Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi. Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi. Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa"

Transkriptio

1 Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa Tuottavuuden pyöreä pöytä Sihteeristön katsaus

2 Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristö Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristö: Ulla Aitta, työelämän tutkija, Akava, Juha Antila, kehittämispäällikkö, SAK, Erkki Auvinen, työympäristöasiantuntija, STTK, Niilo Hakonen, asiantuntija, EK, Päivi Lanttola, neuvotteleva virkamies, VTML, Oili Marttila, neuvottelupäällikkö, KiT, Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö,

3 3 Lukijalle Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti syksyllä 2011 työelämän kehittämisstrategian valmistelun tavoitteenaan parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työelämän tuottavuutta. Strategian tavoite asetettiin korkealle. Tavoitteena on kehittää suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Työelämän kehittämisstrategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla on tarkoitus käynnistää hallitusohjelman mukaisesti laaja kansallinen yhteistyöhanke. Tekes käynnistää osana yhteistyöhanketta erillisen työorganisaatioiden kehittämisohjelman. Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän kehittämisstrategian valmisteluun. Tuottavuuden pyöreä pöytä esitti lisäksi uutta työelämän tutkimusta, jossa tarkastellaan työpaikan oloja ja tilannetta sekä työnantajan että henkilöstön näkökulmasta. Tekes käynnisti vuoden 2012 alkupuolella Meadow -nimellä tunnetun eurooppalaisen tutkimushankkeen, joka mahdollistaa eri maiden työelämän vertailun. Tutkimuksen avulla voidaan seurata myös työelämän kehittämisstrategian toteutumista. Työelämän laatua ja tuottavuutta tulee kehittää samanaikaisesti. Vaikuttavimmin näitä voidaan kehittää yhteistoiminnallisesti toimialojen ja työpaikkojen omilla toimenpiteillä ja kehittämishankkeilla. Tuottavuuden pyöreä pöytä haluaa nostaa esille tuottavuuden ja työelämän laadun merkityksen yritysten kilpailukyvylle, julkisten palvelujen vaikuttavuudelle ja kestävälle rahoitukselle vuosittaisissa seminaareissa ja sihteeristönsä valmistelemissa katsausraporteissa. Vuonna 2007 katsaus käsitteli tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymistä Suomessa. Vuonna 2008 painopiste oli työpaikkojen turbulenssissa, niiden syntymisessä ja häviämisessä. Vuonna 2009 pyrittiin taantuman pyörteistä työn imuun. Vuonna 2010 tarkasteltiin taantuman vaikutuksia työpaikoilla ja etsittiin onnistumisen eväitä tuleville vuosille. Vuonna 2011 katse kohdistui toimialojen ja työpaikkojen omiin toimenpiteisiin. Tässä vuoden 2012 katsauksessa tarkastellaan suomalaisen työelämän ja tuottavuuden tilaa eurooppalaisessa vertailussa sekä kuvataan esimerkkejä menestyvistä työpaikoista. Tuottavuuden pyöreä pöytä

4 4 Sisällys Lukijalle Työelämän tila ja muutossuunnat Suomen talous ja tuottavuus vuonna Suomalaisen työelämän laatu vuonna Miten työelämää pitää kehittää työpaikoilla? Lähtökohdaksi kunkin työpaikan tilanne Kunniamaininnat vuonna Menestystarinoita Tuottavuustoimijat kehittämisen tukena TPP Tuottavuuden pyöreä pöytä Työsuojelurahasto Työturvallisuuskeskus TTK Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Työterveyslaitos Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Oy, 2012

5 5 1 Työelämän tila ja muutossuunnat 1.1 Suomen talous ja tuottavuus vuonna 2011 Läntisten maiden velkakriisi koetteli valtioita ja euroaluetta. Suomessa tuotanto kasvoi vuonna 2011, mutta on edelleen alle talouskriisiä edeltävän tason. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Vuotta 2011 leimasivat talouden epävarmuus ja uutiset länsimaiden ja euroalueen velkakriisistä. Niistä huolimatta Suomen talous kasvoi. Bruttokansantuote nousi erityisesti kotitalouksien kulutuksen siivittämänä 2,9 % edellisvuodesta 1 yhteensä 192 miljardiin euroon. Kokonaistuotanto jäi kuitenkin edelleen alle talouskriisiä edeltävän tason. Kuva 1: Talouskriisin vaikutukset tuotantoon Talouskriisin vaikutukset tuotantoon Teollisuus Palvelut Bruttokansantuote Lähde: Tilastokeskus , kausitasoitettu volyymi-indeksi 2005 = 100. Euroopassa vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä on siirrytty kysyntäpulan ja velkaelvytyksen kautta uuteen kriisiin, jossa sijoittajat empivät rahan lainaamista raskaasti velkaantuneille valtioille. Velkaantumisen taittamiseksi ja sijoittajien rauhoittamiseksi monien maiden hallitukset leikkasivat menojaan ja tekivät kipeitäkin talousuudistuksia vuonna Lähteenä käytetty Tilastokeskuksen ennakkotietoja

6 6 Haasteena talouden kestävyys Suomen haasteena on talouden kestävyys. Vaatimaton kasvu ei ole riittänyt paikkaamaan kustannusten nousun ja talouskriisin jättämää aukkoa taloudessa. Vuoden 2011 aikana Suomen kauppataseeseen kertyi ennätyksellisen suuri alijäämä, kun vienti jäi miltei 3,6 miljardia euroa tuontia pienemmäksi. Perussyy on teknologiateollisuuden viennin voimakas lasku sekä metsäteollisuuden hiipuminen viime vuosikymmenen aikana. Lisäksi vaikutusta on voimistanut raaka-aineiden hintojen nopeampi nousu verrattuna vientihintoihin. Vastaavansuuruista kauppataseen alijäämää ei ole koettu sitten 1970-luvun puolivälin öljykriisin. Edellisen kerran kauppatase jäi nollan alapuolelle lamavuonna Suomen julkisen talouden kestävyys kärsii kustannusten noususta ja talouden vaikeuksista. Vuonna 2011 julkisyhteisöjen velka kasvoi noin 6 miljardilla yhteensä 93 miljardiin euroon. Tilannetta pahentaa sotien jälkeisten suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, minkä vuoksi entistä suurempi osa suomalaisista jää työvoiman ulkopuolelle. Vuonna 2011 työeläkkeelle jäi ennätykselliset suomalaista, mikä on yli enemmän kuin nykyinen syntyneiden määrä vuodessa. Suomessa on vielä suhteellisen edullinen vanhushuoltosuhde 2, mutta se muuttuu lähivuosina nopeasti EU-maiden epäedullisimmaksi. Tässä tilanteessa tarvitaan viisaita päätöksiä ja talouden kestävyyttä vahvistavia toimenpiteitä talouden päättäjiltä. Elintaso = työn tuottavuus kertaa työn määrä Kansakunnan elintasoa ja taloudellista hyvinvointia mitataan tavallisesti bruttokansantuotteella asukasta kohden. Bruttokansantuote tarkoittaa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettua arvonlisäystä. Siihen vaikuttavat: työn tuottavuus (bruttokansantuote/työtunnit) keskimääräinen työaika (työtunnit/työlliset) työhön osallistuminen (työlliset/väestö) Vuonna 2011 työn tuottavuus kasvoi Suomessa 1,3 %, mutta se jäi silti vielä yli prosenttiyksikön alhaisemmaksi kuin ennätysvuonna Työllisten ja työtuntien määrä kasvoivat molemmat saman verran (1,2 %) vuonna 2011, minkä vuoksi keskimääräisessä työajassa ei tapahtunut muutoksia. Ylipäänsä mahdollisuudet vahvistaa talouskasvua pidentämällä keskimääräisiä työaikoja ovat melko vähäiset Suomessa. Merkittävä osa (noin 40 %) suomalaisista olisi pikemminkin valmiita lyhentämään työaikojaan, vaikka se samalla johtaisi ansioiden laskuun (Haavisto 2010). Työhön osallistumisasteen lisääminen parantaa talouskasvua ja talouden kestävyyttä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2012 tammikuussa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työhön osallistumisasteen parantaminen vaatii yhtäältä, että yritysten toimintaedellytyksistä huolehditaan, jotta työtä on tarjolla. Toisaalta tulee lisätä työvoiman tarjontaa, jotta työlle löytyy osaavia tekijöitä. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä, jos potentiaaliset työntekijäryhmät työllistyvät mahdollisimman laajasti. Suomen työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia, jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna. Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttamiseksi on monia keinoja, esimerkiksi verotukseen ja työmarkkinaratkaisuihin liittyviä keinoja. Tässä katsauksessa keskitytään työelämän kehittämisen, 2 vähintään 65-vuotiaiden määrä suhteessa vuotiaisiin

7 tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen. Niiden merkitys organisaatioiden menestykselle on kasvanut entisestään. 7 Mikä parantaa työn tuottavuutta? Työn tuottavuutta ja tuottavuutta yleensä kasvattavat tuottavuuden parantaminen olemassa olevilla työpaikoilla eli tuottavuustyö sekä luova tuho. Tuottavuustyö tarkoittaa tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen kehittämistä sekä toiminnan tehostamista. Julkisissa palveluissa tuottavuustyö on myös toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Luova tuho puolestaan tarkoittaa kehitystä, jossa uudet tuottavammat työpaikat korvaavat entisiä, vähemmän tuottavia. Esimerkiksi Suomen teollisuuden tuottavuuskasvusta on Antti Kauhasen ja Mika Malirannan mukaan (2011) viime vuosina runsas kaksi kolmasosaa tullut olemassa olevien työpaikkojen tuottavuuden paranemisen myötä ja vajaa kolmannes luovan tuhon kautta. Dynaamiset työmarkkinat, jossa ihmiset vaihtavat työpaikkaa, uusia työpaikkoja syntyy ja vanhoja, kannattamattomia tuhoutuu, mahdollistavat luovan tuhon. Esimerkiksi vuosina yksityisellä sektorilla keskimäärin joka kymmenes työpaikka tuhoutui vuosittain ja saman verran syntyi uusia. Työntekijöiden liikkuvuus on ollut vielä suurempaa, peräti neljännes työntekijöistä vaihtoi vuosittain päätyöpaikkaansa 3. Kuva 2: Toimialan tuottavuuden kasvu voi luovan tuhon vuoksi olla nopeampaa kuin tuottavuuden keskimääräinen kasvu alan yrityksissä. Työn siirtyminen matalan tuottavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin on kuitenkin hidastunut 1990-luvulta. Sen rinnalle tuottavuuskasvun lähteeksi ja ohikin on noussut tehtävärakenteiden muutos (Pajarinen-Rouvinen-Ylä-Anttila 2010), kun muun muassa organisaatioiden sisälle on syntynyt uusia korkeamman osaamis- ja vaatimustason suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviä. Tehtävärakenteiden muutosta edistää se, että ihmiset siirtyvät joustavasti ammattitaitoaan paremmin vastaaviin tehtäviin ja tehtävien sisältö uudistuu. Organisaatioiden osaamisen merkitystä korostaa se, että moni yritys rakentaa toimintansa yhä enemmän poimimalla parhaat palat maailmalta sieltä, mistä ne osaavimmin ja kilpailukykyisimmin saavat. Tässä kilpailussa Suomen pitää pärjätä. 3 Lisää aiheesta muun muassa sihteeristön katsaus vuodelta 2008: Työpaikat turbulenssissa, tuottavuutta vahvistava rakennemuutos Suomessa.

8 8 Työn tuottavuuden kasvu Suomessa Työn tuottavuuden kasvusta on tullut yhä tärkeämpi taloudellisen hyvinvoinnin lähde Suomelle. Työn tuottavuus voi tietovaltaisessa taloudessa kasvaa ainakin periaatteessa lähes rajatta (Alasoini 2012). Työn tuottavuuskasvuun vaikuttaa jatkossa entistä enemmän niin sanottu teknologinen kehitys, jolla tarkoitetaan sitä, että kehitetään uusia tuotteita ja palveluja sekä tapoja tuottaa niitä. Siihen kuuluvat muun muassa tietotekniikan hyödyntäminen, uudenlaiset työn organisointitavat ja johtamismenetelmät. Erityisesti työn organisatorisilla ja sosiaalisilla innovaatioilla on ollut viime vuosina tärkeä merkitys työn tuottavuuden kasvulle. Ne ovat vaikuttaneet työn tuottavuuteen joko sellaisenaan tai yhdessä tuote- ja tuotantoteknologisten innovaatioiden kanssa. Työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomen teollisuudessa nopeaa viime vuosikymmeninä kansainvälisesti verraten. Tuottavuuskasvun veturina on Suomessa toiminut ICT-sektori, johon kuuluvat sähkö- ja elektroniikkateollisuus, teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut. Teollisuuden suotuisasta kehityksestä huolimatta työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut koko kansantalouden tasolla erityisesti 1990-luvun alkuvuosien jälkeen. Syynä tähän on ollut muun muassa talouden palveluvaltaistuminen ja hidas tuottavuuskasvu monilla palveluvaltaisilla aloilla. Koulutustason nousulla ei myöskään enää voida vaikuttaa tuottavuuden kasvuun samassa määrin kuin aiemmin. Haasteena kestävä talouskasvu Yksilöiden tyytyväisyydellä elämäänsä on selvä yhteys kansakunnan elintasoon ja taloudelliseen hyvinvointiin. Ongelmana on, että talouskasvu, joka perustuu väestönkasvuun ja luonnonvarojen laajenevaan käyttöön, ei ole kestävää rajallisella maapallolla. Tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja. Vastuullinen yritystoiminta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Kestävyyteen tulee pyrkiä eri tasoilla, niin isoissa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa kuin työpaikoilla tapahtuvassa kehittämisessä. 1.2 Suomalaisen työelämän laatu vuonna 2011 Miksi työelämän laatu on erityisen tärkeä Suomelle? Mitä merkitsisi suomalaisille työntekijöille, yrityksille, julkisille organisaatioille ja koko kansakunnalle, jos työn tuottavuutta ja työelämän laatua pystyttäisiin selvästi nostamaan nykyiseltä tasolta? Tällöin suomalainen työelämä nousisi Euroopan parhaaksi. Sitä tavoittelee Tuottavuuden pyöreä pöytä. Siihen pyritään myös parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa. Työelämän laadulla on keskeinen merkitys koko kansantaloudelle muun muassa sen vuoksi, että Suomen talous nojaa yhä enemmän inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan ja niiden kehittämiseen. Yhä suurempi osa työvoimasta työskentelee sellaisissa tehtävissä, joissa yritysten ja organisaatioiden verkostoituminen sekä työntekijöiden osaaminen, sen hyödyntäminen, yhteistyötaidot ja innostus ratkaisevat työn tuloksen. Työelämän laatu ja tuottavuus ovat voimakkaasti yhteydessä siihen, miten Suomessa pystytään säilyttämään ja luomaan uusia työpaikkoja. Työllä ja työelämän laadulla on iso merkitys yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnille ja toimeentulolle.

9 Suomen väestörakenteen muutos asettaa lisähaasteen työelämän kehittämiselle. On löydettävä keinoja, joilla työuria voidaan pidentää kaikissa sen vaiheissa. Toivottu lopputulos voidaan saavuttaa vain, mikäli tarjolla on työtä ja sille tekijöitä. Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. 9 Suomalaisen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa Jyväskylän yliopistossa on vertailtu Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön työolotutkimusten tuloksia Euroopan eri maissa vuosina (Mustosmäki- Oinas-Anttila-Nätti 2011). Suomalaisten palkansaajien kokemukset omista työoloistaan sijoittuvat monilla indikaattoreilla muiden pohjoismaalaisten palkansaajien tapaan eurooppalaiseen kärkeen. Suomen sijoitukset ovat myös tarkasteltavan 15 vuoden ajanjaksolla monelta osin kohentuneet. Suomi sijoittuu Euroopan maiden kärkijoukkoon muun muassa mitattaessa työn vaatimia uusien asioiden oppimistarpeita ja mahdollisuuksia kehittää tähän tarvittavaa osaamista. Kuva 3: Kuuluuko työhönne uusien asioiden oppimista? 100% 90% 80% 70% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 60% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Suomalaisten kuten muidenkin pohjoismaalaisten työntekijöiden vastauksia uusien asioiden oppimistarpeista tai -mahdollisuuksista selittänee se, että nimenomaan Pohjoismaissa on työorganisaatioissa otettu käyttöön uutta teknologiaa tai prosesseja ja toteutettu erilaisia töiden ja työorganisaation uudelleen järjestelyjä enemmän kuin muualla Euroopassa.

10 10 Kuva 4: Niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla otettu käyttöön uusia prosesseja tai teknologiaa viimeisten kolmen vuoden aikana Ruotsi Suomi Tanska 53 Iso-Britannia Norja Alankomaat 46 Espanja 38 Ranska Unkari Italia 33 Puola 29 Romania 27 Bulgaria Kuva 5: Lähde: Niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla tehty mittavia organisaatiouudistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana Suomi 52 Ruotsi 50 Tanska 48 Norja Iso-Britannia Alankomaat 37 Ranska 35 Romania Unkari Espanja Italia Bulgaria 22 Puola Lähde:

11 Suomalaiset, kuten muutkin pohjoismaalaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa omien työtehtävien suorittamisjärjestykseen ja työmenetelmiin keskimäärin paremmiksi kuin muissa Euroopan maissa työskentelevät. 11 Kuva 6: Osallistutko työn organisoinnin tai työprosessien parantamiseen osastollasi tai työorganisaatiossa (aina tai lähes aina) Alankomaat 65 Tanska 62 Norja 59 Suomi Ruotsi Iso-Britannia Ranska Romania Espanja Italia Unkari 43 Puola Bulgaria Lähde: Kuva 7: 100% Mahdollista valita tai vaihdella tehtävien suorittamisjärjestystä? 90% 80% 70% 60% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 50% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY 2011.

12 12 Suomi sijoittuu muiden Pohjoismaiden ohella eurooppalaiseen kärkijoukkoon tarkasteltaessa sitä, miten työntekijät voivat vaikuttaa omiin työaikajärjestelyihinsä, kuten päivittäisen tai viikoittaisen työaikansa sijoitteluun tai työvuorojensa valintaan. Kuva 8: Niiden työntekijöiden osuus, joilla mahdollisuus joustaviin työaikajärjestelyihin 1) Ruotsi Tanska Suomi Norja Saksa Iso-Britannia Kreikka Italia Puola Ranska Viro Latvia Espanja Portugali Työntekijöiden osuudessa mukana ne vastaajat, jotka 1)voivat itse valita annettujen työvuorojen väliltä (Suomi: 8 %) 2)voivat sovittaa omia työaikojaan ennalta asetettujen rajojen puitteissa (Suomi: 34 %) 3)voivat valita työaikansa vapaasti (Suomi: 12 %) Lähde: Niiden suomalaisten työntekijöiden osuus, jotka katsovat voivansa yhdistää perheen tai muun oman elämänsä työaikoihinsa erittäin hyvin, on kuitenkin laskenut 2000-luvun loppupuolella. Muut Pohjoismaat yltävät tässä meitä parempiin tuloksiin. Tätä selittänee muun muassa se, että Suomessa naiset tekevät kokoaikatyötä useammin kuin muissa Pohjoismaissa.

13 Kuva 9: Kuinka hyvin työaikanne sopivat yhteen perhesitoumusten tai työn ulkopuolisen yksityiselämän hoitamisen kanssa? 13 70% 60% Erittäin hyvin 50% 40% 30% 20% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 10% 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Suomalaisen työelämän muutosvauhti ja tehokkuusvaatimukset ovat ilmeisesti vaatineet veronsa. Suomalaiset palkansaajat kokevat työhönsä kuuluvan kiirettä ja työskentelyä hyvin nopeassa tahdissa ruotsalaisten ja norjalaisten sekä brittien tavoin useammin kuin muut eurooppalaiset. Tanska poikkeaa muista Pohjoismaista, sillä tanskalaiset palkansaajat kokevat työnsä kiireen ja tiukkojen määräaikojen puristusta harvemmin kuin norjalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset. Kuva 10: Kuuluuko työhönne työskentelyä hyvin nopeassa tahdissa? 90% 80% Vähintänn neljäsosa työajasta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY 2011.

14 14 Kuva 11: Kuuluuko työhönne työskentelyä tiukkojen määräaikojen puitteissa? 80% Vähintään neljäsosa työajasta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Työoloihinsa erittäin tyytyväisten osuus oli Tanskassa ja Norjassa selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja Suomessa. Vuonna 2010 erittäin tyytyväisten osuus oli Suomessa vain 20 %, kun se Tanskassa oli peräti puolet vastaajista. Suomalaisista 89 % oli kuitenkin melko tai erittäin tyytyväisiä työoloihinsa vuonna Tulos herättää kiinnostavan kysymyksen, onko suomalaisen ja ruotsalaisen työelämän laatu tai sen kehittäminen poikennut joiltakin osin muista Pohjoismaista. Mitä tanskalaiset tekevät tässä asiassa paremmin? Kuva 12: Miten tyytyväinen olette työoloihinne kokonaisuudessaan 60% 50% Erittäin tyytyväinen 40% 30% 20% 10% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY 2011.

15 Työelämän laatu suomalaisissa tutkimuksissa Työolobarometri Työolobarometrin vuoden 2011 ennakkotulosten mukaan palkansaajien yleisarviointi työelämän laadusta on keskimäärin melko hyvää tasoa. Syksyllä 2011 kouluarvosanoilla mitattu yleiskeskiarvo oli 7,96. Syksyllä 2010 se oli 7,99 eli kokonaiskeskiarvo on käytännössä sama kuin vuotta aiemmin. Laadun keskiarvoa mitattiin neljällä ulottuvuudella: 1. työpaikan varmuus (keskiarvo, ka 8,5) 2. kannustavuutta, innovatiivisuutta ja luottamusta mittaava indikaattori (ka 7,9) 3. koettujen voimavarojen indikaattori (ka 7,8) 4. kohtelun tasapuolisuuden indikaattori (ka 7,7). Kaikista neljästä indikaattorista vain työpaikan varmuus on tarkastelujaksolla laskenut. Vuonna 2007 työpaikan varmuudelle annettu keskiarvo oli 8,9, muiden kolmen taso säilyi melko tasaisena. Myöskään työnantajasektoreittain ei ole havaittavissa mitään merkittäviä tasoeroja. Kuva 13: Työelämän laatu kouluarvosanoilla mitaten vuosina Lähde: Työolobarometrien tuloksia Työolobarometrin 2011 tulokset kertovat, että suomalainen työntekijä kokee työnsä mielekkyyden useammin heikentyneen kuin vahvistuneen. Tämä koskee kaikkia työnantajasektoreita. Työn mielekkyyden kokemisen suunta on ollut negatiivinen jo viimeiset kymmenen vuotta. Ristiriitaisia tuloksia voi osittain selittää se, että osa työntekijöistä kokee työelämänsä laadun parantuneen, osalla taas suunta on päinvastainen. Suurin joukko työolobarometrin vastaajista ei ole kokenut muutosta kumpaankaan suuntaan, vaan tilanne on pysynyt samana. Työolobarometrin balanssimittarilla mitattuna parempaan suuntaan ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet sukupuolten välinen tasa-arvo, mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviin, esimiesten johtamistapa, mahdollisuus itsensä kehittämiseen työssä, tietojen saanti työpaikan tavoitteista ja erityisesti ympäristökysymysten huomioiminen.

16 16 Strateginen työhyvinvointi 2011 Strategisen työhyvinvoinnin tilaa on tutkinut Excenta Oy (2011) yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa vuosittain. Tutkimuksessa oli mukana 368 työorganisaatiota, jotka edustivat teollisuutta, rakentamista, kauppaa, kuljetusta, liike-elämän palveluita sekä julkishallinnosta valtiota ja kuntia. Tulosten mukaan strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettu noin yhdessä kolmasosassa suomalaisia työorganisaatioita. Arvioinnissa johtamisen kriteeriksi nostettiin toiminnan sisällön määrittäminen, tavoitteet, suunnitelmat, resurssit ja seuranta. Näissä on tutkimuksen mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä verrattuna vuoteen Erityisesti sisällön määrittely ja tavoitteiden selkeys oli kehittynyt. Parantunut oli myös esimiesten rooli koskien johdettaviensa hyvinvoinnin edistämistä. Vuonna 2011 työorganisaatioista 43 % oli määrittänyt esimiehille roolin työhyvinvoinnin edistämiseksi. Vastaava osuus vuonna 2010 oli 37 %. Tutkimuksen mukaan strategisen hyvinvoinnin perinteiset asiantuntijatoiminnot ovat Suomessa suhteellisen hyvässä kunnossa. Näihin toimintoihin kuuluvat työterveyshuolto, työsuojelu, työpaikkaliikunta ja henkilöstöruokailun järjestelyt. Strategisen hyvinvoinnin investointien laskennalliseksi kokonaissummaksi saatiin noin 2,1 miljardia euroa vuodessa, joka merkitsee noin 861 euroa työntekijää kohden. Vuonna 2009 vastaava summa oli keskimäärin 789 euroa työntekijää kohden. Mihin suuntaan suomalaista työelämää tulee kehittää Suomi sijoittuu korkealle autonomiaa ja osaamista mittaavilla akseleilla nelikenttävertailussa, jossa Euroopan maat sijoitetaan kahden ulottuvuuden eli työn koetun autonomian ja ammattitaidon sekä koetun tyytyväisyyden ja terveyden mukaan. Vastaavaan tasoon eurooppalaisista maista yltää vain Malta ja Tanska. Tanska eroaa Suomesta ja Maltasta kuitenkin hyvin selkeästi siinä, että siellä työntekijät kokevat olevansa muita eurooppalaisia työntekijöitä terveempiä ja tyytyväisempiä työssään. Työntekijöiden kokema itsemääräämisoikeus ei siis syystä tai toisesta johda Suomessa eikä myöskään Ruotsissa yhtä suureen työtyytyväisyyteen kuin Tanskassa.

17 Kuva 14: Työntekijöiden työn autonomia ja ammattitaito sekä terveys ja työtyytyväisyys EU27-maissa Ireland UK Netherlands Denmark 1.0 Austria Germany Belgium Satisfaction & health Cyprus Bulgaria Romania Slovakia Czech Republic Italy Spain Poland France Portugal Lithuania Luxembourg Latvia Sweden Finland Estonia Malta -1.5 Greece Hungary Slovenia Autonomy & skills Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Työelämän muodollisia rakenteita, kuten johtamis- ja palkitsemisjärjestelmiä, lainsäädäntöä, työja virkaehtosopimuksia, on Suomessa vuosikymmenten aikana kehitetty monilla aloilla tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Muodolliset järjestelmät kuten työlainsäädäntö ja työ- ja virkaehtosopimukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät kuitenkaan yksinään riitä. Siksi tarvitaan työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä. Taulukossa 1 on Euroopan maat luokiteltu kahdella ulottuvuudella sen mukaan, miten aktiivista työorganisaatioiden uudistaminen on ollut ja miten tyytyväisiä kunkin maan työntekijät ovat työoloihinsa (Alasoini 2012). Eurooppalaiseen Työolotutkimukseen perustuvan luokittelun tulos vahvistaa sitä johtopäätöstä, että Ruotsissa ja Suomessa työntekijöiden tyytyväisyys omiin työoloihinsa ei ole yltänyt Tanskan tasolle. Huolimatta työorganisaatioiden aktiivisesta uudistamisesta Suomi ja Ruotsi sijoittuvat tyytyväisyysmittarilla eurooppalaiselle keskitasolle. Samaa keskitasoa edustavat myös Espanja ja Puola, joissa työorganisaatioiden uudistaminen on ollut vähäistä.

18 18 Taulukko 1: Työorganisaatioiden uudistamisen aktiivisuus ja tyytyväisyys työoloihin Euroopan maissa Työorganisaatioiden uudistamisen aktiivisuus Vähäistä Melko vähäistä Keskitasoa Melko suurta Suurta Vähäistä Kreikka Romania Slovenia Unkari Liettua Latvia Melko vähäistä Bulgaria Italia Ranska Slovakia Tsekki Viro Tyytyväisyys työoloihin Keskitasoa Espanja Puola Luxemburg Portugali Ruotsi Suomi Melko suurta Belgia Itävalta Saksa Alankomaat Kypros Malta Suurta Irlanti Iso- Britannia Norja Tanska Lähteet: Alasoini 2012 Tulokset viittaavat Alasoinin (2012) mukaan mahdollisesti siihen, että itse työelämä ei ole Suomessa eikä Ruotsissa muuttunut riittävästi ihmisten toiveiden, odotusten ja tarpeiden suuntaisesti huolimatta työorganisaatioiden aktiivisesta uudistamisesta. Suomi sijoittuu sekä edellä esitetyn eurooppalaisen työolotutkimuksen että pohjoismaisen innovaatiomonitorin vertailuissa kehittyneiden teollisuusmaiden kärkeen työvoiman osaamisen edistämisessä. Tätä tukee kehittynyt koulutusjärjestelmämme. Sen sijaan työn organisointia, työorganisaatioiden johtamista ja organisaatioiden muutoskykyä koskevissa vertailuissa Suomella ei näytä olevan erityistä kilpailuetua muihin Pohjoismaihin nähden. (taulukot 2a ja 2b). Taulukko 2a: Inhimilliset resurssit innovaatiotoiminnassa: Pohjoismaiden suorituskyky 25 OECD-maan vertailussa Suorituskyky Suomi Ruotsi Norja Tanska Tietotyöntekijöiden osuus Työn organisointi ja johtaminen Strateginen johtaminen

19 Taulukko 2b: Inhimilliset resurssit innovaatiotoiminnassa: Pohjoismaiden olosuhdetekijät 25 OECD-maan vertailussa 19 Olosuhdetekijät Suomi Ruotsi Norja Tanska Koulutusmenot Koulutuksen kannustavuus Perusasteen koulutus Korkean asteen koulutus Elinikäinen oppiminen Organisatorinen muutoskyky Johtamisosaaminen maa on kolmen parhaan joukossa + maa on keskitason yläpuolella 0 maa on keskitasoa - maa on keskitason alapuolella Lähteet: FORA 2009; Alasoini Kiinnostavan vertailukohteen Suomelle muodostaa erityisesti Tanska, joka on työelämän laadun tämänhetkinen ykkösmaa Euroopassa. Tanska on Suomea jäljessä sekä tietotyöntekijöiden osuudessa että perus- ja korkean asteen koulutuksen kehittyneisyydessä. Tästä huolimatta Tanskalla on parempi kyky saada ihmisiä ja työorganisaatioita uudistumaan ja vastaamaan organisaatioiden toimintaympäristön muutoksiin. Suomalaisessa työelämässä on viimeisen vuosikymmenen aikana toteutettu monia uudistuksia ja muutoksia. Koulutus- ja osaamistaso on Suomessa hyvin korkea ja työntekijöillä on vaikutusmahdollisuuksia mutta ehkä enemmän kuitenkin vain omaan työhön liittyviin asioihin. Toimintaympäristössä ja työpaikoilla tapahtuneet nopeat muutokset ovat kasvattaneet töiden vaatimuksia, mutta työolosuhteet, työehdot ja esimiestyö eivät ehkä olekaan pysyneet riittävästi kehityksessä mukana. Valtaosa tämän päivän suomalaisesta työelämän tutkimuksesta mittaa lähinnä yksilön kokemuksia työstään ja työpaikastaan. Jos työelämän indikaattoreita tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten työelämän laatu voisi tuottaa parasta mahdollista työpaikkojen menestystä, tulisi tulevassa työelämän tutkimuksessa keskittyä entistä enemmän koko työyhteisön toimivuudesta kertoviin asioihin ja olosuhteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työyhteisön jäsenten osallisuus, yhteistyö, omaa työtä laajemmat vaikutusmahdollisuudet sekä johto- ja esimiestyö. Nämä ovat nimenomaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen ja tätä kautta työpaikan tuottavuuteen ja menestykseen.

20 20 Lähteet Alasoini, T. (2012) Osallistava innovaatiotoiminta - Uusi näkökulma johtamiseen ja työelämän kehittämiseen. Tekes. Aura, O. & Ahonen, G. & Ilmarinen, J. (2011) Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa Excenta Oy. Haavisto, I. (2010) Työelämän kulttuurivallankumous: EVAn arvo- ja asennetutkimus EVA. Kauhanen, A. & Maliranta, M. (2011) EVA analyysi: Terve tuho tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle. EVA. Mustosmäki, A. & Oinas, T. & Anttila, T. & Nätti, J. (2011) Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY. Pajarinen, M. & Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. (2010) Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Työolobarometri, ennakkotiedot. TEM-raportteja 4/2012.

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Työministeri Lauri Ihalainen Hyvempi työelämä Lappiin seminaari 10.11.2014 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoiman vähetessä Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategia

Työelämän kehittämisstrategia Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään seminaari 10.6.2013 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta alan tuloksellisuuskampanja 2011 2014 Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito ja hoiva) Työvoiman tarjonta

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot