Musiikki. Musiikkikasvatuksen lähtökohtia:

Transkriptio

1 Musiikki Musiikkikasvatuksen lähtökohtia: Musiikki on taiteen laji sekä koulun oppiaine. Musiikin opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä musiikin maailmasta lapsen kehitystason mukaisesti. Musiikkielämykset syntyvät mielikuvista, aistihavainnoista sekä yhdessä tai yksin tekemisestä musiikin eri työtapoja käyttäen. Oppiaineksen ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon se, että eri osa-alueet muodostavat kokonaisuuden. Musiikin opetus liitetään mahdollisuuksien mukaan koulun taide-, kulttuuri-, kansainvälisyys-, ympäristö ja kuluttajakasvatuksen eheyttämiseen sekä kunkin luokan aihesisältöihin. Koulun yhteiset tapahtumat ja teemat lisäävät omalta osaltaan opetussuunnitelman eheytymistä. Oppiainesta ja työtapoja valittaessa voidaan käyttää koulun ulkopuolisen ympäristön musiikkivirikkeitä. Erilaisten kulttuurien musiikki huomioidaan opetuksessa ja ohjataan arvostavaan sekä kiinnostuneeseen asenteeseen erilaisuutta kohtaan. Teknologiaa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan opetuksessa. Musiikin opetuksen yleiset tavoitteet: -oppilaan kiinnostuksen virittäminen musiikkiin tarjoamalla elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia käyttäen monipuolisia työtapoja -myönteisen asenteen luominen musiikkia kohtaan sekä harrastuneisuuden herättäminen ja tukeminen, kiinnostuksen kohteen löytämisessä auttaminen -oppilaan tietojen ja taitojen kehittäminen musiikin eri työtavoissa (kuunteleminen, laulaminen, soittaminen, musiikkiliikunta, ilmaisu ja keksintä, musiikkitietous) -oppilaan musiikillisen arviointi- ja valintakykyvyn kehittäminen - luovan elämyksellisen prosessin tukeminen -yhteistoimintataitojen kehittäminen musisoinnin avulla -esteettisen kasvun tukeminen ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen, musiikillisen identiteetin vahvistuminen myönteisten kokemusten kautta -musisoinnin ilo Opetuksen järjestäminen Työtavat Laulaminen Laulaminen on kaikilla luokka-asteilla keskeinen musiikin yhteisen harjoittamisen muoto. Laulutaitoa edistävät osaltaan leikinomaiset hengitysharjoitukset ja hyvä äänenmuodostusasento. Laulusto valitaan kunkin luokka-asteen tasoisesti ottaen huomioon ajankohtaisuus (juhlat) ja integrointimahdollisuudet muihin oppiaineisiin. Valitaan ikäkaudelle sopivaa ja motivoivaa laulustoa huomioiden sopiva ääniala jota laajennetaan vähitellen. Kiinnitetäään huomiota terveeseen äänenkäyttöön ja oikeaan lauluasentoon. Painotetaan yhdessä laulamisen iloa.

2 Soittaminen Musiikkitunneilla tutustutaan erilaisiin soittimiin oppilaiden kykyjen mukaisesti. Soittamalla aktivoidaan oppilaat rytmi- ja melodiatajun (mm. rytmi- ja laattasoittimet), harmoniatajun (kaikki soittaminen), dynamiikan, ja sointivärin kehittymistä edistäviin tavoitteisiin. Melodiasoittimien (mm. kellopeli, nokkahuilu) yhteydessä opitaan nuotinlukutaidon alkeet, tutkitaan eri sävellajeja, koetaan duurin ja mollin ero. Opetukseen liitetään kitaran sekä sähköisten instrumenttien ja rumpujen soitto taitojen karttuessa. Soittamisen yhteydessä ohjataan oppilaita musikaaliseen esitykseen ja soittimien oikeaan käsittely- ja soittotapaan. Kuunteleminen Kuunteleminen on musiikkikasvatuksen perusta ja sen avulla viritetään oppilaissa elämyksiä, jotka synnyttävät tunteita ja rikastuttavat heidän mielikuvitustaan. Kuuntelun avulla harjoitellaan myös keskittymistä, kuullun analysoimista ja rentoutumista. Onnistunut yhteismusisointi vaatii kykyä kuulla oma ja toisten musisointi osana kokonaistuotosta. Ohjataan oikeisiin kuuntelutottumuksiin. Alkuopetuksessa kuunnellaan musiikkisatuja ja kuvaillaan musiikkia sekä opitaan tunnistamaan ääniä. Myöhemmin kuuntelun painopiste laajenee tiedollisten valmiuksien alueelle. Luokilla E-1-6 oppilaat ohjataan ääniympäristön havainnointiin, kuunneltavan musiikin valintaan ja arviointiin sekä pyritään kasvattamaan oppilaat arviointikykyisiksi kuuntelijoiksi. Musiikkiliikunta Musiikki on liikettä ajassa. Musiikkiliikunnassa käytetään hyväksi lapsen luontaista halua liikkua ja kokea musiikkia liikkeen kautta. Musiikkiliikunnan avulla voidaan kehittää kaikkia musiikillisia valmiuksia. Oppilaita ohjataan keskenäiseen vuorovaikutukseen ja toisen huomioon ottamiseen. Musiikillinen ilmaisu ja keksintä Oppilasta kannustetaan ja ohjataan musiikilliseen keksintään ja improvisointiin (esimerkiksi liikkumiseen, äänen tuottamiseen ja äänen muokkaamiseen). Ilmapiiri luodaan keksintää kannustavaksi. Musiikkitieto Teoria- ja tietopainotteisia asioita tuodaan esille musiikin tekemisen kautta. Tarkoituksena ei ole opetella irrallisia asioita, vaan ne opitaan pääasiassa soiton ja laulun yhteydessä. Tutustutaan myös musiikin historiaan sekä nykymusiikkiin oppilaskeskeisesti. Pyritään hyödyntämään ajankohtaista teknologiaa ja soittimistoa. Musiikin oppiaines Luokkien E-1-6 oppiaines perustuu musiikin peruskäsitteiden, voiman, sointivärin, keston ja tason sekä niistä johdettujen musiikkikäsitteiden, dynamiikan, rytmin, tempon, melodian, harmonian ja muodon sisältämään kokonaisuuteen. Oppiaineksen jakaantuminen eri luokkatasoille on esitetty seuraavassa taulukossa RYTMI JA TEMPO RYTMI JA TEMPO RYTMI JA TEMPO perusrytmi ja sanarytmi yleisimmät rytmimerkit erilaiset tanssirytmit hidas - nopea, hidastuva - (neljäsosa-, puoli- ja polyrytmiikka nopeutuva kahdeksasosanuotit sekä pop- ja rock-musiikin rytmitavut- ja merkintä niitä vastaavat tauot, rytmiikka (ainakin taa-aa, taa, ti-ti, pisteellinen nuotti) rytmejä korvakuulolta ylös tauot) tasa- ja kolmijakoisen

3 tahti, tahtiviiva tasa- ja kolmijakoinen rytmin toteuttamista kehoja rytmisoittimin rytmipartituurit rytmin merkitseminen erilaisia tahtilajeja rytmejä korvakuulolta ylös SOINTIVÄRI SOINTIVÄRI SOINTIVÄRI häly / sävel ihmisten äänialat, S, A, T, perinteiset soitinluokitukset erilaiset äänet ja niiden B ja sinfoniaorkesterin tuottaminen (oma ääni, orkesterisoitinten soitinryhmitykset keho, soittimet, muut äänet) tunnistaminen ihmisten äänialojen tunnistaminen laajemmin rytmisoitinten sähköiset soittimet tunnistaminen sointivärin merkitys eri musiikkilajeissa MUOTO MUOTO MUOTO säe, säkeistö AB, ABA, ABCD, rondo sikermä muotorakenteita liikkuen, sekvenssi laajat musiikkimuodot laulaen, soittaen teema ja muunnelmat kysymys-vastaus kysymys-vastaus blues soolo-tutti MELODIA JA HARMONIA korkea-matala, nousevalaskeva, samalla tasolla pysyvä sävelkulku nuottiviivasto sävelmuistin kehittäminen sisäinen kuunteleminen duuri ja molli kuulohavainnon perusteella kaanon keksintä annetuin sävelin MELODIA JA HARMONIA nuottiviivasto ja g-avain c-duuriasteikko duuri- ja mollikolmisointu käyttöön sävelmuistin kehittäminen (lyhyitä sävelmiä korvakuulolta ja nuoteista) harjoitellaan kaksiäänisyyttä laulaen ja soittaen partituuri MELODIA JA HARMONIA duuri- ja molliasteikon rakenne, sointujen muodostaminen tarvittavat sävellajit sointuineen harjoitellaan käyttämään sointutehoja I, IV ja V musiikin eri lajit, myös eitonaalista musiikkia DYNAMIIKKA DYNAMIIKKA DYNAMIIKKA hiljainen - voimakas pp-p-f-ff ppp-fff, sf hiljentyvä - voimistuva cresendo-diminuendo sähkö soittimen ja äänen kuuntelukyvyn vahvistajana kehittäminen äänen voimakkuuden mittaaminen desibeleinä TEEMAT TEEMAT TEEMAT lorut, leikkilaulut, musiikkia eri puolilta laulelmamusiikki ja

4 lastenlaulut kansanmusiikki, perinneleikit- ja laulut juhlalaulut kokonaisvaltaiset musiikkituokiot laulaen, liikkuen, kuunnellen... maailmaa (pohjoismaiden ja Euroopan kansanmusiikki sekä muu musiikki) suomalainen perinnemusiikki esittävät sävelteokset iskelmät näyttämö- ja elokuvamusiikki (mm. musikaali, operetti, ooppera, oratorio, passio, konsertto) musiikkia eri puolilta maailmaa suomalaista musiikkia (uutta ja vanhaa, klassista ja kevyttä) klassisen musiikin aikakaudet vähemmistöt keskellämme äänenhuolto ja kuulonsuojelu SOITTIMET SOITTIMET SOITTIMET rytmisoittimet kehosoittimet viisikielinen kannel laattasoittimet rytmisoittimet kehosoittimet viisikielinen kannel nokkahuilu bändisoittimet soittimet ja äänen syntyminen rytmisoittimet kehosoittimet bändisoittimet akustinen kitara tietokonemusiikki klassisen musiikin aikakausia AIHE-ESIMERKKEJÄ AIHE-ESIMERKKEJÄ AIHE-ESIMERKKEJÄ Vivaldi: Vuodenajat E. Grieg: Peer Gynt eri aikakausien sävellykset Saint-Saens: Eläinten Yö autiolla... Bizet: Carmen karnevaali musiikkisadut Ravel: Bolero Poulenc (?): Babar Prokofjev: Pekka ja susi R. Rodgers: The Sound of Musiikkisadut Händel: Vesimusiikkia Music Melartin: Prinsessa Ihmemaa Oz A. L. Webber: The Ruusunen Maija Poppanen Phantom of the Opera, Smetana: Moldau Mozart: Taikahuilu Cats Tsaikovski: Beethoven: Sinfonia nro 9, Tsaikovski: Joutsenlampi Pähkinänsärkijä ja Joutsenlampi Ilon hymni Dvorak: Slaavilainen tanssi nro 8 Sibelius: Vesipisaroita, Smetana: Moldau Finlandia Beethoven: Sinfonia nro 5 Mozart: Koska meitä käsketään -muunnelmat Händel: Concerto Grosso op 3 B-duuri 1.osa Rimski-Korsakov: Kimalaisen lento Sibelius: Tuonelan joutsen, Lemminkäissarjan Musorgski:Kuoriutumattom 2. osa ien kananpoikien tanssi Elgar: Pomp and Waldteufel: Luistelijat Circumstance, marssi nro 1

5 Musiikin arviointi Musiikin arviointi perustuu jatkuvaan seurantaan ja palautetta annetaan jatkuvasti. Palaute on luonteeltaan kannustavaa. Tavoitteena on harrastuneisuuden ja myönteisen kiinnostuksen herättäminen musiikkia kohtaan.

6 Vuosiluokat 1-2 tavoitteet Leikinomaisuus ja yhteistoiminta korostuu. Yksittäistä oppilasta rohkaistaan omaan toimintaan ja musiikilliseen keksintään musiikin eri työtavoin. Tutkitaan ääntä kuuloaistimuksena ja tekemisen kautta ikäkauden mukaisesti. Oppilas oppii: -oikean äänenkäytön alkeita -ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen yhdessä ja ajoittain myös yksin -kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia -laulamaan ikäkaudelle sopivaa lauluohjemlistoa, joista osan ulkoa -soittamaan erilaisia soittimia yksin ja ryhmässä -liikkumaan musiikin mukaan -ilmaisemaan itseään sanallisesti / kuvallisesti / äänellä / liikkumalla kuulemansa perusteella -osallistumaan yhteismusisointiin ja kuunteluun muut huomioiden -että on olemassa erilaista musiikkia (eri musiikkikulttuurit ja tyylit) Vuosiluokat 1-2 sisällöt -ääniharjoituksia leikinomaisesti puhuen, loruillen ja laulaen -ikäkaudelle sopivaa lauluohjelmistoa (yksiäänisiä, kaanoneita) -lauletaan suomalaisia lauluja, tutustutaan myös ulkomaalaisiin lauluihin -tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin ja ainakin yhteen vieraaseen musiikkikulttuuriin - äänipartituureja -soitin- ja kehorytmisovituksia -liikutaan erilaisen musiikin mukaan (klassinen, pop, rock, etno, laululeikit) ja ohjataan lasta keksimään myös omia liikuntaerityksiä -toteutetaan äänipartituureja ja elävöitetään soittimin musiikkisatuja, tehdään ääniä kuvasta -soolo-tutti harjoituksia -kuunteluun ohjaaminen 1) elämyksellinen kuuntelu, 2) kuuntelutehtävä musiikista, 3) liikkuminen musiikin mukaan, 4) musiikin aikana tai sen jälkeen kuvallinen/suullinen tuottaminen kuullusta -perusrytmi-sanarytmi Arviointi 4. luokan päättyessä, hyvän osaamisen kriteerit -pystyyy osallistumaan yhteislauluun -pystyy osallistumaan yhteissoittoon ja liikkumaan musiikin mukaan -hahmottaa perussykkeen -musisoi ja kuuntelee muut huomioiden -hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa -osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmi tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja -tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla