12 / Kuntayhtymät. vastaavat sotepalvelujen. tuottamisesta ANI FINNE YKSI YLI 90-VUOTIAISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 / 2014. Kuntayhtymät. vastaavat sotepalvelujen. tuottamisesta ANI FINNE YKSI YLI 90-VUOTIAISTA"

Transkriptio

1 12 / 2014 Kuntayhtymät vastaavat sotepalvelujen tuottamisesta ANI FINNE YKSI YLI 90-VUOTIAISTA

2 SISÄLLYS 12/2014 Toni Pönkkä ja Sofia Kiuru leipovat yhdessä piparkakkuja 64Kuuselakeskuksessa. 28 Jokainen päivä on ulkoilupäivä päiväkoti Uikunkodossa. 44 Totuuksien ja tarinoiden ryhmäkoti. Hyvä työvuorolista ottaa huomioon 22monta osatekijää. joulukuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Kuntayhtymille sote-tuottamisvastuu 8 Vanhuspalvelulain muutoksilla tavoitellaan säästöjä 9 SuPer-lehdelle hyvät arviot 10 Yli 90-vuotiaista jatkotutkimus 11 Ani Finne viihtyy Vanamossa 12 Joulukuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: Ainon piparit 16 Regina ja Timo Tuomiston perhehoitotyö 21 Tietoa huimauksesta 22 Vuorotyön suunnittelu kehittyy 26 Pirjo Sollon rentoutushoidot 28 Erilaiset päiväkodit 3/3 32 Työmarkkinapäivät Tupakointi on intiimi asia 36 Liikuntavastaavan koulutus 38 Tunnustuksia Kouvolaan ja Kokkolaan 39 Päivystys on vaativa työpaikka 40 Lukijalta 42 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 43 Pieniä iloja 44 Tositapahtumia ryhmäkodin arjesta 50 Hyvä hoitaja voi olla monenlainen 51 Palasia sieltä täältä 53 Kunniakirja kaikille sarjamme hyville työpaikoille 54 Viimeinen Aika hyvä työpaikka Forssasta 57 Sairausloma ja sairausajan palkka 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Mikä työväline? 64 Lasten ja vanhusten yhteinen arki 68 Jäsenyksikön palvelukortti 69 Siskon pakina 70 Työttömyyskassa tiedottaa 79 Kuulumisia 82 Luonnossa 83 P.S. Helsingistä 2 SUPER 2 SUPER 12 / 10/2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Henriikka Hakkala Sonja Kähkönen Minna Lyhty Marjo Sajantola vierailevat kirjoittajat Timo Keistinen, Elina Kujala, Maarit Mäkinen, Jarmo Rantalainen, Antti Vanas kannen kuva Ani Finnen kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Jukka Järvelä ja Eyekraft Oy painos TAKAPAKKIA Ensi vuoden alussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki muuttaa selkeästi vanhuspalvelujen suuntaa. Kustannusten kasvua hillitään vaikeuttamalla laitoshoitoon pääsyä ja lisäämällä kotiin annettavia palveluja. Jo nyt kotihoidossa on asiakkaita, jotka todellisuudessa tarvitsisivat laitoshoitoa. Kotihoidon kuorma on liian suuri sitä tekevien kannettavaksi, eikä kotihoito riitä turvaamaan kotona hoidettavien vanhusten elämää. Kärjistäen lakimuutoksen tultua voimaan on perusteltava laitoshoitoon sijoittamista, kun tähän saakka on kaivattu perusteluja silloin, kun joku on jäänyt tätä paikkaa ilman. SuPer ei hyväksy lakimuutosta, joka karsii arvokkaan vanhuuden turvaa, kasvattaa hyvinvointieroja ja pysäyttää käytännössä pitkäaikaishoidon kehittämisen. Liittomme kantaa tukee sekä artikkeli että Lukijalta-palstan kirjoitus, joissa paneudutaan Tampereella syksyllä tehtyyn Tervaskannot 90+ -tutkimukseen. Yli 90-vuotiaat ovat nopeimmin kasvava väestöryhmä Suomessa. Ennusteen mukaan heitä on vuonna 2040 jo Tutkimuksessa todetaan, että hyvin iäkkäiksi elävien henkilöiden toimintakyky ei ole nuorempien vanhusryhmien tapaan parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana, vaan suurin osa yli 90-vuotiaista tarvitsee elämänsä viimeisinä vuosina ympärivuorokautista hoitoa. Kevyempää, iloista kerrottavaa meillä on kahdestakin aiheesta. Patistelimme syyskuun lehdessä Raahen seudun ammattiosaston 214 miehiä kertomaan työhyvinvointi-iltansa sujumisesta ja samoin toivoimme, että saisimme kuulla myös Levin koulutuspäivistä. Toiveemme kuultiin, ja nyt Kuulumisia-palstalla on mukavat tarinat kummastakin tapahtumasta. Kiitos niistä! Lisää saisi tulla eri puolilta maata. Päätämme tässä numerossa kolme vuotta käynnissä olleen sarjan Aika hyvä työpaikka, jossa esittelimme 33 hyvän mielen työyhteisöä. Tammikuussa aloitamme uuden: sarjan vinjetti on Tätä on toivottu. Poimimme aiheet lehden syyskuisen lukijatutkimuksen vapaista vastauksista, joten nyt voidaan sanoa, että sitä saa mitä tilaa ja heti tuoreeltaan! Siihen saakka hyvää, rauhallista joulun ja uudenvuoden aikaa.. ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 12/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat joulukuu tammikuu Kalenteri Koira2014, Helsinki Miesseminaari, Helsinki, SuPer Omavalvontakoulutus, Turku, SuPer Omavalvontakoulutus, Tampere, SuPer Omavalvontakoulutus, Kuopio, SuPer We Love Helsinki, Uudenvuodentanssit, Helsinki Lux Helsinki 2015 Manic Run, Pori Matkamessut, Helsinki Duuni Expo ja Yrittäjyyspäivät 2015, Lahti Audi Freestyle Tour Fabulous, Ruka 2015 SuPer-Opojen peruskurssi, Helsinki, SuPer Kansallinen lähihoitajapäivä DocPoint-dokumenttielokuvafestivaali 2015, Helsinki Aukiolomuutoksia juhlapyhien aikaan SuPerin toimistossa ja työttömyyskassassa on poikkeuksellisia aukioloaikoja joulun ajan. Liiton toimisto on suljettu Päivystysnumeroihin voi tuona aikana kuitenkin soittaa seuraavasti: edunvalvontayksikkö ja kehittämisyksikkö päivystävät , se- kä 5.1. klo 9 11 ja Jäsenyksikkö päivystää ja klo Edunvalvontayksikön kuntasektorin päivystysnumero on ja yksityissektorin Kehittämisyksikön päivystysnumero on ja jäsenyksikön päivystysnumero SuPerin työttömyyskassa on suljettu sekä Kokonaisulkoistuksissa on riskinsä Monet kunnat suunnittelevat parhaillaan sote-palveluiden kokonaisulkoistuksia samaan aikaan, kun sote-lain valmistelu on loppusuoralla. Näin on toimittu etenkin kunnissa, joista ei soteuudistuksen myötä olisi tulossa palveluiden tuottajia muutoin kuin osana suurempaa kuntayhtymää. Ulkoistamisia suunnitellaan enimmillään jopa 15 vuoden tähtäimellä ja todella tiukalla aikataululla. Taustalla on myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten huoli markkinoista ja kuntapäättäjien lobbaaminen. Kokonaisulkoistuksia tekevät kunnat ottavat nyt isoja riskejä muun muassa hankintalainsäädäntöä oikomalla. Ulkoistamiset voivat johtaa kalliisiin valitusprosesseihin. Tällöin ulkoistamispäätökset eivät ehdi lainvoimaisiksi ennen sote-lain vahvistamista. Kunta voi joutua pahimmillaan maksamaan palveluistaan tuplasti: sekä yksityiselle palveluntuottajalle että sote-alueelle, varoittavat SuPer ja muut pääsopijajärjestöt. Ulkoistamisinnossa näyttävät unohtuneen myös sote-uudistuksen alkuperäistavoitteet. Uudistuksen tarkoitus on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja hoidon laatua, yhtenäistää hoitoketjuja, hillitä kustannusten kasvua ja parantaa kustannustehokkuutta.. nyt on aika INGIMAGE Ilmoittautua jäsenten opintomatkalle Hollantiin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen fi/jasenyys/koulutukset/ammatillinen-koulutus/. Ilmoittaa jäsenyksikköön, mikäli et valmistunutkaan, vaan opintosi jatkuvat vielä. Ilmoittaa osoitteeseen ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Hakea SuPerin omaa lomatukea. Juoda glögiä ja syödä piparkakkuja. 4 SUPER 12/2014

5 PUHEENVUO RO Kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo Sote-uudistus tuo muutoksen Maamme päättäjien tietoisuus sote-uudistuksen välttämättömyydestä syntyi jo lähes vuosikymmen sitten. Vanhusten määrän voimakas kasvu, tarjolla olevan työvoiman väheneminen ja kuntatalouden voimakas heikkeneminen antoivat lähtölaukauksen PARAS-hankkeelle. Siinä pienille kunnille asetettiin velvollisuus tehdä yhteistyötä sote-palveluiden järjestämisessä ja samanaikaisesti kuntia kannustettiin tekemään myös kuntaliitoksia. Palveluiden rahoituspohja ei vahvistunut eikä palveluita saatu uudistuksella turvattua. Köyhien kuntien lukumäärä kyllä pieneni, mutta tilalle tulivat suuremmat köyhät. Jyrki Kataisen johtama hallitus kirjasikin hallitusohjelmaan tavoitteiksi sekä kunta- että sote-uudistuksen tekemisen. Kuntauudistus jo kaatui, mutta sote etenee alkukangertelujen jälkeen nyt vahvasti kohti toteutumistaan. Sote-uudistuksen etenemistä auttaa se, että siihen ovat nyt sitoutuneet sekä hallitus että oppositio. Toteutuessaan uudistus näkyy superilaisten kohdalla ainakin siten, että nyt kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevien työntekijöiden työnantajiksi tulevat nykyistä suuremmat kuntayhtymät. Niitä on tämänhetkisen tiedon perusteella syntymässä korkeintaan 19 kappaletta. Kuntasektorin työntekijät siirtyvät uusien työnantajien palvelukseen vanhoina työntekijöinä, ja silloin vanhat työsopimuksen ehdot siirtyvät myös uusiin työsopimuksiin. Työntekijän näkökulmasta oikeastaan mikään ei muutu, ellei sitten joidenkin palvelupisteiden yhdistämisten kautta palvelupisteverkostoa supisteta. Sairaat ja vanhukset tarvitsevat jatkossakin hyviä koulutettuja hoitajia, ja lähihoitajat ovat se ammattilaisryhmä, jossa tapah- tuu suurimmat henkilöstölisäykset tulevina vuosina. Kun muutoksesta kuitenkin puhutaan, täytyyhän silloin myös jotain muutosta tapahtua. Niin tulee tapahtumaankin. Suurempien ja entistä harvempilukuisten työnantajien syntymisen myötä muuttuu luottamusmiestoiminta. Paljon nykyistä suurempia henkilöstömääriä edustavista luottamusmiehistä entistä useampi toimii luottamustehtävässään päätoimisesti. He myös toimivat nykyistä laajemmilla alueilla. Suuremmilla työnantajilla on myös paremmat edellytykset keskittyä hyvän henkilöstöpolitiikan luomiseen. Suurten kuntayhtymien talous on vakaammalla pohjalla kuin yksittäisten pienempien kuntien. Nyt toteutettavan uudistuksen avulla toivottavasti päästään eroon jatkuvista alibudjetoinneista ja muista henkilöstöä kuormittavista säästötoimista. Osa superilaisista jää edelleen peruskuntien palvelukseen. Moni liiton jäsen jatkaa varhaiskasvatuksessa ja sivistystoimen tehtävissä ja myös heidän edunvalvonnastaan on huolehdittava. Usea nyt yksityissektorilla työskentelevä miettii varmasti sitä, mitä tapahtuu yksityissektorille uudistuksessa. Heidänkin palveluksiaan varmasti tarvitaan, ja suuret kuntayhtymät hankkivat osan palveluista jatkossa myös yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Soteuudistus antaa paremmat mahdollisuudet huomioida nykyistä paremmin palvelujen laatu palvelu- ja kilpailutettaessa. Se puolestaan parantaa yksityissektorilla olevien työntekijöiden asemaa ja työskentelyolosuhteita. Sote-uudistus pysyy vahvasti otsikoissa koko maassa seuraavat pari vuotta. Myös SuPer-lehdessä kerromme jäsenillemme tulevista muutoksista, ja liiton toimihenkilöt yhdessä liiton paikallisten luottamushenkilöiden kanssa toimivat jäsenkenttämme parhaaksi muutosten keskellä. Yhdessä voimme enemmän.. SUPER 12/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Sote-uudistuksessa otettiin askel eteenpäin Palvelujen tuottamisvastuu tulee kuntayhtymille teksti minna lyhty SuPer luottaa siihen, että suuret kuntayhtymät pystyvät turvamaan laadukkaat ja toimivat sote-palvelut koko maassa aikaisempaa paremmin. Iso kuntayhtymä on myös luotettava ja turvallinen työnantaja. Sote-lain parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi marraskuussa sopuun palvelujen tuottamisvastuusta. Aiemmin oli esitetty, että kuntayhtymien lisäksi isot kunnat voisivat olla tuottamisvastuussa. Nyt kuitenkin päätettiin, että tuottamisvastuu voi olla vain kuntayhtymällä tai vastuukunnalla, jos alueen kunnat sopivat siitä yksimielisesti. Sote-palvelujen järjestämisvastuu tulee viidelle sote-alueelle, joilla on yhteensä enimmillään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä on vastuussa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perustason palveluista erikoistason palveluihin. Kuntayhtymän ei kuitenkaan tarvitse tuottaa itse kaikkia palveluja, vaan se voi ostaa niitä myös yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. SuPer on esittänyt aiemmin, että koko sote-alue voisi ottaa palvelujen tuotantovastuun. Moni asia olisi helpommin ratkaistavissa, jos tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä olisi sote-alueella vain yksi. Nyt esitetyt kuntayhtymien määrät sote-alueilla ovat enimmäismääriä, eikä ole mitään estettä sille, että niitä olisi vähemmän, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo sanoo. KUNTAYHTYMISTÄ SUPERILAISTEN TYÖNANTAJIA Koska sote-uudistuksessa kunnat menettävät oikeuden tuottaa itsenäisesti palveluja, kunnat eivät enää jatkossa ole sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työnantajia. Kunnallisella puolella työskentelevien hoitajien työnantajaksi tulee kuntayhtymä, joka on vastuussa sote-palvelujen tuottamisesta. Iso kuntayhtymä on turvallinen työnantaja, koska sen talous ei heilahtele yhtä paljon kuin pienellä kunnalla. Kunnan työntekijät siirtyvät kuntayhtymälle vanhoina työntekijöinä, jolloin heillä säilyvät palvelussuhteen edut. KVTES tulee olemaan edelleen heidän työehtosopimuksensa, Salo sanoo. Sote-uudistus tuo väistämättä muutoksia myös palveluverkostoon, jolloin joidenkin superilaisten työpisteet vaihtuvat. Salo korostaa, että muutokset pitää suunnitella siten, ettei kenenkään työmatka kasva kohtuuttoman pitkäksi. Moni syrjäseudulla asuva pelkää, että uudistus vie palvelut entistä kauemmaksi. Kuitenkin yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on turvata sote-palvelut koko maassa. Joitakin palveluja tullaan varmasti keskittämään, mutta tiettyjen palvelujen pitää olla ihmistä lähellä. Esimerkiksi kotihoito tulee jatkossakin menemään sinne, missä asiakkaat ovat. Myös terveyskeskusverkoston on oltava kattava, sillä terveyskeskuspalveluja ei voi viedä valtavan pitkien etäisyyksien päähän. Jos näyttää siltä, että palvelut keskittyvät liikaa, lainsäätäjä voi tehdä ohjaavaa lainsäädäntöä lähipalveluista. STOP ULKOISTAMISELLE YKSI UUDISTUKSEN KESKEISISTÄ TAVOITTEISTA ON TURVATA SOTE-PALVELUT KOKO MAASSA. Joissakin kunnissa on haluttu varmistaa palvelujen saatavuus sillä, että on tehty pitkiä sopimuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Salon mukaan ne saattavat tulla kunnalle kalliiksi, jos sopimuksia joudutaan purkamaan soteuudistuksen vuoksi. Uusi kuntayhtymä tuskin alkaa maksumieheksi. Nyt on selvillä, että päävastuu palvelujen tuottamisesta tulee olemaan kuntayhtymillä. Sen pitäisi olla signaali kuntapäättäjille siitä, että ulkoistamishankkeet pitää pysäyttää. Palvelujen ostamisesta päättäminen pitää jättää uusille kuntayhtymille. Salo luottaa siihen, että kuntayhtymät pystyvät tarvittaessa järjestämään reilut kilpailutukset palvelujen tuottamisesta. Hinta ei saa olla ainoa kriteeri sille, mistä palveluja ostetaan. Yrityksen tai kolmannen sektorin palvelujen tarjoajan on pystyttävä turvaamaan se, että hoito on laadukasta, työehdot ovat hyvät ja henkilökun- 6 SUPER 12/2014

7 Tuottamisvastuullisten kuntayhtymien enimmäismäärä sote-alueella Eteläisellä sote-alueella tuotantovastuussa olevia kuntayhtymiä voi olla enintään neljä. Läntisellä alueella kuntayhtymiä saa olla enintään kolme, keskisellä alueella enintään kolme, itäisellä alueella enintään neljä ja pohjoisella alueella enintään viisi. keskinen läntinen 3 kpl 3 kpl 5 kpl 4 kpl 4 kpl pohjoinen eteläinen itäinen taa kohdellaan oikeudenmukaisesti. Jos yrityksestä tehdään runsaasti valituksia esimerkiksi aluehallintovirastoon, siltä jatkossa tuskin ostetaan palveluja. Sellaiset yritykset karsiutuvat markkinoilta pois. Salo uskoo, että erot yksityisten ja julkisten työnantajien välillä tulevat jatkossa kaventumaan. Työntekijä ei huomaa suurta eroa siinä, kummalla on töissä. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että palveluja tarvitsevat ihmiset saisivat yhdenvertaisia palveluja riippumatta siitä, kuka tarjoaa ne. Salon mukaan uudistuksesta ei kannata olla huolissaan, sillä sen pitäisi olla suunta kohti parempaa. Esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistäminen onnistuu aikaisempaa helpommin. Toivon, että superilaiset sitoutuvat muutokseen ja henkilöstö otetaan mukaan uusien toimintamallien valmisteluun. Jos henkilökunta ja työnantajat eivät puhalla yhteen hiileen, sote-uudistuksesta tulee kivireki jokaiselle.. Minna Helteestä tulee valtakunnansovittelija Minna Helle aloittaa uutena valtakunnansovittelijana ensi vuoden alussa. Nelivuotinen toimikausi kestää vuoden 2018 loppuun. Helle asettuu Esa Longan seuraajaksi. Helle on viimeksi työskennellyt STTK:ssa. Sitä ennen hän toimi johtajana Työeläkevakuuttajat TELAssa ja Akavassa sekä edunvalvontajohtajana Tehyssä. Valtakunnansovittelijaksi haki kahdeksan henkilöä. Etäomaishoitajia on yli Suomessa on yli ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Etäomaishoitaja toimii palveluiden järjestäjänä, apuna raha-asioiden hoidossa, läheisen puolestapuhujana sekä hyvinvoinnin varmistajana. Etäomaishoitajuus ei ole päivittäistä hoivaa, vaan huolenpito tapahtuu viikonloppuisin ja loma-aikoina. Tyypillinen etäomaishoitaja on työssäkäyvä, korkeasti koulutettu vuotias nainen, joka hoitaa omaa vanhempaansa. Etäomaishoitaja käy omaisensa luona siivoamassa, pyykkäämässä, täyttämässä jääkaapin tai esimerkiksi halkovajan. Viikolla etäomaishoitajan arkea varjostaa huoli siitä, miten omainen pärjää itsekseen. Testaa oletko yksi heistä: SUPER 12/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Arvokas vanhuus on enää vain sanahelinää teksti marjo sajantola Vanhuspalvelulain muutoksilla pyritään säästöihin, vaikka sitä ei suoraan sanota. Vanhuspalvelulain tavoitteena on ollut turvata lainsäädännöllä ikääntyneen väestön hyvinvointia ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saantia. Vasta reilu vuosi sitten voimaan tulleeseen lakiin halutaan jo nyt selviä heikennyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä korostetaan, ettei kyse ole säästölaista vaan kustannusten kasvun hillitsemisestä muuttamalla iäkkäiden palvelujen rakennetta niin, että yhä useammat iäkkäät saavat erilaisia avohuollon palveluja ja yhä harvemmat ovat laitoshoidossa. SUPER VASTUSTAA SuPer ei hyväksy lakimuutosta, jonka mukaan vanhusten laitoshoitoon pääsyä vaikeutetaan entisestään. Lisäksi hoitoon pääsyn perusteista poistettaisiin arvokkaan elämän perusteet. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola näkee, ettei vanhusten lukumäärän nopea kasvu eikä nykyään kotihoidossa olevien asiakkaiden kuntoisuus ole päättäjien tiedossa. Jo nyt kotihoidossa on asiakkaita, jotka tarvitsisivat todellisuudessa laitoshoitoa. Lisäksi arvokkaan elämän poistaminen hoidon perusteista on kummallista. Jo ihmisoikeuksien lähtökohtana on turvata arvokas elämä. Meillä Suomessa se poistetaan vanhustenhoidon perusteista liian kalliina kriteerinä, Paavola sanoo. SuPerin kehittämisyksikön asiantuntija Soili Nevala katsoo, että nyt muutospaineen alla olevissa kahdessa lakipykälässä on tuotu esiin paljon arvokkaaseen vanhuuteen vaikuttavia asioita, kuten elämän kokeminen turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Laissa edellytetään myös sitä, että pitkäaikaishoidossa oleva iäkäs henkilö voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Lisäksi kunnan on turvattava hoitojärjestelyn pysyvyys ja järjestettävä iäkkäille avio- ja avopuolisoille on mahdollisuus asua yhdessä. Tässä kuvataan selkeästi hoidon laatu. Sen pitää olla muutakin kuin syöttämistä ja vaipan vaihtoa. Liian laadukas lause ilmeisesti, Nevala huomauttaa. Hän jatkaa, että toinen lakimuutos vaikeuttaisi hoitoon pääsyä, sillä sen jälkeen pitkäaikaiseen laitoshoitoon pääsisi vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Asia kääntyy Nevalan mukaan niin päin, että jatkossa on perusteltava, jos joku sijoitetaan laitoshoitoon. Tähän saakka on pitänyt perustella sitä, jos joku on jäänyt ilman. Nyt ajattelu käännetään toisin päin. Lakimuutosesityksestä ei selviä, sisältääkö asiakas- ja potilasturvallisuuskäsitys asiakkaan turvattomuuden tunteen ja muut sellaiset asiat, jotka eivät ole lääketieteellisesti hoidettavia. Siihen ei kukaan osaa vastata. ERIARVOISTUMINEN LISÄÄNTYY Laissa korostettaisiin entistä voimakkaammin avopalvelujen ensisijaisuutta ja todetaan, että kuntien avopalveluiden lisääminen ja monipuolistaminen mahdollistavat turvallisen kotona asumisen nykyistä useammalle iäkkäälle. Laitoshoidon sijaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa voidaan järjestää myös muilla tavoilla. Jos vanhus pelkää olla yksin kotona, sinne sitten yritetään rakentaa lisäturvaa kotihoidosta, vapaaehtoisista ja muusta. Mutta riittääkö se pelokkaalle vanhukselle? Nevala jatkaa, että SuPer painottaa myös pitkäaikaishoidon sisällön kehittämisen merkitystä. Se ei saa jäädä muun kehittämisen jalkoihin. SuPerin näkemys on, että vanhuspalvelulain tavoitteena on muun muassa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja. Todellisuudessa ensi vuoden alussa voimaan astuva lakimuutos lisää hyvinvointieroja. Vanhukset, joilla on varaa ostaa laitoshoitoa yksityiseltä sektorilta, tulevat saamaan parempaa hoitoa kuin sellaiset, joilla ei siihen ole varaa. Yhteiskunta eriarvoistuu.. 8 SUPER 12/2014

9 SuPer-lehteä lukevat nuoretkin jäsenet teksti leena lindroos SuPerin jäsenet ovat edelleen hyvin sitoutuneita omaan liittolehteensä. SUPER-LEHDEN HYÖDYLLISYYS erittäin hyödyllinen melko hyödyllinen ei kantaa hyödytön LUKIJATUTKIMUS % 54 % 10 % 2 % SuPer-lehden parissa vietetään aikaa keskimäärin 47 minuuttia. Tämä on lähes kymmenen minuuttia enemmän kuin se aika, minkä järjestö- ja ammattilehtien lukeminen keskimäärin vie. Myös alle 25-vuotiaat superilaiset viihtyvät lehden parissa, heidän keskimääräinen lukuaikansa numeroa kohti on hieno 39 minuuttia. SuPer-lehden lukijatutkimus tehtiin syyskuun numerosta. Otantaan kuuluneiden ohella kaikilla muillakin halukkailla oli mahdollisuus antaa vastauksensa sähköisenä netissä. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. Lehden toimitus on lukijoiden mielestä onnistunut aihevalinnoissa hyvin, sillä enemmistö vastanneista näkee aiheita käsitellyn tasapuolisesti. Työhyvinvointia sekä sairauksia ja niiden hoitoa toivotaan käsiteltävän enemmän ja myös asiantuntijoiden haastatteluja terveydestä ja hyvinvoinnista toivotaan lisää. Sen sijaan taide- ja kulttuuriasioista ei SuPer-lehdestä haluta lukea. Tyytyväisyys lehden kuvitukseen on kasvanut ja lehteä pidetään ulkoasultaan selkeänä. Mielikuva SuPer-lehdestä on muuttunut yhä myönteisemmäksi edelliseen, kolme vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Arvostus on kasvanut etenkin lehden tarjoamia ammattia ja käytännön työtä koskevia artikkeleita kohtaan. Lehteä pidetään hyvänä jäsenyyteen liittyvänä etuna. Entistä useampi kokee saavansa lehdestä omaa ammattiaan tukevaa tietoa ja lehteä myös hyödynnetään ammatillisesti. Toimitus kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Avoimia vastauksia ja kommentteja saimme satamäärin. Heti vuoden 2015 alusta käynnistämme uuden juttusarjan, jossa käsittelemme juuri teiltä tulleita aihe-ehdotuksia. Otamme ne kaikki vakavasti ja yritämme mahdollisuuksiemme mukaan saada mahdollisimman monet aiheista käsiteltyä. Isot kiitokset siis myös runsaista ja hyvistä ideoista! Kaikki vastauksensa antaneet osallistuivat halutessaan palkintojen arvontaan. Voitot osuivat seuraaville, ja ne on toimitettu vastaanottajille: Sharon Danielsbacka Siltakylä, Johanna Pyy Parainen, Eeva-Liisa Palenius Panttila, Sirpa Tahvanainen Ylämylly, Birgit Pekkola Vantaa, Kari Laitinen Kempele, Riitta Sivenius Jämsä, Aino-Maija Koivisto Mikkeli, Rauni Turunen Toivakka, Aleksanteri Pirhonen Imatra, Terttu Jokelainen Kajaani, Camilla Koljonen Vaasa, Sari Kettu-Lewis Kokkola ja Hanna Virkkunen Kotka.. Varhaiskasvatuslaille suuret odotukset SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivoo, että uusi varhaiskasvatuslaki etenee suunnitellusti. Kokonaisuudistukseen tähtäävä asteittain edistyvä uudistuskin olisi tervetullut aloitus, jota työntekijät odottavat. Lailla saadaan vahvistettua turvallista päivähoitoa. SuPerin tavoitteina olivat pienemmät ryhmäkoot sekä lasten ja kasvattajien suhdelukujen pienentäminen. Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen tarkoittaa henkilöstön lisäämistä. Tähän on valmistauduttava myös lähihoitajien ja lastenohjaajien koulutuspaikkoja lisäämällä. Potilaille opas turvalliseen hoitoon Potilaita ja heidän läheisiään rohkaistaan uudella verkkojulkaisulla vaikuttamaan hoitoon ja osallistumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen. Potilaan oppaaseen on muun muassa listattu kymmenen tärkeintä asiaa, joiden avulla potilaat voivat vaikuttaa hoitonsa sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen. THL on laatinut oppaan yhteistyössä potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa. Opas on vapaasti käytettävissä internet-osoitteessa Joulukampanja yksinäisyyttä vastaan Arviolta yli 70-vuotiasta kärsii Suomessa yksinäisyydestä. Tuhannet viettävät joulunsa yksin. HelsinkiMission joulukampanja suuntaa valokeilansa heihin. Amerikkalaistutkimuksen mukaan yksinäisyys on jopa hengenvaarallista: yksinäisyys vaikuttaa merkittävästi fyysiseen terveydentilaan kasvattaen kuolemanriskiä enemmän kuin ylipaino. Yksin joulua viettäviä sukulaisia ja tuttavia voi muistaa vierailulla tai puhelinsoitolla. SUPER 12/2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Suomessa on tällä hetkellä yli 90-vuotiasta Kaikki vanhat eivät ole samanlaisia teksti elina kujala Tervaskanto-tutkimuksen vanhukset toivovat saavansa asua kotona, mutta vain niin kauan kuin se on järkevää ja mahdollista. Sitten halutaan muuttaa hyvään hoitopaikkaan. Vanhukset ovat yksilöitä, jotka tarvitsevat henkilökohtaisesti räätälöityjä ja joustavia palveluja. Hoitajan ammattitaitoa on nähdä, minkälaista apua vanhus juuri nyt kaipaa. Tämän johtopäätöksen voi tehdä Tervaskanto-tutkimuksen tuoreista tuloksista, joita esiteltiin yleisölle Tampereella lokakuussa. Yli 90-vuotiaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Joukossa on heitä, jotka hyppäävät aamulla pyörän selkään ja lähtevät kauppaan, ja sitten on heitä jotka tarvitsevat toisen ihmisen apua ihan kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Vanhukset tai eläkeläiset kootaan usein julkisessa puheessa yhdeksi suureksi ryhmäksi, joiden ajatellaan olevan kiinnostuneita samoista asioista ja joille kehitetään yhtä ja samaa palvelua. Lähestymistapa on väärä. Tervaskannot 90+ -tutkimuksen johtaja, gerontologian professori Marja Jylhä toivoo, että vanhuuden moninaisuus huomioitaisiin entistä paremmin vanhuksille tarjottavissa palveluissa. Suomessa tarvitaan eriytyneempää vanhuspolitiikkaa. Suhtaudun itse kriittisesti palvelujen tuotteistamiseen ja siihen, että tietylle ihmisryhmälle tarjotaan tiettyjä palveluja saman kaavan mukaan. Hoitoideologian tulisi lähteä siitä, että ihmisten tarpeet vaihtelevat päivittäin. Hoivapalveluja pitäisi tarjota vanhuksen omien tarpeiden ja ammattitaitoisen hoitajan harkinnan mukaan, sanoo Jylhä. KOTIPALVELU PUHUTTAA SUOMESSA TARVITAAN ERIYTYNEEMPÄÄ VANHUSPOLITIIKKAA Yli 90-vuotiaisiin tamperelaisiin kohdistuva tutkimus Tervaskannot 90+ alkoi vuonna vuotiaiden elämäkertojen keräämisellä. Viime kesänä kaikki vuonna 1924 tai sitä aikaisemmin syntyneet saivat postitse lomakkeen, jossa kysyttiin terveydestä ja toimintakyvystä, avun tarpeesta ja palveluista sekä kerättiin käsityksiä ja kokemuksia ikäihmisen elämästä. Kyselytutkimus tehtiin nyt viidennen kerran. Vastauksia saatiin Vastausprosentti oli jälleen kerran korkea, 80 prosenttia kyselyn saaneista osallistui tutkimukseen. Vastaajien keski-ikä oli 92,6 vuotta. Tutkimus on Tampereella tunnettu ja hyvin markkinoitu, mikä selittää omalta osaltaan korkean vastausprosentin. Suurin osa vastaajista asuu omassa kodissaan ja yksin. Kolme neljäsosaa kykenee itsenäisiin perustoimintoihin, vajaa puolet pystyy liikkumaan ulkona ja käyttämään portaita. Kaikilla vastaajilla on jokin pitkäaikainen sairaus tai sairauksia, mutta se ei sinänsä vielä kerro kovin paljon. Olennaisempaa on, kuinka sairauksien kanssa tullaan toimeen, sanoo Marja Jylhä. Neljännes vastanneista vanhuksista kertoi olevansa elämäänsä hyvin tyytyväisiä. Hyvän vanhuuden edellytyksenä nähdään oman toimintakyvyn säilyminen kohtalaisena. Monissa vastauksissa tuli esiin toive päättää omista asioistaan. Omassa kodissa asuminen koetaan tärkeäksi, mutta vain niin kauan kuin se on mahdollista. Sen jälkeen, kun se ei enää ole mahdollista, vanhukset toivovat saavansa hyvän hoitopaikan. Tämä on selkeästi ristiriidassa uuden vanhuspalvelulain kanssa, jossa pyrkimyksenä on hoitaa kaikki vanhukset kotona, Jylhä huomauttaa. Elämäntarinatutkimuksessa nousi esiin myös kuolema. Vanhoille ihmisille hyvä kuolema on osa hyvää vanhuutta. Hyvä kuolema tulee omassa kodissa, nukkuessa ja nopeasti. Kotipalvelu sai Tervaskanto-tutkimuksen vastauksissa arvostelua osakseen. Kotihoito käy ainakin kerran viikossa 41 prosentilla vastaajista. Vastauksissa nousi selkeästi esiin kaksi huolen aihetta. Ensimmäinen on se, että kotipalvelussa vaihtuvat koko ajan ihmiset. Toinen on se, että näillä ihmisillä on aina kiire. Vanhusten tärkeimpiä auttajia ovat lapset perheineen. Nekin vastaajat, jotka asuvat tehostetussa palveluasumisessa kokivat lapsensa lähes yhtä tärkeiksi auttajiksi kuin hoitohenkilökunnan. Vanhainkodeissa asuville vanhuksille lapset sen sijaan eivät enää olleet yhtä tärkeitä avun antajia. Neljännes vastaajista oli lapsettomia. 10 SUPER 12/2014

11 Ani Finne, 94, asuu ryhmäkoti Vanamossa Helsingissä. Hän on tyytyväinen omaan huoneeseensa ja saamaansa hoitoon. Leivoksia ja pasianssia teksti ja kuva jukka järvelä Helsinkiläinen Ani Finne, 94, on yksi :sta yli 90-vuotiaastamme. Hän on asunut Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkoti Vanamossa kolmen vuoden ajan eikä hänellä ole moitittavaa. Minulla on oma huone ja hyvät ihmiset hoitamassa. Täällä on hyvä pelata pasianssia, Napoleonin hautaa. Pelaan sitä iltaisin puoli yhteentoista asti. Samalla voi ajatella kaikenlaista muuta. Muut pasianssit ovat paljon vaikeampia eikä pohdiskelu ole yhtä helppoa. Finnen päivän erityisiin kohokohtiin kuuluu omenamehu leivoksen kanssa. Hän on tyytyväinen pelkistetysti sisustettuun vaaleaseinäiseen huoneeseen, joka on paikan paras. Iso ikkuna avaa näkymät pihalle. Aviomiehen tekemät taideteokset koristavat sisätiloja. KUKA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON? Vanhuspalvelulakia ollaan muuttamassa. Hallitus esittää, että yli 75-vuotiaiden ympärivuotokautisen hoidon saatavuutta rajoitetaan. Näin säästettäisiin 300 miljoonaa euroa. Käytännössä ympärivuorokautisen hoidon saatavuuden rajoittaminen tarkoittaa sitä, että vanhuksen on yhä vaikeampi päästä laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen ja entistäkin huonokuntoisempia ihmisiä hoitaa kotipalvelun henkilökunta. Laki koskisi sekä laitospaikkoja että tehostettua palveluasumista. Nykyisessä laissa laitoshoidon perusteina ovat lääketieteelliset syyt, turvallisuus ja arvokas elämä. Uudistetussa laissa arvokas elämä halutaan poistaa perusteiden listalta. Marja Jylhä on huolestunut hallituksen suunnitelmista. Hän sanoo suoraan, että ei usko päättäjien täysin ymmärtävän, mitä he ovat tekemässä. Lakimuutos ei ota huomioon yli 75-vuotiaiden ryhmän sisäistä ikärakenteen muutosta. Hyvin vanhoista ihmisistä, yli 85- ja yli 90-vuotiaiksi elävistä suuri osa tarvitsee elämänsä loppuvuosina ja -kuukausina ympärivuorokautista hoitoa. Hyvin vanhojen hoivan tarve on usein laadultaan erilaista kuin nuoremmilla vanhoilla. Yli 90-vuotiaat ovat nopeimmin kasvava väestöryhmä Suomessa ja monessa muussa maassa. Yli 90-vuotiaita on Suomessa tällä hetkellä Ennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa heitä asuu jo Tutkimukset osoittavat, että 70-vuotiaiden, ehkä vielä 80-vuotiaidenkin, toimintakyky on parin viime vuosikymmenen aikana parantunut. Sen sijaan yli 90-vuotiaiden toimintakyky on pysynyt samalla tasolla. Sekä hyväkuntoisten että huonokuntoisten vanhojen ihmisten määrä siis kasvaa nopeasti. Viimeistään nyt kannattaisi vanhojen ihmisten hoito miettiä omana kokonaisuutena perusteellisesti uudelleen, Jylhä sanoo. Tervaskanto-tutkimusta tehdään Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tampereen Tervaskanto-tutkimus on kansainvälisestikin hyvin tunnettu, sillä näin pitkiä tutkimuksia yhteiskunnan vanhimmasta ikäryhmästä ei ole muualla maailmassa.. SUPER 12/

12 JOULUKUUN LYHYET Koonnut Jukka Järvelä Ehkäisypillerit eivät vaikuta elinikään Ehkäisypillereiden käyttöön liittyy monia terveyshyötyjä ja -haittoja, mutta naisten elinikään niiden käyttö ei vaikuta. Joitain pieniä yhteyksiä tosin havaitaan yksittäisiin syöpätyyppeihin, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Yhdysvaltalaisten tulokset perustuvat yli naisen 36-vuotiseen seurantaan. Kuolemat olivat yhtä yleisiä ehkäisypillereiden käytöstä riippumatta. Pitkään ehkäisypillereitä käyttäneillä havaittiin tosin hieman tavallista enemmän rintasyöpäkuolemia ja hieman vähemmän munasarjasyövästä johtuvia kuolemia, mutta erot muihin naisiin eivät olleet kovin suuria. Havainnot koskevat vain vanhempia ehkäisypillereitä, joissa käytettiin suurempia hormoniannoksia kuin nykyisissä kolmannen ja neljännen sukupolven ehkäisypillereissä. duodecim Koulussa nukuttaa Koululaisten uniongelmat ja päiväväsymys ovat kaksinkertaistuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Päivisin väsyneet oppilaat pärjäävät koulussa yhä huonommin verrattuna virkeisiin oppilaisiin. Vuonna 2009 peruskoulun yläasteen tytöistä prosenttia ja pojista 7 8 prosenttia kärsi jatkuvista ja lähes päivittäisistä unettomuusoireista. Jatkuvaa päiväväsyneisyyttä valitti noin 20 prosenttia tytöistä ja 10 prosenttia pojista. thl Kolmasosa proteiineista tulee maitovalmisteista Suomalainen kulutti 105 grammaa proteiinia päivässä vuonna Tästä lähes kolmasosa oli peräisin maidosta ja maitovalmisteista, saman verran saatiin lihasta. Muut tärkeimmät proteiinin lähteet olivat viljavalmisteet, 24 prosenttia päivittäiskulutuksesta, ja kala, josta saatiin seitsemän prosenttia kulutuksesta. maito ja terveys ry 6 8 prosenttia väestöstä sairastuu johonkin harvinaiseen sairauteen. Suomessa tehdään vuosittain noin 180 sarveiskalvosiirtoa. Migreeni on naisten sairaus Migreeniä sairastaa Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä. Enemmistö heistä on naisia. Pääosalla oireet keskittyvät ikävälille vuotta eli parhaaseen työikään. Migreeni aiheuttaa vuosittain keskimäärin 2 6 työstä poissaolopäivää, jotka eivät rekisteröidy Kelan tilastoihin. Eniten päänsärkyihin vaikuttavat stressi, työn kiireisyys ja näyttöpäätetyö. suomen migreeniyhdistys 12 SUPER 12/2014

13 marraskuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Pitäisikö kesäajasta luopua? muut lehdet Kipupotilas lähtee yleensä vastaanotolta kivuttomampana, ja usein ei tarvita minkäänlaista lääkitystä. selkäkipupotilaita raision terveyskeskuksessa hoitava fysioterapeutti riikka stenros-ikonen mediuutiset % 20% Kellojen siirtely on turhaa, vaikuttaa unirytmiin. Tämä joutava tunnin siirtäminen sinne tai tänne on aivan älytöntä. Siitä pitäisi ehdottomasti luopua. Turhaa sekoittaa normaalia rytmiä kesäajalla, ei varsinaisesti merkitystä valoisuuden kannalta. Järkyttävää, kuinka yksi tunti saa ihmisen elimistön sekaisin. Näillä leveysasteilla siitä ei ole merkittävää hyötyä. Helpompi olisi pysyä samassa ajassa, kellojen siirto vaikuttaa vuorotyössä olevaan negatiivisesti ja aina pitää muistaa, mihin suuntaan taas kelloa käännetään. Tietotekniikka kehittynyt siitä ajasta, jolloin siirryttiin ensimmäisen kerran kesäaikaan. Näin hoitajan näkökulmasta katsottuna kellojen siirrot ovat turhaa. Ei mitään hyötyä muutenkaan. Suomessa on sen verran pitkä ja synkkä talvi, että on mukava kun päivä on hieman edes valoisampi. Mukavaa vaihtelua työrytmiin. Toisaalta se myös sekoittaa rytmiä, mutta hyvä kuitenkin. Aikamme kuluttaja on halukas maksamaan enemmän tuotteesta, joka antaa vaikkapa työpaikan kehitysvammaiselle. professori kaisu puumalainen jussi 4/2014 Nykyään saunon yhtä paljon kuin ennenkin. Saunominen on vain muuttunut, enää ei ole tarve lyödä kiuasta kylmäksi. löylynheiton mm-kisoissa loukkaantunut ja saunaterapeutiksi kouluttautunut timo kaukonen talomestari 8/ vuotta sitten Suuret sairaalat olivat vaikeuksissa. Kustannukset olivat nousseet, eikä kunnilta ja valtiolta saatu lisärahoitusta. Oulun yliopistollinen keskussairaala oli päättänyt säästää vähentämällä sijaisten palkkaamista ja sulkemalla lomien ajaksi myös osan osastoista. Sairaalanjohtaja Osmo Linsurin mielestä osastojen sulkeminen oli henkilökunnan kannalta erittäin hyvä ratkaisu: joulukuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. marraskuussa arpa suosi mika sarjasta helsingistä. onnittelut! Näin voi mahdollisimman moni saada lomansa hiihtoloman aikaan ja pääsiäisenä. apuhoitaja 12/1984 SUPER 12/

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Ainon piparit sopivat jouluun ja juhannukseen teksti ja kuvat marjo sajantola I Joulun tunnelmaan pääsee sytyttämällä valoja pimeään, ripustamalla jouluverhot, kuuntelemalla vanhoja joululauluja ja ryhtymällä piparin paistoon hyvissä ajoin, jo marraskuun alussa. ltojen pimetessä lähihoitaja Sanelma Poikela sytyttelee kynttilöitä kotinsa pihamaalle Järvenpäässä. Marraskuussa onkin jo aika ripustaa jouluverhot ja aloittaa joululaulujen kuuntelu. Vieno Kekkosen, Brita Koivusen ja Laila Kinnusen Tonttuparaatin tahdissa voi sitten paistaa vaikka pipareita. Minä en ole koskaan oikein pitänyt pipareista, kai neilikan takia. Näissä Ainon pipareissa ei ole neilikkaa, mutta kardemummaa ja inkivääriä löytyy. Viimeksi leivoin näitä kesällä mökillä. Ainon piparit ovatkin erikoispipareita, sillä niihin liittyy mukava muisto. Sanelma työskenteli kymmenisen vuotta sitten Pakila-kodissa Helsingissä. Jouluna hänen oman asiakkaansa Aino-vaimo muisti hoitajaa itse leipomillaan pipareilla. Ajattelin, että harmi, kun meillä ei kukaan tykkää pipareista. Kohteliaasti kuitenkin maistoin, ja ne olivatkin aivan ihania. Pyysin reseptin. Koska pipareilla ei ollut nimeä, nimesin ne Ainon pipareiksi. Tonttuparaatin lisäksi Sanelman joulupuuhia vauhdittavat myös oman kuoron joululaulut, jotka levytettiin vuosi sitten. Entinen Terveysviraston kuoro on nykyisin Diskantti, koska mukaan on tullut laulajia myös sosiaalipuolelta ja henkilökunnan ulkopuoleltakin. Tämä naiskuoro on laulanut kohta 30 vuotta, ja Sanelma on ollut mukana sen toiminnassa melkein alusta asti. Olemme esiintyneet Helsingin kaupungin juhlissa, sairaaloissa ja kirkoissa. Myös tänä vuonna meillä on joulukonsertti Munkkivuoren kirkossa. Ohjelmistoomme kuuluu kevyempääkin musiikkia kuten suomalaista elokuvamusiikkia. Kun 36-henkinen kuoro esiintyy sairaaloiden osastoilla, se vaatii tilaa. Naiset laulavat joko päivähuoneessa tai levittäytyvät käytävälle, jolloin potilashuoneiden ovet avataan. Kerran olimme Laakson sairaalassa laulamassa, kun telkkarista tuli samaan aikaan Kauniit ja rohkeat. Silloin yhdestä huoneesta huudettiin, että laittakaa se radio kiinni ja mei- YHTEINEN JOULU SISAREN PERHEEN KANSSA ON PERINNE, JOKA TUO LAPSUUSJOULUT MIELEEN. tä alkoi naurattaa. Diskantin lisäksi Sanelma kuuluu järvenpääläiseen Viihdekuoro Buffoon. Kolmivuorotyössä säännöllinen harrastaminen on haasteellista. Kuoroilla on harjoituksia, eikä esiintymisiäkään voi jättää väliin. Meillä Tuuskodossa on käytössä toivomuslista, ja olen saanut pääsääntöisesti työvuoroni järjestettyä niin, että olen voinut osallistua. Joulun lähetessä tunnelma tiivistyy. Joulu vietetään yhdessä sisaren perheen kanssa, mikä tuo omat haasteensa, sillä sisarkin on kolmivuorotyötä tekevä hoitaja. Viime joulun minä olin vapailla, joten tänä jouluna olen töissä. Menen aattona iltavuoroon ja siskon perhe tulee meille joulupäivänä syömään. He tuovat tullessaan kalat ja minä tarjoan muut perinteiset ruuat. Yhteinen joulu sisaren perheen kanssa on perinne, joka tuo lapsuusjoulut mieleen. Olemme kotoisin Kittilän Kallon kylästä. Kun vanhemmilla sisaruksilla oli jo perhettä, ja he kaikki tulivat kotiin joulunviettoon, minusta oli hauska nukkua siskonpedissä. Nykyisin Sanelma ehtii tavata näitä sisaruksiaan vain lomilla. Täällä etelässä asuvan sisaren hän tapaa kuitenkin säännöllisesti, koska sisko kuuluu samaan kuoroon. Muuten heilläkin on vaikeaa löytää yhteistä aikaa, etenkin jos on vielä joku kolmas osapuoli, kenen työvuorojen kanssa pitää sovitella. Alkukesällä olisimme halunneet tavata entisen työkaverimme kanssa, mutta saimme tapaamisen järjestymään vasta syksyllä! Kun joulunpyhät on vietetty, Sanelman mielestä tunnelma lässähtää. Silloin ei talossa soi enää joululaulutkaan, niitä kun on kuunneltu jo hyvä tovi. Hän poistaa jouluverhot ja koristeet heti loppiaisen jälkeen, ja talo tuntuu autiolta. Viime tammikuu oli niin lämmin, että istuttelin ruukkuihin narsisseja ja asettelin niihin muita tilpehöörejä. Saa nähdä, mitä tämän joulun jälkeen keksin.. 14 SUPER 12/2014

15 Ainon piparit 400 g voita tai puoliksi voita ja margariinia 4½ dl sokeria 3 munaa 1 dl siirappia 3 dl perunajauhoa 9 dl vehnäjauhoa 3 tl kardemummaa 2 tl inkivääriä 2 tl ruokasoodaa 2 tl leivinjauhetta Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vaahtoon. Lisää siirappi. Sekoita kuiva-aineet keskenään ja lisää taikinaan. Pistä taikina jääkaappiin ja anna levätä mieluiten yön yli. Leivo piparit ja paista niitä 175 asteessa minuuttia. Kurkista uuniin välillä, etteivät piparit pala. SUPER 12/

16 Kehitysvammaisten perhehoitajilla on SYDÄN PAIKALLAAN teksti elina kujala kuvat jukka salminen Regina ja Timo Tuomisto ovat kehitysvammaisten lasten perhehoitajia. Viime vuosiin on sopinut muutama vaikea paikka, monta hienoa hetkeä, haikeat hyvästelyt ja mietelause, joka jäi keittiönkaapin oveen muistoksi pienen pojan viisaudesta. 16 SUPER 12/2014

17 Kävely pienen taajaman pimeällä sivutiellä on elämys. Sora rahisee kenkien alla, kotipiha ja pihassa tuikkiva kynttilälyhty jäävät kauas taakse. Maantiellä kulkee auto, mutta muuten on hiljaista ja pimeää. Metsä huokailee ympärillä, ilmassa tuoksuu alkava talvi. Timo ja Regina Tuomisto ovat iltakävelyllä Pekan ja Lassin kanssa. Pekka ja Lassi ovat lievästi kehitysvammaisia 13-vuotiaita poikia, jotka viettävät kerran kuukaudessa yhden viikonlopun Tuomiston perheessä. Ja taskulamput täytyy tietenkin olla mukana, sanoo Regina. Lampuilla on hyvä valotella puiden runkoja, osoitella tienpientareelle ja tutkia ojanpohjia. Iltalenkillä on nähty välillä kuulemma karhuja, toisinaan lepakoita ja välillä vaikka mitä. Pojilla on aika villi mielikuvitus, naurahtaa Timo iltalenkkejä muistellessaan. Regina ja Timo Tuomisto ovat 11 lapsen vanhempia ja 18 lapsen isovanhempia. Kotona Parkanossa biologisista lapsista asuu enää neljä: Eemeli, 17, Iida, 15, Anton, 13 ja Aleksi, 11. Kolmisen vuotta sitten Regina ja Timo päättivät ryhtyä kehitysvammaisten lasten lyhytaikaisiksi perhehoitajiksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että heillä käy kehitysvammaisia lapsia viettämässä viikonloppuja ja lomia. Tuomistot antavat erityislasten huoltajille, biologisille tai sijaisvanhemmille, kaivatun hengähdystauon vaativaan arkeen. Meillä on aina ollut lapsia talossa. Auttamisen halun olen saanut jo omasta lapsuudenkodistani, jossa ovet olivat avoimet avun tarvitsijoille. Kynnys ryhtyä perhehoitajaksi ei ollut kovin iso, sanoo Regina. ILTAHETKI. Tuomistojen yhteisen pöydän ääressä keskustellaan illalla päivän ilot ja murheet. SUPER 1/

18 KOTONA. Perheen seitsemän vanhinta lasta on jo maailmalla. Neljä nuorinta asuu vielä kotona. Nyt on tilaa myös viikonloppulapsille. EI MITÄÄN ERIKOISTA Me tehdään ihan tavallisia asioita, eletään sellaista ihan tavallista arkea poikien kanssa, Timo sanoo. Ihan tavallinen toistuu puheessa usein. Regina ja Timo Tuomisto eivät usko rahalla ostettuun laatuaikaan tai harvinaisiin huippuelämyksiin, vaan siihen, että ollaan rauhakseen, tehdään yhdessä ja puhutaan. Ihan tavallinen tarkoittaa heillä esimerkiksi sitä, että laitetaan yhdessä Lassin ja Pekan suosikkiruokaa makaronilaatikkoa, katetaan kauniisti, syödään saman pöydän ääressä, käydään tervehtimässä Tuomistojen mummua tai istutaan kesällä ongella. Eikä aikuisten tarvitse aina kaikkeen sekaantua. Toista pojista kiusataan koulussa ja hän on puhunut yksinäisyydestä ja siitä, että ei ole ystäviä. On tosi tärkeää, että meidän lapset ovat nyt Pekan ja Lassin kavereita, eikä täällä kiusata ketään. On helppoa, kun omat lapset ovat heidän kanssaan saman ikäisiä. Pojat touhuavat poikien juttuja, rassaavat mopoja pihalla, rakentavat majoja ja pelaavat, sanoo Regina. Tuomistojen 13-vuotias Anton ja 11-vuotias Aleksi eivät VARALLISUUTTA JA RIKKAUKSIA EI TARVITA, MUTTA SYDÄMEN PITÄÄ OLLA PAIKALLAAN, SANOO REGINA. oikein osaa vastata kysymykseen, miltä viikonloppuvieraiden käynti tuntuu. Ihan mukavalta, ihan kaikkea tavallista me tehdään, ihan tavallisia kavereita ne on, pojat kohauttelevat olkapäitään vähän vaivautuneesti hymyillen. Ehkä se onkin juuri oikea vastaus. Kehitysvammaiset ovat ihan tavallisia kavereita, joiden kanssa tehdään ihan mukavia ja tavallisia asioita. Se ei ole selvä asia kaikille koululaisille, eikä aikuisillekaan. Periaate on, että kun Lassi ja Pekka tulevat Tuomistoille, on viikonloppu pyhitetty heille. Silloin Regina ei ota edes lapsen- 18 SUPER 12/2014

19 lapsiaan yökylään, vaikka muuten rakkaitaan mielellään hoitaa. Usein sen ihan tavallisen olemisen ohessa käydään hyviä keskusteluja. Puhutaan menneistä, tulevista, ilon aiheista ja vaikeista paikoista. Nyt kun meillä käyvät pojat ovat teini-ikäisiä, olemme jutelleet aika paljon koulunkäynnistä ja ammatinvalinnasta. Pekalla ja Lassilla on hienoja suunnitelmia, mutta unelmaammatit tuppaavat usein vaihtumaan. Toinen meinaa ryhtyä taiteilijaksi, toisesta tulee palomies tai poliisi, sanoo Timo. HAASTEITA JA HIENOJA AJATUKSIA Regina ja Timo Tuomisto sanovat, että työ kehitysvammaisten perhehoitajana antaa yhtä paljon kuin ottaa. Saan valtavasti voimaa siitä, että pystyn itse antamaan ja auttamaan toista ihmistä. En koe, että tämä olisi millään tavalla rasittavaa tai raskasta hommaa, vaan päinvastoin antoisaa elämää, jossa omakin mieli virkistyy, sanoo Regina. 11 lapsen äidin valintaa ryhtyä kehitysvammaisten perhehoitajaksi on taivasteltu ja kauhisteltu. Joku on joskus kysynyt, että eikö Reginalle mikään riitä? Vastasin, että ei, mulle ei mikään riitä, Regina heittää ja nauraa makeasti päälle. Tuomistoille iso perhe, lapset, avoimet ovet ja toisista huolehtiminen ovat arkisia asioita, tapa elää. Tuomistoilla käyvät lapset ovat erityislapsia omine tarpeineen ja liitännäissairauksineen. Regina kokee, että hänen omasta lähihoitajan taustastaan on hyötyä perhehoitajankin työssä. Halu auttaa nimenomaan kehitysvammaisia syttyi kuitenkin Timon työn kautta. Työpaikkani teettää osan alihankintatöistä kehitysvammaisten työtoiminnassa. Sitä kautta tutustuin siellä työskenteleviin kehitysvammaisiin ja tulimme niin tutuiksi, että lähellä asuvat miehet kävivät meillä kotonakin kahvittelemassa silloin tällöin, kertoo Parkanon Autovaraosassa työskentelevä Timo. Kehitysvammaiset ovat välittömiä ja mukavia ihmisiä. Meillä muilla voisi olla paljon oppimista heiltä, hän lisää. Vaikka kehitysvamma tai kodin ovien avaaminen vieraalle ei hätkähdyttäisi, on kuitenkin oltava realisti. Timo ja Regina ovat kouluttautuneet perhehoitajan työhön monella eri kurssilla ja heillä on vaikeiden tilanteiden varalta puhelinnumerot, johon voi soittaa. KePen, pirkanmaalaisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön toimintaa he kiittävät. Tukea on vuosien aikana tarvittukin. Meillä kävi melko pitkään kaksi poikaa viikonloppuhoidossa, mutta heillä oli niin paljon erilaisia allergioita ja muita sairauksia, että perhehoito kävi vaikeaksi. Vietimme aika usein illan sairaalan päivystyksessä. Jouduimme lopulta ilmoittamaan, ettemme enää pysty jatkamaan näiden lasten perhehoitajina, kertoo Regina. Vaikealta on tuntunut sekin, kun lapsen kotiolot ovat haasteelliset ja historia täynnä ikäviä asioita. Pekka ja Lassi ovat asuneet vauvasta asti samassa sijaiskodissa, mutta eivät ole biologisia veljeksiä keskenään. Tuomistot tekevät tiivistä yhteistyötä poikien sijaisäidin kanssa, vaihtavat kuulumisia, sopivat yhteisistä säännöistä, kertovat kuinka viikonloppu sujui ja vuorottelevat kuljettamisessa. Kännykällä lähtee valokuva sijaisäidille, kun viikonloppuna tehdään jotakin erityisen hauskaa, vaikka valmistetaan hyvää porkkanalaatikkoa. Poi- Mitä on perhehoito? Kehitysvammaisten perhehoito alkoi 1970-luvulla. Silloin heräsi ajatus, että kehitysvammaisten emotionaaliset tarpeet tulevat perhehoidossa laitosta paremmin huomioiduiksi. Perhehoitopaikat ovat yksityisiä koteja, joissa kehitysvammainen lapsi, nuori tai aikuinen asuu tasavertaisena perheenjäsenenä. Perhehoito voi olla lyhytkestoista tai jatkuvaa. Joskus hoitosuhde kestää vuosia tai vuosikymmeniä. Lyhytaikainen perhehoito on hyvä vaihtoehto, kun vammainen tarvitsee tilapäistä hoitoa. Viikonloppu tai loma perhehoidossa tukee vammaisen lapsen omien vanhempien jaksamista. Perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Lain mukaan perhehoitajan on käytävä ennakkovalmennus ja hänen on saatava tukea tehtävässään. Perhehoitaja ja kunta tekevät toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hoitopalkkiosta, kulukorvauksesta sekä perhehoitajan muusta tuesta kuten täydennyskoulutuksesta ja vapaiden järjestämisestä. Kiinnostus perhehoitoa kohtaan kasvaa, kun laitospaikkoja ajetaan alas. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kehitysvammaisten asuminen laitoksissa päättyy viimeistään vuonna lisätietoja: SUPER 12/

20 kien perheen kanssa kaikki on sujunut hienosti. Olemme olleet perhehoitajina myös pienelle pojalle, jolla oli vaikea ja rikkinäinen alkoholistiperheen tausta. Poika on ihana ja reipas lapsi, joka opetti paljon myös meille, mutta hänellä oli erilaisia pelkoja, joita mekin jouduimme käsittelemään ja selvittämään. Se tuntui välillä raskaalta, miettii Regina ja näyttää keittiönkaapin ovessa olevaa lausahdusta Onko se yksi auto sun elämänlähteesi?. Se on iltaisin kaljasetien tuloa pelkäävän pojan huudahdus, joka syntyi leikin tuoksinnassa. Kysymys oli niin hieno ja herättävä, että kirjoitin sen oikein muistiin. Lyhytaikaisten perhehoitajien vieraat vaihtuvat. Joku lapsi saattaa tarvita tukea vain juuri tänä talvena, toinen muuttaa paikkakuntaa, joskus asiat eivät muuten vain suju suunnitellusti. Eron hetki on haikea, mutta jonkinlainen yhteys ja hyvät muistot säilyvät kuitenkin. Kyllä se autokysymyksen esittänyt pieni poika soittelee kanssani edelleen silloin tällöin ja meidän lapsenlapsemme muistavat hänet yhä Let s go -poikana, nauraa Regina. HYVÄ JUURI NÄIN Timo ja Regina Tuomisto sanovat, että lyhytaikaisen perhehoitajan työ sopii kaikille, jotka kokevat, että heidän kodissaan olisi silloin tällöin tilaa tukea ja hoivaa tarvitseville vieraille. Varallisuutta ja rikkauksia ei tarvita, mutta sydämen pitää olla paikallaan, Regina sanoo. Avoimesta luonteesta ja kyvystä puhua, sopia ja keskustella ei ole niistäkään haittaa. Perhehoitajien kursseilla he ovat nähneet koko kirjon tehtävään sopivia ihmisiä. Nuoria pariskuntia, vanhoja pariskuntia, sellaisia joilla itsellään on lapsia ja niitä, jotka ovat lapsettomia, miehiä, naisia, suurperheellisiä ja yksineläviä, Regina ja Timo luettelevat. Ehkä kyse on enemmän siitä, että oikeat perheet löytävät toisensa. On varmasti lapsia, jotka nauttivat, kun saavat sen viikonlopun kerran kuukaudessa olla aikuisseurassa ja huomion keskipisteinä, mutta on myös heitä, joille on tärkeää että perhehoitopaikassa on samanikäisiä leikkikavereita. Se on yhteensovittamisesta, miettii Timo. Tuomistot pyörittelivät joskus mielessään vaihtoehtoa, että Regina jäisi kotiin ja ryhtyisi kokoaikaiseksi perhehoitajaksi. Ajatus on kuitenkin toistaiseksi nostettu ylähyllylle odottamaan. Oman työn jättäminen arveluttaa ja sekin, että entäs jos kaikki ei menisikään suunnitelmien mukaan ja asukkaiden tai heidän perheidensä kanssa tulisikin yllättäviä ongelmia? Ehkä sitten, jos talo olisi isompi ja tilaa enemmän, sanoo Regina. Lassi ja Pekka ovat tärkeitä. Heidän käyntiään odotetaan. Regina suunnittelee, että joulun alla askarrellaan itse, painetaan vaikka tyynynliinoja lahjaksi poikien läheisille aikuisille. Heitä Lassilla ja Pekalla on monta. Juuri nyt lyhytaikainen perhehoitajuus, viikonloppu kerran kuussa ja viikko kesällä, tuntuvat tismalleen oikeilta, sanovat Regina ja Timo.. lassin ja pekan nimet sekä joitakin yksityiskohtia on muutettu jutussa. Tänään töissä kuka Regina Tuomisto, 54 vuotta. Työskentelen päivätoiminnan ohjaajana palvelukoti Kotolinnassa Kihniöllä sekä kehitysvammaisten lyhytaikaisena perhehoitajana. työura Valmistuin lähihoitajaksi Kotiäitiyttä ei Suomessa valitettavasti arvosteta, kotiäiti ei ole monien ihmisten mielestä oikein mitään. Vuodet lasten kanssa kotona olivat niitä parhaita vuosia, mutta nyt nautin valtavasti työelämästä. perhe Puoliso Timo, 11 lasta ja 18 lastenlasta. harrastukset Liikun ja teen jotakin käsilläni joka päivä. Lastenvaatteiden suunnittelu ja ompeleminen lastenlapsille on tärkeä henkireikä. parasta työssä Pidän siitä, että työssäni saa heti suoran palautteen. Työyhteisö on terve. Hyvällä porukalla jaetaan ilot ja surut. ikävintä työssä Itselläni on iso perhe ja laaja ystäväpiiri, ja joulupöydässämme on 30 henkeä koolla. Samaan aikaan kohtaan työssäni paljon ihmisiä, joilla ei ole ketään kenelle soittaisi hyvän joulun toivotuksen tai kuka tulisi edes joskus käymään. Ihmisen totaalinen yksinäisyys pysäyttää ja tuntuu raskaalta. 20 SUPER 12/2014

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot