Source:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/zzww0021"

Transkriptio

1 i. [A] TIIVISTELMK - SAMMANDRAG (11) (21) Patenttihakemus - Patentansokan (51) Kv.1k.5 - Int.c1.5 D 21H 27/00, A 240 1/02 // 0 21F 9/02, D 21H 23/00, 11 :00, 11 :12 SUOMI-FINLAND (22) Hakemispaiva - Ansokningsdag 15_11.91 (24) Alkupaiva - L'opdag (41) Tullut julkiseksi - 8livit offentlig Patantti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen (32) (33) (31) Etuaikeus - Prioritet US P (71) Hakija - Sbkande 1. Philip Morris Products Inc., 3601 Commerce Road, Richmond, Va USA, (US) (72) Keksija - Uppfinnare 1. Allen, Jeffery L_, Duckbill Drive, Midlothian, Va , USA, (US) 2. Bokelman, Gordon H_, 4406 Morehouse Terrace, Chesterfield, Va , USA, (US) 3. Gautam, Navin, 9206-G North Arch Village Court, Richmond. Va , USA, (US) 4. Kraske, David J_, RRI, Box 163, Orrington, Me , USA, (US) 5. Myracle, Jr., James L., 2401 Rochester Court, Midlothian, Va , USA, (US) 6. Rogers, Robert M., 5706 Park Avenue, Richmond, Va , USA, (US) 7. Sanders, Edward B., 1923 Hickoryridge Road, Richmond, Va , USA, (US) (74) Asiamies - Ombud : Oy Borenius & Co Ab (54) KeksinnSn nimitys - Uppfinningens benamning Paperi, jossa on poikkisuuntaisia alueita, joiden neli5massa vaihtelee Papper, som i tvarriktningen bar qmrader med varierande ytvikt (57) Tiivistelma - Sammandrag Getcsinnon kohteena on papesi, jossa on poikkisuuntaisia al.ueita (11), joiden ne_idmassaa oa suurennettu. ti=_ks :r_cdn muk3_sta naperia voidaan kayttaa er+t,isea tyvic savuketuotteen kaareaateriaalina. P_neri voidaan valmistaa levitt5 :a11a _ I s6materiaalia liikkuvan perusrainan (161 paalle paperikoneessa (10). Lisamateriaali levitetaan pydrivalia rummuiia (2_), jonka kasittamien lukuisten rakojen lani lisar ateriaall kulkee. Upp inningen avser ett paz5pper, som _ sin tavrriktning har omrdden (11) med ern storre ytvikt. Pappret enligt uppfinnincen ar speciellt anvandbart som omslagspapper fsr rokningsprodukter. Pappret kan framstallas genom att man applicerar ett. ytterliaare material pz en basbana (16) 1 r8reise i en pappersmaskin (10). Det ptterligare materialet anplicaras medelst en roterande vals (21) som innehallen ett antal sprinaor ger.om vilka det ytterlicare materialet passerar. i3g~~~

2 1 L l~ Paperi, jossa on poikkisuuntaisia alueita, joiden neliomassa vaihtelee Papper, som i tvarriktningen har omrader med varierande ytvikt Keksinnon kohteena on paperi ja sen valmistus. Erityisemmin, keksinnon kohteena on laminoimaton paperi, jonka neliomassa vaihtelee. Oheisen keksinnon edullisen suoritusmuodon mukaisesti ohessa kuvattu paperi kasittaa alueita, joiden neliomassaa on suurennettu. Nama alueet, joiden neliomassaa on suurennettu, ovat poikkisuuntaisia, eli ne sijaitsevat olennaisesti yhdensuuntaisina paperin poikkisuunnan kanssa ja kohtisuorassa paperin koneen suuntaa vastaan. Ohessa kaytetylla kasitteella neliomassa tarkoitetaan paperin painoa pinta-alayksikkoa kohden ja se ilmoitetaan yksikoissa g/m2. Ohessa kuvattua paperia voidaan kayttaa erityisen hyvin savuketuotteiden kaaremateriaalina, vaikka keksinto kattaa myos muut kayttosovellutukset. Oheisen keksinnon mukaista paperia voidaan kayttaa pankki-, teollisuus- ja kotitaloussovellutuksissa. Paperinvalmistuksessa tuotetaan tavallisesti paperia, jonka neliomassa on mahdollisimman yhdenmukainen. Tavallisilla paperinvalmistusprosesseilla valmistettujen paperiarkkien neliomassa on nain ollen yleensa yhdenmukainen, kun paperi katsotaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Paperin neliomassassa esiintyy kuitenkin mikroskooppisia eroja johtuen rakennekuitujen koon vaihteluista tai valmistusprosessin epavakaudesta. Tahan saakka tupakkateollisuudessa savukkeiden kaaremateriaah9 lina kaytetyn paperin neliomassa on ollut yhdenmukainen savu- O co ketuotteen tasaisille palamisominaisuuksille edullisella taco V7 ^ ~ valla. Nyt on kuitenkin toivottavaa valmistaa sellainen savuk- keen kaarepaperi, jolla saadaan aikaan erityisia palamisomi- naisuuksia, esimerkiksi siten, etta paperi edesauttaa savuketuotteen staattisen palamisnopeuden pienenemista sellaiseen 4'a r1 :'

3 + 2 pisteeseen, jossa tuotteen palaminen vahenee, muuttuu olennaisesti mitattomaksi tai paattyy kokonaan. Alalla on yritetty valmistaa laminoimatonta paperia, jonka paksuutta on suurennettu. Esimerkiksi nimella Blake myonnetyssa US-patenttijulkaisussa on kuvattu sellaisen paperin valmistus, johon paperiin muodostettujen saarekkeiden tai jatkuvia alueiden paksuutta on suurennettu. Taman keksinnon haittana on se, etta nama paksunnetut alueet sijaitsevat siina suunnassa, jossa raina on levitetty. Alalla on yritetty tuottaa sellaisia savuketuotteiden kaareita, joiden tehtavana on ollut savuketuotteen syttymistaipumuksen vahentaminen. Esimerkiksi nimella Hamp1 myonnetyssa US-patenttijulkaisussa on kuvattu kaareita, joissa savukepaperiin on laminoitu nauhoja. Nimella Mentzel myonnetyssa US-patenttijulkaisussa on kuvattu savuke, jonka palamistaipumus on heikentynyt, ja jossa on lisukepaperi. Alalla on tehty yrityksia savuketuotteissa kaytettyjen kaaremateriaalien palamisnopeuden pienentamiseksi. Naissa yrityksissa kaaremateriaaliin on sisallytetty palamista hidastavaa ainetta kuten magnesiumasetaattia. Tallaiset palamista hidastavat aineet voivat kuitenkin aiheuttaa epatoivottuja flavoreja savuketuotteeseen sita poltettaessa. Nama ja muut ongelmat on saatu ratkaistuksi oheisen keksinnon mukaisesti saamalla aikaan paperi, jonka kasittamassa perusrainassa on lukuisia poikkisuuntaisia alueita, joiden neliomassaa on suurennettu. Tama keksinnon mukainen paperi edistaa savuketuotteeseen yhdistettyna savuketuotteen staattisen kokonaispalamisnopeuden pienenemista. Keksinnon mukainen paperi voidaan tuottaa levittamalla lisamateriaalia, esimerkiksi massaa, massasta tehdylle

4 I 3 perusrainalle, jonka paksuus on yleisesti yhdenmukainen, paperikoneen siina alueessa, jossa raina muodostetaan joko paperinvalmistuksen marka- tai kuivamenetelmia kayttaen. Tama lisamassa voidaan levittaa perusrainalle pyorivan rummun avulla, jossa rummussa on lukuisia pituussuuntaisia rakoja, joiden lapi massa kulkee. Keksinnon edella mainitut ja muut tavoitteet seka edut ovat ilmeisia seuraavan yksityiskohtaisen kuvauksen perusteella, liitteena oleviin piirustuksiin liitettyna, joissa piirustuksissa samat viitenumerot viittaavat aina samanlaisiin osiin, ja joissa : Kuvio 1 on yksinkertaistettu kavamainen esitys paperinvalmistuslinjan osasta, alkaen tasoviirakoneen (Fourdrinier-paperinvalmistuskoneen) peralaatikosta ja paattyen sen puristinosaan. Kuvio 2 esittaa paastapain katsoen levityslaitetta, jolla lisamateriaalia lisataan rainalle. Kuvio 3 esittaa paperinaytetta, joka kasittaa lukuisia alueita, joiden neliomassaa on suurennettu. Kuvio 4 on yksinkertaistettu esitys savuketuotteesta, jossa on kaytetty oheisen keksinnon mukaista paperia. Oheinen keksinto kohdistuu laminoimattomaan paperiin, jonka neliomassa vaihtelee. Keksinnon mukaisessa paperissa on poikkisuuntaisia alueita, joissa neliomassa eroaa perusrainan neliomassasta. Edullisessa suoritusmuodossa naiden poikkisuuntaisten alueiden nelismassa on suurempi kuin perusrainan neliomassa. Ohessa kasitteella "paperi" tarkoitetaan keksinnon mukaista paperia, "perusraina" on paperin se osa, jossa ei ole neliomassaltaan suurennettuja alueita, ja "poikkisuuntaiset alueet" ovat niita poikkisuuntaisia alueita, joiden neliomassa vaihtelee.

5 4 Neliomassaa voidaan suurentaa saamalla paperiin aikaan paikallisia alueita, joissa joko (1) paksuutta on suurennettu ja/tai (2) tiheytta on suurennettu. Neliomassaa voidaan suurentaa levittamalla paperikoneessa jo olevalle massarainalle lisamateriaalia kuten esimerkiksi toinen massamaara tai vaihtoehtoisesti taytemateriaalia. Eraita esimerkkeja lisamateriaaleista ovat pitkalle jalostettu massa, selluloosakuidut, joilla on suuri pinta-ala, mikrokiteinen selluloosa tai pitkalle jalostetun massan ja kalsiumkarbonaatin seos. Tallaisiin lisamateriaaleihin voi myos kuulua materiaaleja, jotka saavat paperissa aikaan tiettyja ominaisuuksia, ja joista voidaan mainita yhdisteet, jotka voidaan ilmaista sahkomagnaettisin keinoin, musteet, variaineet ja muut vastaavat. Seuraavassa tahan lisamateriaaliin viitataan kasitteella "materiaali". Keksinnon mukaista paperia voidaan valmistaa mista tahansa lignoselluloosamassasta kuten lehtipuu- tai havupuumassasta. Tama massa on kuitenkin edullisesti selluloosamassaa, ja massa on edullisemmin saatu muista kasveista kuin puusta, esimerkiksi ruohoista. Kaikkein edullisimmassa tapauksessa massa on pellavamassaa. Tavallisesti savuketuotteiden kaareena kaytetyn paperin neliomassa on tavallisesti noin g/m2, kun taas keksinnon mukaisen paperin keskimaarainen neliomassa on noin g/m2. Poikkisuuntaisten alueiden neliomassa on edullisesti perusrainen neliomassaa suurempi. Edullisemmin, poikkisuuntaisissa alueissa neliomassaa on suurennettu jopa 100 % perusrainan neliomassaa suuremmaksi. Edullisimmassa tapauksessa poikkisuuntaisten alueiden neliomassa on noin 0,01-30 % suurempi kuin perusrainan neliomassa. Vaikka poikkisuuntaisten alueiden neliomassaa onkin suurennettu, niin kuitenkin niiden paksuus on edullisella tavalla olennaisesti sama kuin perusrainan paksuus. Nain ollen, kokonaisuutena tarkastellen, oheisen keksinnon mukaisen paperin paksuus on olennaisesti yhdenmukainen. Perusrainan paksuus on edulli

6 5 sesti noin 0,001-0,004 tuumaa (noin 25,4-102 µm). Poikkisuuntaisten alueiden paksuus on korkeintaan noin 50 % suurempi kuin perusrainan paksuus. Edullisemmin, poikkisuuntaisten alueiden paksuus on korkeintaan noin 10 % suurempi kuin perusrainan paksuus. Savuketuotteeseen yhdistettyna oheisen keksinnon mukainen paperi kykenee edistamaan epatasaisia palamisominaisuuksia, esim. siten, etta savuketuotteen staattinen palamisnopeus pienenee pisteeseen, jossa tuotteen palaminen on olennaisesti mitatonta tai lakkaa kokonaan. Savuketuotteen paperikaareen huokoisuus on tarkea tekija savuketuotteen staattisen palamisnopeuden muuttumisen kannalta. Vaikka ohessa ei halutakaan rajoittua mihinkaan teoriaan, niin kuitenkin uskotaan, etta hapen taytyy diffundoitua paperin lapi palavaan tupakkaan palamisen yllapitamiseksi ; kun hapen tunkeutuminen paperin lapi on vaikeata, niin talloin palamisnopeus pienenee. Palaminen eli tupakan ja hapen valinen vuorovaikutus l'ampoa ja valoa tuottaen, on liekitonta ja hehkuvaa. Esimerkiksi, savuketuotteissa kuten savukkeissa kaytettyjen kaaremateriaalien huokoisuus on normaalisti noin Coresta-yksikkoa. Esimerkiksi tallaiset kaarepaperit, joihin perusraina kuuluu, tuottavat savuketuotteen, jonka staattinen palamisnopeus on noin 6-10 minuuttia 40 mm :n pituisen lohkon tapauksessa. Kuitenkin oheisen keksinnon mukaisten alueiden huokoisuus on korkeintaan noin 10 Coresta-yksikkoa, jolloin staattinen palamisaika on noin minuuttia 40 mm :n pituisen, juovia kasittavan alueen tapauksessa. Toivottaessa joko perusrainan tai alueiden huokoisuutta voidaan muuttaa tavanomaisilla menetelmilla kuten sahkostaattisella rei'ityksell'a. Kuten edell'a on mainittu, savuketuotteeseen yhdistettyna keksinnon mukainen paperi voi myos edistaa savuketuotteen itsestaansammumista. Esimerkiksi tavanomainen savuke kytee sammumatta niin kauan, kunnes kaikki palava materiaali on kulunut loppuun. Keksinnon mukaisesta paperista tehty savuketuote

7 t 6 kytee noin 0, 5-4 minuuttia ennen sammumistaan. Alan asiantuntijoille on selvaa, etta se aika, joka kuluu keksinnon mukaisesta paperista tehdyn savuketuotteen itsestaansammumiseen, riippuu poikkisuuntaisten alueiden leveydesta, perusrainan ja poikkisuuntaisten alueiden huokoisuudesta, juovien valisesta etaisyydesta ja mahdollisesti kaytetyista palamisen lisaaineista. Nain o11en sammumiseen kuluvaa aika voidaan maarittaa ja sita voidaan muunnella suorittamalla yksinkertaisia kokeita nailla parametreilla. Poikkisuuntaisten alueiden ulottuvuudet vaikuttavat myos paperin ja nain ollen savuketuotteen palamisominaisuuksiin. Erityisesti poikkisuuntaisten alueiden leveydella on suurempi vaikutus palamisnopeuteen kuin pituudella. Poikkisuuntaisten alueiden leveys on edullisesti noin 1-10 mm (edullisemmin 3-7 mm). Edullisimmassa tapauksessa poikkisuuntaisten alueiden leveys on noin 5 mm. Poikkisuuntaisten alueiden pituuden tulisi olla olennaisesti sama kuin savuketuotteen, esimerkiksi savukkeen, kehan pituus. Keksinnon eraassa erillisessa suoritusmuodossa poikkisuuntaisilla alueilla voi olla erilainen saannollinen ja epasaannollinen geometrinen muoto ja koko. Lisaksi nama poikkisuuntaiset alueet voivat olla joko vierekkaisia tai toisistaan erillaan. Ohessa kaytetylla kasitteella "vierekkainen" tarkoitetaan vain yhta keskeytymatonta poikkisuuntaista aluetta, jonka neliomassaa on suurennettu, ja kasitteella "toisistaan erillaan" tarkoitetaan jaettua aluetta, jonka neliomassaa on suurennettu, ja joka muodostaa lukuisia erillisia poikkisuuntaisia lohkoja Myos poikkisuuntaisten alueiden valinen etaisyys vaikuttaa palamisnopeuteen. Esimerkiksi, mita suurempi poikkisuuntaisten alueiden valinen etaisyys on, sita nopeammin tallaisesta paperista valmistettu savuketuote palaa. Poikkisuuntaisten alueiden tulisi sijaita toisistaan yhtasuurella etaisyydella, vaikka keksinto kattaakin myos poikkisuuntaisten alueiden erisuu- 2os

8 7 ret etaisyydet. Poikkisuuntaiset alueet sijaitsevat edullisesti noin 5-40 mm:n (edullisemmin noin mm :n) etaisyydella toisistaan, mitattuna pcikkisuuntaisten alueiden keskipisteesta keskipisteeseen. Kaikkein edullisimmassa tapauksessa poikkisuuntaisten alueiden valinen etaisyys on noin 21 mm. Keksinnon mukainen paperi voi myos sisaltaa 0,1 paino-% (edullisesti noin 0,6 paino-%) monoammoniumfosfaattia. Tama kemikaali pyrkii vahentamaan epamiellyttavien tahrojen muodostumista paperiin, joita tahroja aiheuttaa tiivistyminen paperin sisapuolelle imaisujen valilla. Paperin taipumus tahriintua ta11a tavalla on suurempi, koska paperin kokonaishuokoisuus on pienentynyt. Monoammoniumfosfaattia kaytetaan taman kosmeettisen ongelman eliminoimiseksi. Savuketuotteesta saatavien imaisujen lukumaaran saatelemiseksi paperi voi sisaltaa lisaksi noin 14 paino-% palamiskemikaalia kuten sukkinaattia, sitraattia tai mita tahansa muuta alkalimetallia sisaltavaa palamiskemikaalia, joka tunetaan alan teollisuudessa. Edullinen lisaaineena kaytetty palamiskemikaa- 1i on sitraatti, jonka pitoisuus on noin 0,001-0,99 paino-%. Paperi voi edelleen sisaltaa noin 0-1 % (edullisesti noin 0,3 %) natriumkarboksimetyyliselluloosaa. Tama kemikaali, joka toimii kalvon muodostajana, myotavaikuttaa tuhkan lapaisemattomyyteen, joka puolestaan vahentaa osaltaan savusivuvirtaa. Natriumkarboksimetyyliselluloosan uskotaan myos toimivan kantoaineena, jonka avulla palamisaine (esim. sitraatti) saadaaan paperii.n. Lisaksi paperi valmistetaan siten, etta se sisaltaa noin paino-%, edullisesti noin 30 % epaorgaanista tayteainetta kuten kalsiumkarbonaattia. Alan asiantuntijoille on selvaa, etta paperissa voidaan kayttaa mita tahansa sellaista epaorgaanista tayteainetta, jota kayttaen saadulla paperilla on toivotut palamisparametrit ja joka ei aiheuta paperiin epatoivottuja subjektiivisia ominaisuuksia. Kalsiumkarbonaattia

9 8 kaytettaessa sen pinta-ala voi olla noin 7-80 m~/g hyvin tunnetulla BET-menetelmalla mitattuna (BET-menetelma on kuvattu esimerkiksi julkaisussa F.M. Nelson et al., "Determination of Surface Area", Analytical Chemistry, vol. 30, no. 8, elokuu 1958, sivut ). Eraassa menetelmassa oheisen keksinnon mukaisen paperin valmistamiseksi kaytetaan jaljempana kuvattua, materiaalia syottavaa viirarullaa. Kuvio 1 esittaa tavanomaisen, jatkuvaa massarainaa 16 tuottavan tasoviirakoneen 10 sita aluetta, jossa massasta muodostetaan raina. Peralaatikko 12 on toteutettu siten, etta se sisaltaa eraan maaran selluloosamassaa, jota lukuisat, massalahteeseen (ei esitetty) yhdistetyt linjat 13 syottavat peralaatikkoon 12. Tavallinen massal'ahde on massan varastosailio, jota ei olla esitetty., Valittomasti peralaatikon 12 alapuolelle on sijoitettu paattymaton rainanmuodostusviira 14. Viiran 14 vieressa, peralaatikon 12 alaosassa oleva huulirako 15 tekee mahdolliseksi sen, etta massa voi virrata peralaatikosta huuliraon 15 lapi viiran 14 ylapinnalle massarain?n 16 muodostamiseksi. Huuliraon 15 vaakasuora leveys on tavallisesti pieni peralaatikosta 12 virtaavan massamaaran saatelemiseksi. Huuliraon 15 pituus voi tyypillisesti ulottua olennaisesti massarainan 16 koko leveyden poikki. Viiran 14 ylaosa liikkuu eteenpain huopautuspuristintelaa 17 kohden, huuliraosta 15 poispain. Suunta peralaatikosta 12 huopautuspuristintelaa 17 kohden on suunta alavirtaan. Sen jalkeen, kup, massaraina 16 on muodostunut, se kulkee levityslaitteen(~=cohi, joka laite syottaa lisamateriaalia massarainalle 16. Kun viira 14 alkaa liikkua alasp&in huopautuspuristintelan ' Massan, jota kaytetaan keksinnon mukaisen paperin valmistukseen, sakeus on edullisesti aarimmaisen pieni, esimerkiksi vahemman kuin noin 0,5 % kuitukiintoainetta.

10 9 17 ympari ja takaisin peralaatikkoa 12 kohden, massaraina 16 johdetaan viiralta 14 lukuisille puristusteloille 18 ja sitten paperikoneen 10 kuivausosaan. Massarainan 16 edetessa alavirran suuntaan liika vesi kulkee viiran 14 lapi. Tyypillisesti vahintaan osassa viiran 14 alapuolta voidaan kayttaa tyhjoa helpottamaan veden poistoa massarainasta 16. Huopautuspuristintela 17 on voitu toteuttaa siten, etta silla saadaan aikaan tyhjo viiran 14 lapi massarainan 16 alapuolelle ylimaaraisen veden poistamiseksi. Kuvio 2 esittaa levityslaitetta 20, joka syottaa ylimaaraista materiaalia massarainalle 16. Oheisen keksinnon edullisessa suoritusmuodossa tama levityslaite 20 kasittaa onton pyorivan rummun 21. Tassa pyorivassa rummussa 21 on tyypillisesti lukuisia pituussuuntaisia rakoja 22 ; vaihtoehtoisesti rummussa on lukuisia kouruja. Edullisessa suoritusmuodossa kukin rako 22 tai kouru on suunnattu yhdensuuntaseksi rummun 21 pituusakselin kanssa. Rummun kehalla olevien rakojen 22 tai kourujen lukumaara riippuu luonnollisestikin rummun sateesta. Rumpu 21 laitetaan kosketukseen massarainan 16 kanssa sen jalkeen, kun viiralle 14 on muodostettu raina 16. Vaihtoehtoisesti, rumpu 21 ei ole fysikaalisessa kosketuksessa massarainan 16 kanssa vaan sijaitsee sen lahella siten, etta massa paasee valumaan suoraan rummusta 21 massarainalle 16. Seka rummun 21 etta massarainan 16 nopeus on olennaisesti sovitetty yhteen siten, etta rummun 21 kulmanopeus on arviolta sama kuin massarainan 16 lineaarinopeus. Mikali rumpu 21 ei kosketa fysikaalisesti massarainaa 16, niin talloin rummun 21 ja massarainen nopeuksien ei tarvitse olla yhtasuuria. Piste, jossa materiaalia levitetaan, on edullisesti piste, jossa perusraina on jo lujittunut yhtenaiseksi, tai sijaitsee taman pisteen jalkeen. Vaikka rumpu 21 onkin kuvattu siten, etta sen molemmat paat ovat avoimet, niin kuitenkin yksi tai kummatkin paat voivat olla taysin tai usittain umpinaisia. Rumpua 21 kannattavat tyy-

11 10 pillisesti rummun 21 paista ulostyontyvat johtorullat. Kehikko voi puolestaan kannattaa naita kannattavia johtorullia. Kehikkoa voidaan edullisesti laskea alaspain siten, etta rumpu saaadaan lahelle massarainaa 16 tai kosketukseen massarainan 16 kanssa. Rumpua 21 voidaan pyorittaa milla tahansa toivotulla tavalla. Eraassa suoritusmuodossa rumpu 21 on kitkakosketuksessa massarainan 16 kanssa, jolloin rummun 21 ja massarainan 16 nopeudet saadaan sovitetuiksi yhteen. Vaihtoehtoisesti, rumpua 21 pyorittaa ulkoinen kayttomekanismi. Sopivista kayttomekanismeista voidaan mainita hihnat, hammaspyoraryhmat ja muut vastaavat. Alan asiantuntija voi valita sopivan valineen sylinterimaisen kappaleen pyorittamiseksi taman keksinnon puitteista poikkeamatta. Kuten edella on mainittu, pyoriva rumpu 21 voi kasittaa lukuisia rakoja 22 tai kouruja. Raot 22 sijaitsevat edullisesti toisistaan yhtasuurella etaisyydella rummun 21 ymparill'a, vaikka keksinto kattaakin myos rakojen valiset erilaiset etaisyydet. Raot 22 sijaitsevat edullisesti noin 5-40 mm :n etaisyydella toisistaan, mitattuna yhden raon keskustasta valittomasti taman raon vieressa sijaitsevan raon keskustaan (keskustasta keskustaan). Edullisemmin, raot 22 sijaitsevat toisistaan noin mm :n etaisyydella, edullisimmin noin 21 mm :n etaisyydella. Alan asiantuntijoille on seivaa, etta poikkisuuntaisten alueiden, joissa neliomassaa on suurennettu, koko ja muoto maaraytyvat rakojen 22 muodon ja ulottuvuuksien perusteella. Vaikka raot 22 ovatkin edullisesti suorakulmion muotoisia, niin kuitenkin niiden muoto voidaan valita erilaisista saannollisista ja epasaannollisista geometrisista muodoista ja aariviivoista keksinnon tavoitteista poikkeamatta. Lisaksi nama poikkisuuntaiset alueet voivat itse olla poikkisuunnassa vierekkaisia tai toisistaan erillaan. Edullisesti, jokaisella raolla 22 on olennaisesti samat ulottuvuudet. Edullisemmin, kunkin raon

12 11 leveys on noin 1-10 mm (edullisemmin noin 1,5-5 mm). Edullisimmassa tapauksessa rakojen leveys on noin 2,5 mm. Edullisesti, rakojen pituus on vahintaan olennaisesti sama kuin savuketuotteen, esimerkiksi savukkeen, ymparysmitta. Raytann8ssa voidaan kuitenkin valita erilaisista rakopituuksista keksinnon tavoitteista poikkeamatta. Esimerkiksi raon pituus voi olla suurempi kuin savukkeen ymparysmitta, miss& tapauksessa kaytannossa saattaa olla toivottavaa leikata tuloksena oleva paperi sopivan leveyiseksi. Vaihtoehtoisesti raot ovat lyhyempia kuin savuketuotteen ymparysmitta. Kukin rako 22 toimii kanavana. jonka lapi materiaalia voidaan levittaa massarainan 16 pinnalle siten, etta saadaan aikaan ylimaaraisesta materiaalista muodostuvia pitkanomaisia aloja, jotka muuttuvat kyseess& oleviksi alueiksi. Edullisesti, materiaalivirtaa saadetaan siten, ettei tietylla hetkella materiaa- 1ia virtaa kuin vain yhdesta raosta 22. Massa johdetaan rakoihin seuraavalla tavalla. Sylinteri 25 kuljettaa materiaalia massalahteesta paikoillaan pysyvaan kengan 23. Paikoillaan pysyva kenka 23 kuljettaa materiaalin aukon 24 lapi rummun 21 sisapinnalle. Rummun 21 sisapinta on taydentavassa kosketuksessa paikoillaan pysyvan kengan 23 kanssa, josta kengasta materiaalia virtaa. Tallainen taydentava kosketus saadaan aikaan siten, etta rummun 21 ja paikoillaan pysyvan kengan 23 valinen kosketusala on samankeskinen kaarevuussateen kanssa ja kosketuksessa rummun 21 sisapinnan kanssa. Edullisessa tapauksessa etaisyys toisaalta paikoillaan pysyvan kengan 23 ja rummun 21 valisen kosketusalan ja toisaalta ta rummun 21 ja massarainpn 16 valisen kosketusalan valilla on mahdollisimman pieni. Paikoillaan pysyva kenka 23 on pitkanomainen ja arviolta yhta pitka kuin rumpu 21. Paikoillaan pysyva kenka 23 sisaltaa pitkanomaisen aukon 24, jonka pituus on vahintaan osa paikoillaan pysyvan kengan 23 pituudesta. Lisaksi aukko 24 kykenee

13 12 syottamaan olennaisesti muuttumattomana pysyvan materiaalimaaran mista tahansa pisteesta aukkoa 24 pitkin. Aukolla 24 on edullisesti noin samat ulottuvuudet kuin jokaisella pyorivan rummun 21 raolla 22. Rummun 21 pyorimisliike toimii katkaisijan tavoin materiaalivirran keskeyttamiseksi. Materiaalivirran keskeyttaa paikoillaan pysyvan kengan 23 ja itse rummun 21 sisapinnan valinen kosketus, ja materiaalivirta on mahdollinen, kun aukko 24 asettuu r ja~en 22 kohdalle. Taten, rummun 21 pyorimisliikkeen avulla liikkuvalle massarainalle 16 saadaan muodostetuksi lukuisia poikkisuuntaisia alueita 11. Oheisen keksinnon vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa syvapainorotaation kaltaista prosessia kaytetaan lisamateriaalimaarien levittamiseksi poikkisuunnassa perusrainalle. Tassa suoritusmuodossa pyoriva rumpu 21 sisaltaa lukuisia kouruja. Nama kourut ovat yhdensuuntaisia rummun 21 pituusakselin kanssa. Kuhunkin kouruun laitetaan olennaisesti kourun tilavuutta vastaava maara materiaalia jakelupaan avulla ja materiaalia annostellaan leikkausteralla. Kun yksi tai useampi kouru on tayttynyt materiaalilla, rumpua 21 pyoritetaan edella kuvatulla tavalla. Kun taynna materiaalia oleva kouru joutuu kosketukseen perusrainan 16 kanssa, materiaali siirtyy kouruista massarainalle 16. Materiaalin siirtymista kouruista massarainalle 16 voidaan helpottaa tyhjolla, jonka imulaatikko 26 saa aikaan viiran 14 lapi, tai kouruihin kohdistetulla paineistetulla kaasulla. Levitetyn lisamateriaalin tilavuus riippuu luonnollisestikin kourujen tilavuudesta. Naiden kourujen ulottuvuudet ovat edullisesti sellaiset, etta leveys on noin 1-10 mm ja syvyys on vahemman kuin noin 3 mm. Kourujen pituuden tulisi olla vahintaan olennaisesti sama kuin savuketuotteen, esimerkiksi savukkeen ymparysmitta

14 13 Sen jalkeen, kun lisamateriaali on levitetty joko lisamateriaalia syottavalla viirarullalla tai syvapainomenetelmalla, alueita 11 kasittava massaraina 16 voidaan puristaa pyorivan rummun jalkeen sijaitsevan telavalineen avulla. Massaraina 16 puristetaan edullisesti puristusteloilla 18. Puristusteloissa kaytetty paine on samaa suuruusluokkaa kuin se paine, jota kaytetaan tavallisesti selluloosamassarainan puristamiseen, eli noin 250 lbs puristustelan lineaarituumaa kohden (noin 44,7 kg/cm). Arkin lujittamisen lisaksi puristustelat poistavat arkista vetta. Oheisen keksinnon vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa toista peralaatikkoa voidaan kayttaa lisamateriaalin levittamiseksi suoraan massarainan 16 pinnalle tai massarainan 16 ylapinnan kanssa kosketuksessa olevan pintaviiran paalle. Kun peralaatikossa oleva rako on auki, raosta levittyy lisamateriaalia massarainan 16 tai pintaviiran paalle. Kun taman toisen peralaatikon rako on kiinni, lisamateriaalia ei paase virtaamaan ulos toisesta peralaatikosta. Kaytannossa toisessa peralaatikossa olevan raon avautumis- ja sulkeutumisnopeutta voidaan saadella siten, etta aikaan saadaan ulottuvuuksiltaan toivotunlaisia poikkisuuntaisia alueita. Vaikka edella tarkasteltu, lisamateriaalia syottavaa viirarullaa kayttava menetelma tai syvapainotyyppinen menetelma ovatkin edullisia keksinnon mukaista paperia valmistettaessa, myos muita menetelmia, joissa kaytetaan siirtoteloja, nelja telaa kasittavaa liimapuristinta tai kreppausvalinetta, voidaan kayttaa. Siirtotelamenetelmassa nauhat levitetaan puristustelojen kohdalla, nelja telaa kasittavan liimapuristimen tapauksessa nauhat levitetaan liimapuristimessa ja kreppausmenetelmassa mikroryppyja tehdaan normaaliin savukepaperiin. Kuvio 3 esittaa esimerkkia keksinnon mukaisesta paperista, ja siina nahd'aan massaraina 16, jossa on lukuisia poikkisuuntaisia alueita, joissa neliomassaa on suurennettu. Kuvio 4 esittaa esimerkkia savuketuotteesta, jossa on kaytetty oheisen

15 14 keksinnon mukaista paperia. Paperi kasittaa lukuisia poikkisuuntaisia alueita 11, joissa neliomassaa on suurennettu. Esimerkki 1 Lehtipuuhierteesta valmistettua lietetta levitetaan perusrainalle 305 mm:n levyisessa pilot-mitan paperikoneessa, joka toimii nopeudella 203 mm/s. Perusrainan neliomassa on 40 g/m2, ja se koostuu pellavakuiduista ja 30 % ;sta saostettua kalsiumkarbonaattia (pinta-ala 22 m=/g), Coresta-huokoisuuden ollessa 40. Levitetyt poikkisuuntaiset alueet suurentavat neliomassaa~ 10 g/m -. Liete koostuu lehtipuumassasta, joka on valmistettu hiertamalla 360 g valkaistua lehtipuumassaa, jonka sakeus oli 1,4 %, tavanomaisessa TAPPI Valley-hollanterissa 24 tunnin ajan. Lietetta, jonka sakeus on 0,75 %, levitetaan perusrainalle vyohykkeiksi, joiden leveys on 5 mm, ja jotka sijaitsevat 21 mm:n etaisyydella toisistaan keskustasta keskustaan mitattuna. Perusrainan paksuus on 64 µm, kun taas vyohykealueen paksuus on 69 µm. Levityslaite on esitetty kuviossa 2. Raina kuivataan, kastellaan uudestaan ryppyjen poistamiseksi, liimataan 0,9 % :l1a natrium/kaliumsitraattia ja sita kaytetaan tupakkatan;on kaareena. Tasta paperista koneellisesti valmistetut savukkeet sammuivat staattisen palamisen aikana sekunnissa sen jalkeen, kun palamislinja oli saavuttanut ensimmaisen vyohykkeen. Esimerkki 2 Cellulon-lietetta (Weyerhaeuser : in selluloosa, jonka pinta-ala on suuri, ja joka on tuotettu biologisesti) levitettiin pellavaa olevan perusrainan paalle, jonka perusrainan neliomassa oli 35 g/m=, ja joka sisalsi 30 % kalsiumkarbonaattia (pinta-ala 8 g/m'), Coresta-huokoisuuden ollessa 40. Levitetyt poikkisuuntaiset alueet suurensivat neliomassaa 1 g/ma. Lietetta, jonka sakeus on 0,04 %, levitetaan perusrainalle vyohykkeiksi, joiden leveys on 5 mm, ja jotka sijaitsevat 21 mm ;n etaisyydella toisistaan, keskustasta keskustaan mitattuna. Le

16 15 vityslaite on muovimalline, joka on sijoitettu arkkimuotissa olevan maran, kasintehdyn arkin ylapuo1e11e. Lietetta pumpataan mallineen paalle, josta liete siirtyy perusrainan paalle mallineeseen leikattujen rakojen 1api. Perusrainan paksuus on 67 µm, kun taas vyohykealueiden paksuus on 71 µm. Kasintehty arkki kuivataan, liimataan 0,9 % :11a natrium/kaliumsitraattia, ja sita kaytetaan tupakkatangon kaareena. Tasta paperista kasintehdyt savukkeet sammuivat staattisen palamisen aikana sekunnissa. Esimerkki 3 Yhtion Procter and Gamble Corporation (Buckeye) lietetta, joka on valmistettu kokeellisista, venytetyista kuiduista, jotka ovat mekaanista hankausta kayttaen saatua, voimakkaasti hierrettya ja fibrilld~tua selluloosaa, levitetaan pellavaa olevan perusrainan paalle. Perusrainan neliomassa on 35 g/m 2 ja se sisaltaa 30 % kalsiumkarbonaattia (pinta-ala 8 g/ma), Coresta-huokoisuuden ollessa 40. Levitetyt poikkisuuntaiset alueet suurentavat neliomassaa 5 g/m'. Esimerkissa 3 kaytetaan samaa levitysmenetelmaa kuin esimerkissa 2. Tassa arkissa perusrainan paksuus on 74 µm, kun taas vyohykealueen paksuus on 81 µm. Kasintehty arkki kuivataan, liimataan 0,9 %:lla natrium/kaliumsitraattia ja sita kaytetaan tupakkatangon kaareena. Tasta paperista kasintehdyt savukkeet sammmuivat staattisen palamisen aikana sekunnissa. On selvaa, etta edella esitetty pelkastaan havainnollistaa keksinnon periaatteita, ja etta alan asiantuntija voi tehda tahan keksintoon erilaisia muutoksia. Esimerkiksi, vaikka sukkinaatti ja sitraatti onkin mainittu mahdollisina palamista saatavina kemikaaleina, niin kuitenkin toivottaessa voidaan myos kayttaa muita tavanomaisia palamista saatavia kemikaaleja. Edelleen kuvatun paperikoneen yksi, useampi tai kaikki komponentit voidaan kaantaa tai muuntaa paperikoneen erilaisen rakenteen aikaansaamiseksi.

17 1 6 Edelleen on selvaa, etta edella pyorivan, kouruja (ei esitetty) kasittavan rummun 21 yhteydessa kuvattua imulaatikkoa 26 voidaan kayttaa myos yhta hyvin kuvioissa 1 ja 2 esitetyn, rakoja 22 kasittavan rummun kanssa. Nain ollen nahdaan, etta keksinnossa saadaan aikaan laminoimaton paperi, jossa on lukuisia poikkisuuntaisia alueita, joiden neliomassaa on suurennettu. Tailaista paperia voidaan kayttaa kaaremateriaalina, joka muuttaa savuketuotteesta saatavien imaisujen lukumaaraa. Taman keksinndn ansiosta savuketuotetta varten tarkoitetuissa kaaremateriaaleissa kaytettavan, palamista hidastavan aineen maaraa voidaan vahentaa ja keksinnon ansiosta paisutetun tupakan laajempi kaytto on mahdollinen. Reksinnossa saadaan edelleen aikaan menetelma paperin tuottamiseksi, jonka menetelman avulla lukuisia erilaisia materiaaleja voidaan levittaa paperille poikkisuuntaisesti.

18 Patenttivaatimukset 1. Laminoimaton paperi, joka kasittaa selluloosakuitua olevan perusrainan, t u n n e t t u siita, etta siina on lukuisia poikkisuuntaisia alueita, joiden neliomassa on suurempi kuin perusrainan neliomassa. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperi, t u n n e t t u siita, etta neliomassa on suurennettu jopa 100 % perusrainan neliomassaa suuremmaksi, edullisesti 0,01-30 % perusrainan neliomassaa suuremmaksi. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperi, t u n n e t-. t u siita, etta kukin, poikkisuuntainen alue on jakaantunut useiksi erillisiksi lohkoiksi, jotka ovat poikkisuunnassa toisistaan erillaan. 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen paperi, t u n- n e t t u siita, etta poikkisuuntaiset alueet sisaltavat perusrainan lisaksi ylimaaraista materiaalia, joka on edullisesti se11u1opsamateriaalia tai tayteainetta. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, t u n n e t t u siita, etta sita voidaan kayttaa savukkeessa tai muussa savuketuotteessa. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, t u n n e t t u siita, etta paperin neliomassa on riittava savuketuotteen staattisen palamisnopeuden pienentamiseksi. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, t u n n e t t u siita, etta poikkisuuntaisten alueiden leveys on 1-10 mm, edullisesti 1, 5-5 mm. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, t u n n e t t u siita, etta poikkisuuntaiset alueet sijaitsevat 5-40 mm:n etaisyydella toisistaan, edullisesti mm :n etaisyydella.

19 18 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, t u n n e t t u siita, etta perusrainan huokcisuus on Coresta-yksikkoa, ja etta poikkisuuntaisten alueiden huokoisuus on korkeintaan 10 Coresta-yksikkoa. 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, t u n n e t t u siita, etta sen paksuus on olennaisesti yhdenmukainen. 11. Menetelma laminoimattoman paperin valmistamiseksi muodostamalla selluloosamassasta liikkuva perusraina paattymattoman viiran paalle, t u n n e t t u siita, etta - ta11e liikkuvalle perusrainalle levitetaan lisamateriaalia siten, etta saadaan lukuisia poikkisuuntaisia alueita ; - sen jalkeen, kun lisamateriaali on levitetty, liikkuva perusraina nuristetaan sellaisen paperin muodostamiseksi, jolla paperilla on lukuisia poikkisuuntaisia alueita, joiden neliomassa on suurentunut. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta vaihe, jossa lisamateriaalia levitetaan, kasittaa lisaksi tyhjon tuottamisen liikkuvan perusrainan alapuolelle siina, missa lisamateriaalia levitetaan. 13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelma, t u n- n e t t u siita, etta vaiheessa, jossa lisamateriaalia levitetaa.n : - onttoa rumpua, jossa on lukuisia reikia, pyoritetaan ; ja - lisamateriaalia johdetaan lisamateriaalilahteesta naihin reikiin, jolloin rummun pyorimisen seurauksena lisamateriaa- 1i saadaan siirtymaan liikkuvalle perusrainalle. 14. Patenttivaatimuksen 11, 12 tai 13 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta lisamateriaali on ruoho-, puu- tai pellavamassaa

20 Tasoviirakoneen tyyppinen paperikone, jossa on valine (12) tietyn massamaaran syottamiseksi liikkuvalle, paattymattomalle rainanmuodostusviiralle (14), joka sijaitsee valineen (12) alapuolella, siten, etta saadaan aikaan massaraina (16), t u n n e t t u siita, etta se kasittaa : - levityslaitteen (20) lisamateriaalin levittamiseksi massarainalle perakkaisiksi poikkisuuntaisiksi alueiksi, jossa levityslaitteessa (20) on massalahde ja valineet (22,23,24,25) massan saattamiseksi leviamaan jaksottaisesti rainalle poikkisuunnassa viiralla (14) olevan massarainan (16) kulkusuuntaan nahden; seka - telavalineen (18), jonka tehtavana on massarainan (16) puristaminen laminoimattomaksi paperiarkiksi. 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen kone, t u n n e t t u siita, etta levityslaite (20) kasittaa onton pyorivan rummun (21), jossa on lukuisia rakoja (22), paikoillaan pysyvan kengan (23), joka on kosketuksessa rummun sisapinnan kanssa, ja jossa on aukko (24), jonka lapi lisamateriaali kulkee, seka valineen (25) iisamateriaalin johtamiseksi lisamateriaaliiahteesta paikoillaan pysyvaan kenkaan, rummun pyorimisliikkeen keskeyttaessa lisamateriaalin virtaamisen paikoillaan vasta kengasta massarainalle. PYs Y- 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen kone, t u n n e t t u siita, etta raot (22) ovat olennaisesti yhdensuuntaisia pyorivan rummun (21) pituusakselin kanssa. 18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen kone, t u n n e t - t u siita, etta rakojen ieveys on 1-10 mm. 19. Patenttivaatimuksen 16, 17 tai 18 mukainen kone, t u n - n e t t u siita, etta raot ovat 5-40 mm :n etaisyydella toisistaan. 20. Patenttivaatimuksen 15, 16, 17 tai 18 mukainen kone, t u n n e t t u siita, etta levityslaite (20) kasittaa lisaksi

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/tqbv0109

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/tqbv0109 PATENTTI - JA REKI STERI HALLI TUS PATENTTIOSASTO Hakemus : _ Luokka : Tutkij a : Hakij a : Asiamies : Asiamiehen 893525 A 24D 001/18 KR Philip Morris Products Inc. Oy Borenius & Co Ab / Pia Hjelt, puh.

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu. Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon

Lisätiedot

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu. RATKAISUT 198 197 198. Olkoon suorakulmion erisuuntaisten sivujen pituudet a ja b sekä neliön sivun pituus c. Tehtävä on mielekäs vain, jos suorakulmio ei ole neliö, joten oletetaan, että a b. Suorakulmion

Lisätiedot

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3 Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa

Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa säilyttäen pitkin tason T suljettua käyrää (käyrä ei leikkaa itseään). Tällöin suora s piirtää avaruuteen

Lisätiedot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 22.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Rotaatioliikkeen kinematiikka: kulmanopeus ja -kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.7, 16.3) Osaamistavoitteet Osata analysoida jäykän

Lisätiedot

Monikulmiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: kolmio

Monikulmiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: kolmio Monikulmiot 1/5 Sisältö Monikulmio Monikulmioksi kutsutaan tasokuviota, jota rajaa perättäisten janojen muodostama monikulmion piiri. Janat ovat monikulmion sivuja, niiden päätepisteet monikulmion kärkipisteitä.

Lisätiedot

6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia

6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia 6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia 6.1. Enintään 1,5 t:n painoiset harkkomuotit kuormataan matalalaitaiseen

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

3 Määrätty integraali

3 Määrätty integraali Määrätty integraali. a) Muodostuva alue on kolmio, jonka kanta on. Kolmion korkeus on funktion arvo kohdassa, eli f() = = 6. Lasketaan A() kolmion pintaalana. 6 A() 6 Vastaus: A() = 6 b) Muodostuva alue

Lisätiedot

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5 A1. Tehdään taulukko luumun massoista ja pitoisuuksista ennen ja jälkeen kuivatuksen. Muistetaan, että kuivatuksessa haihtuu vain vettä. Näin ollen sokerin ja muun aineen massa on sama molemmilla riveillä.

Lisätiedot

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Tasogeometria Tasogeometrian käsitteitä ja osia Suora on äärettömän pitkä. A ja B ovat suoralla olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Jana on geometriassa kahden pisteen välinen suoran osuus.

Lisätiedot

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on 766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Ympäristöekonomia Kansantaloustiede ja matematiikka

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Ympäristöekonomia Kansantaloustiede ja matematiikka 1. Selitä mitä tarkoittavat a) M2 b) vaihtoehtoiskustannus. Anna lisäksi esimerkki vaihtoehtoiskustannuksesta. (7 p) Vastaus: a) Lavea raha. (1 p) M1 (Yleisön hallussa olevat lailliset maksuvälineet ja

Lisätiedot

Kenguru 2015 Student (lukiosarja)

Kenguru 2015 Student (lukiosarja) sivu 1 / 9 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina Jakso 1. iot-savartin laki, Ampèren laki, vektoripotentiaali Tässä jaksossa lasketaan erimuotoisten virtajohtimien aiheuttamien magneettikenttien suuruutta kahdella eri menetelmällä, iot-savartin lain

Lisätiedot

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia. Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/kmpc0106

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/kmpc0106 t PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI OSAS'I'0 Hakemus : 921078 Luokka : A 24B 015/26 Tutkij a : Hakija : Asiamies : KR Philip Morris Products Inc. Oy Borenius & Co Ab / Pia Hjelt, puh. 492593 Asiamiehen

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Kerabit Dual - asennusohjeet

Kerabit Dual - asennusohjeet Kerabit Dual - asennusohjeet Lue ohjeet huolellisesti ennen asennusta. Yleistä Alustaksi sopii raakaponttilaudoitus tai tarkoitukseen soveltuva rakennuslevy, esim. Kerabit OSB-kattolevy. Katon kaltevuus

Lisätiedot

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti Kertausta Ympyrärataa kiertävälle kappaleelle on määritelty käsitteet kulmanopeus ja kulmakiihtyvyys seuraavasti: ω = dθ dt dω ja α = dt Eli esimerkiksi

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i F I00008 111111 il I I Ill (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 91688. L.-*, 1.-Lu-..IC " _ b./ n * I. - A I... I. 1. n!. : :,.:. (17) :-

Lisätiedot

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen Tulipalot sisustustekstiilit 27.8.2007 Tiia Ryynänen Voidaanko palokuolemia vähentää sisustusmateriaalien oikeilla valinnoilla? Useimmat sisustusmateriaalit syttyvät palamaan liekin kosketuksesta ja osalla

Lisätiedot

Paperinjalostus 30.3.2015

Paperinjalostus 30.3.2015 Paperinjalostus 30.3.2015 Paperinjalostus, mitä se on? Paperin jatkojalostamista uusiksi tuotteiksi Työn tekemistä lisätään paperin arvoa/ominaisuuksia; Painatus tai lakkaus Toinen paperi, alumiini, verkko,

Lisätiedot

LAITE SUUNTAUKSEN HAVAINNOLLISTAMISEKSI KEKSINNÖN ALA. Esillä oleva keksintö liittyy laitteen 5suuntauksen havainnollistamiseen.

LAITE SUUNTAUKSEN HAVAINNOLLISTAMISEKSI KEKSINNÖN ALA. Esillä oleva keksintö liittyy laitteen 5suuntauksen havainnollistamiseen. 1 LAITE SUUNTAUKSEN HAVAINNOLLISTAMISEKSI KEKSINNÖN ALA Esillä oleva keksintö liittyy laitteen 5suuntauksen havainnollistamiseen. TUNNETUN TEKNIIKAN KUVAUS Tunnettua ovat erilaiset tasosensorit. Eräs 10yleisimmistä

Lisätiedot

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi 5.3 Kartio Kun suora liikkuu avaruudessa niin, että yksi sen piste pysyy paikoillaan ja suoran jokin toinen piste kiertää jossakin tasossa jonkin suljetun käyrän palaten lähtöpaikkaansa, syntyy kaksiosainen

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Geometrian kertausta MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Ristikulmat Ristikulmat ovat yhtä suuret keskenään Vieruskulmien summa 180 Muodostavat yhdessä oikokulman 180-50 =130 50 Samankohtaiset kulmat Kun

Lisätiedot

Valitse vain kuusi tehtävää! Tee etusivun yläreunaan pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille!

Valitse vain kuusi tehtävää! Tee etusivun yläreunaan pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille! 5.4.013 Jussi Tyni 1. Selitä ja piirrä seuraavat lyhyesti: a) Kehäkulma ja keskikulma b) Todista, että kolmion kulmien summa on 180 astetta. Selitä päätelmiesi perustelut.. a) Suorakulmaisen kolmion kateetit

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT TEHTÄVÄT 1.a) Oheisessa kuviossa janat ja janoihin liittyvät luvut kuvaavat pisteiden välisiä reittejä

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Differentiaali- ja integraalilaskenta Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona

Lisätiedot

VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA

VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA 1 VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA MOTIVOINTI Tutustutaan laservalon käyttöön aaltooptiikan mittauksissa. Tutkitaan laservalon käyttäytymistä yhden ja kahden kapean raon takana. Määritetään

Lisätiedot

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0 Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen kinetiikka: hitausmomentti ja liikeyhtälöt (Kirjan luvut 17.1, 17.2 ja 17.4) Osaamistavoitteet Ymmärtää hitausmomentin

Lisätiedot

Avainsanat: geometria, kolmio, ympyrä, pallo, trigonometria, kulma

Avainsanat: geometria, kolmio, ympyrä, pallo, trigonometria, kulma OuLUMA - Jussi Tyni OuLUMA, sivu 1 Ihastellaan muotoja Avainsanat: geometria, kolmio, ympyrä, pallo, trigonometria, kulma Luokkataso: lukio Välineet: kynä, paperia, laskin Tavoitteet: Tarkoitus on arkielämään

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan

2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan 2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1 Muotin valmistus käytettäessä paartilossia Muotinvalmistuksessa on yleensä etu, jos saadaan jakopinta suoraksi, malli suoraan

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Kenguru 2019 Student lukio

Kenguru 2019 Student lukio sivu 0 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Koodi (ope täyttää): Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA

PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA 4..005 OSA 1 Laskuaika 30 min Pistemäärä 0 pistettä 1. Mikä on lukujonon seuraava jäsen? Minkä säännön mukaan lukujono muodostuu? 1 4 5 1 1 1

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät

MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät 6. Laske kuvan suorakulmion pinta-ala. ( T ) 1. Täytä taulukko m 12 1,45 0,805 2. Täytä taulukko mm 12345 4321 765 23,5 7. Laske kuvan suorakulmion pinta-ala.( T )

Lisätiedot

Push-Pull käsittelylaite

Push-Pull käsittelylaite Push-Pull käsittelylaite Suunnittelija: Delta Process Engineering Aps. /Tanska Edustaja: Elkoneet Oy Puh: 09 482 500 Hiidenkiukaantie 1.A.2 Fax: 09 482 149 FIN-00340 Helsinki E-mail: martti.liuhto@kolumbus.fi

Lisätiedot

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! 6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste Suora 1/5 Sisältö KATSO MYÖS:, vektorialgebra, geometriset probleemat, taso Suora geometrisena peruskäsitteenä Pisteen ohella suora on geometrinen peruskäsite, jota varsinaisesti ei määritellä. Alkeisgeometriassa

Lisätiedot

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi Jykevä puutarhatuoli Oletko haaveillut uusista puutarhakalusteista? Uudet puutarhakalusteet ovat yleensä melko kalliita, mutta onneksi voit tehdä sellaiset itsekin! Tässä artikkelissa kerrotaan, miten

Lisätiedot

FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO

FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO Johdanto Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin mekaniikan lait pätevät. Tällaista koordinaatistoa ei reaalimaailmassa kuitenkaan ole. Epäinertiaalikoordinaatisto

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta 3.5.2010/TW/TTu Keksinnön tausta Keksintö liittyy lamppuihin ja erityisesti LED-putkilamppuihin, joissa on yksi tai useampi LED valonlähteenä ja joilla voidaan korvata loisteputki. Loistelamppuja käytetään

Lisätiedot

Kartio ja pyramidi

Kartio ja pyramidi Kartio ja pyramidi Kun avaruuden suora s liikkuu pitkin itseään leikkaamatonta tason T suljettua käyrää ja lisäksi kulkee tason T ulkopuolisen pisteen P kautta, suora s piirtää avaruuteen pinnan, jota

Lisätiedot

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1. ABIKertaus.. a. Ratkaise yhtälö 8 5 4 + + 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on. 4. Jaa polynomi 8 0 5 ensimmäisen asteen tekijöihin ja ratkaise tämän avulla 4 epäyhtälö 8 0 5 0.

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

MAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5

Lisätiedot

Tarnpereen Teknillinen Yliopisto Paperinjalostustekniikka PAP - 1020 PAPERITEKNIIKKA 1 PAPER TECHNOLOGY

Tarnpereen Teknillinen Yliopisto Paperinjalostustekniikka PAP - 1020 PAPERITEKNIIKKA 1 PAPER TECHNOLOGY - /. Tarnpereen Teknillinen Yliopisto Paperinjalostustekniikka PAP - 1020 PAPERITEKNIIKKA 1 PAPER TECHNOLOGY Tentin kysymykset 30.1 1.2005. Oppilaan nimi: Opintokirjan numero: Kysymykset on laadittu siten,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA JA TAIDE II

MATEMATIIKKA JA TAIDE II 1 MATEMATIIKKA JA TAIDE II Aihepiirejä: Hienomotoriikkaa harjoittavia kaksi- ja kolmiulotteisia väritys-, piirtämis- ja askartelutehtäviä, myös sellaisia, joissa kuvio jatkuu loputtomasti, ja sellaisia,

Lisätiedot

Vastaukset 1. A = (-4,3) B = (6,1) C = (4,8) D = (-7,-1) E = (-1,0) F = (3,-3) G = (7,-9) 3. tämä on ihan helppoa

Vastaukset 1. A = (-4,3) B = (6,1) C = (4,8) D = (-7,-1) E = (-1,0) F = (3,-3) G = (7,-9) 3. tämä on ihan helppoa Vastaukset 1. A = (4,3) B = (6,1) C = (4,8) D = (7,1) E = (1,0) F = (3,3) G = (7,9) 2. 3. tämä on ihan helppoa 4. 5. a) (0, 0) b) Kolmannessa c) Ensimmäisessä d) toisessa ja neljännessä 117 6. 7. 8. esimerkiksi

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 010 PARTIKKELI Suoraviivainen liike 1. Suoraviivaisessa liikkeessä olevan partikkelin asema on (järjestelmä m, s) 3 x ( = t 15t + 36t 10. Laske a) partikkelin

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

MATEMATIIKKAKILPAILU

MATEMATIIKKAKILPAILU Tekniikan Opettajat TOP ry Teknologiateollisuuden Kustannusosakeyhtiö Opetushallitus 100-vuotissäätiö Otava AMMATIKKA top 15.11.2012 Toisen asteen ammattillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen MATEMATIIKKAKILPAILU

Lisätiedot

Tehtävä: FIL Tiedostopolut

Tehtävä: FIL Tiedostopolut Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI 67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET Pisteytys on pyritty tekemään pelkistetyksi, jotta kaikki korjaajat päätyisivät samaan arvosteluun.

Lisätiedot

Möbiuksen nauha. Välineet: paperisuikaleita, paperiristejä (liitteenä) lyijykynä, teippiä, sakset, värikyniä, liimaa ja värillistä paperia

Möbiuksen nauha. Välineet: paperisuikaleita, paperiristejä (liitteenä) lyijykynä, teippiä, sakset, värikyniä, liimaa ja värillistä paperia Möbiuksen nauha Avainsanat: yksipuolinen paperi, kaksiulotteinen pinta, topologia Luokkataso: 1.-2. luokka, 3.-5. luokka, 6.-9. luokka, lukio Välineet: paperisuikaleita, paperiristejä (liitteenä) lyijykynä,

Lisätiedot