SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa

Transkriptio

1 SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja) Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue Avohoidon palvelut Sopimusasiat: Käytännön asiat: Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi Puh Puh Sopimusasiat: Terveysjohtaja Jari Saarinen Puh Käytännön asiat / terveydenhoidon palvelut: Palvelupäällikkö Palveluesimies Kristiina Mäki Hanna Mari Tanninen Puh Puh kristiina.maki@kuopio.fi hanna mari.tanninen@kuopio.fi Käytännön asiat / suun terveydenhoidon palvelut Käytännön asiat / terveydenhoidon palvelut: Palvelupäällikkö Maija Viljaharju Palveluesimies Kirsi Könönen Puh Puh maija.tulla@kuopio.fi kirsi.heidi.kononen@kuopio.fi

2 2. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE Tämä sopimus on Kuopion kaupungin sisäinen sopimus ja se perustuu kohdassa 10 mainittuun viitekehykseen. Tällä sopimuksella sovitaan Kuopion kaupungin lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja 2.asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen sekä niihin liittyvien ehkäisevän suun terveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta. Sopimus sisältää sekä puiteosan että liitteet, jotka hyväksytetään kasvun ja oppimisen sekä perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnissa. Sopimuksen liitteet on kuvattu tämän puitesopimuksen kohdassa Sopimuksen voimassaoloaika 2.2. Sopimuksen muuttaminen ja erimielisyydet Tämä puitesopimus ja sen liitteet ovat voimassa vuoden Seuraavien vuosien palveluyhteistyöstä sovitaan vuoden 2016 aikana. Puitesopimuksen ja siihen kuuluvien liitteiden sisältöä voidaan muuttaa vain osapuolten yhteisellä päätöksellä. Kriisi tai muissa poikkeustilanteissa osapuolet neuvottelevat, kuinka sopimuksenalaisia palveluja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen. Osapuolet sopivat sopimukseen liittyvät erimielisyydet neuvottelemalla. Mikäli osapuolet eivät pääse ratkaisuun, viedään asia ao. lautakuntien käsittelyyn sekä tarvittaessa kaupunginhallitukseen. 3. LIITTEET Tämä puitesopimus sisältää erillisiä toimintasuunnitelmia koskevan osion liitteissä 1 4 Opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelmassa on eritelty ne kohdat, jotka eivät kuulu tämän puitesopimuksen piiriin Toimintasuunnitelmat Erilliset toimintasuunnitelmat ovat lastenneuvolaa, kouluterveydenhuoltoa, 2. asteen opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevat palvelut. Nämä ovat liitteissä Laadun ja tuottavuuden seuranta, raportointi ja yhteistyö Seuranta Palveluntuottaja seuraa ja vastaa, että laatu, kustannukset sekä tuottavuus toteutuu tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Palvelun tilaaja vastaa, että tilattu palvelu on lakien ja asetusten sekä sopimuksen mukainen. Terveysjohtaja toimii terveydenhuoltolain mukaisena vastaavana lääkärinä. Asiakaspalautejärjestelmän toteuttamisesta laaditaan osapuolten kesken yhteinen suunnitelma palveluittain. Raportointi Osapuolet sopivat tilaajalle tehtävästä raportoinnista.

3 Viranomaisraportointi on tuottajan vastuulla. Osapuolet raportoivat yhteisesti päätöksentekijöille osavuosikatsausten ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä sekä tarvittaessa useammin. Yhteistyö Osapuolten yhteyshenkilöt pitävät kalenterivuodessa yhden tilannekatsauksen touko/kesäkuussa ja tarvittaessa useammin. Tilannekatsaukset kutsuu aina koolle tilaajan sopimusyhteyshenkilö ja poikkeus tai kriisitapauksissa jommankumman sopimusyhteyshenkilö. 5. Kehittämisvastuut Palvelun tilaajan vastuulla on edistää palvelujen kustannusvaikuttavuutta ja kokonaistuottavuutta. Palveluntuottaja vastaa työn tuottavuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä siitä, että sillä on pätevä henkilöstö sekä tehokkaat palveluprosessit Kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden vaikutusmahdollisuudet Sekä palvelun tilaaja että tuottaja vastaavat yhdessä siitä, että kuntalaisilla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua tämän sopimuksen piirissä olevien palvelujen kehittämiseen. 6. Palvelujen alihankinta Palveluntuottaja tuottaa palvelut pääasiallisesti Kuopion kaupungin omana tuotantona. Palveluntuottaja voi käyttää tilaajan suostumuksella myös ulkoisia alihankkijoita. Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden palvelun laadusta. 7. Tilat, laitteet ja välineet Palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on käytettävissään asianmukaiset tilat, laitteet ja välineet. 8. Tiedottaminen Palvelun tilaaja ja tuottaja huolehtivat yhteistyössä sopimukseen kuuluvan palvelun valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvästä tiedottamisesta asianosaisille ja kuntalaisille. Palveluntuottaja vastaa palvelutarjontaan ja käytäntöön liittyvästä tiedottamisesta. Osapuolet huolehtivat keskinäisestä tiedottamisesta ja pitävät toisiaan sekä muita yhteistyökumppaneitaan ajan tasalla mm. tulevien muutosten osalta. Osapuolet myös informoivat toisiaan välittömästi havaitsemistaan sopimuspoikkeamista. 9. Vahingonkorvausvastuu Vahingon korvaa se taho, joka on vastuussa vahinkoa aiheuttaneesta toiminnasta. Palveluntuottaja huolehtii, että sen alihankkijoilla on riittävät vahingonkorvauksia koskevat vakuudet. 10. SOPIMUKSEN VIITEKEHYS Tämän puitesopimuksen ja sen liitteiden palvelujen sisältö ja määrä

4 määritellään sen mukaisesti, mitä valtioneuvoston voimassaolevassa asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta säädetään. Lisäksi tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisissa palveluissa noudatetaan Kuopion kaupungin strategiaa ja eri ohjelmia, kuten esimerkiksi tuottavuus ja henkilöstöohjelmaa sekä sopimukseen kuuluvien palvelualueiden johto ja toimintasääntöjä. Osapuolet päivittävät tämän puitesopimuksen ja sen liitteet, mikäli sopimuskauden aikana palveluja koskeva lainsäädäntö tai muut viranomaisohjeet muuttuvat. Kuopiossa 2016 Juha Parkkisenniemi Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Jari Saarinen Terveysjohtaja LIITTEET Liite 1 Lastenneuvolan toimintasuunnitelma Liite 2 Kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma Liite 3 Opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelma Liite 4 Ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma

5 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE PÄIVITYS VUODELLE 2016 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon ltk Kasvun ja oppimisen ltk

6 2 SISÄLLYS KUOPION PERUSTURVAN JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUEEN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYS 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.2 Kuopion kaupungin strategia 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ, TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Henkilöstö 3.3 Toimitilat 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTASEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1 Valtakunnallinen asetus 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit 4.3 Mittarit 4.4 Rokotukset 4.5 Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 4.7 Suun terveydenhuolto 4.8 Sairaanhoito 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 6. VUODEN 2016 HAASTEET 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys 7.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 7.3 Kehityskeskustelut 7.4 Koulutus 7.5 Työnohjaus 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT 2012

7 3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalain 1. pykälä määrittelee tavoitteeksi pyrkimyksen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) velvoittavat kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) astui voimaan Lakia sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun asiakas muutoin tarvitsee sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Valtioneuvosto on antanut lakia täsmentävän asetuksen (380/2009, päivitys 338/2011), jota on täytynyt noudattaa määräaikaistarkastusten osalta viimeistään Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009 sekä menetelmäkäsikirjan (Opas 14/2011). Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2004 lastenneuvolatoiminnan tueksi runsaasti suosituksia sisältävän oppaan Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, josta on omat versionsa työntekijöille ja päättäjille ja joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2012 julkaisema sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sisältää keskeisimmät säädökset ja ohjeet lastenneuvolatyöhön. Laajaterveystarkastus ohjeistus ja menetelmäkäsikirjat ovat ilmestyneet Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä otettiin käyttöön v. 2011, AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvin voinnin laitokseen) tilastoi ja seuraa terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen neuvolatoiminnan toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkitason strategian, jonka visiona on vuoteen 2020 Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toiminta-arvoina ovat: rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara.

8 4 Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti lastenneuvolatyössä huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta - toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadinta - neuvoloiden ja päivähoidon sekä sosiaalityön yhteistyön syventäminen - Lapsi Kuopio hankkeen ( ) aikana luotujen toimintamallien jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen koordinaattorin toimesta - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (mm. lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - vanhemmuuden tukemiseksi tuotettujen työmenetelmien käytön tehostaminen (varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastattelu, vauvaperheen voimavaramittari, perhevalmennus, vertaistukiryhmät, parisuhteen- ja vanhemmuuden roolikartta) Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille johdettuna lastenneuvolatoiminnassa korostetaan ehkäisevää toimintaa, varhaista puuttumista ja kehotetaan perustamaan äiti-lapsiryhmiä sekä vanhempainkouluja yhdessä yhteistyökumppaneiden ja kolmannen sektorin kanssa. Painopistealueita ovat mm. vanhemmuuden vahvistaminen sekä lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet Lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Tukea omalla asiantuntemuksellaan varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä Tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, lapsiperheyksiköiden, omalääkäreiden ja erikoisyksiköiden kanssa Ohjata asiakas oikea-aikaisesti tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Yhteisöllinen terveyden edistäminen Antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lasten rokotussuojaa Käyttöönottaa ja arvioida erityistyöntekijöiden tuella laadittua tieto- ja ohjausmateriaalia. Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Osallistua asiakkaiden vertaistuen järjestämiseen

9 5 Laadukas ja vaikuttava toiminta Kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn käytännön harjoittelun ohjaaminen toteutus niin koti- kuin ulkomaisille opiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten oppimistavoitteiden mukaisesti 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat Kuopion kaupungin lastenneuvoloiden asiakkaina on suunnitteluvuoden alkaessa ( )8229 alle kouluikäistä lasta perheineen. Määrä on kasvanut tuntuvasti Maaningan kuntaliitoksen ja voimakkaan muuttovoiton myötä. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Lastenneuvolatoiminnan järjestämisvastuu on kasvun ja oppimisen palvelualueella ja terveydenhuollonpalvelualueella on palvelun tuottamisvastuu. Iso osa terveydenhoitajien neuvolatyöstä toteutetaan yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolatoimintana hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Terveydenhuollon palveluissa avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki. Terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä toimii ayl Kaj Korhonen ja lastenneuvolan hoitotyön palveluesimiehenä Kirsi Könönen. Lastenneuvolan sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä toimivat vastaanottojen tiimijohtajat. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa lastenneuvolatyön tiimivastaava, lastenlääkäri Hertta Ollikainen sekä hoitotyön osuudesta neuvolatoiminnan palveluesimies Kirsi Könönen. Koordinointi ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä palvelupäällikön ja Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Toiminnallisesta johtamisesta terveydenhoitoyksikössä vastaa Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä, johon kuuluvat yksikön päällikkö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava terveydenhoitaja. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Henkilöstötiimi toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. Tiimin jäsenyys on kaksivuotinen ja vaihtuu vuorovuosina Henkilöstö Lastenneuvoloiden työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka toimivat työpareina. He vastaavat yhdessä lastenneuvolatoiminnan toimipaikkakohtaisesta kehittämisestä ja toteuttamisesta toimintasuunnitelmaa soveltaen lastenneuvolatyön asiantuntijalääkärin, palvelupäällikön ja palveluesimiehen kanssa. He tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, sosiaalityön lapsiperhepalveluiden sekä erityistyöntekijöiden (esimerkiksi toimintaterapeutti, puheterapeutti) kanssa. Lastenneuvoloissa työskentelee 32 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 400 lasta. Lastenneuvolatyön terveydenhoitajien työn mitoitus on laskennallisen minimisuosituksen mukainen, varahenkilöstö ei pysty kattamaan sijaistarvetta. Palvelutarpeessa on alueellisia eroja erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden määrän suhteen. Toistaiseksi eroja ei ole pystytty huomioimaan riittävästi työkuormituksia laskettaessa.

10 6 Kantakaupungin viidessä keskitetyssä ja taajama-alueen kuudessa muussa lastenneuvolassa työskentelee 15 osa-aikaista lääkäriä, kokopäiväisiksi muutettuna vastaa 3,4 lääkärin työpanosta. Terveydenhoitoyksikön 4 päätoimista lääkäriä tekee neuvolapäivistä noin 56 % ja 44 % saadaan tiimilääkäreiden sektorityönä. Lisäksi huolehdimme isäntäkuntaperiaatteen mukaisesti Tuusniemen lastenneuvolapalvelut. Lääkärityövoimaa on käytettävissä valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhden lääkärin työpanos 2700 lasta kohti. Koulu- ja opiskelulääkärit sijaistavat lastenneuvoloiden lääkäreitä koulujen ja oppilaitosten loma-aikoina. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti neuvolalääkäriä, lapsen oman alueen lääkäriä, tai lasten mielenterveyspalveluiden henkilökuntaa. Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää tiimilääkäriä tai erityistapauksissa KYS:in pediatripäivystäjää tai lastenpsykiatria. Käytössä on myös valtakunnallinen neuvontapuhelin. Omia erityistyöntekijöitä ei neuvolassa ole, mutta kuntoutuksen puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat konsultoida puhelimitse tai sähköisesti erityistyöntekijöitä ja terveydenhoitaja voi myös tehdä lapsesta lähetteen puheterapeutille. 3.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyö järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna, yhteensä 17 eri toimipisteessä. Taajama-alueella lääkärineuvolat on keskitetty 7 toimipisteeseen (Keskusta, Aurinkorinne, Puijonlaakso, Pyörö, Saarijärvi, Martti Ahtisaaren koulun neuvola ja Neulamäki) ja lisäksi palvelut toteutetaan kuudessa toimipisteessä Karttulassa, Riistavedellä, Nilsiässä, Vehmersalmella, ja Maaningalla. Työtiloja uudistetaan ja päivitetään Kuopion kaupungin Tilakeskuksen toimitilasuunnittelun mukaisesti. 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1. Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan heinäkuussa Asetuksesta on julkaistu perustelut ja soveltamisohjeet (2009) ja menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (THL opas 14/2011). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on otettava huomioon työn mitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien ohjaaminen. Kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta ja 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta. Näihin sisältyvät kolme laajaa terveystarkastusta (terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemät tarkastukset) 4 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. sekä lääkärin tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kuukauden iässä sekä yksi terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä (varhainen puuttuminen). Neuvolaoppaan mukaan erityisen tuen tarpeessa olevien määräksi on arvioitu 10-30% perheistä. N. 10% neuvolaikäisistä lapsista kasvaa perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia. Neuvolaopas ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa % kokonaistyöajasta Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään (etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista

11 7 poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi. 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit Kuopiossa toteutettava asetuksen mukainen määräaikaistarkastusohjelma: H vk 4-6 vk 6-8 vk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk 2v 3v 4v 5v 6v Th ktk x x x L x x x x (x) L x x x L x 1) Lä x L x L L Hh x nla x x H = raskausviikko ktk = kotikäynti tarv L = laaja terveystarkastus Th = terveydenhoitaja Lä = lääkäri Hh = suun terveydenhoito (x) = tarvittaessa nla = terveydenhoitaja tarkastaa suun terveyden neuvolassa 1) = jaetaan neuvolan (kasvu ja terveys) ja varhaiskasvatuksen (koulukypsyys) kesken Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastuksessa koko perheen hyvinvointia arvioi lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä haastatteluilla ja mittareiden avulla niiltä osin kuin se perheen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta on välttämätöntä. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Tiedonsiirto arviosta tapahtuu strukturoidun neuvola-päivähoitoyhteistyölomakkeen (LapsiKuopio-hanke, ) avulla, jonka vanhemmat toimittavat 18 kuukauden ja 4-vuoden iässä päivähoidosta neuvolaan ja takaisin päivähoitoon. Terveystarkastusten sisällöt on kuvattu yksikön sisäisessä terveydenhoitajien toimintaohjeessa ja asiakkaille ja muille sidosryhmille lastenneuvolan käsikirjassa. Toimintaohjeet terveydenhoitajien ja lääkäreiden käyttöön sekä ohjausmateriaalia perheiden käyttöön on kehitetty ja saatettu sähköiseen muotoon (V-levy) LapsiKuopio hankkeessa Toimintaohjeita päivitetään tarvittaessa. THL on julkaissut sähköisen Lastenneuvolakäsikirjan, josta löytyvät linkit myös menetelmäkäsikirjaan terveystarkastuksista lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (julkaisu 14/2011). Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu myös Yleislääkärin käsikirjassa. 4.3 Mittarit Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä mittareita. Määräaikaistarkastuksiin sisällytetään seuraavien mittareiden käyttö: MITTARI IKÄ TOIMENPITEET EPDS mielialaseula äidille Audit-kysely + mini-interventio molemmille vanhemmille Vauvaperheen voimavaramittari molemmille vanhemmille Vanhemmuuden roolikartta ja parisuhteen roolikartta 2 kk:n sisällä synnytyksestä 1- ja 4-vuotistarkastuksissa 2 kk:n tarkastuksessa kotiin täytettäväksi, miniinterventio 3kk:n tarkastuksessa yksilöllisesti tarpeen mukaan matalan kynnyksen toiminta: perhetyö toimiva hoitopolku KPK:n kanssa hoitoonohjaus omalääkärille, työterveyteen tai päihdepalveluihin lisäkäynnit perhetyö perheneuvola KYS:n pikkulapsipsykiatria lisäkäynnit perhetyö perheneuvola Painopolku kaikki neuvolatarkastukset varhainen interventio painopolkuohjelma, yksilöllisesti tarpeen mukaan LAPS-lomake, arvio lapsen aina huolen herätessä hoitopolku perheneuvolan,

12 hyvinvointia uhkaavista tekijöistä (lapsen tai perheen voinnissa) Lähisuhdeväkivaltakysely Neuvokas perhe - kysely 8 3 kk:n ja 2 v-neuvolan yhteydessä (3 v-neuvolan yhteydessä, mikäli 2 v - neuvola on ryhmäneuvola) 1 vuoden neuvolakäynnin yhteydessä LNMY:n ja KYS:n lastenpsykiatrian kesken työnjako moniammatillinen hoitopolun (KPK, Kuopion kriisikeskus, perhekriisiyksikkö, arviointiyksikkö, sosiaalipäivystys, poliisi) varhainen interventio 4.4 Rokotukset Rokotuksia annetaan valtakunnallisen neuvolaikäisten yleisen rokotusohjelman mukaisesti. Rokotuksista kieltäytyville perheille informoidaan, millaisia riskejä rokottamattomuus voi aiheuttaa. Perheillä on mahdollisuus ottaa myös vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotuksia (mm. vesirokko, influenssa), jotka terveydenhoitaja tarvittaessa antaa neuvolassa. Määritellyille riskiryhmille (6-35kk ikäiset ja sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat lapset) tarjotaan maksuttomat kausiinfluenssarokotukset. Matkailijoiden rokotukset annetaan keskitetysti rokotusvastaanotolla, mikäli rokotusajankohta ei käy yhteen määräaikaistarkastuksen kanssa Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit Tarjotaan kohdennetusti ensimmäistä lasta odottavaan perheeseen (rvk 35-37) tai syntymän jälkeen (Vavu-toiminta). Käynti toteutetaan tarvittaessa yhdessä äitiysneuvolan terveydenhoitajan tai muun perheen tarpeen mukaisen ammattilaisen kanssa. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tarvittaessa järjestään lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Henkilöstö on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastatteluun (VAVU). Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja se on otettu säännönmukaiseen käyttöön kaikissa neuvoloissa Äitiysneuvolan perhevalmennuksen jatkona lastenneuvolassa toimivat vanhempainryhmät. Ensisynnyttäjäperheille järjestetään osana perhevalmennusta vertaisryhmät noin 2kk:n kuluttua synnytyksestä ja 6-kuukautisneuvola ryhmäneuvolana. MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeen mukaista pienryhmätoimintaa toteutetaan neuvoloissa, joiden terveydenhoitajat ovat saaneet koulutuksen ryhmänvetäjiksi. Vertaisryhmissä tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja vanhemmuuteen kasvua. Osallistumme Turun yliopiston lasten psykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperhe hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tukea kuopiolaisia perheitä myönteisiin vanhemmuuden taitoihin 3-4 kuukautta kestävällä hoito-ohjelmalla. Hankkeesta perheille lähetetään kysely, jonka perusteella hankkeen työntekijä arvioi ehdotetaanko perheelle hoito-ohjelmaa ja hankkeesta ollaan yhteydessä suoraan perheeseen. Edelleen kehitetään järjestelmällisessä käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa perheeseen, jolta ikäkausitarkastus on jäänyt toteutumatta. Jos varattu neuvola-aika jää käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitaja seuraa kirjoilla olijoista kahden kuukauden välein tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä perheisiin, joilta aika on jäänyt varaamatta. Näiden perheiden tuen tarvetta arvioidaan puhelimitse tai järjestämällä kotikäynti. 4.7 Suun terveydenhuolto

13 9 Hammashuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveyspalveluiden suun terveydenhuollon yksikkö. Terveydenhoitaja arvioi lapsen suun terveydentilan 2 v iässä. Tarkastuksessa jaettavan materiaalin neuvolaan toimittaa suun terveydenhuollon palvelut. 4.8 Sairaanhoito Sairaanhoito ei kuulu neuvolapalveluihin. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii tiimilääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät lapsen katuosoitteen mukaisesti terveys 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja ovat vanhemmat, neuvolan koti- ja perhetyö, oman alueen lääkäri, varhaiskasvatuksen henkilökunta, perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, suun terveydenhuolto, terveyspalvelujen erikoisyksiköt (mm. lasten kuntoutus, mielenterveyspalvelut, Kuopion kaupungin lastenpoliklinikka ja ravitsemussuunnittelijat), erikoissairaanhoito sekä kolmas sektori. Lastensuojelulaki ja uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus (Lapsi Kuopio hanke) muodostaa rakenteen neuvolan ja päivähoidon yhteiselle toiminnalle. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa vastavuoroinen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen neuvolan, päivähoidon ja sosiaalityön perustyössä, erityisesti silloin kun lapsen suotuisa kehitys näyttää vaarantuvan. Yhteistyösopimus pohjautuu asiakaslähtöiseen työotteeseen ja yhtenäisen varhaisen tuen työmenetelmän käyttämiseen lapsen ja perheen vaikeuksien syventämisen ja kasautumisen estämisessä. Hankkeen päättyessä varhaisen tuen koordinoinnista, yhteyshenkilönä toimimisesta sekä kehitetyn materiaalin päivittämisestä vastaa lastenneuvolapalveluihin nimetty varhaisen tuen koordinaattori terveydenhoitaja Katriina Silvasti. Yhtenäinen konsultaatiopuhelinaika torstaisin klo ja omat konsultaationumerot henkilökunnalle ovat käytössä (Lapsi Kuopio hanke). Neuvolan henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida erityistyöntekijöitä (puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, konsultoivat erityislastentarhanopettajat) ja yhteistyöyksiköitä (perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikön (LNMY) lasten tiimi, KYS:n pikkulapsipsykiatrian työryhmä). Konsultoida voidaan myös sisäverkon Pegasos - postilla. Lapsen kuntoutus toteutetaan ensisijaisesti hänen arkiympäristössään kotona ja päivähoidossa konsultaatio-ohjeet huomioiden. Lapsen edistymistä seurataan vanhempien kanssa päivähoidossa ja neuvolassa. Tarvittaessa lapsi ohjataan erityistyöntekijän arvioon. Neuvola tekee yhteistyötä myös Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) ja KYS pikkulapsipsykiatrian kanssa. Yhteistyön pohjana on masentuneiden äitien hoitopolku, joka sisältää mm. puhelinkonsultaatiomahdollisuuden ja työntekijöiden jalkautumisen neuvolaan. KPK:n ja neuvoloiden välille on laadittu yhteistyösopimus hoitopolun mukaisen toiminnan vahvistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön lapsiperhepalveluiden välillä on tarve kehittää sekä pohtia esimerkiksi yhteisiä koulutustarpeita ja - mahdollisuuksia. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Neuvola-asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että projektihankkeen aikana hyväksi toimintamuodoksi havaittu neuvolan perhetyö saadaan takaisin neuvolan omaksi toiminnaksi. Neuvolalla ei ole omaa perhetyötä vaan perheet saavat tarvittavan perhetyön sosiaalihuollon puolelta. Perheneuvolan vajaan resurssin vuoksi pyritään lisäämään perheiden tukikäyntejä neuvolassa.

14 10 6. VUODEN 2016 HAASTEET 1. Synnytysten lisääntymisen, muuttoliikkeen ja kuntaliitosten myötä henkilöstön määrän, työnkuvien ja neuvola-alueiden muutokset vaativat jatkuvaa suunnittelua ja uudelleen organisointia, jotta henkilöstövaihdokset asiakkaille ovat mahdollisimman vähäisiä ja palveluiden saatavuus on tasapuolista. 2. Valtakunnallinen suuntaus on tukea erityisesti perheitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua kipeimmin Nykypäivänä lapsiperheillä paljon arjen hallintaan, vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyviä pulmia. Lastenneuvoloiden työote painottuu entistä enemmän ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen erityisongelmissa, mikä vaatii neuvolan lisäkäyntejä ja tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalityön, perheneuvolan sekä kolmannen sektorin kanssa. 3. Asetuksen myötä terveydenhoitajien työpanosta ohjautuu aikaisempaa enemmän mm. varhaisen vuorovaikutuksen periaatteen mukaisiin kotikäynteihin, äitilapsivertaisryhmien käynnistämiseen sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön. 4. Lastenneuvolan keskitetty lääkäritoiminta toteutuu taajama-alueella 7 toimipisteessä (keskusta, Aurinkorinne, Pyörö, Puijonlaakso, Saarijärvi Neulamäki ja Martti Ahtisaaren koulun neuvola). Aiemman viiden lääkärineuvolan lisääminen seitsemään on toivottu parantavan terveydenhoitaja-lääkäri- työparityöskentelyä. Lääkärin vastaanottojen keskittämisellä on pyritty minimoimaan matka-aikojen aiheuttama hukka, ja samalla takaamaan tilojen toimivuus työparityöskentelyn näkökulmasta. Loma-aikoina lastenneuvoloiden lääkäritoiminta on pyritty keskittämään myös huomioiden sijaistyötekijöiden konsultaatiotarve. 5. Avovastaanottotoiminta toteutuu neuvoloissa säännönmukaisesti viikoittain. Palvelu on tarkoitettu neuvoloiden asiakasperheille ja vastaanottoaikaa on yksilöllisesti neuvolan koon mukaan. Avovastaanottotoimintaa laajennetaan niin, että jokaisena päivänä on tarpeeksi avovastaanotto aikaa. Avovastaanottotoimintaa markkinoidaan koko kaupungin alueella. 6. Neuvolan www- sivut uudistetaan paremmin asiakkaita palveleviksi. 7. Lastenneuvolatyötä ohjaavaa ja tukevaa materiaali päivitetään Terveydenhoitoyksikön V- levyllä jolloin se on varmasti kaikkien saatavilla ja viimeisimmän päivityksen mukaista. Näin voidaan varmistaa sovitun mukainen toiminta eri työpisteissä ja vahvistaa asiakasturvallisuutta. 8. Syksyllä 2016 alkamassa lastentautien avopediatrian valinnainen kurssi Kurssin aikana kurssille hakeneet lääketieteen opiskelijat seuraavat neuvola- ja koululääkärin sekä erityisneuvolalääkärin työtä yhteensä 6 päivää kuukauden aikana. 9. Lastenneuvola toimintaa kehitetään tiimityön mallin mukaiseksi sekä työprosessien sujuvuutta tarkastellaan LEAN filosofian pohjalta. 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on päivitetty henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3-5 päivää) ja nimetään tutor- terveydenhoitaja työtehtävien mukaan. Lapsi Kuopio- hankkeen koordinaattoriterveydenhoitaja perehdyttää uudet terveydenhoitajat hankkeessa kehitettyjen materiaalien ja terveydenhoidon V-levyn käyttöön. Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään LapsiKuopio- hankkeen yhteydessä päivitettyjä toimintaohjeita lääkärin määräaikaistarkastuksista. Ohjeet löytyvät perehdytyskansioista kussakin toimipisteessä sekä kaupungin terveydenhoidon V-levyltä. Lääkärityön apuvälineinä ovat myös THL:n sivuilta löytyvä sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sekä Terveysportista löytyvät Lääkärin käsikirja ja

15 11 Lastenneuvolaopas. Perehdytyksestä vastaavat lastenlääkärit Jutta Airaksinen ja Hertta Ollikainen Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on nimetty tutor- lääkärit. Terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon. Keväällä järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille sekä uusille työntekijöille perehdytysiltapäivä neuvolan kesälomasijaisuuksia varten. 7.2 Kokoukset Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kokous. Neuvolatoiminnan kehittämispäivä järjestetään keväällä sekä syksyisin. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran vuodessa. Neuvola-varhaiskasvatuksen-sosiaalityön yhteistyösopimuksen mukaiset yhteistyökokoukset toteutuvat 6 kertaa vuodessa. Neuvolatyötä tekevät lääkärit osallistuvat soveltuvin osin neuvolatyötä koskeviin koulutuksiin. Terveydenhoitoyksikössä toimivat lääkärit osallistuvat kehittämispäivään. 7.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Kehityskeskusteluun valmistautumiseksi työntekijät täyttävät ennakkoon sähköisen Kunta HRjärjestelmässä olevan osaamiskartoituksen ja suorittavat tietoturvan ja tietosuoja koulutuksen verkkoympäristössä (Navisec - Tietus-koulutus). Lastenneuvolatoiminnan ryhmäkehityskeskustelu terveydenhoitajille järjestetään kerran vuodessa työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. 7.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta sekä perusturvan ja terveydenhuollon palveluiden ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan yksikön neuvotteluryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Eri käytössä olevien tietojärjestelmien (Pegasos-potilastietojärjestelmä jne.) muutosten ja päivitysten yhteydessä järjestetään tarvittavat perehdytykset ja päivitykset. KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin lastentaudit, -neurologia ja psykiatria. Terveydenhoitoyksikön lastenneuvolassa toimivat lääkärit voivat halutessaan osallistua KYS:n lastenklinikan koulutusmeetingeihin. LOVe- lääkehoidon koulutuksen suorittavat kaikki terveydenhoitajat kolmen vuoden välein. Koulutus järjestetään yhteistyössä KYS:n kanssa. Lapsi Kuopio- hankkeessa kehitettyä sensomotorista koulutuskokonaisuutta järjestetään ainakin kerran vuodessa yhteiskoulutuksena neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle 5 lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa osallistuu ryhmäänsä. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. neuvola-, terveydenhoitaja-, lääketiedepäivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. MLL:lla on Vahvuutta vanhemmuuteen koulutushanke, jossa kouluttaudutaan ryhmäohjaajiksi. Kuopio on sitoutunut 1-2 terveydenhoitajan osallistumiseen koulutukseen vuosittain niin kauan, kuin koulutuksia järjestetään Kuopiossa.. Neuvolatyön haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajista koottu lastenneuvolan kehittämistyöryhmä toimii hallinnon apuna uusien käytäntöjen luomisessa ja käyttöönottamisessa tuoden suunnitteluun työtekijän näkökulmaa Työnohjaus

16 12 Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen yksiköllä ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee toistuvasti esille. 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toiminnasta tehdään neljän vuoden välein (valtuustokausi) toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Asiakas- ja henkilökunnan työhyvinvointikysely toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön henkilöstötiimin käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa. Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO -tilastointijärjestelmä on ollut käytössä lähtien. Terveystarkastuksen toimenpiteet kirjataan käyttäen SPAT-luokituksen (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) koodeja. Tällä menetelmällä THL seuraa asetuksen (VNA 338/2011) mukaisten terveystarkastusten toteutumista. Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa lisäksi toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ). 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja lastenneuvolatoiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää ylihoitaja ja lääkärityötä koskevat terveysjohtaja. Lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry (ecap) Etälääketieteen sovellutuksia lapsi- ja nuorisopsykiatriaan hankkeen ohjasryhmään. Hanke kestää kolme vuotta. Osallistumme Elinvoimaa organisaatioon (ELVO) hankkeeseen. Hanke kestää koko vuoden 2016.

17 1 KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Päivitys vuodelle 2016 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

18 2 SISÄLLYS SISÄLLYS TAUSTAA VALTAKUNNALLISET LAIT JA OHJEET KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET KOULUTERVEYDENHUOLLON PERUSTEHTÄVÄT KUOPION KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOSILLE ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT ASIAKKAAT HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TERVEYDENHOITOYKSIKÖN HALLINTO HENKILÖSTÖ TOIMITILAT KOULULAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN VALTAKUNNALLINEN ASETUS KUOPION KAUPUNGIN TARKASTUSOHJELMA TERVEYSKYSELYT JA MITTARIT ROKOTUKSET TARVEHARKINTAISET KÄYNNIT MUU TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PERHEIDEN TUKEMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO SAIRAANHOITO KOULUJEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS TYÖOLOJEN JA TYÖYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA ENSIAPUVALMIUS ASIAKASTURVALLISUUS KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI KOULUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN PEREHDYTYS JA TYÖKIERTO KOKOUKSET JA KEHITTÄMISPÄIVÄT KEHITYSKESKUSTELUT KOULUTUS TYÖNOHJAUS JA KUNTOUTUS TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET LÄHTEET...21

19 3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset lait ja ohjeet Suomen Perustuslain ( /731) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Terveydenhuoltolaki ( /1326), velvoittaa kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan muun muassa kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuoltolain 16 mukaan kunnan tulee järjestää kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustumisen aikainen terveydenhuolto. Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät: 1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein 2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen 4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti 5) oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen 6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Terveydenhuoltolain myötä valtioneuvoston antamaa lakia täsmentävää asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta päivitettiin vuonna 2011(338/2011). Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on sosiaali- ja terveysministeriö julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (20/2009).

20 4 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 mukaan kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset tulee tehdä kolmen vuoden välein moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarkastuksille ollaan valmistelemassa valtakunnallista ohjeistusta sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa poikkihallinnollisessa työryhmässä. Ohjeistukset on tarkoitus julkaista vuoden 2015 aikana, joita tullaan hyödyntämään kouluterveydenhuollossa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Laki lisää kuntien velvollisuuksia palvelujen järjestämisessä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan. Lain mukaan terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan lastensuojelulain 12 :n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa säädetyt oppilas- ja opiskelijahuollon asiat. Lastensuojelulaki (417/2007) edellyttää ennaltaehkäisevää lasten suojelua sekä moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Kouluterveydenhuollon henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Kouluterveydenhuollon asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Sosiaalihuoltolakia (1301/2014) sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun asiakas muutoin tarvitsee sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. THL (2011) julkaisema Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa - menetelmäkäsikirja ohjeistaa mittausten, tutkimusten ja arviointien toteuttamista ja tulkintaa sekä antaa perusteluja menetelmällisille tarkennuksille koskien muun muassa välineistöä ja kirjaamista. Tavoitteena on yhdenmukaistaa tutkimuskäytäntöjä ja siten vähentää toimipisteiden ja alueiden välisiä eroja terveystarkastusten sisällöissä. Lisäksi kouluterveydenhuollon toiminnan tukena hyödynnetään seuraavia julkaisuja: Laaja terveystarkastus Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004, Terveys 2015 ohjelma sekä Kouluterveydenhuolto oppikirja (2002).

21 5 Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä AVOHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen) otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä avulla tilastoidaan ja seurataan terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen kouluterveydenhuollon toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkitason strategian, jonka visiona vuoteen 2020 on, että Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot ja periaatteet: rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä ja yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti kouluterveydenhuollossa huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta - riittävien, toimivien ja työturvallisten tilaratkaisujen toteuttaminen - tiivis yhteistyö koulujen henkilöstön ja oppilashuollon kanssa - toimintasuunnitelmien laatiminen valtuustokausittain neljän vuoden välein ja toimintasuunnitelman arviointi ja päivittäminen vuosittain - toimintakertomusten laatiminen vuosittain - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien toteuttaminen, päivittäminen ja kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (muun muassa lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen)