämä on kätevä tapa esimerkiksi haluttaessa siirtää osia mallista esimerkiksi sivumoduleihin. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

30 Toimintojen peruminen Simulointimallia koottaessa voidaan kaikki toiminnot perua Undo-komennolla. Perumiseen on käytettävissä kolme tapaa: Valitaan päävalikosta Edit -> Undo Painetaan CTRL-Z Valitaan piirtoalustan ponnahdusvalikosta Undo Peruminen kohdistuu aina viimeksi tehtyyn toimintoon. Peruminen voidaan kuitenkin toistaa useita kertoja, jolloin päästään haluttuun aiemmin vallinneeseen tilanteeseen. Mikäli vahingossa peruu toiminnon, jota ei ollutkaan tarkoitus perua voi sen tehdä uudestaan Redo-toiminnolla, joka löytyy sekä piirtoalustan ponnahdusvalikosta, että päävalikosta. Redo-toiminnon näppäinoikotie on CTRL-Y. Komponenttien parametrointi Kunkin komponenttimallin käyttäytyminen määräytyy sen parametrien avulla. Simuloinnin onnistumisen kannalta on tärkeää, että mallien parametrit määritetään huolellisesti. Erityisesti on huomattava, että vaikka kaikilla malleilla on jotkin oletusparametrit, ne eivät yleensä sellaisenaan sovellu tarkasteltavaan simulointiin. Lisäksi on huomattava, että tässä kanadalaisperäisessä ohjelmassa taajuusoletus on aina 60 Hz, joka pitää suomalaisia järjestelmiä simuloitaessa muuttaa aina 50 Hz:iin. Komponentin parametreihin pääsee joko kaksoisnäpäyttämällä komponenttia tai valitsemalla komponentin ponnahdusvalikosta Edit Parameters. Komponentin parametrit määritetään lomakkeella, jossa on joko yksi tai useampia sivuja. Yksinkertaisin parametrilomake on esim. vastuksella, jonka parametrina on vain resistanssi. Monimutkaisempi lomake on esimerkiksi muuntajalla, jonka parametrit on jaettu useammalle sivulle. Lomakkeen ylälaidassa on alasvetolista, josta tarkasteltavaa sivua voidaan vaihtaa. Tätä on havainnollistettu seuraavalla kolmen kuvan sarjalla. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

31 Kuva 35. Parametrilomakkeen sivunvaihto: avataan ensin alasvetovalikko, Kuva valitaan sieltä haluttu sivu (tässä Saturation) Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

32 Kuva ja esille tulee valittu sivu. Parametrilomakkeen sivua voi vaihtaa myös nuolinäppäimillä (ylös/alas), silloin kun sivuluettelon sisältävä alasvetovalikko on aktiivinen (sininen taustaltaan). Parametrilomakkeella olevat kentät ovat joko teksti-, numero- tai valintakenttiä. Tekstikenttään voi syöttää minkä tahansa tekstin (pituus yleensä rajattu). Numerokentässä näkyy lukuarvon jälkeen usein myös kyseessä oleva yksikkö hakasulkeisiin kirjoitettuna (esim. [p.u.]). Vaikka yksikköä voikin editoida, se tulee jättää alkuperäiseen arvoonsa tai sitten poistaa kokonaan (ohjelma ei totea mitenkään yksikön vaihtamista; yksikkö on tarkoitettu vain informaatioksi käyttäjälle). Esimerkiksi numerokentän voi tyhjentää kokonaan jonka jälkeen siihen voi syöttää haluamansa luvun ilman yksikköä. Siirryttäessä tämän jälkeen johonkin toiseen kenttään tulee syötetyn luvun perään automaattisesti myös oletuksena oleva yksikkö. Valintakenttä on käytännössä alasvetolista, jossa käyttäjä tekee valinnan kahden tai useamman tekstimuodossa kerrotun vaihtoehdon välillä. Joissain tapauksissa valintakenttä on esitetty ns. radiopainikkeiden avulla, jolloin valittavissa olevat vaihtoehdot ovat suoraan näkyvissä ja kulloinkin valittuna olevan vaihtoehdon näkee tekstiä edeltävän napin väristä. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

33 Kuva 38. Esimerkki parametrilomakkeesta, jossa on käytetty alasvetolistaa ja ns. radiopainikkeita. Joissain komponenteissa on myös mahdollista syöttää numerokenttään ohjauspiireissä määritellyn datasignaalin nimi. Tätä aihetta käsitellään tarkemmin ohjauspiirejä käsittelevässä kohdassa myöhemmin. Riippuen eri valintakenttien arvoista on osa parametrilomakkeen kentistä poissa käytöstä, jolloin ne esitetään harmaalla pohjalla eikä niitä pääse muuttamaan. Tämä tarkoittaa, että tehtyjen valintojen perusteella kyseiset parametrit ovat tarpeettomia eikä niitä oteta huomioon. Mittausten määrittely Simuloinnin avulla halutaan tarkastella tiettyjen suureiden käyttäytymistä ja nämä suureet saadaan näkyviin määrittelemällä simulointimalliin ns. mittauksia. Mitattavien suureiden saaminen esiin simuloinneissa vaatii käytännössä kolme eri vaihetta: Sijoitetaan ensiöpiiriin komponentti, jolla mittaus suoritetaan (esim. jännite- tai virtamittari). Liitetään mittauksesta saatava signaali ulostulokanavaan (Output Channel). Lisätään piirtoalustalle komponentti, joka esittää mitattavan suureen graafisesti (tavallisesti käyränä) ja yhdistetään siihen haluttu ulostulokanava. Lopputuloksena on siis se, että samalla piirtoalustalla voi olla sekä itse simuloitava piiri että kuvat, joihin simuloinnin tulokset tulevat. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

34 Mittaussignaalien luonti Jännitteiden ja virtojen mittaukset voidaan suorittaa yksinkertaisimmillaan suoraan tähän tarkoitetuilla komponenteilla, jotka on esitelty seuraavassa kuvassa. Nämä mittarit löytyvät piirtoalustan komponenttivalikosta kohdasta Meters ja niille on omat kuvakkeensa myös komponenttipalkissa Electrical Palette. Kuva 39. Jännitteen ja virran mittaamiseen käytettävät komponentit Virtamittari on kytkettävä aina osaksi virtapiiriä; se ei toimi jos sen laittaa johdon päälle. Virtamittarin sijoittamista piiriin on havainnollistettu kuvassa 40. Kuva 40. Virtamittarin sijoittaminen piiriin Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

35 Jännitemittareita on kahta eri tyyppiä, joista toinen tekee mittauksen aina maapotentiaaliin nähden ja toinen mittaa kahden eri pisteen välisen potentiaalieron. Esimerkiksi pääjännitteet vaiheiden väliltä voidaan mitata kuvan 41 esittämällä tavalla. Kuva 41. Pääjännitteiden mittaaminen Erillisten mittauskomponenttien lisäksi tietyt komponentit tarjoavat mahdollisuuden ns. sisäisiin mittauksiin. Tällöin mittaus määritellään siten, että kyseisen komponentin parametreissa annetaan halutulle ulostulosuureelle nimi. Seuraavassa kuvassa on esimerkiksi määritelty muuntajan toision vaihevirroille nimet. Kuva 42. Komponentin sisäisten mittausten määrittäminen; esimerkkinä muuntaja Komponentista riippuen siitä voidaan mitata virtojen ja jännitteiden lisäksi muitakin suureita. Esimerkiksi moottorimallista saadaan ulostulona mm. nopeus- ja sähköinen vääntömomentti. Mittauksen määritteleminen tarkoittaa käytännössä sitä, että simulointimalliin määritellään signaali, johon kyseinen mitattava suure liitetään. Signaali määritellään antamalla sille nimi. Virta- ja jännitemittarikomponenteilla onkin vain yksi parametri: Signal Name. Samoin signaali syntyy, kun johonkin komponenttiin määritellään ns. sisäinen mittaus nimeämällä ulostulosuure. Nimettyä mittaussignaalia voidaan sitten käyttää edelleen paitsi mittausten esittämiseen tarkoitetuissa komponenteissa myös esim. säätöpiireissä. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

36 Signaalit ulostulokanaviin Toisena vaiheena mittauksen luonnissa on saadun signaalin liittäminen ulostulokanavaan. Tähän tarvitaan datasolmu (Data label), joka liitetään ulostulokanavaan (Channel). Nämä molemmat komponentit löytyvät sekä piirtoalustan komponenttivalikosta että komponenttipalkista Control Palette. Datasolmun ja ulostulokanavan väliin kannattaa sijoittaa lyhyt johto, kuten seuraavassa kuvassa on esitetty. Kuva 43. Signaalin liittäminen ulostulokanavaan Datasolmulla on vain yksi parametri: Data Signal Name. Tähän kohtaan kirjoitetaan halutun mittaussignaalin nimi. Nimen pitää olla täsmälleen sama kuin mikä määriteltiin virta- tai jännitemittarin Signal Name parametrille tai mitä käytettiin komponentin sisäisiä mittauksia määriteltäessä. Datasolmu toimii periaatteessa siten, että se luo piirtoalustalle näkyvän liityntäpisteen kyseiseen signaaliin. Tähän liityntäpisteeseen voidaan sitten kytkeä johtoja käyttäen paitsi ulostulokanava myös erilaisia datasignaaleja käsitteleviä komponentteja. Ulostulokanavalla on useampi parametri, joilla vaikutetaan mm. kuvaajassa näkyviin otsikoihin ja asteikkoihin. Yksi tärkeimmistä parametreista on skaalauskerroin (Scale Factor), jota pitää käyttää, jos suureen yksikkö halutaan toiseksi kuin mitä mittauskomponentti käyttää. Parametrina oleva yksikkö (Unit) ei vaihda suureen yksikköä vaan se on vain teksti, joka tulee näkyviin mm. analogisissa mittareissa. Koska esim. jännitteet mitataan aina kilovoltteina (ja virrat kiloampeereina) voi jossain tapauksessa olla tarpeen esittää jännitteet voltteina, jolloin ulostulokanavan parametrit pitää määritellä seuraavassa kuvassa esitetyllä tavalla. Kuva 44. Ulostulokanavan parametrit Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

37 Kuvaajien luonti Ulostulokanava tallentaa siihen tulevan signaalin, joka voidaan simuloinnin aikana esittää graafisesti esim. käyränä. Tätä varten malliin pitää ensin lisätä kehys (Graph Frame), joka löytyy sekä piirtoalustan komponenttivalikosta, että komponenttipalkista Control Palette. Kehys muodostaa alustan kuvaajille (Graph), jotka ovat käytännössä datan esittämiseen käytettäviä koordinaatistoja. Kuvaajan vaakaakselilla on aina aika ja pystyakselilla kyseinen suure. Yhteen kuvaajan voidaan sijoittaa useita käyriä (Curve), joista kukin edustaa yhtä mittaussignaalia. Uusi kehys on pelkkä harmaa laatikko, jonka kokoa voi muuttaa vetämällä kahvoista (vihreistä neliöistä), jotka tulevat esiin kun komponenttia napauttaa hiirellä. Kehyksen sijoituspaikkaa voi muuttaa yksinkertaisesti hiirellä vetämällä. Kun kehyksessä on jo kuvaajia, kahvat tulevat esiin vain napauttamalla hiirellä kehyksen otsikkopalkkia tai jotain sen kulmista. Kuvaajia sisältävän kehyksen paikan muuttaminen onnistuu vain kun hiirellä otetaan kiinni otsikkopalkista. Kuva 45. Kehys aktivoituna niin että sen kokoa voidaan muuttaa Kehyksen ponnahdusvalikossa valinnalla Add Overlay Graph luodaan kehykseen uusi analoginen kuvaaja. Analoginen kuvaaja on yleisin käytetty kuvaajatyyppi ja sen avulla voidaan yksinkertaisesti esittää mitä tahansa ajan funktiona muuttuvia signaaleja. Kuvaajia voi lisätä useita samaan kehykseen. Tästä on se etu, että samassa kehyksessä olevien kuvaajien vaaka-akselit voidaan helposti rajata samalle aikavälille. Analogisia kuvaajia voidaan lisätä myös painamalla INSERT-näppäitä. Uusi kuvaaja tulee tällöin siihen kehykseen, jonka päällä hiiren osoitin on. Kehys täyttyy uusilla kuvaajilla ylhäältä alaspäin ja mikäli kuvaajia lisää useita kerralla saattaa tulla eteen tilanne että kaikki kuvaajat eivät mahdu kehykseen. Ne jäävät tällöin osin tai kokonaan piiloon ja ne saa näkyviin kun kehyksen korkeutta kasvattaa riittävästi. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

38 Kehyksen ponnahdusvalikossa on myös valinta Add Stacked Polygraph, jolla kehykseen lisätään toista käytettävissä olevaa kuvaajatyyppiä olevia kuvaajia. Nämä ns. pinokuvaajat soveltuvat erityisesti digitaalisten signaalien esittämiseen. Kun kehyksessä on jo kuvaajia saadaan kehyksen ponnahdusvalikko esiin vain kehyksen otsikkopalkista. Otsikkopalkissa lukee oletuksena Graphs, mutta tämä teksti on vapaasti muutettavista kehyksen ponnahdusvalikon toiminnolla Graph Frame Properties esiin tulevasta lomakkeesta. Kuva 46. Kuvaajan lisääminen kehykseen Kuva 47. Kehys, johon on lisätty kaksi analogista kuvaajaa Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

39 Tarvittaessa kehyksestä voidaan poistaa yksittäinen kuvaaja kyseisen kuvaaja ponnahdusvalikosta löytyvän valinnan Cut Graph avulla. Kuvaaja voidaan poistaa myös DELETE-näppäintä painamalla. Tällöin toiminto kohdistuu kuvaajaan, joka on ensin valittu hiirellä napauttamalla (tausta muuttuu kellertäväksi). Tämä näppäintoiminto ei ole peruttavissa, mutta leikattu (Cut) kuvaaja voidaan liittää takaisiin samaan tai toiseen kehykseen kehyksen ponnahdusvalikon toiminnolla Paste Graph. PSCADin 4 versiossa uutuutena on ns. XY-kuvaaja (XY Plot), jonka avulla voidaan tehdä kuvaajia, joissa vaaka-akselilla on joku muu suure kuin aika. XYkuvaajassa voidaan esimerkiksi esittää oikosulkumoottorin momenttikäyrä, jossa vaaka-akselilla on pyörimisnopeus ja pystyakselilla vääntömomentti. Seuraavassa kuvassa on esitetty tyhjä XY-kuvaaja. Sen kokoa ja paikkaa piirtoalustalla voi muuttaa samalla tavoin kuin kehyksenkin kokoa ja paikkaa. Kuva 48. XY-kuvaaja. Ulostulokanavan liittäminen kuvaajaan Liittämällä tietty ulostulokanava johonkin kuvaajaan saadaan kyseinen suure näkymään kuvaajassa käyränä. Tämä liittäminen vaatii kaksi toimenpidettä: 1. Luodaan viite (Reference) kyseiseen kanavaan 2. Liitetään käyrä kuvaajaan. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

40 Viite käyrää varten luodaan valitsemalla ulostulokanavan ponnahdusvalikosta Input/Output Reference -> Add as Curve. Tämän jälkeen napautetaan hiiren oikeanpuoleista näppäintä halutun kuvaajan päällä ja valitaan ponnahdusvalikosta Paste Curve. Tämä kaksivaiheinen toiminto on kuvattu seuraavissa kahdessa kuvassa. Kuva 49. Ulostulokanavan viitteen luonti Kuva 50. Käyrän liittäminen kuvaajaan Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

41 Koska edellä kuvattu toiminto on koettu hankalaksi, on PSCADin uusimmassa versiossa 4.1 tullut käyttöön vaihtoehtoinen hiiren käyttöön perustuva toiminto. Nyt ulostulokanava voidaan liittää kuvaajaan yksinkertaisesti hiirellä vetämällä. Toimintoa käytettäessä CTRL-näppäin on oltava alas painettuna. Ctrl Kuva 51. Käyrän liittäminen kuvaajaan hiirellä vetämällä Kun käyrä on liitetty kuvaajaan näkyy käyrän otsikko kuvaajan yläpuolella. Kun samaan kuvaajaan liitetään useampia käyriä tulevat niiden otsikot kuvaajan yläpuolelle siinä järjestyksessä kuin ne on liitetty. Käyrän otsikko määritellään ulostulokanavan parametrina Title (ks. seur. kuva). Ulostulokanavan kohdassa Display title on icon kannattaa olla valittuna Yes, jolloin otsikkoteksti näkyy myös ulostulokanavan kuvakkeen alapuolella kuten seuraavassa kuvassa. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

42 Kuva 52. Käyrän otsikon määrittely (tässä "Voltage Ea") Mikäli esimerkiksi simulointimallin kuvaajat sijaitsevat eri sivumodulissa kuin itse mittaukset on ulostulokanavien liittäminen kätevintä tehdä käyttäen työtilan Runtime välilehteä. Myös tämä on PSCAD versiossa 4.1 käyttöön tullut uusi toiminto. Valitaan ensin kuvan 53 mukaisesti työtilan Runtime välilehti esiin ja avataan mallin puurakenteesta halutun sivumodulin Recorders haara, joka sisältää tähän sivumoduliin määritellyt ulostulokanavat. Tässä tapauksessa esillä ovat pääsivun (Main) ulostulokanavat. Luodaan sitten malliin kehys ja siihen kuvaaja. Tämän jälkeen työtilan Runtime välilehdellä osoitetaan kuvaajaan liitettävää puurakenteen haarana olevaa ulostulokanavan nimeä ja vedetään se hiiren vasen näppäin alaspainettuna kuvaajan päälle. Kun hiiren näppäin vapautetaan, käyrä tulee esille kuvaajassa, mikäli simulointiajo on suoritettu. Muussa tapauksessa kuvaajan ylälaitaan tulee tässä vaiheessa vain ulostulokanavan otsikko. Huomaa erityisesti, että tätä menetelmää käytettäessä CTRL-näppäin ei saa olla alas painettuna kuten edellisellä sivulla esitetyssä menetelmässä. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen,

PSCAD simulointiohjelma

PSCAD simulointiohjelma Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen, 2004. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen PSCAD simulointiohjelma.......... Käytön perusteet Versio 1.0 Alkusanat Tämä opas on tarkoitettu erityisesti uusille PSCAD-simulointiohjelman

Lisätiedot

PSCAD simulointiohjelma

PSCAD simulointiohjelma Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen, 2011. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen PSCAD simulointiohjelma.......... Käytön perusteet Oppaan versio 4.0 PSCAD X4 versiolle 4.4.0 Alkusanat Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

PSCAD simulointiohjelma...

PSCAD simulointiohjelma... Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen, 2006. Kimmo Kauhaniemi & Olavi Mäkinen PSCAD simulointiohjelma.......... Käytön perusteet Versio 3.0 Alkusanat Tämä opas on tarkoitettu erityisesti uusille PSCAD-simulointiohjelman

Lisätiedot

PSCAD / ETMDC - simulointiohjelma...

PSCAD / ETMDC - simulointiohjelma... Kimmo Kauhaniemi, 2002. Kimmo Kauhaniemi PSCAD / ETMDC - simulointiohjelma.......... Käytön perusteet Versio 3.0 Alkusanat Tämä opas on tarkoitettu erityisesti uusille PSCAD/EMTDC-simulointiohjelman käyttäjille

Lisätiedot

OpenOffice.org Impress 3.1.0

OpenOffice.org Impress 3.1.0 OpenOffice.org Impress 3.1.0 Sisällysluettelo 1 Esityksen luominen...1 2 Dian rakenne...2 3 Dian lisääminen, poistaminen, siirtäminen ja kopioiminen...3 4 Diojen koon muuttaminen...3 5 Pohjatyylisivut...4

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA SISÄLLYS 1. KUVAN TUOMINEN PAINTIIN...1 1.1. TALLENNETUN KUVAN HAKEMINEN...1 1.2. KUVAN KOPIOIMINEN JA LIITTÄMINEN...1 1.1. PRINT

Lisätiedot

AUTOCAD-TULOSTUSOHJE. Tällä ohjeella selitetään Autocadin mittakaavatulostuksen perusasiat (mallin mittayksikkönä millimetrit)

AUTOCAD-TULOSTUSOHJE. Tällä ohjeella selitetään Autocadin mittakaavatulostuksen perusasiat (mallin mittayksikkönä millimetrit) AUTOCAD-TULOSTUSOHJE Tällä ohjeella selitetään Autocadin mittakaavatulostuksen perusasiat (mallin mittayksikkönä millimetrit) 1. MODEL VS. LAYOUT Autocadista löytyy vasemmasta alakulmasta automaattisesti

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO jouni.laaksonen@olfellows.net www.olfellows.net olfellows www.olfellows.net

Lisätiedot

ISIS Draw (Windows versio 2.5)

ISIS Draw (Windows versio 2.5) 1 ISIS Draw (Windows versio 2.5) ISIS Draw on helppokäyttöinen kemian piirto-ohjelma, jolla voidaan muun muassa piirtää kemiallisia rakenteita, reaktioyhtälöitä ja yksinkertaisia proteiinirakenteita. Lisäksi

Lisätiedot

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ Windows XP-käyttöjärjestelmän asetuksilla sekä Word-asetuksilla voit vaikuttaa tietokoneen näytön ulkoasuun, selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen.. 1) ASETUKSET

Lisätiedot

HRTM58. Windows 10 Resurssienhallinta

HRTM58. Windows 10 Resurssienhallinta Windows 10 Resurssienhallinta 1 Sisällysluettelo Resurssienhallinta...3 Resurssienhallintaa käytetään tiedostojen ja kansioiden hallintaan...3 Vasen sarake...5 Tietojen muuttaminen...8 Tapa 1: Hiiren 2.

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

Keravan karttapalvelun käyttöohje

Keravan karttapalvelun käyttöohje Keravan karttapalvelun käyttöohje Sisällys (klikkaa otsikkoa mennäksesi suoraan haluamaasi kappaleeseen) Keravan karttapalvelun käytön aloittaminen... 2 Liikkuminen kartalla... 2 Karttatasojen näyttäminen

Lisätiedot

Omien lomakkeiden käyttöönotto

Omien lomakkeiden käyttöönotto Omien lomakkeiden käyttöönotto Visma Avendossa voit ohjelman järjestelmämallien lisäksi luoda myös omia lomakkeita mm. laskujen, tarjousten ja tilausvahvistusten pohjiksi. Tässä ohjeessa käymme läpi, mitä

Lisätiedot

KYMP Webmail -palvelu

KYMP Webmail -palvelu KYMP Webmail -palvelu Sisältö 1. Kirjautuminen... 3 2. Viestin merkinnät... 4 3. Viestien lukeminen... 4 Viestiin vastaaminen... 4 Viestin välittäminen edelleen / uudelleen ohjaus... 5 4. Viestin kirjoittaminen...

Lisätiedot

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa.

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. LIITE 1 1 HARJOITUS 1 Kitara Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. Käsiteltävät asiat Edit Poly Muokkaus kuvan mukaan TurboSmooth Extrude 1. Tarkistetaan että mittayksiköt

Lisätiedot

Transkribuksen pikaopas

Transkribuksen pikaopas Transkribuksen pikaopas Transkribus on alusta, jolla voi puhtaaksikirjoittaa haluamaansa aineistoa ja automaattisesti tunnistaa käsinkirjoitettua tekstiä. Sitä käyttääkseen täytyy rekisteröityä. Tässä

Lisätiedot

Symbol for Windows Blisskoostaja ( Versio 2.3 )

Symbol for Windows Blisskoostaja ( Versio 2.3 ) Handicom Symbol for Windows Blisskoostaja ( Versio 2.3 ) Handicom, 2004, Alankomaat Myynti Suomessa: Modemo Contents 1. Johdanto... 2 2. Blisskoostajan pääikkuna... 3 2.1 Toolbar... 3 2.2 Piirtoalue...

Lisätiedot

Planssit (layouts) ja printtaus

Planssit (layouts) ja printtaus 1 / 21 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 17.11.2015 Planssit (layouts) ja printtaus Yksittäisen kuvan printtaus 2 / 21 Ennen printtausta valitse näkymä, jonka haluat printata, klikkaamalla

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Adobe Premiere Elements ohjeet

Adobe Premiere Elements ohjeet Adobe Premiere Elements ohjeet 1. Käynnistä ohjelma kaksoisnapsauttamalla työpöydän kuvaketta. 2. Avautuvasta Elements-ikkunasa valitse a. New Project jos aloitat uuden videoeditoinnin. b. Open Project

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1.1 RATKAISUOHJEET

TEHTÄVÄ 1.1 RATKAISUOHJEET TEHTÄVÄ 1.1 RATKAISUOHJEET 1. Luo mallin mukainen kansiorakenne Käynnistä Resurssienhallinta painamalla näppäimistöltä peräkkäin Windows- ja E-näppäimiä niin, että Windows-näppäin on yhä pohjassa, kun

Lisätiedot

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Ksenos Prime Käyttäjän opas Ksenos Prime Käyttäjän opas Versio 11.301 Turun Turvatekniikka Oy 2011 Selaa tallenteita. Tallenteiden selaaminen tapahtuu samassa tilassa kuin livekuvan katselu. Voit raahata hiirellä aikajanaa tai käyttää

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Posterin teko InDesignilla

Posterin teko InDesignilla Posterin teko InDesignilla Avatessasi InDesign CS5 -ohjelman, näyttöön aukeaa ikkuna, josta voit valita tarpeen mukaan aikaisemmin tallennetun dokumentin, uuden tai ohjelmassa valmiin mallin mukaisen inddtiedoston.

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Visma Fivaldi -käsikirja MiniCRM

Visma Fivaldi -käsikirja MiniCRM Visma Fivaldi -käsikirja MiniCRM 2 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Ylävalikko... 4 3 Perustiedot - välilehti... 5 4 Tila (vapaassa tekstikentässä edellisellä sivulla annettu nimi) - välilehti... 6 5 Vasemman

Lisätiedot

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Data@Flow Verkkosivuston hallinnan ohjeet atflow Oy tuki@atflow.fi AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen... 2 2. Sivuston muokkaus... 2 3. Sivujen ja valikoiden

Lisätiedot

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1 1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1

Lisätiedot

Microstation 3D laitesuunnittelu 2014

Microstation 3D laitesuunnittelu 2014 Microstation 3D laitesuunnittelu 2014 Uusi tiedosto Element Templates Graphic Groups Piirustus, Project Explorer Piirustuksen kuvannot Piirustusarkki 5/16/2014 1 Uusi tiedosto Siementiedostona voi käyttää

Lisätiedot

TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO

TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO Timmi Software Oy Pikaopas 1(12) TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO Tämä dokumentti on pikaopas Timmi-tilavarausohjelmiston ominaisuuksien testausta varten. Pikaohjeen merkinnät Pikaohjeessa käytetään seuraavia

Lisätiedot

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jouni Pousi Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien identifiointi Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Tämä ohje sisältää vaihtoehtoisen tavan laskuharjoituksen

Lisätiedot

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu :04

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu :04 HELIA 1 (1) Luento 7 Graafisen käyttöliittymän peruselementit... 2 Ikkunat... 2 Sovellusikkunat (Application Windows)... 2 Asiakirjaikkunat (Document Windows)... 3 Toissijaiset sovellusikkunat (Secondary

Lisätiedot

Ajokorttimoduuli Moduuli 2. - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta. Harjoitus 1

Ajokorttimoduuli Moduuli 2. - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta. Harjoitus 1 Ajokorttimoduuli Moduuli 2 - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta Harjoitus 1 Tämän harjoituksen avulla opit alustamaan levykkeesi (voit käyttää levykkeen sijasta myös USBmuistitikkua). Harjoitus tehdään Resurssienhallinnassa.

Lisätiedot

Opetussuunnitteluprosessi WebOodissa - OpasOodi

Opetussuunnitteluprosessi WebOodissa - OpasOodi Katri Laaksonen 14.3.2011 Opetussuunnitteluprosessi WebOodissa - OpasOodi Ohjeen sisältö: Yleistä Oppaaseen liittyvien opintokohteiden käsittely Opintokohteen tila Vastuuopettajatietojen lisäys Kuvaustekstien

Lisätiedot

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.

Lisätiedot

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN -Mene osoitteeseen keskustanuoret.fi/user - Kirjoita saamasi käyttäjätunnus ja salasana - Klikkaa yllä olevaa piirisi logoa niin

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

FOTONETTI BOOK CREATOR

FOTONETTI BOOK CREATOR F O T O N E T T I O Y FOTONETTI BOOK CREATOR 6 2012 Kemintie 6 95420 Tornio puhelin: 050-555 6500 pro/kirja: 050-555 6580 www.fotonetti.fi Ohjelman asentaminen 1 Hae ohjelma koneellesi osoitteesta http://www.fotonetti.fi/kuvakirjatilaa

Lisätiedot

Käyttöliittymän muokkaus

Käyttöliittymän muokkaus Käyttöliittymän muokkaus Ohjelman pitkän kehityshistorian takia asetukset ovat jakaantuneet useampaan eri kohtaan ohjelmassa. Ohessa yhteenveto nykyisistä asetuksista (versio 6.4.1, 2/2018). Ylä- ja sivupalkkien

Lisätiedot

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö

Lisätiedot

Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012

Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012 Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012 1(5) Ohjelmaikkunan osat Valintanauhan tärkeimmät välilehdet ovat Tiedosto, Aloitus, Lisää ja Sivun asettelu. Kuvassa näkyy Aloitus-välilehti.

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

Käyttöliittymän muutokset ProCountorin versiossa 3.0

Käyttöliittymän muutokset ProCountorin versiossa 3.0 13.04.2008 Sivu 1(6) Käyttöliittymän muutokset ProCountorin versiossa 3.0 Tiivistelmä ProCountor-taloushallinto-ohjelmistosta on julkistettu uusi versio 3.0. Uusi ohjelmistoversio sisältää monia parannuksia

Lisätiedot

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla GEOS 1 Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla Libre Office Calc ohjelman saat ladattua ilmaiseksi osoitteesta: https://fi.libreoffice.org/ Tässä ohjeessa on käytetty Libre Office Calc 5.0 versiota

Lisätiedot

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tähän käsikirjaan on koottu Ecomiin liittyviä yleisiä aiheita ja toimintatapoja, joiden opiskelemisesta on hyötyä kaikille Ecomin käyttäjille. 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan

Lisätiedot

PURPLE PEN OHJELMAN KÄYTTÖ Tiedoston avaaminen

PURPLE PEN OHJELMAN KÄYTTÖ Tiedoston avaaminen PURPLE PEN OHJELMAN KÄYTTÖ Tiedoston avaaminen 1. Avaa ohjelma Purple Pen työpöydän ikonia kaksois-klikkaamalla tai klikkaamalla ja painamalla Enter -näppäintä. 2. Valitse luo uusi tapahtuma, valitse ok.

Lisätiedot

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät 1 Oppilaan pikaopas Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät Kun avaat Project 2013 -ohjelman, näet ensimmäisenä pelkistetyn näkymän. Uusi Project 2013 voi auttaa projektinhallinnassa kuten esim. projektitietojen

Lisätiedot

Pikaohje formaatin valmistamiseen

Pikaohje formaatin valmistamiseen Pikaohje formaatin valmistamiseen Esko Otava Oy ver.1.0 Pääikkunasta (tulostusikkunasta) valitaan Cards-Show cards manager Paina Add 2 Paina New Kortinsuunnitteluikkuna on jaettu kolmeen osaan: Vasemmalla

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA 1 (6) MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA TEEMU SALORIUTTA 17.6.2012 Päivitetty 28.6.2013 1. Avaa Maanmittauslaitoksen latauspalvelu osoitteesta https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta.

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

JulkICT portaalin käyttöohje

JulkICT portaalin käyttöohje LUONNOS 30.4.2013 2 (12) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 QPR Portaali... 3 2.1 Kirjautuminen palveluun... 3 2.2 Portaalin Prosessit-välilehden toimintakuvaus... 5 2.3 Mallin valitseminen mallilistasta... 7

Lisätiedot

CEM DT-3353 Pihtimittari

CEM DT-3353 Pihtimittari CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä

Lisätiedot

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana Tilastolliset ohjelmistot 805340A Pinja Pikkuhookana Sisältö 1 SPSS 1.1 Yleistä 1.2 Aineiston syöttäminen 1.3 Aineistoon tutustuminen 1.4 Kuvien piirtäminen 1.5 Kuvien muokkaaminen 1.6 Aineistojen muokkaaminen

Lisätiedot

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon

Lisätiedot

Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen

Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen 1 Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Sisällysluettelo Opetustapahtuman opiskelijalistan tulostaminen... 2 Tenttien opiskelijalistojen tulostaminen... 3

Lisätiedot

TAULUKOINTI. Word Taulukot

TAULUKOINTI. Word Taulukot Word 2013 Taulukot TAULUKOINTI TAULUKOINTI... 1 Taulukon tekeminen... 1 Solusta toiseen siirtyminen... 1 Solun tyhjentäminen... 2 Taulukon Layout (Asettelu) välilehti... 2 Alueiden valitseminen taulukossa...

Lisätiedot

Paikka-aikakaavio PlanMan Project

Paikka-aikakaavio PlanMan Project Paikka-aikakaavio PlanMan Project 30.4.2014 Sisältö 1. Paikka-elementin käyttöönotto... 2 2. Tehtävien lisääminen paikka-aikakaavioon... 4 3. Tehtävien ulkoasun muokkaus paikka-aikakaaviossa... 5 4. Tehtävien

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D 11 2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D Oleellista sweep -sovelluksissa on se, että DC-sweep antaa PSpice A/D avulla graafisia esityksiä, joissa vaaka-akselina on virta tai jännite, AC-sweep antaa PSpice

Lisätiedot

Gimp perusteet. Riitta, Jouko ja Heikki

Gimp perusteet. Riitta, Jouko ja Heikki Gimp perusteet Riitta, Jouko ja Heikki Jos haluat vaihtaa ohjelman kielen (asentaa oletuksena saman kuin käyttöjärjestelmä): käyttöjärjestelmän lisäasetuksista lisätään uusi ympäristömuuttuja:lang arvo:en

Lisätiedot

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.

Lisätiedot

1 Yleistä Kooste-objektista... 3. 1.1 Käyttöönotto... 3. 2 Kooste-objektin luominen... 4. 3 Sisällön lisääminen Kooste objektiin... 4. 3.1 Sivut...

1 Yleistä Kooste-objektista... 3. 1.1 Käyttöönotto... 3. 2 Kooste-objektin luominen... 4. 3 Sisällön lisääminen Kooste objektiin... 4. 3.1 Sivut... Kooste 2 Optima Kooste-ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Kooste-objektista... 3 1.1 Käyttöönotto... 3 2 Kooste-objektin luominen... 4 3 Sisällön lisääminen Kooste objektiin... 4 3.1 Sivut... 5 3.2 Sisältölohkot...

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO Kirjautuminen Kirjatuminen järjestelmään tapahtuu syöttämällä ylläpitäjältä (yleensä sähköpostilla) saatu käyttäjätunnus ja salasana niille varattuihin kenttiin. Jos olet unohtanut salasanasi voit syöttää

Lisätiedot

HP Photo Printing -pikaviiteopas

HP Photo Printing -pikaviiteopas Kuvien tuonti valokuvagalleriaan Seuraavassa kuvataan tapoja, joilla valokuvagalleriaan voidaan lisätä kuvia. Valokuvagalleria on HP Photo Printing -ohjelman vasemmanpuoleinen ruutu. Tulosteiden ja valokuva-albumin

Lisätiedot

Ohjelman Suositukset. Luku 5 Suositukset

Ohjelman Suositukset. Luku 5 Suositukset Luku 5 Suositukset Suositukset ovat asetuksia jotka määräävät kuinka ZoomText käynnistyy, lopettaa ja esiintyy Windows työpöydällä käytön aikana. Aktivoimalla Automaattiset Päivitykset, aina ZoomTextin

Lisätiedot

2006 i&i Solutions Oy

2006 i&i Solutions Oy 2006 i&i Solutions Oy Materiaali on vapaasti käytettävissä. Alkuperäiseen materiaaliin ei saa kuitenkaan tehdä muutoksia ja alkuperäinen tekijä (i&i Solutions Oy) on aina oltava näkyvissä. Mikäli materiaalista

Lisätiedot

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1 Taulukot Taulukon lisääminen FrontPagessa tapahtuu samalla tavoin kuin Word tekstinkäsittelyohjelmassakin. Valitse vakiotyökaluriviltä Lisää taulukko painike. Kun olet napsauttanut painikkeen alas voit

Lisätiedot

1 Kirjautuminen ja Käyttöliittymä... 2. 1.1 Kirjautuminen... 2. 1.2 Käyttöliittymä... 2. 2 Uuden varauksen tekeminen... 3. 2.1 Normaali varaus...

1 Kirjautuminen ja Käyttöliittymä... 2. 1.1 Kirjautuminen... 2. 1.2 Käyttöliittymä... 2. 2 Uuden varauksen tekeminen... 3. 2.1 Normaali varaus... 1 Kirjautuminen ja Käyttöliittymä... 2 1.1 Kirjautuminen... 2 1.2 Käyttöliittymä... 2 2 Uuden varauksen tekeminen... 3 2.1 Normaali varaus... 3 2.2 Alustava Varaus... 5 2.2.1 Alustavan varauksen muuttaminen

Lisätiedot

Visma Business AddOn Tuotetarrat. Käsikirja

Visma Business AddOn Tuotetarrat. Käsikirja Visma Business AddOn Tuotetarrat Käsikirja Oppaan päiväys: 30.8.2012. Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön

Lisätiedot

OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen

OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Helsingin yliopisto WebOodi 1 OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Opetustapahtuman opiskelijalistan tulostaminen Ilmoittautuneista opiskelijoista

Lisätiedot

Hoitoaikojen ilmoittaminen CGI Suomi

Hoitoaikojen ilmoittaminen CGI Suomi Hoitoaikojen ilmoittaminen 1.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tunnistautuminen 3 2 Hoitoaikojen ilmoittaminen 5 3 Viikkojen kopiointi 11 4 Tallennus 11 5 Yhteenvetotiedot 12 6 Tulostus 13 1.8.2015 Sivu 2 / 13

Lisätiedot

HOITOAIKOJEN ILMOITTAMINEN SÄHKÖISESTI. TUNNISTAUTUMINEN: Portaaliin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla.

HOITOAIKOJEN ILMOITTAMINEN SÄHKÖISESTI. TUNNISTAUTUMINEN: Portaaliin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla. HOITOAIKOJEN ILMOITTAMINEN SÄHKÖISESTI TUNNISTAUTUMINEN: Portaaliin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla. Valitaan pankki, jonka tunnuksilla ollaan kirjautumassa. Annetaan pankkiyhteyden vaatimat tunnusluvut.

Lisätiedot

Netsor Webmailin käyttöohje

Netsor Webmailin käyttöohje Netsor Webmailin käyttöohje https://mail.webhotelli.net sekä https://webmail.netsor.fi Ohjeen sisältö Sähköpostin peruskäyttö Lukeminen Lähettäminen Vastaaminen ja välittäminen Liitetiedoston lisääminen

Lisätiedot

1 ClipArt -kuvan käyttö Paint-ohjelmassa

1 ClipArt -kuvan käyttö Paint-ohjelmassa 1 ClipArt -kuvan käyttö Paint-ohjelmassa 1. Avaa Paint: 2. Käynnistä/Kaikki Ohjelmat/Apuohjelmat/Paint. 3. Pienennä Paint -ohjelma kuvakkeeksi tehtäväpalkkiin, ohjelman pienennyspainikkeesta. 4. Avaa Internet

Lisätiedot

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control

Lisätiedot

Posterin teko MS Publisherilla

Posterin teko MS Publisherilla Posterin teko MS Publisherilla Ensimmäisenä avaa MS Publisher 2010. Löydät sen Windows valikosta - All programs - Microsoft Office. Publisheriin avautuu allaolevan kuvan mukainen näkymä. Mikäli et näe

Lisätiedot

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti 1. Qcad. Aloitusohjeita. Asenna ohjelma pakettien hallinasta. Tämä vapaa ohjelma on 2D. 3D ohjelma on maksullinen. Qcad piirustusohjelma avautuu kuvakkeesta. Oletuksena, musta pohja. On kuitenkin luontevaa

Lisätiedot

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä /+^2 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen / +^2 Kopioi molemmat matematiikka-alueet ja liiku alueen sisällä

Lisätiedot

Pedanet oppilaan ohje Aleksanteri Kenan koulu Eija Arvola

Pedanet oppilaan ohje Aleksanteri Kenan koulu Eija Arvola Pedanet oppilaan ohje Aleksanteri Kenan koulu Eija Arvola 26.8.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Omat asetukset kuntoon (kaikkien tehtävä aluksi) sivut 3-5 2. Tärkeiden sivujen tilaaminen omiin linkkeihin sivut

Lisätiedot

LibreOffice Writer perusteita

LibreOffice Writer perusteita LibreOffice Writer perusteita Käytetään Digabi-käyttöjärjestelmää (DigabiOS) ja harjoitellaan LibreOfficen käyttöä. 1. Ohjelman käynnistys Avaa Sovellusvalikko => Toimisto => LibreOffice Writer. Ohjelma

Lisätiedot

Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille

Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille OneNote OPS OHJE Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille Vinkki: Jos et löydä hakemaasi, voit painaa F1-painiketta, joka avaa OneNote-ohjeen, josta voit hakea hakusanoilla vastausta kysymyksiisi liittyen

Lisätiedot

Moodle-alueen muokkaaminen

Moodle-alueen muokkaaminen Moodle-alueen muokkaaminen Alla oleva kuva esittää Moodle-aluetta sellaisena kuin se sinulle toimitetaan:: - Etusivun näkymä koostuu sivun keskellä olevista numeroiduista osioista sekä osioiden molemmilla

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

LUKKARIN KÄYTTÖOHJE Sisällys

LUKKARIN KÄYTTÖOHJE Sisällys LUKKARIN KÄYTTÖOHJE Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Lukkarin käynnistys ja sisäänkirjautuminen... 2 3. Vapaa aikatauluhaku... 2 4. Lukujärjestyksen luominen ja avaaminen... 3 Lukukauden valinta... 3 Uuden

Lisätiedot

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen it-arvi Ohjeet sovelluksen käyttöön KÄYNNISTYS: - Sovellus käynnistetään tuplanapauttamalla kuvaketta Esteettomyysarviointi.exe. ETUSIVU: Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen

Lisätiedot

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi

Lisätiedot

Skype for Business ohjelman asennus- ja käyttöohje Sisällys

Skype for Business ohjelman asennus- ja käyttöohje Sisällys Skype for Business ohjelman asennus- ja käyttöohje Sisällys Kirjautuminen Office 365 -palveluun... 2 Skype for Business ohjelman asentaminen... 3 Yhteyshenkilöiden lisääminen Skype for Business ohjelmassa...

Lisätiedot