Lähellä. innostui. Teemat Omaishoitaja harrastaa Kansainvälisyys. majakoista s. 6. Sirpa Volanen. lehti omaishoitajille ja läheisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähellä. innostui. Teemat Omaishoitaja harrastaa Kansainvälisyys. majakoista s. 6. Sirpa Volanen. lehti omaishoitajille ja läheisille"

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Sirpa Volanen innostui majakoista s. 6 Teemat Omaishoitaja harrastaa Kansainvälisyys

2 Lähellä Tilaa konferenssijulkaisu! Kansainvälisyys sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Harrastuksesta iloa arkeen 6 Sirpa innostui majakoista 8 Pyörätuolitanssi tempaisee mukaansa 9 Ehtymätöntä energiaa 10 Eloisa ikä: Toimintaa ikäihmisille 12 Rajat ylittävää yhteistyötä Omaishoitaja harrastaa 13 Kansainvälinen omaishoidon konferenssi Osallistujia 16 maasta 20 Tänä vuonna TERVE SOS-palkinnon saivat Mikkelin Valot-toimintamalli ja Etelä- Pohjanmaan Kylille kulttuuria -malli. Kuva: Juha Tuomi / Rodeo Oy Kuva: Juha Viitanen Kansainväliseen omaishoidon konferenssiin osallistui noin 200 henkilöä. Julkaisija Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, Helsinki Puh Päätoimittaja Marja Tuomi VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko Toimitussihteeri Juha Viitanen Toimitusneuvosto Pertti Rajala, puheenjohtaja Tiina Kokko Eero-Veikko Niemi Heini Saraste Marja Tuomi Juha Viitanen Svensk ResumÉ Maria Österlund 16 Taide on osa autistisen Hannan elämää 18 OmaisOiva omaishoitajaa lähellä 20 TERVE SOS-palkinto Mikkeliin 22 Oikeanlaiset suojat helpottavat inkontinenssin hoitoa 23 Muista hakea lääkekorvausta 25 Antibiootit altistavat C. difficile -infektiolle 27 Puheenjohtaja Kansainvälisyys Mikä ihmeen strategia? Mahtuvatko strategia ja paikallisyhdistys samaan lauseeseen? 29 Uutisia 30 Ajankohtaista 35 Asioita ajassa 37 Lakimies 39 Lääkäri 41 Ristikko 42 Svensk resumé 44 Paikallisyhdistykset 46 Osoitemuistio Omaishoitaja Sirpa Volanen harrastaa majakoita. 6 Kuva: Minna Ala-Kyyny TILAUKSET ja Osoitteenmuutokset Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi paikallisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset: Paula Väisänen, Hämeentie 105 A 18, Helsinki tai puh Ilmoitusmyynti Sari Nikander Puh ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy PL 75, Espoo Puh. (09) Faksi (09) Ulkoasu Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka Forssa Print Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. KANNEN KUVA Hilkka Lippu Seuraava lehti ilmestyy

3 Pääkirjoitus Yhdistystoiminnasta virtaa arkeen Omaishoitajuus, lähellä ja tukena oleminen, vaatii joustavuutta ja venymistä, taistelua byrokratian kanssa sekä monenlaista tietoa ja taitoa. Omaishoitajuudessa on kuitenkin myös toinen puoli. Läheisen hoitaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaishoitaja kokeekin usein olevansa onnekas saadessaan huolehtia läheisestään. Eräs omaishoitaja kertoo: Elämässäni on rikkaus, jota täytyy vaalia, ja jota kannan sydämessäni. Kaikesta huolimatta omaishoitajan arki on usein raskasta. Arkipäivässä jaksaminen edellyttää, että omaishoitajalla on mahdollisuus omien voimavarojensa täydentämiseen ja aikaa itselleen. Järjestötoiminta tarjoaa kaikenikäisille sisältöä hengähdystaukoon, mahdollisuuden harrastaa, verkostoitua ja kehittää itseään. Tutkimusten mukaan tämäntyyppinen toiminta voimaannuttaa, auttaa löytämään omia voimavaroja ja parhaimmillaan jopa pidentää elinikää. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on perinteisesti vankka rooli niin yhteiskunnallisena vaikuttajana kuin arkipäivässä selviytymisen tukenakin. Toiminnan tavoite on meille kaikille tärkeä: ihmisten hyvinvoinnin ja omatoimisuuden edistäminen. Osallistumalla yhdistystoimintaan omaishoitaja voi tuoda keskusteluun itselle tärkeitä asioita, jakaa murheitaan ja ilojaan, olla mukana kehittämässä toimintaa ja vaikuttamassa. Yhdistystoiminta tarjoaa kohtaamispaikan, tietoa ja neuvontaa, sosiaalista tukea, mielekästä tekemistä ja vertaistukea. Tapahtumista löytyy yhteisiä kahvi- ja liikuntatuokioita sekä harrastustoimintaa retkistä teatterimatkoihin. Tässä lehdessä kerrotaan paikallisyhdistysten järjestämistä harrastusmahdollisuuksista. Tarjolla on mm. teatteriryhmää, keilailua ja käsitöitä. Järjestötoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämä periaate on sekä toiminnan rikkaus että haaste. Rikkaus, koska toimintaan osallistutaan omasta halusta ja lähtökohdista. Jokainen omaishoitaja tuo oman näkemyksensä ja kokemuksensa mukanaan. Oman haasteensa luo toiminnan pitäminen kiinnostavana ja innostavana sekä pitkään mukana olleille että uusille jäsenille. Tähän ideointiin tarvitsemme teitä kaikkia, olettehan parhaita asiantuntijoita! Omaishoitajat ja läheiset -liitto on ollut vaikuttamassa omaishoitajien asemaa parantaneisiin uudistuksiin reilun parinkymmenen vuoden olemassaolonsa aikana. Liitosta on tullut tunnustettu toimija, jonka asiantuntijoita kuunnellaan. Voimamme lähde on paikallisyhdistyksissä ja jäsenistössämme. Mitä suurempi joukkomme on, sitä kauemmaksi ja kovempaa äänemme kuuluu. Kutsunkin kaikki mukaan ja ystävien kera syksyn toimintaan! Liiton toiminnan painopiste on kotimaassa, mutta elämme aikaa, jolloin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Euroopan unionissa tehtävät päätökset heijastuvat toimintaamme ja siksi meidän on hyvä olla perillä siitä, mitä siellä tapahtuu. Muutokset voivat olla myös päämääriämme tukevia: tällä hetkellä suunnitellaan eurooppalaista omaishoidon ohjelmaa. Tässä lehdessä kerrotaan myös kesäkuussa Helsingissä järjestetyn kansainvälisen omaishoidon konferenssin annista ja tunnelmista. Lempeitä alkusyksyn päiviä toivottaa lähellä 3/2014 3

4 Harrastuksesta iloa arkeen Nina Tammisen mukaan omaishoitajan olisi hyvä saada ajatukset välillä hoitotyöstä muualle. TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY Omaishoitajan arjessa voi olla vaikea löytää aikaa ja voimavaroja harrastuksille. Oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin takia kannattaa kuitenkin järjestää itselleen mielekästä tekemistä. Harrastuksen parissa saa hetken hengähdystauon ja ajatukset pois hoitotyöstä. THL:n erikoissuunnittelija Nina Tamminen kuva: THL 4 lähellä 3/2014 Tekemisen ilo, luovuus, uuden oppiminen. Vaikkapa näitä asioita voi harrastuksen parissa kokea. Mielekkään tekemisen lisäksi harrastuksesta saa usein sosiaalisia suhteita, mahdollisuuden päästä hetkeksi pois kotoa tuulettamaan ajatuksia ja ylipäätään sisältöä elämään. Omalla ajalla ja harrastuksilla on erittäin suuri merkitys sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille. Harrastus tuo iloa elämään ja sen kautta voi solmia jopa loppuelämän kestäviä ystävyyssuhteita. Sosiaalinen vuorovaikutus koetaankin yhdeksi tärkeimmistä asioista harrastuksissa. Sosiaalisilla suhteilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Esimerkiksi ikääntyneet omaishoitajat pitävät hyvin tärkeänä mahdollisuutta tavata toisia, kertoo erikoissuunnittelija Nina Tamminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Nina Tamminen oli mukana Mielenterveyden edistämisen käsikirjat -hankkeessa, jossa haastateltiin myös muutamia omaishoitajia. Eniten positiivisesti omaan mielenterveyteen koettiin vaikuttavan sosiaaliset suhteet, oma aika ja itsestä huolehtiminen, luonto ja poistuminen kotoa. Vertaistuen merkitys on suuri, mutta olisi hyvä päästä myös irti hoitotyöstä ihan toisenlaiseen ympäristöön. Omaishoitajalla pitäisi olla jotain, mikä on hänen oma juttunsa. Kotoa täytyy päästä välillä pois ja saada etäisyyt-

5 Yhdistysten harrastustoimintaa kuva: Antero Aaltonen Omaishoitajien paikallisyhdistykset järjestävät monenlaista vertais- ja virkistystoimintaa. Tarjolla on niin liikuntaa, harrastuspiirejä kuin omien kokemusten läpikäymistäkin. Toimintaa pyritään järjestämään omaishoitajien tarpeet ja toiveet huomioiden. Varsinkin vertaistukea kaipaavalle omassa yhdistyksessä harrastaminen on helppo tapa tavata samanlaisessa tilanteessa olevia. Monessa yhdistyksessä järjestetään jäsenille liikuntaa. Suosittuja ovat muun muassa keilaus, kuntosalivuorot ja vesijumppa. Ylikiimingin Omaishoitajat järjestää jumpparyhmiä, joiden tavoitteena on pitää yllä hyvää toimintakykyä. Ryhmä jumppaa eri teemoin ja apuna käytetään palloja, keppejä, kuminauhoja, painoja ja tasapainotyynyjä. Käsitöitä on mukava tehdä yhdessä ja samalla vaihtaa kuulumisia. Parissa yhdistyksessä onkin toiminut käsityökerho ja esimerkiksi Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset on järjestänyt korukurssin. Mahdollisuus jakaa ja käydä läpi omia kokemuksia ja ajatuksia on tärkeää omaishoitajalle, jonka työ on monesti henkisesti ja fyysisesti raskasta kokopäivätyötä. Yhdistysten järjestämissä vertaistukiryhmissä käsitellään asioita keskustelun, taiteen tai vaikkapa unien kautta. Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset tarjoaa jäsenilleen uniryhmää, jota vetää koulutettu uniohjaaja. Ryhmässä avataan luovasti ja hauskasti unen symbolikieltä. Jokainen ryhmäläinen saa kertoa oman unensa ja muut kertovat mitä ajatuksia uni herättää. Unen näkijä saa kuulostella rauhassa ryhmän tuottamaa materiaalia ja sitä, avaako se hänelle uusia näkökulmia. Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä toimivat Virtapiiri-teatteriryhmät, joiden näytelmät käsittelevät muistisairaan ja omaishoitajan elämää. Harrastus on koettu hyväksi vertaistueksi ja piristäväksi tavaksi käsitellä omaishoitajien kokemuksia ja ajatuksia huumorin keinoin. Jotkut yhdistykset järjestävät toimintaa yhteistyökumppanin kanssa. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset tekee yhteistyötä Fysikaalinen hoitolaitos Fysionsin kanssa. Sen tuloksena Porissa alkavat syyskuussa koko kehon hyvinvointiin tähtäävät ryhmämuotoiset harjoittelutapaamiset. Tapaamisten aikana käydään läpi esimerkiksi osteoporoosin ehkäisemiskeinoja, lantionpohjan ja vatsan toimintahäiriöitä, oikeita nostotekniikoita ja rentoutumista sekä kokeillaan yhdessä asahia, kahvakuula- ja punnusjumppaa sekä sauvakävelyä. Oman yhdistyksen toiminnasta löytyy lisätietoa esimerkiksi nettisivuilta. tä. Omaishoitohan voi olla kokopäivätyötä, sanoo Tamminen. Tammisen mukaan kotona harrastamisestakin on hyötyä, mutta hengähdystauon saaminen on tärkeää. Sosiaalisten suhteiden lisäksi harrastuksissa voi toteuttaa vaikkapa luovuuttaan, kuten taide- ja käsityöharrastuksissa. Liikunnan ja ulkoilun merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on kiistaton. Monessa harrastuksessa oppii koko ajan uutta, mikä ehkäisee muun muassa muistisairauksia. Vapaaehtoistyössä taas koetaan tarpeellisuutta ja auttamisen iloa. Säännöllisyys ja sitoutuminen harrastukseen ei Tammisen mielestä ole niin tärkeää kuin se, että siihen on henkilökohtainen mielenkiinto. Kuva: Sanna Häkkinen Näytteleminen auttaa käsittelemään omaishoidon herättämiä tunteita, tietävät Virtapiiriteatteriryhmäläiset. lähellä 3/2014 5

6 Sirpa Volanen saa majakkaharrastuksesta seikkailuja ja irtiottoja omaishoitajan arkeen. Kuvassa Sirpa on Stubbenin majakan tornissa. Kuva: Hilkka Lippu Sirpa innostui majakoista Kun Sirpa Volanen teki ensimmäisen retkensä majakalle kahdeksan vuotta sitten, hän tiesi löytäneensä oman juttunsa. Siitä lähtien hän on kiertänyt majakoita Suomen Majakkaseuran retkillä muutaman kerran vuodessa. Harrastuksessa Sirpaa viehättää seikkailu ja täydellinen irtiotto arjesta. TEKSTI: MINNA HALA-KYYNY 6 lähellä 3/2014 elsingin Herttoniemessä asuva Sirpa Volanen toimii omaishoitajana 18-vuotiaalle tyttärelleen Tuulikille, jolla on Downin syndrooma. Tuulikin kehitysvamma on keskitasoinen, ja vaikka hän on melko itsenäinen, ei hän tule koskaan asumaan yksin. Sirpa jäi pois työelämästä, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Tuulikin lisäksi perheessä on kaksi vanhempaa ja yksi nuorempi lapsi, joten kotona riitti tekemistä. Varsinainen omaishoitajuus alkoi Tuulikin täytettyä kolme vuotta. Harrastus pelasti masennukselta Vuonna 2004 Sirpa luki lehdestä jutun Suomen Majakkaseurasta. Vuoden hän pohti liittymistä seuraan ja vielä toisen vuoden ennen kuin osallistui ensimmäiselle majakkaretkelle. Heti ensimmäisellä retkellä tiesin, että tämä on minun juttuni. Se oli ihana seikkailu omaishoitajan arjen keskellä. Oman harrastuksen löytyminen oli Sirpan mukaan pelastus. Majakkaretkellä ymmärsin, että tällaisia irtiottoja tarvitsen. Olin niin syvällä omaishoitajuudessa, että voi sanoa, että tämä harrastus pelasti masennukselta. Alkuaikoina Sirpa kävi kerran miehensä kanssa yhdessä majakalla, mutta Sirpa halusi pitää majakat vain omana harrastuksenaan. Se, että molemmilla on omat harrastukset, on helpottanut myös käytännön järjestelyjä ja mahdollistanut Sirpan retket. Sisämaasta kotoisin oleva Sirpa nauraa, että hän ei ole missään nimessä meri-ihminen.

7 Jokin majakoissa on silti kiinnostanut aina. Aluksi se oli varmaan ajatus sellaisesta Muumien yksinäisestä majakanvartijasta, hän pohtii. Majakoiden historiaa tutkiessa hän kuitenkin huomasi, että yksinäisiä majakanvartijat eivät välttämättä olleet, vaan majakkasaarel- la saattoi asua monta perhettä ahtaissa oloissa. Juuri majakoiden ja niiden asukkaiden historia on osa harrastuksen kiehtovuutta. Varsinkin alussa Sirpa katsoi dokumentteja ja luki aiheesta kaiken mahdollisen. Seuran matkat vievät Suomeen ja ulkomaille Myös majakoiden monimuotoisuus ja erilaisuus on kiinnostavaa. Suomessa on pitkä rannikko, joten kiertämistä on riittänyt. Lisäksi harrastajat tutustuvat loistoihin ja pookeihin sekä esimerkiksi majakkalaivoihin. Harrastus on vienyt myös ulkomaille. Sirpa harmittelee, että ei ole laskenut kuinka monella majakalla on vieraillut. Suomen majakoista hän on käynyt useimmilla. Jotain määristä kertoo se, että ul- Pääasia on, että omaishoitaja vaihtaa välillä maisemaa. komail- la reilun viikon retkellä saattaa olla ohjelmassa useita kymmeniä majakoita. Joku voi väittää, että majakoita ei bongata. Mutta kyllä se minulla on niin, että eivät ne enää kiinnosta niin paljon, jotka on jo nähnyt. Joskus meillä oli myös leikkimielinen pisteytys, jossa kaukaa nähdystä majakasta sai vähiten pisteitä ja majakassa yöpymisestä eniten. Käytössä olevaa sumusireeniä en ole vielä kuullut. Suomessakin sellaisia on ollut, esimerkiksi Gustavsvärnissä, kertoo Sirpa. Suomen majakoista suosikeikseen Sirpa mainitsee juuri Gustavsvärnin ja Majakkaseuran toisen oman kohteen Märketin sekä Utön ja Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevan Söderskärin. Ulkomaan kohteista vaikuttavin on ollut retki Islannin majakoille. Parin päivän kuluttua haastattelusta on vuorossa matka Espanjan ja Ranskan rannikolle. Sirpa sanoo silti, että haluaa painottaa harrastuksen mielekkyyttä juuri Suomessa. Hänen mukaansa ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, koska Suomen kohteissakin on näkemistä. Pääasia on, että omaishoitajana vaihtaa välillä maisemaa, jos se vain on mahdollista. Majakkaharrastusta Sirpa suosittelee kaikille, jotka kaipaavat seikkailua ja irtiottoa arjesta. Minulla ei ole omaa venettä. Majakkaseuran kautta kuljetukset, yöpymiset ja majakoihin tutustumiset ovat onnistuneet kohtuuhinnoin. Puolisoiden omat harrastukset mahdollistavat Sirpan retket. Retkiltä upeita elämyksiä Majakkaretkien luontokokemuksista mieleenpainuvia ovat Sirpan mukaan olleet venettä seuraavat hylkeet sekä upeat auringonnousut ja -laskut. Majakan valokeila pimeällä merellä on myös hieno kokemus. Lisäksi Sirpa haaveilee, että pääsisi joskus majakalle kokemaan kunnon myrskyn. Majakat rakennetaan yleensä tosi upeisiin paikkoihin. Suomen erikoisuus on se, että majakat ovat saarissa ja luodoilla. Muualla ne ovat yleensä mantereella, jopa kaupungin keskustassa. Liikuntaakin harrastuksen parissa saa, sillä korkean paikan ihmiseksi itseään kutsuva Sirpa kiipeää majakan torniin aina, kun on mahdollista. Yksi Sirpan harrastuksen ulottuvuus on Suomen Majakkaseuran aktiivina toimiminen. Hän on seuran taloudenhoitaja. Kotona olemisen vuoksi voin olla aktiivinen seurassa ja toisaalta toiminta on tuonut arkeen sisältöä, tunnetta, että on tarpeellinen myös kodin ulkopuolella. Harrastuksessa ajatukset pyörivät täysin eri asioiden ympärillä kuin kotona. Sirpa on tyytyväinen, että on löytänyt Majakkaseurasta ystäväpiirin, joka ei liity millään tavalla omaishoitajuuteen tai kehitysvammaisuuteen. Kyllä siellä tiedetään tilanteestani, mutta ei kukaan kysele, Sirpa sanoo. Sirpan mukaan myös vertaistuki on erittäin tärkeää, ja hän onkin mukana Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:ssä. Silti varsinkin kotona olevalle omaishoitajalle on hyvä, että on myös muuta ajateltavaa. Ei ole niin väliä, mitä harrastaa, kunhan siihen löytyy syvyys ja oma mielenkiinto. Suomen Majakkaseura Kuva: Sirpa Volanen Stubbenin majakka ohjaa merenkulkijoita Uudenkaarlepyyn edustalla. Suomen Majakkaseura toimii vanhojen majakoiden pelastamiseksi. Seuralla on tällä hetkellä kaksi omaa kohdetta, Gustavsvärn Hangon edustalla ja Märket Ahvenanmerellä. Niitä kunnostetaan talkoovoimin. Lisäksi seura tukee paikallisia kunnostuskohteita, kuten vuonna 2012 Lyökin pookia. Seura järjestää myös majakkaelokuvakiertueita ja -festivaalin. Varoja seura kerää myymällä vuosittain julkaistavaa Majakkasaaret-seinäkalenteria. lähellä 3/2014 7

8 Tinja Toivonen (vas.) ja tanssipari Birgitta Starast nauttivat tanssista ja musiikista. Porvoossa kesäkuussa pidetyssä pyörätuolitanssikilpailussa nähtiin huikeita lattareita. TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LIND Tapahtuma oli oiva esimerkki siitä, että mikä tahansa on mahdollista, jos vain on halua ja innostusta. Nämä olivat ensimmäiset lajin Hot Latin -kilpailut Suomessa. Innostamme ihmisiä harjoittelemaan lattareita, koska ne ovat todella hauskoja, kertoo Suomen pyörätuolitanssiliitto ry:n puheenjohtaja Pirjo Malmberg- Tarvonen. Itsekin olen tanssinut pyörätuolia käyttävän mieheni kanssa jo ennen kuin tiesin, että tämä on myös urheilulaji. Kaksipäiväinen tapahtuma alkoi rankalla harjoituspäivällä. Itse kilpailussa kisattiin eri kategorioissa, kuten yksintanssi pyörätuolissa, paritanssi, jossa tanssivat pyörätuolia käyttävä ja vammaton pystytanssija yhdessä sekä paritanssi, jossa kilpailevat kaksi pyörätuolia käyttävää. Maaliskuussa 2015 Lohjan Kisakalliossa pidetään SM- ja Suomi Open -kilpailut, joissa tanssitaan sekä vakio- että latinalaistansseja. SM-kilpailussa valitaan edustajat kansainvälisiin kilpailuihin. Liikunnan iloa Entä mikä saa ihmiset innostumaan pyörätuolitanssista? Liikunnan ilo ja halu tanssia. Monien mielestä edes fysioterapiassa ei saa sellaista kuntoutusta kuin tässä lajissa, Malmberg- Tarvonen toteaa. Edellytyksenä on, että käytössä on aktiivipyörätuoli. Muutoin Pyörätuolitanssi tempaisee mukaansa kysymyksessä on tekniikkalaji, jossa voima pitää osata asettaa oikeaan kohtaan. Combitanssissa niin pyörätuolissa istuva kuin hänen parinsakin tekevät yhtä paljon työtä. Suomen pyörätuolitanssiliittoon kuuluu noin 80 lajin harrastajaa. Arvovaltainen tuomaristo Tuomariston puheenjohtajana toimi hollantilainen Corrie van Hugten, joka on myös kansainvälisen pyörätuolitanssisäätiön puheenjohtaja. Hän oli alun perin ammatiltaan opettaja, mutta on opettanut ja tuomaroinut pyörätuolitanssia jo 34 vuotta. Ymmärsin, että pyörätuoli ei ole este tanssimiselle. Tanssinopettajat ajattelevat yleensä vain askeleita, mutta mielestäni musiikki tulee jokaisen sydämestä. Onpa lajin parissa syntynyt myös parisuhteita. Eräässä Hollannissa pidetyssä kisassa tanssija kosi pariaan. Olimme kaikki onnellisia, kun kosittu vastasi myöntävästi! Fysioterapeutti suositteli Voittoisa Tinja Toivonen hakeutui lajin pariin fysioterapeutin suosituksesta. Olen aina pitänyt musiikista ja tanssista. Tulin ensin katsomaan harjoituksia ja innostuin. Nyt olen harrastanut lajia liki neljä vuotta. Harrastus on tuonut Toivoselle myös meriittejä. Olen osallistunut kaksiin SM-kisoihin, joista sain kultaa niin viime kuin tänäkin vuonna. Vuonna 2013 sain Hollannissa pidetyissä Dutch Open and World Cup -kisassa pari hopeaa, tänä vuonna tuli hopeaa ja kultaa. 8 lähellä 3/2014

9 TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LIND Ehtymätöntä energiaa Toimelias Eino Kaukonen käyttää sujuvasti tietokonetta 101 vuoden iästään huolimatta. Kun Eino Kaukonen tervehtii tulijaa, kädenpuristus on luja ja katsekontakti suoraan silmiin. Puheen siirtyessä hänen harrastuksiinsa kuulija suorastaan hengästyy. Kaukosen jokapäiväiseen sanavarastoon kuuluvat internet, sähköposti, tabletti, verkkopankki, blogit ja Skype muista harrastuksista puhumattakaan. Kaunis, siisti koti on senioritalossa aivan Lohjan keskustassa. Kiinteistössä asuu lähinnä vanhempia ihmisiä, joskaan ei yhtään niin vanhaa kuin minä, mies naurahtaa. Mutta mikä ihme on näin korkean iän salaisuus? En tiedä, mikä geeni minuun on osunut. Tosin nyt minulla ovat näkö ja kuulo alkaneet heikentyä. Käytän silmälaseja sekä televisiota katsellessani kuulolaitetta, jotten häiritse naapureita. Sata vuotta täytettyäni luovuin ajokortista. Ajassa ja online Eino Kaukonen hankki tabletin ja internetyhteyden kolme vuotta sitten, kesällä 2013 oli vuorossa perehtyminen verkkopankin käyttöön. Tämä 101-vuotias on oiva esimerkki siitä, että ikä ei ole este uuden oppimiseen. Internetin käyttö ei ole lainkaan hankalaa, joskin käytän sitä rajoitetusti ja vain suojattuja yhteyksiä. Katson uutiset ja luen lehdet. Seuraan poliittista elämää ja luen blogeja. Skype puolestaan on loistava ja edullinen tapa olla yhteydessä Pietarissa ja Ruotsissa asuviin sukulaisiini ja tuttaviini. Harmi vain, että kaikilla ei ole käytettävissä tällaisia yhteyksiä, Kaukonen pahoittelee. Hän vannoo myös sähköpostin nimiin. Tärkeintä on, että pystyy lähettämään ja vastaanottamaan viestejä, tekstejä ja kuvia. Esimerkiksi minusta kertovan 100-vuotiskirjan tekstit sain meilinä tarkastettaviksi. Tein korjaukset ja palautin ne. Samalla tavoin kuvat kulkivat kirjoittajan, taittajan ja minun välillä. Ulkopuolista apua minimaalisesti Omatoimisella 101-vuotiaalla käy kaupungin kotipalvelu aamuisin keittämässä puuron ja sijaamassa vuoteen. Jumppari käy kerran viikossa, samoin saunottaja. Muut asiat hoituvat omin päin. Vain ruokapalvelussa Kaukonen on antanut myönnytyksen. Ruoka tulee arkisin alakerrassa sijaitsevasta Lounasruokala Punakanelista, mutta viikonloppuisin lämmitän pakasteita itse. Joka aamu kello 5 6 alkava päivä kuluu pikkuaskareiden parissa, jotta koti pysyy kunnossa. Kysymystä päiväunista mies kammoaa. Silloinhan vuode pitäisi sijata toisen kerran samana päivänä! Eino Kaukonen lähettää rohkaisevia terveisiä vielä liikkumaan pystyville ikäihmisille. Pitäkää yhteyttä tuttaviinne ja sukulaisiinne sekä yrittäkää harrastaa jotakin myös kotona. Vaikka liikkuminen on hankalaa, sitä ei pidä jättää! Maksan laskut aina heti niiden tultua, jotta ne eivät unohdu, Eino Kaukonen vinkkaa. Eino Kaukosen kuntoilupakki Edestakainen kävely rollaattorin kanssa portaikon 10 metriä pitkällä käytävällä 20 kertaa päivässä. Käsipainojen nostaminen 100 kertaa päivässä. Jalkojen nostaminen vuorotellen vastapäiselle tuolille 50 kertaa päivässä. Aivovoimisteluksi sanaristikoita. lähellä 3/2014 9

10 Eloisa ikä: Toimintaa ikäihmisille Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Vanhustyön keskusliitto tukee ja verkostoi ohjelmassa mukana olevia järjestöjä sekä tutkii ohjelmaan osallistuvien ikäihmisten arjessa tapahtuvia muutoksia. Ohjelman 25 hankkeessa järjestetään toimintaa ikäihmisille eri puolilla Suomea, alla joitakin esimerkkejä. Mukaan ovat tervetulleita myös omaishoitajat. Ota yhteyttä suoraan yhdistykseen. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvista järjestöistä löytyy tietoja verkkosivuilta TEKSTI JA KUVA: MAARET MERILÄINEN Muistisairaus ei estä mukavia asioita Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä Virtaa -hanke järjestää muistisairauteen sairastuneille ikäihmisille teemakerhoja. Teemoja ovat mm. musiikki, kädentaidot ja liikunta. Suurta osaa kerhoista ohjaavat muistivapaaehtoiset työpareina. Vielä Virtaa -hanke tarjoaa heille säännöllisesti koulutusta, tukea ja virkistystä. Kun muistisairas on kerhossa, voi omainen viettää hetken omaa aikaa. Tapaamiset toisten omaisten ja yhdistyksen henkilökunnan kanssa lisäävät hyvinvointia ja laajentavat sosiaalista verkostoa. Vielä Virtaa -hanke järjestää myös toimintaa omaiselle ja muistisairaalle. Yhteinen tekeminen tuo iloa. Omaiset ovat huomanneet, että sopivalla kannustuksella muistisairas pystyy vielä monenlaiseen. Muistisairaiden kerhotoimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä Oulun Seudun Muistiyhdistykseen puh Oulun muistikerholla on monenlaista toimintaa, oman levynkin kerho on tehnyt. Kuva on levynjulkistamistilaisuudesta. TEKSTI JA KUVA: MINNA HEIKKILÄ TEKSTI: SIRPA PAUKKU, KUVA: ELOISA IKÄ / RAY Muistikaveri on ystävä arjessa Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Lähde-projektissa on käynnistetty Muistikaveritoimintaa muistisairaiden ja heidän perheidensä tueksi. Sairauden myötä lähiverkosto kutistuu ja osallistuminen arjen toimintoihin, harrastuksiin ja huvituksiin vähenee. Koulutetut muistikaverit toimivat muistisairaan henkilön harrastuskaverina, kuten kala-, teatteri-, ulkoilu-, tanssi-, kauppa- tai juttukaverina. Samalla omainen saa vapaahetken ja voi vaikka suunnata omiin harrastuksiin. Yhdistys koulutti keväällä 18 vapaaehtoista Muistikaveria. Kanta-Hämeen alueella asuvat voivat tiedustella Muistikaveria puh Hämeenlinnalainen Mauno saa tervetullutta vaihtelua arkeen ja mukavaa juttuseuraa Muistikaveri Annen viikoittaisista vierailuista. Mauno ja Anne käyvät yhdessä kävelyllä ja välillä mukana on myös Annen koira. Ystävyyden tuoma ilo on molemminpuolista. Voimia ikääntyneen omaisen liikuntaan ja arkeen Keväällä 2014 on käynnistynyt Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaan Viola-hanke, jonka toiminta-ajatuksena on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö sekä omaisten ja omaishoitajien tukeminen. Kuormittavassa elämäntilanteessa on tärkeää hoitaa itseään ja hankkeen tarkoituksena on tuoda liikkuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi arkea. Kotona tehtävien hyvinvointikartoitusten lisäksi tarjolla on mm. vertaistukea ja tapaamisia. Seinäjoella järjestetään syksyllä keskustelutilaisuuksia liikunnasta ja tasapainosta, oman mielen hyvinvoinnista sekä terveydestä. Toiminta on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla niille yli 65-vuotiaille, joiden omainen tai läheinen on sairastunut psyykkisesti. Koska hanke on vasta aluillaan, otamme mielellämme vastaan ideoita ja ajatuksia toimintaan, puh lähellä 3/2014

11 hoiva ja asuminen Laivurinkatu 29, Helsinki. TURVALLISTA ARKEA KELLON YMPÄRI Validia Asumisen omaishoidon lomitusta sekä muita asumisen ja hyvinvoinnin palveluita on saatavilla jo yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen - myös palvelusetelillä. Soita myyntipalveluumme ja tiedustele oman alueesi Validia Asumisen yksikköä lähellä 3/

12 Omaishoidon kansainvälisessä konferenssissa pitämässään puheessa liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi kiinnitti huomiota kansainvälisen toiminnan merkitykseen omaishoitokysymyksissä. muille omia kokemuksiamme. Monia kotimaan toimintaamme vaikuttavia päätöksiä tehdään EU:ssa. Meidän on hyvä olla tietoisia siitä, mitä asioita valmistellaan ja olla mukana vaikuttamassa asioihin ennen päätöksentekoa. Omaishoitajat ja läheiset -liiton yli kaksikymmenvuotisen historian aikana toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomesta on tullut Euroopan unionin jäsen ja aktiivinen toimija myös maailmanjärjestöissä. Kansainväliselle toiminnalle tavoitteet Rajat ylittävää yhteistyötä Kansainväliset yhteydet ovat kuuluneet liiton toimintaan alusta alkaen. Parhaillaan liitossa valmistellaan kansainvälisen toiminnan suunnitelmaa, mitä siihen pitäisi sinun mielestäsi sisällyttää? TEKSTI: MARJA TUOMI KUVA: JUHA TUOMI / RODEO OY Omaishoitajat ja läheiset -liiton perustamiskokouksen juhlapuheessa vuonna 1991 silloinen maisteri, nykyinen ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja mainitsi kansainvälisten yhteyksien luomisen ja muiden maiden kokemusten tuomisen yhdeksi uuden yhdistyksen tehtävistä. Liiton toiminta painottuu selkeästi kotimaahan ja näin tulee ollakin. Kansainvälinen toiminta on kuitenkin ollut osa liiton toimintaa koko sen olemassaolon ajan. Se on ollut monipuolista sisältäen mm. yhteistyön lähinaapurimaiden Viron ja Ruotsin kanssa, opintomatkoja, seminaareja ja kehittämishankkeita. Euroopan komission tuella liitto oli mukana perustamassa Ukrainan ensimmäistä omaishoitajayhdistystä ja omaishoitokeskusta Ukrainan Feodosian kaupunkiin. Liitossa on vuosien varrella vieraillut delegaatioita mm. Japanista ja Iso-Britanniasta. Eurooppa-yhteistyö käynnistyi 2000-luvun alussa. Kontakteja luotiin yhdentoista maan yhteisen Carmenverkoston kautta, josta myöhemmin muodostui Eurocarers. Liitto on siis ollut mukana omaishoidon eurooppalaisessa toiminnassa jo hyvin varhain. Vaikutamme asioihin ennen päätöksentekoa Kotimaisella vaikuttamistyöllä ja kansainvälisellä toiminnalla pyritään samaan tavoitteeseen: vaikuttamaan omaishoitoa koskeviin päätöksiin ja niiden seurantaan. Yhteistyön avulla pystymme lisäämään tietämystämme omaishoidon kehityksestä Suomen rajojen ulkopuolella ja myös jakamaan Kansainvälistä toimintaa on ollut alusta alkaen, vaikka sille ei ole määritelty selkeitä tavoitteita. Nyt työhön on ryhdytty ja liitossa valmistellaan kansainvälisen toiminnan suunnitelmaa. Toiminnan laajuudelle ja suunnalle on useita eri vaihtoehtoja. Suunnittelua ohjaavat ja määrittelevät liiton strategiset tavoitteet ja painopistealueet sekä käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Minkälaista liiton kansainvälinen toiminta voisi olla? Eurooppalaisessa yhteistyössä liitto on automaattisesti mukana Eurocarersin kautta. Liiton edustaja on Eurocarersin hallituksessa kesään 2016 asti. Eurocarers on myös linkki Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmään, jonka varapuheenjohtajana on Suomen Sirpa Pietikäinen. Tarvetta olisi syventää myös pohjoismaista yhteistyötä. Meillä on paljon opittavaa toinen toisiltamme. Omaishoito on vahva yhteinen nimittäjä yli kansallisuus- ja valtiorajojen. Yhteistyö mahdollistaa vuorovaikutuksen, tiedon ja osaamisen vaihdon, päätöksentekoon vaikuttamisen, verkostoitumisen, uusien rahoituskanavien löytämisen ja suuren viiteryhmän. Yhteistyössä oppii aina! Omaishoitajat ja liiton paikallisyhdistykset! Mitä mieltä olette kansainvälisestä yhteistyöstä? Pitäisikö suuntautua Pohjoismaihin, Baltiaan vai Eurooppaan? Sähköpostiosoitteeni on 12 lähellä 3/2014

13 TEKSTI: juha viitanen KUVAT: JUHA TUOMI / RODEO OY Kansainvälinen omaishoidon konferenssi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja Suomen omaishoidon verkosto järjestivät RAY:n tuella kesäkuussa Helsingissä kansainvälisen omaishoidon konferenssin. Sen teemoja olivat omaishoitajat työpaikoilla ja kansallisissa strategioissa. Konferenssiin osallistui omaishoitajia, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, järjestöjen edustajia, asiantuntijoita, virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui noin 200 henkilöä. Ulkomaisia vieraita oli viidestätoista maasta: Virosta, Ruotsista, Tans- Osallistujia 16 maasta kasta, Alankomaista, Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Englannista, Skotlannista, Irlannista, Kreikasta, Slovakiasta, Sloveniasta, USA:sta ja Australiasta. Konferenssin yhteydessä vuosikokouksensa piti omaishoitajien eurooppalainen järjestö Eurocarers (European Association Working for Carers), johon kuuluu yli 60 omaishoitajajärjestöä ja tutkimuslaitosta eri puolilta Eurooppaa. Myös omaishoitajien maailmanjärjestö IACO:n (International Alliance of Carer Organizations) edustajat kokoontuivat vuosikokoukseensa Helsinkiin. Tilaa konferenssijulkaisu! Konferenssin puheenvuoroista on koottu julkaisu, jota voi tilata viiden euron posti- ja käsittelykulujen hinnalla. Kirja ja konferenssin esitykset ovat myös liiton nettisivujen materiaalipankissa > Materiaalipankki > Luento- ja seminaarimateriaalit. OmaiSHOitajat työpaikoilla ja KaNSalliSiSSa StrategiOiSSa HelSiNKi Konferenssi Conference Helsinki The Central Association of Carers in Finland Omaishoitajat työpaikoilla ja kansallisissa strategioissa Caring and Working National Carer Strategies Suomen omaishoidon verkosto Nätverket för närståendevård i Finland The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Tilaukset: Anu Nurmi tai Kaikki ratkaisut yhteen koriin Seuraavalla aukeamalla on joidenkin osallistujien mietteitä konferenssista. lähellä 3/

14 Ara Cresswell, Carers Australia -järjestön toimitusjohtaja Australialaisen Ara Cresswellin mielestä tärkeintä on oppia ja kuulla muilta omaishoidon kentällä toimivilta, mitä kentällä tapahtuu. Poliittisten päättäjien puheet eivät Araa vakuuta. Tapaaminen on oppimisprosessi, sillä teemme asioita eri tavoilla ja lopuksi keräämme parhaat ratkaisut yhteen koriin, Ara Cresswell summaa konferenssin yleisantia. Australian liitto pyrkii antamaan laajassa maassaan omaishoitajille yhteisen äänen. Sama ääni tulee kuulua myös maailmanlaajuisesti, koska huolet ja ongelmat, kuten toimeentulo, terveys- ja hyvinvointi sekä työn ja omaishoidon yhteensovittaminen, ovat samanlaisia ympäri maailman. Erityisesti nuoret omaishoitajat on huomioitu Australiassa. Alle 25-vuotiaita omaishoitajia on jopa Australian hallitus tulee heitä rahallisesti, jotta he eivät jätä koulua kesken. nilta rahoituksen toimintaansa. Rahoituksen myötä järjestö saa oman toimiston ja kaksi työntekijää Brysseliin. Suuri kiitos rahoituksen saamisesta kuuluu edelliselle puheenjohtajalle Frank Goodwinille, John Dunne huomauttaa. Dunnen mielestä on tärkeää nostaa näkyviin tavallisia omaishoitajia ja omaishoitotilanteita, joita valtava enemmistö kuitenkin on. Näin saataisiin joukkovoimaa ja entistä voimakkaammin julkisuuteen esille tosiasia, että omaishoito koskettaa useimpia meistä jossain elämän vaiheessa. John Dunnen kotimaassa Irlannissa valitaan vuoden omaishoitaja. Hoidettava voi osoittaa arvostustaan omaishoitajalle esittämällä häntä ehdolle palkinnonsaajaksi. Irlannissa on omaishoitajina jopa 5 7-vuotiaita lapsia. Jos lapsi jää yksin ilman tukea ja apua, on kyse lapsen kaltoinkohtelusta, John Dunne kertoo kotimaansa huolista. Christine Marking, Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmän sihteeri Euroopan unionin omaishoidon strategian puolesta on Euroopan parlamentissa kampanjoitu jo vuoden verran. Euroopassa voidaan tehdä hedelmällistä yhteistyötä omaishoitoasioissa, vaikka poliittisia päätöksiä tehdään pääosin kansallisella tasolla, Christine Marking linjaa intressiryhmän toimintaa. Intressiryhmä tarjoaa foorumin keskustelulle sekä väylän aloitteille ja poliittiseen toimintaan. Euroopan parlamentin lisäksi intressiryhmä tekee yhteistyötä Euroopan komission ja Euroopan neuvoston kanssa. Komission kanssa yhteistyö on lisääntynyt ja komission huomio omaishoitoasioihin on kasvanut, Christine Marking iloitsee. Kuva: Malla Heino sairastavan miehensä omaishoitajaksi. Nyt Marie on väistymässä miehensä hoidosta ja hoitovastuun ottaa Englannista tullut miehen lapsuudenystävä. Meillä Tanskassa taloudellista tukea saavat vain erityislasten vanhemmat, eivät aikuisia hoitavat. Tanskan kunnat tarjoavat omaishoitajille palveluita, mutta ne eivät ole laadullisesti eivätkä määrällisesti tyydyttäviä. Palveluja ei siksi käytetä kovinkaan paljon, jolloin niitä taas vähennetään. Tarvitsemme Tanskaan lisää joustavia ja yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjä palveluita, Marie kertoo tulevaisuuden tavoitteista. Marie Lenstrup on toukokuussa perustetun Tanskan omaishoitajajärjestön, Pårörende i Danmark, perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän tuli Suomeen hakemaan vinkkejä järjestön toimintaan. Tanskan uuden omaishoitajajärjestön tavoitteena on antaa omaishoitajille yhtä vahva ääni kuin on potilasjärjestöillä. Odotukset olivat etukäteen korkealla, mutta olen saanut täältä konferenssista uusia ajatuksia ja ideoita enemmän kuin osasin toivoakaan, Marie Lenstrup kertoo innoissaan. Marie Lenstrup vieraili myös Omaishoitajat ja läheiset -liitossa. Tanskassa omaishoitajille ei ole tarjolla koulutusta eikä valmennusta, siksi häntä kiinnosti erityisesti liiton Ovetomaishoitajavalmennus. John Dunne, Eurocarersin puheenjohtaja Eurocarersin uusi puheenjohtaja John Dunne on tyytyväinen, että Eurocarers on lopultakin saanut Euroopan unio- Frank Goodwin, Eurocarersin entinen puheenjohtaja Frank Goodwin toimi Eurocarersissa vuosina , ensin sihteerinä ja viimeisen vuoden puheenjohtajana. Hän on myös Irlannin omaishoitajajärjestön perustaja ja nykyinen puheenjohtaja. Olen helpottunut, kun oma työrupeamani Eurocarersin puheenjohtajana on takana. Velvollisuudet vähenevät, eikä syksyllä ole enää sähköpostitulvaakaan vastattavana. Toivotan seuraajalleni John Dunnelle onnea ja menestystä. Marie Lenstrup, omaishoitaja, Tanskan omaishoitajajärjestön perustaja ja puheenjohtaja Tanskalainen omaishoitaja Marie Lenstrup jäi pois työelämästä ja ryhtyi Parkinsonin tautia ja muistisairautta RAY:n avustusvalmistelija Anne Kukkonen Konferenssi järjestettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Avustusvalmistelija Anne Kukkonen oli paikalla ja piti konferenssia onnistuneena. Omaishoitajat ja läheiset -liitto jätti hyvän hakemuksen. Katsoimme RAY:ssä, että tämä on tarpeellinen tapahtuma. RAY rahoittaa tämän tapaisia konferensseja melko vähän. 14 lähellä 3/2014

15 Blake Martin, Right at home -yrityksen apulaisjohtaja Amerikkalainen Right at Home on kansainvälinen kotihoitopalveluja ikääntyneille ja vammaisille aikuisille tuottava yritys. Yritys rahoittaa omaishoitajien maailmanjärjestön IACO:n toimintaa. Amerikkalaiset konferenssin osanottajat matkustivat Suomeen yrityksen kustantamina. Omaishoitajien hyvinvoinnin tukeminen ja edunvalvonnan edistäminen ovat meidän asiakkaidemme eli kotona asuvien ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden ja heidän hoitajiensa intressien mukaista, Blake Martin perustelee yrityksen päätöstä tukea IACO:a. Giovanni Lamura (vas.), Eurocarersin entinen varapuheenjohtaja, tutkija Licia Boccaletti Eurocarersin hallituksen jäsen Giovanni Lamuran ja Licia Boccalettin mielestä konferenssi vahvisti kansainvälistä yhteistyötä. Heihin teki vaikutuksen, että omaishoidon konferenssiin oli saapunut suomalaisia korkeita poliittisia päättäjiä, kuten eduskunnan puhemies ja peruspalveluministeri. Saimme kotiin vieväksi uusia näkökulmia omaishoitajuuteen. Olemme vaikuttuneita Suomessa vallitsevasta vahvasta yhteistyöstä päättäjien ja kolmannen sektorin välillä. Kulttuurisista ja poliittisista syistä johtuen Italiassa omaishoitajien tukeminen ei ole kovin kehittynyttä ja maassa on suuria alueellisia eroja. Meillä Italiassa omaishoitopalkkiot maksetaan perheelle, ja rahalla voi hankkia esimerkiksi palveluita. Monet palkkaavat maahanmuuttajia omaishoitajiksi, luonnehtivat Giovanni Lamura ja Licia Boccaletti maansa erityispiirrettä. lanti, Australia, Kanada, Irlanti, Ruotsi ja tästä vuodesta lähtien Suomi. Anna-Leena Solhagen, Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektityöntekijä Anna-Leena Solhagenin mielestä konferenssi on oiva tilaisuus saada tietoa, tavata kollegoita ja tutustua uusiin ihmisiin. Kansainvälinen toiminta ei liiemmin näy paikallisyhdistysten arjessa. Näkemykseni mukaan Keski-Euroopassa ollaan joidenkin asioiden osalta edellä Suomea. Mielestäni on tärkeää seurata, miten omaishoitoa kehitetään muualla maailmassa, sillä innovaatioista ja hyviksi havaituista toimintatavoista kannattaa kaikkien ottaa oppia. Lähellä-lehti on uutisointiin hyvä kanava, Anna-Leena Solhagen summaa konferenssin antia. jalle tuen. Emme ehkä voi sopia yhtäläistä tuen määrää jokaiselle Euroopan maalle, mutta voimme tavoitella omaishoidolle sellaista asemaa, että se ei ole palkkaa työstä, vaan tuki elämäntilanteelle, vähän niin kuin lapsilisä. On tilanteita, joissa tukea tarvitaan, vaikka omaishoitaja ei juuri sillä hetkellä voisi tai kykenisikään hoitamaan, Sirpa Pietikäinen sanoo. Samo Zupancic, Slovenian eläkeläisten järjestön edustaja Suomen ja Slovenian välillä on valtavasti eroja, toteaa Samo Zupancic. Sloveniassa säädettiin 10 vuotta sitten laki omaishoidon tuesta. Loppujen lopuksi vain noin omaishoitajaa on saanut tukea, koska laki on hyvin rajaava. Tukea saava omaishoitaja ei voi käydä töissä, vaan hänen pitää olla työtön. Euroopan komissio on parikin kertaa antanut huomautuksen Slovenian hallitukselle, mutta pitkäaikaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä ei ole vieläkään saatu, harmittelee Zupancic. Projektipäällikkö Olli Lehtonen, Muistiliitto Olli Lehtonen on huomannut päivän aikana selvästi, että vaikka Muistiliitossa katsotaan asioita muistisairaan näkökulmasta, kuuluu omaishoitajan näkökulma tiiviisti samaan yhteyteen, oli hoidettava muistisairas tai joku muu. Siinäkin mielessä Muistiliitto ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto tekevät samaa työtä. Olen saanut konferenssipäivästä sytyttäviä kokemuksia toisten innovaatioista ja onnistumisista. Niitä on hyvä lähteä kehittelemään, Olli Lehtonen iloitsee. Rick Greene, omaishoitajien maailmanjärjestön IACO:n puheenjohtaja Amerikassa seitsemän vuotta sitten alkunsa saaneen maailmanjärjestön tavoitteena on tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto jäsenten kesken. Järjestön tämän hetken tärkeimpinä tavoitteina on luoda suhteita ja aloittaa yhteistyö YK:n ja etenkin maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa, kertoo Rick Greene järjestön nykytilanteesta.. IACO:n jäseninä ovat Yhdysvallat, Yhdistyneet Kuningaskunnat, Uusi-See- Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen toivoo Euroopan unionin tasolla tehtävän omaishoitotyön merkityksen näkyvän suomalaisen omaishoitajan arjessa. Meidän tulee ensinnäkin yhteisesti Euroopassa määritellä, kuka on omaishoitaja, ja miten hoidon tarve määräytyy. Omaishoitajuuden pitää olla myös jokaisen vapaa valinta. Ei ole hyväksi omaishoitajalle eikä hoidettavalle, jos omaishoitajuuteen pakotetaan. Yhteisen määrittelyn pohjalta voidaan rakentaa eurooppalaista ohjelmaa, joka velvoittaa kaikkia jäsenmaita takaamaan jokaiselle omaishoita- Tapani Varjus, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksen jäsen Tapani Varjus matkusti konferenssiin Mikkelistä yhdistyksen hallituksen lähettämänä. Hän kehuu kuulemiaan puheenvuoroja antoisiksi. Näkisin kuitenkin, että paikallisyhdistysten asia on hoitaa paikallisia asioita paikallisella tasolla. Liitto voisi jossain määrin olla mukana kansainvälisessä toiminnassa, Tapani Varjus linjaa liiton ja paikallisyhdistysten työnjakoa. lähellä 3/

16 Taide on osa autistisen Hannan elämää Keynäsin perhe on jaksanut pitää yhtä, vaikka autistinen Hanna oli haastava lapsi. Nyt vanhemmat kantavat huolta viisikymppisen tyttärensä tulevaisuudesta. TEKSTI: ELINA HAVUKAINEN JA JARKKO UTRIAINEN KUVAT: VILLE KEYNÄS Hanna syntyi Keynäsin perheeseen keväällä Jo alusta asti vanhemmat, ja etenkin äiti Raija, huomasivat Hannan käyttäytyvän toisin kuin saman ikäisen tuttavaperheen vauva. Hanna ei viihtynyt sylissä ja varsinkin nukahtaminen oli Hannalle vaikeaa, eikä lapseen saanut kunnolla katsekontaktia. Raija kertoi Hannan olleen lapsena todella vilkas ja aggressiivinenkin. Hannaa kiinnostivat etenkin ihmisten silmälasit, jotka hän sieppasi haltuunsa varsin vauhdikkaasti. Ruuan suhteen Hanna oli valikoiva ja pöydän ääressä istuminen oli hankalaa. Hannan ollessa muutaman vuoden ikäinen perhe muutti Kemistä Helsinkiin saadakseen apua Hannan tilanteen selvittämiseksi. Todennäköisesti autistinen Helsingissä lääkärit epäilivät aluksi Hannan puhumattomuuden johtuvan puutteellisesta kuulosta, mutta vanhemmat huomasivat Hannan reagoivan laulamiseen. Hanna sai 4-vuotiaana Lastenlinnassa tehtyjen tutkimusten jälkeen diagnoosin, jossa todettiin hänen olevan todennäköisesti autistinen ja suositeltiin aktivointia ja stimulointia. Autismista ei juurikaan puhuttu 1970-luvulla ja Hanna olikin poikkeus diagnoosinsa kanssa. Autismilla ajateltiin olevan myös psyykkistä pohjaa ja puhuttiin mm. jääkaappiäideistä. Silloin kun Hannan autismidiagnoosi tuli, ei Suomessa ollut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tarjolla, Raija kertoo. 16 lähellä 3/2014

17 Hanna Keynäs omassa taidenäyttelyssään Hyvänlaisia maalauksia aivoista, istukoista ja napanuorista. Näyttely oli esillä Galleria Art Kaarisillassa syksyllä Maalauksen nimi on Aivot hyllyllä. Hankin sitten Amerikasta kirjoja, joissa oli erilaisia selostuksia autismin syistä. Raija ei kuitenkaan hetkeäkään epäillyt itsellään ja äitiydellään olleen Hannan autistisuuden kanssa mitään tekemistä. Hannan isoveli Ville oli tästä todisteena. Hannalle ei ollut koulua Vielä 1970-luvulla ei autismin kirjon henkilöille ollut järjestettyä opetusta ja Hanna vapautettiin oppivelvollisuudesta vuosikymmenen alussa. Vanhempien järjestämän yksityisopetuksen avulla Hanna oppi lukemaan ja kirjoittamaan, laskemaankin hieman. Arkisin Hanna kävi kehitysvammaisille suunnattua päiväkotia, kunnes 14-vuotiaana sai mahdollisuuden kokeilla opetusta Marjatta-koulussa. Hanna joutui kuitenkin jo seuraavana keväänä koulun pyynnöstä lopettamaan ja palaamaan takaisin päiväkotiryhmään. Raija huomasi 1990-luvulla lehdessä ilmoituksen Suomen Autismiyhdistyksen järjestämästä autismiin liittyvästä kurssista. Kurssilla oli mukana myös nuorten autistien kuntoutukseen liittyvän Käpylä-projektin työntekijöitä. Kurssilla tehtiin ryhmätöitä ja taisin olla aika aktiivinen kertomaan ja kyselemään. Tämän seurauksena Hanna liittyi mukaan projektiin. Sisaruksilla hyvät välit Yksityisopetuksen avulla Hanna oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Perhe jaksoi pitää yhtä Hannan haastavimpinakin aikoina. Hannalla ja isoveli Villellä on ollut aina hyvä suhde. Ville otti myös vastuuta Hannasta ja hoiti häntä tarvittaessa Raija ja Pentti Keynäs toivovat, että Hanna jaksaisi pysyä aktiivisena ja saisi jatkossakin tarvitsemansa palvelut. esimerkiksi vanhempien ulkomaanmatkojen aikana. Raija kertoi hauskan tarinan Villen oppikouluajalta, jossa Ville oli joutunut kerran siskon hoidon vuoksi menemään kotiin. Kaverit olivat kysyneet siskon ikää ja saaneet kuulla hänen olevan 10-vuotias. Tämä hieman ihmetytti, jolloin Ville oli kertonut sisaren olevan autistinen. Villen kuvaus siskosta ja autismista kiinnosti kavereita ja he pyysivät päästä katsomaan Hannaa. Ville tokaisi tähän, että sopihan se, mutta siitä peritään maksu. Kyllä olin silloin ylpeä Villestä, sanoo Raija. Taide toimii ilmaisukeinona Hanna on aina rakastanut matkustamista ja nauttinut ympäristön vaihdoksista. Perhe matkusteli paljon yhdessä ja Hannan ollessa nuorempi koko perhe vietti lomia Firenzessä. Taide, ja etenkin maalaus, on Hannalle tärkeää. Taiteen tekeminen on helpottanut Hannan elämää ja sen kautta hän pystyy ilmaisemaan itseään, kertoo Raija. Viime vuosina Hannalla on ollut teoksia esillä eri taidenäyttelyissä. Hanna on mukana Autismisäätiön taidetyötoiminnassa ja saa siellä hyvää ohjausta maalaamiseen. Hannalle on onni, että hän on saanut erinomaisia kuntoutuspalveluita Autismisäätiöltä. Vanhuuteen on vaikea valmistautua Hanna asuu Autismisäätiön Käpylän ryhmäkodissa. Vanhempien luona käydessään Hanna haluaa tehdä paljon asioita kuten käydä kiertelemässä kaupoissa ja kokkailla. Ennen Hanna kävi täällä joka toinen viikko, mutta nykyisin kolmen viikon välein. Hannan vierailun jälkeen olen kyllä aika puhki, kertoo Raija hymyssä suin. Hannan vanhuuteen ei voi oikein millään lailla valmistautua. Toivoisimme vain, että yhteiskunta pystyisi takaamaan hänelle vanhuudessakin tarvittavat taksi-, kuntoutus- ja terveydenhoitopalvelut. Autismin kirjo Autismin kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä. Autismin kirjoon kuuluvat autismi Aspergerin oireyhtymä Rettin oireyhtymä disintegratiivinen kehityshäiriö laaja-alainen kehityshäiriö Autismin kirjoon kuuluu Suomessa noin ihmistä eli noin prosentti väestöstä. Kirjon henkilöiden omaisia ja läheisiä on Suomessa yli Tunnusomaisia ulospäin näkyviä autismin kirjon erityispiirteitä ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio epätavalliset reaktiot aistiärsykkeisiin rajoittunut, stereotyyppinen käytös Tietoa autismin kirjosta saa liiton palveluneuvonnasta numerosta ma to klo Projekti ikääntymisestä Autismi- ja Aspergerliitto ry:ssä on käynnissä vuosina RAY:n rahoittama Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projekti, joka tukee autismin kirjon henkilöiden sekä heidän omaistensa ja läheistensä ikääntymistä. Projektissa on käynnissä saakka Minun tarinani -kampanja, jossa kerätään kokemuksia ja tarinoita autismin kirjosta. Myös Keynäsin perheen tarina on osa tätä kampanjaa. Kampanjasivu sekä Keynäsin perheen tarina kokonaisuudessaan on sivulla www. autismiliitto.fi/ikaantyminen. lähellä 3/

18 TEKSTI: MERJA KAIVOLAINEN OmaisOiva on Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja sen paikallisyhdistysten yhteistä, omaishoitajien voimavaroja tukevaa toimintaa. OmaisOiva toimii lähellä omaishoitoperheitä, jotta osallistuminen olisi helppoa. OmaisOiva Loimaan seudulla Olohuone-toimintaa TEKSTI: JUHA VIITANEN KUVA: JAANA BOSTRÖM OmaisOivan kioskit, kahvilat, ryhmät sekä Ovet-valmennukset ovat käynnistyneet liiton ja kahdeksan paikallisyhdistyksen voimin keväällä OmaisOiva toimii jo 71 kunnan alueella ja toiminta-alue laajenee ensi vuonna. Mistä oivallinen OmaisOiva alkoi? Suunnittelutyö liitossa käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen aloitteesta kevättalvella Liiton ja RAY:n yhteinen näkemys oli, että omaishoitajien tuen tarpeeseen ei pystytä järjestökentässä vastaamaan riittävästi. Maantieteellisesti on vielä paljon alueita, joissa omaishoitajia tukevaa yhdistystoimintaa on niukasti tai joilla toimitaan hyvin pienin resurssein. Yhdistysten toimintaedellytyksiä haluttiin vahvistaa, jotta ne pystyvät tarjoamaan alueensa omaishoitajille perinteisiä ja hyviksi havaittuja toimintoja, kuten vertaisryhmiä, kohtaamispaikkoja, tietoa ja tukea. Uutta lähialuetoimintaan tuo pop up -malli, jossa OmaisOivan toimintamuotoja kierrätetään eri alueilla, jotta mahdollisimman moni omaishoitaja voi niihin osallistua. OmaisOivaa erilaisiin tarpeisiin OmaisOiva tarjoaa omaishoitajille helposti saavutettavasti ensiohjausta, vertaistukea ja valmennusta. Kynnyksettömiin OmaisOivakioskeihin ja -kahviloihin voi tulla ilmoittautumatta ja sitoutumatta saamaan tietoa ja vaihtamaan kokemuksia. OmaisOiva-ryhmässä voi jakaa ajatuksia ja tunteita toisten omaishoitajien kanssa ja Ovet-valmennuksesta voi hakea tietoja, taitoja ja tukea omaishoitajuuteen. OmaisOivassa on siis sekä uutta että paljon vanhaa liiton ja sen paikallisyhdistysten vuosien varrella keräämää kokemusta ja tietoa, kertoo Omaishoitajat ja läheiset -liiton koulutusja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen. OmaisOivalla omaishoitajien elämään vähemmän täytymistä, enemmän osaamista, motivaatiota, tunteiden käsittelyä, kykenemistä ennen kaikkea vaihtoehtoja. KUVA: ANTERO AALTONEN Omaishoitajia hemmoteltiin käsihoidolla Loimaan yhdistyksen ja Loimaan ammatti- ja aikuisopiston yhteisessä hyvinvointipäivässä. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry tarjoaa Olohuoneessa tietoa, vertaistukea, irtiottoa arkeen, juttuseuraa tai vaikkapa tutustumista seutukunnan taiteenharrastajien näyttelyihin. Aktiiviset vapaaehtoiset huolehtivat, että Olohuone on auki säännöllisesti. Olohuoneeseen voivat tulla kaikki kiinnostuneet. Tuttua Olohuone-toimintaa viedään Loimaan seudun OmaisOivassa muihin kuntiin toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. OmaisOivaa on tehty tutuksi järjestämällä infotilaisuuksia. Ilahduttavaa on, että jatkossa tilaisuuksien ajaksi esimerkik- OmaisOiva-yhdistykset 2014 Joensuunseudun omaishoitajat ja läheiset ry Järviseudun omaishoitajat ja läheiset ry Kainuun omaishoitajat ja läheiset ry Kuopion seudun omaishoitajat ja läheiset ry Loimaan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Perhonjokilaakson omaishoitajat ja läheiset ry Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry Satakunnan omaishoitajat ja läheiset ry si Marttilan kunta tarjoaa muistakin kunnista tuleville hoidettaville päivätoimintaa. OmaisOivan Ovet-omaishoitajavalmennukset jatkuvat uusien vetäjien voimin. Loimaan kaupunki helpottaa valmennukseen osallistumista tarjoamalla päivätoimintaa hoidettaville kunnasta riippumatta. Uutuutena aloittaa OmaisOiva-kahvila entisille omaishoitajille. Omaishoitotyönsä päättäneet ovat edelleen lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan. Lisätietoja OmaisOivasta Loimaan seudulla: Jaana Boström tai gmail.com OmaisOiva-toiminnan tunnistaa pirteän oranssista logosta. 18 lähellä 3/2014

19 omaishoitajaa lähellä Kuopiossa OmaisOiva-kahviloita TEKSTI JA KUVA: JUHA TIMOSKAINEN Karttulan asukastuvalla käy iloinen puheensorina, kun omaishoitajat ovat kokoontuneet Kuopion seudun paikallisyhdistyksen järjestämään ensimmäiseen OmaisOiva-kahvilaan nauttimaan kahvista ja tapaamaan toisia omaishoitajia. Anja Laukkanen ja Katri Oksanen kuuntelevat tarkasti paikallisyhdistyksen tietoiskua OmaisOivasta. Hienoa tällainen Omais-Oivatoiminta, kun meille omaishoitajille ei Karttulassa ole juuri mitään järjestettyä toimintaa, sanoo vasta hiljattain omaishoitajana aloittanut Katri Oksanen. Pitkäaikaisen omaishoitajan Toivo Nenosen mielestä on tärkeää päästä keskustelemaan toisten omaishoitajien kanssa ja vaihtamaan kokemuksia. Toivo Nenonen ja Katri Oksanen ovat molemmat iloisia siitä, että syksyllä Karttulassakin OmaisOivan myötä käynnistyy ryhmätoiminta. Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva on alkanut vauhdikkaasti. Vahva perusyhdistystoiminta on OmaisOivan myötä tuonut lisäpotkua alueelle. Uusia ovia on auennut jo moneen suuntaan, vaikka OmaisOiva on ollut käynnissä vain vähän aikaa, toteaa iloisena yhdistyksen uusi omaistoiminnanohjaaja Johanna Nikonen. Katri Oksanen ja Anja Laukkanen iloitsevat, että OmaisOivan myötä heille on tarjolla vertaistapaamisia. OmaisOiva-kioskeja, -kahviloita ja -ryhmiä järjestetään yhdistyksen toiminta-alueella. OmaisOivaan kuuluva Ovetvalmennus antaa syksyllä eväitä ensi kertaa mielenterveyskuntoutujien omaisille. Kuopion kaupunki on tukemassa paikallisyhdistystä valmennuksen järjestämisessä. Lisätietoja OmaisOivasta Kuopion seudulla: Johanna Nikonen tai Raahen seudulla ystäväperheitä ja monenlaisia ryhmiä TEKSTI JA KUVA: SARI HAVELA Raahen OmaisOiva-toimisto sijaitsee kauppakeskus Maston tiloissa. Raahessa toimii myös hyvinvointikuntayhtymän tiloissa Omaisnurkka, jossa vapaaehtoispäivystäjät keskustelevat omaishoitajien kanssa. OmaisOivan avulla syrjäisemmätkin seudut saavat oman Omaisnurkkansa. OmaisOiva-kahviloihin ja -kioskeihin kutsutaan muita järjestöjä kertomaan, miten ne tukevat omaishoitoperheitä. OmaisOiva-kioski pystytetään messuille, kylätapahtumiin, apteekkeihin ja kauppoihin. Ryhmissä huomioidaan entistä paremmin erityislasten perheet ja nuoret omaishoitajat, unohtamatta kuitenkaan iäkkäitä omaishoitajia. Siirtymäja saattohoitovaiheessa oleville Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksen jäsenet viihdyttävät omaishoitajia virkistyspäivässä. omaishoitajille tarjotaan heille sopivia toiminnan muotoja. Ryhmissä käytetään erilaisia itseilmaisun menetelmiä, kuten tanssia, käsitöitä ja musiikkia. Ryhmät aloittavat määräaikaisina tapaamisina ja jatkavat vähitellen itseohjautuvina. Tarjolla on myös ammattilaisten vetämiä pienryhmiä, joilla vahvistetaan omaishoitajan sosiaalista verkostoa ja autetaan ystäväperheen löytämisessä. Lisäksi vertaistapaamisia järjestetään omaishoitajien kodeissa. Näissä voi olla mukana kaksi tai useampi omaishoitaja. Paikallisena erikoisuutena on läheisneuvonpidon menetelmä. Omaishoitajan tueksi sitoutetaan lähipiiriä. Lähipiiriä etsitään ystävistä, naapureista, perheenjäsenistä ja yhdistyksen vapaaehtoistoimijoista, joista jokainen voisi olla omaishoitajan tukena hänelle osoitetussa tehtävässä. Lisätietoja OmaisOivasta Raahen seudulla: Riitta Sipola tai omaisoiva.com lähellä 3/

20 TERVE SOS-palkinto Mikkeliin TEKSTI JA KUVAT: MAARIT VÄISÄNEN JA JUHA VIITANEN Onnea, Mikkelin yhdistys! Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Valot-projektissa kehitettiin terveydenhuoltoon omaishoitotilanteet tunnistava ja omaishoitajuuteen valmentava toimintamalli. Toimiva ja innovatiivinen malli sai TERVE SOS-palkinnon. Valot-projekti (Valmennusta Omaishoitoperheille Terveydenhuollossa) syntyi omaishoitajien tarpeiden pohjalta. Mikkelin seudun yhdistyksessä oli havaittu, etteivät omaishoitajat saa riittävästi tukea ja tietoa omaishoitotilanteen alkaessa. Terveydenhuollossa puolestaan omaishoitajien ohjaamiseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota. Omaishoitotilanteet jäivät tunnistamatta. Haastattelimme omaishoitajia ja kirjasimme muistiin, mitkä asiat on tärkeitä huomioida, kun perheenjäsen sairastuu ja omainen ryhtyy omaishoitajaksi, kertoo projektipäällikkö Maarit Väisänen Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Terttu ja Martti Häkkinen ovat käyneet yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten juttusilla ja saaneet paljon hyödyllistä tietoa omaishoitajuudesta. Yhdistys perehdytti ammattilaisia miseen, kohtaamiseen ja ohjaamiseen osastotunneilla. Työn suolana ja sokerina ovat olleet omaishoitajat ja heidän kokemuksiensa kuuleminen. Koen olleeni tärkeänä viestin viejänä omaishoitajien ja ammattilaisten välillä, Maarit toteaa. Valot-projekti on nostanut esille omaishoitajien ohjaamisen ja valmentamisen tärkeyden sekä antanut ammattilaisille ohjaamisen työkaluja. Yhdistyksemme noteerataan projektin myötä myös asiantuntijana ja kehittäjä. Olemme Projektissa mukana olleet neljä pilottiosastoa eli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin neurologinen kuntoutusosasto, sosiaalityön- sekä lääkinnällisen kuntoutuksen yksiköt ja Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen osasto 5, saivat tietoa näistä tarpeista ja pohtivat, mitä heidän osastoillaan voitaisiin tehdä omaishoitajien tukemiseksi. Projektin aikana Mikkelin seudun yhdistys perehdytti terveydenhuollon henkilöstöä omaishoitotilanteiden tunnistavaikuttaneet terveydenhuollon asenteisiin. Perheenjäsenen vakava sairastuminen tai vammautuminen koskettaa myös omaista, joka ottaa vastuuta sairastuneen tai vammautuneen avustamisesta ja hoidosta. Näkökulma on ollut uusi, joten omaisten ohjaaminen terveydenhuollossa ei toimi vielä saumattomasti kaikissa yksiköissä, kertoo Maarit nykytilanteesta. Omaishoitajia tavattiin koko projektin ajan, jotta kuultiin heidän näkemyksiään, mitkä asiat olivat parantuneet ja missä kaivattiin kehittämistä. Toimintamalli elää pilottiosastoilla nyt henkilöstön omin voimin. Työntekijät tietävät, että he voivat ottaa meihin yhteyttä ja ohjata omaishoitajia yhdistyksemme toimintojen piiriin, Maarit sanoo. Omaishoitaja hyötyi valmennuksesta Terttu Häkkinen on puolisonsa Martin omaishoitaja. Martilla todettiin Alzheimerin tauti vuonna Diagnoosin jälkeen muutoksia on tapahtu- 20 lähellä 3/2014

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty 10.11.2016 Tuolijumppa Olohuoneessa torstaisin klo 12.00-12.30 vapaaehtoisemme ohjauksessa ja jumpan jälkeen on kahvittelua, ei osall.maksua! Kuntosalivuorot Loimaalla Tuulensuun

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot