Kotona. mahdollisimman pitkään? sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotona. mahdollisimman pitkään? sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. 9 2010 irtonumero 7,50 e"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Ulf Lindström, Hanko Marketta Rajavaara: Mikä hyvinvointivaltio, oudoksuvat nuoret sukupolvet Yhdyskuntatyön nousu ja tuho Tampereella Ovatko vanhukset lainsäädännön ulkopuolella? Vantaalla sovittelu ja lastensuojelu löysivät toisensa Ingvar Nilsson Hinnoittele syrjäytyminen ja saat tietää mitä ehkäisevällä työllä säästetään Miten ratkaisisit vanhuspalveluiden VERKOSSA Äänestä ongelmat? vuoden valopilkkua! Kerro mielipiteesi! Kotona mahdollisimman pitkään?

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta 3 pääkirjoitus Tarvitaan toista ihmistä Vesa Isoviita 4 6 ajankohtaiset osaamiskeskukset, palvelurakenne, lastensuojelu luottamushenkilö vastaa asiantuntija-artikkeli Hinnoittele syrjäytyminen ja saat tietää mitä ehkäisevällä työllä säästetään Eini Pihlajamäki henkilöhaastattelu Yhdyskuntatyön nousu ja tuho Erja Saarinen toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Panu Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 60 euroa 12 kk 55 euroa kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino 7 14 KÄRKITEEMA Toimiva koti käihmiselle 15 näkökulma pinnan alta asiantuntija-artikkeli Vantaalla sovittelu ja lastensuojelu tekevät tiivistä yhteistyötä Minna Autere, Sirpa Lassila, Terttu Mehtonen, Soile Merilä, Sirkku Nordling KÄRKITEEMA Vanhusten kotona asumista voidaan helpottaa monella tavalla kunhan oikeasti kuullaan, mitä vanhukset kaipaavat. Pukkilan Hyvinvointikeskus Onnista voi saada oman kodin, jos kotona ei enää pärjää, mutta sen palvelut tukevat myös kotona asuvia ikäihmisiä. Ikäihmisen toimivan kodin ratkaisuja esitellään Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Lappeenrannasta. Katariina Välikangas Koteja asukkaille vai asukkaita kodeille? Leena Viinisalo-Heiskanen Kotioloissa ne pärjäävät hyvin lain nimessä Ovatko vanhusten palvelut lainsäädännön ulkopuolella? Marja Pajukoski tutkimusta käytäntöön Ammatista lisensiaatiksi Jari Salonen 26 tuomisia ja viemisiä Ruotsissa puututaan viranomaisyhteistyöllä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Maria Palo Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Lea Suoninen-Erhiö Pukkilan Onni kuntapalvelujen ideapark kuva: Panu Pälviä 2 sosiaalitieto 9 I10

3 Pääkirjoitus 14. syyskuuta 2010 Tarvitaan toista ihmistä Juhlapuheissa ja kuntien tavoitteissa puhuttiin pitkään vanhusten kotona asumisen tukemisesta ja arjessa selviytymisen mahdollistamisesta. Mutta olipa kyse lainsäädännöstä, ohjeista, suosituksista tai valvonnasta, huomio ja resurssit keskittyivät laitoshoitoon ja sen laadun ja määrän varmistamiseen. kuva: Erja Saarinen Sitä saa mitä mittaa, meille on opetettu, kun olemme laatineet erilaisia palvelujen seurantamittareita. Kehitys on ollut sama vanhustenhuollossa. Koska kotihoidosta puuttuivat pitkään suositukset hoidon kattavuudesta puhumattakaan tarvittavasta henkilöstöstä, kehitettiin laitoshoitoa, tehostettua palveluasumista ja niiden henkilöstömitoitusta. Niitä on myös helppo valvoa; sekä viranomaisten että omaisten. Vesa Isoviita perusturvajohtaja, Kuusamo Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Kotihoidon arki on monessa kunnassa varsinkin viikonloppuisin sitä, että asiakkaan luona voidaan vain piipahtaa. Omaisten valitusten jälkeen tehdään valvontakäynti, kirjoitetaan raportti henkilöstömitoituksen puutteista ja kunta laittaa lisää resursseja laitoshoitoon. Samaan aikaan kun kotihoidon autuudesta puhuttiin, monet kunnat joutuivat valvontakierteeseen. Kotihoidon puutteellisen ohjeistuksen takia ne joutuivat laittamaan kaikki saatavissa olevat virat ja toimet laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoito näivettyi entisestään. Kotihoidon arki on monessa kunnassa varsinkin viikonloppuisin sitä, että asiakkaan luona voidaan vain piipahtaa. Kotiin apua saavat vain kaikkein eniten hoitoa tarvitsevat. Koska apua ei saa riittävän varhain, asiakkaiden kunto saattaa heiketä niin, että tehostetumpaan hoitoon joudutaan aivan liian aikaisin. Elokuussa yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek vertaili kansalaisten elinoloja sadassa maassa ja maailman parhaaksi maaksi valikoitui Suomi. Terveysmittarina toimi Maailman terveysjärjestön WHO:n vertailu, jossa tutkittiin, kuinka monta vuotta kansalainen saattoi odottaa elävänsä täyttä elämää ilman sairauksien tai vammojen tuomaa rasitetta. Tässä katsannossa Suomen sijoitus oli vasta 17. Elämänlaadun mittauksessa vertailuarvoja oli useita: sukupuolten tasa-arvo, köyhyydessä elävien vähäisyys, varakkuuden tasainen jakautuminen, itsemurhien määrä, ympäristön tila sekä työssäkäyvien osuus väestöstä. Siinä Suomen sijoitus oli neljäs. Tarvitsemme toisten apua etenkin lapsena ja vanhuksena. Elintavoilla on merkitystä, mutta tutkimukset osoittavat entistä selvemmin, ettei elämää lopulta suojele oikein syöminen tai tupakoimattomuus, vaan toinen ihminen, joka pitää kädestä kiinni, kun luonto painaa polvilleen. Moni meistä haluaa elää vanhaksi mutta ennen kaikkea elää terveenä. Tähän on paremmat mahdollisuudet, jos sosiaaliset tarpeet tyydytetään ja mielen hyvinvoinnista huolehditaan. Haluaisin, että tässä vertailussa Suomi olisi maailman paras. seuraavassa numerossa Kärki I Vaikuta viestinnällä Lapsen edun puolustaja Edunvalvoja seisoo lapsen rinnalla, kun lapsen ja vanhemman oikeudet ovat ristiriidassa Tiede on taustalla myös sosiaalityön asiakastyössä LUPA UNELMIIN, LAULUUN JA TANSSIIN Kauniaisissa kotona asuvat ikäihmiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö pääsevät nauttimaan kulttuurista. kuva: Petteri Laine/Kauniaisten kaupunki Sosiaalitieto 10/10 postitetaan lukijoille 12. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 9 I10 3

4 ajankohtaista OSAAMISKESKUKSET Pian kymmenen vuotiaat sosiaalialan osaamiskeskukset ovat edelleen aikaansa edellä, arvioi johtaja Eija Koivuranta osaamiskeskuspäivillä Kuopiossa. Edelläkävijän taustalta poistui elokuussa merkittävä vaikuttaja, kun sosiaalineuvos Martti Lähteinen jäi eläkkeelle sosiaali- ja terveysministeriöstä. KUNNIAKSI SUOMALAISELLE VIRKAMIESPERINTEELLE Martti Lähteinen on hiljaisella, päättäväisellä tavallaan edistänyt suomalaisen sosiaalihuollon kehittämistä erittäin merkittävällä tavalla. Hän on kunniaksi suomalaiselle virkamiesperinteelle, asiallisena, objektiivisena ja määrätietoisena kehittäjänä, Mikko Mäntysaari luonnehtii Lähteistä tämän läksiäislahjakirjassa. kuva: Erja Saarinen Osaamiskeskukset juhlivat 10-vuotissyntymäpäiviään vasta ensi vuonna, mutta Martti Lähteisen eläkkeelle lähtö sai keskusten väen arvioimaan mennyttä jo nyt. Lähteinen sai läksiäislahjaksi ystäväkirjan Tahdolla tuloksia sosiaalialalla. Sen eri kirjoittajien artikkelit kuvaavat Lähteistä henkilönä keskeisten työtehtäviensä, etenkin osaamiskeskusten perustamisen, kautta. Osaamiskeskusten synnyttämiseksi Lähteinen kumppaneineen sai puurtaa sinnikkäästi. Niiden perustamista ei ollut kirjattu hallitusohjelmaan eikä se siksi ollut ministeriössä kiireellisimpiä asioita, Pirjo Marjamäki kirjoittaa. Vuonna 1999 perustettiin työryhmä viemään eteenpäin aiempaan opetussosiaalikeskustoimintaan pohjautuvaa kehittämistyötä. Maakuntien miehet ja naiset olivat jo vuosia toivoneet koko sosiaalihuollon kattavia kehittämisorganisaatioita, jotka olisivat kaikkien kuntien käytössä. Työryhmän työtapaa ei voi moittia sisäänpäin kääntyneeksi vaan pikemminkin ikkunoita ulospäin avaavaksi, Marjamäki kuvaa. Luonnehdinta sopii myös Lähteisen työtapaan. Ja ikkunoita tuntuvat avaavan myös osaamiskeskukset. Osaamiskeskusneuvottelukunnan puheenjohtajana toimivan Eija Koivurannan mielestä keskukset ovat edellä aikaansa, kun ne kokoavat yhteen eri toimialojen toimijoita ja ylittävät rajoja esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja vaikkapa Kaste-hankkeissa sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Osaamiskeskuspäivät järjesti Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO. Muistelusta huolimatta suurin osa päivien ohjelmasta suuntasi tulevaan, teemana oli tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Ensi vuonna osaamiskeskuskehittäjät kokoontuvat Etelä-Suomeen Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan järjestämille päiville. Erja Saarinen Eini Pihlajamäki, Petri Kinnunen ja Kristiina Laiho (toim.) Tahdolla tuloksia sosiaalialalla. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Sosiaalialan osaamiskeskuspäivien esitykset verkossa Osaamiskeskusten perustamista käsitteleviä artikkeleita Sosiaalitiedon sivuilla > Artikkelipankki > Kehittäminen > Osaamiskeskukset PALVELURAKENNEMUUTOS Sosiaali- ja terveyspalveluiden integroiminen palvelukokonaisuuksiksi sisältää vaikeasti yhteen sovitettavia tavoitteita: palveluita halutaan kehittää asiakaslähtöisesti, mutta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tampereella järjestettiin kesäkuussa International Network for Integrated Care -konferenssi integroiduista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksista. Sitä edeltävä suomalainen päivä kokosi 16. kesäkuuta noin sata asiantuntijaa käsittelemään teemaa kansallisesta näkökulmasta. Suomalainen päivä nosti esille itsestään selvinä pidettyjen kehityskulkujen ristiriitoja ja eri tapoja ratkaista palvelujen yhdentämisen haastetta. Integraatio ei voi olla vain palvelujen hallinnollista yhdistämistä ilman että yhdentämisellä on yhteinen toiminnan kohde, ihmisen tuloksekkaampi ja sujuvampi palvelu. Sitä kaivataan kustannusten hallitsemiseksi, mutta sen avulla voidaan myös saada yksilöiden ja perheiden monitahoiset ongelmat paremmin hallintaan. Tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa on yhtä aikaa kyse asiakasohjautuvuuden ja osallisuuden haasteesta sekä järjestelmien hallinnan haasteista. Kenen käsissä kokonaisuus pysyy, kun valtio tyhjenee tehtävistä moneen suuntaan; ylös Eu- roopan Unioniin, alas paikallistasolle, sivulle kumppaneille ja ulos yrityksille ja markkinoille. Yhtäältä vaaditaan vahvempaa valtiota, toisaalta säätelyn purkua. Näitä ristiriitaisia odotuksia pitäisi ratkoa myös ajankohtaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksissa. Olennaista on saada sekä ajattelussa että toiminnassa sosiaalisen kestävyyden tavoite taloudellisen kestävyyden rinnalle, korosti apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ihmislähtöisyys ja osallisuus palveluissa edellyttävät suuria muutoksia kulttuurissa ja rakenteissa. Muutoksen välineitä ovat muun muassa palveluiden integraatio ja palveluohjaus. Tutkija Jenni Airaksinen kiteytti ajankohtaisia yhtäaikaisia vaateita, kuten innovaatiot ja säästämislogiikka sekä tarpeiden kasvu ja niukat resurssit. Erilaiset toiminnan logiikat kohtaavat palveluiden rajapinnoilla, joilla eri toimijat toteuttavat rutiinejaan, mutta joutuvat myös vastaamaan jatkuvan uudistamisen vaateisiin. Erikoistutkija Liisa Heinämäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kysyi, mitä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon eheydellä, kun prosessit kulkevat pirstoutuneempaan suuntaan. Mitä halutaan ja mitä ei haluta? Sosiaalihuollon toimijat eivät THL:n tutkijoiden tekemien haastattelujen mukaan ainakaan halua liukumista terveydenhuollon jatkeeksi ja pelkäksi ontoksi sosiaalisen käsitteeksi. Arvot ja etiikka ovat läsnä ja eettisyyden arviointi alkaa siitä, mihin lait päättyvät, painotti etiikasta hiljattain väitellyt tutkija Rinna Ikola- Norrbacka. Olisi tärkeää nostaa esille eri hallintomallien eettiset riskit ja kustannustehokkuuden rinnalle hyvän hallinnon periaatteet. Hallintomalleista olivat esillä Tampereen ja Pirkkalan mallit: Tampereella on päädytty pormestarimalliin ja sopimusohjaukseen ja Pirkkalassa kehitetty asiakasfoorumijärjestelmää osallisuuden ja asiakasohjautuvuuden välineenä. Riitta Haverinen, johtava asiantuntija, dosentti, THL Kansainvälisen konferenssin esitykset on koottu julkaisuun All together now: exploring the many faces and facets of integrated care. THL Avauksia 19/ > Julkaisut > Verkkojulkaisut > Avauksia 4 sosiaalitieto 9 I10

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. kuva: Panu Pälviä LASTENSUOJELU Lastensuojelun edunvalvojien kesäpäiville Hattulaan kokoontui kesäkuussa monia kokeneita lastensuojelun ammattilaisia. Edunvalvontatyö on saanut heidät tarkastelemaan lapsen osallisuutta uudella tavalla. Lastensuojelun edunvalvonnalla vahvistetaan lapsen osallisuutta häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. Edunvalvoja edustaa lasta esimerkiksi lastensuojelun päätöksentekotilanteissa tai oikeudenkäynneissä. Lapsen kohtaamistaidot ja kyky arvioida lapsen tarpeita ja etua ovat ensiarvoisia edunvalvojan tehtävässä, totesivat kesäpäivien osallistujat. Heistä osa on ollut kehittämässä edunvalvontaa pioneeritoimintana jo vuodesta Lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalitoimen määräämään lapselle edunvalvojan käyttämään lapsen puolesta tämän puhevaltaa, jos lapsen huoltaja ei kykene puolueettomasti edustamaan lasta. Huoltajan puolueettomuus voi vaarantua esimerkiksi rikosepäilyn, mielenterveysongelmien tai huoltajien keskinäisten ristiriitojen vuoksi. Lastensuojelun edunvalvonnan käytäntöjä ja koulutusta kehitetään Pelastakaa Lasten, SOS-lapsikylän, Ensi- ja turvakotien liiton ja Nuorten Ystävien yhteisessä Lastensuojelun edunvalvojahankkeessa. Se on luonut lastensuojeluun perehtyneiden edunvalvojien hakukoneen Sosiaaliportin asiantuntijapankin yhteyteen. Kesäpäivillä tutustuttiin hankkeen vastikään julkaisemaan käsikirjaan Lastensuojelun edunvalvonta Lapsen oikeus osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa. Milja Laakso, Pelastakaa Lapset ry Lisätietoja: www. lastensuojelunedunvalvonta.fi Lastensuojelun edunvalvontaa käsitellään tarkemmin Sosiaalitiedossa 10/2010. Hangon ja Raaseporin kaupunginvaltuustot tekivät 2009 päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Hannu Kallunki, perustamisesta. Hangossa kuntayhtymän on asukasta johtaja, ja Raaseporissa Hanko Raahen ei seudun lähtenyt hyvinvointikuntayhtymä aiemmin mukaan Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kaavailtuun LUST-yhteistyöhön. Mikä muutti Tilannetta ei tulisi päättäjien mielen? Hanko ei lähtenyt LUST-yhteistyöhön, koska sitä sotkea uusilla suunniteltiin tilaaja-tuottajamallin mukaan, jota Hanko ei ollut valmis nielemään. Toisekseen tuolloin terveysrahastooli vielä aikaa tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain vaatimat uudistukset. Nyt takaraja lähestyy. Hangon ja Raaseporin neuvottelut yhteistoiminnan yksityiskohdista alkavat tänä syksynä, mutta olemme jo pohtimassa isäntäkuntamallia, isäntäkuntana Raasepori. Silloin voisimme säilyttää Hangossa omat perustehtävämme kuten terveyskeskus- ja vanhuspalvelut ja ostaa osan palveluista yhteistoiminta-alueelta. En ole tilaaja-tuottajamallin kannalla. tai muilla avauksilla. Hanko tunnetaan ihastuttavana kesäkaupunkina. Onko idyllissä sosiaalisia ongelmia? Minustakin Hanko on hieno kesäkaupunki. Meillä on hyvin järjestetty perusterveydenhuolto ja sosiaalityö, esimerkiksi vanhuspalvelut, mutta ongelmiakin on: paljon päihde- ja mielenterveysongelmia, työttömyys on lähes 10 prosenttia ja nuoria on paljon työttöminä. Lapsiperheillä on ongelmia ja lasten huostaanottoja on uskomattoman paljon näin pienessä kaupungissa. Ulf Putte Lindström (sd.) on Hangon kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja. Hän edustaa Hankoa Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ohjausryhmässä URHOssa. Lindström jäi eläkkeelle Suomen Rakennustyöläisten Liiton pohjoismaisten asioiden sihteerin tehtävästä ja palasi viitisen vuotta sitten Hankoon asuttuaan parikymmentä vuotta pääkaupunkiseudulla. Hän oli mukana Hangon kunnallispolitiikassa jo ja 1980-luvuilla. Tällä erää on meneillään ensimmäinen valtuustokausi. Hanko kuuluu talouden alijäämänsä vuoksi niin kutsuttuihin kriisikuntiin ja taloutta vakautetaan valtiovarainministeriön ja kaupungin yhteisessä työryhmässä. Miten voimavaroja pitäisi kohdentaa kireässä taloustilanteessa? Lasten päivähoidon siirtäminen sivistystoimen alaiseksi elokuun alusta oli iso uudistus. Tarvitsemme lisää ehkäisevää sosiaalityötä, eräänlaista tehostettua avohoitoa varsinkin päihdeja mielenterveystyöhön ja perhetyöhön, joissa on resurssipulaa. Kun ongelmaperheitä voitaisiin tukea ajoissa, huostaanotot vähenisivät. Paitsi että huostaanottoihin liittyy inhimillistä kärsimystä, ne tulevat kunnalle hyvin kalliiksi. On tärkeää, että kaupunki tukee ammattitaidottomia nuoria nuorisopajatoiminnalla. Siitä on jo saatu rohkaisevia tuloksia ja nuoria on ohjattu töihin ja opiskelemaan. Hangossa sosiaali- ja terveystointa kuormittaa erikoissairaanhoidon kalleus, jonka syitä yritämme selvittää. En kannata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yksityistämistä. Minua huolestuttaa se, että vanhuksia tai sairaita hoitaisi pörssiyhtiö. Hankolaisista 54 prosenttia on suomen- ja 44 prosenttia ruotsinkielisiä. Saavatko kaupunkilaiset palveluja äidinkielellään? Henkilöstöä palkattaessa edellytetään usein molempien kielten hallintaa. Vanhusten kotihoidon ja kotisairaanhoidon työtiimeissä tehtävät jaetaan niin, että asiakkaalla on hänen äidinkieltään puhuva hoitaja. Vanhusten päiväkeskus on yhteinen suomenja ruotsinkielisille ja järjestely toimii hyvin. Kotimaisia kieliä osaavista terveyskeskuslääkäreistä on pulaa. sosiaalitieto 9 I10 5

6 kärki Katariina Välikangas Koteja asukkaille vai asukkaita kodeille? Mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa ikääntyvän, omassa kodissaan asuvan ihmisen näkökulmasta? Suomessa on monia kehittämismalleja, joilla on hahmotettu tutkimus- ja kokemustiedon valossa, miten ikääntyvän ihmisen hyvää ja turvallista asumista voidaan tukea. Millainen on ikäihmisen toimiva koti? Asiakaslähtöisyys on jo pitkään ohjannut palveluiden suunnittelua. Julkisella sektorilla sillä on monta määritelmää ja asiakkuuksia on monenlaisia. Viime aikoina olemme saaneet lukea myös palvelumuotoilusta, jossa palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu pyritään toteuttamaan niin, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan tavoitteita. Suomessa on vuosien ajan kehitetty palveluita asiakaslähtöisesti. Palvelumuotoilun käsite kuvaa osittain jo tehtyä työtä ja nostaa sen painoarvoa sekä tarjoaa muutaman uuden työvälineen palvelujen suunnittelijoille. Palvelumuotoilussa on keskeistä asiakkaan kokemuksien huomioon ottaminen osana kelhittämistyötä. Sosiaalipalvelujen kehittämisessä kuitenkin asiakastyötä tekevillä saattaa joissain tapauksissa olla paras ymmärrys asiakkaidensa todellisista tarpeista. 6 sosiaalitieto 9 I10

7 Kuunteleva Koti Sosiaalikehitys Oy:n Kuunteleva Koti -hanke on 2000-luvun alusta lähtien kehittänyt ratkaisuja muistiongelmaisten arjessa selviytymisen tueksi, jotta mielekäs kotona asuminen olisi mahdollista entistä pidempään. Kuuntelevassa Kodissa on keskitytty turvallisuuteen, hahmottamiseen, valaistukseen, väreihin ja apuvälineisiin sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Se tarjoaa vaihtoehtoja erityisesti nykyisille ikääntyneille, jotka asuvat enimmäkseen luvuilla rakennetuissa taloissa ja joiden taloudelliset mahdollisuudet kodin muutostöihin vaihtelevat. Ilvesmajan mallikoti Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön Ilvesmajassa on Kuuntelevan Kodin mallikoti, joka esittelee keinoja tukea muistioireisen ikääntyneen arjessa selviytymistä todellisessa kodissa. Mallikodissa on esillä ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa nykyisissä asunto-oloissa ja jotka pidentävät kotona asumisen aikaa. Kuntoutus- ja dementiakoti Rosamaria Rosamaria on yksityinen dementia-asumisyksikkö, joka on hyödyntänyt Kuunteleva Koti -hankkeen osaamista jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Tavoitteena on tukea muistiongelmaisten toimintakykyä ja elämänhallintaa. Päämääränä on arvokas ikääntyminen. Jo asumisyksikön rakennusvaiheessa toteutettiin pääosin valo- ja värisuunnittelulla sellaisia ratkaisuja, joilla muistiongelmaista tuetaan hahmottamaan ympäristönsä selkeästi ja liikkumaan turvallisesti. Mielenkiintoisena ratkaisuna Rosamariassa on torimainen ruokailutila, jossa on mahdollisuus tutunoloiseen yhdessäoloon torilla. Muita vastaavia muistiongelmaisen ihmisen historiasta löytyviä tuttuja asioita toteutetaan osana asumista ja hoivaa. Lisää tietoa: Ympäristöministeriön vuonna 2007 julkaisema Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin on Kuunteleva Koti -hankkeen satoa. > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Ympäristöoppaat > Ympäristöoppaat 2007 TUMMENNETTU KARMI auttaa hahmottamaan huoneen ja oven. Samoin tummennettu valokatkaisijan reunus helpottaa sen löytämistä. kuvat: Katariina Välikangas kuva: Panu Pälviä VÄRIEN KÄYTÖLLÄ on tuotu esiin tilan muuttuva muoto. Epäsuora, osittain katon kautta ohjautuva valaistus estää häikäisyä ja varjoalueiden syntymistä ja valaisee tasaisesti. KAAPIN RAJAT ovat selkeät ja kahva erottuu hyvin. Kaapin sisällöstä kertovat kuvat helpottavat tavaroiden löytämistä. sosiaalitieto 9 I10 7

8 Toimiva koti Toimiva koti on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuja esittelevä näyttely- ja informaatiokeskus. Se esittelee apuvälineitä ja erilaisia elämää helpottavia tuotteita. Toimivassa kodissa on vuosittain uudistuva näyttely, joka toteutetaan noin 70 yhteistyöyrityksen kanssa. Näyttely ja sen ohessa tarjottava informaatio on tarkoitettu sekä asiantuntijaryhmille että yksittäisille ihmisille, jotka haluavat ottaa tuotevalinnoissaan huomioon oman ikääntymisensä. Mahdollisuus kokeilla Yksittäiset kävijät voivat tulla Toimivaan kotiin maksutta kokeilemaan uutuuksia, kuten keittiöratkaisuja, apuvälineitä tai kylpyhuonevarusteita, jotka helpottavat elämää ja lisäävät turvallisuutta. Esimerkiksi keittiössä voi kokeilla ruoanlaittoa tai televisiota voi katsella näkemistä ja kuulemista helpottavilla ratkaisuilla. Toimivassa kodissa ihmisiä kannustetaan kokeilemaan, jotta tieto eri mahdollisuuksista lisääntyisi ja omia valintoja olisi helpompi tehdä omien tarpeiden mukaan. Tavoitteena on herättää ihmisiä miettimään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, miten varustautua omaan ikään- tymiseen ja mitä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi materiaalivalinnoissa vaikkapa putkiremontin yhteydessä. Toimiva koti on erittäin tärkeä foorumi kaikille niille yrityksille, jotka kehittävät esteettömän ja turvallisen elämisen ratkaisuja. Toimivan kodin näyttelyissä ne voivat tuoda esiin omia innovaatioitaan ja löytää niille asiakkaita. Samalla yritykset saavat käyttäjiltä arvokasta tietoa tuotteidensa kehittämistarpeista. Toimiva koti kouluttaa Toimivassa kodissa järjestetään ammattilaisille koulutustilaisuuksia ja tapahtumia, joiden yhteydessä ikääntymistä, asumista ja toimintakykyä tarkastellaan eri näkökulmista. Samalla tutustutaan yritysten tarjoamiin monipuolisiin ratkaisuihin astioista ja huonekaluista hienoimpaan teknologiaan. Vuoden 2009 näyttelyssä yhtenä teemana oli muisti. Näyttelytilan huoneisiin oli rakennettu muistisairaan yksiö, jossa oli erilaisia muistisairaan kotona selviytymistä tukevia ratkaisuja. Tämän vuoden näyttelyn teemana on teknologia sisustuksessa. YKSIÖN KEITTIÖSSÄ työtasot liikkuvat sekä korkeus- että syvyyssuunnassa. KAKSION OLOHUONEESSA erityistä huomiota on kiinnitetty kalusteiden käyttömukavuuteen ja valaistukseen. KAKSION KYLPYHUONEESSA on turvalattia ja esteetön suihkunurkka sekä pesevä- ja kuivaava wc-istuin. KAKSION KEITTIÖN kaapistoissa ja laatikoissa on paljon teknologiaa. Etu-alalla teknologiaa hyödyntävä pöytä, joka muuntuu moneen toimintaan. 8 sosiaalitieto 9 I10 Lisää tietoa:

9 Toimiva asunto Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Ikääntyneiden lappeenrantalaisten arki- ja asumispalveluihin erikoistunut Lappeenrannan palvelukeskussäätiö aloitti syksyllä 1996 Toimiva asunto ikääntyneille -projektin. Säätiön omien asiantuntijoiden lisäksi mukana oli muun muassa rakennus- ja sisustusarkkitehtejä. Tarkoituksena oli miettiä kokemushavaintojen avulla, minkälaiset perusasiat ikääntyneen asunnossa tulee olla jo valmiina ennen kuin ikääntynyt tekee asunnosta omannäköisensä kodin. Neljästä K:sta neljään T:hen Kokemushavaintojen perusteella kodin suunnittelussa kiinnitettiin huomiota neljän K:n ongelmaan: kaatumis-, kantamis-, kumartamis- ja kurottamisongelmaan. Toteutuksessa huomioitiin neljä T:tä: tarkoituksenmukaisuus, turvallisuus, toimivuus ja taloudellisuus. Tältä pohjalta kehitettiin tupakeittiön, makuuhuoneen ja kylpyhuoneen asuntomalli, joka on ikääntyneelle mahdollisimman turvallinen. Sittemmin säätiö rakennutti seitsemään asuintaloon 150 toimivaa asuntoa, joiden toteutuksessa on huomioitu neljän T:n periaate. Väljyyttä apuvälineille Asuntojen perustoteutus on tarkasti suunniteltu kokonaisuus. Esimerkiksi eteinen on tarpeeksi väljä apuvälineiden säilytykseen ja ovet ovat riittävän leveitä, 90 senttimetriä, myös sisätiloissa tarvittaville kulkemisen apuvälineille. Käytävä- tai ulkovalo on voitava sytyttää eteisen sisäpuolelta turvasyistä. Komerotiloissa ja kaapistoissa on tukikaide. Kylpyhuoneessa kuivausteline on seinästä vedettävä haitarimalli, jolloin telinettä saa esiin juuri tarvittavan määrän eikä se vie erikseen tilaa. Makuuhuoneesta on yhteys kylpyhuoneeseen. Makuuhuoneen kaapistoon on sijoitettu ulosvedettävä silitystaso, jossa on turvakytkin. Kynnyksettömyys, liukastumattomat lattiamateriaalit, selkeä väritys ja sähköpistorasioiden sijoittaminen vähintään 60 senttimetrin korkeudelle helpottavat vanhusten pärjäämistä. Lankavetimistä tai vastaavista puisista vetimistä kalusteiden laatikostoissa ja kaapeissa saa otteen koko kädellä. Hälytysyhteyksiä varten on turvapuhelin. Sähkölaitteiden kuten lieden turvakytkimet ovat usein tarpeen. Muutoin erityistarpeet on syytä ottaa huomioon yksilöllisesti eikä varustaa kaikkia asuntoja kalliilla ja poikkeuksellisilla ratkaisuilla. ETEISEN SIIVOUSKOMEROSSA on imuria varten alalaatikko, jolloin imuri voidaan vetää esiin ja työntää takaisin kaappiin. Turvallisten taloustikkaiden jalkatason yläpuolelle nouseva kaide toimii parina keittiön kaapistoon kuuluvan kaiteen kanssa. KEITTIÖSSÄ uuni on näkökorkeudella. Työtasossa ja kaapeissa on tukikaide. Lisää tietoa: KYLPYHUONEESSA pesukone on sijoitettu kalusteisiin sellaiselle korkeudelle, että konetta voi käyttää pyörätuolissa istuttaessa. sosiaalitieto 9 I10 9

10 kärki Leena Viinisalo-Heiskanen Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Näitähän täällä harhailee käytävät täynnä, ei ne täällä osaa WC:hen eikä mihinkään. Kotioloissa ne pärjäävät hyvin Leena Viinisalo-Heiskanen on yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Hän tekee väitöskirjaa dementoituvien vanhusten asumisesta. Verkossa tietoa ikäihmisille suunnitellusta teknologiasta Uusi verkkosivusto tarjoaa tietoa ikäihmisille soveltuvan teknologian käyttömahdollisuuksista ja aihetta koskevista hankkeista. Sivustolla on myös tietoa alan yrityksistä sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista. Tapahtumakalenteriin on koottu lista kaikille avoimista alan tapahtumista kotimaassa ja ulkomailla. Sivustoa ylläpitää Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen Käkäte-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia). Viisivuotista hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Nuori nainen tuijotti typertyneenä ja silmät sumentuneina kädessään olevaa harmaata seinäpuhelimen luuria. Näitä? Ne? Hän oli juuri kysynyt sairaalan osaston lääkäriltä äitinsä vointia. Hänelle oli aiemmin kerrottu, että äiti oli saanut lääkemyrkytyksen toisiinsa sopimattomista reseptilääkkeistä. Nyt äidin muisti oli alkanut äkillisesti heiketä. Hän katseli sairaalassa tytärtään pelokkain ja turvaa hakevin silmin. Tuo nuori nainen olin minä. Elettiin 80-luvun alkua. Ensimmäistä kertaa minulle kerrottiin näistä, henkilöistä, joilta on muisti huonontunut. En ole varma, mainittiinko sana dementia, ehkä ei, koska asiaan ei kajottu juuri mainittuja lauseita enempää. Äiti pääsi kotiin. Olin huolissani. Aamuin ja illoin kyselin hänen vointiansa. Soitin hänelle myös päivällä töistä ja tarkistin, että kaikki oli hyvin ja että hän oli ottanut päivälääkkeensä. Hänen kotona asumisensa sujui kuitenkin jokseenkin entisenlaisena. Kotioloissa ne pärjäävät hyvin. Niinhän se lääkäri oli sanonut. Äidin arki täyttyi tutuista askareista omassa rauhassa ja omassa tahdissa. Hänen mielialansa oli levollinen. Uutta oli se, että hän pyysi apua sitä tarvitessaan. Välillä hän harmitteli omaa muistamattomuuttaan: Ei oo asiat niin kuin ennen, mie oon hapattanut vanhan pojan (kaktus) liialla kastelulla! Viherpeukalona tunnetulle asia oli merkittävä. Äiti kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen reilun parin kuukauden päästä sairaalasta kotiutumisestaan. Nämä ja ne katosivat vuosiksi elämästäni. Lähes seitsemäntoista vuotta myöhemmin aloin vähän väliä tavata näitä. Siirryin tuolloin vanhustenhuollon sosiaalityöntekijäksi. Nyt syy tavata näitä ihmisiä oli se, etteivät he pärjänneet kotioloissa vaan heidät piti siirtää muualle. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida asumiskykyä ja asuntoa ja tarvittaessa järjestää uusi asumispaikka varsin keskeisiä elämän perusasioita. Ei siis vähäinen tehtävä eikä vanhustyössä harvinainenkaan. Pikkuhiljaa minua alkoivat yhä enemmän kiinnostaa nämä ja ne. Oliko näillä jokin muuttunut reilussa kahdessakymmenessä vuodessa? Varmaan paljonkin, oletin. Aloin tutkia vuosien varrella ilmestyneiden sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksia dementiasta ja vanhuksista. Oli tullut uutta lääketieteellistä tutkimusta ja tietoa dementoivien sairauksien syistä ja seurauksista. Näiden sairauksien diagnosointia oli myös tehostettu. Oli kehitetty lääkkeitä ja uusia hoitokäytäntöjä ja uudenlaisia hoito- ja asumispaikkoja. Kehitystä oli siis tapahtunut ja tapahtuu koko ajan. Vertaillessani tilannetta ensimmäisen dementiainfoni kanssa huomasin kuitenkin nykyisyydessä jotain samaa: kun henkilöllä alkaa ilmetä esimerkiksi muistihäiriöitä ja aloitekyvyn puutetta, hänestä käytetään edelleen usein monikkoa ja hänet sijoitetaan puheessa jonnekin takavasemmalle. Nämä ja ne määrittävät edelleen henkilöt johonkin lokeroon ja erityisesti silloin, kun kysymys on asumisesta. Lähestyin tutkijana näitä ihmisiä. Haastattelin ja havainnoin. Sairauksista ei paljoakaan puhuttu. Puhuttiin elämästä, joka oli muutoksessa. Puhuttiin myös asumisesta. Näillä ihmisillä oli paljon sanottavaa toisin kuin lehtikirjoituksista olisi voinut päätellä. Käännyin aiheeni kanssa arkkitehtien puoleen: kiinnostusta, hämmennystä, kiirettä ja ristiriitoja. Asuminen, varsinkaan näiden ihmisten asuminen, ei näytä jättävän kylmäksi arkkitehtejä, rakentamisen ja asumisen suunnittelun ammattilaisia. Olen kierrellyt tutustumassa erilaisiin hoitokoteihin. Mieleeni on jäänyt eräs, nimenomaan dementoituneita vanhuksia asukkaikseen haluava hoitokoti ja yksi tietty huone siinä. Huoneen jakoi kaksi hiljaista iäkästä naista. He istuivat kumpikin oman sänkynsä laidalla. Huoneessa oli viihtyisän näköistä, ensisilmäyksellä. Vierailuni lopuksi tulin hyvästelemään asukkaat ja loin huoneeseen toisen silmäyksen. Käsitykseni huoneen viihtyisyydestä muuttui. Toinen asukkaista oli avustettu huoneessa olevaan yhteiseen WC:hen. Häntä avustanut henkilö selitti, että vessasta on otettu ovi pois, koska ilman sitä asukkaat on helpompi saattaa vessa-asioilleen. Paljon on puhetta ja touhua riittänyt ja riittää vastakin dementiaoireisten henkilöiden ympärillä. Kiinnostavaa on näiden henkilöiden oma rooli tässä hyörinässä. Ketä se todella kiinnostaa? Sallitaanko heille vain sivustaseuraajan katse, jonka he meihin toimijoihin luovat? Pelokkain ja turvaa hakevin silmin, kenties? 10 sosiaalitieto 9 I10

11 Suuri jäsenhankintakilpailu Kerää porukka ja voita yhteinen matka! Lue lisää sosiaalitieto 9 I10 11

12 kärki Lea Suoninen-Erhiö Pukkilan Onni kuntapalvelujen ideapark Pukkilan kuntakeskus muotoutui uudelleen, kun Hyvinvointikeskus Onni rakennettiin keskelle kirkonkylää. Rakennuksessa on vanhusten koteja ja se palvelee kotona asuvia vanhuksia toiminta- ja palvelukeskuksena. Onni on myös kaikenikäisten kuntalaisten harrastus- ja kohtaamispaikka. Sinä tulit, huokaa vanhus ja halaa lämpimästi. Olemme Hyvinvointikeskus Onnin dementiaryhmäkodin olohuoneessa. Ryhmäkoti tarjoaa tehostettua palveluasumista niille, jotka eivät enää pärjää ilman apua. Kierrämme toiminnanohjaaja Asta En g- strömin kanssa rakennusta, joka on niittänyt mainetta kansainvälisestikin. Kun rahasta ei ole tarvinnut tinkiä, kokonaisuus on voitu suunnitella viimeisen päälle yksityiskohtia myöten. On patioita ja turvallisia sisäpihoja. On paljon päivänvaloa, harkittuja värejä ja puupintaa. Ne luovat kodinomaisuutta ja helpottavat hahmottamaan tiloja. Dementiaryhmäkodin lisäksi rakennuksessa on hoivaryhmäkoti, joka vastaa pitkälti perinteistä vanhainkotia. Talossa on myös viisi asuntoa tehostettua palveluasumista varten. Asukkaat asuvat omissa huoneistoissaan, joihin saa tarvittaessa apua arkiaskareisiin, ja ateriapalvelut sekä päivätoiminta- ja kuntoutuspalvelut ovat samassa rakennuksessa. Onnin ratkaisut ovat saaneet kehuja esimerkiksi Erityisasumisen viherympäristöt -kilpailussa, jonka Kuntaliitto, ympäristöministeriö ja alan järjestöt järjestivät toissa vuonna. Kilpailulautakunta kehuu Onnia kunnan keskustaan luodusta uudesta omaleimaisesta kyläkeskuksesta, joka huomioi alueen ympäristöarvot. Esteetön ja kodinomainen ympäristö ulottuu lähimetsän kuntopolkuihin asti. Rakennuksen aulakahviosta avautuu näkymä japanilaisen maisema-arkkitehdin suunnittelemaan puutarhaan, joka on taide-elämys. Suojaisassa terapiapihassa voidaan tehdä pieniä kävelylenkkejä. Siellä on myös puutarha, jota asukkaat saavat hoitaa. Toimintakeskus kotona asuville vanhuksille Samalla kun Hyvinvointikeskus Onni on 25 vanhuksen koti, se on myös kotona asuvien vanhusten toiminta- ja palvelukeskus. Ikäihmisille on kuntosali- ja jumpparyhmää, vesijumppaa, senioritanssia, muistijumppaa, yhteislaulua ja monenlaista luovaa toimintaa. Keskeistä on ylläpitää kotona asuvien vanhusten laaja-alaista toimintakykyä, jotta he pärjäisivät kotonaan mahdollisimman pitkään, Asta Engström tähdentää. Hän on koulutukseltaan sosionomi (amk) ja opiskelee työn ohessa gerontologiaa Jyväskylän yliopistossa. Korostamme Onnissa kokonaisvaltaista näkemystä vanhusten hyvinvointiin: liikuntaa, kulttuuria ja sosiaalista vuorovaikutusta. Noin asukkaan Pukkilassa on jotakuinkin 350 kotona asuvaa yli 65-vuotiasta. Noin 30 prosenttia heistä osallistuu talon ohjattuun toimintaan. Koko yhteisön hyväksi Onnin aulasta kahvioineen halutaan luoda pukkilalaisten yhteinen olohuone. Jo arkkitehtuurikilpailun toimeksiannossa oli, että tavoitellaan pieneen kuntaan kaikkia kuntalaisia palvelevaa hyvinvointikeskusta. Tavoitteena on tukea yhteisöllisyyttä: puhumme koko kunnan yhteisestä olohuoneesta. Ovien pitäisi olla avoinna aamusta iltaan seitsemänä päivänä viikossa ja aina pitäisi olla jotain toimintaa. Aika paljon pitää vielä tapahtua, jotta se toteutuisi, mutta se on mahdollista, uskoo Pukkilan kunnanjohtaja Juha Myyryläinen. Hyvällä tiellä ollaan, sillä viime vuoden aikana tilastoitiin yli asiakaskäyntiä. Lisäksi on paljon toimintaa, jota ei tilastoida. Muiden muassa Mäntsälän kansalaisopisto, urheiluseurat ja muut järjestöt järjestävät talossa liikunta- ja harrasteryhmiä, joissa käyvät kaikenikäiset kuntalai- PUKKILAN ONNI Ilman Onni Nurmen testamenttia Hyvinvointikeskus Onnea tuskin olisi. Se Nokia-miljoonien kunta Noin asukkaan Pukkilan kunta Itä-Uudellamaalla nousi joitakin vuosia sitten otsikoihin ympäri maailmaa miljoonaperijänä. Pukkilan Savijoella 1885 köyhiin oloihin syntynyt Onni Nurmi oli testamentannut koko omaisuutensa kunnalle käytettäväksi vanhainkodin asukkaiden virkistykseksi. Hän kuoli 1962 Helsingissä. Vuosien kuluessa testamenttiin sisältyneistä Nokian osakkeista kasvoi miljoonaomaisuus. Juha Myyryläinen aloitti kunnanjohtajana 1997 ja kuuli vasta tuolloin testamentista. Osakkeiden tuotosta käytettiin pieni summa vuosittain vanhainkodin asukkaiden virkistykseen. Vuosittainen tuotto oli miljoonia markkoja. Kun vanhankodissa oli alle 30 ihmistä, heräsi kysymys, voisiko varoja hyödyntää enemmän. Kun olin uusi virkamies, kävin härkää sarvista enkä tiennyt, minkälaiseen soppaan itseni laitan. Siitähän sukeutui aika kuuma peruna. 12 sosiaalitieto 9 I10

13 kuvat: Lea Suoninen-Erhiö set. Myös seurakunta on toiminnassa mukana. Onnin suunnittelusta järjestetyn kutsukilpailun voitti arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy. Se suunniteltiin mahdollisimman keskelle kuntakeskustaa. Syyskuussa 2007 valmistunut rakennus pisti koko kuntakeskuksen uusiksi. Osuuskauppa rakensi kokonaisuuteen uuden myymälänsä. Kauppaan pääsee Onnista katoksen alla. Jalkakäytävä on lämmitetty liukkauden estämiseksi. Apteekki sijaitsee Onnin tiloissa. Syksyllä 2008 valmistui kunnan päiväkoti Onnin viereen. Niiden väliin rakennettiin Onnin puisto erityisesti ikäihmisille, mutta myös muillekin soveltuvine kuntoilulaitteineen. Parhaillaan Onnia vastapäätä rakennetaan rivitaloja. Testamentin varojen hyödyntämistä käsiteltiin eri oikeusasteissa vuosia. Ratkaisu löytyi vuonna 2000 välimiesoikeuden päätöksellä. Sen mukaan Onni Nurmen testamenttaamaa varallisuutta voidaan sijoittaa uudelleen ja käyttää Pukkilan kunnan vanhusten edun mukaisesti. Välimiestuomion keskeisenä sisältönä oli Onni Nurmen nimeä kantavan säätiön perustaminen ja testamenttivarallisuuden siirtäminen sille. Säätiön hallituksessa on kaksi pankin edustajaa, yksi edustaja Vanhustyön keskusliitosta ja yksi Pukkilan kunnasta. Kunnanjohtaja toimii säätiön asiamiehenä ilman päätösvaltaa. Onni Nurmen Säätiö on kustantanut yli 90 prosenttia Hyvinvointikeskus Onnin suunnittelun ja rakentamisen kuluista. Se rahoitti myös Onninpuiston rakentamisen hyvinvointikeskuksen viereen. Vuosiavustus kunnalle oli täksi vuodeksi euroa ja sama summa on luvassa vuodeksi Avustus käytetään talon ylläpitokustannuksiin ja toimintaan. Avustus vastaa kunnassa lähes yhden tuloveroprosentin tuottoa. TURVALLISIA SISÄPIHOJA Pienet kävelylenkit onnistuvat suojaisassa terapiapihassa. Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus Aava. Se tuottaa kahdeksan kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon lähi- sekä keskitetyt palvelut. Osa tiloista on vuokrattu kuntayhtymälle, osa tiloista jäi kunnalle. Aavan työntekijät ovat kuntayhtymän palveluksessa. Kunnan työntekijöitä ovat toiminnanohjaajan lisäksi Onnin aulassa sijaitsevan kunnan info-pisteen työntekijät. Kunta hoitaa myös aulakahvion ja talon tukipalvelut: ruoan, siivouksen ja kiinteistöhuollon. Kunnanjohtaja Myyryläinen myöntää, että eri organisaatioissa toimiminen tuo omat haasteensa. Mitalilla on aina vähintään kaksi puolta. Kun mennään isoon kuntarajat ylittävään kokonaisuuteen, se johtaa väistämättä siihen, että tehtävissä erikoistutaan ja monet tekevät työtä useassa kunnassa. Aavassa näin on käynyt esimerkiksi sosiaalityössä, jossa on erotettu aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalityö. Se tehostaa toimintaa ja tuo erityisosaamista, mutta samalla menetetään kokonaisnäkemys ja paikallistuntemus. Sosiaali- ja terveyspalvelut samassa rakennuksessa Onniin on myös keskitetty kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka tätä nykyä hoitaa Päijätsosiaalitieto 9 I10 13

14 Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Unelmana kuntapalvelujen ideapark Pukkilan kunnanjohtaja näyttää sisäistäneen sosiaalisen näkökulman kunnan kehittämiseen. Liekö vaikutusta sillä, että hän on aiemmin työskennellyt sosiaalijohtajana ja Keski- Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla. Edelleenkin haen sitä, että Onni voisi olla vielä enemmän osa tätä yhteisöä. Pukkilahan on hyvin pieni kunta. Yritämme rakentaa sellaisia toimintamalleja, joilla pienikin kunta voisi olla olemassa. Olen kehitellyt kuntapalvelujen ideaparkajatusta: kun suuriin ostoskeskuksiin pistetään VIHERYMPÄRISTÖJÄ Hyvinvointikeskus Onnin toiminnanohjaaja Asta Engström ja Pukkilan kunnanjohtaja Juha Myyryläinen aulakahviosta avautuvassa japanilaisessa puutarhassa. nykyään kaikki mahdollinen saman katon alle, pienessä kunnassa voisimme pistää suurin piirtein kaikki palvelut saman katon alle no ehkä päiväkoti ja koulu voivat olla tuossa vieressä. Kun olisi paljon erilaisia toimintoja, kuntalaisia pystyttäisiin palvelemaan aamusta iltaan seitsemänä päivänä viikossa. Leikitään vaikka sellaisella ajatuksella, että tuolta tulee perhe sisään. Toinen vanhemmista menee vesijumppaan, toinen vaikka kuntosalille. Lapset voisivat mennä satutuokioon kirjastoon, jota Onnissa ei tosin vielä ole. Kun talossa olisi toimintaa ja ihmisiä, aulan kahviokin voisi olla iltaisin auki. Ja edelleen tietysti kolmannen sektorin toimijat olisivat vahvasti mukana niin kuin nytkin. Onni tarjoaa mahdollisuuksia moneen. Pahasti ei ole pieleen menty arkkitehtuurisesti eikä toiminnallisesti, Myyryläinen myöntää. Onni esteetön ja monikäyttöinen rakennus kaikki tilat yhdessä tasossa saunat sekä pesutilat esteettömiä melkein joka paikassa kaide, josta voi ottaa tukea monet kalusteet voidaan säätää käyttäjille sopiviksi palveluasunnoissa keittiön työskentelytasot säädettävissä asukkaan haluamalle korkeudelle kuntosali varustettu erityisesti ikääntyneiden kuntoilijoiden käyttöön uima-allas soveltuu ohjattuun ryhmämuotoiseen liikunta- ja kuntoutustoimintaan sekä yksilöfysioterapiaan tiloja voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin: huoneita voidaan laajentaa muuttuvien väliseinien avulla tarpeen mukaan rakennuksen bruttoneliömetrimäärä m 2 ; kerrosneliömetrimäärä m 2 MONIKÄYTTÖINEN ALLAS Uima-allas soveltuu monenlaiseen käyttöön perheuinnista yksilöfysioterapiaan. LIHASVOIMAA Kuntosalin laitteet soveltuvat erityisesti ikääntyneille kuntoilijoille, mutta myös muille. KUNTOILUA ULKONA Kaikille avoimen Onnin puiston kuntoiluvälineet sopivat niin ikäihmisille kuin muillekin. Puisto sijaitsee Hyvinvointikeskus Onnin ja kunnan päiväkodin välissä. 14 sosiaalitieto 9 I10

15 pinnan alta näkökulma kuva: Lea Suoninen-Erhiö Onko isosiskojen ja -veljien perässä kulkeneilla, ja 1960-luvuilla syntyneillä muuta annettavaa nykyisissä muutoshaasteissa kuin historiallinen hyminänsä? Mitä tapahtuu todella? Pentti Marketta Kananen, Rajavaara, ylitarkastaja, VTT, professori, sosiaali- Helsingin ja terveysministeriö yliopiston sosiaalitieteiden laitos, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Muisti pätkii ja käsitteet katoavat The Times They Are a-changin on Bob Dylanin vuonna 1964 julkaistu albumi ja sen nimikkokappale. Kuka vielä tunnistaa sanoituksen tai kykenee tätä kappaletta hyräilemään? Kysäisin tätä viime toukokuussa valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston Sosnetin järjestämän sosiaalityön metodologisen kesäkoulun jatkoopiskelijoilta Rovaniemellä. Vain harva käsi nousi yleisöstä. Peter, Paul ja Mary, arvailtiin sanoituksen alkuperästä. Dylan rahisi levylautasilla samoihin aikoihin kuin sosiaalipalvelun käsite otettiin Suomessa käyttöön luvulla social services -termin pohtijoita oli Isossa-Britanniassa universaalin sosiaalipolitiikan kannattajana tunnettu Richard Titmuss. Hän määritteli sosiaalipalvelut sosiaalisiksi tai rahallisiksi hyvinvointietuuksiksi, joiden tuottaminen kuuluu olennaisesti valtion tehtäviin. Hän sisällytti siten sosiaalisiin palveluihin myös tulonsiirrot. Termi kääntyi suomen kielessä sosiaalipalveluiksi. Se mainittiin ensi kerran suomalaisissa oppikirjoissa 1960-luvun lopulla, ja Riitta Auvinen jäsenteli 1970-luvun alussa sosiaalipalvelun ominaisuuksia. Sosiaalihuollon periaatekomitea määritteli näihin aikoihin, että Sosiaalipalvelut ovat yhteiskunnan toimesta tai sen tuella ja valvonnassa tuotettuja palveluja yksilöiden ja perheiden tarpeiden tyydyttämiseksi siltä osin kuin palveluja ei ole saatavissa yksityisten tuottamina tai palvelut ovat sen luonteisia, että niiden tuottamisen on katsottava kuuluvan yhteiskunnalle. Kun 1980-luvulla säädettiin uusi sosiaalihuoltolaki, sosiaalipalvelujen käsite vakiintui entisestään. The Times They Are a-changin -kappaleen ilmestyessä en kansakoulun alaluokkalaisena osannut englantia enkä siksi hallitse sen sanoja vieläkään. Pystyn kuitenkin hyräilemään kappaletta, sillä kalliolaisessa pihapiirissä omaksuin vanhemmilta nuorilta, millaista musiikkia kannattaisi kuunnella. Ikäiseni eli 1950-luvulla syntyneet sekä tätä nuoremmat ovat kulkeneet samalla tavoin hyvinvointivaltion kehittämisessä suurten ikäluokkien perässä kuunnellen ja hyräillen heidän sosiaalisen kehittämisen soittokiekkojaan. Näiden ikäluokkien omat sanoitukset ovat ehkä jääneet vähäisiksi, kun lukuisat isosiskot ja -veljet ovat jakaneet valmiit laulujen sanat. Vähitellen eläkkeelle jäävät ja jo jääneet suuriin ikäluokkiin kuuluvat sosiaalialan osaajat ovat hallinneet kaikinpuolisesti hyvinvointivaltion laajentamisen ja supistamisen sanavarastoja. Yhä harvempi nykyään työskentelevä sosiaalialan luottamushenkilö tai ammattilainen muistaa omakohtaisesti mitään sosiaalipalvelujen laajentamisen ajasta. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana alalle tulleet ovat oppineet priorisoimaan, säästämään ja leikkaamaan, ja ajatus kasvujohteisesta sosiaalialasta tuntuisi heistä utopialta. Sosiaaliseen liittyvät termit eivät tällä hetkellä näytä muutoinkaan toimivan dynaamisena yhteiskunnan uudistamisen liikevoimana. Sosiaalipalvelun käsitteen ala on ajan kuluessa kutistunut, ja esimerkiksi toimeentuloturvan sisällyttäminen siihen tuntuisi nykyisin oudolta. Universaalin sosiaalipolitiikan ideaali näyttää tukahtuvan sekä hyvinvointivointivaltion kustannuksiin että tahdon puutteeseen. Hyvinvointipolitiikkaa kuvataan ja harjoitetaan käsitteiden varassa. Niiden avulla voidaan nostaa asioita esiin ja piilottaa toisia. Käsitteitä käytetään ihmisten ohjaamisen ja vallankäytön välineinä. Käsitteet vaihtuvat, ja uudet korvaavat entisiä. Mitä tapahtuu, kun hyvinvointivaltion käsitteet aikoinaan haltuunsa ottaneet ikäluokat väistyvät politiikasta ja työelämästä? Jatkuuko kansalaisten hyvinvoinnin järjesteleminen entisin sosiaalisin käsittein? Vai jääkö käsiin ammottava käsitetyhjiö? Onko isosiskojen ja -veljien perässä kulkeneilla, ja 1960-luvuilla syntyneillä muuta annettavaa nykyisissä muutoshaasteissa kuin historiallinen hyminänsä? Kehkeytyvätkö hyvinvointipolitiikan uudet sanastot heitä nuoremmilta ikäluokilta? Entä onko mahdollista, että hyvinvointivaltio päätyy lähivuosina täydelliseen käsitteiden ja termien muistinmenetykseen? Mikä hyvinvointivaltio, moni jo oudoksuu tuntematta käsitettä sen paremmin historiallisena kuin nykyisen reaalimaailman ilmiönä. Nykyisessä hyvinvointipolitiikan kehittämisen ja toimeenpanon vahdinvaihdoksessa ajat muuttuvat rajusti ja nopeasti. Ei ole varmuutta edes siitä, että Muisto vain jää. Kuka tunnistaa vielä tämän kappaleen? Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. sosiaalitieto 9 I10 15

16 asiantuntija-artikkeli Minna Autere, Sirpa Lassila, Terttu Mehtonen Soile Merilä ja Sirkku Nordling Vantaalla sovittelu ja lastensuojelu tekevät tiivistä yhteistyötä Sovittelu on yksi vaihtoehto lapsen tai nuoren rikosasian käsittelyyn. Lastensuojelussa tavataan yleensä asiakas kerrallaan, mutta sovittelussa kaikki asianosaiset. Kokonaisuus saadaan hallintaan, selän takana syyttely jää pois ja totuus tulee paremmin esille. Kerran eräs poika halusi heti sovittelun alussa puheenvuoron ja kertoi olevansa syyllinen soviteltavaan rikokseen. Muut kolme epäiltyä huoltajineen ja kaksi asianomistajaa huoltajineen olivat huojentuneita. Juttu oli ollut esitutkinnassa sekava, mutta isän tuella poika pystyi sovittelussa ottamaan vastuun teostaan. Se oli helpottavaa myös hänelle itselleen. Anteeksi pyytäminen ja saaminen näkyy sovittelutilanteissa monella tavalla. Joskus epäilty haluaa ensimmäiseksi pyytää asianomistajalta anteeksi tekoaan. Välillä anteeksi pyydetään moneen kertaan. Jotkut asianosaiset lyövät kättä sovinnon merkiksi. Joskus taas näkee heti, ettei anteeksipyytäminen ole helppoa. Anteeksipyyntö voi olla helpompaa kirjoittaa paperille kuin sanoa ääneen. Nuorten sovitteluissa laaditaan usein kirjallinen anteeksipyyntö sanotun lisäksi, jotta asia tulisi sisäistettyä ja ymmärrettyä eikä se olisi pelkkää sanahelinää. Vapaaehtoisuus madaltaa kynnystä Sovittelu on vapaaehtoista asioiden käsittelyä. Kynnys osallistua siihen on matala, koska myös sovittelijat tekevät vapaaehtoistyötä. Sovittelutoimisto on puolueeton paikka eikä virasto, johon on pakko mennä. Sovittelut järjestetään yleensä iltaisin, jolloin huoltajien on helpompaa päästä paikalle. Useimmat lapset, nuoret ja huoltajatkin jännittävät sovitteluun tuloa. Etukäteisvalmistelut ja keskustelut voivat helpottaa asiaa. Kerran sovitteluun tuli 12-vuotias poika ahdistuneena ja sulkeutuneena. Hän ei puhunut mitään, vaan kommunikointi tapahtui isän välityksellä. Sovittelun edetessä pojassa näkyi muutoksen merkkejä; hän alkoi kokea tilanteen riittävän turvalliseksi, jotta hän pystyi avautumaan ja kertomaan oman tarinansa. Muutos oli huikea; sovittelusta lähti reipas poika, joka oli ottanut vastuun teostaan ja luvannut olla enää tekemättä vastaavaa. Lasten lisäksi sovitteluissa kuullaan aina myös huoltajia. Huoltajien läsnäolo luo lapsille turvaa ja kertoo vanhempien huolenpidosta. Jotkut huoltajat ovat kertoneet, että sovittelu on ollut ensimmäinen kerta, kun heitä on aidosti kuunneltu ja kuultu. On myös ollut helpottavaa nähdä, että samassa tilanteessa on muitakin vanhempia, nuoret kun yleensä tekevät rikkomuksia kaksin tai ryhmissä. Sovitteluohjaaja hoitaa yhteydet Sovittelutoimisto luo yhteydet osapuolten välille ja mahdollistaa heidän kohtaamisensa turvallisessa ilmapiirissä. Se tekee tiivistä yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Sovittelualoite voi tulla poliisilta, sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, lastensuojelusta, koululta tai asianosaisilta itseltään. Aloitteen tultua otetaan ensimmäiseksi yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään, jonka kanssa sovitaan jatkosta. Sovitteluohjaaja selvittää, onko sovitteluhalukkuutta ja kertoo sovittelusta kaikille osapuolille, huoltajille ja lapselle tai nuorelle itselleen. Hän kartoittaa tapahtunutta asiaa, asianomistajan vaatimuksia ja sovittelun tapaamisaikoja. Osapuolille kerrotaan, että sovittelu on puolueetonta ja että sovittelutoimiston henkilökuntaa ja sovittelijoita sitoo vaitiolovelvollisuus. Selvittelyjen jälkeen valitaan sovittelija, jolle lähetetään jutusta kopio. Myös toimiston palkatut ohjaajat sovittelevat juttuja. Sovittelutapaamisen jälkeen tuloksesta ilmoitetaan lastensuojeluun ja aloitteen lähettäjälle. Kuva: Juha Autere Sirkku Nordling (vas.) on lastensuojelun sosiaaliohjaaja, Soile Merilä lastensuojelun avopalvelujen esimies, Terttu Mehtonen sovittelujohtaja ja Minna Autere ja Sirpa Lassila sovitteluohjaajia Vantaan kaupungilla. 16 sosiaalitieto 9 I10

17 FCG - Hyvän elämän tekijät RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU alkoi kokeiluna 1983, kuntien vapaaehtoisesti järjestämänä palveluna Vantaalla 1986 lakisääteinen valtakunnallinen palvelu 2006: Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005 pyritään rakentavalla keskustelulla selvittämään rikos- ja riita-asioita asianosaisten välillä osallistujina asian osapuolet sekä kaksi vapaaehtoista, koulutettua ja puolueetonta sovittelijaa. Mukana alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten huoltaja Suomessa on 25 sovittelutoimistoa Toimistojen yhteystiedot: > Aiheet > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Rikos- ja riita-asioiden sovittelu > Sovittelutoimistot Viestintätaitoja sosiaalialan ammattilaisille eikö sana kuulu vai eikö se tehoa? Helsinki Tule syventämään sosiaalialan ammattilaisten tarvitsemia viestintätaitoja. Koulutuksesta saat valmiuksia toimia viestijänä ja vaikuttajana. Koulutuksen teemoja ovat: Mihin sosiaalialan ammattilainen tarvitsee viestintätaitoja Sosiaalialan ammattilainen & media: Tuliko mokattua? Mitä jos tulee kutsu MOT-ohjelmaan? Sosiaalialan kielestä ymmärrettävää yleiskieltä Esimerkkinä tiedottaminen Hietaniemen asunnottomien palvelukeskuksesta Sosiaalinen media osa arkea Koulutus on tarkoitettu sosiaalialan johdolle ja ammattilaisille kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä sekä alan kehittäjille ja tutkijoille. Asiantuntemustaan jakavat mm. tuottaja Matti Virtanen Yle TV1:n MOT-ohjelmasta ja verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund Suomen Kuntaliitosta -> koulutus -> sosiaali- ja terveystoimi Tiedustelut: Koulutussihteeri Minna Kosonen, puh Sopii uusille lastensuojeluasiakkaille Lapsen tai nuoren rikosasia soveltuu soviteltavaksi yleensä silloin, kun lapsella ei ole lastensuojelutaustaa, vaan hänestä saapunut lastensuojeluilmoitus on ensimmäinen ja se koskee esimerkiksi näpistystä, varkautta, ilkivaltaa, vahingontekoa, kiusaamista tai häiriköintiä. Joistain sovitteluun osallistuvista lapsista voi olla kauan sitten tullut jotain lastensuojelun tietoon, mutta sovitteluhetkellä lastensuojelu ei ole työskennellyt perheen kanssa. Sovitteluun lähetetään yleensä jengi tai porukka, joka on syyllistynyt rötöksiin. Tuolloin osalla nuorista voi olla lastensuojelutausta tai meneillään lastensuojelutoimenpiteitä. Lapsi tai nuori hahmottaa sovittelun kautta tekonsa paremmin, kun myös vastapuoli on paikalla. Joskus lastensuojelu lähettää sovitteluun mukaan esimerkiksi naapureita, jotka tekevät kiusaamismielessä toistensa lapsista lastensuojeluilmoituksia. Lastensuojelu ei lähetä lasta tai nuorta sovitteluun kuin kerran tai korkeintaan kaksi. Sovittelusta ei ole ollut hyötyä, jos lapsi tai nuori syyllistyy toistuvasti samantapaisiin tekoihin. Silloin täytyy miettiä muita avohuollon tukikeinoja ja ääritilanteessa lapsen tai nuoren sijoitusta. Lastensuojelussa pidetään sovittelutoimistoa tärkeänä yhteistyökumppanina. Joillain lapsilla ja nuorilla sovittelu toimii ehkäisevänä työmuotona ja säästää sosiaalityön resursseja. Lastensuojelu antaa sovitteluun tietoja vain käsiteltävästä teosta. Sovittelussa on välillä mukana lastensuojelun sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä, joka antaa vanhemmille ja lapselle tietoa lastensuojelusta. Sovitteluhenkilökunta taas voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos heillä herää huoli jonkun sovitteluun osallistuvan perheen tilanteesta. Miten sinä käytät alkoholia lasten seurassa? Muodosta mielipiteesi:

18 asiantuntija-artikkeli Eini Pihlajamäki Hinnoittele syrjäytyminen ja saat tietää mitä ehkäisevällä työllä säästetään Ehkäisevän työn kannattavuusluvut ovat niin korkeat, että jokainen yritys tekisi kaikkensa päästäkseen tällaisille markkinoille, vakuutti ruotsalainen kansantaloustieteilijä Ingvar Nilsson pohjoismaisessa perhekeskuskonferenssissa toukokuussa. Luennon jälkeen miehelle sateli pyyntöjä tulla kuntiin vakuuttamaan poliittiset päättäjät ehkäisevän työn kannattavuudesta. Nilsson on kolmenkymmenen vuoden ajan tutkinut marginalisoitumista talouden näkökulmasta; hän on tutkinut prevention, varhaisten interventioiden ja kuntoutuksen sekä julkisen sektorin yhteistoiminnan rahallista arvoa. Kun rauhaton pikkupoika ei saa apua Hinnoittele syrjäytyminen ja saat tietää mitä ehkäisevällä työllä säästetään, kehotti Nilsson ja kertoi Patrikin tapauksen. Patrik on 7-vuotiaana rauhaton, keskittymiskyvytön ja usein riitaantuva poika. Hän ei juuri pysty kontrolloimaan mielijohteitaan eikä häntä oteta kaveripiiriin. Patrikin perheen taloudellinen tilanne on heikko, äiti on kunnianhimoinen, mutta haavoittuva yksinhuoltaja. Mitä Patrikin auttaminen maksaisi yhteiskunnalle? Nilsson on laskenut, että jos Patrikille olisi 7-vuotiaana annettu psykiatrin ja erityislastentarhanopettajan apua sekä terveyden- ja sosiaalihuollon tukea ja kuntoutusta, se olisi maksanut ainakin puoli miljoonaa Ruotsin kruunua, noin euroa. Olisiko näin paljon kannattanut sijoittaa pojan auttamiseen? Patrik on nyt 33-vuotias, hänen koulunkäyntinsä epäonnistui, hänestä on tullut päihteiden väärinkäyttäjä ja rikollinen. Hän on istunut kahdeksan vuotta vankilassa, hänellä on 13 tuomiota väkivalta- ja huumerikoksista. Nyt hän osallistuu ADHD-projektiin yhdessä 29 muun ihmisen kanssa. Hän on ensimmäistä kertaa elämässään lukenut kirjan. Mitä Patrikin syrjäytyminen tai ulkopuolisuus, kuten EU-käsitteistöllä sanotaan, on tullut maksamaan? Laskun loppusumma voi Nilssonin laskelman mukaan kohota 27 miljoonaan kruunuun, noin kolmeen miljoonaan euroon. Se on monikymmenkertainen summa verrattuna niihin kustannuksiin, joita olisi syntynyt, jos Patrik olisi saanut apua lapsena. Ulkopuolisuus voi alkaa varhain ja siihen vie monta tietä, esimerkiksi epäonnistuminen koulussa lisää riskiä joutua ulkopuoliseksi. Miljardien kustannukset ulkopuolisuudesta Nilsson on kollegansa Anders Wadeskogin kanssa kehittänyt sosioekonominen tilinpäätös -nimisen menetelmän. Sen avulla voi mittauttaa ennalta ehkäisyn, varhaisten interventioiden ja onnistuneen kuntoutuksen sosioekonomisen arvon. He ovat tutkineet syrjäytyumisuhan alla olevia nuoria, päihteiden väärinkäyttöä, psyykkistä sairautta, pitkäaikaissairautta ja -työttömyyttä, ADHD:ta, ylipainoa sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvia varhaisia toimenpiteitä. Ulkopuolisuuden kustannukset Nilsson jakoi neljään ryhmään. Ne muodostuvat välittömistä hyvinvointikuluista, välillisistä hyvinvointikuluista, elatuskuluista ja saamatta jääneistä veroista sekä tuotantotappioista. Kustannuksia maksavat muun muassa työvoimatoimisto, vakuutuslaitokset, kunnat, oikeuslaitos ja monet muut. Nilssonin mukaan 12,8 prosenttia kaikista yhtenä vuotena syntyneistä lapsista marginalisoituu. Yhden ikäluokan marginalisoituneiden ihmisten KALLISTA SYRJÄYTYMISTÄ SIEDETÄÄN Syrjäytyminen on erittäin kallista ja varhainen apu hyvin kannattavaa, mutta silti ulkopuolisuus vain lisääntyy. Jokaisen laskusuhdanteen jälkeen työttömien osuus on jäänyt entistä suuremmaksi ja me näytämme sietävän sen, Nilsson ihmettelee. Pohjoismainen perhekeskuskonferenssi pidettiin toukokuuta Espoon Dipolissa. Sen järjestivät Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området FSKC, joka vastasi käytännön järjestelyistä. Osallistujia oli lähes 500 Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Lisäksi oli kutsuvieraita Virosta ja Hollannista. Konferenssin puheenvuorot > Aktuellt kustannukset koko elinajalta ovat Ruotsissa 210 miljardia kruunua. Tästä summasta noin kolmasosa on tuotantotappioita. Leksandin perhekeskus säästää miljoonia Mitä tämä merkitsee kunnan näkökulmasta? Nilsson on pitkään tehnyt yhteistyötä muun muassa Leksandin kunnan kanssa. Sen perhekeskusmallin tuntee myös moni Suomessa, sillä se kuuluu Ruotsin perhekeskustoiminnan pioneereihin. Kuva: Torbjörn Stoor 18 sosiaalitieto 9 I10

19 THL julkaisee Leksandissa oli laskentavuonna 800 alle kouluikäistä lasta. Ilman ehkäiseviä toimia ja varhaista tukea heistä 102 marginalisoituu ja tarvitsee erityispalveluja. 698 lasta selviää niin sanotuilla tavanomaisilla palveluilla. Arviolaskelman mukaan näistä 102 marginalisoituvasta lapsesta tulee 3 huumeiden väärinkäyttäjää, 8 alkoholistia, 43 mielenterveysongelmaista, 24 pitkäaikaissairasta ja 24 pitkäaikaistyötöntä. Heidän kulkemisensa ulkopuolisuuden urapoluilla tulee maksamaan 1,7 miljardia Ruotsin kruunua. Lukua voi verrata Leksandin perhekeskustyön kustannuksiin, jotka ovat 800 lapsen osalta noin 2 miljoonaa kruunua. Pitkällä aikavälillä tuottava sijoitus Kun ehkäisevä työ ja kuntoutus ovat usein erittäin kannattavia, miksi niiden toteuttaminen tuntuu olevan niin vaikeaa? Ehkäisevä työ pitää nähdä sijoituksena, joka tuottaa vasta pitkällä aikavälillä. Jokainen sijoitus esimerkiksi kouluun vähentää sosiaalitoimen menoja, mutta voitot saadaan vasta pitkän ajan kuluttua. Vaikka hyväksymme sijoitus-tuottoajattelun monella muulla sektorilla, hyvinvointipalveluissa ehkäisevää työtä on usein vaikea perustella. Kun ostamme asunnon, näemme sen investointina. Näin pitäisi nähdä myös sosiaaliset kustannukset. Aluksi menee miinukselle, mutta pitemmällä aikavälillä saadaan voittoja. Rännilogiikka estää hyötyjen näkemisen Mutta on myös muita esteitä, Nilsson sanoi. Ei tiedetä kuinka hyödyt tai voitot lasketaan, ei nähdä hyötyjä tai ei uskota niihin. Kun hyödyt saadaan vasta pitkän ajan kuluttua, merkitsee se sitä, että joku muu sektori saa ne. Sektoroitunut järjestelmämme rännilogiikka joksi Nilsson sitä kutsui on este. Ongelma on myös se, että taloudellinen elämä ikään kuin lakkaa, kun kunnat tekevät vuoden lopussa tilinpäätöksen. Ja seuraavana päivänä alkaa taas uusi talouskausi. Pitäisi toimia pitkällä jänteellä ylisektorisesti kokonaisuutta ajatellen, mutta ohjausjärjestelmämme estävät pitkäjänteisen toiminnan. Opetelkaa tekemään sosioekonomisia analyysejä Nilsson ehdotti yhdeksi ratkaisuksi kunnallisia rahastoja. Esimerkiksi Norrköpingin kunnassa on sosiaalisten investointien rahasto työttömyyden hoitoon. Siihen siirretään varoja, esimerkiksi myyntivoittoja, joita käytetään tarvittaessa. Olisi myös opittava tekemään sosioekonomisia analyysejä. Niiden ensimmäiset kolme askelta ovat: identifioi mitä on tapahtunut, tee määrällinen analyysi, kuinka paljon ja arvioi hintalapun suuruus. Vertaa lukuja kahteen tai kolmeen vaihtoehtoon, vertaa vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin ja vertaa vaihtoehtoon, jossa ei tehdä mitään. Ongelma ei ole se, että meillä on liian vähän resursseja, kuten henkilökuntaa. Huomio pitäisi kiinnittää järjestelmiin, jotka estävät tekemästä tehokasta ja vaikuttavaa työtä, Nilsson huomautti. Jotta voisimme onnistua ehkäisevässä työssä, meidän tulisi luoda rakenteelliset puitteet, joissa on mahdollista nähdä kokonaisuuksia ja toimia moniammatillisissa tiimeissä. On ruvettava ajattelemaan asioita sosiaalisten investointien kannalta ja tehtävä yhteistyötä. Tarvitsemme uudenlaista yhteistoiminnallista johtamista, toimenpiteiden seurantaa ja pitkäjänteisyyttä. Ulkopuolisuuteen on monta tietä ja ne ovat kalliita. Sijoitukset ihmisen varhaiseen elämään ovat halpoja. Kirjoittaja Eini Pihlajamäki on projektipäällikkö ruotsinkielisessä sosiaalialan osaamiskeskuksessa FSKC:ssa. Julkaisujen tilaukset Asiakaspalvelusta puhelimitse ( klo 9-12) Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Chistoffer Tigerstedt (toim.) Suomi juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Kirjassa kerrotaan suomalaisten juomatavoista ja alkoholin käyttöä koskevista asenteista. Juomisen riskejä ja niiden hallintaa pohditaan monipuolisesti. Kirja on ainutlaatuisiin tutkimusaineistoihin pohjautuva perusteos kaikille suomalaisten juomatapojen muutoksista ja erityispiirteistä kiinnostuneille. Teema 8/ s. 32 Ð Marjatta Bardy, Sanna Parrukoski (toim.) Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa? Mitä hyvinvointi on silloin, kun jaettavana ovat vähenevät luonnonvarat, heikkenevät luonnonolot ja toistuvat luonnonkatastrofit. Miten hyvinvointi jakautuu tuolloin oikeudenmukaisesti paikallisesti ja globaalisti? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa selvityksessä pureudutaan hyvinvoinnin ja ilmastonmuutoksen välisiin suhteisiin s. 25 Ð Sakari Hänninen, Elina Palola, Maija Kaivonurmi (toim.) Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikka kilpailuvaltiossa Millaiset poliittiset ja hallinnolliset ratkaisut ovat ohjanneet suomalaisen hyvinvointivaltion muutosta viime vuosikymmeninä? Teoksen artikkeleissa pohditaan onko uudelleen jakavasta valtiosta siirrytty yksilön ja ryhmien omaa suoriutumista korostavaan kilpailuvaltioon. Konkreettisella tasolla tarkastelussa ovat sellaiset yhteiskunnalliset jaot, jotka erottavat vaikeassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset omaksi ryhmäkseen tai jakavat ryhmän sisällä sitä vielä edelleen. Teema 7/ s. 31 Ð

20 henkilöhaastattelu Erja Saarinen Yhdyskuntatyön nousu ja tuho Tampereen Hervannan asukkaat ja virkamiehet paransivat vuosikausia yhdessä asukkaiden selviytymistä talouden taantumissa ja elämän karikoissa. Sosiaalityöntekijä Jukka Vinnurva oli yksi yhteistyön voimahahmoista. Nyt hän näkee, että yhdyskuntatyö on sosiaalitoimesta loppunut kokonaan. Silmäilen vuoden 1995 Sosiaaliturvaan, Sosiaalitiedon edeltäjään, tekemääni juttua tamperelaisesta Yhdessä selviytymisen tuki ry:stä. Kuvat ovat mustavalkoisia, mutta jutusta välittyy toiminnan värikkyys: entiset autovarkaat rassaavat autoja verstaallaan ja tekstiiliteollisuudesta työttömäksi jääneiden naisten ompelukoneet surraavat työpajoilla. Jukka Vinnurva häärää takapiruna luomassa toiminnalle edellytyksiä. Vielä kymmenen vuotta vanhemmasta Sosiaaliturvasta huomaan, että työn juuret ulottuivat paljon kauemmaksi. Keväällä 2010 edessäni istuu Jukka Vinnurva, joka ei kaupungin tuottajaorganisaatioon kuuluvana enää ole voinut muutamaan vuoteen olla mukana Yhdessä selviytymisen tuessa. Alueellistaminen vei asiakkaan arkeen Tampereen sosiaalitoimessa alkoi alueellistamiskokeilu Se oli osa kymmenen suurimman kaupungin yhteistä hanketta, jossa palveluita vietiin lähemmäs asukkaita. Ne olivat tuolloin yleensä kaupunkien keskustoissa ja niissä oli erikoistuttu eri osa-alueisiin, kuten päihdetyöhön ja lastensuojeluun. Nyt haluttiin kehittää yhdennettyä työtä. Alueellisilla palveluilla alettiin vahvistaa asiakkaiden osallistumista palveluidensa kehittämiseen. Jukka Vinnurvan alueellistaminen siirsi keskitetystä huoltoavun jakamisesta asiakkaiden asuinalueelle Hervantaan yhdennettyyn aluepohjaiseen sosiaalityöhön. Siinä pääsi sisälle ihmisten arkeen. Asiakkaan ja työntekijän rooliasetelma alkoi muuttua. Työntekijänä ei enää ollut niinkään viranomainen ja asiakkaasta sai todemman kuvan. Tämä lisäsi molempien luottamusta. Kaiken tämän ansiosta ongelmiin pystyttiin reagoimaan alueella spontaanisti ja nopeasti. Joissain vuokrataloissa koettiin, että lapset aiheuttavat häiriötä, kun heille ei ollut ohjattua toimintaa. Tuolloin muut asukkaat ryhtyivät ohjaamaan lasten kerhoja. Perustettiin talotoimikuntia. Asukkaat tarttuivat toimeen Yhdyskuntatyöstä kehittyi tietoinen työmuoto. Koko ajan syntyi lisää aktiviteetteja, joihin asuk- kuva: Erja Saarinen HYÖDYLLINEN ROOLI YHTEISÖSSÄ Yhdyskuntatyössä hyväksytään ihminen sellaisena kuin hän on, sellaisella toimintakyvyllä, mikä hänelle on mahdollista. Nähdään hänellä ihmisarvo ja etsitään yhdessä hänelle hyödyllinen rooli yhteisössä, vaikka hän ei kelpaisi avoimille työmarkkinoille, Jukka Vinnurva korostaa. 20 sosiaalitieto 9 I10

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot