Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuopio
|
|
- Yrjö Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuottavan nurmen edellytykset Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuopio
2 Mitä tuottavuus on? Biologinen ja taloudellinen tuottavuus Eri asioita! Panos = tuotantoon käytettävä tuotannontekijä Tuotos = tuotannossa syntyvä tulos Tuloksena saadaan = tuottavuustieto vertailukelpoinen muiden panos tuotos arvojen kanssa muunnettavissa taloudelliseksi vertailuksi
3 Nurmentuotannon panokset Kiinteät tuotantopanokset = pysyvämmät hankinnat ~ kiinteät kustannukset pelto, rakennukset omat/yhteiset koneet ja oma työ TAI koneurakointikulut Joustavat tuotantopanokset = viljelijän lyhyelläkin aikavälillä valittavissa olevat hankinnat ~ muuttuvat kustannuksetk lannoitteet, kasvinsuojelu, säilöntäaineet kylvösiemen Maanparannus Erona puhtaaseen tuotantokustannuslaskentaan myös TIETOTAITO ja VILJELYSTRATEGIAT voidaan lukeapanokseksi! on arvioitu, että pelkällä tietotaidon lisäämisellä 2% sadonlisä tai säästö
4 Joustavat panos tuotos kohteet nurmituotannossa tutkimustulosten valossa 1) Maan ominaisuudet 2) Nurmen tiheys 3) Kasvilajien ja lajikkeiden valinta 4) D arvon merkitys, korjuun ajoitus 5) Lannoitus 6) Karjanlannan käyttö ja väkilannoitteiden hintavaihtelut 7) Nurmien kasvinsuojelu
5 1) Maan ominaisuudet Pellon luontainen kasvukunto Lähtömineraalit Maalajikoostumus Orgaaninen aines muokkauskerroksessa noin 1 kg N/ha /multavuus %, josta,5 1 % vuosittain käytettävissä Pohjamaan ominaisuudet Maakerrosten paksuus, kallioisuus, kivisyys Pellon säteilytase, reunojen varjostus (lohkokoko) Pellon viljavuus Viljavuusfosfori? P luku x 2,5 = muokkauskerroksen käyttökelpoiset P varat kg/ha! Viljavuus ja reservikalium maan K varoilla (varsinkin reservikalium) yleensä suurempi merkitys kuin K lannoituksella ph
6 1) Maan ominaisuudet Pellon vesitalous ja fysikaalinen rakenne Kapillaarinen vedennousu Ojitus Pohjaveden korkeus Fysikaalinen rakenne mururakenne huokosrakenteet routimisominaisuudet
7 1 a) Kalkituksen vaikutus nurmen satoon (Kemppainen ym. 1993) Kui iva-ainesat to kg/ha/v 1,6 /ry,14 /ry,24 /ry Rehun Ca ja Mgpitoisuudet nousivat jopa 15k 1,5 kertaisiksi ik i n=15 6 n=6 5 n= ph 5,3 ph 4,9 ph 5, Savimaat Muut. kiv maat Elop.maat tn/ha 4tn/ha 8 tn/ha 12 tn/ha Maaperän fosforin käyttökelpoisuus paranee 2 tn/ha kalkkia = vapautuu 15 kg P/ha savimailla (Saarela ym.)
8 2) Nurmen tiheys 45 Nurme en massa, kg ka/ha > 3 cm Harvat laitumet Tiheät laitumet Keskimäärin Noin 85 MJ/ha (noin 8 kg ka/ha eli noin 75 ry/ha) ero jo laidunasteen lid lopussa! Laitumen korkeus, cm
9 2 a) Nurmen tiheys kuiva ainesato ainesatonurmennurmen vanhetessa Nurmen ikä ja sato (viral lajikekokeet ) Sato kg ka a/ha KA A-sato 14 97% 86% 12 86% 1 49% 8 32% Vuosi T Tammisto ii NN Kasper RN Retu ER Riikka FL Paulita Antti (nn) Nurmen iän vaikutus nurmen kuiva-ainesatoon Retu (ruokonata) Ruukissa Tammisto II (tt) (Nissinen & Hakkola 1994) 12 Grindstad (tt) 1 Timotei 2 Sato, kg ka/h ha/v Vuosi MTT Maaninka; (Virkajärvi & Pakarinen, julkaisematon) Nurmivuosi Nurminata T/NN/PA T/NN
10 3) Laji ja lajikevalintojen li j merkitys Lajien välillä suuria eroja talvenkesto, taudinkestävyys kehitysrytmi jälkikasvukyky, niiton/laidunnuksenkestävyys Lajike erot usein pienempiä Useimmat timoteilajikkeet eivät poikkea toisistaan merkittävästi Nadoilla eroja etenkin ruokonatojen ja nurminatojen välillä ruokonatojen D arvot hieman alhaisempia, mutta sato korkea Erot koko nurmikierron osalta huomattavia, esim. 6 MJ/ha (5 ry/ha) Tarjolla valmiita seoksia, muttaitse sekoittamalla saahalutut lajit ja lajikkeet Laatusiemenen kustannus pieni koko tuotantokustannuksesta esim. 5 /kg * 3 kg/ha/ /6 MJ/ha = 25,25 snt/mj (3 snt/ry)
11 3 a) Lajikevalinnan merkitys nurmikierrossa timoteit MTT Maaninka Grindstad Tapio Taina Bor 11 Rigel Tammisto II Zphp Haukila Ragnar Timoteilajikkeiden ry-sadot kolmivuotisessa nurmikierrossa v (koe 613) Rehun laatu (D arvoerot, g/kg ka): 1/4 2/4 1/5 2/5 1. niitossa: 3/5 1/6 2/ Nuutti, Tuure + 1 Rigel, Grindstad 1 2. niitossa: Niilo,Tuure, Uula + 25 Rigel, Grindstad, Lidar 15 D arvon muutos 1 g/kg ka vastaa 11 MJ/ha, kun satotaso on 76 MJ/ha/v (noin 65 ry/ha/v)
12 3 b) Lajikevalinnan merkitys nurmikierrossa nadat MTT Maaninka Kora (ruokonata) Hykor (rainata) Retu (ruokonata) Natalajikkeiden ry-sadot kolmivuotisessa nurmikierrossa v (koe 623) Swn äs931 Antti (nn) Kasper (nn) Bor 836 Inkeri (nn) 1/4 2/4 3/4 1/5 2/5 3/5 1/6 2/6 3/6 Rehun laatu: (D arvoerot, g/kg ka): 2. niitossa: ruokonadat Retu, Kora ja Karolina 1 2 verrattuna nurminatoihin
13 4) D arvo ja korjuun ajoitus Kun D arvo paranee 1 g/kg ka, alenee sato noin 12 4 kg ka/ha (1. sadossa) 1 Taloudelliset mallit suosittelevat korjuun 8 myöhästyttämistä 6 kustannusten voimakas aleneminen per MJ 4 eivät ehkä ota huomioon naudan pötsin NDF 2 poolikoon rajoitusta R 2 =.7565 Kuiva-aine esato kg/ha D-arvo ja sadon määrä 1 niitossa y = x Hankittu lisätietoa nimenomaan alhaisen D arvon rehuista Pellon ja väkirehun käytön muuttuminen vaikuttaa talouteen KARPE hanke tutkii säilörehun optimaalisia korjuuaikayhdistelmiä suositukset lihakarjatiloille tulossa keväällä Nykyinen korjuuaikasuositus (D arvo 68 7 g/kg ka) on edelleen hyvä, mutta siitä voi joustaa n. 65 g/kg ka saakka D-arvo
14 4 a) D arvon ja maitotuotoksen yhteys Pursiainen ym. 26 (Helsingin Yliopisto, Viikki) Puna apilasäilörehulla lehmät lypsävät hyvin huolimatta matalahkosta D arvosta (ja syönti 31 3 indeksistä) Puna apilasäilörehun RV pitoisuus 29 on helposti tarpeettoman korkea, 28 mikä johtaa heikkoon typen hyväksikäyttöön 27 Apila ja heinäkasvit poikkeavat ratkaisevasti toisistaan myös kuidun 26 sulavuuden osalta 25 EKM kg/d Apila Heinä Heinä D-arvo Huom! Kuvassa vanhat D arvot (%)!
15 4 b) Korjuuaikavalintojen vaikutus ruokintaan Miteneri eri aikaan ja eri laatuisinakorjatut säilörehutkäyttäytyvät ruokinnassa Jos säilörehun D arvo 65, tarvitaan 2,8 kg väkirehulisä D arvon 69 tuotostasoon pääsemiseksi Jos D arvo 62 tarvitaan noin 5,5 kg väkirehulisä D arvon 69 tuotostasoon pääsemiseksi Pelkkä väkirehun valkuaisväkevyyden kohottaminen heikosti sulavaa säilörehua käytettäessä ei lisännyt maitotuotosta, kg EKM Väkirehumäärän vaikutus 9 tai 11 kg 12 tai 14 kg D62 D64 EKM, kg/pv Väkirehumäärän vaikutus 35 9 kg 12 kg D65 D69 EKM, kg/pv Väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutus D65 D69 RV 15 RV 18 RV 21
16 4 c) Korjuustrategiat Korjuuajan myöhästyttäminen Suomessa tiheä, riittävästi lannoitettu nurmiheinäkasvusto kasvaa vuorokaudessa 1. sadossa noin 1 kg ka/ha/keskilämpötila ºC ja 2. sadossa noin 5 kg ka/ha/ºc / Nurmi kasvaa siis noin 2 kg ka/ha 1. sadossa ja 1 kg ka/ha 2. sadossa/vrk Korjuun myöhästyttäminen 4 päivällä1 1.sadossa = 8 kg ka/ha sadonlisä & D arvon lasku noin 2 % yksiköllä Korjuukertojen lisääminen Kaksi korjuuta pitäisi olla minimi jo nurmen kasvutavan takia! Siirtyminen kolmeen korjuuseen ei välttämättä kannata Timotei nurminatanurmilla vaikutus noin 1 15 kg ka/ha/v. verrattuna kahteen niittoon, mutta myös yksi lannoitus ja korjuukerta lisää!
17 4 d) KARPE hankkeen talousmallin alustavia tuloksia Useimmissa tapauksissa nykyisen korjuuaikasuosituksen mukainen korjuustrategia näyttää taloudellisesti kannattavimmalta erot maidontuotannon taloudellisessa ylijäämässä erilaisten korjuuaikayhdistelmien välillä pieniä, suurimmillaan noin 1,5 % Poikkeukset: peltoa niukasti ikäytettävissä ä ä myöhästetty korjuu kannattava (Darvotavoite esim g/kg ka) keskituotostavoite korkea (yli 1kg/lehmä/v), siedetään korkeita väkirehuprosentteja, mahdollisuus myyntiviljan tuotantoon, viljan hinta korkeahko k l ll l h ll k k Heikosti sulavilla säilörehuilla ruokittaessa korostuvat aina RUOKINTAOSAAMINEN ja terveysriskit!
18 Nurmien lannoitus ja kasvinsuojelu Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuopio
19 5) Lannoitus Kasveille tärkeimmät ravinteet (järjestyksessä) typpi (N) fosfori (P) kalium (K) magnesium (Mg), kalsium kli (Ca) Nurmikasvusto ottaa maasta typpeä ja kaliumia suurin piirtein yhtä suuret määrät, fosforia vähemmän nurmi on voimakas K ottaja! N lannoitustaso säätelee myös P ja K ottoa Jos pakko, ravinteista kannattaa tinkiä käänteisessä tärkeysjärjestyksessä! eli typestä tingitään viimeisimmäksi
20 5 a) Ravinteiden sadonlisävasteet nurmikokeissa kg ka/ha/v kg ka/ha/v a/v Kuiva-ainesato kh/ha Typpilannoitus kg N/ha/v Kivennäismaat Eloperäiset maat Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l Ht (alhainen reservikalium) Kaliumlannoitus kg/ha/v LCt (alhainen reservikalium) HsS (korkea reservikalium) typpi (N) fosfori (P) kalium (K)
21 5 b) Typpilannoituksen vaste kivennäismailla kg ka/ha Kivennäismaa, kokonaissato (2 tai 3 niittoa) Vaste 2 kg/ha kohdalla ,3 kg ka/ha/ N kg Yara & MTT uusissa selvityksissä noin 2 kg/ka/ / N kg Nurmi ottaa kutakuinkin sille annetun typen N kg/ha MPY, EPO, PPO 23-24, 2 niittoa Hiivola et al 1974 Karkeat kiv.maat, 3 niittoa/v Hiivola et al 1974 Hienot kivennäismaat, 3 niittoa Raininko niittoa Raininko niittoa Tähtinen 1979, 2 niittoa Lehtonen 21 DREMIA Lehtonen 21 ref Kleemola 1989
22 5 b) Typpilannoitus ja typen huuhtoutuminen Huuhtotuminen n kg/ha/v Typen huuhtotuminen nurmilta Suomessa LCt? Nurmen ikä Tasolla 2 kg N/ha tai alle huuhtoutuminen ei näyttäisi olevan ongelma Nurmia uusittaessa typpeä vapautuu esim. jos glyfosaatti syksyllä Yleensäkin maata muokatessa typen menetyksiä Turv la typpeä vapautuu lannoituksesta riippumatta sateisina vuosina Lietettä käytettäessä myös pintavaluntatappioita (Turtola ja Kemppainen 1998) Typpilannoitus, kg/ha/vuosi 1 kg/n/ha lisää P poistumaa n 65 g/ha/v (ja ehkä lisää ruohon P pitoisuutta Lähteet: Saarijärvi et al 24; Huhta & Jaakkola 1994; Turtola & Kemppainen 1998
23 5 c) Fosforilannoituksen it vaikutus nurmen iän mukaan Nurmen fosforilannoitus: vaikutus nurnen iän mukaan (Saarela ym 1995; Virkajärvi 1994) n=5 koetta y =.56x x x P-luku keskim 7. 9 mg/l Valkeasuo,9 8 Nurmen vanhetessa P lannoituksen satovaste näyttää hieman suurenevan Yli Halla: noin 1 % pelloista saadaa P lannoituksella sadonlisää Nurm men ka-sato kg/h ha/v vs Ry hinta lisättäessä lannoitusta >15 kg P/ha, kun P:n hinta 2,67 /kg v 2 v 3 v P-lannoitus P < 1 mg/l 17 snt/ry 9 snt/ry 7 snt/ry P > 1 mg/l (VS= Valkeasuo turvetuotantoalue, P luku.95 mg/l)
24 5 c) Nurmen fosforilannoituksen vaikutus kumulatiiviseen ry satoon YARA & MTT Nurmen P kertalannoitus ry/ha/v r Kumulatiivinen ry-sato Maaninka + Nor + Nor VaraP + HIDAS VaraP + Liete 1v + Liete 1v + nor Liete 1v + nor 4v Ruukki + Nor + Nor VaraP + HIDAS VaraP + Liete 1v + Liete 1v + nor Liete 1v + nor 4v Käsittelykoodi viittaa perustamisessa ja nurmivuosina annettuihin P määriin kg/ha, esim. (+) Toinen nurmikierto loppumassa P ruutu (+) tuottaa edelleen hyvin verrattuna suosituksiin (Nor+Nor) Lietejäseniillä hieman alhaisempi sato Ruukissa korkea satotaso, etenkin kokovilja vuosina 23 ja 27 (sininen nuoli)
25 5 c) Fosforilannoituksen vaikutus nurmen fosforipitoisuuteen niitoittain g/kg ka P YARA & MTT Nurmen P kertalannoitus Kuivan vuoden 26 toisen niiton P pitoisuus selvästi alentunut riippumatta lannoituksesta 3.5 Rehutaulukoiden arvo = 2 g/kg ka /24 2/24 1/25 2/25 1/26 2/ /28 2/28 1/29 2/29 Niitto ja vuosi (Maaninka) Suositus (Maaninka) Ruukki Suositus (Ruukki) Optimit: heinä 2,2; säilörehu 2,8; laidun 3,2 g/kg ka (Saarela) Kriittinen pitoisuus 2,4 3,5 g/kg ka (Snyder & Leap 27); 2,5 g/kg ka (Bundy et al 25 USA); 1, g/kg ka (Deregibus 2; Argentiina) N stimuloi P ottoa (Belanger et al 22)
26 5 c) Miten nurmen P pitoisuus vaikuttaa lypsylehmän fosforin saantiin? Mtl Matala P pitoisuus i 1,5 15 g/kg ka Korkea P pitoisuus 3,5 g/kg ka Lähtötiedot: n 3 kg maitoa/vrk -saani g/eläin/vrk Lypsylehmän P % P matala.52% P korkea Kivennäiset Säilörehu Rypsi Vilja P, g/kg ka ka/vrk Vilja 4 9 Rypsi Säilörehu Kivennäiset Yhteensä 23.3 Uusi suositus Säilörehun P-pitoisuus
27 5 c) Ennuste, miten maan P tila käyttäytyy kyntökerroksessa kun P lannoituksesta luovutaan Laskettu Maaningan ja Ruukin ruuduille l Maan P-luku, mg/ Vuosi Maaninka Maaninka estimaatti Ruukki Ruukki estimaatti Malli*: Ekholm et al 25: P x = alkup + (.84 * alkup +.32) * P-tase * Vuodet -(.184 * AlkuP * Vuodet) Ennusteen sopivuus? Ennusteen mukaan vastaavissa oloissa voi fosforilannoituksesta luopua noin 1 12 vuodeksi Jos maan P tila on luontaisesti korkea, on alentuminen hidasta Jos maan fosfori on lannoituksella keinotekoisesti nostettu, on alentuminen nopeaa *Ekholm, P., Turtola, E., Grönroos, J., Seuri, P., & Ylivainio, K. 25. Agriculture, Ecosystems & Environment 11:
28 5 c) Fosforilannoituskokeiden meta analyysi (Valkama et al. 28) Alhainen P-tila Keskim tai hyvä P-tila % donlisä, % Sad Maan P-luku mg/l ao ryhmässä kokeen alussa Savimaat Kark. Kiv.maat Eloperäiset maat VALKAMA, E., UUSITALO, R., YLIVAINIO, K., VIRKAJÄRVI, P., TURTOLA, E. 29. Phosphorus fertilization: a meta-analysis of 8 years of research in Finland. Agriculture, ecosystems & environment 13, 3-4:
29 c) PETU pilottitilojen peltojen P tila (Pohjois Savo) USA: 5 % pelloista 3 % huuhtoumasta (arvio) Pohjois Savo: noin puolet päästöistä 15 % alalta (karkea arvio) Pilottitilojen lohkojen P-luvun jakauma (n=273) Pilottitilojen lohkojen arvioidun P-huuhtoumna jakauma (n=273) % pelloista vastaa 2 % huuhtoumasta nnoista % havai % os suus P-luku 28 P-luku Huono Huononl. Välttävä Tyyd. Hyvä Korkea Arvel. korkea multava hieta Alle 2,5 25 2,5-45 4,5 45 4,5-9 9, 9 9, >5 Osuus lohkoista %,
30 5 d) Kaliumlannoituksen vaikutus säilörehunurmen satoon tyypillinen satovaste 1 Ku uiva-ainesa ato kg/ha/v Y = a + b(1-e(-cx)) Ht LCt Kaliumlannoitus kg/ha/v MTT Tohmajärvi (Koikkalainen ym. 199).
31 5 d) Kaliumlannoituksen vaikutus kolmessa kokeessa (Tohmajärvi, Mouhijärvi) 1 Suosituslannoitukset ao. Kuiva-ain nesato kh/ha/v Maalaji Viljavuus-K Reservi-K HsS Ht LCt Kaliumlannoitus kg/ha/v kokeissa viljavuuskaliumin perusteella: HsS, viljavuus K vält => 11 kg/ha K Ht, viljavuus Ktyyd=> 6 kg LCt, viljavuus Ktyyd=> 6 kg/ha + 2 kg/ha 2 ja 3 vuonna. Huomaa suuret erot reservikaliumissa! i Ht LCt HsS Kiki Kaikissa kokeissa k sato ei nouse odotetusti t ti syynä hyvät K reservit!
32 5 d) Kaliumlannoitus ja talvituhot Tohmajärvi LCt ja hietamaat heikko kaliumpidätyskyky 12 1 y =.59x R 2 = Positiivinen i vaikutus 2/13 vuodesta 8 4 Talvituho 6 Talvituho% 3 LCt Ht K-lannnoitus kg/ha Tämä ä harvoin osoitettavissa, i mutta talvehtimisriskiä i i vaikea ennustaa Kaliumlannoitus kg/ha v Meta-aineisto (n=189) Koikkalainen ym 199 Yleisen teorian mukaan kalium parantaa talvenkestävyyttä Pohjois ja Itä Suomessa heikon kaliumtilan mailla käytännön havainnot puoltavat kaliumin vaikutusta talvehtimiseen Reservikalium analyysin teettäminen kannattaa (pätevä 2 1 vuotta)
33 6) Karjanlanta a) Naudan lietelannassa tulevat ravinteet Kasveille käyttökelpoista kg/tn Hehtaarille N P K tn/ha N P K /ha 18 1,8 4,4 29 2, ,8,4 2, Kokonaisravinnepitoisuus N P K tn/ha N P K 3,3,5 2, ,3 5,5 29 2, Lähde: Viljavuuspalvelu Huom! H! Ravinnesisältö i vaihtelee tiloittain. i i Näytteenotto ja analysointi sisältävät myös virhelähteitä Nurmikasvisadon mukana poistuu helposti 2 3 kg/ha P vuodessa
34 6 b) Liete nurmen lannoitteena N hyväksikäyttö Mattila 26 Joki-Tokola ym. 22 hieta multamaa Pintalevitys 19% 22% Letkulevitys 38% 31% Sijoitus it 5% 36% Väkilannoitus - 42%
35 6 c) Lietteen käyttö ja ravinteet maassa MTT Maaninka Lietemäärät pylväinä mg/l Ei lietettä Lietteen vaikutus maan kivennäispitoisuuksiin PP K Mg mg/l 15 K P 5 P 2 Mg 8 t/ha Pidätyspaikatpintamaassa pintamaassa reservikalium! Orgaanisen aineksen osuus: vähämultainen, multava, turvemaa Pohjamaan ominaisuudet, etenkin eloperäisillä mailla
36 6 d) Lietteen separointi ja biokaasulaitoksen kaasutusjäännös kg N/tn tuore Koejäsen Lantalaji TOT-N NH4-N ka% P (arvio) 1 Raakalanta Jäännös Separoitu kuiva Separoitu nestefaasi Johtopäätös: Separointia täytyy kehittää, jotta se olisi merkittävä parannus fosforin levitykseen. Työ menossa (mm. kemiallinen P sidonta)
37 7) Nurmen rikkakasvitorjunta ja täydennyskylvö PETU ja KARPE hankkeissa tutkittu nurmen rikkakasvitorjuntaa Eri kasvinsuojeluaineet (Starane XL, Gratil) Eri ruiskutusajankohdat (kevät, syksy) Rikkatorjunta aineiden haitat nurmikasvustolle Rikkakasvitorjunnan ja täydennyskylvön yhdistäminen Tarkoituksena selvittää rikkatorjunnan kannattavuuden kynnysarvoja sekä kehittää nurmen rikkatorjunnan toimintamalleja
38 7 a) Nurmen tiheys rikkakasvien osuuden nousu eri nurmikasvilajien puhdaskasvustoissa (MTT Maaninka; Niemeläinen, Saarijärvi & Virkajärvi, julkaisematon % Rikka akasvien osuus, Torjunta Timotei Nurminata Ruokonata Engl. raiheinä Rainata Rikkaka asvien osuus, % Kuiva-ainesato nurmen vanhetessa Torjunta Timotei Nurminata Ruokonata Engl. raiheinä Rainata Nurmen ikä (vuosia) Nurmen ikä (vuosia) Siis 4. vuoden sato 4 45 % 1. ja 2. vuoden sadosta ELLEI 1) Rikkakasvien torjuntaa 2) Täydennyskylvöä
39 7 b) Nurmen tiheys rikkakasvien torjunnan kannattavuus rikkakasviosuuden funktiona (MTT Maaninka; Niemeläinen, Saarijärvi & Virkajärvi, julkaisematon) tavuonna /ha/v nnan kate torjunt Torju Yleinen torjuntakynnys noin 1 % rikkakasveja Jos rikkakasveja on paljon, tarvitaan myös täydennyskylvö! Lisätutkimuksia suoritettu KARPE hankkeessa rikkatorjunnan ja täydennyskylvön yhdistäminen i eri kauppavalmisteet, vaihtoehtoiset torjunta ajankohdat apilapitoisten nurmien rikkatorjunta -3 Rikkakasvien osuus % kuiva-aineessa aineessa
40 c) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia MTT Maaninka, Starane XL kevättorjunta 29 Kontrolli Starane XL Sato Heinäkasvien sato Ry-sato 943 Kasvuston rikkapitoisuudet kontrollin yrttirikat ja hevonhierakka 1. sato 8,6%, 2. sato 3,7% ruiskutettu us ue u% lisäksi juolavehnää, jota ei eroteltu heinäkasvisadosta Sadon rehuarvoissa ei merkittäviä eroja 1. sadon D-arvot kontrolli 66, ruiskutettu 65,7 2. sadon D-arvot kontrolli 66,8 ruiskutettu 66,9 Kontrolli sisälsi merkittävästi enemmän kuollutta materiaalia, mutta sen osuus oli kaikkiaan pieni (alle 3%)
41 7 d) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia21 Kuiva-ainesato ka-sato (kg ka ha -1 ) Kontrolli Starane XL Starane XL + täyd.kylvö Kontrolli Starane XL Starane XL + täyd.kylvö 2. sato 1. sato Ka-sato Puhdas Ka-sato Maaningan v. 21 tulokset
42 7 e) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia21 ME-sato 12 1 ME-sato (M MJ ha -1 ) sato 1. sato Kontrolli Starane XL Starane XL + Kontrolli Starane XL Starane XL + täyd.kylvö y täyd.kylvö y ME-sato Puhdas ME-sato Maaningan v. 21 tulokset
43 7 f) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia 21 Gratil ruiskutus keväällä Puhdistaako Gratil käsittely seosnurmen ja säästääkö se apilaa? yrttirikat hävisivät käsittelyssä lähes lh täysin jo puolikkaalla lkk ll annoksella puna apila vaikuttaa herkemmältä Gratilille kuin valkoapila Jo puolikas Gratil annos pudotti seoksen 2. sadon pa pitoisuuden alle puoleen, täysi annos kolmasosaan Puna apilaseosten 2. sadossa enemmän kuollutta käsittelyn jälkeen kuin kontrollissa, valkoapilalla juuri päinvastoin Puhdas kuiva-ainesato 1. sadonkorjuun jälkeisen Gratil-käsittelyn jälkeen (MTT Maaninka 21) 12 1 kg ka/ha PA + TT, PA + TT, PA + TT, VA + TT, VA + TT, VA + TT, kontrolli 5% Gratil 1% Gratil kontrolli 5% Gratil 1% Gratil
44 7 g) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia 21 Starane XL torjunta syksyllä Voiko ja kannattaako voikukkaa torjua myös syksyllä Starane XL:llä voikukkaisesta vanhasta nurmesta? syystorjunta hävitti voikukan ja piti sen poissa seuraavalta kasvukaudelta lähes kokonaan myöskään kuollutta materiaalia ei tullut satoon kokonaiskuiva ainesadossa ei eroa, mutta ero sadon jakautumisessa ensimmäisen ja toisen niiton välillä puhdas timoteisato kasvoi selvästi ruiskuttamalla, erityisesti 2. niitossa ja siten myös koko kasvukauden aikana MJ ME/ha sato 1. sato 2 Koko sato Torjuttu Koko sato Ei torjuttu Puhdas timotei Torjuttu Puhdas timotei Ei torjuttu
45 7 h) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia 21 Starane XL torjunta syksyllä Kuiva-ainesato Puhdas timotei-sato Ei torjuntaa t Torjunta Ei torjuntaa t Torjunta ka-sato1 ka-sato2 KA-SATO Ti-sato1 Ti-sato2 TI-SATO
46 7 i) Voikukan vaikutus rehun säilöntälaatuun Koe tehty noin 1 ml:n minisiiloilla Entä jos rehu siilossa tai paaleissa? Puristeneste! Esikuivatusaika säädettävä voikukka pitoisuuden mukaan Rehun säilöntälaatu ja rehuarvo yllättävän hyvät! Vaikutus esim. poikimahalvaukseen Kalsiumia ja magnesiumia riittävästi Ei suositella ummessaoloaikaan syötettäväksi äk Kaliumin suuri määrä voi tuoda ongelmia
47 7 i) Voikukan vaikutus säilörehuun 8 g/kg ka % 25 % 5 % 75 % 1 % voikukka voikukka voikukka voikukka voikukka D-arvo g/kg ka Pu uristeneste ml Sama kuivatusaika. Säilörehun raaka-ainenäytteessä timotein kuiva-aine 33 %, voikukan 15 % 5 47,5 kg ka g/ ,9 27,4 32,5 37,1 7,3 2, 2,7 3,6 4,9,8 1, 1,3 1,7 2,5 % voikukka 25 % voikukka 5 % voikukka 75 % voikukka 1 % voikukka Kalium Kivennäissuositukset Kalsium lypsylehmille y 3 ekm kg/pv: Magnesium K 19 g/pv Ca 14 g/pv Mg 29 g/pv Kaliumin määrä voi olla ongelmallinen! Kalsium - ummessaoloaika!
48 Päätelmiä viljelyvalintojen vaikutuksesta tuotantokustannukseen Toimenpide Huomautus snt/ry Lajikevalinta (timotei) Keskimäärin 3 vyöhyk 2 Typpilannoitus Kivennäismaat kohdalla 2 kg/ha Turvemaat Kaliumlannoitus Korkea reservikalium 61 kohdalla 68 kg/ha Matala reservikalium 7 Fosforilannoitus Maat < 1 mg/l nosto -15 kg/ha/p /P Maat > 1 mg/l - Korjuuajan myöhästyttäminen 1. sadon korjuu + 6 vrk D-arvo 66 g/kg ka Herbisidit > 1 % rikkoja Kannattavaa maksaa hyvästä siemenestä ja satsata typpilannoitukseen! Kannattaa analysoida maa ja rehut! Vanhoilla nurmilla kannattavinta Vaatii hyvää ruokintaosaamista Useimmiten kannattavaa jos rikkoja > 1%, mutta täydennyskylvö saattaa olla tarpeen
49 Yhteenveto: Tavoitesato 65 ry/ha Tavoitteeksi täystiheä nurmi Hyvästä nurmisiemenestä kannattaa maksaa Typpilannoituksestakannattaa kannattaa säästää viimeisenä Hyvän reservikaliumin mailla kaliumlannoituksesta voi säästää Jos maan P luku yli 1 12 mg/l voi fosforilannoituksesta luopua noin 5 12 vuodeksi, mutta maan P tilan ja rehujen P:n seuranta milloin lannoitus kannattaa aloittaa uudelleen! Hivenlannoituksiin harkiten Puhdistamolietteet Cu ja Zn lannoitteena (lisäksi paljon P:a) Ensimmäisen niiton ajoitus tärkeä rehun laadulle mutta ei välttämättä tilan kokonaistaloudelle Toisen niiton ajankohta edelleen vaikea ohjeistaa ohjeistusta kehitellään
50 Kiitos mielenkiinnosta!
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotRavinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta
Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotNurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotMAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS
MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS Perttu Virkajärvi MTT Yhteistyössä MTT & Yara Suomi oy Viljavuuspalvelu oy:n 6-vuotisjuhlaseminaari 25-1-212 Jyväskylä JOHDANTO Kalium se on typen ohella toinen
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotNykyiset nurmen lannoitussuositukset
RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotLietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotVältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle
Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotNurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka Nurmen tuotantokustannukseen vaikuttavat tekijät
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotNurmien rikkakasvien hallinta Gratililla
Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia
LisätiedotNurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotTILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA
TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotNurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari 19.3.2014 MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 Esityksen rakenne
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotNurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita
Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos
Lisätiedot