Riittoisuus on arvio yhdellä värikasetilla tulostettavasta sivumäärästä.

Transkriptio

1 Esittely Miksi riittoisuusstandardeja tarvitaan? Riittoisuus on arvio yhdellä värikasetilla tulostettavasta sivumäärästä. Aiemmin tulostimien ja monitoimilaitteiden valmistajat, myös Ricoh, kehittivät omia menetelmiään kasettien riittoisuuden määrittämiseen. Kulutustarvikkeiden, kuten väri- ja mustekasettien, kustannukset muodostavat suuren osan tulostuslaitteiden kokonaiskustannuksista ja sivuhinnasta. Nykyään näillä kustannuksilla on yhä suurempi merkitys laitteiden ostopäätöksen suhteen. Väri- ja mustekasettien riittoisuuden vertailu on siis tärkeää tätä ostoa harkittaessa. Toisistaan poikkeavat testauskäytännöt kuitenkin hankaloittivat kilpailevien valmistajien tuotteiden objektiivista vertailua. Standardien kehittäminen oli siten välttämätöntä, jotta asiakkaat voisivat tehdä tällaisia vertailuja. Tässä asiakirjassa selitetään miksi kasettien riittoisuudelle on määritetty standardeja (ISO/IEC); näissä ISO/IEC-standardeissa määritettyjen väri-/mustekasettien riittoisuuksien tarkoitus riittoisuus on tarkoitettu eri valmistajien ilmoittamien riittoisuuksien vertailuun, ei todellisen riittoisuuden ennustamiseen; miten ISO/IEC-testit suoritetaan; mitkä tekijät vaikuttavat väri-/mustekasetin todelliseen riittoisuuteen verrattuna virallisesti ilmoitettuun riittoisuuteen; että Ricoh tarjoaa helppotajuisia all-in-sopimuksia, jotka siirtävät riskin kuluttajalta valmistajalle.

2 Standardit: ISO ja IEC ISO (International Organization for Standardization, Genevessä, Sveitsissä) on hallituksiin liittymätön kansainvälisten standardien kehittäjä ja julkaisija. IEC (International Electrotechnical Commission) on kansainvälinen standardisointiorganisaatio, joka laatii ja julkaisee kansainvälisiä sähkö- ja elektroniikkateknologioita ja muita vastaavia teknologioita koskevia standardeja. ISO tekee yhteistyötä IEC:n kanssa kaikessa elektrotekniikan standardisoinnissa. ISO ja IEC ovat kehittäneet standardeja kasettien riittoisuuden mittaamiseen mustavalkolaitteille monivärilaitteille mustesuihkulaitteille. Ricoh noudattaa näitä standardeja.

3 Kulutustarvikkeiden ISO/IEC-riittoisuusstandardit (järjestys muutettu) Väri-/mustekasettien ISO/IEC-riittoisuusstandardit ISO/IEC (julkaistu 2004) -standardin alkuperäinen kuvaus: Menetelmä elektrofotografisten mustavalkotulostimien ja tulostinkomponentteja sisältävien mustavalkomonitoimilaitteiden värikasettien riittävyyden määrittämiseen. ISO/IEC (julkaistu 2006) -standardin alkuperäinen kuvaus: Menetelmä väritulostimien ja tulostinkomponentteja sisältävien värimonitoimilaitteiden värikasettien riittävyyden määrittämiseen. ISO/IEC (julkaistu 2006) -standardin alkuperäinen kuvaus: Menetelmä värimustesuihkutulostimien ja tulostinkomponentteja sisältävien värimustesuihkumonitoimilaitteiden mustekasettien riittävyyden määrittämiseen.

4 Miten testit toimivat? On tärkeää ymmärtää, että koko testausprosessi tapahtuu valvotusti ja tarkasti määritetyllä tavalla. Tämä tiukan prosessin tarkoituksena on tehdä testistä toistettava ja tuloksista objektiivisia ja vertailukelpoisia. ISO/IEC-testausparametrit ja -olosuhteet Väriaineen peittoalue, eli väriaineen peittämä prosenttiosuus sivusta, on tärkeä tekijä kasetin riittoisuuden mittaamisessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mustavalkosivujen keskimääräinen peittoalue on 5 % ja vaihtelu on vähäistä. Suurin osa vaihtelee 4 ja 5 %n välillä. Mustavalkokasettien testausprosessissa (ISO/IEC 19752) käytetään standardisivua. Väriaineen peittoalue sivulla on 5 %. Sivuja tulostetaan tauotta, kunnes kasetin käyttöikä päättyy. Sivut tulostetaan puolikeskeytymättömässä tulostustilassa, joka keskeytyy vain paperin lisäämisen ajaksi.

5 Värilliset testisivut Väritulostuksessa sivun keskimääräinen peittoalue on yleensä suurempi ja vaihtelu suurempaa. Tämän vuoksi SO/ IEC ja standardien testeissä käytetään viiden erilaisen standardisivun sarjaa. Sivut käsittävät neljä tyypillistä asiakasasiakirjaa sekä yhden diagnoosisivun, jonka avulla määritellään muste- tai värikulutustarvikkeen käyttöiän päättyminen sisältävät tekstiä ja grafiikkaa, mustaa ja värejä ja erikokoisia peittoalueita edustavat noin 20 % peittoaluetta (5 %:n alue mustaa ja kutakin kolmea väriä: syaani, magenta ja keltainen) on tarkoitettu tulostettaviksi sarjana, keskeytyksettä peräkkäin, kunnes kasetin käyttöikä päättyy.

6 Tulostimet/monitoimilaitteet ja kasetit Jokainen ISO/IEC:n musteen/väriaineen riittoisuustesti tehdään vähintään kolmella laitteella ja vähintään kolmella kasetilla per väri laitetta kohti. Uusien laitteiden kasetit hankitaan suoraan valmistajalta ja eri tuotantoeristä. Markkinoilla jo olevien laitteiden kasetit hankitaan eri lähteistä. Testaamalla kustakin kasetista yhdeksän näytekappaletta saadaan alhaisimmat riittoisuusennusteet, joiden tilastollinen merkitsevyys on 90 %.

7 Ympäristöolosuhteet Laitteen asetukset Tulostimet ja monitoimilaitteet määritetään valmistajan ohjeiden mukaan käyttäen valmistajan määrittämiä (koneen ja ohjaimen) oletusasetuksia. Uusilla laitteilla käytetään loppuun yksi kokonainen värikasetti ennen testin aloittamista. Ympäristöolosuhteet Testaus tapahtuu ympäristössä, jossa lämpötila ja ilmankosteus voidaan pitää sallittujen parametrien sisällä: lämpötila-alue: 23 C ± 2 C (73 F ± 4 F) kosteusalue: 50 % ± 10 % suht. kosteus

8 Väriaine loppu -olosuhteet Useimmissa tulostimissa ja monitoimilaitteissa on väriaine loppu -tila, joka keskeyttää tulostuksen väriaineen ollessa lopussa. Jos valmistaja suosittelee värikasetin ravistelua, tämä tehdään väriaine loppu -tilassa enintään kaksi kertaa. Toisen kerran jälkeen kasetti vaihdetaan uuteen. Jos tulosteessa näkyy haalistuvia palkkeja kasetin ravistelun jälkeen, mutta ennen uutta väriaine loppu -ilmoitusta, kasetti vaihdetaan uuteen. Jos laite ei pysähdy väriaine loppu -tilassa, kasetti vaihdetaan heti kun tulosteessa alkaa näkyä haalistuvia palkkeja.

9 Riittoisuus käytännössä Kasettien ISO/IEC-riittoisuustestit tehdään erittäin hallitulla tavalla. Käytännössä toimiston tai työpaikan käyttöolosuhteet eivät useinkaan vastaa testausolosuhteita. ISO/IEC-riittoisuustesti tehdään keskeytyksettömässä tulostuksessa. Todellisuudessa suurimpia tulostustöitä ei voida verrata tällä testausmenetelmällä. Tulostimia ja monitoimilaitteita ei myöskään aina käytetä oletusasetuksilla kasettien ISO/IEC-riittoisuustestistandardien edellyttämällä tavalla. Tämän seurauksena todellinen riittoisuus voi vaihdella huomattavasti eri tekijöiden mukaan. Seuraavilla sivuilla kerromme, mitkä tekijät vaikuttavat väri- ja mustekasettien käyttöön ja voivat johtaa ilmoitettuja riittoisuuksia suurempiin tai pienempiin sivumääriin.

10 Sivun peittoalue Sivun peittoalue on ehdottomasti merkittävin musteen/väriaineen kulutukseen ja riittoisuuteen vaikuttava tekijä. Edellä kerroimme, että alan tutkimukset ovat osoittaneet mustavalkosivun keskimääräisen peittoalueen olevan 4 5 %. Väriasiakirjoissa peittoalueet ovat yleensä suurempia ja vaihtelevampia. Asiakkaan asiakirjoilla todellinen peittoalue vaihtelee jatkuvasti. Kaikki muste/väriaine ei kuitenkaan aina päädy paperiarkille.

11 Työn sivumäärä Tulostussyklin käynnistys- (1) ja sammutusvaiheessa (2) useimmat tulostimet suorittavat tarkastuksia, esimerkiksi kuvan tiheyden ylläpitämiseksi. Nämä tarkastukset kuluttavat jonkin verran mustetta/väriainetta. Yksisivuisten asiakirjojen tulostaminen kuluttaa siten keskimäärin enemmän väriainetta kuin monisivuisten asiakirjojen tulostus, sillä se tuottaa enemmän käynnistys-sammutussyklejä. Työn sivumäärä on toiseksi tärkein vaikuttaja muste-/värikasetin riittoisuuteen. Käytännössä töiden sivumäärä vaihtelee jatkuvasti.

12 Paperirata Myös paperiradan pituus vaikuttaa musteen/väriaineen riittoisuuteen: mitä pidempi paperirata, sitä pidempään tulostuskoneisto on käynnissä. ISO/IEC-riittoisuustesteissä käytetään oletuspaperikasettia ja oletusluovutustasoa. Todellisessa käytössä saatetaan valita toinen, kauempana tulostuskoneistosta oleva paperikasetti. Paperirata pitenee myös silloin, kun käytetään kaksipuolista tulostusta, nidontaa ja/tai rei itystä.

13 Laitteen joutoaika Jotkin laitteet käyvät läpi syklejä tai herätyksiä esiasetetuin aikavälein kasetin laadun ylläpitämiseksi ja väriaineen tukkeutumisen estämiseksi. Vaikka näiden määrä pidetään mahdollisimman pienenä, niissä saattaa kulua hieman väriainetta. Tämän seurauksena laitteiden pitäminen päällä pitkään käyttämätöminä voi johtaa siihen, että tulostukseen käytettävissä oleva väriaine vähenee.

14 Ympäristöolosuhteet ja kalibrointi Muuttuvat ympäristöolosuhteet (lämpötila ja ilmankosteus) voivat vaikuttaa tulostuskasetin riittoisuuteen. Usein muuttuva kosteus lisää järjestelmätarkastusten (kalibrointi ja kuvan tiheys) tarvetta kuvanlaadun ja yhdenmukaisuuden ylläpitämiseksi. Näissä testeissä kuluu väriainetta. Testien suoritustiheys vaihtelee tulostimen/monitoimilaitteen mallin mukaan.

15 Kasetin käsittely käyttöiän päättyessä Väriaine voi tarttua kiinni kasetin koteloon. Jotta väriaine leviäisi tasaisesti koko kasettiin ja kasetin käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä, on suositeltavaa ravistella kasettia, kun tulostin ilmoittaa väriaineen olevan vähissä tai tulosteet alkavat näyttää haalistuneilta. Jos tätä suositeltua tointa ei suoriteta, vaan kasetti vaihdetaan heti kun tulostin ilmoittaa väriaineen olevan vähissä, kasettiin jäänyt (merkittävä) määrä väriainetta menee hukkaan. Myös kasetin ravisteluhetki vaikuttaa (heti ilmoituksen jälkeen vai vasta kun vaikutus näkyy paperilla). Kasetissa jäljellä olevan väriaineen määrä väriaine vähissä -ilmoituksen ilmestyessä vaihtelee tulostimen/monitoimilaitteen mukaan.

16 Tulostuslaadun asetukset Tulostusasetukset (niin tulostinohjaimesta kuin laitteen käyttöpaneelista valitut) voivat nekin vaikuttaa kasetin riittoisuuteen. Monissa laitteissa on vedos- tai väriaineen säästötila, joka vähentää väriaineen kulutusta ja parantaa sen riittoisuutta. Lisäksi monissa laitteissa on mahdollisuus valita, miten harmaa ensisijaisesti tuotetaan: joko käyttäen vain mustaa (K) väriä tai yhdistelemällä syaania, magentaa, keltaista ja mustaa (CMY+K). Yhdistelmäasetus (CMY+K) kuluttaa väriainetta eniten, mutta tuottaa parhaan laadun. ISO/IEC-riittoisuustestissä käytetään ohjaimen oletusasetuksia.

17 Riittoisuustekijät mustesuihkutulostimille (Geljet) Värikasettikohtaisten riittoisuustekijöiden lisäksi on tekijöitä, jotka vaikuttavat erityisesti mustesuihkutulostimien riittoisuuteen. Samoin kuin värikasettien riittoisuudessa, sivun peittoalueella on itsestään selvä vaikutus mustesuihkukasettien (Geljet) riittoisuuteen. Huomautus: Geljet on Ricohin itse kehittämä, verrattain uusi teknologia, joka toimii perinteisen mustesuihkutekniikan tapaan. Teknologialla on kaksi merkittävää etua perinteiseen mustesuihkutekniikkaan nähden: - Ricohin käyttämä muste (geeli) on veden ja UV-säteilyn kestävää. Tämän ansiosta kuvat eivät haalistu kosteuden vaikutuksesta tai altistuksesta suoralle tai epäsuoralle (auringon) valolle. Näin kuvat ovat pitkäikäisempiä kuin useimmilla perinteisillä mustesuihkutulostimilla tulostetut kuvat.

18 Tulostuspään puhdistus Mustesuihkulaitteiden tyypillinen piirre on tulostuspään puhdistusprosessi. Prosessi estää mustetta kuivumasta tulostuspään sisälle (tukos) ja ehkäisee ennenaikaisen vaihdon. Prosessin aikana tulostuspään suuttimista suihkuaa mustetta. Usein tapahtuva tulostus auttaa varmistamaan musteen ongelmattoman virtaamisen tulostuspään läpi ja vähentää tulostuspään puhdistuksen tarvetta. Jos töitä tulostetaan harvoin, tulostuspää puhdistetaan niiden välillä useammin, mikä kuluttaa mustetta ja vähentää sen riittoisuutta. Tarkastusten tiheys vaihtelee laitteittain, ja se saatetaan aktivoida manuaalisesti.

19 Paperityypin valinta Mustesuihkulaitteissa tulostuslaatuasetuksilla on huomattavasti suurempi merkitys musteen riittoisuudelle kuin vastaavissa väriainetta käyttävissä laitteissa. Kun mustesuihkulaitteessa valitaan parempi tulostuslaatu, tulosteen tarkkuus paranee. Tämän aikaansaamiseksi tulostuspää pyyhkäisee paperin yli useammin. Tällä voidaan kyllä parantaa kuvanlaatua merkittävästi, mutta se myös lisää musteen kulutusta, heikentää riittoisuutta ja hidastaa tulostusta. Geljet-laitteissamme tulostuslaadun ja paperityypin yhdistelmä voi muuttaa tarkkuutta dpi:stä jopa dpi:hin.

20 Yhteenveto ISO/IEC-riittoisuusstandardit auttavat tekemään tietoon pohjautuvia ostopäätöksiä arvioimalla objektiivisesti ja tarkasti väri- ja tulostuskasettien riittoisuuksia. On tärkeää muistaa, että ISO/IEC-riittoisuusstandardit on suunniteltu vertailemaan eri valmistajien riittoisuustietoja, eivätkä ne ennusta todellista riittoisuutta asiakkaan käytössä. Väriaineen peittoalue asiakkaan asiakirjoissa sekä töiden sivumäärä vaihtelevat jatkuvasti. Sitä ei siis voi käyttää todellisen riittoisuuden ennustamiseen asiakkaan käytössä. On myös tärkeää huomata, että kaikki mainitut väriaineen/musteen riittoisuuteen vaikuttavat tekijät pätevät kaikkiin tulostimiin ja monitoimilaitteisiin. Myös muut valmistajat antavat nämä.

21 All-in click -sopimukset Kuten tässä asiakirjassa kuvataan, todellisiin tulostuskustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, minkä vuoksi asiakkaiden on vaikea ennustaa todellista sivuhintaa. Tämän epävarmuuden hälventämiseksi Ricoh tarjoaa useimmille malleille kiinnostavan vaihtoehdon: all-in click -sopimuksen. All-in click -sopimus tarjoaa kiinteän sivuhinnan. Käyttäjien tulostustavoilla ei näissä sopimuksissa ole väliä, mikä siirtää riskin asiakkaalta valmistajalle. Tämä vaihtoehto voi olla asiakkaalle hyvin edullinen. Kaikki tulostinvalmistajat eivät tarjoa all-in click -sopimuksia, mikä antaa Ricohille etulyöntiaseman. Kysymykset: Jos tämän asiakirjan luettuasi sinulla on kysyttävää tämänhetkisen laitteesi väriaineen, musteen tai geelin kulutuksesta, ota yhteyttä Ricohiin. Myös työntekijämme keskustelevat mielellään kanssasi vaihtoehdoista, joita Ricoh tarjoaa useimmille tulostimille ja monitoimilaitteille all-in-sopimusten muodossa. Loppu