Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus rkastuslautakunta Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto... 3 Organisaatio ja hallinto v Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Hyvinvointikertomus Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen Strategiat ja tavoitteet Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma se Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot seen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastajan merkintä 99

3 Tilinpäätös 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymä on vastannut Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä neljä toimintavuotta. Palvelutoimintaa ja palvelujen kehittämistä on toteutettu jäsenkuntien vuonna 2010 hyväksymässä strategiassa asetettujen suuntaviivojen mukaan. Vuonna 2013 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa jäsenkuntien asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Lakisääteiset palvelut on kyetty toteuttamaan alueen väestön tarpeiden ja laatusuositusten mukaisesti. Hyvinvointikuntayhtymän taloudellinen kehitys vastaa jäsenkuntien sille asettamia tavoitteita. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on vuosina ollut yhteensä 7,55 % eli 2,52 % vuodessa. Jäsenkuntien laskutus oli euroa alle hyväksytyn talousarvion. Vuonna toimintakulut kasvoivat 2,57 % ja kuntien maksuosuudet 1,86 % edellisestä vuodesta. Väestö on saadun palautteen perusteella kohtalaisen tyytyväinen hyvinvointikuntayhtymän palveluihin. Vuoden aikana saatiin päätökseen laaja tuotekehittäjäkoulutus, jonka yhteydessä keskeisiä palveluprosesseja on uudistettu lähtökohtana asiakkaiden todelliset tarpeet ja niihin vastaaminen. Sähköisiä palveluja on kehitetty ja otettu käyttöön NettiRassi omahoitoalustan avulla. Vuoden lopussa sähköiseen palveluun oli kirjautunut yhteensä eri henkilöä ja suosituimpia palveluja ovat sähköinen reseptin uusiminen sekä laboratorion ajanvaraus ja vastauspalvelu. Hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet sisältyivät ensimäistä kertaa talousarvioon ja niiden toteutumista koskeva arviointi on nyt osa tätä tilinpäätöstä. Lasten ja perheiden palveluja on uudistettu hyödyntämällä laajasti Lapset puheeksi toimintakäytäntöä. Kehittämistyön tulokset näkyvät jo siten, että kodit, varhaiskasvatus ja koulut saavat joustavammin niiden tarvitseman tuen sosiaali- ja terveyspalveluista. Se puolestaan vähentää painetta mm. lastensuojeluun ja muihin korjaaviin palveluihin. Vuodesta 2012 alkaen lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt 25 %, lastensuojelutarpeen selvitykset 52 % ja aloitetut asiakkuudet lastensuojelussa 58 %. Myös lastenpsykiatrian lähetteet ovat vähentyneet 34 %. Vaikka kyseessä on vielä suhteellisen lyhyen ajan kehitys, kertoo se jo osaltaan siitä, että Lapset puheeksi toimintamalli vaikuttaa koko palvelujärjestelmään ja siirtää painopistettä varhaiseen vaikuttamiseen lasten arkisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta raskaiden lastensuojelutarpeiden aiheuttamat kustannukset ovat edelleen kasvaneet. Sairaanhoidon palveluissa on paneuduttu paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tilanteeseen ja lisäksi parannettu vastaanotolle pääsyä ja yhteydensaantia sekä työnjaon että teknisten ratkaisujen avulla. Jonot vastaanotolle ovat lyhentyneet ja pysyneet koko vuoden hoitotakuun edellyttämissä rajoissa. Päivystystoiminnan jatkuvuus perusterveydenhuollossa on turvattu ainakin vuoteen 2017 saakka sosiaali- ja terveysministeriön erillisluvan turvin. Erikoissairaanhoidon oma tuotanto on jatkunut entisessä laajuudessa ja kirurgisten palvelujen myynti oman alueen ulkopuolelle on kasvanut edellisestä vuodesta 9 %. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää kuntakokeilua on jatkettu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja valmisteltu mallia, jolla alueella olevat voimavarat ja osaaminen saadaan nykyistä paremmin palvelemaan työttömän ihmisen paluuta työmarkkinoille. Tätä tukee myös uudistunut lainsäädäntö monialaisista yhteispalvelupisteistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen tähtäävä rakennelakiehdotus valmistui vuoden lopulla. Jokilaaksojen alueella käynnistettiin oma selvitys tuotantorakenteen ja tuotantoalueiden muodostamisesta osana Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tuotantoalueratkaisuja. Muutoksia on tulossa, mutta missä aikataulussa ja miten laajoina, selkiintynee vuoden 2015 aikana. Organisaation tiivistäminen vuoden alussa kolmeen toiminnalliseen tulosalueeseen on parantanut kokonaisjohtamista ja tehostanut toimintaa. 1

4 Tilinpäätös Henkilöstön työhyvinvointi on suoritetun mittauksen perusteella edelleen hieman parantunut edellisestä vuodesta. Sairauspäivien määrä sen sijaan on edelleen lisääntynyt. Sairauspäivien osalta on tehty yhdessä työterveyshuollon ja eläkelaitoksen asiantuntijoiden kanssa analyysia ja sovittu kohdennetuista toimenpiteistä, joilla sairauspäivien määrä saadaan vähennettyä. Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 53,19 milj. ja niissä oli kasvua edelliseen vuoteen 2,27 prosenttia. Henkilöstöresurssia on lisätty perhetyöhön sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Myös projektitoiminnan kasvu lisäsi hieman henkilöstökustannuksia. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on tehnyt sitoutuneesti ja määrätietoisesti työtä alueen väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi. lousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Kiitokset koko henkilöstölle hyvästä ja tuloksellisesta toiminnasta! Luottamushenkilöt yhteistyössä viranhaltijajohdon kanssa niin kuntayhtymässä kuin jäsenkunnissa ovat päätöksenteollaan ja johdonmukaisella toiminnalla varmistaneet hyvät toimintaedellytykset onnistuneelle toiminnalle. Lämmin kiitos teille kaikille! Raahen seutu on elinvoimainen alue, jossa on hyvä elää, tehdä työtä ja kasvattaa uutta sukupolvea. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 Tilinpäätös Kuntayhtymän hallinto Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Toimipisteet v. Raahe: - sairaala ja terveyskeskus -neuvola - mielenterveyskeskus - psykiatrinen yksikkö Kotirappu - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola -A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus -perhetyö - kotihoitokeskus - palvelutalo Kreivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkankaan palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Pattijoki: -hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki -hammashoitola Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pyhäjoki: -terveysasema - palvelukeskus Jokikartano - kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki, Siikajoen kylä: -terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Siikajoki, Ruukki: - terveysasema ja palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - kotihoitotalo Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta : Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 73, ,22 Siikajoki 17, ,76 Yhteensä 100, ,82 3

6 Tilinpäätös Organisaatio ja hallinto v. Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot, ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjausryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Yhtymähallitus teki päätöksen organisaation tiivistämisestä ja tulosalueiden vähentämisestä vuoden alusta alla olevan kuvion mukaiseksi: Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Yhtymähallitus Sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja lous- ja henkilöstöpalvelut Huoltopalvelut HOIDON JA HOIVAN- PALVELUT PERHE- JA PSYKOSOSIAALISET PALVELUT TERVEYDENJA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kotiin annettavat palvelut Neuvolapalvelut Avohoidon tulosyksikkö Asumis- ja hoivapalvelut Perhesosiaalityö Konservatiivinen tulosyksikkö Vammaispalvelut Operatiivinen tulosyksikkö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö 4

7 Tilinpäätös Yhtymähallituksen kokoonpano Kunta Jäsen Varajäsen Pyhäjoki Pahkala Matti Grekula Toni Widnäs Helena Flink Eija Raahe Aulakoski Antero Vanhala Hannu Lumiaho Kauko Kärsämä Juha Kippola Päivi Hirvonen Maija-Leena Lehmusketo Viljo Siuvatti Asser Pekkala Sari Viinikangas Katja Pelkonen Reijo Tokola Eeva Virta Anna-Liisa Niemelä Sari Siikajoki Mustonen Keijo Kantola Esko Ranta Kaisa Salmenkangas Riitta-Liisa Yhtymähallituksen puheenjohtaja Antero Aulakoski, I varapuheenjohtaja Helena Widnäs, II varapuheenjohtaja Kauko Lumiaho. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v., Yhtymäkokous ei kokoontunut yhtään kertaa v.. Sosiaalijaosto käsittelee yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevia asioita. Sosiaalijaosto Jäsen Varajäsen Pahkala Matti, pj. Widnäs Helena Lehmusketo Viljo, varapj. Flink Eija Pekkala Sari Kippola Päivi Tokola Eeva Lumiaho Kauko Ranta Kaisa Mustonen Keijo Sosiaalijaosto kokoontui 10 kertaa, rkastuslautakunta Jäsen Kittilä Risto, pj. Ollanketo rja Korpela Olavi Varajäsen Impola Anja Siuvatti Markku Lampela Raili JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, BDO Oy. Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Hallintojohtaja lous- ja henkilöstöpalvelujen tulosyksikön johtaja Perhe- ja psykososiaalisten palv. tulosalueen johtaja Palvelujohtaja Hoidon ja hoivan palvelujen tulosalueen johtaja Terveyden ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Suunnittelija Hoitotyön johtaja Hannu Kallunki, puheenjohtaja Hannu Heikkinen, saakka Mikko Weissenfelt Antti Tornberg Irma Heikkinen saakka Mervi Koski Matti Mäntymaa Karita Pesonen, sihteeri Minna Alatalo 5

8 Tilinpäätös Tulosalueiden johtajat Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Antti Tornberg, sijainen Irma Heikkinen saakka Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Matti Mäntymaa, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni Väestörekisterikeskuksen kuntien asukaslukutilaston mukaan vuoden aikana 247 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki - 65, Raahe 119 ja Siikajoki 63. Työllisyystilanne heikkeni hieman vuonna seutukunnassa. Työttömyysaste nousi vuoden aikana Raahessa ja Siikajoella, mutta laski Pyhäjoella. Seutukunnassa työttömyysaste nousi yhteensä 0,4 prosenttiyksikköä vuoden 2013 lopusta. Vuoden lopussa työttömyysaste oli seutukunnassa 14,0 %, Raahessa 14,4 %, Siikajoella 13,4 % ja Pyhäjoella 11,7 %. Jäsenkunnat ovat vahvistaneet vuodelle veroprosentit seuraavasti: Pyhäjoki 20,25, Raahe 21 ja Siikajoki 22. Vuoden 2013 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 3.083, Raahessa ja Siikajoella Jäsenkunnissa on kertynyt yli-/alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. 6

9 Tilinpäätös Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset e/as Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän toimintatuotot olivat ( v. 2013) ja toimintakulut (v ). Vuosikate oli ( v. 2013) ja tilikauden tulos oli ylijäämäinen (ylijäämä v. 2013). Toimintatulos muodostui edellisvuoden tapaan ylijäämäiseksi johtuen oman erikoissairaanhoidon tuloksesta. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat Kasvua maksuosuuksissa oli 1,9 %, mikä on selvästi alle kehittämissuunnitelmassa hyväksytyn kolmen prosentin vuosikasvukaton. 7

10 Tilinpäätös Tuoteryhmittäin jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet vuosina 2011 keskimäärin 2,5 % seuraavan tuoteryhmittäisen kokoomataulukon mukaisesti. Asukasluku KAIKKI KUNNAT Keskim. Muutos-% Muutos-% Muutos-% Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp tp tp tp tp 2012 tp 2013 tp Muutos- % /vuosi tp tp Aikuissosiaalityö ,1 % -0,3 % 1,4 % -1,3 % Aikuisten psykosos. palvelut ,8 % -0,4 % 2,2 % 0,3 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,8 % -0,1 % -9,8 % -4,1 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,4 % 9,2 % 5,9 % 7,3 % Hoito- ja hoivapalvelut ,3 % -3,8 % 3,0 % 2,4 % Kuntoutuspalvelut ,2 % -6,8 % 2,4 % -0,8 % Perhepalvelut ,7 % 7,6 % 9,2 % 11,2 % Suun terveydenhuolto ,1 % 1,7 % -3,8 % 0,3 % Vammaispalvelut ,2 % -1,0 % 4,5 % 1,2 % Vastaanottopalvelut ,5 % -3,6 % -0,7 % 0,7 % Projektit ,4 % 78,5 % 5,0 % 17,1 % Yhteensä ,3 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hyvinvointikuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta väestörakenteen muutos luo paineita palvelutarpeen kasvulle, mutta toisaalta palvelutoiminnan kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet palvelurakenteen suuntaamiseksi kotona pärjäämistä tukevaksi luovat edellytyksiä vastata palvelukysynnän muutoksiin ilman merkittäviä lisäresursseja. Jäsenkuntien hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaan kuntien maksuosuuksien keskimääräinen kasvu ei saa ylittää kolmea prosenttia vuodessa ja seutukunnan kuntien sijaluku paranee Pohjois-Suomen kuntien välisessä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vertailussa. Vuosien 2013 ja kustannuskehityksen valossa tavoite on realistinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen rakenneuudistus siirtynee vuosikymmenen lopulle ja sen lopullista muotoa on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Alueellista yhteistyötä on joka tapauksessa tarpeen tiivistää ja huolehtia oman organisaation toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tehdä kustannuskehityksen hillitsemiseksi välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja sisällöllistä kehittämistyötä. Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna mukana seuraavissa hankkeissa: Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallin (TLP) tavoitteena on tukea varhaisessa vaiheessa lapsi ja nuoria heidän normaalissa kasvu- ja kehitysympäristössään - kotona, koulussa ja varhaiskasva- 8

11 Tilinpäätös tuksessa. Toimintamalliin liittyvät keskeisesti yhteiset välineet: lapset puheeksi keskustelut sekä neuvonpitokeskustelu. Toimintamallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti ja toteutuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Prosessien uudistaminen on käynnissä ja palveluohjaajat ovat aloittaneet työnsä. Toimintamallin kouluttajiksi on koulutettu 25 henkilöä. He ovat kouluttaneet henkilöstöä seuraavasti: Siikajoella varhaiskasvatuksen henkilöstö kokonaan ja kouluilla oppilashuolto, Pyhäjoella varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla ei lainkaan, Raahessa varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla noin 75 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluissa toimintamalli on käytössä laajasti. Aikuisten palveluissa prosessi on vielä kesken. Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeessa kehitetään kuntien perhekeskustoimintaa, oppilashuoltoa ja lastensuojelua, muutetaan palvelurakennetta raskaimmista palveluista kevyempiin palveluihin sekä kehitetään yhteistyökäytäntöjä. Hanke osaltaan tukee Toimiva lapsi ja perhe - toimintamallin juurruttamista toimintakäytäntöihin. Hankerahoitusta on myönnetty ajalle Vuonna hankkeen toiminta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella on suuntautunut tukemaan TLP-mallin juurtumista lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Perhekeskusosiossa on keskitytty kehittämään avoimen ja matalan kynnyksen palveluita. Seurakunnan, järjestöjen, Raahen kaupungin, vapaaehtoistyöntekijöiden ja kuntayhtymän yhteistyönä on aloitettu Ollinsaaren alueella perhekahvila-/vertaisryhmätoiminta. Toimintaa laajennetaan kolmelle muullekin alueelle. Asiakkaat ovat olleet mukana kehittämisryhmissä suunnittelemassa tarvitsemiaan palveluita. Hanke on ollut mukana perhetyön ja neuvolan yhteisen toimintamallin kehittelyssä ja vuoden 2015 alusta alkaen Raahen neuvolassa työskentelee perhetyöntekijä puoli päivää viikossa. Oppilashuollon osalta hanke on ollut tiiviisti mukana Raahen oppilashuollon ohjausryhmän toiminnassa, joka on keskittynyt uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain jalkauttamiseen alueelle. Lastensuojeluosiossa on keskitytty lastensuojelun, perheneuvolan ja perhetyön prosessien avaamiseen ja järjestetty kehittämistyötä tukevia koulutuksia. Asiantuntijatapaamiset ja koulutukset muiden kuntayhtymien henkilöstön kanssa ovat tuoneet uusia näkökulmia toimintojen kehittämiseen. Virta II -hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat aikuissosiaalityön asiakkaat. voitteena on nuorten arjessa selviytymisen ja toimintakyvyn paraneminen sekä se, että nuorten mahdollisuudet hakeutua koulutukseen sekä työelämään paranevat ja nuorten osallisuuden eri muodot kehittyvät. Hankerahoitusta on haettu ajalle Vuoden aikana Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallia on saatu muokattua nuorille aikuisille sopivaksi työkaluksi. Niin ikään on tehty suunnitelmaa sijaishuollosta vuoden 2015 aikana jälkihuoltoon siirtyvien nuorten itsenäiseen elämään siirtymisen nivelvaiheen helpottamiseksi. Vuonna on myös aloitettu sosiaalisen kuntoutuksen tilanteen selvitystyötä Raahen osalta. Yksilökohtaisessa työskentelyssä on tavoitettu 14 asiakasta. Ryhmämuotoista Kuivuri-toimintaa on kehitetty kurssilla, johon osallistui 13 henkilöä. Asiakkaiden sitoutuminen yhteistyöhön on ollut vaihtelevaa. Kuntayhtymä hallinnoi Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilua, joka toteutetaan ajalla Hankkeen toimijoina ovat Raahen aikuiskoulutuskeskus, Raahen koulutuskuntayhtymä, Sero, Raahen yrityspalvelukeskus, Raahen kaupunki, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseksi ja valmentamiseksi on hankkeessa panostettu vuonna henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja erilaisiin korttikoulutuksiin. Henkilökohtaisen lisäohjauksen avulla kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai koulutuksessa olevien asiakkaiden työelämävalmiudet ja muut elämänhallintaan liittyvät asiat ovat kohentuneet. Hankkeen henkilöstöresursseja lisätty bonusrahan turvin yhdellä projektityöntekijällä, ja asiakkaiden henkilökohtaista työhön valmennusta on pystytty lisäämään. Yhteistyö koulutus- ja ohjauspalveluja tuottavien Raahen Aikun ja Raahen koulutuskuntayhtymän kanssa on tuottanut asiakaslähtöisiä räätälöityjä toimintamalleja, joiden avulla asiakkaat ovat saaneet näyttötutkintoja suoritettua ja asiakkaiden koulutuspolkuja on pystytty nopeuttamaan. Yhteistyö aikuissosiaalityön, yrityspalveluiden, työvoimahallinnon sekä kolmannen sektorin kanssa on avannut uusia näkökulmia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Asiakasmäärätavoite 300 henkilöä on täyttynyt vuoden lopussa. Advanced Support for Independent Living; Human LifeCycle Approach in Senior Housing (LILY) hanke tutki ja kehitti ikääntyvän väestön (+55v.) hyvinvointia heidän elinympäristössään siitä näkökulmasta, miten he voisivat hyödyntää teknologiaa kotona asumisen apuna. voitteena oli kehittää sellaisia hyvinvointipalveluja, jotka mahdollistaisivat ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Hankkeessa toteutettiin kahden kehitteillä olevan teknisen 9

12 Tilinpäätös apuvälineen pilotointi, johon osallistuu 20 kohderyhmään kuuluvaa yli 55-vuotiasta henkilöä. Hankkeen tuloksena organisaation tietämys ikääntyvän väestön valmiuksista hyödyntää teknisiä apuvälineitä nyt ja tulevaisuuden lisääntyi. Samalla lisääntyi myös tietämys tulevaisuuden palvelutarpeista. Hankkeen tuloksena voidaan pitää ymmärryksen lisääntymistä henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeista teknisten apuvälineiden käyttämisessä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke päättyi Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajan palveluita tarjoava, apteekkien yhteydessä toimiva Terveyspiste, joka tekee läheistä yhteistyötä paikkakunnan julkisen terveydenhuollon kanssa. Hanketta koordinoi Kuopio Innovation Oy ja hankkeeseen osallistui kolme pilottipaikkakuntaa. Hyvinvointikuntayhtymän kanssa kehitystyötä teki Raahen Härkätorin apteekki. Hankkeelle myönnettiin rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle Terveyspiste-hankkeessa kehitetty toiminta ja yhteistyö jatkuvat hankkeen jälkeen. NettiRassi on kuntalaisille suunnattu hyvinvointikuntayhtymän sähköinen palvelukanava kiireettömään asiointiin. Sen kautta kuntalaisen on mahdollista keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai lähettää erilaisia hakemuksia kuten toimeentulohakemus tai sähköisen lääkemääräyksen uudistamispyyntö. Lisäksi sivustoilla on paljon ajantasaista hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Palveluun on integroitu myös terveyskirjasto.fi hakukone. Palvelu on kuntayhtymän strategisten linjausten mukainen. Sen tavoitteena on lisätä asiakasprosessien sujuvuutta, tukea kuntalaisten omahoitoa ja elämänhallintaa sekä vahvistaa kuntalaisen aktiivista roolia oman terveytensä ja hyvinvoinnin edistäjänä. NettiRassi rakennettiin vaiheittain vuoden aikana. Kesäkuun loppuun mennessä valmistuivat kuuden eripalvelualueen sivustot: terveysasemien vastaanotot, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto, hammashuolto, mielenterveys-, ikääntyvän väestön- ja sosiaalipalvelut. Lisäksi rajatuille asiakasryhmille on erityisryhmäpalveluja kuten esimerkiksi reuma- ja keuhkohoitajan palvelut. Syyskuussa valmistui laboratoriotulosten katselu. Se mahdollistaa kaikkien Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän laboratoriossa tehtyjen laboratoriotutkimusten tulosten katselun. Marraskuussa valmistui kansalaisen ajanvaraus. Sen kautta on mahdollista tarkistaa kaikki hyvinvointikuntayhtymässä voimassa olevat ajanvaraukset ja varata vastaanottoaikoja laboratorioon, tiettyihin neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon ja sairaanhoitajien vastaanotolle. Kuntayhtymässä toteutettiin vuosina oppisopimuskoulutuksena tuotekehittäjäkoulutus, jonka tavoitteena oli hankkia osaamista toiminnan uudistamiseen asiakaslähtöisesti ja saada uudistettua keskeisiä asiakasprosesseja. Mukaan valittiin 16 tuotekehityshanketta, joista osa liittyi välittömiin asiakaspalveluihin ja osa sisäisen toiminnan kehittämiseen. Välittömiin asiakaspalveluihin liittyvät kehittämishankkeet koskivat sähköisiä palveluita (NettiRassi), vastaanottopalveluita, työllistämisyksikköä (Ratkaisukeskus), ikääntyvän väestön palveluohjausta ja neuvontaa (NeuvoNurkka), ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa, asiakaspalautejärjestelmää, saattohoitoa, kuntouttavaa päivätoimintaa, kotona pärjäämisen tukemista ja ohjausta, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjessa pärjäämisen tukea (Kotirappu) sekä kotihoitotaloa (Feenix). Sisäiset kehittämishankkeet käsittelivät työhyvinvoinnin johtamista, talouden ja toiminnan suunnittelu- ja seurantaraportointia, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, tietohallinnon hankkeiden hallinnointia ja siivouspalveluiden laadunseurantaa. Koulutuksen myötä siihen osallistuneet suorittivat tuotekehittäjän erityisammattitutkinnon. Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle -hankkeen tavoitteena on selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan sote-rakennelain edellytykset ja jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Valmistelutyö sisältää tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä perustellut esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Valmistelun tulokset antavat kunnille pohjan tehdä päätöksiä sote-tuottajarakenteesta. Selvityshankkeelle on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kehittämisrahaa. 10

13 Tilinpäätös Muu kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Seutukunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ohjaa ja seuraa seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus alueen kunnista eri hallinnonaloilta, hyvinvointikuntayhtymästä, kuntien luottamushenkilöistä, yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannelta sektorilta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Valtuustokaudeksi on laadittu seutukunnan hyvinvointikertomus, jossa hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi on sovittu lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen, nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, ikääntyvän väestön määrän kasvun huomioiminen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa, kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen edistäminen. Hyvinvointikertomuksen pohjalta määriteltiin vuodelle hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu luvussa 2. Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kesäkuuhun saakka ylilääkäri Virpi Honkala ja heinäkuusta alkaen hoitotyön johtaja Minna Alatalo. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen noudatti seutukunnan hyvinvointikertomuksessa sovittuja painopistealueita. Vuonna keskeisiä tavoitteita kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olivat edellä kuvatut sähköisen palvelualustan NettiRassin ja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto. Lisäksi tavoitteina olivat savuttomuuden edistäminen, alkoholin käytön vähentäminen, ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, ravitsemussuositusten vieminen käytäntöön, terveysliikunnan lisääminen sekä suun terveyden edistäminen. Savuton kuntayhtymä ohjelma päivitettiin ja vietiin käytäntöön. Vuosittain tehtävässä ENSH Savuton sairaala auditoinnissa saatiin pistemäärä 151, joka oli edellisvuosia parempi ja oikeutti kultatasolle. Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin maakunnan hyvinvointisopimuksen mukaisesti aluehallintoviraston tuella. Vuonna kuntayhtymässä järjestettiin neljä painonhallintaryhmää omana työnä. Lisäksi järjestettiin Pyhäjoella ja Vihannissa yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa videovälitteiset painonhallintaryhmät. Painonhallintaryhmien vaikuttavuudesta on alettu vuoden aikana kerätä tietoa yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. voitteena on kerätä maakunnan tasolla tietoa painonhallintaryhmien toteutumisesta ja niiden vaikuttavuudesta. Diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi kaikille irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille. Korkea sairastumisriski oli 12 %:lla riskitestilomakkeen täyttäneistä. Riskitestilomake oli myös mukana aikuisneuvolan seulassa. Korkean riskipistemäärän saaneet ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle, sokerirasituskokeeseen ja tarjottiin ryhmäohjausta. Vuoden aikana järjestettiin kaksi diabeteksen ehkäisyryhmää ja yksi ryhmä uusille tyypin 2 diabeetikoille. Hammashuollossa toteutettiin odottavien perheiden sekä neuvola- ja kouluikäisten osalta suun terveyden edistämiseksi tehtyjä suunnitelmia. Lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestettiin tehostettua suun ja hampaiden ehkäisevää hoitoa. Eri-ikäisten suun terveydentilassa tapahtuvia muutoksia seurattiin indeksien avulla. Kuusivuotiaiden osalta tavoitteena oli saada ehjähampaisten määrä 60 % vuonna. voite ylitettiin selvästi, ehjähampaisia oli 96,7 %, joskin vain 41 % ikäkuokasta tarkastettiin. voitteena oli saada 15-vuotiaiden nuorten Ka DMF- indeksi alle 3:n. Käytännössä luku tarkoittaa, että 15-vuotiaalla on keskimäärin yhteensä kolme paikattua, poistettua tai paikattavaa hammasta suussa. Tilanne huononi edellisestä vuodesta hieman. DMF-indeksi oli 3,5 (vuonna 2013 se oli 3,3). Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden aikana 75 tilaisuutta, joissa oli yhteensä kuulijaa. Hymysuu - toimintaa, jossa on tavoitteena vaikuttaa kehitysvammaisten hyvään suun hoitoon ja terveelliseen ravintoon, jatkettiin omien voimavarojen mukaisesti. 11

14 Tilinpäätös Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset vuoden alussa. Suosituksista järjestettiin koulutuksia hoitohenkilökunnalle ja ruokahuollon henkilökunnalle sekä yleisötilaisuuksia kuntalaisille. Potilaiden ja asiakkaiden terveysliikunnan lisäämiseksi fysioterapian yksikkö myönsi vuonna yhteensä 170 liikuntakorttia erityisryhmille. Fysioterapeutit tekivät vuonna n. 200 hyvinvointia edistävää kotikäyntiä niiden 75-vuotiaiden luo, jotka eivät olleet kotipalvelujen piirissä. Vuonna naisten irtosoluseulontoihin osallistui 71,4 % kutsutuista, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna (75,7 %). Mammografiaseulontoihin osallistui 84,5 % kutsutuista (v osallistui 85,4 %) ja suolistosyöpäseulontoihin 66 % kutsutuista (v osallistui 65 %). Alueen väestön terveysmittareita (tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, vyötärönympärys) seurattiin potilastietojärjestelmä Efficaan vuosittain kirjattavien mittaritietojen avulla. Tehtyjen kirjausten mukaan tupakointi näyttäisi edelleen hieman vähentyneen. Ylipainon määrä ei näytä lisääntyneen alueella edellisvuodesta. Vuonna kuntayhtymässä osallistuttiin seuraavien teemapäivien ja viikkojen viettoon: Potilasturvallisuuden teemaviikko, Vanhusten viikko, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Maailman diabetespäivä ja Mielenterveysviikko. Kuntayhtymä on osallistunut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toteuttamiseen ja maakunnalliseen Muutos Nyt yhteistyöhön sekä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -verkoston toimintaan aktiivisesti. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on kehitetty yhteistyötä mm. nimeämällä kuntayhtymään järjestövastuuhenkilöt ja järjestämällä kaksi yhteistyötilaisuutta vuoden aikana. Kuntayhtymän asiantuntijat ovat osallistuneet järjestöjen tilaisuuksiin pyydettyinä luennoitsijoina. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma tukee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella potilasturvallisuutta edistävän lainsäädännön ja kansallisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Vuonna laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmasta laadittiin tiivistelmä, joka on luettavissa intranetistä. Kuntayhtymän laatutyötä ohjasi, koordinoi, seurasi ja arvioi laatutyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo. Laatutyöryhmän alatyöryhminä toimivat potilasturvallisuustyöryhmä, laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta ja sen kehittäminen oli laatupäällikön tuotekehittäjätutkinnon aihe. Vuoden 2013 lopussa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia tarkasteltiin vuoden aikana ja toimintaa kehitettiin saatujen vastausten perusteella. Asiakkaat/potilaat voivat jatkuvasti antaa palautetta saamastaan palvelusta/hoidosta sähköisesti, kirjallisesti ja suullisesti. Laatupäällikkö koordinoi kaikkia palautteita sovitun prosessin mukaisesti. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden aikana sähköisiä ja kirjallisia asiakaspalautteita tuli 518 kpl ja muistutuksia 39 kpl. Asiakasraadin yhtenä muotona järjestettiin iäkkäästä äidistään huolehtiville tyttärille tarkoitettu ryhmä. Ryhmä kokoontui Raahessa keväällä sisältäen viisi kokoontumista toukokesäkuulla. Ryhmä oli tarkoitettu sekä omaishoitajille että niille, jotka olivat muuten aktiivisesti mukana äitinsä huolenpidossa palvelutalossa tai sairaalan osastolla. Ryhmässä jaettiin iloja ja suruja ja haettiin voimia jaksamiseen. Lopuksi ryhmäläiset kokosivat yhteisen palautteen ja julkilausuman kokemuksestaan ryhmästä sekä ajatuksistaan kuntayhtymän toimintaan ja palveluihin liittyen. Ryhmän vetäjinä toimivat potilas- ja sosiaaliasiamies Anneli Pehkonen ja laatupäällikkö Minna Alatalo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä. Leikkausosastolla otettiin käyttöön tapahtumapalautekysely ja se pilotoitiin viikolla 14. Viikon aikana leikkauksessa kävi 76 asiakasta, joille kaikille lähetettiin palautekysely kesäkuun alussa. 12

15 Tilinpäätös ITE -laadunhallintamenetelmään liittyvä itsearviointi tehtiin kevään aikana. Syksyyn mennessä kaikki toimintayksiköt olivat valinneet omat kehittämiskohteensa ja niiden perusteella koko kuntayhtymän yhteisiksi kehittämiskohteiksi sovittiin Prosessit: asiakasprosessien ja NettiRassi-palveluihin liittyvien prosessien kehittäminen Vertailut muihin: vertailutiedon hyödyntäminen ja vieminen käytäntöön Seuraava itsearviointi tehdään vuonna 2016 ja siihen mennessä yksiköiden kehittämiskohteet ovat valmistuneet. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen on suorittanut kuntayhtymässämme 659 työntekijää vajaan kahden vuoden aikana. Verkkokoulutus tarjoaa jokaiselle perustiedot ja käytännön toimintatapoja potilasturvallisuuden edistämiseen omalla työpaikallaan. Koulutus oli tarkoitettu ensisijaisesti välittömässä potilastyössä toimiville sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville ammattilaisille. Työntekijät saivat käyttää neljä tuntia työaikaa verkkokoulutuksen suorittamiseen. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen käyttöoikeus jatkuu meillä edelleen. Potilasturvaportissa on mahdollista tehdä myös turvallisuusaloitteita, tiedottaa potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista ja tehdä riskianalyysejä. Potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia kirjattiin HaiPro raportointijärjestelmään kaikkiaan ilmoitusta. Ilmoitusten määrä on edelleen kasvussa (1.613 kpl v ja kpl v. 2012). Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen liittyen (678), toisena olivat potilaille tapahtuneet tapaturmat ja onnettomuudet (603) sekä kolmantena tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset (181). Ilmoitusten jakaantuminen tapahtumatyypin mukaan oli valtakunnallista tasoa. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja käsittelijöiden verkostotapaamisia pidettiin seitsemän kertaa vuoden aikana. Marraskuussa järjestettiin neljäs potilasturvallisuuskoulutus, johon osallistui 65 työntekijää eri tulosalueilta. Koulutusiltapäivän aiheena oli Tiedonkulku ja aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen sote organisaatiossa. Potilasturvallisuustyöryhmä jakaa Vuoden potilasturvallisuusteko palkinnon vuosittain. Vuonna palkinnon myöntämiskriteeri oli paras kehittämistoimenpide, joka on kirjattu HaiProraportointiin. Kaikkiaan vuoden aikana HaiPro-järjestelmään tehdyistä ilmoituksista 48 oli suunniteltu kehittämistoimenpide. Palkinto myönnettiin Kaarnakodille. Kehittämistoimenpide liittyi poikkeaavan tai harvoin annettavan lääkkeen antamiseen. Kaarnakodilla laitetaan muistutus kännykkään ko. asiasta ja näin ollen kyseinen lääkkeenjakoon liittyvä ongelma on poistunut. Kehittämistoimenpide koskee kaikkia, on erittäin konkreettinen, halpa, kustannustehokas ja helppo toteuttaa. Kuntayhtymässä vietettiin ensimmäistä kertaa potilasturvallisuusteemaviikkoa viikolla 13. Viikon teemana oli Potilaan osallistaminen omaan hoitoonsa. Viikkoa varten laadittiin THL:n materiaaliin pohjautuen potilaille huoneentaulut. Raahen seutu julkaisi lehtikirjoituksen potilasturvallisuudesta ja potilaiden sekä heidän omaistensa mahdollisuudesta tehdä HaiPro-ilmoitus (www.ras.fi/ palautetta/potilaan haitta- ja vaaratapahtumailmoitus), jos potilas on kokenut potilasturvallisuutta vaarantavan tapahtuman hoidossaan. Potilaiden tekemiä HaiPro-ilmoituksia on tullut yksi viime vuoden aikana. Ilmoitus on käsitelty ja ilmoituksen tekijään on oltu yhteydessä. Osastolla 5 toteutettiin osastonhoitajan ja farmaseutin toimesta lääkeprevalenssipäivä, jossa he seurasivat aamuvuoron ajan osaston lääkehoidon toteutusta. Raportti prevalenssipäivästä sekä yhteenveto aseptiikkaan ja lääkehoitoon liittyvistä HaiPro-ilmoituksista julkaistaan kevään aikana esimiesfoorumissa. Vakavien haittatapahtumien käsittelyä varten ei ole vielä perustettu tälle vuodelle suunniteltua työryhmää eikä koulutusta järjestetty. Muutamia yksittäisiä vakavia haittatapahtumia on käsitelty valtakunnallisen ohjeen mukaisesti (Tuula Korhonen ja Riitta Kallinen). Tutkintaprosessista on tehty kuntayhtymään prosessikuvaus ja siitä on pidetty koulutustilaisuudet esimiesfoorumissa ja lääkärimeetingissä. Hygieniatyöryhmä kokoontui 8 kertaa ja hygieniayhdyshenkilöt kaksi kertaa. Hygieniatyöryhmä päivitti infektioiden torjuntaohjeita, jotka löytyvät intranetistä. Kansainvälistä käsihygieniapäivää vietettiin 5.5., jolloin henkilökunnalla oli mahdollisuus testata käsihuuhteen leviämistä testilaatikon avulla. Tutustuttiin pintapuhtauden mittausvaihtoehtoihin ja siivouspalvelut hankki- 13

16 Tilinpäätös vat luminometrin pintapuhtauden mittaamiseksi. Päivitettiin tuberkuloosin kontaktiselvityksen tekemisen osaamista. Kampanjoitiin henkilökunnan influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi ja rokotuskattavuudeksi saatiin 29 % (nousua 17 %). Hygieniatyöryhmä järjesti lokakuussa koko henkilöstölle suunnattuja infektioiden torjuntakoulutustilaisuuksia, joissa aiheina oli influenssaja pneumokokkirokotukset, eristyskäytännöt, eristyshuoneiden järkevä käyttö, vuodehuolto sekä pisto- ja viiltovahinkojen ennaltaehkäisy. Koulutuksiin osallistui 146 henkilöä. Lääketyöryhmä kokoontui 3 kertaa vuoden aikana. Organisaation yhteisen lääkehoitoohjeistuksen (Turvallinen lääkehoito Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja sivistystoimessa) päivittämistä jatkettiin, aikataulullisista haasteista johtuen päivitystä ei ehditty saada valmiiksi. Otettiin kantaa työyksiköissä heränneisiin kysymyksiin lääkehoidon käytännöistä, oikeuksista ja vastuista. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toiminta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän potilas- ja sosiaaliasiamiehenä on toiminut Anneli Pehkonen. Potilas- ja sosiaaliasiamies on ollut tavattavissa maanantaisin ja tiistaisin lukuun ottamatta vuosilomien aikaa. Työhuone on Raahen sairaalassa. rvittaessa asiakkaita on tavattu Siikajoenkylällä, Ruukissa ja Vihannissa. Vuonna potilas- ja sosiaaliasiamieheen otti yhteyttä yhteensä 225 henkilöä. Määrä on vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten työllisti terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalue (n. 63 %). Suurin osa yhteydenotoista koski palvelun tai hoidon toteuttamista tai potilasvahinkoasiaa. Lastensuojelun asiakkaat ottivat sosiaaliasiamieheen yhteyttä vähän useammin kuin aikaisemmin. Tätä voi pitää hyvänä kehityksenä, jos se merkitsee ristiriitaisten tilanteiden käsittelyä paikallisesti kanteluiden tekemisen sijasta. Yhteydenotot vähenivät päivystyksestä sekä hoidon ja hoivan palveluista. Päivystyksessä on tehty kehitystyötä ja ongelmallisia tilanteita on ehkä hoidettu enemmän paikan päällä. Hoidon ja hoivan palveluista tulleet yhteydenotot vähenivät lähes puolella. Hoidon ja hoivan palvelujen esimiehet selittivät tämän johtuvan neuvontapalvelujen lisääntymisellä sekä kulttuurin muutoksella keskustelevammaksi. Terveydenhuollossa odotusajat ovat vaihdelleet terveysasemittain, pisimmät odotusajat ovat olleet Raahen terveyskeskuksessa. Hoitotakuun mukaisissa rajoissa on suurin piirtein pysytty. Kiireettömässä hoidossa odotusajat ovat vaihdelleet viidestä viikosta kuuteen kuukauteen. Hoidon ja hoivan palveluissa selvitykset on pystytty aloittamaan 1 7 vuorokauden kuluessa, omaishoidon tuen päätös tehty keskimäärin kolmen viikon kuluessa ja palveluasumispaikkaa on odotettu noin kuukauden ajan. Toimeentulotukipäätöksistä keväällä kaikkia ei ole pystytty käsittelemään seitsemän päivän kuluessa, mutta syksyllä tilanne on ollut parempi. Lastensuojelussa on pystytty noudattamaan määräaikoja syksystä lähtien. Vammaispalveluissa on pysytty pääsääntöisesti määräajoissa. Muistutuksia tehtiin 39, mikä on lisäystä edelliseen vuoteen. Sosiaalipalveluja koskevat muistutukset ovat hieman lisääntyneet, mutta eniten muistutuksia tehdään terveyden ja sairaanhoidon palveluista. Vajaa kolmannes muistutuksista käsiteltiin asiakkaan kanssa sovitusti yhteisellä neuvottelulla. Vaikuttaa siltä, että muistutusten asiakaslähtöinen käsittely on vähentänyt kanteluita. Potilasvakuutuksen ratkaisuja tuli yhteensä 50, joista 23 myönteistä ja 27 kielteistä. Vahinkotapahtumat olivat sattuneet vuosina 2006, suurin osa vuonna Vahinkotapahtumista suurin osa kohdistuu leikkausvahinkoihin tai hoidon viivästymisiin. Leikkausvahinkojen laatu vastaa suurin piirtein valtakunnallista tilastoa. Potilas- ja sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä tulisi tiivistää voimaan tulleen päivystysasetuksen mukaisesti. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää kuntoutuksen moniammatillisuuteen ja verkostotyöhön, kun kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä lopettaa toimintansa kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muutoksen myötä. 14

17 Tilinpäätös Henkilöstö Vuonna kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan ( v. 2013) ja henkilöstösivukuluja ( v. 2013) ja henkilöstökuluja yhteensä ( v. 2013). Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset ( v. 2013). Henkilöstön määrä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli työntekijää (1.304 vuonna 2013), joista naisia oli (1.219 vuonna 2013) ja miehiä 104 (85 vuonna 2013). Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Vanhuuseläkkeelle jäi 29 henkilöä (19 v. 2013) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 9 (6 v. 2013) henkilöä vuoden aikana. Henkilöstö ammattiluokittain ulukko 1. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain ja Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Kotipalveluhenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö Varastohenkilöstö Yhteensä

18 Tilinpäätös Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 ulukko 2 Henkilöstö tulosalueittain vakituinen määräaikainetuineaikainetuineaikainen vaki- määrä- vaki- määrä- vakituinen määräaikainen Hallinto- ja tukipalvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Yhteensä

19 Tilinpäätös Henkilöstön ikärakenne Kuvio 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne Henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna yli 45-vuotiaita oli 728 (714 v. 2013) henkilöä eli 53 % (54 % 2013) koko henkilöstöstä (1.363). Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 44,7 vuotta. Keski-ikä on laskenut hieman edellisvuodesta (2013: 45,3 vuotta). Kuvio 7 Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain

20 Tilinpäätös Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina 2011, 2012, 2013 ja 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntatalouden yleinen tilanne ja jäsenkuntien taloudessa tapahtuvat heikentymiset heijastuvat välittömästi hyvinvointikuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Tähän on varauduttu yhdessä kuntien kanssa luomalla pitemmän aikavälin palvelujen kehittämissuunnitelma ja taloudelliset kehykset. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja sen hyvä tuntemus, kotiin annettavien palveluiden lisääminen, laitosvaltaisuuden vähentäminen, väestön omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen, palvelutoiminnan kustannustietoisuus sekä henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ovat keinoja rahoituspohjan muutosten aiheuttamaan riskiin varautumiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sisältää riskin sellaisen rakenteen muodostumisesta, jossa kuntien mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin ja niiden kustannuksiin heikkenevät olennaisesti. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu, mutta varautuminen laajamittaisiin toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista muutoin kuin turvautumalla palvelujen hankintaan alueen ulkopuolelta. Toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat aiheuttavat haittaa henkilöstölle ja palvelutoiminnalle sekä lisäävät sitä kautta kustannuksia. Sen vuoksi toimitilat vaativat suunnitelmallista kunnossapitoa ja peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhtymähallituksen esityksestä kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kuntalain 13 :n mukaisesti. Yhtymähallitus vastaa si- 18

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015 Yhteistyötoimikunta 21.03.2016 Omistajaohjausryhmä 23.03.2016 Yhtymähallitus 23.03.2016 Tarkastuslautakunta 25.04.2016 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntayhtymänjohtajan esitys:

Kuntayhtymänjohtajan esitys: Kunnanhallitus 389 08.12.2014 Valtuusto 93 17.12.2014 n talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 50/02.02.00/2014 OmOhj 23 Hyvinvointikuntayhtymään on laadittu palvelurakenteen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014

Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta 17.03.2015 Omistajaohjausryhmä 25.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 rkastuslautakunta 27.04.2015 Pyhäjoen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 ja -suunnitelma vuosille

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 ja -suunnitelma vuosille Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 ja -suunnitelma vuosille 2014-2016 724/02.02.00/2013 OmOhj 50 Valtionvarainministeriön

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen YHDISTYMISHALLITUS 110 28.11.2012 YHDISTYVÄN RAAHEN 23 10.12.2012 KAUPUNGINVALTUUSTO Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 1667/06/0600/2012 YHALL 110 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4. Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto 15.06.2015 Yhtymähallitus 22.06.2015 Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 1/2016 KOKOUSAIKA 07.03.2016 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 2 3 4 5 1 6 2 7 8 Kokouksen

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajaohjausryhmän

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot