Näkymättömällä musteella tulostetun koodin lukutapahtumassa vaikuttavat tekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkymättömällä musteella tulostetun koodin lukutapahtumassa vaikuttavat tekijät"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Mikko Nuutinen Näkymättömällä musteella tulostetun koodin lukutapahtumassa vaikuttavat tekijät Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä ja työn nimi Mikko Nuutinen, 50058P Näkymättömällä musteella tulostetun koodin lukutapahtumassa vaikuttavat tekijät Päivämäärä: Sivumäärä: 94 Osasto Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Professuuri AS-75 Viestintätekniikka Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen Työn ohjaaja Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näkymättömällä, fluoresoivalla musteella tulostettujen 2-dimensionaalisten Data-Matrix koodien lukutapahtumassa vaikuttavat tekijät. Painetun koodin avulla voidaan lisätä kamerallisen mobiililaitteen ja painetun median välistä yhteistoimintaa. Näkyvä koodi luo rajoituksia koodin koolle ja asettelulle. Sitä voidaan pitää myös esteettisesti häiritsevänä. Käyttämällä näkymättömiä koodeja näitä rajoituksia voidaan poistaa tai lieventää. Tutkimuksessa käytetty fluoresoiva muste oli ilman ultraviolettivaloa ihmissilmälle näkymätöntä. Tutkimuksen kirjallisuusosiossa määriteltiin koodin kuvausprosessin eri vaiheet. Kuvausprosessissa syntyvään kuvaan vaikuttavat käytetyt valonlähteet sekä kuvattavan kohteen ja lukulaitteen ominaisuudet. Kokeellisessa osassa tutkittiin valaistuksen, painoalustan, painetun taustakuvioinnin sekä koodin asettelun vaikutusta 2-dimensionaalisen Data-Matrix koodin lukutapahtumaan. Painoalustoina käytettiin eri paperilajeja, joille koodeja tulostettiin eri musteilla. Painoalustan kuvioina koodin alla käytettiin tekstiä, eri värisiä ja erilaisia rasteripintoja sekä viivoja. Koodeja kuvattiin tämän hetken tekniikkaan perustuvalla kamerakännykällä tai korkealaatuisella digitaalisella kameralla. Tämän jälkeen kuvat syötettiin tietokoneella toimivaan tunnistusohjelmaan. Tulosten perusteella fluoresoivalla musteella tulostetun koodin luku edellyttää, että musteen emissio on riittävän korkea verrattuna paperin emissioon. Käytetty paperilaji vaikuttaa suuresti musteen emissioon. Tekstin päälle tulostetun koodin lukeminen ei ollut mahdollista. Sitä vastoin ohuen viivan ja rasteriprosentiltaan rajoitetusti väriä sisältävän tai puhtaan pinnan päälle tulostetun koodin luku onnistui, kun kriteeritasona oli 90 % onnistumisaste. Lukuympäristöön lisätty näkyvä valo alensi koodien suorituskykyä. Tulosten perusteella ultraviolettivalossa fluoresoivien koodien käyttö on mahdollista, mutta vaatimuksena on tarkka sovelluskohtainen suunnittelu. Avainsanat: DataMatrix-symboli, fluoresenssi, kamerapuhelin, näkymätön koodi, ultraviolettisäteily

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF MASTER S THESIS Author, Title of Thesis Mikko Nuutinen, 50058P Factors affecting the readability of codes printed with invisible inks Date: August 31, 2004 Pages: 94 Department Department of Automation and Systems Technology Professorship AS-75 Media Technology Supervisor Pirkko Oittinen, Professor Instructor The object of this study was to find out the factors that affect reading invisible codes. In the study 2-dimensional Data-Matrix codes were printed using inks that were invisible without ultraviolet radiation. With printed codes it is possible to enhance the synergy between printed media and a mobile device with camera. With visible codes there are restrictions for size and alignment of the codes. They could also be esthetically disturbing. These problems could be removed or reduced by using invisible codes. In the literature part of this study different phases that affect the imaging process of the codes were studied. In the imaging process the affecting factors are light sources and properties of imaging object and reading device. In the empirical part of this study lighting and different properties of the print carrier were studied. In addition alignment of codes on the print carrier was studied. The 2-dimensional Data-Matrix codes were printed with different inks to different paper types. In additition different colors and figures, like text and lines, were used. Present-day mobile camera phone or sophisticated digital camera were used as imaging devices. After that imaged pictures were input to the computer based decoder. The results showed that reading codes, which are printed with fluorescence ink, require that emission of the ink is high enough compared to the emission of the paper. Emission of the ink depends highly on the paper types. It was possible to read codes that were printed over a thin line or certain colour or onto a blank surface when degree of success was set to 90 %. Reading performance reduces significantly if lighting also include visible light. Reading was impossible when codes were printed over text. It is possible to read codes that are printed with fluorescence ink, but it requires careful application specific planning. Keywords: DataMatrix-symbol, fluorescence, invisible code, mobile camera phone, ultraviolet radiation

4 Alkusanat Laadin diplomityöni Viestintätekniikan laboratoriossa osana PrintAccess-projektia. Haluan kiittää koko laboratorion henkilökuntaa hyvästä työilmapiiristä. Erityisesti haluan kiittää työn valvojaa professori Pirkko Oittista asiantuntevista neuvoista sekä väsymättömästä kannustuksesta. Kiitokset kuuluvat myös VTT:n Liisa Hakolalle, joka auttoi koodien tulostuksessa käytettyjen musteiden hankinnassa ja valmistuksessa. Lopuksi haluan kiittää Tuijaa, joka piristi elämääni ja toi muuta puuhaa ja ajateltavaa koko tutkimuksen ajan. Espoossa Mikko Nuutinen

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rakenne NÄKYMÄTTÖMIÄ KOODEJA HYÖDYNTÄVIÄ SOVELLUKSIA Tuotteen esteettisyys ja lajittelu Tuotteen autentikointi SYMBOLOGIAT Yksiulotteiset symbologiat Kaksiulotteiset symbologiat QR Code PDF DataMatrix SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY Sähkömagneettisen säteilyn spektri Optinen säteily Ultraviolettisäteily SÄTEILYLÄHTEET Kuvausprosessi Radiometria ja fotometria Perussuureet Planckin säteilijä Keinotekoiset säteilylähteet Termiset säteilijät Kaasupurkaussäteilijät Valoa emittoivat diodit Luonnonvalo Luonnonvalon sisältämä ultraviolettisäteily PAPERIN OPTISET OMINAISUUDET Säteilyn ja paperin vuorovaikutukset Optinen kirkaste Fluoresenssi-ilmiö Fluoresenssin ja fosforenssin teoria DIGITAALISEN KAMERAN VASTE Yleistä Kuvasensorin spektraalinen herkkyys MOS-kondensaattori Fotonin aallonpituusriippuvainen absorboitumiskyky Värisuodatusmatriisi ja infrapunasuodatin KOKEELLISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tavoitteet ja rajaukset Symbolien lukuympäristö Kamerat...42

6 8.3.1 Spot RT SE6 Slider Nokia Ohjelmistot Valonlähteet Ksenonlamppu ja UG1-kaistanpäästösuodatin Valonlähteiden spektrimittaukset Paperilajit ja musteet Fluoresenssispektrometri Papereiden viritys- ja emissiospektrit Musteiden ja käytettyjen paperien viritys- ja emissiospektrien ero Toonereiden fluoresoivat ominaisuudet Lukuympäristössä suoritettujen mittauksien toistettavuus SYMBOLIEN LUKUMITTAUKSET Lukuetäisyyden ja X-leveyden raja-arvot Rasteriprosentin vaihtelu symbolin alla Kontrastin tasaisuuden vaihtelu symbolin alla Lukulaitteen sivuttaissuuntainen kohdistaminen Graafiset elementit symbolin alla Käyttöympäristön valaistuksen vaikutus MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Lukuetäisyyden ja X-leveyden raja-arvot Rasteriprosentin vaihtelu symbolin alla Kontrastin tasaisuuden vaihtelu symbolin alla Lukulaitteen sivuttaissuuntainen kohdistaminen Graafiset elementit symbolin alla Käyttöympäristön valaistuksen vaikutus TULOSTEN ARVIOINTI JA POHDINTAA Näkymättömän symbolin viritys- ja emissioalue Lukuympäristön valaistus Musteen ja paperin vuorovaikutukset Painoalustan pinnan kuviointi Näkymättömien symbolien sijoittelu painoalustalle Dekoodaus-ohjelma YHTEENVETO...89 LÄHDELUETTELO...90 LIITE 1 MITTAUKSISSA KÄYTETYT MUSTEET JA PAPERIT...95 LIITE 2 VALONLÄHTEIDEN SPEKTRIMITTAUKSET...96 LIITE 3 MUSTEIDEN JA PAPEREIDEN VIRITYS- JA EMISSIOSPEKTRIT...97 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 VÄRIAINEIDEN FLUORESOIVAT OMINAISUUDET...99 LUKUMITTAUKSIEN TOISTETTAVUUS LUKUETÄISYYDEN JA X-LEVEYDEN RAJA-ARVOT...101

7 LIITE 7 RASTERIPROSENTIN VAIHTELU SYMBOLIN ALLA LIITE 8 KONTRASTIN TASAISUUDEN VAIHTELU SYMBOLIN ALLA LIITE 9 LUKULAITTEEN SIVUTTAISSUUNTAINEN KOHDISTAMINEN LIITE 10 GRAAFISET ELEMENTIT SYMBOLIN ALLA LIITE 11 YMPÄRISTÖN VALAISTUKSEN VAIKUTUS...110

8 LYHENTEET JA KÄSITTEET IR UV infrared ultraviolet Dekoodaus-ohjelma Symboliin koodatun informaation tulkintaan käytettävä ohjelmisto. Elementti (solu) Symbolin pienin yksittäinen merkki, joka sisältää binääriarvon 0 tai 1. Emissiospektri Käyrä, joka kuvaa aallonpituuden tai taajuuden funktiona aineen emittoiman säteilyn suhteellista tehoa. Fluoresenssi Ilmiö, jossa aineeseen absorboitunut sähkömagneettinen säteily emittoituu muuttuneella aallonpituudella. Kontrasti Dekoodaus-ohjelman havaitsema ero symbolin vaaleiden ja tummien elementtien eli painoalustan ja käytetyn musteen välillä. Koodaus-ohjelma Symbolin valmistukseen käytettävä ohjelmisto. Korjattujen virheiden prosentuaalinen määrä Symbolin dekoodaus-ohjelman korjaamien virheiden määrä käytetyn symbolin virheenkorjauksen maksimikapasiteetista. Lukulaite Elektroninen laite, joka detektoi symbolista sähkömagneettisen säteilyn muodossa heijastuvan informaation. Marginaali (tyhjä alue) Symbolia ympäröivä, muusta painatuksesta tyhjä alue. Mustavalolamppu UVA-alueen säteilyä emittoiva valonlähde. Symboli Tietyn symbologian sääntöjen ja periaatteiden mukaan valmistettu koodi. Symbologia Määrittelee säännöt ja periaatteet, joiden mukaan symboli tulee valmistaa Säteilyvoimakkuus Pinnalle osuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti. Tyhjän alueen leveys Symbolien välinen etäisyys toisistaan, kun samalle painoalustalle on painettu useita symboleita. Ulkoinen valaistus Fluoresenssin virittämiseen käytetyn valonlähteen rinnalla toimiva valonlähde. Valonlähteellä simuloidaan näytteeseen kohdistuvaa, käyttöympäristökohtaista valaistusvoimakkuutta.

9 UVA-, UVB- ja UVC-alue CIE:n määrittelemät ultraviolettialueen säteilyn spektraaliset kaistat. Valaistusvoimakkuus Pinnalle osuva valovirta pinta-alayksikköä kohti. Viritysspektri Käyrä, joka kuvaa aallonpituuden tai taajuuden funktiona fotonin suhteellista herkkyyttä virittää aineen elektroni. X-leveys Symbolin pienimmän yksittäisen merkin eli elementin leveys.

10 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Kamerapuhelimet ovat yleistyneet nopeasti viime vuosien aikana. Voidaan myös olettaa, että tulevaisuudessa kameroita tullaan integroimaan myös muihin laitteisiin kuin puhelimiin. Tämän kaltainen laite voisi olla esimerkiksi kaukosäädin. Tämä tutkimus on osa PrintAccess-projektia, jonka lähtökohtana on määritellä, analysoida ja verifioida konsepteja, joiden avulla painotuotteiden ja digitaalisen median yhteentoimivuus lisääntyy. Digitaaliseen mediaan lasketaan tässä kuuluvaksi mobiilit päätelaitteet, digitaalinen televisio sekä Internet. Tällä hetkellä painotuotteiden ja digitaalisen median yhteiskäyttö on kuluttajatasolla yleistä. Esimerkiksi yleinen tapa on tilata erilaisia palveluja mobiiliin puhelimeen painetusta mediasta, luettuna saadun ja käsin syötetyn informaation avulla. Markkinat luovat jatkuvia tarpeita kehittää ja luoda uusia ja kuluttajan kannalta helpompia ja monipuolisempia ratkaisuja. PrintAccess-projektiin kuuluvassa Koivun /22/ tutkimuksessa tutustuttiin erilaisiin painotuotteita ja digitaalisia laitteita yhdistäviin sovelluksiin sekä tutkittiin erilaisten koodityyppien ja lukulaitteiden soveltuvuutta tämänkaltaisiin käyttötarkoituksiin. Perusideana oli käyttää kamerapuhelinta painotuotteeseen lisätyn koodin lukulaitteena. Tässä tutkimuksena perusideana on korvata Koivun tutkimuksessa käytetyt näkyvät koodit ihmissilmälle näkymättömillä koodeilla. Näkymättömillä koodeilla tarkoitetaan informaatiota sisältävää merkkiä tai merkkiryhmää, jota ihmissilmällä ei pystytä havaitsemaan tai tunnistamaan. Näkymättömiä koodeja voidaan toteuttaa seuraavilla menetelmillä: Fluoresenssimusteet o Muste absorboi ultravioletti-, näkyvää tai infrapunavaloa ja emittoi yleensä pitempiaallonpituista valoa. Fosforenssimusteet o Muste absorboi valoa ja emittoi valoa vielä säteilylähteen vaikutuksen lakattua. Musteen emittoima valo on yleensä pitempiaallonpituista kuin sen absorboima. Termokromiset musteet o Muste vaihtaa väriä lämpötilan muuttuessa. Digitaalinen vesileima o Koodi on piillotettu tulostettuun kuvaan. Mikropainatus o Pieniä merkkejä luetaan suurentavan laitteen avulla. Näkymättömien koodien avulla informaatiota voidaan sisällyttää näkyvän painatuksen sekaan. Tämän avulla saavutetaan suurempi käytettävissä oleva pinta-ala informaation upottamiselle. Näkymätön painatus ei myöskään ole esteettisesti häiritsevä. Tämän lisäksi näkymättömillä koodeilla voidaan vaikeuttaa tuotteiden tai dokumenttien väärentämistä. /12/

11 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tässä tutkimuksessa keskityttiin fluoresenssimusteilla tulostettuihin näkymättömiin koodeihin. Fluoresenssimusteella tulostettu koodi on näkymätön, jos musteen absorptio- ja/tai emissioaallonpituudet ovat ihmissilmälle näkymättömällä alueella. Täten näkymättömien koodien sovelluksiin sopivat seuraavat fluoresoivien musteiden absorptio- ja emissioparit: absorboi ultraviolettialueella ja emittoi näkyvällä alueella, absorboi näkyvällä alueella ja emittoi infrapuna-alueella tai absorptio ja emissio infrapuna-alueella. 2 Ultraviolettialueella absorboiva ja näkyvää valoa emittoiva muste on näkymätön ihmiselle normaalissa valaistuksessa, mutta muuttuu näkyväksi ultraviolettivaloa emittoivan valonlähteen vaikutuksen alaisena. Infrapuna-alueella emittoivat musteet eivät ole ihmissilmälle näkyviä missään olosuhteissa. Näillä musteilla painetut koodit tarvitsevat aina koneellisen luennan. Tässä tutkimuksessa käytettiin ainoastaan musteita, jotka absorboivat ultraviolettialueella ja emittoivat näkyvällä alueella. Rajaus johtui musteiden saatavuudesta sekä infrapunaalueella emittoivien musteiden lukutapahtuman erityisvaatimuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten ja mitkä tekijät vaikuttavat fluoresoivilla musteilla tulostettujen koodien lukutapahtumassa. Kun koodi painetaan ihmissilmälle normaalissa ympäristössä näkymättömällä fluoresoivalla musteella, tulee valaistuksen eli säteilylähteen antaa riittävä säteilyteho käytetyn musteen absorptioalueella. Koodin painoalustan eli yleensä paperin ja musteen optisten ominaisuuksien tulee taata riittävä kontrastin syntyminen, jotta koodi voidaan erottaa painoalustasta. Lukulaitteen ominaisuuksien tulee soveltua sähkömagneettisen säteilyn muodossa emittoituvan koodi-informaation tallentamiseen. Tutkimuksen kirjallisuusosuuden lähtökohtana oli luoda perustietous edellä kuvatuista, koodin lukutapahtumassa vaikuttavista tekijöistä. Kokeellinen osuus perustui mittauksiin, joilla pyrittiin vastaamaan seuraavaan kysymykseen: miten fluoresoivilla musteilla tulostettuja koodeja voidaan käyttää ja mitä rajoituksia niiden käyttö asettaa. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimukseen sisältyy kirjallisuus- (luvut 2-7) ja kokeellinen (luvut 8-11) osio. Tämän lisäksi liitteinä ovat kokeellisen osion mittaustaulukot. Luvussa 2 esitellään olemassa olevia, näkymätöntä painatusta hyödyntäviä sovelluksia. Luvussa 3 perehdytään erilaisten painettujen koodien eli symbologioiden määritelmiin. Luvussa keskitytään erityisesti tässä tutkimuksessa käytetyn DataMatrix-symbologian ominaisuuksiin. Luvussa 4 tutustutaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja sen spektraalisen jakauman optiseen osaan. Luvussa 5 esitellään erilaisia valontuottotapoja. Luvussa 6 määritellään paperin optisia ominaisuuksia ja perehdytään optisten kirkasteiden käyttöön sekä erityisesti fluoresenssi-ilmiöön. Luvussa 7 tutustutaan digitaalisen kameran kuvasensorin toimintaan ja suorituskykyyn detektoida sähkömagneettista säteilyä.

12 Luvussa 8 määritellään kokeellisen tutkimuksen tavoitteet ja selvitetään mitä rajoituksia koeympäristö asettaa. Lisäksi käsitellään koeympäristössä käytettyjen laitteiden, ohjelmien ja materiaalien ominaisuuksia. Luvussa 9 määritellään mitä mittauksia näillä laitteilla tehdään ja millä asetuksilla ne suoritetaan. Mittaukset aloitetaan määrittelemällä lukutapahtumaa ajatellen toimivat symbolikoot sekä lukuetäisyydet. Tämän jälkeen tutkitaan miten painoalustan kuviointi ja väri vaikuttavat symbolin lukutapahtuman suorituskykyyn. Lopuksi tutkitaan ympäristön valaistuksen merkitystä. Luvussa 10 esitellään kokeissa saadut mittaustulokset ja tarkastellaan niitä. Luvussa 11 arvioidaan mittaustuloksia ja pohditaan mitä tekijöitä tulee huomioida suunniteltaessa fluoresoivilla musteilla tulostettujen koodien käyttöä. 3

13 4 2 NÄKYMÄTTÖMIÄ KOODEJA HYÖDYNTÄVIÄ SOVELLUKSIA 2.1 Tuotteen esteettisyys ja lajittelu Näkyviä koodeja voidaan pitää esteettisesti häiritsevinä. Mikäli koodin pystyy painamaan informaation sekaan, säästää se etikettitilaa, josta etenkin pienikokoisissa tuotteissa on puutetta. Valmistaja voi painaa näkymättömän koodin tuotteessa haluaamaansa kohtaan. Tämä tuo joustavuutta tuotteen käsittelyyn. Esimerkkituotteita minimaalisesta etikettitilasta ovat CD-levyt, kosmetiikka- ja lääkevalmisteet. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki sekä lääkevalmisteesta että cd-levystä, joihin on upotettu näkymättömällä painatuksella DataMatix-symboli. Koodien avulla tuotteen seuranta ja tuotteeseen sisältyvän informaation tallentaminen myös helpottuvat. Kuvassa 1 esitettyjen tuotteiden näkymätön koodi on painettu etikettiin. Toisessa esimerkkisovelluksessa tuoteinformaatio on sisällytetty lääkepullon pohjassa olevaan näkymättömään koodiin. Koodi-informaation perusteella maakohtainen etiketöinti voidaan siirtää suoritettavaksi kohdemaassa jolloin sen luotettavuus paranee eikä sitä tarvitse tehdä kuin kohdemaan kielellä ja lainsäädännön vaatimukset huomioonottaen. /2,32/ Kuva 1. Lääkepurkin ja CD-levyn etikettiin näkymättömällä musteella painettu DataMatrix-symboli /38/ Postitusjärjestelmät hyödyntävät näkymättömiä koodeja kirjeiden konelajittelussa. Järjestelmä koostuu optisesta merkintunnistimesta (OCR, optical character recognition) sekä lajittelukoneesta. Esimerkkisovelluksessa /11/ optinen merkintunnistin lukee ja analysoi kirjeeseen koneella kirjoitetun osoitetiedon ja onnistuneen lukutapahtuman jälkeen tulostaa fosforoivalla musteella postinumeron sisältävän koodimerkin kirjeeseen. Tämän jälkeen lajittelukone lukee elektronisesti koodimerkin ja ohjaa kirjeet paikalliseen, kansalliseen tai kansainväliseen jakeluun. Koneellista lajittelua voidaan vielä hyödyntää kirjeiden kohdepostitoimistossa lajittelemalla kirjeet valmiiksi postimiehelle. Kuvassa 2 on esitetty Suomen Postin ohje konelajitteluun soveltuvan kirjeen merkinnöistä sekä näkymättömälle koodimerkille varattu alue.

14 5 Kuva 2. Suomen Postin konelajiteltavan kirjeen merkinnät /50/ Toinen postijärjestelmiin liittyvä näkymättömiä koodeja hyödyntävä sovellus on personoitujen kirjeiden sisäänpisto. Esimerkiksi suoramarkkinoinnissa käytettyjen kirjeiden sisäänpisto tulee suorittaa kirjekuoreen, joka sisältää oikean osoitemerkinnän. Joissakin tapauksissa kirjeiden sisältö tuotetaan eri paikassa kuin kirjekuorien osoitetiedon painatus. Personoidun kirjeen sisäänpisto osoitetiedolla varustettuun kirjekuoreen vaatii huomattavia panostuksia, eikä ihmisen käsin tekemät satunnaiset tarkastukset takaa riittävää virheettömyyttä. Tämän lisäksi edellä oleva tapa ei ole kustannustehokas. W.C. National, suuri suoramarkkinointiin perustuva postitusliike, käyttää automaattista näkymättömään painatukseen perustuvaa sisäänpistojärjestelmää. Jokaisessa dokumentissa on kontrollikoodi, näkyvällä musteella painettu DataMatrix-symboli, joka sisältää järjestysnumeron. Sama järjestysnumero on myös näkymättömällä musteella painettuna kirjekuoressa. Tarkastuprosessi varmistaa, että kirjekuori ja sisäänpistettävä dokumentti sisältävät saman järjestysnumeron. Mikäli järjestysnumerot eivät täsmää, järjestelmä pysäytetään ja näin vältetään virheelliset sisäänpistot. Käyttämällä näkymätöntä painatusta kirjekuoressa saavutetaan asiakkaiden toivoma esteettisyyden taso. /36/ 2.2 Tuotteen autentikointi Näkymättömiä autentikointikoodeja käytetään tuotteen, valuutan ja henkilöllisyystodistusten väärentämisen vaikeuttamiseksi. Lähtökohtana on olettamus, että väärentäjät eivät tiedä koodien olemassaoloa tai heillä ei ole kykyä tuottaa niitä. On olemassa useita valmistajia, jotka kehittelevät korkealaatuista turvallisuustekniikkaa perustuen näkymättömien musteiden käyttöön. Turvallisuuslähtökohtiin perustuen useiden tekniikoiden periaatteet eivät ole julkisia. /16/ Muovisissa henkilöllisyyskorteissa käytetään esimerkiksi ultraviolettisäteilyn alla näkyvää valoa fluoresoivaa tulostusta. Painatus voi sisältää erilaisten koodien lisäksi esimerkiksi digitaalisen allekirjoituksen, sosiaaliturvatunnuksen tai varjokuvan näkyvästä kuvasta. /32/

15 6 3 SYMBOLOGIAT Symbologia merkitsee painettujen koodien yhteydessä sääntöjä ja periaatteita, joiden perusteella koodi eli symboli valmistetaan. Tietyn symbolin symbologia määrittelee muun muassa symboliin sisältyvän datan koodaus- ja dekoodaustavat, symbolin rakenteen sekä virheenkorjausmenetelmät. Symbologioita on sekä yksi- että kaksiulotteisia. Yksiulotteisen symbologian tulkitsemisessa otetaan huomioon ainoastaan viivojen ja aukkojen leveys horisontaalisessa suunnassa. Kaksiulotteisissa symboleissa tulee huomioida myös vertikaalinen suunta. Kaksiulotteisiin symbologioihin voidaan täten suhteessa sisällyttää huomattavasti enemmän dataa kuin yksiulotteisiin. Merkittävä kaksiulotteisten symbologioiden ominaisuus on niiden virheensietokyky. Symboleissa käytetään monimutkaisia ja tehokkaita virheiden havaitsemis- ja korjausjärjestelmiä. Tämän seurauksena symbologian luku onnistuu osittaisesta symbolin tuhoutumisesta huolimatta. /22/ 3.1 Yksiulotteiset symbologiat Yksiulotteiset symbologiat eli viivakoodit eroavat toisistaan lähinnä koodaustavan ja merkkivalikoiman suhteen. EAN, 2/5 Interleaved ja Code 39 ovat tavallisimpia yksiulotteisia symbologioita. Esimerkiksi EAN (European Article Numbering) on yleinen, Euroopassa vähittäiskaupan sovelluksissa käytetty symbologia /22/. EAN sisältää numeerista dataa ja koodisanalla on kymmenen vaihtoehtoista arvoa (0-9). Koodisana rakentuu seitsemästä elementistä, joista muodostetaan kaksi viivaa ja kaksi väliä. Koodisanalla tarkoitetaan koodia, josta saadaan dekoodattua yksi merkki. EAN-symbolin alapuolella on numeerinen teksti, joka sisältää saman datan kuin symbolikin. EAN-symbologia sisältää kaksi alaryhmää: EAN-13 /kuva 3/ sisältää 13 ja EAN-8 sisältää 8 koodisanaa. Symbolin alussa ja lopussa sijaitsevat aloitus- ja lopetusmerkit. Symbolin viimeinen koodisana sisältää aina tarkistusnumeron. Suomessa yleistä EAN-symbolipankkia ylläpitää Keskuskauppakamari. Kuva 3. EAN-13 -symboli, joka sisältää koodisanan /54/ 3.2 Kaksiulotteiset symbologiat DataMatrix, QR Code sekä PDF-417 ovat kaksiulotteisia ISO:n (International Organization for Standardization) standardoimia symbologioita. Taulukossa 1 on QR Code, PDF-417 ja DataMatrix-symbologiesimerkit, rakenteet sekä maksimi datakapa-

16 7 siteetit. Jokaisen symbologian esimerkkisymboliin sisältyy koodisanat IT WORKS EXCELLENTLY. PDF-417 eroaa muista siinä, että se on niin sanottu pinottu symbologia. Se rakentuu päällekkäin pinotuista yksiulotteisista symboleista. Seuraavissa aliluvuissa tarkastellaan DataMatrix-symbologian ISO/IEC standardin määrittelemää rakennetta sekä datanmäärä- ja virheenkorjaustasoja. Tämän lisäksi tarkastellaan pintapuolisesti QR Code ja PDF-417-symbologioita. Taulukko 1. Yleisten kaksiulotteisten symbologioiden ominaisuuksia /22,54/ QR Code PDF-417 DataMatrix Symbologia Rakenne Matriisi Pinottu Matriisi Numeerinen Kapasiteetti Alfanumeerinen (merkkiä) Binäärinen QR Code QR Code (Quick Response Code) on neliönmuotoinen matriisisymbologia /kuva 4/. Symbologiasta on olemassa kolme eri mallia Model 1, Model 2 ja MicroQR. Model 1 ja Model 2 -malleissa etsintäkuvio (engl. position detection pattern) on sijoitettu kolmeen nurkkaan ja MicroQR-mallissa yhteen. Etsintäkuvio sisältää vuorotellen päällekkäin pinottuja tummia ja vaaleita neliöitä. Model 1 on alkuperäinen määritelmä ja Model 2 on siitä kehitetty. Model 2 -mallin symbolikoko vaihtelee 21x21:sta 177x177:n soluun (engl. cell). Solulla viitataan vaaleisiin ja tummiin symbolin rakentaviin neliöihin. Symbolin dekoodauksessa tumma solu saa arvon 1 ja vaalea arvon 0. QR Code -symbologian yksi merkittävä ominaisuus on kyky koodata suoraan japanilaisia Kanji- ja Kana-merkkejä. Symboliversio määritellään perustuen datakapasiteettiin, käytettyyn merkkityyppiin sekä haluttuun virheenkorjaustasoon. Model 1 ja Model 2 -mallien symboliversio 1 sisältää 21x21 solua. Versionumeron kasvaessa yhdellä lisääntyy malleissa sivun solumäärä neljällä. Suurin määritelty Model 1 -mallin versionumero on 14 ja Model 2 -mallin 40. QR Code symbologiassa voi määritellä Reed-Solomon virheenkorjaustason neljästä eri vaihtoehdosta. Tasot ovat L, M, Q ja H. Tasolla L data voidaan lukea onnistuneesti, vaikka keskimäärin 7% siitä olisi vahingoittunut, tasolla M 15%, tasolla Q 25% ja korkeimmalla eli tasolla H 30%. /5,23/

17 8 Kuva 4. QR Code rakenne /23/ PDF-417 /15/ PDF-417 (Portable Data File -417) on pinottu symbologia ja se voi suurimmillaan sisältää 34 saraketta ja 90 riviä. Näistä kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä saraketta on varattu alku- ja lopetusmerkeille (engl. start pattern ja stop pattern). Koodisana rakentuu 17 elementistä, joista muodostetaan neljä viivaa ja neljä väliä (täten numero 417 ) /kuva 5/. PDF-417 -symbologia sisältää kolme eri ryhmää koodisanoille ja yhdellä koodisanalla on 929 eri arvovaihtoehtoa. Käytettävä ryhmä merkitään rivin alkuun riviosoittajalla (engl. row indicator). PDF-417 -symbologia käyttää Reed- Solomon-virheenkorjausta. Virheenkorjaustason voi valita yhdeksästä eri vaihtoehdosta (0-8), yleensä suositellaan käyttämään vähintään tasoa 2. Taulukossa 2 on virheenkorjaustasot, niiden varaamien koodisanojen määrä sekä suositukset käytettävästä virheenkorjaustasosta perustuen käytettyjen koodisanojen määrään. PDF-417 -symbologiassa on käytössä X-leveyden lisäksi myös Y-leveys. X-leveydellä kuvataan koodisanan sisältävän yhden elementin leveyttä. Y-leveydellä kuvataan sitä vastoin yhden elementin korkeutta. Yleensä käytetty X- ja Y-leveyksien suhde vaihtelee 1:2 ja 1:5 välillä. Kuva 5. PDF-417 rakenne /10/

18 9 Taulukko 2. PDF-417 virheenkorjaustasot, niiden varaamat koodisanat sekä suositus käytetystä virheenkorjaustasosta /15/ Virheenkorjaustaso Virhenkorjaustason varaamat koodisanat Koodisanojen määrä DataMatrix /18/ DataMatrix-symboli muodostetaan neliönmuotoisista elementeistä. DataMatrix-symbologeja on kahta eri tyyppiä: ECC sekä ECC 200. ISO/IEC standardi suosittelee ECC käyttöä ainoastaan suljetuissa sovelluksissa. Jatkossa viitattaessa DataMatrix-symboleihin tarkoitetaan ECC 200 -symbologiaa sekä sen ominaisuuksia. DataMatrix-symbolin rakenne ja koko DataMatrix-symbolin data-alueet koostuvat neliön muotoisista elementeistä rakentuvista koodisanoista. Elementti on pienin yksittäinen solu, joka sisältää binääriarvon 0 tai 1. Jokaisen elementin tulee olla saman kokoinen. Yksittäinen koodisana rakentuu kahdeksasta elementistä. Kuvassa 6 on esitetty koodisanojen sijoittuminen 8x8 elementin neliönmuotoisen DataMatrix-symbolin data-alueeseen. Kuvan 6 Data- Matrix-symbolin data-alueen ensimmäinen koodisana muodostuu elementtien binääriarvoista. Kuvassa esitetty symbolikoko sisältää kolme dataa sisältävää ja viisi virheenkorjaukseen tarkoitettua koodisanaa. Dataa sisältävät koodisanat sijoitetaan koodisanojen numerointiin perustuen symbolin data-alueen alkuun. Esimerkiksi kuvassa 6 elementit 1.x, 2.y ja 3.z sisältävät symboliin koodatun informaation. Kuvasta 7 on nähtävissä miten yhden elementin levyinen etsintäkuvio (engl. finding pattern) ympäröi data-aluetta. Se muodostuu kahdesta erillisestä osasta. Symbolin vasen- ja alalaita muodostavat L-muotoisen jatkuvan mallin, jonka perusteella dekoodaus-ohjelma määrittelee symbolin fyysisen koon, orientaation sekä symbolin mahdollisen vääristymän. Symbolin oikean- ja yläpuolen etsintäkuvio koostuu vuorottelevista tummista ja vaaleista elementeistä, joiden perusteella dekoodaus-ohjelma määrittelee symbolin solurakenteen. DataMatrix ECC200 -symbolit koostuvat aina parillisesta määrästä rivejä ja sarakkeita. Symboli voi olla muodoltaan neliö tai suorakulmainen. Neliönmuotoisten symbolien koko voi standardin mukaan vaihdella 10x10:sta 144x144:aan elementtiin. Suorakulmaisten symbolien koko voi vaihdella 8x18:sta 16x48:sta elementtiin. Edellä mainittuihin symbolikokoihin tulee lisätä etsintämallin kaksi riviä ja saraketta. Data- Matrix-symbolien tulee noudattaa standardin mukaan yksittäisen elementin sivun pituudesta riippuvaisia mittasuhteita. Yksittäisen elementin sivun pituutta kutsutaan symbolin X-leveydeksi. Symbolin ympärille jätettävän tyhjän alueen (engl. Quiet

19 10 Zone) eli marginaalin tulisi vähintään olla yhden X-leveyden kokoinen symbolin neljällä eri puolella. ISO/IEC standardi määrittelee 24 neliön ja 6 suorakulmion muotoista symbolia. Neliösymboleilla, jotka ovat kooltaan 32x32 elementtiä tai suurempia ja suorakulmaisilla symboleilla, jotka ovat kooltaan 8x32, 12x36, 16x36 tai 16x48 elementtiä on kaksi tai useampi data-alue. Edellä mainituilla neliösymboleilla on 4, 16 tai 36 dataaluetta ja suorakulmaisilla symboleilla on kaksi data-aluetta. Useamman data-alueen symboliin sisältyvien ryhmittelykuvioiden vuorottaisesti tummat ja vaaleat elementit tulisivat olla yksittäisen data-alueen oikealla- ja yläpuolella ja niiden tulisi määritellä parilliset rivit ja sarakkeet. Ryhmittelykuvion leveyden tulisi minimissään olla 2X. Kuvassa 7 on esitetty 32x32 elementin kokoinen neliön muotoinen symboli, joka sisältää neljä data-aluetta sekä 16x48 elementin kokoinen symboli, joka sisältää kaksi data-aluetta. Kuva 6. Koodisanojen sijoittuminen 8x8 elementin neliön muotoiseen Data- Matrix-symboliin /18/

20 11 Kuva 7. 32x32 elelementin kokoinen neliön muotoinen DataMatrix-symboli sisältää neljä data-aluetta ja 16x48 elementin kokoinen suorakulmion muotoinen kaksi DataMatrix-symbolin sisältämä data ja virheenkorjaus DataMatrix-symbolin koodisanoille saavutetaan taulukossa 3 esitetyt ominaisuudet. ISO/IEC standardin määrittelemä suurin datakapasiteetti on 144x144 elementin kokoisella neliön muotoisella DataMatrix-symbolilla, joka voi sisältää 3116 numero- tai 2335 alfanumeerista merkkiä tai 1556 tavua. Tässä tapauksessa symboliin on sisällytetty 1558 dataa sisältävää sekä 620 virheenkorjaukseen tarkoitettua koodisanaa. DataMatrix-, kuten myös PDF-417 ja QR Code -symbologioissa käytetään Reed- Solomon virheenkorjausta. DataMatrix-symbologian koodisanoissa voi esiintyä kahdentyyppisiä virheitä. Ensimmäisessä virhetyypissä (error) virheellisen koodisanan sijaintia ei tiedetä. Näin tapahtuu, kun koodisanan jokin elementti dekoodataan väärin. Toisessa virhetyypissä (erasure) virheellisen koodisanan sijainti tiedetään. Koodisanan jotain elementtiä ei tässä tapauksessa pystytä tunnistamaan. Taulukossa 3 on esitetty eri symbolikokojen molemmille virhetyypeille mahdollinen maksimaalinen määrä tilanteessa, jolloin dekoodaus voi vielä onnistua. Reed-Solomon virheenkorjauksen kapasiteetti lasketaan yhtälöllä: e + 2 t d p (1) jossa e on tiedettyjen virheiden (erasure), t ei tiedettyjen virheiden (error) ja d virheenkorjauskoodien määrä. Yleensä p = 0. P = 3, kun tiedettyjen virheiden määrä on enemmän kuin puolet virheenkorjauskoodien määrästä. Pienille symboleille (10x10, 12x12, 8x18 ja 8x32) tiedettyjen virheiden korjausta ei käytetä (e = 0) ja p = 1.

Älypainatus. Mikko Nuutinen. Mikko Nuutinen / 28.2.2006 1

Älypainatus. Mikko Nuutinen. Mikko Nuutinen / 28.2.2006 1 Älypainatus Mikko Nuutinen Mikko Nuutinen / 28.2.2006 1 Mitä älypainatus tarkoittaa? Mihin sillä pyritään? Älykkyyden lisäämistä tuotteeseen... Painopinnalla staattista, koneellisesti tulkittavaa lisäinformaatiota»

Lisätiedot

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat?

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Eino Tetri, TkT Valaistusyksikkö Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Valaistusyksikön tutkimusalueet: Sisävalaistus

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

VALAISTUSTEKNIIKKA. I,jossa: [ sr,steradiaani ] KÄSITTEITÄ

VALAISTUSTEKNIIKKA. I,jossa: [ sr,steradiaani ] KÄSITTEITÄ VALAISTUSTEKNIIKKA H. Honkanen Liikkumis- ja pienvalaistus on perinteisesti toteutettu hehkulampulla. Nyt vaihtoehdoksi on nousemassa valodiodiin ( LED ) pohjautuva tekniikka. Isojen tilojen valaistukseen

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010 VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee

Lisätiedot

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm) N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

LÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2

LÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 LÄMPÖSÄTEILY 1. Työn tarkoitus Kun panet kätesi lämpöpatterille, käteen tulee lämpöä johtumalla patterin seinämän läpi. Mikäli pidät

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Lamppujen ominaisuudet. Kompromissi eliniän ja kirkkauden välillä

Tekniset tiedot. Lamppujen ominaisuudet. Kompromissi eliniän ja kirkkauden välillä Tekniset tiedot Lamppujen ominaisuudet Lamppujen valintaa varten täytyy määritellä tai tietää lamppujen tiettyjä ominaisuuksia. Tehonkulutus (W) tai virrankulutus (A) W = voltti x ampeeri Käyttöjännite

Lisätiedot

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä 39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki

Kauniaisten kaupunki Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu

Lisätiedot

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting. SL7 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com www.spittler.de SL7 LED SISÄLLYS

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät Ledit lämpenevät Ledin tehosta 75...80% muuttuu lämmöksi. oisin kuin perinteiset valonlähteet, ledi ei säteile tuottamaansa lämpöä pois, vaan lämpö on johdettava esimerkiksi valaisimen runkoon ja siitä

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Making LED lighting solutions simple TM. Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com

Making LED lighting solutions simple TM. Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com Making LED lighting solutions simple TM Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com LED valaisinsuunnittelun erityisvaatimukset Lämmön hallinta Liitäntälaite Optiikka ja värit LEDin valinta! Energia LEDissä

Lisätiedot

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien

Lisätiedot

Verkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja

Verkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja 03, Huhtikuu 0 Verkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja MASTER LEDspot MV MASTER LEDspot MV -lamppu on tuottaa lämpimän, halogeenilampun valokeilaa muistuttavan valokeilan. Lamppu sopii

Lisätiedot

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio): Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

RADIOMETRIAN PERUSTEET

RADIOMETRIAN PERUSTEET .1.003 RADIOMETRIAN PERUSTEET Kari Jokela Kalvo 1 OPTINEN RADIOMETRIA Käsittelee optisen säteilyenergian emittoitumista etenemistä väliaineessa siirtymistä optisen laitteen sisällä ilmaisua sähköiseksi

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan LED Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan Ledit mahdollistavat tunnelman muuttamisen tässä modernissa kouluympäristössä. Lämpimämpi keltainen kylmiin, talvisiin päiviin Kylmempi värisävy

Lisätiedot

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Noora Tossavainen PSfrag replacements x y Laudatur-opintojen harjoitustyö Heinäkuu 2002 Fysiikan laitos Joensuun yliopisto Noora Tossavainen

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

Valo ja muu sähkömagneettinen säteily

Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valon luonne Valon luonne on yksi kvanttimekaniikan omituisuuksista. Joissakin tilanteissa valo käyttäytyy kuin aaltoliike, toisissa kuin hiukkaset. Valoaallot eivät

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset.

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset. Valokuvaohje Suomessa on siirrytty 21.8.2006 uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Niiden tehtävänä on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Energiansäästölamppujen valotehokkuuden mittaaminen

Energiansäästölamppujen valotehokkuuden mittaaminen Tomi Pulli Energiansäästölamppujen valotehokkuuden mittaaminen Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Kandidaatintyö Espoo 4.5.2010 Vastuuopettaja: TkT Markus Turunen Työn ohjaaja: DI

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA Veden desinfiointi ilman kemikaaleja Mitä on? UV-valolla tarkoitetaan ultraviolettivaloa. UV-valo on silmille näkymätöntä ja läpitunkevaa säteilyä, jonka aallonpituus on lyhyt (10 400 nanometriä). Auringosta

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV = S-47 ysiikka III (ST) Tentti 88 Maksimiaallonpituus joka irroittaa elektroneja metallista on 4 nm ja vastaava aallonpituus metallille on 8 nm Mikä on näiden metallien välinen jännite-ero? Metallin työfunktio

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

GE Lighting. GE LED-lamput 2014

GE Lighting. GE LED-lamput 2014 GE Lighting GE LED-lamput 2014 Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Väri-lämpötila (K) Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Värilämpötila (K) Pakkauskoko Hehkulampun korvaavat

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

PANKKIVIIVAKOODI-OPAS. Versio 5.3

PANKKIVIIVAKOODI-OPAS. Versio 5.3 PANKKIVIIVAKOODI-OPAS Versio 5.3 8.11.2012 1 Pankkiviivakoodi-opas Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Pankkiviivakoodi... 2 3 2 Tietojen esittäminen... 2 4 Vastuu oikeellisuudesta... 2 5 Edellytykset pankkiviivakoodin

Lisätiedot

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen

Lisätiedot

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008 Energiansäästölamput 2008 GP Saving Lamps Edut Säästää ympäristöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä CO². Kestää 8-12 kertaa kauemmin* Vähentää kotitalouksien sähkönkulutusta jopa 80%* ja näin ollen myös

Lisätiedot

Merkkilamput. Neon- ja loistelamput

Merkkilamput. Neon- ja loistelamput Merkkilamput A2 Neon- ja lamput LAMPUT LAMPUT OIKEAAN TARKOITUKSEEN Neonkaasulamput Neonlamput ovat pieniä lamppuja, joita käytetään usein merkkilamppuina kodin sähkölaitteissa (sähköliedet, kahvinkeittimet,

Lisätiedot

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."

Lisätiedot

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Tässä työssä tehdään spektriviivahavainto atomaarisen vedyn 21cm siirtymästä käyttäen yllä olevassa kuvassa olevaa Observatorion SRT (Small Radio Telescope)

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

PAINETUN KOODIN LUKEMINEN KAMERAPUHELIMELLA

PAINETUN KOODIN LUKEMINEN KAMERAPUHELIMELLA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto Juha Koivu PAINETUN KOODIN LUKEMINEN KAMERAPUHELIMELLA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Lisätiedot

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA.

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. PALJONKO LED VALO ANTAA VALOA? MITÄ EROJA ON ERI LINSSEILLÄ? Onko LED -valosta haastajaksi halogeenivalolle? Linssien avautumiskulma ja valoteho 8 (LED 3K, LED 6K ja halogeeni

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Energia kohtaa tunnelman

Energia kohtaa tunnelman Energia kohtaa tunnelman MASTER LEDlamps DimTone MASTER LEDlamps DimTone tuottaa lämpimän, selkeän valokeilan, jonka väri muuttuu himmennettäessä lämpimämmäksi, aivan kuten halogeeni- ja hehkulampuillakin.

Lisätiedot

4 VALO. nettiin ja Euklides (325-265) postuloi, että näkösäteet ovat suoria viivoja ja esineiden näennäinen koko riippuu säteiden muodostamista

4 VALO. nettiin ja Euklides (325-265) postuloi, että näkösäteet ovat suoria viivoja ja esineiden näennäinen koko riippuu säteiden muodostamista 65 4 VALO Mitä valo on? Tämä kysymys on askarruttanut ihmisiä vuosisatojen ajan. Nykykäsityksen mukaan valon luonne on kaksijakoinen: 1. Klassillisessa optiikassa valoa käsitellään sähkömagneettisena aaltona.

Lisätiedot

124 VALONLÄHTEET IP20. » Valaisimen teho: 7W ± 5% (230V)

124 VALONLÄHTEET IP20. » Valaisimen teho: 7W ± 5% (230V) VALON LÄHTEET Nykyään -valojen valontuotto ja värintoisto vastaa sekä halogeenivaloja että energiansäästölamppuja. Diodeja löytyy eri valovirroilla pienitehoisista muutaman lumenin diodeista usean sadan

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

Työn ohjaajina ja tarkastajina toimivat professori Pertti Silventoinen ja KTM Minna Karvinen.

Työn ohjaajina ja tarkastajina toimivat professori Pertti Silventoinen ja KTM Minna Karvinen. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO MIKROKONTROLLERIOHJAUS LED-RYHMÄLLE Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan osaston

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 2013

Graafinen ohjeisto 2013 Graafinen ohjeisto 2013 Yritystunnus Äänekosken Energian yritystunnus muodostuu kolmesta osasta: sinisestä ja oranssista muodosta, sekä logosta. Ensisijainen yritystunnus Ensisijainen yritystunnus Toissijainen

Lisätiedot

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Päivänvaloa helmikuussa 2015 Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Valon terveysvaikutuksia Luonnollinen valo 100 vuotta sitten -> nyt Valon terveysvaikutuksia yhä yleisin sisätiloissa oleva

Lisätiedot

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. L 104/20 Euroopan unionin virallinen lehti 24.4.2010 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 347/2010, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 245/2009 muuttamisesta loistelamppujen, joissa ei ole sisäistä

Lisätiedot

UVB-säteilyn käyttäytymisestä

UVB-säteilyn käyttäytymisestä UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 2 LED on pieni ja tehokas valonlähde, joka muuttaa valaistuksen maailman Valkoinen

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta 3.5.2010/TW/TTu Keksinnön tausta Keksintö liittyy lamppuihin ja erityisesti LED-putkilamppuihin, joissa on yksi tai useampi LED valonlähteenä ja joilla voidaan korvata loisteputki. Loistelamppuja käytetään

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Kompaktit kaasupurkauslamput (CHID)

Kompaktit kaasupurkauslamput (CHID) CDM monimetallilamput A B D Tuotekuvaus on eijastinmonimetallilamppu, jossa ydistyvät mm:n alumiinieijastinalogeenilamppujen trendikäs ulkonäkö ja -lamppujen pitkä ikä, yvä energiateokkuus ja yvä valkoinen

Lisätiedot

HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS

HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS Sisällysluettelo Peruskäsitteet...3 Lampputyypit...6 Valonlähteen valinta...12 Pakkausmerkinnät...13 Lamppujen kierrätys...15 Konttoreiden yhteystiedot...16 2 Peruskäsitteet Valovirta

Lisätiedot

SISÄVALAISTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS LED-NAUHOILLA

SISÄVALAISTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS LED-NAUHOILLA Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2014 Henri Haapanen SISÄVALAISTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS LED-NAUHOILLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka

Lisätiedot