Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi. Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi. Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa"

Transkriptio

1 Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa Tuottavuuden pyöreä pöytä Sihteeristön katsaus

2 Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristö Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristö: Ulla Aitta, työelämän tutkija, Akava, Juha Antila, kehittämispäällikkö, SAK, Erkki Auvinen, työympäristöasiantuntija, STTK, Niilo Hakonen, asiantuntija, EK, Päivi Lanttola, neuvotteleva virkamies, VTML, Oili Marttila, neuvottelupäällikkö, KiT, Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö,

3 3 Lukijalle Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti syksyllä 2011 työelämän kehittämisstrategian valmistelun tavoitteenaan parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työelämän tuottavuutta. Strategian tavoite asetettiin korkealle. Tavoitteena on kehittää suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Työelämän kehittämisstrategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla on tarkoitus käynnistää hallitusohjelman mukaisesti laaja kansallinen yhteistyöhanke. Tekes käynnistää osana yhteistyöhanketta erillisen työorganisaatioiden kehittämisohjelman. Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän kehittämisstrategian valmisteluun. Tuottavuuden pyöreä pöytä esitti lisäksi uutta työelämän tutkimusta, jossa tarkastellaan työpaikan oloja ja tilannetta sekä työnantajan että henkilöstön näkökulmasta. Tekes käynnisti vuoden 2012 alkupuolella Meadow -nimellä tunnetun eurooppalaisen tutkimushankkeen, joka mahdollistaa eri maiden työelämän vertailun. Tutkimuksen avulla voidaan seurata myös työelämän kehittämisstrategian toteutumista. Työelämän laatua ja tuottavuutta tulee kehittää samanaikaisesti. Vaikuttavimmin näitä voidaan kehittää yhteistoiminnallisesti toimialojen ja työpaikkojen omilla toimenpiteillä ja kehittämishankkeilla. Tuottavuuden pyöreä pöytä haluaa nostaa esille tuottavuuden ja työelämän laadun merkityksen yritysten kilpailukyvylle, julkisten palvelujen vaikuttavuudelle ja kestävälle rahoitukselle vuosittaisissa seminaareissa ja sihteeristönsä valmistelemissa katsausraporteissa. Vuonna 2007 katsaus käsitteli tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymistä Suomessa. Vuonna 2008 painopiste oli työpaikkojen turbulenssissa, niiden syntymisessä ja häviämisessä. Vuonna 2009 pyrittiin taantuman pyörteistä työn imuun. Vuonna 2010 tarkasteltiin taantuman vaikutuksia työpaikoilla ja etsittiin onnistumisen eväitä tuleville vuosille. Vuonna 2011 katse kohdistui toimialojen ja työpaikkojen omiin toimenpiteisiin. Tässä vuoden 2012 katsauksessa tarkastellaan suomalaisen työelämän ja tuottavuuden tilaa eurooppalaisessa vertailussa sekä kuvataan esimerkkejä menestyvistä työpaikoista. Tuottavuuden pyöreä pöytä

4 4 Sisällys Lukijalle Työelämän tila ja muutossuunnat Suomen talous ja tuottavuus vuonna Suomalaisen työelämän laatu vuonna Miten työelämää pitää kehittää työpaikoilla? Lähtökohdaksi kunkin työpaikan tilanne Kunniamaininnat vuonna Menestystarinoita Tuottavuustoimijat kehittämisen tukena TPP Tuottavuuden pyöreä pöytä Työsuojelurahasto Työturvallisuuskeskus TTK Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Työterveyslaitos Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Oy, 2012

5 5 1 Työelämän tila ja muutossuunnat 1.1 Suomen talous ja tuottavuus vuonna 2011 Läntisten maiden velkakriisi koetteli valtioita ja euroaluetta. Suomessa tuotanto kasvoi vuonna 2011, mutta on edelleen alle talouskriisiä edeltävän tason. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Vuotta 2011 leimasivat talouden epävarmuus ja uutiset länsimaiden ja euroalueen velkakriisistä. Niistä huolimatta Suomen talous kasvoi. Bruttokansantuote nousi erityisesti kotitalouksien kulutuksen siivittämänä 2,9 % edellisvuodesta 1 yhteensä 192 miljardiin euroon. Kokonaistuotanto jäi kuitenkin edelleen alle talouskriisiä edeltävän tason. Kuva 1: Talouskriisin vaikutukset tuotantoon Talouskriisin vaikutukset tuotantoon Teollisuus Palvelut Bruttokansantuote Lähde: Tilastokeskus , kausitasoitettu volyymi-indeksi 2005 = 100. Euroopassa vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä on siirrytty kysyntäpulan ja velkaelvytyksen kautta uuteen kriisiin, jossa sijoittajat empivät rahan lainaamista raskaasti velkaantuneille valtioille. Velkaantumisen taittamiseksi ja sijoittajien rauhoittamiseksi monien maiden hallitukset leikkasivat menojaan ja tekivät kipeitäkin talousuudistuksia vuonna Lähteenä käytetty Tilastokeskuksen ennakkotietoja

6 6 Haasteena talouden kestävyys Suomen haasteena on talouden kestävyys. Vaatimaton kasvu ei ole riittänyt paikkaamaan kustannusten nousun ja talouskriisin jättämää aukkoa taloudessa. Vuoden 2011 aikana Suomen kauppataseeseen kertyi ennätyksellisen suuri alijäämä, kun vienti jäi miltei 3,6 miljardia euroa tuontia pienemmäksi. Perussyy on teknologiateollisuuden viennin voimakas lasku sekä metsäteollisuuden hiipuminen viime vuosikymmenen aikana. Lisäksi vaikutusta on voimistanut raaka-aineiden hintojen nopeampi nousu verrattuna vientihintoihin. Vastaavansuuruista kauppataseen alijäämää ei ole koettu sitten 1970-luvun puolivälin öljykriisin. Edellisen kerran kauppatase jäi nollan alapuolelle lamavuonna Suomen julkisen talouden kestävyys kärsii kustannusten noususta ja talouden vaikeuksista. Vuonna 2011 julkisyhteisöjen velka kasvoi noin 6 miljardilla yhteensä 93 miljardiin euroon. Tilannetta pahentaa sotien jälkeisten suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, minkä vuoksi entistä suurempi osa suomalaisista jää työvoiman ulkopuolelle. Vuonna 2011 työeläkkeelle jäi ennätykselliset suomalaista, mikä on yli enemmän kuin nykyinen syntyneiden määrä vuodessa. Suomessa on vielä suhteellisen edullinen vanhushuoltosuhde 2, mutta se muuttuu lähivuosina nopeasti EU-maiden epäedullisimmaksi. Tässä tilanteessa tarvitaan viisaita päätöksiä ja talouden kestävyyttä vahvistavia toimenpiteitä talouden päättäjiltä. Elintaso = työn tuottavuus kertaa työn määrä Kansakunnan elintasoa ja taloudellista hyvinvointia mitataan tavallisesti bruttokansantuotteella asukasta kohden. Bruttokansantuote tarkoittaa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettua arvonlisäystä. Siihen vaikuttavat: työn tuottavuus (bruttokansantuote/työtunnit) keskimääräinen työaika (työtunnit/työlliset) työhön osallistuminen (työlliset/väestö) Vuonna 2011 työn tuottavuus kasvoi Suomessa 1,3 %, mutta se jäi silti vielä yli prosenttiyksikön alhaisemmaksi kuin ennätysvuonna Työllisten ja työtuntien määrä kasvoivat molemmat saman verran (1,2 %) vuonna 2011, minkä vuoksi keskimääräisessä työajassa ei tapahtunut muutoksia. Ylipäänsä mahdollisuudet vahvistaa talouskasvua pidentämällä keskimääräisiä työaikoja ovat melko vähäiset Suomessa. Merkittävä osa (noin 40 %) suomalaisista olisi pikemminkin valmiita lyhentämään työaikojaan, vaikka se samalla johtaisi ansioiden laskuun (Haavisto 2010). Työhön osallistumisasteen lisääminen parantaa talouskasvua ja talouden kestävyyttä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2012 tammikuussa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työhön osallistumisasteen parantaminen vaatii yhtäältä, että yritysten toimintaedellytyksistä huolehditaan, jotta työtä on tarjolla. Toisaalta tulee lisätä työvoiman tarjontaa, jotta työlle löytyy osaavia tekijöitä. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä, jos potentiaaliset työntekijäryhmät työllistyvät mahdollisimman laajasti. Suomen työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia, jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna. Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttamiseksi on monia keinoja, esimerkiksi verotukseen ja työmarkkinaratkaisuihin liittyviä keinoja. Tässä katsauksessa keskitytään työelämän kehittämisen, 2 vähintään 65-vuotiaiden määrä suhteessa vuotiaisiin

7 tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen. Niiden merkitys organisaatioiden menestykselle on kasvanut entisestään. 7 Mikä parantaa työn tuottavuutta? Työn tuottavuutta ja tuottavuutta yleensä kasvattavat tuottavuuden parantaminen olemassa olevilla työpaikoilla eli tuottavuustyö sekä luova tuho. Tuottavuustyö tarkoittaa tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen kehittämistä sekä toiminnan tehostamista. Julkisissa palveluissa tuottavuustyö on myös toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Luova tuho puolestaan tarkoittaa kehitystä, jossa uudet tuottavammat työpaikat korvaavat entisiä, vähemmän tuottavia. Esimerkiksi Suomen teollisuuden tuottavuuskasvusta on Antti Kauhasen ja Mika Malirannan mukaan (2011) viime vuosina runsas kaksi kolmasosaa tullut olemassa olevien työpaikkojen tuottavuuden paranemisen myötä ja vajaa kolmannes luovan tuhon kautta. Dynaamiset työmarkkinat, jossa ihmiset vaihtavat työpaikkaa, uusia työpaikkoja syntyy ja vanhoja, kannattamattomia tuhoutuu, mahdollistavat luovan tuhon. Esimerkiksi vuosina yksityisellä sektorilla keskimäärin joka kymmenes työpaikka tuhoutui vuosittain ja saman verran syntyi uusia. Työntekijöiden liikkuvuus on ollut vielä suurempaa, peräti neljännes työntekijöistä vaihtoi vuosittain päätyöpaikkaansa 3. Kuva 2: Toimialan tuottavuuden kasvu voi luovan tuhon vuoksi olla nopeampaa kuin tuottavuuden keskimääräinen kasvu alan yrityksissä. Työn siirtyminen matalan tuottavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin on kuitenkin hidastunut 1990-luvulta. Sen rinnalle tuottavuuskasvun lähteeksi ja ohikin on noussut tehtävärakenteiden muutos (Pajarinen-Rouvinen-Ylä-Anttila 2010), kun muun muassa organisaatioiden sisälle on syntynyt uusia korkeamman osaamis- ja vaatimustason suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviä. Tehtävärakenteiden muutosta edistää se, että ihmiset siirtyvät joustavasti ammattitaitoaan paremmin vastaaviin tehtäviin ja tehtävien sisältö uudistuu. Organisaatioiden osaamisen merkitystä korostaa se, että moni yritys rakentaa toimintansa yhä enemmän poimimalla parhaat palat maailmalta sieltä, mistä ne osaavimmin ja kilpailukykyisimmin saavat. Tässä kilpailussa Suomen pitää pärjätä. 3 Lisää aiheesta muun muassa sihteeristön katsaus vuodelta 2008: Työpaikat turbulenssissa, tuottavuutta vahvistava rakennemuutos Suomessa.

8 8 Työn tuottavuuden kasvu Suomessa Työn tuottavuuden kasvusta on tullut yhä tärkeämpi taloudellisen hyvinvoinnin lähde Suomelle. Työn tuottavuus voi tietovaltaisessa taloudessa kasvaa ainakin periaatteessa lähes rajatta (Alasoini 2012). Työn tuottavuuskasvuun vaikuttaa jatkossa entistä enemmän niin sanottu teknologinen kehitys, jolla tarkoitetaan sitä, että kehitetään uusia tuotteita ja palveluja sekä tapoja tuottaa niitä. Siihen kuuluvat muun muassa tietotekniikan hyödyntäminen, uudenlaiset työn organisointitavat ja johtamismenetelmät. Erityisesti työn organisatorisilla ja sosiaalisilla innovaatioilla on ollut viime vuosina tärkeä merkitys työn tuottavuuden kasvulle. Ne ovat vaikuttaneet työn tuottavuuteen joko sellaisenaan tai yhdessä tuote- ja tuotantoteknologisten innovaatioiden kanssa. Työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomen teollisuudessa nopeaa viime vuosikymmeninä kansainvälisesti verraten. Tuottavuuskasvun veturina on Suomessa toiminut ICT-sektori, johon kuuluvat sähkö- ja elektroniikkateollisuus, teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut. Teollisuuden suotuisasta kehityksestä huolimatta työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut koko kansantalouden tasolla erityisesti 1990-luvun alkuvuosien jälkeen. Syynä tähän on ollut muun muassa talouden palveluvaltaistuminen ja hidas tuottavuuskasvu monilla palveluvaltaisilla aloilla. Koulutustason nousulla ei myöskään enää voida vaikuttaa tuottavuuden kasvuun samassa määrin kuin aiemmin. Haasteena kestävä talouskasvu Yksilöiden tyytyväisyydellä elämäänsä on selvä yhteys kansakunnan elintasoon ja taloudelliseen hyvinvointiin. Ongelmana on, että talouskasvu, joka perustuu väestönkasvuun ja luonnonvarojen laajenevaan käyttöön, ei ole kestävää rajallisella maapallolla. Tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja. Vastuullinen yritystoiminta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Kestävyyteen tulee pyrkiä eri tasoilla, niin isoissa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa kuin työpaikoilla tapahtuvassa kehittämisessä. 1.2 Suomalaisen työelämän laatu vuonna 2011 Miksi työelämän laatu on erityisen tärkeä Suomelle? Mitä merkitsisi suomalaisille työntekijöille, yrityksille, julkisille organisaatioille ja koko kansakunnalle, jos työn tuottavuutta ja työelämän laatua pystyttäisiin selvästi nostamaan nykyiseltä tasolta? Tällöin suomalainen työelämä nousisi Euroopan parhaaksi. Sitä tavoittelee Tuottavuuden pyöreä pöytä. Siihen pyritään myös parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa. Työelämän laadulla on keskeinen merkitys koko kansantaloudelle muun muassa sen vuoksi, että Suomen talous nojaa yhä enemmän inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan ja niiden kehittämiseen. Yhä suurempi osa työvoimasta työskentelee sellaisissa tehtävissä, joissa yritysten ja organisaatioiden verkostoituminen sekä työntekijöiden osaaminen, sen hyödyntäminen, yhteistyötaidot ja innostus ratkaisevat työn tuloksen. Työelämän laatu ja tuottavuus ovat voimakkaasti yhteydessä siihen, miten Suomessa pystytään säilyttämään ja luomaan uusia työpaikkoja. Työllä ja työelämän laadulla on iso merkitys yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnille ja toimeentulolle.

9 Suomen väestörakenteen muutos asettaa lisähaasteen työelämän kehittämiselle. On löydettävä keinoja, joilla työuria voidaan pidentää kaikissa sen vaiheissa. Toivottu lopputulos voidaan saavuttaa vain, mikäli tarjolla on työtä ja sille tekijöitä. Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. 9 Suomalaisen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa Jyväskylän yliopistossa on vertailtu Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön työolotutkimusten tuloksia Euroopan eri maissa vuosina (Mustosmäki- Oinas-Anttila-Nätti 2011). Suomalaisten palkansaajien kokemukset omista työoloistaan sijoittuvat monilla indikaattoreilla muiden pohjoismaalaisten palkansaajien tapaan eurooppalaiseen kärkeen. Suomen sijoitukset ovat myös tarkasteltavan 15 vuoden ajanjaksolla monelta osin kohentuneet. Suomi sijoittuu Euroopan maiden kärkijoukkoon muun muassa mitattaessa työn vaatimia uusien asioiden oppimistarpeita ja mahdollisuuksia kehittää tähän tarvittavaa osaamista. Kuva 3: Kuuluuko työhönne uusien asioiden oppimista? 100% 90% 80% 70% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 60% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Suomalaisten kuten muidenkin pohjoismaalaisten työntekijöiden vastauksia uusien asioiden oppimistarpeista tai -mahdollisuuksista selittänee se, että nimenomaan Pohjoismaissa on työorganisaatioissa otettu käyttöön uutta teknologiaa tai prosesseja ja toteutettu erilaisia töiden ja työorganisaation uudelleen järjestelyjä enemmän kuin muualla Euroopassa.

10 10 Kuva 4: Niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla otettu käyttöön uusia prosesseja tai teknologiaa viimeisten kolmen vuoden aikana Ruotsi Suomi Tanska 53 Iso-Britannia Norja Alankomaat 46 Espanja 38 Ranska Unkari Italia 33 Puola 29 Romania 27 Bulgaria Kuva 5: Lähde: Niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla tehty mittavia organisaatiouudistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana Suomi 52 Ruotsi 50 Tanska 48 Norja Iso-Britannia Alankomaat 37 Ranska 35 Romania Unkari Espanja Italia Bulgaria 22 Puola Lähde:

11 Suomalaiset, kuten muutkin pohjoismaalaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa omien työtehtävien suorittamisjärjestykseen ja työmenetelmiin keskimäärin paremmiksi kuin muissa Euroopan maissa työskentelevät. 11 Kuva 6: Osallistutko työn organisoinnin tai työprosessien parantamiseen osastollasi tai työorganisaatiossa (aina tai lähes aina) Alankomaat 65 Tanska 62 Norja 59 Suomi Ruotsi Iso-Britannia Ranska Romania Espanja Italia Unkari 43 Puola Bulgaria Lähde: Kuva 7: 100% Mahdollista valita tai vaihdella tehtävien suorittamisjärjestystä? 90% 80% 70% 60% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 50% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY 2011.

12 12 Suomi sijoittuu muiden Pohjoismaiden ohella eurooppalaiseen kärkijoukkoon tarkasteltaessa sitä, miten työntekijät voivat vaikuttaa omiin työaikajärjestelyihinsä, kuten päivittäisen tai viikoittaisen työaikansa sijoitteluun tai työvuorojensa valintaan. Kuva 8: Niiden työntekijöiden osuus, joilla mahdollisuus joustaviin työaikajärjestelyihin 1) Ruotsi Tanska Suomi Norja Saksa Iso-Britannia Kreikka Italia Puola Ranska Viro Latvia Espanja Portugali Työntekijöiden osuudessa mukana ne vastaajat, jotka 1)voivat itse valita annettujen työvuorojen väliltä (Suomi: 8 %) 2)voivat sovittaa omia työaikojaan ennalta asetettujen rajojen puitteissa (Suomi: 34 %) 3)voivat valita työaikansa vapaasti (Suomi: 12 %) Lähde: Niiden suomalaisten työntekijöiden osuus, jotka katsovat voivansa yhdistää perheen tai muun oman elämänsä työaikoihinsa erittäin hyvin, on kuitenkin laskenut 2000-luvun loppupuolella. Muut Pohjoismaat yltävät tässä meitä parempiin tuloksiin. Tätä selittänee muun muassa se, että Suomessa naiset tekevät kokoaikatyötä useammin kuin muissa Pohjoismaissa.

13 Kuva 9: Kuinka hyvin työaikanne sopivat yhteen perhesitoumusten tai työn ulkopuolisen yksityiselämän hoitamisen kanssa? 13 70% 60% Erittäin hyvin 50% 40% 30% 20% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 10% 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Suomalaisen työelämän muutosvauhti ja tehokkuusvaatimukset ovat ilmeisesti vaatineet veronsa. Suomalaiset palkansaajat kokevat työhönsä kuuluvan kiirettä ja työskentelyä hyvin nopeassa tahdissa ruotsalaisten ja norjalaisten sekä brittien tavoin useammin kuin muut eurooppalaiset. Tanska poikkeaa muista Pohjoismaista, sillä tanskalaiset palkansaajat kokevat työnsä kiireen ja tiukkojen määräaikojen puristusta harvemmin kuin norjalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset. Kuva 10: Kuuluuko työhönne työskentelyä hyvin nopeassa tahdissa? 90% 80% Vähintänn neljäsosa työajasta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY 2011.

14 14 Kuva 11: Kuuluuko työhönne työskentelyä tiukkojen määräaikojen puitteissa? 80% Vähintään neljäsosa työajasta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Työoloihinsa erittäin tyytyväisten osuus oli Tanskassa ja Norjassa selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja Suomessa. Vuonna 2010 erittäin tyytyväisten osuus oli Suomessa vain 20 %, kun se Tanskassa oli peräti puolet vastaajista. Suomalaisista 89 % oli kuitenkin melko tai erittäin tyytyväisiä työoloihinsa vuonna Tulos herättää kiinnostavan kysymyksen, onko suomalaisen ja ruotsalaisen työelämän laatu tai sen kehittäminen poikennut joiltakin osin muista Pohjoismaista. Mitä tanskalaiset tekevät tässä asiassa paremmin? Kuva 12: Miten tyytyväinen olette työoloihinne kokonaisuudessaan 60% 50% Erittäin tyytyväinen 40% 30% 20% 10% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU 0% Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY 2011.

15 Työelämän laatu suomalaisissa tutkimuksissa Työolobarometri Työolobarometrin vuoden 2011 ennakkotulosten mukaan palkansaajien yleisarviointi työelämän laadusta on keskimäärin melko hyvää tasoa. Syksyllä 2011 kouluarvosanoilla mitattu yleiskeskiarvo oli 7,96. Syksyllä 2010 se oli 7,99 eli kokonaiskeskiarvo on käytännössä sama kuin vuotta aiemmin. Laadun keskiarvoa mitattiin neljällä ulottuvuudella: 1. työpaikan varmuus (keskiarvo, ka 8,5) 2. kannustavuutta, innovatiivisuutta ja luottamusta mittaava indikaattori (ka 7,9) 3. koettujen voimavarojen indikaattori (ka 7,8) 4. kohtelun tasapuolisuuden indikaattori (ka 7,7). Kaikista neljästä indikaattorista vain työpaikan varmuus on tarkastelujaksolla laskenut. Vuonna 2007 työpaikan varmuudelle annettu keskiarvo oli 8,9, muiden kolmen taso säilyi melko tasaisena. Myöskään työnantajasektoreittain ei ole havaittavissa mitään merkittäviä tasoeroja. Kuva 13: Työelämän laatu kouluarvosanoilla mitaten vuosina Lähde: Työolobarometrien tuloksia Työolobarometrin 2011 tulokset kertovat, että suomalainen työntekijä kokee työnsä mielekkyyden useammin heikentyneen kuin vahvistuneen. Tämä koskee kaikkia työnantajasektoreita. Työn mielekkyyden kokemisen suunta on ollut negatiivinen jo viimeiset kymmenen vuotta. Ristiriitaisia tuloksia voi osittain selittää se, että osa työntekijöistä kokee työelämänsä laadun parantuneen, osalla taas suunta on päinvastainen. Suurin joukko työolobarometrin vastaajista ei ole kokenut muutosta kumpaankaan suuntaan, vaan tilanne on pysynyt samana. Työolobarometrin balanssimittarilla mitattuna parempaan suuntaan ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet sukupuolten välinen tasa-arvo, mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviin, esimiesten johtamistapa, mahdollisuus itsensä kehittämiseen työssä, tietojen saanti työpaikan tavoitteista ja erityisesti ympäristökysymysten huomioiminen.

16 16 Strateginen työhyvinvointi 2011 Strategisen työhyvinvoinnin tilaa on tutkinut Excenta Oy (2011) yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa vuosittain. Tutkimuksessa oli mukana 368 työorganisaatiota, jotka edustivat teollisuutta, rakentamista, kauppaa, kuljetusta, liike-elämän palveluita sekä julkishallinnosta valtiota ja kuntia. Tulosten mukaan strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettu noin yhdessä kolmasosassa suomalaisia työorganisaatioita. Arvioinnissa johtamisen kriteeriksi nostettiin toiminnan sisällön määrittäminen, tavoitteet, suunnitelmat, resurssit ja seuranta. Näissä on tutkimuksen mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä verrattuna vuoteen Erityisesti sisällön määrittely ja tavoitteiden selkeys oli kehittynyt. Parantunut oli myös esimiesten rooli koskien johdettaviensa hyvinvoinnin edistämistä. Vuonna 2011 työorganisaatioista 43 % oli määrittänyt esimiehille roolin työhyvinvoinnin edistämiseksi. Vastaava osuus vuonna 2010 oli 37 %. Tutkimuksen mukaan strategisen hyvinvoinnin perinteiset asiantuntijatoiminnot ovat Suomessa suhteellisen hyvässä kunnossa. Näihin toimintoihin kuuluvat työterveyshuolto, työsuojelu, työpaikkaliikunta ja henkilöstöruokailun järjestelyt. Strategisen hyvinvoinnin investointien laskennalliseksi kokonaissummaksi saatiin noin 2,1 miljardia euroa vuodessa, joka merkitsee noin 861 euroa työntekijää kohden. Vuonna 2009 vastaava summa oli keskimäärin 789 euroa työntekijää kohden. Mihin suuntaan suomalaista työelämää tulee kehittää Suomi sijoittuu korkealle autonomiaa ja osaamista mittaavilla akseleilla nelikenttävertailussa, jossa Euroopan maat sijoitetaan kahden ulottuvuuden eli työn koetun autonomian ja ammattitaidon sekä koetun tyytyväisyyden ja terveyden mukaan. Vastaavaan tasoon eurooppalaisista maista yltää vain Malta ja Tanska. Tanska eroaa Suomesta ja Maltasta kuitenkin hyvin selkeästi siinä, että siellä työntekijät kokevat olevansa muita eurooppalaisia työntekijöitä terveempiä ja tyytyväisempiä työssään. Työntekijöiden kokema itsemääräämisoikeus ei siis syystä tai toisesta johda Suomessa eikä myöskään Ruotsissa yhtä suureen työtyytyväisyyteen kuin Tanskassa.

17 Kuva 14: Työntekijöiden työn autonomia ja ammattitaito sekä terveys ja työtyytyväisyys EU27-maissa Ireland UK Netherlands Denmark 1.0 Austria Germany Belgium Satisfaction & health Cyprus Bulgaria Romania Slovakia Czech Republic Italy Spain Poland France Portugal Lithuania Luxembourg Latvia Sweden Finland Estonia Malta -1.5 Greece Hungary Slovenia Autonomy & skills Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY Työelämän muodollisia rakenteita, kuten johtamis- ja palkitsemisjärjestelmiä, lainsäädäntöä, työja virkaehtosopimuksia, on Suomessa vuosikymmenten aikana kehitetty monilla aloilla tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Muodolliset järjestelmät kuten työlainsäädäntö ja työ- ja virkaehtosopimukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät kuitenkaan yksinään riitä. Siksi tarvitaan työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä. Taulukossa 1 on Euroopan maat luokiteltu kahdella ulottuvuudella sen mukaan, miten aktiivista työorganisaatioiden uudistaminen on ollut ja miten tyytyväisiä kunkin maan työntekijät ovat työoloihinsa (Alasoini 2012). Eurooppalaiseen Työolotutkimukseen perustuvan luokittelun tulos vahvistaa sitä johtopäätöstä, että Ruotsissa ja Suomessa työntekijöiden tyytyväisyys omiin työoloihinsa ei ole yltänyt Tanskan tasolle. Huolimatta työorganisaatioiden aktiivisesta uudistamisesta Suomi ja Ruotsi sijoittuvat tyytyväisyysmittarilla eurooppalaiselle keskitasolle. Samaa keskitasoa edustavat myös Espanja ja Puola, joissa työorganisaatioiden uudistaminen on ollut vähäistä.

18 18 Taulukko 1: Työorganisaatioiden uudistamisen aktiivisuus ja tyytyväisyys työoloihin Euroopan maissa Työorganisaatioiden uudistamisen aktiivisuus Vähäistä Melko vähäistä Keskitasoa Melko suurta Suurta Vähäistä Kreikka Romania Slovenia Unkari Liettua Latvia Melko vähäistä Bulgaria Italia Ranska Slovakia Tsekki Viro Tyytyväisyys työoloihin Keskitasoa Espanja Puola Luxemburg Portugali Ruotsi Suomi Melko suurta Belgia Itävalta Saksa Alankomaat Kypros Malta Suurta Irlanti Iso- Britannia Norja Tanska Lähteet: Alasoini 2012 Tulokset viittaavat Alasoinin (2012) mukaan mahdollisesti siihen, että itse työelämä ei ole Suomessa eikä Ruotsissa muuttunut riittävästi ihmisten toiveiden, odotusten ja tarpeiden suuntaisesti huolimatta työorganisaatioiden aktiivisesta uudistamisesta. Suomi sijoittuu sekä edellä esitetyn eurooppalaisen työolotutkimuksen että pohjoismaisen innovaatiomonitorin vertailuissa kehittyneiden teollisuusmaiden kärkeen työvoiman osaamisen edistämisessä. Tätä tukee kehittynyt koulutusjärjestelmämme. Sen sijaan työn organisointia, työorganisaatioiden johtamista ja organisaatioiden muutoskykyä koskevissa vertailuissa Suomella ei näytä olevan erityistä kilpailuetua muihin Pohjoismaihin nähden. (taulukot 2a ja 2b). Taulukko 2a: Inhimilliset resurssit innovaatiotoiminnassa: Pohjoismaiden suorituskyky 25 OECD-maan vertailussa Suorituskyky Suomi Ruotsi Norja Tanska Tietotyöntekijöiden osuus Työn organisointi ja johtaminen Strateginen johtaminen

19 Taulukko 2b: Inhimilliset resurssit innovaatiotoiminnassa: Pohjoismaiden olosuhdetekijät 25 OECD-maan vertailussa 19 Olosuhdetekijät Suomi Ruotsi Norja Tanska Koulutusmenot Koulutuksen kannustavuus Perusasteen koulutus Korkean asteen koulutus Elinikäinen oppiminen Organisatorinen muutoskyky Johtamisosaaminen maa on kolmen parhaan joukossa + maa on keskitason yläpuolella 0 maa on keskitasoa - maa on keskitason alapuolella Lähteet: FORA 2009; Alasoini Kiinnostavan vertailukohteen Suomelle muodostaa erityisesti Tanska, joka on työelämän laadun tämänhetkinen ykkösmaa Euroopassa. Tanska on Suomea jäljessä sekä tietotyöntekijöiden osuudessa että perus- ja korkean asteen koulutuksen kehittyneisyydessä. Tästä huolimatta Tanskalla on parempi kyky saada ihmisiä ja työorganisaatioita uudistumaan ja vastaamaan organisaatioiden toimintaympäristön muutoksiin. Suomalaisessa työelämässä on viimeisen vuosikymmenen aikana toteutettu monia uudistuksia ja muutoksia. Koulutus- ja osaamistaso on Suomessa hyvin korkea ja työntekijöillä on vaikutusmahdollisuuksia mutta ehkä enemmän kuitenkin vain omaan työhön liittyviin asioihin. Toimintaympäristössä ja työpaikoilla tapahtuneet nopeat muutokset ovat kasvattaneet töiden vaatimuksia, mutta työolosuhteet, työehdot ja esimiestyö eivät ehkä olekaan pysyneet riittävästi kehityksessä mukana. Valtaosa tämän päivän suomalaisesta työelämän tutkimuksesta mittaa lähinnä yksilön kokemuksia työstään ja työpaikastaan. Jos työelämän indikaattoreita tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten työelämän laatu voisi tuottaa parasta mahdollista työpaikkojen menestystä, tulisi tulevassa työelämän tutkimuksessa keskittyä entistä enemmän koko työyhteisön toimivuudesta kertoviin asioihin ja olosuhteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työyhteisön jäsenten osallisuus, yhteistyö, omaa työtä laajemmat vaikutusmahdollisuudet sekä johto- ja esimiestyö. Nämä ovat nimenomaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen ja tätä kautta työpaikan tuottavuuteen ja menestykseen.

20 20 Lähteet Alasoini, T. (2012) Osallistava innovaatiotoiminta - Uusi näkökulma johtamiseen ja työelämän kehittämiseen. Tekes. Aura, O. & Ahonen, G. & Ilmarinen, J. (2011) Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa Excenta Oy. Haavisto, I. (2010) Työelämän kulttuurivallankumous: EVAn arvo- ja asennetutkimus EVA. Kauhanen, A. & Maliranta, M. (2011) EVA analyysi: Terve tuho tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle. EVA. Mustosmäki, A. & Oinas, T. & Anttila, T. & Nätti, J. (2011) Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY. Pajarinen, M. & Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. (2010) Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Työolobarometri, ennakkotiedot. TEM-raportteja 4/2012.

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Työelämän kehittämisstrategian tavoite on asetettava korkealle Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelma 2009-2014

Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelma 2009-2014 Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelma 2009-2014 1 Tuottavuuden pyöreä pöytä Perustettiin keväällä 2007 järjestöjen korkean tason elimeksi, jonka tarkoitus on tuottavuuden, työelämän laadun ja tuottavuusyhteistyön

Lisätiedot

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Toimihenkilötyön tuottavuus 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 TTK liittojen tuottavuustyön tukena Työturvallisuuskeskus TTK:n toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuuden työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuuskampanja Prosessijohtaminen

Kuntien tuloksellisuuskampanja Prosessijohtaminen Kuntien tuloksellisuuskampanja Prosessijohtaminen Tikkurila 24.4.2012 Risto Tanskanen Tuottavuusasiantuntija Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus tuottavuuden kehittäjänä TTK:n toiminnan tavoitteena

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti niilo.hakonen@ek.fi Tuottavuuden pyöreä pöytä Tuottavuuden pyöreä pöytä Perustettiin keväällä 2007 järjestöjen korkean tason elimeksi,

Lisätiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän (TPP) Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman hankkeet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän (TPP) Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman hankkeet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot Tuottavuuden pyöreän pöydän (TPP) Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman hankkeet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot Palje-ohjelman tavoitteet: 1. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista. Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi

Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista. Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi Tuottavuuden pyöreä pöytä: Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön tuottavuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma. Terttu Pakarinen, projektipäällikkö

Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma. Terttu Pakarinen, projektipäällikkö Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma Terttu Pakarinen, projektipäällikkö 1 Palje- tutkimus- ja kehitysohjelman tavoitteet 1. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen 2. Strategisen

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti. Tuottavuuden pyöreä pöytä

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti. Tuottavuuden pyöreä pöytä Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti Tuottavuuden pyöreä pöytä 1 2007 Tuottavuuden pyöreä pöytä Perustettiin keväällä 2007 järjestöjen korkean tason elimeksi, jonka tarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin johtaminen 2011

Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Uudistu ja uudista messut 29.9.2011 Ossi Aura Excenta Oy, jatkossa Pohjola Terveys Oy Hyvinvoinnin johtaminen johtamista josta voi innostua! Hyvinvointia johdetaan ensin ylhäältä

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategia

Työelämän kehittämisstrategia Työelämän kehittämisstrategia Työministeri Lauri Ihalainen Työelämän kehittämisen verkostopäivä 10.12.2013 Hallituksen työpolitiikka Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot