12 / Kuntayhtymät. vastaavat sotepalvelujen. tuottamisesta ANI FINNE YKSI YLI 90-VUOTIAISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 / 2014. Kuntayhtymät. vastaavat sotepalvelujen. tuottamisesta ANI FINNE YKSI YLI 90-VUOTIAISTA"

Transkriptio

1 12 / 2014 Kuntayhtymät vastaavat sotepalvelujen tuottamisesta ANI FINNE YKSI YLI 90-VUOTIAISTA

2 SISÄLLYS 12/2014 Toni Pönkkä ja Sofia Kiuru leipovat yhdessä piparkakkuja 64Kuuselakeskuksessa. 28 Jokainen päivä on ulkoilupäivä päiväkoti Uikunkodossa. 44 Totuuksien ja tarinoiden ryhmäkoti. Hyvä työvuorolista ottaa huomioon 22monta osatekijää. joulukuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Kuntayhtymille sote-tuottamisvastuu 8 Vanhuspalvelulain muutoksilla tavoitellaan säästöjä 9 SuPer-lehdelle hyvät arviot 10 Yli 90-vuotiaista jatkotutkimus 11 Ani Finne viihtyy Vanamossa 12 Joulukuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: Ainon piparit 16 Regina ja Timo Tuomiston perhehoitotyö 21 Tietoa huimauksesta 22 Vuorotyön suunnittelu kehittyy 26 Pirjo Sollon rentoutushoidot 28 Erilaiset päiväkodit 3/3 32 Työmarkkinapäivät Tupakointi on intiimi asia 36 Liikuntavastaavan koulutus 38 Tunnustuksia Kouvolaan ja Kokkolaan 39 Päivystys on vaativa työpaikka 40 Lukijalta 42 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 43 Pieniä iloja 44 Tositapahtumia ryhmäkodin arjesta 50 Hyvä hoitaja voi olla monenlainen 51 Palasia sieltä täältä 53 Kunniakirja kaikille sarjamme hyville työpaikoille 54 Viimeinen Aika hyvä työpaikka Forssasta 57 Sairausloma ja sairausajan palkka 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Mikä työväline? 64 Lasten ja vanhusten yhteinen arki 68 Jäsenyksikön palvelukortti 69 Siskon pakina 70 Työttömyyskassa tiedottaa 79 Kuulumisia 82 Luonnossa 83 P.S. Helsingistä 2 SUPER 2 SUPER 12 / 10/2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Henriikka Hakkala Sonja Kähkönen Minna Lyhty Marjo Sajantola vierailevat kirjoittajat Timo Keistinen, Elina Kujala, Maarit Mäkinen, Jarmo Rantalainen, Antti Vanas kannen kuva Ani Finnen kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Jukka Järvelä ja Eyekraft Oy painos TAKAPAKKIA Ensi vuoden alussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki muuttaa selkeästi vanhuspalvelujen suuntaa. Kustannusten kasvua hillitään vaikeuttamalla laitoshoitoon pääsyä ja lisäämällä kotiin annettavia palveluja. Jo nyt kotihoidossa on asiakkaita, jotka todellisuudessa tarvitsisivat laitoshoitoa. Kotihoidon kuorma on liian suuri sitä tekevien kannettavaksi, eikä kotihoito riitä turvaamaan kotona hoidettavien vanhusten elämää. Kärjistäen lakimuutoksen tultua voimaan on perusteltava laitoshoitoon sijoittamista, kun tähän saakka on kaivattu perusteluja silloin, kun joku on jäänyt tätä paikkaa ilman. SuPer ei hyväksy lakimuutosta, joka karsii arvokkaan vanhuuden turvaa, kasvattaa hyvinvointieroja ja pysäyttää käytännössä pitkäaikaishoidon kehittämisen. Liittomme kantaa tukee sekä artikkeli että Lukijalta-palstan kirjoitus, joissa paneudutaan Tampereella syksyllä tehtyyn Tervaskannot 90+ -tutkimukseen. Yli 90-vuotiaat ovat nopeimmin kasvava väestöryhmä Suomessa. Ennusteen mukaan heitä on vuonna 2040 jo Tutkimuksessa todetaan, että hyvin iäkkäiksi elävien henkilöiden toimintakyky ei ole nuorempien vanhusryhmien tapaan parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana, vaan suurin osa yli 90-vuotiaista tarvitsee elämänsä viimeisinä vuosina ympärivuorokautista hoitoa. Kevyempää, iloista kerrottavaa meillä on kahdestakin aiheesta. Patistelimme syyskuun lehdessä Raahen seudun ammattiosaston 214 miehiä kertomaan työhyvinvointi-iltansa sujumisesta ja samoin toivoimme, että saisimme kuulla myös Levin koulutuspäivistä. Toiveemme kuultiin, ja nyt Kuulumisia-palstalla on mukavat tarinat kummastakin tapahtumasta. Kiitos niistä! Lisää saisi tulla eri puolilta maata. Päätämme tässä numerossa kolme vuotta käynnissä olleen sarjan Aika hyvä työpaikka, jossa esittelimme 33 hyvän mielen työyhteisöä. Tammikuussa aloitamme uuden: sarjan vinjetti on Tätä on toivottu. Poimimme aiheet lehden syyskuisen lukijatutkimuksen vapaista vastauksista, joten nyt voidaan sanoa, että sitä saa mitä tilaa ja heti tuoreeltaan! Siihen saakka hyvää, rauhallista joulun ja uudenvuoden aikaa.. ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 12/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat joulukuu tammikuu Kalenteri Koira2014, Helsinki Miesseminaari, Helsinki, SuPer Omavalvontakoulutus, Turku, SuPer Omavalvontakoulutus, Tampere, SuPer Omavalvontakoulutus, Kuopio, SuPer We Love Helsinki, Uudenvuodentanssit, Helsinki Lux Helsinki 2015 Manic Run, Pori Matkamessut, Helsinki Duuni Expo ja Yrittäjyyspäivät 2015, Lahti Audi Freestyle Tour Fabulous, Ruka 2015 SuPer-Opojen peruskurssi, Helsinki, SuPer Kansallinen lähihoitajapäivä DocPoint-dokumenttielokuvafestivaali 2015, Helsinki Aukiolomuutoksia juhlapyhien aikaan SuPerin toimistossa ja työttömyyskassassa on poikkeuksellisia aukioloaikoja joulun ajan. Liiton toimisto on suljettu Päivystysnumeroihin voi tuona aikana kuitenkin soittaa seuraavasti: edunvalvontayksikkö ja kehittämisyksikkö päivystävät , se- kä 5.1. klo 9 11 ja Jäsenyksikkö päivystää ja klo Edunvalvontayksikön kuntasektorin päivystysnumero on ja yksityissektorin Kehittämisyksikön päivystysnumero on ja jäsenyksikön päivystysnumero SuPerin työttömyyskassa on suljettu sekä Kokonaisulkoistuksissa on riskinsä Monet kunnat suunnittelevat parhaillaan sote-palveluiden kokonaisulkoistuksia samaan aikaan, kun sote-lain valmistelu on loppusuoralla. Näin on toimittu etenkin kunnissa, joista ei soteuudistuksen myötä olisi tulossa palveluiden tuottajia muutoin kuin osana suurempaa kuntayhtymää. Ulkoistamisia suunnitellaan enimmillään jopa 15 vuoden tähtäimellä ja todella tiukalla aikataululla. Taustalla on myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten huoli markkinoista ja kuntapäättäjien lobbaaminen. Kokonaisulkoistuksia tekevät kunnat ottavat nyt isoja riskejä muun muassa hankintalainsäädäntöä oikomalla. Ulkoistamiset voivat johtaa kalliisiin valitusprosesseihin. Tällöin ulkoistamispäätökset eivät ehdi lainvoimaisiksi ennen sote-lain vahvistamista. Kunta voi joutua pahimmillaan maksamaan palveluistaan tuplasti: sekä yksityiselle palveluntuottajalle että sote-alueelle, varoittavat SuPer ja muut pääsopijajärjestöt. Ulkoistamisinnossa näyttävät unohtuneen myös sote-uudistuksen alkuperäistavoitteet. Uudistuksen tarkoitus on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja hoidon laatua, yhtenäistää hoitoketjuja, hillitä kustannusten kasvua ja parantaa kustannustehokkuutta.. nyt on aika INGIMAGE Ilmoittautua jäsenten opintomatkalle Hollantiin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen fi/jasenyys/koulutukset/ammatillinen-koulutus/. Ilmoittaa jäsenyksikköön, mikäli et valmistunutkaan, vaan opintosi jatkuvat vielä. Ilmoittaa osoitteeseen ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Hakea SuPerin omaa lomatukea. Juoda glögiä ja syödä piparkakkuja. 4 SUPER 12/2014

5 PUHEENVUO RO Kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo Sote-uudistus tuo muutoksen Maamme päättäjien tietoisuus sote-uudistuksen välttämättömyydestä syntyi jo lähes vuosikymmen sitten. Vanhusten määrän voimakas kasvu, tarjolla olevan työvoiman väheneminen ja kuntatalouden voimakas heikkeneminen antoivat lähtölaukauksen PARAS-hankkeelle. Siinä pienille kunnille asetettiin velvollisuus tehdä yhteistyötä sote-palveluiden järjestämisessä ja samanaikaisesti kuntia kannustettiin tekemään myös kuntaliitoksia. Palveluiden rahoituspohja ei vahvistunut eikä palveluita saatu uudistuksella turvattua. Köyhien kuntien lukumäärä kyllä pieneni, mutta tilalle tulivat suuremmat köyhät. Jyrki Kataisen johtama hallitus kirjasikin hallitusohjelmaan tavoitteiksi sekä kunta- että sote-uudistuksen tekemisen. Kuntauudistus jo kaatui, mutta sote etenee alkukangertelujen jälkeen nyt vahvasti kohti toteutumistaan. Sote-uudistuksen etenemistä auttaa se, että siihen ovat nyt sitoutuneet sekä hallitus että oppositio. Toteutuessaan uudistus näkyy superilaisten kohdalla ainakin siten, että nyt kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevien työntekijöiden työnantajiksi tulevat nykyistä suuremmat kuntayhtymät. Niitä on tämänhetkisen tiedon perusteella syntymässä korkeintaan 19 kappaletta. Kuntasektorin työntekijät siirtyvät uusien työnantajien palvelukseen vanhoina työntekijöinä, ja silloin vanhat työsopimuksen ehdot siirtyvät myös uusiin työsopimuksiin. Työntekijän näkökulmasta oikeastaan mikään ei muutu, ellei sitten joidenkin palvelupisteiden yhdistämisten kautta palvelupisteverkostoa supisteta. Sairaat ja vanhukset tarvitsevat jatkossakin hyviä koulutettuja hoitajia, ja lähihoitajat ovat se ammattilaisryhmä, jossa tapah- tuu suurimmat henkilöstölisäykset tulevina vuosina. Kun muutoksesta kuitenkin puhutaan, täytyyhän silloin myös jotain muutosta tapahtua. Niin tulee tapahtumaankin. Suurempien ja entistä harvempilukuisten työnantajien syntymisen myötä muuttuu luottamusmiestoiminta. Paljon nykyistä suurempia henkilöstömääriä edustavista luottamusmiehistä entistä useampi toimii luottamustehtävässään päätoimisesti. He myös toimivat nykyistä laajemmilla alueilla. Suuremmilla työnantajilla on myös paremmat edellytykset keskittyä hyvän henkilöstöpolitiikan luomiseen. Suurten kuntayhtymien talous on vakaammalla pohjalla kuin yksittäisten pienempien kuntien. Nyt toteutettavan uudistuksen avulla toivottavasti päästään eroon jatkuvista alibudjetoinneista ja muista henkilöstöä kuormittavista säästötoimista. Osa superilaisista jää edelleen peruskuntien palvelukseen. Moni liiton jäsen jatkaa varhaiskasvatuksessa ja sivistystoimen tehtävissä ja myös heidän edunvalvonnastaan on huolehdittava. Usea nyt yksityissektorilla työskentelevä miettii varmasti sitä, mitä tapahtuu yksityissektorille uudistuksessa. Heidänkin palveluksiaan varmasti tarvitaan, ja suuret kuntayhtymät hankkivat osan palveluista jatkossa myös yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Soteuudistus antaa paremmat mahdollisuudet huomioida nykyistä paremmin palvelujen laatu palvelu- ja kilpailutettaessa. Se puolestaan parantaa yksityissektorilla olevien työntekijöiden asemaa ja työskentelyolosuhteita. Sote-uudistus pysyy vahvasti otsikoissa koko maassa seuraavat pari vuotta. Myös SuPer-lehdessä kerromme jäsenillemme tulevista muutoksista, ja liiton toimihenkilöt yhdessä liiton paikallisten luottamushenkilöiden kanssa toimivat jäsenkenttämme parhaaksi muutosten keskellä. Yhdessä voimme enemmän.. SUPER 12/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Sote-uudistuksessa otettiin askel eteenpäin Palvelujen tuottamisvastuu tulee kuntayhtymille teksti minna lyhty SuPer luottaa siihen, että suuret kuntayhtymät pystyvät turvamaan laadukkaat ja toimivat sote-palvelut koko maassa aikaisempaa paremmin. Iso kuntayhtymä on myös luotettava ja turvallinen työnantaja. Sote-lain parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi marraskuussa sopuun palvelujen tuottamisvastuusta. Aiemmin oli esitetty, että kuntayhtymien lisäksi isot kunnat voisivat olla tuottamisvastuussa. Nyt kuitenkin päätettiin, että tuottamisvastuu voi olla vain kuntayhtymällä tai vastuukunnalla, jos alueen kunnat sopivat siitä yksimielisesti. Sote-palvelujen järjestämisvastuu tulee viidelle sote-alueelle, joilla on yhteensä enimmillään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä on vastuussa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perustason palveluista erikoistason palveluihin. Kuntayhtymän ei kuitenkaan tarvitse tuottaa itse kaikkia palveluja, vaan se voi ostaa niitä myös yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. SuPer on esittänyt aiemmin, että koko sote-alue voisi ottaa palvelujen tuotantovastuun. Moni asia olisi helpommin ratkaistavissa, jos tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä olisi sote-alueella vain yksi. Nyt esitetyt kuntayhtymien määrät sote-alueilla ovat enimmäismääriä, eikä ole mitään estettä sille, että niitä olisi vähemmän, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo sanoo. KUNTAYHTYMISTÄ SUPERILAISTEN TYÖNANTAJIA Koska sote-uudistuksessa kunnat menettävät oikeuden tuottaa itsenäisesti palveluja, kunnat eivät enää jatkossa ole sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työnantajia. Kunnallisella puolella työskentelevien hoitajien työnantajaksi tulee kuntayhtymä, joka on vastuussa sote-palvelujen tuottamisesta. Iso kuntayhtymä on turvallinen työnantaja, koska sen talous ei heilahtele yhtä paljon kuin pienellä kunnalla. Kunnan työntekijät siirtyvät kuntayhtymälle vanhoina työntekijöinä, jolloin heillä säilyvät palvelussuhteen edut. KVTES tulee olemaan edelleen heidän työehtosopimuksensa, Salo sanoo. Sote-uudistus tuo väistämättä muutoksia myös palveluverkostoon, jolloin joidenkin superilaisten työpisteet vaihtuvat. Salo korostaa, että muutokset pitää suunnitella siten, ettei kenenkään työmatka kasva kohtuuttoman pitkäksi. Moni syrjäseudulla asuva pelkää, että uudistus vie palvelut entistä kauemmaksi. Kuitenkin yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on turvata sote-palvelut koko maassa. Joitakin palveluja tullaan varmasti keskittämään, mutta tiettyjen palvelujen pitää olla ihmistä lähellä. Esimerkiksi kotihoito tulee jatkossakin menemään sinne, missä asiakkaat ovat. Myös terveyskeskusverkoston on oltava kattava, sillä terveyskeskuspalveluja ei voi viedä valtavan pitkien etäisyyksien päähän. Jos näyttää siltä, että palvelut keskittyvät liikaa, lainsäätäjä voi tehdä ohjaavaa lainsäädäntöä lähipalveluista. STOP ULKOISTAMISELLE YKSI UUDISTUKSEN KESKEISISTÄ TAVOITTEISTA ON TURVATA SOTE-PALVELUT KOKO MAASSA. Joissakin kunnissa on haluttu varmistaa palvelujen saatavuus sillä, että on tehty pitkiä sopimuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Salon mukaan ne saattavat tulla kunnalle kalliiksi, jos sopimuksia joudutaan purkamaan soteuudistuksen vuoksi. Uusi kuntayhtymä tuskin alkaa maksumieheksi. Nyt on selvillä, että päävastuu palvelujen tuottamisesta tulee olemaan kuntayhtymillä. Sen pitäisi olla signaali kuntapäättäjille siitä, että ulkoistamishankkeet pitää pysäyttää. Palvelujen ostamisesta päättäminen pitää jättää uusille kuntayhtymille. Salo luottaa siihen, että kuntayhtymät pystyvät tarvittaessa järjestämään reilut kilpailutukset palvelujen tuottamisesta. Hinta ei saa olla ainoa kriteeri sille, mistä palveluja ostetaan. Yrityksen tai kolmannen sektorin palvelujen tarjoajan on pystyttävä turvaamaan se, että hoito on laadukasta, työehdot ovat hyvät ja henkilökun- 6 SUPER 12/2014

7 Tuottamisvastuullisten kuntayhtymien enimmäismäärä sote-alueella Eteläisellä sote-alueella tuotantovastuussa olevia kuntayhtymiä voi olla enintään neljä. Läntisellä alueella kuntayhtymiä saa olla enintään kolme, keskisellä alueella enintään kolme, itäisellä alueella enintään neljä ja pohjoisella alueella enintään viisi. keskinen läntinen 3 kpl 3 kpl 5 kpl 4 kpl 4 kpl pohjoinen eteläinen itäinen taa kohdellaan oikeudenmukaisesti. Jos yrityksestä tehdään runsaasti valituksia esimerkiksi aluehallintovirastoon, siltä jatkossa tuskin ostetaan palveluja. Sellaiset yritykset karsiutuvat markkinoilta pois. Salo uskoo, että erot yksityisten ja julkisten työnantajien välillä tulevat jatkossa kaventumaan. Työntekijä ei huomaa suurta eroa siinä, kummalla on töissä. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että palveluja tarvitsevat ihmiset saisivat yhdenvertaisia palveluja riippumatta siitä, kuka tarjoaa ne. Salon mukaan uudistuksesta ei kannata olla huolissaan, sillä sen pitäisi olla suunta kohti parempaa. Esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistäminen onnistuu aikaisempaa helpommin. Toivon, että superilaiset sitoutuvat muutokseen ja henkilöstö otetaan mukaan uusien toimintamallien valmisteluun. Jos henkilökunta ja työnantajat eivät puhalla yhteen hiileen, sote-uudistuksesta tulee kivireki jokaiselle.. Minna Helteestä tulee valtakunnansovittelija Minna Helle aloittaa uutena valtakunnansovittelijana ensi vuoden alussa. Nelivuotinen toimikausi kestää vuoden 2018 loppuun. Helle asettuu Esa Longan seuraajaksi. Helle on viimeksi työskennellyt STTK:ssa. Sitä ennen hän toimi johtajana Työeläkevakuuttajat TELAssa ja Akavassa sekä edunvalvontajohtajana Tehyssä. Valtakunnansovittelijaksi haki kahdeksan henkilöä. Etäomaishoitajia on yli Suomessa on yli ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Etäomaishoitaja toimii palveluiden järjestäjänä, apuna raha-asioiden hoidossa, läheisen puolestapuhujana sekä hyvinvoinnin varmistajana. Etäomaishoitajuus ei ole päivittäistä hoivaa, vaan huolenpito tapahtuu viikonloppuisin ja loma-aikoina. Tyypillinen etäomaishoitaja on työssäkäyvä, korkeasti koulutettu vuotias nainen, joka hoitaa omaa vanhempaansa. Etäomaishoitaja käy omaisensa luona siivoamassa, pyykkäämässä, täyttämässä jääkaapin tai esimerkiksi halkovajan. Viikolla etäomaishoitajan arkea varjostaa huoli siitä, miten omainen pärjää itsekseen. Testaa oletko yksi heistä: SUPER 12/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Arvokas vanhuus on enää vain sanahelinää teksti marjo sajantola Vanhuspalvelulain muutoksilla pyritään säästöihin, vaikka sitä ei suoraan sanota. Vanhuspalvelulain tavoitteena on ollut turvata lainsäädännöllä ikääntyneen väestön hyvinvointia ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saantia. Vasta reilu vuosi sitten voimaan tulleeseen lakiin halutaan jo nyt selviä heikennyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä korostetaan, ettei kyse ole säästölaista vaan kustannusten kasvun hillitsemisestä muuttamalla iäkkäiden palvelujen rakennetta niin, että yhä useammat iäkkäät saavat erilaisia avohuollon palveluja ja yhä harvemmat ovat laitoshoidossa. SUPER VASTUSTAA SuPer ei hyväksy lakimuutosta, jonka mukaan vanhusten laitoshoitoon pääsyä vaikeutetaan entisestään. Lisäksi hoitoon pääsyn perusteista poistettaisiin arvokkaan elämän perusteet. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola näkee, ettei vanhusten lukumäärän nopea kasvu eikä nykyään kotihoidossa olevien asiakkaiden kuntoisuus ole päättäjien tiedossa. Jo nyt kotihoidossa on asiakkaita, jotka tarvitsisivat todellisuudessa laitoshoitoa. Lisäksi arvokkaan elämän poistaminen hoidon perusteista on kummallista. Jo ihmisoikeuksien lähtökohtana on turvata arvokas elämä. Meillä Suomessa se poistetaan vanhustenhoidon perusteista liian kalliina kriteerinä, Paavola sanoo. SuPerin kehittämisyksikön asiantuntija Soili Nevala katsoo, että nyt muutospaineen alla olevissa kahdessa lakipykälässä on tuotu esiin paljon arvokkaaseen vanhuuteen vaikuttavia asioita, kuten elämän kokeminen turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Laissa edellytetään myös sitä, että pitkäaikaishoidossa oleva iäkäs henkilö voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Lisäksi kunnan on turvattava hoitojärjestelyn pysyvyys ja järjestettävä iäkkäille avio- ja avopuolisoille on mahdollisuus asua yhdessä. Tässä kuvataan selkeästi hoidon laatu. Sen pitää olla muutakin kuin syöttämistä ja vaipan vaihtoa. Liian laadukas lause ilmeisesti, Nevala huomauttaa. Hän jatkaa, että toinen lakimuutos vaikeuttaisi hoitoon pääsyä, sillä sen jälkeen pitkäaikaiseen laitoshoitoon pääsisi vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Asia kääntyy Nevalan mukaan niin päin, että jatkossa on perusteltava, jos joku sijoitetaan laitoshoitoon. Tähän saakka on pitänyt perustella sitä, jos joku on jäänyt ilman. Nyt ajattelu käännetään toisin päin. Lakimuutosesityksestä ei selviä, sisältääkö asiakas- ja potilasturvallisuuskäsitys asiakkaan turvattomuuden tunteen ja muut sellaiset asiat, jotka eivät ole lääketieteellisesti hoidettavia. Siihen ei kukaan osaa vastata. ERIARVOISTUMINEN LISÄÄNTYY Laissa korostettaisiin entistä voimakkaammin avopalvelujen ensisijaisuutta ja todetaan, että kuntien avopalveluiden lisääminen ja monipuolistaminen mahdollistavat turvallisen kotona asumisen nykyistä useammalle iäkkäälle. Laitoshoidon sijaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa voidaan järjestää myös muilla tavoilla. Jos vanhus pelkää olla yksin kotona, sinne sitten yritetään rakentaa lisäturvaa kotihoidosta, vapaaehtoisista ja muusta. Mutta riittääkö se pelokkaalle vanhukselle? Nevala jatkaa, että SuPer painottaa myös pitkäaikaishoidon sisällön kehittämisen merkitystä. Se ei saa jäädä muun kehittämisen jalkoihin. SuPerin näkemys on, että vanhuspalvelulain tavoitteena on muun muassa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja. Todellisuudessa ensi vuoden alussa voimaan astuva lakimuutos lisää hyvinvointieroja. Vanhukset, joilla on varaa ostaa laitoshoitoa yksityiseltä sektorilta, tulevat saamaan parempaa hoitoa kuin sellaiset, joilla ei siihen ole varaa. Yhteiskunta eriarvoistuu.. 8 SUPER 12/2014

9 SuPer-lehteä lukevat nuoretkin jäsenet teksti leena lindroos SuPerin jäsenet ovat edelleen hyvin sitoutuneita omaan liittolehteensä. SUPER-LEHDEN HYÖDYLLISYYS erittäin hyödyllinen melko hyödyllinen ei kantaa hyödytön LUKIJATUTKIMUS % 54 % 10 % 2 % SuPer-lehden parissa vietetään aikaa keskimäärin 47 minuuttia. Tämä on lähes kymmenen minuuttia enemmän kuin se aika, minkä järjestö- ja ammattilehtien lukeminen keskimäärin vie. Myös alle 25-vuotiaat superilaiset viihtyvät lehden parissa, heidän keskimääräinen lukuaikansa numeroa kohti on hieno 39 minuuttia. SuPer-lehden lukijatutkimus tehtiin syyskuun numerosta. Otantaan kuuluneiden ohella kaikilla muillakin halukkailla oli mahdollisuus antaa vastauksensa sähköisenä netissä. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. Lehden toimitus on lukijoiden mielestä onnistunut aihevalinnoissa hyvin, sillä enemmistö vastanneista näkee aiheita käsitellyn tasapuolisesti. Työhyvinvointia sekä sairauksia ja niiden hoitoa toivotaan käsiteltävän enemmän ja myös asiantuntijoiden haastatteluja terveydestä ja hyvinvoinnista toivotaan lisää. Sen sijaan taide- ja kulttuuriasioista ei SuPer-lehdestä haluta lukea. Tyytyväisyys lehden kuvitukseen on kasvanut ja lehteä pidetään ulkoasultaan selkeänä. Mielikuva SuPer-lehdestä on muuttunut yhä myönteisemmäksi edelliseen, kolme vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Arvostus on kasvanut etenkin lehden tarjoamia ammattia ja käytännön työtä koskevia artikkeleita kohtaan. Lehteä pidetään hyvänä jäsenyyteen liittyvänä etuna. Entistä useampi kokee saavansa lehdestä omaa ammattiaan tukevaa tietoa ja lehteä myös hyödynnetään ammatillisesti. Toimitus kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Avoimia vastauksia ja kommentteja saimme satamäärin. Heti vuoden 2015 alusta käynnistämme uuden juttusarjan, jossa käsittelemme juuri teiltä tulleita aihe-ehdotuksia. Otamme ne kaikki vakavasti ja yritämme mahdollisuuksiemme mukaan saada mahdollisimman monet aiheista käsiteltyä. Isot kiitokset siis myös runsaista ja hyvistä ideoista! Kaikki vastauksensa antaneet osallistuivat halutessaan palkintojen arvontaan. Voitot osuivat seuraaville, ja ne on toimitettu vastaanottajille: Sharon Danielsbacka Siltakylä, Johanna Pyy Parainen, Eeva-Liisa Palenius Panttila, Sirpa Tahvanainen Ylämylly, Birgit Pekkola Vantaa, Kari Laitinen Kempele, Riitta Sivenius Jämsä, Aino-Maija Koivisto Mikkeli, Rauni Turunen Toivakka, Aleksanteri Pirhonen Imatra, Terttu Jokelainen Kajaani, Camilla Koljonen Vaasa, Sari Kettu-Lewis Kokkola ja Hanna Virkkunen Kotka.. Varhaiskasvatuslaille suuret odotukset SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivoo, että uusi varhaiskasvatuslaki etenee suunnitellusti. Kokonaisuudistukseen tähtäävä asteittain edistyvä uudistuskin olisi tervetullut aloitus, jota työntekijät odottavat. Lailla saadaan vahvistettua turvallista päivähoitoa. SuPerin tavoitteina olivat pienemmät ryhmäkoot sekä lasten ja kasvattajien suhdelukujen pienentäminen. Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen tarkoittaa henkilöstön lisäämistä. Tähän on valmistauduttava myös lähihoitajien ja lastenohjaajien koulutuspaikkoja lisäämällä. Potilaille opas turvalliseen hoitoon Potilaita ja heidän läheisiään rohkaistaan uudella verkkojulkaisulla vaikuttamaan hoitoon ja osallistumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen. Potilaan oppaaseen on muun muassa listattu kymmenen tärkeintä asiaa, joiden avulla potilaat voivat vaikuttaa hoitonsa sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen. THL on laatinut oppaan yhteistyössä potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa. Opas on vapaasti käytettävissä internet-osoitteessa Joulukampanja yksinäisyyttä vastaan Arviolta yli 70-vuotiasta kärsii Suomessa yksinäisyydestä. Tuhannet viettävät joulunsa yksin. HelsinkiMission joulukampanja suuntaa valokeilansa heihin. Amerikkalaistutkimuksen mukaan yksinäisyys on jopa hengenvaarallista: yksinäisyys vaikuttaa merkittävästi fyysiseen terveydentilaan kasvattaen kuolemanriskiä enemmän kuin ylipaino. Yksin joulua viettäviä sukulaisia ja tuttavia voi muistaa vierailulla tai puhelinsoitolla. SUPER 12/2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Suomessa on tällä hetkellä yli 90-vuotiasta Kaikki vanhat eivät ole samanlaisia teksti elina kujala Tervaskanto-tutkimuksen vanhukset toivovat saavansa asua kotona, mutta vain niin kauan kuin se on järkevää ja mahdollista. Sitten halutaan muuttaa hyvään hoitopaikkaan. Vanhukset ovat yksilöitä, jotka tarvitsevat henkilökohtaisesti räätälöityjä ja joustavia palveluja. Hoitajan ammattitaitoa on nähdä, minkälaista apua vanhus juuri nyt kaipaa. Tämän johtopäätöksen voi tehdä Tervaskanto-tutkimuksen tuoreista tuloksista, joita esiteltiin yleisölle Tampereella lokakuussa. Yli 90-vuotiaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Joukossa on heitä, jotka hyppäävät aamulla pyörän selkään ja lähtevät kauppaan, ja sitten on heitä jotka tarvitsevat toisen ihmisen apua ihan kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Vanhukset tai eläkeläiset kootaan usein julkisessa puheessa yhdeksi suureksi ryhmäksi, joiden ajatellaan olevan kiinnostuneita samoista asioista ja joille kehitetään yhtä ja samaa palvelua. Lähestymistapa on väärä. Tervaskannot 90+ -tutkimuksen johtaja, gerontologian professori Marja Jylhä toivoo, että vanhuuden moninaisuus huomioitaisiin entistä paremmin vanhuksille tarjottavissa palveluissa. Suomessa tarvitaan eriytyneempää vanhuspolitiikkaa. Suhtaudun itse kriittisesti palvelujen tuotteistamiseen ja siihen, että tietylle ihmisryhmälle tarjotaan tiettyjä palveluja saman kaavan mukaan. Hoitoideologian tulisi lähteä siitä, että ihmisten tarpeet vaihtelevat päivittäin. Hoivapalveluja pitäisi tarjota vanhuksen omien tarpeiden ja ammattitaitoisen hoitajan harkinnan mukaan, sanoo Jylhä. KOTIPALVELU PUHUTTAA SUOMESSA TARVITAAN ERIYTYNEEMPÄÄ VANHUSPOLITIIKKAA Yli 90-vuotiaisiin tamperelaisiin kohdistuva tutkimus Tervaskannot 90+ alkoi vuonna vuotiaiden elämäkertojen keräämisellä. Viime kesänä kaikki vuonna 1924 tai sitä aikaisemmin syntyneet saivat postitse lomakkeen, jossa kysyttiin terveydestä ja toimintakyvystä, avun tarpeesta ja palveluista sekä kerättiin käsityksiä ja kokemuksia ikäihmisen elämästä. Kyselytutkimus tehtiin nyt viidennen kerran. Vastauksia saatiin Vastausprosentti oli jälleen kerran korkea, 80 prosenttia kyselyn saaneista osallistui tutkimukseen. Vastaajien keski-ikä oli 92,6 vuotta. Tutkimus on Tampereella tunnettu ja hyvin markkinoitu, mikä selittää omalta osaltaan korkean vastausprosentin. Suurin osa vastaajista asuu omassa kodissaan ja yksin. Kolme neljäsosaa kykenee itsenäisiin perustoimintoihin, vajaa puolet pystyy liikkumaan ulkona ja käyttämään portaita. Kaikilla vastaajilla on jokin pitkäaikainen sairaus tai sairauksia, mutta se ei sinänsä vielä kerro kovin paljon. Olennaisempaa on, kuinka sairauksien kanssa tullaan toimeen, sanoo Marja Jylhä. Neljännes vastanneista vanhuksista kertoi olevansa elämäänsä hyvin tyytyväisiä. Hyvän vanhuuden edellytyksenä nähdään oman toimintakyvyn säilyminen kohtalaisena. Monissa vastauksissa tuli esiin toive päättää omista asioistaan. Omassa kodissa asuminen koetaan tärkeäksi, mutta vain niin kauan kuin se on mahdollista. Sen jälkeen, kun se ei enää ole mahdollista, vanhukset toivovat saavansa hyvän hoitopaikan. Tämä on selkeästi ristiriidassa uuden vanhuspalvelulain kanssa, jossa pyrkimyksenä on hoitaa kaikki vanhukset kotona, Jylhä huomauttaa. Elämäntarinatutkimuksessa nousi esiin myös kuolema. Vanhoille ihmisille hyvä kuolema on osa hyvää vanhuutta. Hyvä kuolema tulee omassa kodissa, nukkuessa ja nopeasti. Kotipalvelu sai Tervaskanto-tutkimuksen vastauksissa arvostelua osakseen. Kotihoito käy ainakin kerran viikossa 41 prosentilla vastaajista. Vastauksissa nousi selkeästi esiin kaksi huolen aihetta. Ensimmäinen on se, että kotipalvelussa vaihtuvat koko ajan ihmiset. Toinen on se, että näillä ihmisillä on aina kiire. Vanhusten tärkeimpiä auttajia ovat lapset perheineen. Nekin vastaajat, jotka asuvat tehostetussa palveluasumisessa kokivat lapsensa lähes yhtä tärkeiksi auttajiksi kuin hoitohenkilökunnan. Vanhainkodeissa asuville vanhuksille lapset sen sijaan eivät enää olleet yhtä tärkeitä avun antajia. Neljännes vastaajista oli lapsettomia. 10 SUPER 12/2014

11 Ani Finne, 94, asuu ryhmäkoti Vanamossa Helsingissä. Hän on tyytyväinen omaan huoneeseensa ja saamaansa hoitoon. Leivoksia ja pasianssia teksti ja kuva jukka järvelä Helsinkiläinen Ani Finne, 94, on yksi :sta yli 90-vuotiaastamme. Hän on asunut Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkoti Vanamossa kolmen vuoden ajan eikä hänellä ole moitittavaa. Minulla on oma huone ja hyvät ihmiset hoitamassa. Täällä on hyvä pelata pasianssia, Napoleonin hautaa. Pelaan sitä iltaisin puoli yhteentoista asti. Samalla voi ajatella kaikenlaista muuta. Muut pasianssit ovat paljon vaikeampia eikä pohdiskelu ole yhtä helppoa. Finnen päivän erityisiin kohokohtiin kuuluu omenamehu leivoksen kanssa. Hän on tyytyväinen pelkistetysti sisustettuun vaaleaseinäiseen huoneeseen, joka on paikan paras. Iso ikkuna avaa näkymät pihalle. Aviomiehen tekemät taideteokset koristavat sisätiloja. KUKA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON? Vanhuspalvelulakia ollaan muuttamassa. Hallitus esittää, että yli 75-vuotiaiden ympärivuotokautisen hoidon saatavuutta rajoitetaan. Näin säästettäisiin 300 miljoonaa euroa. Käytännössä ympärivuorokautisen hoidon saatavuuden rajoittaminen tarkoittaa sitä, että vanhuksen on yhä vaikeampi päästä laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen ja entistäkin huonokuntoisempia ihmisiä hoitaa kotipalvelun henkilökunta. Laki koskisi sekä laitospaikkoja että tehostettua palveluasumista. Nykyisessä laissa laitoshoidon perusteina ovat lääketieteelliset syyt, turvallisuus ja arvokas elämä. Uudistetussa laissa arvokas elämä halutaan poistaa perusteiden listalta. Marja Jylhä on huolestunut hallituksen suunnitelmista. Hän sanoo suoraan, että ei usko päättäjien täysin ymmärtävän, mitä he ovat tekemässä. Lakimuutos ei ota huomioon yli 75-vuotiaiden ryhmän sisäistä ikärakenteen muutosta. Hyvin vanhoista ihmisistä, yli 85- ja yli 90-vuotiaiksi elävistä suuri osa tarvitsee elämänsä loppuvuosina ja -kuukausina ympärivuorokautista hoitoa. Hyvin vanhojen hoivan tarve on usein laadultaan erilaista kuin nuoremmilla vanhoilla. Yli 90-vuotiaat ovat nopeimmin kasvava väestöryhmä Suomessa ja monessa muussa maassa. Yli 90-vuotiaita on Suomessa tällä hetkellä Ennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa heitä asuu jo Tutkimukset osoittavat, että 70-vuotiaiden, ehkä vielä 80-vuotiaidenkin, toimintakyky on parin viime vuosikymmenen aikana parantunut. Sen sijaan yli 90-vuotiaiden toimintakyky on pysynyt samalla tasolla. Sekä hyväkuntoisten että huonokuntoisten vanhojen ihmisten määrä siis kasvaa nopeasti. Viimeistään nyt kannattaisi vanhojen ihmisten hoito miettiä omana kokonaisuutena perusteellisesti uudelleen, Jylhä sanoo. Tervaskanto-tutkimusta tehdään Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tampereen Tervaskanto-tutkimus on kansainvälisestikin hyvin tunnettu, sillä näin pitkiä tutkimuksia yhteiskunnan vanhimmasta ikäryhmästä ei ole muualla maailmassa.. SUPER 12/

12 JOULUKUUN LYHYET Koonnut Jukka Järvelä Ehkäisypillerit eivät vaikuta elinikään Ehkäisypillereiden käyttöön liittyy monia terveyshyötyjä ja -haittoja, mutta naisten elinikään niiden käyttö ei vaikuta. Joitain pieniä yhteyksiä tosin havaitaan yksittäisiin syöpätyyppeihin, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Yhdysvaltalaisten tulokset perustuvat yli naisen 36-vuotiseen seurantaan. Kuolemat olivat yhtä yleisiä ehkäisypillereiden käytöstä riippumatta. Pitkään ehkäisypillereitä käyttäneillä havaittiin tosin hieman tavallista enemmän rintasyöpäkuolemia ja hieman vähemmän munasarjasyövästä johtuvia kuolemia, mutta erot muihin naisiin eivät olleet kovin suuria. Havainnot koskevat vain vanhempia ehkäisypillereitä, joissa käytettiin suurempia hormoniannoksia kuin nykyisissä kolmannen ja neljännen sukupolven ehkäisypillereissä. duodecim Koulussa nukuttaa Koululaisten uniongelmat ja päiväväsymys ovat kaksinkertaistuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Päivisin väsyneet oppilaat pärjäävät koulussa yhä huonommin verrattuna virkeisiin oppilaisiin. Vuonna 2009 peruskoulun yläasteen tytöistä prosenttia ja pojista 7 8 prosenttia kärsi jatkuvista ja lähes päivittäisistä unettomuusoireista. Jatkuvaa päiväväsyneisyyttä valitti noin 20 prosenttia tytöistä ja 10 prosenttia pojista. thl Kolmasosa proteiineista tulee maitovalmisteista Suomalainen kulutti 105 grammaa proteiinia päivässä vuonna Tästä lähes kolmasosa oli peräisin maidosta ja maitovalmisteista, saman verran saatiin lihasta. Muut tärkeimmät proteiinin lähteet olivat viljavalmisteet, 24 prosenttia päivittäiskulutuksesta, ja kala, josta saatiin seitsemän prosenttia kulutuksesta. maito ja terveys ry 6 8 prosenttia väestöstä sairastuu johonkin harvinaiseen sairauteen. Suomessa tehdään vuosittain noin 180 sarveiskalvosiirtoa. Migreeni on naisten sairaus Migreeniä sairastaa Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä. Enemmistö heistä on naisia. Pääosalla oireet keskittyvät ikävälille vuotta eli parhaaseen työikään. Migreeni aiheuttaa vuosittain keskimäärin 2 6 työstä poissaolopäivää, jotka eivät rekisteröidy Kelan tilastoihin. Eniten päänsärkyihin vaikuttavat stressi, työn kiireisyys ja näyttöpäätetyö. suomen migreeniyhdistys 12 SUPER 12/2014

13 marraskuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Pitäisikö kesäajasta luopua? muut lehdet Kipupotilas lähtee yleensä vastaanotolta kivuttomampana, ja usein ei tarvita minkäänlaista lääkitystä. selkäkipupotilaita raision terveyskeskuksessa hoitava fysioterapeutti riikka stenros-ikonen mediuutiset % 20% Kellojen siirtely on turhaa, vaikuttaa unirytmiin. Tämä joutava tunnin siirtäminen sinne tai tänne on aivan älytöntä. Siitä pitäisi ehdottomasti luopua. Turhaa sekoittaa normaalia rytmiä kesäajalla, ei varsinaisesti merkitystä valoisuuden kannalta. Järkyttävää, kuinka yksi tunti saa ihmisen elimistön sekaisin. Näillä leveysasteilla siitä ei ole merkittävää hyötyä. Helpompi olisi pysyä samassa ajassa, kellojen siirto vaikuttaa vuorotyössä olevaan negatiivisesti ja aina pitää muistaa, mihin suuntaan taas kelloa käännetään. Tietotekniikka kehittynyt siitä ajasta, jolloin siirryttiin ensimmäisen kerran kesäaikaan. Näin hoitajan näkökulmasta katsottuna kellojen siirrot ovat turhaa. Ei mitään hyötyä muutenkaan. Suomessa on sen verran pitkä ja synkkä talvi, että on mukava kun päivä on hieman edes valoisampi. Mukavaa vaihtelua työrytmiin. Toisaalta se myös sekoittaa rytmiä, mutta hyvä kuitenkin. Aikamme kuluttaja on halukas maksamaan enemmän tuotteesta, joka antaa vaikkapa työpaikan kehitysvammaiselle. professori kaisu puumalainen jussi 4/2014 Nykyään saunon yhtä paljon kuin ennenkin. Saunominen on vain muuttunut, enää ei ole tarve lyödä kiuasta kylmäksi. löylynheiton mm-kisoissa loukkaantunut ja saunaterapeutiksi kouluttautunut timo kaukonen talomestari 8/ vuotta sitten Suuret sairaalat olivat vaikeuksissa. Kustannukset olivat nousseet, eikä kunnilta ja valtiolta saatu lisärahoitusta. Oulun yliopistollinen keskussairaala oli päättänyt säästää vähentämällä sijaisten palkkaamista ja sulkemalla lomien ajaksi myös osan osastoista. Sairaalanjohtaja Osmo Linsurin mielestä osastojen sulkeminen oli henkilökunnan kannalta erittäin hyvä ratkaisu: joulukuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. marraskuussa arpa suosi mika sarjasta helsingistä. onnittelut! Näin voi mahdollisimman moni saada lomansa hiihtoloman aikaan ja pääsiäisenä. apuhoitaja 12/1984 SUPER 12/

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Ainon piparit sopivat jouluun ja juhannukseen teksti ja kuvat marjo sajantola I Joulun tunnelmaan pääsee sytyttämällä valoja pimeään, ripustamalla jouluverhot, kuuntelemalla vanhoja joululauluja ja ryhtymällä piparin paistoon hyvissä ajoin, jo marraskuun alussa. ltojen pimetessä lähihoitaja Sanelma Poikela sytyttelee kynttilöitä kotinsa pihamaalle Järvenpäässä. Marraskuussa onkin jo aika ripustaa jouluverhot ja aloittaa joululaulujen kuuntelu. Vieno Kekkosen, Brita Koivusen ja Laila Kinnusen Tonttuparaatin tahdissa voi sitten paistaa vaikka pipareita. Minä en ole koskaan oikein pitänyt pipareista, kai neilikan takia. Näissä Ainon pipareissa ei ole neilikkaa, mutta kardemummaa ja inkivääriä löytyy. Viimeksi leivoin näitä kesällä mökillä. Ainon piparit ovatkin erikoispipareita, sillä niihin liittyy mukava muisto. Sanelma työskenteli kymmenisen vuotta sitten Pakila-kodissa Helsingissä. Jouluna hänen oman asiakkaansa Aino-vaimo muisti hoitajaa itse leipomillaan pipareilla. Ajattelin, että harmi, kun meillä ei kukaan tykkää pipareista. Kohteliaasti kuitenkin maistoin, ja ne olivatkin aivan ihania. Pyysin reseptin. Koska pipareilla ei ollut nimeä, nimesin ne Ainon pipareiksi. Tonttuparaatin lisäksi Sanelman joulupuuhia vauhdittavat myös oman kuoron joululaulut, jotka levytettiin vuosi sitten. Entinen Terveysviraston kuoro on nykyisin Diskantti, koska mukaan on tullut laulajia myös sosiaalipuolelta ja henkilökunnan ulkopuoleltakin. Tämä naiskuoro on laulanut kohta 30 vuotta, ja Sanelma on ollut mukana sen toiminnassa melkein alusta asti. Olemme esiintyneet Helsingin kaupungin juhlissa, sairaaloissa ja kirkoissa. Myös tänä vuonna meillä on joulukonsertti Munkkivuoren kirkossa. Ohjelmistoomme kuuluu kevyempääkin musiikkia kuten suomalaista elokuvamusiikkia. Kun 36-henkinen kuoro esiintyy sairaaloiden osastoilla, se vaatii tilaa. Naiset laulavat joko päivähuoneessa tai levittäytyvät käytävälle, jolloin potilashuoneiden ovet avataan. Kerran olimme Laakson sairaalassa laulamassa, kun telkkarista tuli samaan aikaan Kauniit ja rohkeat. Silloin yhdestä huoneesta huudettiin, että laittakaa se radio kiinni ja mei- YHTEINEN JOULU SISAREN PERHEEN KANSSA ON PERINNE, JOKA TUO LAPSUUSJOULUT MIELEEN. tä alkoi naurattaa. Diskantin lisäksi Sanelma kuuluu järvenpääläiseen Viihdekuoro Buffoon. Kolmivuorotyössä säännöllinen harrastaminen on haasteellista. Kuoroilla on harjoituksia, eikä esiintymisiäkään voi jättää väliin. Meillä Tuuskodossa on käytössä toivomuslista, ja olen saanut pääsääntöisesti työvuoroni järjestettyä niin, että olen voinut osallistua. Joulun lähetessä tunnelma tiivistyy. Joulu vietetään yhdessä sisaren perheen kanssa, mikä tuo omat haasteensa, sillä sisarkin on kolmivuorotyötä tekevä hoitaja. Viime joulun minä olin vapailla, joten tänä jouluna olen töissä. Menen aattona iltavuoroon ja siskon perhe tulee meille joulupäivänä syömään. He tuovat tullessaan kalat ja minä tarjoan muut perinteiset ruuat. Yhteinen joulu sisaren perheen kanssa on perinne, joka tuo lapsuusjoulut mieleen. Olemme kotoisin Kittilän Kallon kylästä. Kun vanhemmilla sisaruksilla oli jo perhettä, ja he kaikki tulivat kotiin joulunviettoon, minusta oli hauska nukkua siskonpedissä. Nykyisin Sanelma ehtii tavata näitä sisaruksiaan vain lomilla. Täällä etelässä asuvan sisaren hän tapaa kuitenkin säännöllisesti, koska sisko kuuluu samaan kuoroon. Muuten heilläkin on vaikeaa löytää yhteistä aikaa, etenkin jos on vielä joku kolmas osapuoli, kenen työvuorojen kanssa pitää sovitella. Alkukesällä olisimme halunneet tavata entisen työkaverimme kanssa, mutta saimme tapaamisen järjestymään vasta syksyllä! Kun joulunpyhät on vietetty, Sanelman mielestä tunnelma lässähtää. Silloin ei talossa soi enää joululaulutkaan, niitä kun on kuunneltu jo hyvä tovi. Hän poistaa jouluverhot ja koristeet heti loppiaisen jälkeen, ja talo tuntuu autiolta. Viime tammikuu oli niin lämmin, että istuttelin ruukkuihin narsisseja ja asettelin niihin muita tilpehöörejä. Saa nähdä, mitä tämän joulun jälkeen keksin.. 14 SUPER 12/2014

15 Ainon piparit 400 g voita tai puoliksi voita ja margariinia 4½ dl sokeria 3 munaa 1 dl siirappia 3 dl perunajauhoa 9 dl vehnäjauhoa 3 tl kardemummaa 2 tl inkivääriä 2 tl ruokasoodaa 2 tl leivinjauhetta Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vaahtoon. Lisää siirappi. Sekoita kuiva-aineet keskenään ja lisää taikinaan. Pistä taikina jääkaappiin ja anna levätä mieluiten yön yli. Leivo piparit ja paista niitä 175 asteessa minuuttia. Kurkista uuniin välillä, etteivät piparit pala. SUPER 12/

16 Kehitysvammaisten perhehoitajilla on SYDÄN PAIKALLAAN teksti elina kujala kuvat jukka salminen Regina ja Timo Tuomisto ovat kehitysvammaisten lasten perhehoitajia. Viime vuosiin on sopinut muutama vaikea paikka, monta hienoa hetkeä, haikeat hyvästelyt ja mietelause, joka jäi keittiönkaapin oveen muistoksi pienen pojan viisaudesta. 16 SUPER 12/2014

17 Kävely pienen taajaman pimeällä sivutiellä on elämys. Sora rahisee kenkien alla, kotipiha ja pihassa tuikkiva kynttilälyhty jäävät kauas taakse. Maantiellä kulkee auto, mutta muuten on hiljaista ja pimeää. Metsä huokailee ympärillä, ilmassa tuoksuu alkava talvi. Timo ja Regina Tuomisto ovat iltakävelyllä Pekan ja Lassin kanssa. Pekka ja Lassi ovat lievästi kehitysvammaisia 13-vuotiaita poikia, jotka viettävät kerran kuukaudessa yhden viikonlopun Tuomiston perheessä. Ja taskulamput täytyy tietenkin olla mukana, sanoo Regina. Lampuilla on hyvä valotella puiden runkoja, osoitella tienpientareelle ja tutkia ojanpohjia. Iltalenkillä on nähty välillä kuulemma karhuja, toisinaan lepakoita ja välillä vaikka mitä. Pojilla on aika villi mielikuvitus, naurahtaa Timo iltalenkkejä muistellessaan. Regina ja Timo Tuomisto ovat 11 lapsen vanhempia ja 18 lapsen isovanhempia. Kotona Parkanossa biologisista lapsista asuu enää neljä: Eemeli, 17, Iida, 15, Anton, 13 ja Aleksi, 11. Kolmisen vuotta sitten Regina ja Timo päättivät ryhtyä kehitysvammaisten lasten lyhytaikaisiksi perhehoitajiksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että heillä käy kehitysvammaisia lapsia viettämässä viikonloppuja ja lomia. Tuomistot antavat erityislasten huoltajille, biologisille tai sijaisvanhemmille, kaivatun hengähdystauon vaativaan arkeen. Meillä on aina ollut lapsia talossa. Auttamisen halun olen saanut jo omasta lapsuudenkodistani, jossa ovet olivat avoimet avun tarvitsijoille. Kynnys ryhtyä perhehoitajaksi ei ollut kovin iso, sanoo Regina. ILTAHETKI. Tuomistojen yhteisen pöydän ääressä keskustellaan illalla päivän ilot ja murheet. SUPER 1/

18 KOTONA. Perheen seitsemän vanhinta lasta on jo maailmalla. Neljä nuorinta asuu vielä kotona. Nyt on tilaa myös viikonloppulapsille. EI MITÄÄN ERIKOISTA Me tehdään ihan tavallisia asioita, eletään sellaista ihan tavallista arkea poikien kanssa, Timo sanoo. Ihan tavallinen toistuu puheessa usein. Regina ja Timo Tuomisto eivät usko rahalla ostettuun laatuaikaan tai harvinaisiin huippuelämyksiin, vaan siihen, että ollaan rauhakseen, tehdään yhdessä ja puhutaan. Ihan tavallinen tarkoittaa heillä esimerkiksi sitä, että laitetaan yhdessä Lassin ja Pekan suosikkiruokaa makaronilaatikkoa, katetaan kauniisti, syödään saman pöydän ääressä, käydään tervehtimässä Tuomistojen mummua tai istutaan kesällä ongella. Eikä aikuisten tarvitse aina kaikkeen sekaantua. Toista pojista kiusataan koulussa ja hän on puhunut yksinäisyydestä ja siitä, että ei ole ystäviä. On tosi tärkeää, että meidän lapset ovat nyt Pekan ja Lassin kavereita, eikä täällä kiusata ketään. On helppoa, kun omat lapset ovat heidän kanssaan saman ikäisiä. Pojat touhuavat poikien juttuja, rassaavat mopoja pihalla, rakentavat majoja ja pelaavat, sanoo Regina. Tuomistojen 13-vuotias Anton ja 11-vuotias Aleksi eivät VARALLISUUTTA JA RIKKAUKSIA EI TARVITA, MUTTA SYDÄMEN PITÄÄ OLLA PAIKALLAAN, SANOO REGINA. oikein osaa vastata kysymykseen, miltä viikonloppuvieraiden käynti tuntuu. Ihan mukavalta, ihan kaikkea tavallista me tehdään, ihan tavallisia kavereita ne on, pojat kohauttelevat olkapäitään vähän vaivautuneesti hymyillen. Ehkä se onkin juuri oikea vastaus. Kehitysvammaiset ovat ihan tavallisia kavereita, joiden kanssa tehdään ihan mukavia ja tavallisia asioita. Se ei ole selvä asia kaikille koululaisille, eikä aikuisillekaan. Periaate on, että kun Lassi ja Pekka tulevat Tuomistoille, on viikonloppu pyhitetty heille. Silloin Regina ei ota edes lapsen- 18 SUPER 12/2014

19 lapsiaan yökylään, vaikka muuten rakkaitaan mielellään hoitaa. Usein sen ihan tavallisen olemisen ohessa käydään hyviä keskusteluja. Puhutaan menneistä, tulevista, ilon aiheista ja vaikeista paikoista. Nyt kun meillä käyvät pojat ovat teini-ikäisiä, olemme jutelleet aika paljon koulunkäynnistä ja ammatinvalinnasta. Pekalla ja Lassilla on hienoja suunnitelmia, mutta unelmaammatit tuppaavat usein vaihtumaan. Toinen meinaa ryhtyä taiteilijaksi, toisesta tulee palomies tai poliisi, sanoo Timo. HAASTEITA JA HIENOJA AJATUKSIA Regina ja Timo Tuomisto sanovat, että työ kehitysvammaisten perhehoitajana antaa yhtä paljon kuin ottaa. Saan valtavasti voimaa siitä, että pystyn itse antamaan ja auttamaan toista ihmistä. En koe, että tämä olisi millään tavalla rasittavaa tai raskasta hommaa, vaan päinvastoin antoisaa elämää, jossa omakin mieli virkistyy, sanoo Regina. 11 lapsen äidin valintaa ryhtyä kehitysvammaisten perhehoitajaksi on taivasteltu ja kauhisteltu. Joku on joskus kysynyt, että eikö Reginalle mikään riitä? Vastasin, että ei, mulle ei mikään riitä, Regina heittää ja nauraa makeasti päälle. Tuomistoille iso perhe, lapset, avoimet ovet ja toisista huolehtiminen ovat arkisia asioita, tapa elää. Tuomistoilla käyvät lapset ovat erityislapsia omine tarpeineen ja liitännäissairauksineen. Regina kokee, että hänen omasta lähihoitajan taustastaan on hyötyä perhehoitajankin työssä. Halu auttaa nimenomaan kehitysvammaisia syttyi kuitenkin Timon työn kautta. Työpaikkani teettää osan alihankintatöistä kehitysvammaisten työtoiminnassa. Sitä kautta tutustuin siellä työskenteleviin kehitysvammaisiin ja tulimme niin tutuiksi, että lähellä asuvat miehet kävivät meillä kotonakin kahvittelemassa silloin tällöin, kertoo Parkanon Autovaraosassa työskentelevä Timo. Kehitysvammaiset ovat välittömiä ja mukavia ihmisiä. Meillä muilla voisi olla paljon oppimista heiltä, hän lisää. Vaikka kehitysvamma tai kodin ovien avaaminen vieraalle ei hätkähdyttäisi, on kuitenkin oltava realisti. Timo ja Regina ovat kouluttautuneet perhehoitajan työhön monella eri kurssilla ja heillä on vaikeiden tilanteiden varalta puhelinnumerot, johon voi soittaa. KePen, pirkanmaalaisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön toimintaa he kiittävät. Tukea on vuosien aikana tarvittukin. Meillä kävi melko pitkään kaksi poikaa viikonloppuhoidossa, mutta heillä oli niin paljon erilaisia allergioita ja muita sairauksia, että perhehoito kävi vaikeaksi. Vietimme aika usein illan sairaalan päivystyksessä. Jouduimme lopulta ilmoittamaan, ettemme enää pysty jatkamaan näiden lasten perhehoitajina, kertoo Regina. Vaikealta on tuntunut sekin, kun lapsen kotiolot ovat haasteelliset ja historia täynnä ikäviä asioita. Pekka ja Lassi ovat asuneet vauvasta asti samassa sijaiskodissa, mutta eivät ole biologisia veljeksiä keskenään. Tuomistot tekevät tiivistä yhteistyötä poikien sijaisäidin kanssa, vaihtavat kuulumisia, sopivat yhteisistä säännöistä, kertovat kuinka viikonloppu sujui ja vuorottelevat kuljettamisessa. Kännykällä lähtee valokuva sijaisäidille, kun viikonloppuna tehdään jotakin erityisen hauskaa, vaikka valmistetaan hyvää porkkanalaatikkoa. Poi- Mitä on perhehoito? Kehitysvammaisten perhehoito alkoi 1970-luvulla. Silloin heräsi ajatus, että kehitysvammaisten emotionaaliset tarpeet tulevat perhehoidossa laitosta paremmin huomioiduiksi. Perhehoitopaikat ovat yksityisiä koteja, joissa kehitysvammainen lapsi, nuori tai aikuinen asuu tasavertaisena perheenjäsenenä. Perhehoito voi olla lyhytkestoista tai jatkuvaa. Joskus hoitosuhde kestää vuosia tai vuosikymmeniä. Lyhytaikainen perhehoito on hyvä vaihtoehto, kun vammainen tarvitsee tilapäistä hoitoa. Viikonloppu tai loma perhehoidossa tukee vammaisen lapsen omien vanhempien jaksamista. Perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Lain mukaan perhehoitajan on käytävä ennakkovalmennus ja hänen on saatava tukea tehtävässään. Perhehoitaja ja kunta tekevät toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hoitopalkkiosta, kulukorvauksesta sekä perhehoitajan muusta tuesta kuten täydennyskoulutuksesta ja vapaiden järjestämisestä. Kiinnostus perhehoitoa kohtaan kasvaa, kun laitospaikkoja ajetaan alas. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kehitysvammaisten asuminen laitoksissa päättyy viimeistään vuonna lisätietoja: SUPER 12/

20 kien perheen kanssa kaikki on sujunut hienosti. Olemme olleet perhehoitajina myös pienelle pojalle, jolla oli vaikea ja rikkinäinen alkoholistiperheen tausta. Poika on ihana ja reipas lapsi, joka opetti paljon myös meille, mutta hänellä oli erilaisia pelkoja, joita mekin jouduimme käsittelemään ja selvittämään. Se tuntui välillä raskaalta, miettii Regina ja näyttää keittiönkaapin ovessa olevaa lausahdusta Onko se yksi auto sun elämänlähteesi?. Se on iltaisin kaljasetien tuloa pelkäävän pojan huudahdus, joka syntyi leikin tuoksinnassa. Kysymys oli niin hieno ja herättävä, että kirjoitin sen oikein muistiin. Lyhytaikaisten perhehoitajien vieraat vaihtuvat. Joku lapsi saattaa tarvita tukea vain juuri tänä talvena, toinen muuttaa paikkakuntaa, joskus asiat eivät muuten vain suju suunnitellusti. Eron hetki on haikea, mutta jonkinlainen yhteys ja hyvät muistot säilyvät kuitenkin. Kyllä se autokysymyksen esittänyt pieni poika soittelee kanssani edelleen silloin tällöin ja meidän lapsenlapsemme muistavat hänet yhä Let s go -poikana, nauraa Regina. HYVÄ JUURI NÄIN Timo ja Regina Tuomisto sanovat, että lyhytaikaisen perhehoitajan työ sopii kaikille, jotka kokevat, että heidän kodissaan olisi silloin tällöin tilaa tukea ja hoivaa tarvitseville vieraille. Varallisuutta ja rikkauksia ei tarvita, mutta sydämen pitää olla paikallaan, Regina sanoo. Avoimesta luonteesta ja kyvystä puhua, sopia ja keskustella ei ole niistäkään haittaa. Perhehoitajien kursseilla he ovat nähneet koko kirjon tehtävään sopivia ihmisiä. Nuoria pariskuntia, vanhoja pariskuntia, sellaisia joilla itsellään on lapsia ja niitä, jotka ovat lapsettomia, miehiä, naisia, suurperheellisiä ja yksineläviä, Regina ja Timo luettelevat. Ehkä kyse on enemmän siitä, että oikeat perheet löytävät toisensa. On varmasti lapsia, jotka nauttivat, kun saavat sen viikonlopun kerran kuukaudessa olla aikuisseurassa ja huomion keskipisteinä, mutta on myös heitä, joille on tärkeää että perhehoitopaikassa on samanikäisiä leikkikavereita. Se on yhteensovittamisesta, miettii Timo. Tuomistot pyörittelivät joskus mielessään vaihtoehtoa, että Regina jäisi kotiin ja ryhtyisi kokoaikaiseksi perhehoitajaksi. Ajatus on kuitenkin toistaiseksi nostettu ylähyllylle odottamaan. Oman työn jättäminen arveluttaa ja sekin, että entäs jos kaikki ei menisikään suunnitelmien mukaan ja asukkaiden tai heidän perheidensä kanssa tulisikin yllättäviä ongelmia? Ehkä sitten, jos talo olisi isompi ja tilaa enemmän, sanoo Regina. Lassi ja Pekka ovat tärkeitä. Heidän käyntiään odotetaan. Regina suunnittelee, että joulun alla askarrellaan itse, painetaan vaikka tyynynliinoja lahjaksi poikien läheisille aikuisille. Heitä Lassilla ja Pekalla on monta. Juuri nyt lyhytaikainen perhehoitajuus, viikonloppu kerran kuussa ja viikko kesällä, tuntuvat tismalleen oikeilta, sanovat Regina ja Timo.. lassin ja pekan nimet sekä joitakin yksityiskohtia on muutettu jutussa. Tänään töissä kuka Regina Tuomisto, 54 vuotta. Työskentelen päivätoiminnan ohjaajana palvelukoti Kotolinnassa Kihniöllä sekä kehitysvammaisten lyhytaikaisena perhehoitajana. työura Valmistuin lähihoitajaksi Kotiäitiyttä ei Suomessa valitettavasti arvosteta, kotiäiti ei ole monien ihmisten mielestä oikein mitään. Vuodet lasten kanssa kotona olivat niitä parhaita vuosia, mutta nyt nautin valtavasti työelämästä. perhe Puoliso Timo, 11 lasta ja 18 lastenlasta. harrastukset Liikun ja teen jotakin käsilläni joka päivä. Lastenvaatteiden suunnittelu ja ompeleminen lastenlapsille on tärkeä henkireikä. parasta työssä Pidän siitä, että työssäni saa heti suoran palautteen. Työyhteisö on terve. Hyvällä porukalla jaetaan ilot ja surut. ikävintä työssä Itselläni on iso perhe ja laaja ystäväpiiri, ja joulupöydässämme on 30 henkeä koolla. Samaan aikaan kohtaan työssäni paljon ihmisiä, joilla ei ole ketään kenelle soittaisi hyvän joulun toivotuksen tai kuka tulisi edes joskus käymään. Ihmisen totaalinen yksinäisyys pysäyttää ja tuntuu raskaalta. 20 SUPER 12/2014

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot