Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus rkastuslautakunta Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto... 3 Organisaatio ja hallinto v Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Hyvinvointikertomus Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen Strategiat ja tavoitteet Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma se Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot seen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastajan merkintä 99

3 Tilinpäätös 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymä on vastannut Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä neljä toimintavuotta. Palvelutoimintaa ja palvelujen kehittämistä on toteutettu jäsenkuntien vuonna 2010 hyväksymässä strategiassa asetettujen suuntaviivojen mukaan. Vuonna 2013 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa jäsenkuntien asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Lakisääteiset palvelut on kyetty toteuttamaan alueen väestön tarpeiden ja laatusuositusten mukaisesti. Hyvinvointikuntayhtymän taloudellinen kehitys vastaa jäsenkuntien sille asettamia tavoitteita. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on vuosina ollut yhteensä 7,55 % eli 2,52 % vuodessa. Jäsenkuntien laskutus oli euroa alle hyväksytyn talousarvion. Vuonna toimintakulut kasvoivat 2,57 % ja kuntien maksuosuudet 1,86 % edellisestä vuodesta. Väestö on saadun palautteen perusteella kohtalaisen tyytyväinen hyvinvointikuntayhtymän palveluihin. Vuoden aikana saatiin päätökseen laaja tuotekehittäjäkoulutus, jonka yhteydessä keskeisiä palveluprosesseja on uudistettu lähtökohtana asiakkaiden todelliset tarpeet ja niihin vastaaminen. Sähköisiä palveluja on kehitetty ja otettu käyttöön NettiRassi omahoitoalustan avulla. Vuoden lopussa sähköiseen palveluun oli kirjautunut yhteensä eri henkilöä ja suosituimpia palveluja ovat sähköinen reseptin uusiminen sekä laboratorion ajanvaraus ja vastauspalvelu. Hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet sisältyivät ensimäistä kertaa talousarvioon ja niiden toteutumista koskeva arviointi on nyt osa tätä tilinpäätöstä. Lasten ja perheiden palveluja on uudistettu hyödyntämällä laajasti Lapset puheeksi toimintakäytäntöä. Kehittämistyön tulokset näkyvät jo siten, että kodit, varhaiskasvatus ja koulut saavat joustavammin niiden tarvitseman tuen sosiaali- ja terveyspalveluista. Se puolestaan vähentää painetta mm. lastensuojeluun ja muihin korjaaviin palveluihin. Vuodesta 2012 alkaen lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt 25 %, lastensuojelutarpeen selvitykset 52 % ja aloitetut asiakkuudet lastensuojelussa 58 %. Myös lastenpsykiatrian lähetteet ovat vähentyneet 34 %. Vaikka kyseessä on vielä suhteellisen lyhyen ajan kehitys, kertoo se jo osaltaan siitä, että Lapset puheeksi toimintamalli vaikuttaa koko palvelujärjestelmään ja siirtää painopistettä varhaiseen vaikuttamiseen lasten arkisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta raskaiden lastensuojelutarpeiden aiheuttamat kustannukset ovat edelleen kasvaneet. Sairaanhoidon palveluissa on paneuduttu paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tilanteeseen ja lisäksi parannettu vastaanotolle pääsyä ja yhteydensaantia sekä työnjaon että teknisten ratkaisujen avulla. Jonot vastaanotolle ovat lyhentyneet ja pysyneet koko vuoden hoitotakuun edellyttämissä rajoissa. Päivystystoiminnan jatkuvuus perusterveydenhuollossa on turvattu ainakin vuoteen 2017 saakka sosiaali- ja terveysministeriön erillisluvan turvin. Erikoissairaanhoidon oma tuotanto on jatkunut entisessä laajuudessa ja kirurgisten palvelujen myynti oman alueen ulkopuolelle on kasvanut edellisestä vuodesta 9 %. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää kuntakokeilua on jatkettu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja valmisteltu mallia, jolla alueella olevat voimavarat ja osaaminen saadaan nykyistä paremmin palvelemaan työttömän ihmisen paluuta työmarkkinoille. Tätä tukee myös uudistunut lainsäädäntö monialaisista yhteispalvelupisteistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen tähtäävä rakennelakiehdotus valmistui vuoden lopulla. Jokilaaksojen alueella käynnistettiin oma selvitys tuotantorakenteen ja tuotantoalueiden muodostamisesta osana Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tuotantoalueratkaisuja. Muutoksia on tulossa, mutta missä aikataulussa ja miten laajoina, selkiintynee vuoden 2015 aikana. Organisaation tiivistäminen vuoden alussa kolmeen toiminnalliseen tulosalueeseen on parantanut kokonaisjohtamista ja tehostanut toimintaa. 1

4 Tilinpäätös Henkilöstön työhyvinvointi on suoritetun mittauksen perusteella edelleen hieman parantunut edellisestä vuodesta. Sairauspäivien määrä sen sijaan on edelleen lisääntynyt. Sairauspäivien osalta on tehty yhdessä työterveyshuollon ja eläkelaitoksen asiantuntijoiden kanssa analyysia ja sovittu kohdennetuista toimenpiteistä, joilla sairauspäivien määrä saadaan vähennettyä. Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 53,19 milj. ja niissä oli kasvua edelliseen vuoteen 2,27 prosenttia. Henkilöstöresurssia on lisätty perhetyöhön sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Myös projektitoiminnan kasvu lisäsi hieman henkilöstökustannuksia. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on tehnyt sitoutuneesti ja määrätietoisesti työtä alueen väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi. lousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Kiitokset koko henkilöstölle hyvästä ja tuloksellisesta toiminnasta! Luottamushenkilöt yhteistyössä viranhaltijajohdon kanssa niin kuntayhtymässä kuin jäsenkunnissa ovat päätöksenteollaan ja johdonmukaisella toiminnalla varmistaneet hyvät toimintaedellytykset onnistuneelle toiminnalle. Lämmin kiitos teille kaikille! Raahen seutu on elinvoimainen alue, jossa on hyvä elää, tehdä työtä ja kasvattaa uutta sukupolvea. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 Tilinpäätös Kuntayhtymän hallinto Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Toimipisteet v. Raahe: - sairaala ja terveyskeskus -neuvola - mielenterveyskeskus - psykiatrinen yksikkö Kotirappu - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola -A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus -perhetyö - kotihoitokeskus - palvelutalo Kreivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkankaan palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Pattijoki: -hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki -hammashoitola Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pyhäjoki: -terveysasema - palvelukeskus Jokikartano - kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki, Siikajoen kylä: -terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Siikajoki, Ruukki: - terveysasema ja palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - kotihoitotalo Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta : Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 73, ,22 Siikajoki 17, ,76 Yhteensä 100, ,82 3

6 Tilinpäätös Organisaatio ja hallinto v. Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot, ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjausryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Yhtymähallitus teki päätöksen organisaation tiivistämisestä ja tulosalueiden vähentämisestä vuoden alusta alla olevan kuvion mukaiseksi: Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Yhtymähallitus Sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja lous- ja henkilöstöpalvelut Huoltopalvelut HOIDON JA HOIVAN- PALVELUT PERHE- JA PSYKOSOSIAALISET PALVELUT TERVEYDENJA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kotiin annettavat palvelut Neuvolapalvelut Avohoidon tulosyksikkö Asumis- ja hoivapalvelut Perhesosiaalityö Konservatiivinen tulosyksikkö Vammaispalvelut Operatiivinen tulosyksikkö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö 4

7 Tilinpäätös Yhtymähallituksen kokoonpano Kunta Jäsen Varajäsen Pyhäjoki Pahkala Matti Grekula Toni Widnäs Helena Flink Eija Raahe Aulakoski Antero Vanhala Hannu Lumiaho Kauko Kärsämä Juha Kippola Päivi Hirvonen Maija-Leena Lehmusketo Viljo Siuvatti Asser Pekkala Sari Viinikangas Katja Pelkonen Reijo Tokola Eeva Virta Anna-Liisa Niemelä Sari Siikajoki Mustonen Keijo Kantola Esko Ranta Kaisa Salmenkangas Riitta-Liisa Yhtymähallituksen puheenjohtaja Antero Aulakoski, I varapuheenjohtaja Helena Widnäs, II varapuheenjohtaja Kauko Lumiaho. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v., Yhtymäkokous ei kokoontunut yhtään kertaa v.. Sosiaalijaosto käsittelee yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevia asioita. Sosiaalijaosto Jäsen Varajäsen Pahkala Matti, pj. Widnäs Helena Lehmusketo Viljo, varapj. Flink Eija Pekkala Sari Kippola Päivi Tokola Eeva Lumiaho Kauko Ranta Kaisa Mustonen Keijo Sosiaalijaosto kokoontui 10 kertaa, rkastuslautakunta Jäsen Kittilä Risto, pj. Ollanketo rja Korpela Olavi Varajäsen Impola Anja Siuvatti Markku Lampela Raili JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, BDO Oy. Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Hallintojohtaja lous- ja henkilöstöpalvelujen tulosyksikön johtaja Perhe- ja psykososiaalisten palv. tulosalueen johtaja Palvelujohtaja Hoidon ja hoivan palvelujen tulosalueen johtaja Terveyden ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Suunnittelija Hoitotyön johtaja Hannu Kallunki, puheenjohtaja Hannu Heikkinen, saakka Mikko Weissenfelt Antti Tornberg Irma Heikkinen saakka Mervi Koski Matti Mäntymaa Karita Pesonen, sihteeri Minna Alatalo 5

8 Tilinpäätös Tulosalueiden johtajat Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Antti Tornberg, sijainen Irma Heikkinen saakka Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Matti Mäntymaa, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni Väestörekisterikeskuksen kuntien asukaslukutilaston mukaan vuoden aikana 247 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki - 65, Raahe 119 ja Siikajoki 63. Työllisyystilanne heikkeni hieman vuonna seutukunnassa. Työttömyysaste nousi vuoden aikana Raahessa ja Siikajoella, mutta laski Pyhäjoella. Seutukunnassa työttömyysaste nousi yhteensä 0,4 prosenttiyksikköä vuoden 2013 lopusta. Vuoden lopussa työttömyysaste oli seutukunnassa 14,0 %, Raahessa 14,4 %, Siikajoella 13,4 % ja Pyhäjoella 11,7 %. Jäsenkunnat ovat vahvistaneet vuodelle veroprosentit seuraavasti: Pyhäjoki 20,25, Raahe 21 ja Siikajoki 22. Vuoden 2013 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 3.083, Raahessa ja Siikajoella Jäsenkunnissa on kertynyt yli-/alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. 6

9 Tilinpäätös Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset e/as Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän toimintatuotot olivat ( v. 2013) ja toimintakulut (v ). Vuosikate oli ( v. 2013) ja tilikauden tulos oli ylijäämäinen (ylijäämä v. 2013). Toimintatulos muodostui edellisvuoden tapaan ylijäämäiseksi johtuen oman erikoissairaanhoidon tuloksesta. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat Kasvua maksuosuuksissa oli 1,9 %, mikä on selvästi alle kehittämissuunnitelmassa hyväksytyn kolmen prosentin vuosikasvukaton. 7

10 Tilinpäätös Tuoteryhmittäin jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet vuosina 2011 keskimäärin 2,5 % seuraavan tuoteryhmittäisen kokoomataulukon mukaisesti. Asukasluku KAIKKI KUNNAT Keskim. Muutos-% Muutos-% Muutos-% Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp tp tp tp tp 2012 tp 2013 tp Muutos- % /vuosi tp tp Aikuissosiaalityö ,1 % -0,3 % 1,4 % -1,3 % Aikuisten psykosos. palvelut ,8 % -0,4 % 2,2 % 0,3 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,8 % -0,1 % -9,8 % -4,1 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,4 % 9,2 % 5,9 % 7,3 % Hoito- ja hoivapalvelut ,3 % -3,8 % 3,0 % 2,4 % Kuntoutuspalvelut ,2 % -6,8 % 2,4 % -0,8 % Perhepalvelut ,7 % 7,6 % 9,2 % 11,2 % Suun terveydenhuolto ,1 % 1,7 % -3,8 % 0,3 % Vammaispalvelut ,2 % -1,0 % 4,5 % 1,2 % Vastaanottopalvelut ,5 % -3,6 % -0,7 % 0,7 % Projektit ,4 % 78,5 % 5,0 % 17,1 % Yhteensä ,3 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hyvinvointikuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta väestörakenteen muutos luo paineita palvelutarpeen kasvulle, mutta toisaalta palvelutoiminnan kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet palvelurakenteen suuntaamiseksi kotona pärjäämistä tukevaksi luovat edellytyksiä vastata palvelukysynnän muutoksiin ilman merkittäviä lisäresursseja. Jäsenkuntien hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaan kuntien maksuosuuksien keskimääräinen kasvu ei saa ylittää kolmea prosenttia vuodessa ja seutukunnan kuntien sijaluku paranee Pohjois-Suomen kuntien välisessä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vertailussa. Vuosien 2013 ja kustannuskehityksen valossa tavoite on realistinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen rakenneuudistus siirtynee vuosikymmenen lopulle ja sen lopullista muotoa on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Alueellista yhteistyötä on joka tapauksessa tarpeen tiivistää ja huolehtia oman organisaation toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tehdä kustannuskehityksen hillitsemiseksi välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja sisällöllistä kehittämistyötä. Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna mukana seuraavissa hankkeissa: Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallin (TLP) tavoitteena on tukea varhaisessa vaiheessa lapsi ja nuoria heidän normaalissa kasvu- ja kehitysympäristössään - kotona, koulussa ja varhaiskasva- 8

11 Tilinpäätös tuksessa. Toimintamalliin liittyvät keskeisesti yhteiset välineet: lapset puheeksi keskustelut sekä neuvonpitokeskustelu. Toimintamallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti ja toteutuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Prosessien uudistaminen on käynnissä ja palveluohjaajat ovat aloittaneet työnsä. Toimintamallin kouluttajiksi on koulutettu 25 henkilöä. He ovat kouluttaneet henkilöstöä seuraavasti: Siikajoella varhaiskasvatuksen henkilöstö kokonaan ja kouluilla oppilashuolto, Pyhäjoella varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla ei lainkaan, Raahessa varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla noin 75 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluissa toimintamalli on käytössä laajasti. Aikuisten palveluissa prosessi on vielä kesken. Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeessa kehitetään kuntien perhekeskustoimintaa, oppilashuoltoa ja lastensuojelua, muutetaan palvelurakennetta raskaimmista palveluista kevyempiin palveluihin sekä kehitetään yhteistyökäytäntöjä. Hanke osaltaan tukee Toimiva lapsi ja perhe - toimintamallin juurruttamista toimintakäytäntöihin. Hankerahoitusta on myönnetty ajalle Vuonna hankkeen toiminta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella on suuntautunut tukemaan TLP-mallin juurtumista lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Perhekeskusosiossa on keskitytty kehittämään avoimen ja matalan kynnyksen palveluita. Seurakunnan, järjestöjen, Raahen kaupungin, vapaaehtoistyöntekijöiden ja kuntayhtymän yhteistyönä on aloitettu Ollinsaaren alueella perhekahvila-/vertaisryhmätoiminta. Toimintaa laajennetaan kolmelle muullekin alueelle. Asiakkaat ovat olleet mukana kehittämisryhmissä suunnittelemassa tarvitsemiaan palveluita. Hanke on ollut mukana perhetyön ja neuvolan yhteisen toimintamallin kehittelyssä ja vuoden 2015 alusta alkaen Raahen neuvolassa työskentelee perhetyöntekijä puoli päivää viikossa. Oppilashuollon osalta hanke on ollut tiiviisti mukana Raahen oppilashuollon ohjausryhmän toiminnassa, joka on keskittynyt uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain jalkauttamiseen alueelle. Lastensuojeluosiossa on keskitytty lastensuojelun, perheneuvolan ja perhetyön prosessien avaamiseen ja järjestetty kehittämistyötä tukevia koulutuksia. Asiantuntijatapaamiset ja koulutukset muiden kuntayhtymien henkilöstön kanssa ovat tuoneet uusia näkökulmia toimintojen kehittämiseen. Virta II -hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat aikuissosiaalityön asiakkaat. voitteena on nuorten arjessa selviytymisen ja toimintakyvyn paraneminen sekä se, että nuorten mahdollisuudet hakeutua koulutukseen sekä työelämään paranevat ja nuorten osallisuuden eri muodot kehittyvät. Hankerahoitusta on haettu ajalle Vuoden aikana Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallia on saatu muokattua nuorille aikuisille sopivaksi työkaluksi. Niin ikään on tehty suunnitelmaa sijaishuollosta vuoden 2015 aikana jälkihuoltoon siirtyvien nuorten itsenäiseen elämään siirtymisen nivelvaiheen helpottamiseksi. Vuonna on myös aloitettu sosiaalisen kuntoutuksen tilanteen selvitystyötä Raahen osalta. Yksilökohtaisessa työskentelyssä on tavoitettu 14 asiakasta. Ryhmämuotoista Kuivuri-toimintaa on kehitetty kurssilla, johon osallistui 13 henkilöä. Asiakkaiden sitoutuminen yhteistyöhön on ollut vaihtelevaa. Kuntayhtymä hallinnoi Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilua, joka toteutetaan ajalla Hankkeen toimijoina ovat Raahen aikuiskoulutuskeskus, Raahen koulutuskuntayhtymä, Sero, Raahen yrityspalvelukeskus, Raahen kaupunki, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseksi ja valmentamiseksi on hankkeessa panostettu vuonna henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja erilaisiin korttikoulutuksiin. Henkilökohtaisen lisäohjauksen avulla kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai koulutuksessa olevien asiakkaiden työelämävalmiudet ja muut elämänhallintaan liittyvät asiat ovat kohentuneet. Hankkeen henkilöstöresursseja lisätty bonusrahan turvin yhdellä projektityöntekijällä, ja asiakkaiden henkilökohtaista työhön valmennusta on pystytty lisäämään. Yhteistyö koulutus- ja ohjauspalveluja tuottavien Raahen Aikun ja Raahen koulutuskuntayhtymän kanssa on tuottanut asiakaslähtöisiä räätälöityjä toimintamalleja, joiden avulla asiakkaat ovat saaneet näyttötutkintoja suoritettua ja asiakkaiden koulutuspolkuja on pystytty nopeuttamaan. Yhteistyö aikuissosiaalityön, yrityspalveluiden, työvoimahallinnon sekä kolmannen sektorin kanssa on avannut uusia näkökulmia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Asiakasmäärätavoite 300 henkilöä on täyttynyt vuoden lopussa. Advanced Support for Independent Living; Human LifeCycle Approach in Senior Housing (LILY) hanke tutki ja kehitti ikääntyvän väestön (+55v.) hyvinvointia heidän elinympäristössään siitä näkökulmasta, miten he voisivat hyödyntää teknologiaa kotona asumisen apuna. voitteena oli kehittää sellaisia hyvinvointipalveluja, jotka mahdollistaisivat ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Hankkeessa toteutettiin kahden kehitteillä olevan teknisen 9

12 Tilinpäätös apuvälineen pilotointi, johon osallistuu 20 kohderyhmään kuuluvaa yli 55-vuotiasta henkilöä. Hankkeen tuloksena organisaation tietämys ikääntyvän väestön valmiuksista hyödyntää teknisiä apuvälineitä nyt ja tulevaisuuden lisääntyi. Samalla lisääntyi myös tietämys tulevaisuuden palvelutarpeista. Hankkeen tuloksena voidaan pitää ymmärryksen lisääntymistä henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeista teknisten apuvälineiden käyttämisessä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke päättyi Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajan palveluita tarjoava, apteekkien yhteydessä toimiva Terveyspiste, joka tekee läheistä yhteistyötä paikkakunnan julkisen terveydenhuollon kanssa. Hanketta koordinoi Kuopio Innovation Oy ja hankkeeseen osallistui kolme pilottipaikkakuntaa. Hyvinvointikuntayhtymän kanssa kehitystyötä teki Raahen Härkätorin apteekki. Hankkeelle myönnettiin rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle Terveyspiste-hankkeessa kehitetty toiminta ja yhteistyö jatkuvat hankkeen jälkeen. NettiRassi on kuntalaisille suunnattu hyvinvointikuntayhtymän sähköinen palvelukanava kiireettömään asiointiin. Sen kautta kuntalaisen on mahdollista keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai lähettää erilaisia hakemuksia kuten toimeentulohakemus tai sähköisen lääkemääräyksen uudistamispyyntö. Lisäksi sivustoilla on paljon ajantasaista hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Palveluun on integroitu myös terveyskirjasto.fi hakukone. Palvelu on kuntayhtymän strategisten linjausten mukainen. Sen tavoitteena on lisätä asiakasprosessien sujuvuutta, tukea kuntalaisten omahoitoa ja elämänhallintaa sekä vahvistaa kuntalaisen aktiivista roolia oman terveytensä ja hyvinvoinnin edistäjänä. NettiRassi rakennettiin vaiheittain vuoden aikana. Kesäkuun loppuun mennessä valmistuivat kuuden eripalvelualueen sivustot: terveysasemien vastaanotot, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto, hammashuolto, mielenterveys-, ikääntyvän väestön- ja sosiaalipalvelut. Lisäksi rajatuille asiakasryhmille on erityisryhmäpalveluja kuten esimerkiksi reuma- ja keuhkohoitajan palvelut. Syyskuussa valmistui laboratoriotulosten katselu. Se mahdollistaa kaikkien Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän laboratoriossa tehtyjen laboratoriotutkimusten tulosten katselun. Marraskuussa valmistui kansalaisen ajanvaraus. Sen kautta on mahdollista tarkistaa kaikki hyvinvointikuntayhtymässä voimassa olevat ajanvaraukset ja varata vastaanottoaikoja laboratorioon, tiettyihin neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon ja sairaanhoitajien vastaanotolle. Kuntayhtymässä toteutettiin vuosina oppisopimuskoulutuksena tuotekehittäjäkoulutus, jonka tavoitteena oli hankkia osaamista toiminnan uudistamiseen asiakaslähtöisesti ja saada uudistettua keskeisiä asiakasprosesseja. Mukaan valittiin 16 tuotekehityshanketta, joista osa liittyi välittömiin asiakaspalveluihin ja osa sisäisen toiminnan kehittämiseen. Välittömiin asiakaspalveluihin liittyvät kehittämishankkeet koskivat sähköisiä palveluita (NettiRassi), vastaanottopalveluita, työllistämisyksikköä (Ratkaisukeskus), ikääntyvän väestön palveluohjausta ja neuvontaa (NeuvoNurkka), ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa, asiakaspalautejärjestelmää, saattohoitoa, kuntouttavaa päivätoimintaa, kotona pärjäämisen tukemista ja ohjausta, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjessa pärjäämisen tukea (Kotirappu) sekä kotihoitotaloa (Feenix). Sisäiset kehittämishankkeet käsittelivät työhyvinvoinnin johtamista, talouden ja toiminnan suunnittelu- ja seurantaraportointia, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, tietohallinnon hankkeiden hallinnointia ja siivouspalveluiden laadunseurantaa. Koulutuksen myötä siihen osallistuneet suorittivat tuotekehittäjän erityisammattitutkinnon. Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle -hankkeen tavoitteena on selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan sote-rakennelain edellytykset ja jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Valmistelutyö sisältää tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä perustellut esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Valmistelun tulokset antavat kunnille pohjan tehdä päätöksiä sote-tuottajarakenteesta. Selvityshankkeelle on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kehittämisrahaa. 10

13 Tilinpäätös Muu kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Seutukunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ohjaa ja seuraa seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus alueen kunnista eri hallinnonaloilta, hyvinvointikuntayhtymästä, kuntien luottamushenkilöistä, yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannelta sektorilta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Valtuustokaudeksi on laadittu seutukunnan hyvinvointikertomus, jossa hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi on sovittu lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen, nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, ikääntyvän väestön määrän kasvun huomioiminen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa, kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen edistäminen. Hyvinvointikertomuksen pohjalta määriteltiin vuodelle hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu luvussa 2. Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kesäkuuhun saakka ylilääkäri Virpi Honkala ja heinäkuusta alkaen hoitotyön johtaja Minna Alatalo. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen noudatti seutukunnan hyvinvointikertomuksessa sovittuja painopistealueita. Vuonna keskeisiä tavoitteita kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olivat edellä kuvatut sähköisen palvelualustan NettiRassin ja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto. Lisäksi tavoitteina olivat savuttomuuden edistäminen, alkoholin käytön vähentäminen, ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, ravitsemussuositusten vieminen käytäntöön, terveysliikunnan lisääminen sekä suun terveyden edistäminen. Savuton kuntayhtymä ohjelma päivitettiin ja vietiin käytäntöön. Vuosittain tehtävässä ENSH Savuton sairaala auditoinnissa saatiin pistemäärä 151, joka oli edellisvuosia parempi ja oikeutti kultatasolle. Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin maakunnan hyvinvointisopimuksen mukaisesti aluehallintoviraston tuella. Vuonna kuntayhtymässä järjestettiin neljä painonhallintaryhmää omana työnä. Lisäksi järjestettiin Pyhäjoella ja Vihannissa yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa videovälitteiset painonhallintaryhmät. Painonhallintaryhmien vaikuttavuudesta on alettu vuoden aikana kerätä tietoa yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. voitteena on kerätä maakunnan tasolla tietoa painonhallintaryhmien toteutumisesta ja niiden vaikuttavuudesta. Diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi kaikille irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille. Korkea sairastumisriski oli 12 %:lla riskitestilomakkeen täyttäneistä. Riskitestilomake oli myös mukana aikuisneuvolan seulassa. Korkean riskipistemäärän saaneet ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle, sokerirasituskokeeseen ja tarjottiin ryhmäohjausta. Vuoden aikana järjestettiin kaksi diabeteksen ehkäisyryhmää ja yksi ryhmä uusille tyypin 2 diabeetikoille. Hammashuollossa toteutettiin odottavien perheiden sekä neuvola- ja kouluikäisten osalta suun terveyden edistämiseksi tehtyjä suunnitelmia. Lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestettiin tehostettua suun ja hampaiden ehkäisevää hoitoa. Eri-ikäisten suun terveydentilassa tapahtuvia muutoksia seurattiin indeksien avulla. Kuusivuotiaiden osalta tavoitteena oli saada ehjähampaisten määrä 60 % vuonna. voite ylitettiin selvästi, ehjähampaisia oli 96,7 %, joskin vain 41 % ikäkuokasta tarkastettiin. voitteena oli saada 15-vuotiaiden nuorten Ka DMF- indeksi alle 3:n. Käytännössä luku tarkoittaa, että 15-vuotiaalla on keskimäärin yhteensä kolme paikattua, poistettua tai paikattavaa hammasta suussa. Tilanne huononi edellisestä vuodesta hieman. DMF-indeksi oli 3,5 (vuonna 2013 se oli 3,3). Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden aikana 75 tilaisuutta, joissa oli yhteensä kuulijaa. Hymysuu - toimintaa, jossa on tavoitteena vaikuttaa kehitysvammaisten hyvään suun hoitoon ja terveelliseen ravintoon, jatkettiin omien voimavarojen mukaisesti. 11

14 Tilinpäätös Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset vuoden alussa. Suosituksista järjestettiin koulutuksia hoitohenkilökunnalle ja ruokahuollon henkilökunnalle sekä yleisötilaisuuksia kuntalaisille. Potilaiden ja asiakkaiden terveysliikunnan lisäämiseksi fysioterapian yksikkö myönsi vuonna yhteensä 170 liikuntakorttia erityisryhmille. Fysioterapeutit tekivät vuonna n. 200 hyvinvointia edistävää kotikäyntiä niiden 75-vuotiaiden luo, jotka eivät olleet kotipalvelujen piirissä. Vuonna naisten irtosoluseulontoihin osallistui 71,4 % kutsutuista, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna (75,7 %). Mammografiaseulontoihin osallistui 84,5 % kutsutuista (v osallistui 85,4 %) ja suolistosyöpäseulontoihin 66 % kutsutuista (v osallistui 65 %). Alueen väestön terveysmittareita (tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, vyötärönympärys) seurattiin potilastietojärjestelmä Efficaan vuosittain kirjattavien mittaritietojen avulla. Tehtyjen kirjausten mukaan tupakointi näyttäisi edelleen hieman vähentyneen. Ylipainon määrä ei näytä lisääntyneen alueella edellisvuodesta. Vuonna kuntayhtymässä osallistuttiin seuraavien teemapäivien ja viikkojen viettoon: Potilasturvallisuuden teemaviikko, Vanhusten viikko, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Maailman diabetespäivä ja Mielenterveysviikko. Kuntayhtymä on osallistunut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toteuttamiseen ja maakunnalliseen Muutos Nyt yhteistyöhön sekä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -verkoston toimintaan aktiivisesti. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on kehitetty yhteistyötä mm. nimeämällä kuntayhtymään järjestövastuuhenkilöt ja järjestämällä kaksi yhteistyötilaisuutta vuoden aikana. Kuntayhtymän asiantuntijat ovat osallistuneet järjestöjen tilaisuuksiin pyydettyinä luennoitsijoina. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma tukee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella potilasturvallisuutta edistävän lainsäädännön ja kansallisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Vuonna laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmasta laadittiin tiivistelmä, joka on luettavissa intranetistä. Kuntayhtymän laatutyötä ohjasi, koordinoi, seurasi ja arvioi laatutyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo. Laatutyöryhmän alatyöryhminä toimivat potilasturvallisuustyöryhmä, laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta ja sen kehittäminen oli laatupäällikön tuotekehittäjätutkinnon aihe. Vuoden 2013 lopussa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia tarkasteltiin vuoden aikana ja toimintaa kehitettiin saatujen vastausten perusteella. Asiakkaat/potilaat voivat jatkuvasti antaa palautetta saamastaan palvelusta/hoidosta sähköisesti, kirjallisesti ja suullisesti. Laatupäällikkö koordinoi kaikkia palautteita sovitun prosessin mukaisesti. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden aikana sähköisiä ja kirjallisia asiakaspalautteita tuli 518 kpl ja muistutuksia 39 kpl. Asiakasraadin yhtenä muotona järjestettiin iäkkäästä äidistään huolehtiville tyttärille tarkoitettu ryhmä. Ryhmä kokoontui Raahessa keväällä sisältäen viisi kokoontumista toukokesäkuulla. Ryhmä oli tarkoitettu sekä omaishoitajille että niille, jotka olivat muuten aktiivisesti mukana äitinsä huolenpidossa palvelutalossa tai sairaalan osastolla. Ryhmässä jaettiin iloja ja suruja ja haettiin voimia jaksamiseen. Lopuksi ryhmäläiset kokosivat yhteisen palautteen ja julkilausuman kokemuksestaan ryhmästä sekä ajatuksistaan kuntayhtymän toimintaan ja palveluihin liittyen. Ryhmän vetäjinä toimivat potilas- ja sosiaaliasiamies Anneli Pehkonen ja laatupäällikkö Minna Alatalo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä. Leikkausosastolla otettiin käyttöön tapahtumapalautekysely ja se pilotoitiin viikolla 14. Viikon aikana leikkauksessa kävi 76 asiakasta, joille kaikille lähetettiin palautekysely kesäkuun alussa. 12

15 Tilinpäätös ITE -laadunhallintamenetelmään liittyvä itsearviointi tehtiin kevään aikana. Syksyyn mennessä kaikki toimintayksiköt olivat valinneet omat kehittämiskohteensa ja niiden perusteella koko kuntayhtymän yhteisiksi kehittämiskohteiksi sovittiin Prosessit: asiakasprosessien ja NettiRassi-palveluihin liittyvien prosessien kehittäminen Vertailut muihin: vertailutiedon hyödyntäminen ja vieminen käytäntöön Seuraava itsearviointi tehdään vuonna 2016 ja siihen mennessä yksiköiden kehittämiskohteet ovat valmistuneet. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen on suorittanut kuntayhtymässämme 659 työntekijää vajaan kahden vuoden aikana. Verkkokoulutus tarjoaa jokaiselle perustiedot ja käytännön toimintatapoja potilasturvallisuuden edistämiseen omalla työpaikallaan. Koulutus oli tarkoitettu ensisijaisesti välittömässä potilastyössä toimiville sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville ammattilaisille. Työntekijät saivat käyttää neljä tuntia työaikaa verkkokoulutuksen suorittamiseen. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen käyttöoikeus jatkuu meillä edelleen. Potilasturvaportissa on mahdollista tehdä myös turvallisuusaloitteita, tiedottaa potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista ja tehdä riskianalyysejä. Potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia kirjattiin HaiPro raportointijärjestelmään kaikkiaan ilmoitusta. Ilmoitusten määrä on edelleen kasvussa (1.613 kpl v ja kpl v. 2012). Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen liittyen (678), toisena olivat potilaille tapahtuneet tapaturmat ja onnettomuudet (603) sekä kolmantena tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset (181). Ilmoitusten jakaantuminen tapahtumatyypin mukaan oli valtakunnallista tasoa. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja käsittelijöiden verkostotapaamisia pidettiin seitsemän kertaa vuoden aikana. Marraskuussa järjestettiin neljäs potilasturvallisuuskoulutus, johon osallistui 65 työntekijää eri tulosalueilta. Koulutusiltapäivän aiheena oli Tiedonkulku ja aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen sote organisaatiossa. Potilasturvallisuustyöryhmä jakaa Vuoden potilasturvallisuusteko palkinnon vuosittain. Vuonna palkinnon myöntämiskriteeri oli paras kehittämistoimenpide, joka on kirjattu HaiProraportointiin. Kaikkiaan vuoden aikana HaiPro-järjestelmään tehdyistä ilmoituksista 48 oli suunniteltu kehittämistoimenpide. Palkinto myönnettiin Kaarnakodille. Kehittämistoimenpide liittyi poikkeaavan tai harvoin annettavan lääkkeen antamiseen. Kaarnakodilla laitetaan muistutus kännykkään ko. asiasta ja näin ollen kyseinen lääkkeenjakoon liittyvä ongelma on poistunut. Kehittämistoimenpide koskee kaikkia, on erittäin konkreettinen, halpa, kustannustehokas ja helppo toteuttaa. Kuntayhtymässä vietettiin ensimmäistä kertaa potilasturvallisuusteemaviikkoa viikolla 13. Viikon teemana oli Potilaan osallistaminen omaan hoitoonsa. Viikkoa varten laadittiin THL:n materiaaliin pohjautuen potilaille huoneentaulut. Raahen seutu julkaisi lehtikirjoituksen potilasturvallisuudesta ja potilaiden sekä heidän omaistensa mahdollisuudesta tehdä HaiPro-ilmoitus (www.ras.fi/ palautetta/potilaan haitta- ja vaaratapahtumailmoitus), jos potilas on kokenut potilasturvallisuutta vaarantavan tapahtuman hoidossaan. Potilaiden tekemiä HaiPro-ilmoituksia on tullut yksi viime vuoden aikana. Ilmoitus on käsitelty ja ilmoituksen tekijään on oltu yhteydessä. Osastolla 5 toteutettiin osastonhoitajan ja farmaseutin toimesta lääkeprevalenssipäivä, jossa he seurasivat aamuvuoron ajan osaston lääkehoidon toteutusta. Raportti prevalenssipäivästä sekä yhteenveto aseptiikkaan ja lääkehoitoon liittyvistä HaiPro-ilmoituksista julkaistaan kevään aikana esimiesfoorumissa. Vakavien haittatapahtumien käsittelyä varten ei ole vielä perustettu tälle vuodelle suunniteltua työryhmää eikä koulutusta järjestetty. Muutamia yksittäisiä vakavia haittatapahtumia on käsitelty valtakunnallisen ohjeen mukaisesti (Tuula Korhonen ja Riitta Kallinen). Tutkintaprosessista on tehty kuntayhtymään prosessikuvaus ja siitä on pidetty koulutustilaisuudet esimiesfoorumissa ja lääkärimeetingissä. Hygieniatyöryhmä kokoontui 8 kertaa ja hygieniayhdyshenkilöt kaksi kertaa. Hygieniatyöryhmä päivitti infektioiden torjuntaohjeita, jotka löytyvät intranetistä. Kansainvälistä käsihygieniapäivää vietettiin 5.5., jolloin henkilökunnalla oli mahdollisuus testata käsihuuhteen leviämistä testilaatikon avulla. Tutustuttiin pintapuhtauden mittausvaihtoehtoihin ja siivouspalvelut hankki- 13

16 Tilinpäätös vat luminometrin pintapuhtauden mittaamiseksi. Päivitettiin tuberkuloosin kontaktiselvityksen tekemisen osaamista. Kampanjoitiin henkilökunnan influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi ja rokotuskattavuudeksi saatiin 29 % (nousua 17 %). Hygieniatyöryhmä järjesti lokakuussa koko henkilöstölle suunnattuja infektioiden torjuntakoulutustilaisuuksia, joissa aiheina oli influenssaja pneumokokkirokotukset, eristyskäytännöt, eristyshuoneiden järkevä käyttö, vuodehuolto sekä pisto- ja viiltovahinkojen ennaltaehkäisy. Koulutuksiin osallistui 146 henkilöä. Lääketyöryhmä kokoontui 3 kertaa vuoden aikana. Organisaation yhteisen lääkehoitoohjeistuksen (Turvallinen lääkehoito Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja sivistystoimessa) päivittämistä jatkettiin, aikataulullisista haasteista johtuen päivitystä ei ehditty saada valmiiksi. Otettiin kantaa työyksiköissä heränneisiin kysymyksiin lääkehoidon käytännöistä, oikeuksista ja vastuista. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toiminta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän potilas- ja sosiaaliasiamiehenä on toiminut Anneli Pehkonen. Potilas- ja sosiaaliasiamies on ollut tavattavissa maanantaisin ja tiistaisin lukuun ottamatta vuosilomien aikaa. Työhuone on Raahen sairaalassa. rvittaessa asiakkaita on tavattu Siikajoenkylällä, Ruukissa ja Vihannissa. Vuonna potilas- ja sosiaaliasiamieheen otti yhteyttä yhteensä 225 henkilöä. Määrä on vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten työllisti terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalue (n. 63 %). Suurin osa yhteydenotoista koski palvelun tai hoidon toteuttamista tai potilasvahinkoasiaa. Lastensuojelun asiakkaat ottivat sosiaaliasiamieheen yhteyttä vähän useammin kuin aikaisemmin. Tätä voi pitää hyvänä kehityksenä, jos se merkitsee ristiriitaisten tilanteiden käsittelyä paikallisesti kanteluiden tekemisen sijasta. Yhteydenotot vähenivät päivystyksestä sekä hoidon ja hoivan palveluista. Päivystyksessä on tehty kehitystyötä ja ongelmallisia tilanteita on ehkä hoidettu enemmän paikan päällä. Hoidon ja hoivan palveluista tulleet yhteydenotot vähenivät lähes puolella. Hoidon ja hoivan palvelujen esimiehet selittivät tämän johtuvan neuvontapalvelujen lisääntymisellä sekä kulttuurin muutoksella keskustelevammaksi. Terveydenhuollossa odotusajat ovat vaihdelleet terveysasemittain, pisimmät odotusajat ovat olleet Raahen terveyskeskuksessa. Hoitotakuun mukaisissa rajoissa on suurin piirtein pysytty. Kiireettömässä hoidossa odotusajat ovat vaihdelleet viidestä viikosta kuuteen kuukauteen. Hoidon ja hoivan palveluissa selvitykset on pystytty aloittamaan 1 7 vuorokauden kuluessa, omaishoidon tuen päätös tehty keskimäärin kolmen viikon kuluessa ja palveluasumispaikkaa on odotettu noin kuukauden ajan. Toimeentulotukipäätöksistä keväällä kaikkia ei ole pystytty käsittelemään seitsemän päivän kuluessa, mutta syksyllä tilanne on ollut parempi. Lastensuojelussa on pystytty noudattamaan määräaikoja syksystä lähtien. Vammaispalveluissa on pysytty pääsääntöisesti määräajoissa. Muistutuksia tehtiin 39, mikä on lisäystä edelliseen vuoteen. Sosiaalipalveluja koskevat muistutukset ovat hieman lisääntyneet, mutta eniten muistutuksia tehdään terveyden ja sairaanhoidon palveluista. Vajaa kolmannes muistutuksista käsiteltiin asiakkaan kanssa sovitusti yhteisellä neuvottelulla. Vaikuttaa siltä, että muistutusten asiakaslähtöinen käsittely on vähentänyt kanteluita. Potilasvakuutuksen ratkaisuja tuli yhteensä 50, joista 23 myönteistä ja 27 kielteistä. Vahinkotapahtumat olivat sattuneet vuosina 2006, suurin osa vuonna Vahinkotapahtumista suurin osa kohdistuu leikkausvahinkoihin tai hoidon viivästymisiin. Leikkausvahinkojen laatu vastaa suurin piirtein valtakunnallista tilastoa. Potilas- ja sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä tulisi tiivistää voimaan tulleen päivystysasetuksen mukaisesti. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää kuntoutuksen moniammatillisuuteen ja verkostotyöhön, kun kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä lopettaa toimintansa kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muutoksen myötä. 14

17 Tilinpäätös Henkilöstö Vuonna kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan ( v. 2013) ja henkilöstösivukuluja ( v. 2013) ja henkilöstökuluja yhteensä ( v. 2013). Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset ( v. 2013). Henkilöstön määrä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli työntekijää (1.304 vuonna 2013), joista naisia oli (1.219 vuonna 2013) ja miehiä 104 (85 vuonna 2013). Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Vanhuuseläkkeelle jäi 29 henkilöä (19 v. 2013) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 9 (6 v. 2013) henkilöä vuoden aikana. Henkilöstö ammattiluokittain ulukko 1. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain ja Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Kotipalveluhenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö Varastohenkilöstö Yhteensä

18 Tilinpäätös Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 ulukko 2 Henkilöstö tulosalueittain vakituinen määräaikainetuineaikainetuineaikainen vaki- määrä- vaki- määrä- vakituinen määräaikainen Hallinto- ja tukipalvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Yhteensä

19 Tilinpäätös Henkilöstön ikärakenne Kuvio 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne Henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna yli 45-vuotiaita oli 728 (714 v. 2013) henkilöä eli 53 % (54 % 2013) koko henkilöstöstä (1.363). Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 44,7 vuotta. Keski-ikä on laskenut hieman edellisvuodesta (2013: 45,3 vuotta). Kuvio 7 Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain

20 Tilinpäätös Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina 2011, 2012, 2013 ja 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntatalouden yleinen tilanne ja jäsenkuntien taloudessa tapahtuvat heikentymiset heijastuvat välittömästi hyvinvointikuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Tähän on varauduttu yhdessä kuntien kanssa luomalla pitemmän aikavälin palvelujen kehittämissuunnitelma ja taloudelliset kehykset. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja sen hyvä tuntemus, kotiin annettavien palveluiden lisääminen, laitosvaltaisuuden vähentäminen, väestön omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen, palvelutoiminnan kustannustietoisuus sekä henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ovat keinoja rahoituspohjan muutosten aiheuttamaan riskiin varautumiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sisältää riskin sellaisen rakenteen muodostumisesta, jossa kuntien mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin ja niiden kustannuksiin heikkenevät olennaisesti. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu, mutta varautuminen laajamittaisiin toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista muutoin kuin turvautumalla palvelujen hankintaan alueen ulkopuolelta. Toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat aiheuttavat haittaa henkilöstölle ja palvelutoiminnalle sekä lisäävät sitä kautta kustannuksia. Sen vuoksi toimitilat vaativat suunnitelmallista kunnossapitoa ja peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhtymähallituksen esityksestä kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kuntalain 13 :n mukaisesti. Yhtymähallitus vastaa si- 18

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015 Yhteistyötoimikunta 21.03.2016 Omistajaohjausryhmä 23.03.2016 Yhtymähallitus 23.03.2016 Tarkastuslautakunta 25.04.2016 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta.

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Raahen seutukunnassa Kuntajakoselvitykseen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon osio, jonka on valmistelusta on vastannut sote-työryhmä: Hannu Kallunki (puheenjohtaja), Leena

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2013

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2013 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Omistajaohjausryhmä 19.3.2014 Yhtymähallitus 26.3.2014 rkastuslautakunta 14.5.2014 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 2014

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 2014 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 2014 Yhtymähallitus 25.3.2015 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 1 POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIEHEN TEHTÄVÄT JA POTILAAN JA ASIAKKAAN OIKEUDET...

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 / 2015. 07.09.2015 klo 17.00 17.55

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 / 2015. 07.09.2015 klo 17.00 17.55 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 / 2015 Perusturvalautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 07.09.2015 klo 17.00 17.55 Kunnanviraston kokoushuone Kärkelä Pilvi Aittoniemi Helena Kohtala Paavo

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA Esityslista KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 / 2015

KIHNIÖN KUNTA Esityslista KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 / 2015 Esityslista KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 / 2015 Perusturvalautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 07.09.2015 klo 17.00 Kunnanviraston kokoushuone Kärkelä Pilvi Yli-Kujala Minna Aittoniemi Helena

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika Tiistaina 25.5.2010 klo 16.00 17.45 Kokouspaikka Raahen sairaalan 5. kerroksen kokoushuone Saapuvilla olleet: Varsinaiset jäsenet:

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila

PÖYTÄKIRJA. Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila 0 PÖYTÄKIRJA PROJEKTIRYHMÄN KOKOUS 2/2009 Terveempi Pohjois-Suomi -hanke Raahen osahanke Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila Läsnä Alatalo

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2012. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012

Tilinpäätös 2012. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Omistajaohjausryhmä 14.3.2013 Yhtymähallitus 20.3.2013 Pyhäjoen kunnanvaltuusto 19.6.2013 Raahen kaupunginvaltuusto 24.6.2013 Siikajoen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Tilinpäätös 2011

TILINPÄÄTÖS 2011. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Tilinpäätös 2011 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2011 Yhtymähallitus 28.3.2012 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot