Vaadimme kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto Jorma Uusikartanon ja Marja-Liisa Kauppilan Sääskiniemen ranta-asemakaavan hyväksymispäätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tekemään kunnallisvalitukseen 95/502/2015 Kunnanhallitus Pihtiputaan kunnanvaltuusto on :ssä 54 hyväksynyt Sääskiniemen ranta-asemakaavan. Jorma Uusikartano ja Marja-Liisa Kauppila ovat tehneet päätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Valitus on jätetty määräaikaan mennessä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päivätyllä kirjeellä pyytänyt Jorma Uusikartanoa ja Marja-Liisa Kauppilaa täydentämään valitusta hallintolain 23 :n edellyttämillä tiedoilla. Korjattu valitus on kirjattu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen saapuneeksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää Pihtiputaan kunnanhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon tai mikäli se hallituksen johtosäännön mukaan on mahdollista 1) antamaan lausunnon kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja valitusperusteista sekä esittämään sellaiset perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisessa 2) liittämään asiakirjoihin alkuperäisinä tai jäljennöksinä valituksenpäätöksen perusteena olevat asiakirjat, joita ovat: valtuuston hyväksymismerkkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja määräyksineen kaavaselostus lopullisessa muodossa mahdolliset luonto- ja ympäristövaikutuselvitykset kaikki muut päätöksen perusteena olevat asiakirjat Lausunto ja pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään mennessä. Vaatimus Haemme muutosta Pihtiputaan kunnanvaltuuston päätökseen, jossa he hyväksyivät rakennusoikeuden siirron Alvajärven Savisaaresta tilalta Pajuranta no: /7 Kolimajärven rantaan maa- ja metsätalousalueeksi kaavoitetulle tilalle Sääskiniemi no: /2. Vaadimme kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista. Perusteet Näiden asemakaavojen käsittely herättää ihmetystä! Kunnanhallitus

2 pöytäkirja 7 / Voiko pelkästään Sääskiniemi-Pajurannan asemakaavaan tehdä muutoksia kokonaan toisen vesi- ja kaava-alueen rantayleiskaavaan? Tässä on myös kysymyksessä huomattava taloudellisen edun siirto maanomistajalle. Kaavoituksella saadaan maa- ja metsätalousmaan hinta nousemaan kertaiseksi. Näyttää siltä, että lopputulos on jo etukäteen suunniteltu maanomistajan ja kunnan viranomaisten sekä kaavasuunnittelijoiden kanssa. Vanhan voimassa olevan kaavan mukaan rakennukset ja rakennuspaikat on suunniteltu erittäin hyvin. Nyt suunniteltu uusi (kierrätys) on erittäin huono, siinä rakennuspaikka tulee korkealle mäelle naapureiden yläpuolelle. Vaikutus kiinteistöjen hintoihin on huomattavan negatiivinen. Ostaessamme tontin no:16:40 siinä olevine rakennuksineen, Pihtiputaan kunta virkamiehineen ilmoitti että Sääskiniemeä ei rakenneta, vaan se pysyy metsätalousmaana voimassa olevan rantakaavan mukaan ja se pitää. Erityisen loukkaavalta tuntuu se, että me naapurit olemme luottaneet kunnan virkamiesten vakuutteluihin että kaunis metsäinen niemi pysyy rakentamattomana. Alkuperäisessä valituksessa todetaan lisäksi, että: Koliman rantakaavassa (1998) on tarkoituksena ollut hallittu rantarakentaminen ajatellen alueen viihtyisyyttä. Edellinen omistaja ei saanut alueelle, kuin kaavan edellyttämällä tavalla rakentaa, jonka ilmoitti silloin kun tila oli myytävänä. Sama kanta oli myös Pihtiputaan rakennusviranomaisilla, siis jyrkän kielteinen. Kysymys kuuluukin, mikä tässä kokonaisuudessa on muuttunut? Miten voidaan olemassa olevaa kaavaa lähteä purkamaan? Onko niin, että kun omistaja on vaihtunut, tällainen kaavan muutos (kierrätys) on mahdollinen? Suorastaan liikuttavaa on ollut seurata aluearkkitehdin ja Ramboll Finland Oy:n saumatonta yhteistyötä tässä tapauksessa, liittyen kierrätykseen. Lausuntopyyntöaineisto on katsottavissa asiahallinnasta (linkki alla). _75 12_21_27629_0_2_7173 Lisätiedot: kunnansihteeri Mauri Jouppi, puh. (014) tai ja asian valmistelija aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa Jorma Uusikartanon ja Marja-Liisa Kauppilan tekemään valitukseen seuraavanlaisen lausunnon: Taustatiedot

3 Valituksen tekijät omistavat Koliman rantayleiskaava-alueella sijaitsevan kiinteistön nro 16:40, joka sijaitsee valituksen kohteena olevan, osittain kiinteistölle 16:48 sijoittuvan asemakaava-alueen luoteenpuoleisena rajanaapurina. Koliman rantayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna Kaavassa Sääskiniemi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jonka rakennusoikeudet on siirretty RA-alueelle. Asemakaavan toinen alue sijoittuu Savisaareen Alvajärven ranta- ja kyläosayleiskaava-alueelle (lainvoima kesäkuussa 2015) kiinteistön 16:48 toiselle palstalle (Pajuranta). Savisaaret on osoitettu valituksen alaisen ranta-asemakaava-alueen kohdalla sijaitsevaa RA-rakennuspaikkaa lukuun ottamatta Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Keskeiset valituskohdat 1. Valituksessa kyseenalaistetaan oikeus laatia ranta-asemakaava kahden eri rantayleiskaavan alueelle. 2. Ranta-asemakaavalla synnytetään huomattava taloudellinen etu maanomistajalle (Riitamo) verrattuna Koliman ja Alvajärven rantayleiskaavoihin. 3. Kaavaratkaisu on päätetty ennen kuin kaavaa on ryhdytty tekemään. 4. Uusi RA-rakennuspaikka sijaitsee huonolla paikalla ja vaikuttaa kiinteistöjen hintoihin huomattavan negatiivisesti. 5. Valittajan ostaessa tontin no:16:40 siinä olevine rakennuksineen, Pihtiputaan kunta virkamiehineen ilmoitti että Sääskiniemeä ei rakenneta, vaan se pysyy metsätalousmaana voimassa olevan rantakaavan mukaan ja se pitää. Alkuperäisessä valituksessa todetaan lisäksi, että: 6. Edellinen omistaja ei saanut alueelle, kuin kaavan edellyttämällä tavalla rakentaa, jonka ilmoitti silloin kun tila oli myytävänä. Sama kanta oli myös Pihtiputaan rakennusviranomaisilla, siis jyrkän kielteinen. Kysymys kuuluukin, mikä tässä kokonaisuudessa on muuttunut? Miten voidaan olemassa olevaa kaavaa lähteä purkamaan? Onko niin, että kun omistaja on vaihtunut, tällainen kaavan muutos (kierrätys) on mahdollinen? Suorastaan liikuttavaa on ollut seurata aluearkkitehdin ja Ramboll Finland Oy:n saumatonta yhteistyötä tässä tapauksessa, liittyen kierrätykseen. Vastineet keskeisiin valituskohtiin Kohta 1.

4 Ranta-asemakaavan laatimisesta on sovittu maanomistajan ja kunnan kanssa MRL 74 :n mukaisesti. MRL 72.2 todetaan, että Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kaavoitusaloite Sääskiniemen asemakaavan laatimiseksi on hyväksytty Pihtiputaan kunnanhallituksessa. KH perusteluissa todetaan seuraavaa: Tavoitteena on laatia ranta-asemakaava, jolla selvitetään edellytykset muodostaa yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka Koliman Sääksniemeen, mantereen puolelle ja muuttaa Alvajärven Savisaaressa sijaitseva loma-asunnon rakennuspaikka maa- ja metsätalousalueeksi. Ranta-asemakaavan molemmat tilat ovat samalla maanomistajalla ja ne ovat samaa emätilaa. Rakennuspaikan siirto mahdollistaa Savisaaren osoittamisen kokonaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Suunnittelussa huomioidaan ympäristön viihtyisyys ja luonnonarvot. Kunnan kannalta rakennuspaikan siirto Kolimalle on myönteinen asia. Alvajärven rantayleiskaavoituksen yhteydessä Savisaaren ympäristöarvot olisivat edellyttäneet MY-merkintää koko saareen, mutta laskennallinen rakennusoikeus oli sijoitetava maanomistajan ainoalle rannalle, koska ei haluttu aiheuttaa kunnalle korvausvelvoitetta kaavaan merkitsemättömästä rakennusoikeudesta. Rakennuspaikka sijoitettiin saaren mantereen puoleiselle reunalle, jolloin sillä on vähäisempi vaikutus maisemaan. Suunnittelualueen ja samalla myös MRL 53 :n mukaisen rakennuskieltoalueen rajaus on esitetty kokouksen oheisaineistossa. Rakennuskielto turvaa Alväjärven ranta- ja kyläyleiskaavaan Savisaareen osoitetun RA-rakennuspaikan rakentamattomuuden niin kauan, kunnes Sääskiniemen ranta-asemakaava on saanut lainvoiman ja ko. rakennuspaikka on poistunut Savisaaresta. MRL:ssa ei vaadita ranta-asemakaavan laatimista vain yhden vesistön tai yleiskaavan alueelle. Sääskiniemen asemakaava-alueen rajaus noudattaa MRL 74 vaatimuksia ja koskee molemmilla järvillä samaa emätilaa. Asemakaava on yleiskaavaa tarkempi rakentamista ohjaava kaava ja asemakaavalla voidaan poiketa aiemman yleiskaavan ratkaisusta perustelluista syistä, joita tässä tapauksessa ovat mm. Savisaaren luonto- ja maisema-arvot. Tavoitteena on saattaa rantayleiskaavojen vastaavat muutokset vireille laajempana ja tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena vuosien aikana. Kohta 2. Alvajärven rantayleiskaavassa Savisaaren RA-rakennuspaikan rakennusoikeus on ollut 300 k-m2. Ranta-asemakaavassa Sääskiniemeen osoitetun ranta-asemakaavan rakennusoikeus on 150 k-m2. Samalla Savisaaren entinen RA-rakennuspaikka on muutettu Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä luontoarvoja.

5 Kaavamääräyksen mukaan Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistajakohtaisesti saman maanomistusyksikön rakentamiseen tarkoitetuille alueille. Alueella ei saa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa suorittaa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen ympäristöarvoja. Alueella sallitaan MRL 72.3 :n mukainen maa- ja metsätalouteen tai kalatalouteen liittyvä tarpeellinen rakentaminen. Ranta-asemakaavan myötä maanomistajan rantarakennusoikeuden määrä puolittuu 300 k-m 2 :stä 150 k-m 2 :iin. Entinen RA-alue Savisaaressa muuttuu metsätalouskäytöltään rajoitetummaksi MY-alueeksi ja Sääskiniemessä Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen määrä pienenee uuden rakennuspaikan myötä. Sekä Savisaaressa että Sääskiniemessä on voimassa kunnanhallituksen päätöksellä ( ) MRL 55 :n mukainen rakennuskielto, joka on voimassa ranta-asemakaavan lainvoimaiseksi tuloon saakka. Ranta-asemakaavaratkaisulla ei siten voida katsoa syntyneen maanomistajalle huomattavaa taloudellista etua. Maanomistaja on myös maksanut kaavanlaadinnasta koituneet kustannukset laaditun maankäyttösopimuksen mukaisesti. Kohta 3. Kunnanhallitus on kaavoituspäätöksen ( ) tehdessään hyväksynyt ranta-asemakaavan laadinnan periaatteet ja ranta-asemakaavan tavoitteet. Tavoitteena on ollut siirtää loma-asunnon rakennuspaikka paremmin lomarakentamiseen soveltuvalle alueelle järveltä toiselle, saman emätilan alueella. Mahdollisuudet siirrolle on selvitetty tällä ranta-asemakaavalla. Se, että siirto on ollut tavoitteena ei tarkoita sitä, että lopputulos on päätetty ennakkoon. Kaavan tavoitteet on kuvattu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päivätty ). Ranta-asemakaava on laadittu näistä lähtökohdista käsin. Kaavaluonnoksen nähtävillepanopäätöksessä (KH ) todetaan, että Rakennuspaikan siirtoa saaresta mantereelle puoltaa Alvajärven Savisaaren ympäristöarvot ja toisaalta se, että suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Koliman rantayleiskaavan tiheämmän loma-asutuksen vyöhykkeellä (lo). Kaavaprosessin aikana on tehty ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista luontoselvitys, jossa on selvitetty muuttuvan alueen eli Sääskiniemen luontoarvot. Selvitysten perusteella on laadittu kaavan vaikutusten arviointi, joka sisältyy kaavaselostukseen. Kaava-aineisto on ollut nähtävillä MRL ja MRA mukaisesti sekä luonnoksena että ehdotuksena. Annettuihin luonnosvaiheen mielipiteisiin ja lausuntoihin sekä ehdotusvaiheen muistutuksiin ja lausuntoihin on laadittu vastineet. Saatu

6 palaute ei ole antanut aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen. Kohta 4. Ranta-asemakaavassa rakennuksen sijoittumista Sääskiniemeen on ohjattu tarkemmin kuin Koliman rantayleiskaavassa. (Vertaa ranta-asemakaavan kaavaselostus, kuva 19). Ranta-asemakaavassa on myös jätetty niemeen maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), jota on valittajien kiinteistön ja RA-rakennuspaikan välissä kapeimmillaan 48 metrin (tien vieressä) ja leveimmillään 70 metrin (rantaviivalla) levyinen metsäinen vyöhyke. RA-rakennuspaikan kaakkoispuolella M-vyöhyke on 12 metrin levyinen. Rakennuspaikalta on vain osittainen näköala valittajan pihapiiriin johtuen puustosta ja laskevasta rinteestä. Vaikutusta lieventää myös se, että rakennuspaikan toiminnot avautuvat eri suuntaan kuin valittajan pihapiiri. Koliman rantayleiskaavassa Sääskiniemen ranta-asemakaavan suunnittelualueen läheisyydessä olevat rantarakennuspaikat on sijoitettu alueelle kahden ja neljän loma-asuntoyksikön nauhoiksi, joiden rantaviivapituudet ovat kartalta kiinteistörajasta mitattuna noin 114 ja 260 metriä. Yksiköiden väliin ei ole jäänyt M-alueita esim. rantautumista varten. Ranta-asemakaavan yleismääräyksissä on annettu Koliman rantayleiskaavaa tarkemmat määräykset rakentamiselle. Valittaja ei ole esittänyt sellaisia perusteita tai laskelmia, joilla ranta-asemakaavaratkaisun voisi katsoa laskevan huomattavasti naapurikiinteistöjen arvoa. Kohta 5. Kun valittajat ovat ostaneet oman lomakiinteistönsä (rakennuslupa 53/1994), ei Sääskiniemen ranta-asemakaava ole ollut vireillä. Koliman rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja vahvistettu osittain Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Voimassa olevassa kaavassa Sääskiniemi on osoitettu merkinnällä MT-1 eli maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarkoitetuksi alueeksi. Se on osoittetu myös osaksi tiheämmän loma-asutuksen vyöhykettä (lo). Rantarakentamista ja muuta rantojen käyttöä ohjaavat voimassa olevat rantayleiskaavat ja ranta-asemakaavat. Voimassa oleva ranta-asemakaava ohjaa alempiasteisena, "vahvempana", kaavana rantojen käyttöa myös rantayleiskaavojen alueella. Kunnan virkamiehet nojaavat kannanotoissaan kulloinkin voimassa olevaan kaavaan. Näin on ollut myös valittajan mainitsemassa tontin ostotilanteessa. Voimassa ollut kaava on ollut Koliman rantayleiskaava. Kunnanhallitus toteaa, että kaavoitus on jatkuva prosessi, jossa kaavoja voidaan muuttaa ja laajentaa tarpeiden mukaan. Kaavoitusta ohjaa aina maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus.

7 Kohta 6. Rantojen rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjataan kaavalla. Katso vastine 5. Lisäksi kunta toteaa seuraavaa: Koliman rantayleiskaava on hyväksytty Pihtiputaan kunnanvaltuustossa ja vahvistettu osittain Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Alvajärven ranta- ja kyläosayleiskaava on hyväksytty Pihtiputaan kunnanvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Valittajan kysymä muutos on ollut se, että ennen Alvajärven ranta- ja kyläyleiskaavan lainvoimaistumista (2015) Alvajärven Savisaareen ei ollut osoitettu kiinteistölle 16:48 ranta-rakennusoikeutta. Siten ei emätilalla ole aiemmin ollut muualla rantarakennusoikeutta, jota olisi voinut siirtää saman emätilan sisällä Sääskiniemeen. Koliman rantayleiskaavan alueella tilojen rantarakennusoikeudet on tutkittu emätilatarkastelulla, jolla on turvattu maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Rakennusoikeuden siirron edellytykset järveltä toiselle / kaavasta toiseen on selvitetty ranta-asemakaavalla, sen selvityksillä ja vaikutusarvioinneilla. Kunta ja sen kaavoittaja ohjaa kaavoitusta myös silloin, kun on kyse ranta-asemakaavasta, jonka maanomistaja kustannuksellaan teettää. Edellä mainitun lisäksi Pihtiputaan kunta toistaa kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta tulleeseen palautteeseen antamansa vastineet. Lopuksi Pihtiputaan kunnanhallitus toteaa edellä mainituilla perusteilla, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista uutta seikkaa, joka ei olisi ollut tiedossa jo Sääskiniemen ranta-asemakaavaa hyväksyttäessä eikä sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus pyytää Hämeenlinnan hallinto-oikeutta hylkäämään Jorma Uusikartanon ja Marja-Liisa Kauppilan tekemän valituksen kokonaisuudessaan. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Hyväksyttiin. Muutoksenhakukielto / valmistelua. Ote: Hämeenlinnan hallinto-oikeus