METSÄMANTEREET. Miksi koolla on väliä? Suomen luonnonsuojeluliitto Luonto-Liitto Greenpeace
|
|
- Elsa Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄMANTEREET Miksi koolla on väliä? Suomen luonnonsuojeluliitto Luonto-Liitto Greenpeace
2 Julkaisijat: Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luonto-Liitto ry Greenpeace Teksti: Ulkoasu: Harri Hölttä Jyrki Heimonen /Aarnipaja Ky Painopaikka: Nordmanin kirjapaino, Forssa 2009 ISBN: Kiitokset: Liisa Hulkko, Kaisa Junninen, Tuire Laurinolli, Jyri Mikkola, Sini Saarela ja Keijo Savola 2
3 Riittävän suuria suojelualueita tarvitaan J okainen meistä ymmärtää, että kuusikerroksiseen kerrostaloon mahtuu enemmän ihmisiä asumaan kuin kahdeksantoista neliön mummonmökkiin. Tuon kerrostalon suojiin mahtuisi paitsi monta mummoa, myös nuoria pareja, lapsiperheitä, sinkkuja laajempaa elämän kirjoa. Samasta asiasta, laajemmasta elämän kirjosta ja sen säilyttämisestä, on kyse myös pienten ja isojen luonnonsuojelualueiden välisessä vertailussa. Suurikokoisten suojelualueiden metsämannerten vähäisyys on yksi luonnonsuojelumme keskeisimmistä puutteista varsinkin Lapin eteläpuolella. Tällä alueella luonnonsuojelualueet ovat tyypillisesti kooltaan pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan. Metsien lajit eivät pienimmissä näistä alueista säily eivätkä ne pääse liikkumaan eristyneeltä suojelualueelta toiselle. Suurten, yhtenäisten suojelualueiden merkitystä selittäviä ekologisia lainalaisuuksia on tutkittu jo pitkään, lähes sadan vuoden ajan. Silti suurikokoisten suojelualueiden tärkeys asetetaan edelleen säännöllisesti kyseenalaiseksi. Tämän raportin yhtenä tarkoituksena on tuoda esille perusteluja sille, miksi tarvitsemme välttämättä myös suurikokoisia suojelualueita. Samalla esittelemme esimerkkejä tällaisiksi metsämantereiksi soveltuvista alueista valtion ja metsäyhtiöiden omistamilla mailla. Näille alueille on keskitettävä erilaisia suojelutoimia. Kyse ei ole pelkästään uusien suojelualueiden luomisesta, vaan alueille on suunnattava muitakin monimuotoisuuden suojelukeinoja. Alun mummonmökkivertausta jatkaaksemme: joillekin meistä riittää hyvin se mummon mökkikin. Sama koskee myös monia eliö lajeja, koska kaikilla lajeilla on toisistaan hieman poikkeavat vaatimukset asuinpaikalleen. Pelkästään näiden pienten mummonmökkien varaan emme kuitenkaan voi rakentaa sen enempää ihmisten asumista kuin eliölajien suojeluakaan siihen tarvitaan niin mummonmökkejä, omakotitaloja, rivitaloja, kerrostaloja, isoja asutuskeskuksia kuin haja-asutusalueitakin. Luonnonsuojelussa painopiste on toistaiseksi kuitenkin ollut noissa mummon mökeissä. Nyt kaivataan lisää niitä kerrostaloja. Suurikokoisilla alueilla, kuten kansallis puistoilla, on usein myös huomattava merkitys metsien virkistyskäytölle ja matkailulle. SEPPO LEINONEN Helsingissä HARRI NURMINEN Risto Sulkava Mauno Särkkä Sini Harkki puheenjohtaja puheenjohtaja metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Luonto-Liitto Greenpeace 3
4 Miksi koolla on väliä? L aajempien suojelualueiden merkitys syntyy siitä, että niillä on monista eri syistä suurempia laji- ja yksilömääriä, laajempaa vaihtelua ja kokonaisuutena moni muotoisempaa luontoa kuin pienillä alueilla. Pelkistäen kyse on siis siitä, että suureen metsään mahtuu enemmän tikkoja, liito-oravia, sammalia, naavaa, pöllöjä ja päästäisiä kuin pieneen metsään. Tällaisten suurten populaatioiden säilyminen on myös pääsääntöisesti varmempaa kuin pienten. Laajojen ja yhtenäisten alueiden ekologista merkitystä on tutkittu ennen kaikkea suhteessa niitä pienempiin, erillisiin ja eristyneisiin alueisiin. Myös elinympäristön pinta-alan vaikutusta alueen lajimäärään on tutkittu jo lähes sadan vuoden ajan. Näissä tutkimuksissa on todettu muun muassa, että yksi yhtenäinen tai suuri suojelualue on ekologisesti tehokkaampi kuin kaksi erillistä tai pientä aluetta. Alueen pinta-alan kasvu kasvattaa aina myös sen lajimäärää. 1 Etelä- ja Keski-Suomessa uhanalainen kuukkeli (Perisoreus infaustus) on riippuvainen laajoista metsäalueista. 4
5 HANNU SIITONEN Suuret vs. pienet alueet Laajoilla alueilla on enemmän erilaisia elinympäristöjä ja usein myös erilaisia lajeja kuin pienillä alueilla. Tämän lisäksi lajien säilyminen laajemmilla alueilla on varmempaa. Tätä selittävät seuraavat tekijät: 1. Laajemmilla alueilla elävien lajien kannat (populaatiot) ovat yleensä suurempia ja siten elinkykyisempiä kuin pienillä alueilla. 2. Metsissä harvinaisten rakennepiirteiden, kuten suurten haapojen ja niistä riippuvaisen lajiston esiintyminen ja säilyminen, on todennäköisempää suurilla kuin pienikokoisilla alueilla. 3. Laajoja elinpiirejä vaativat lajit, kuten kuukkeli, valkoselkätikka tai metso, edellyttävät riittävän laajoja metsäisiä alueita säilyäkseen elinvoimaisina. 4. Lajien pitkäaikaisen säilymisen kannalta on oleellista, että ne pystyvät levittäytymään uusille alueille esimerkkeinä tästä ovat vaikkapa kuukkelin tai metson poikaset, joiden on löydettävä itselleen omat pesimisalueensa. Laajoilla alueilla tähänkin on yleensä paremmat mahdollisuudet. 5. Ja jos nämä alueet ovat vielä mahdollisimman luonnontilaisia, niillä pystyvät esiintymään myös ne vaativammat eliölajit, jotka eivät menesty esimerkiksi yksipuolisissa talousmetsissä. Pienikokoiset elinympäristöt puolestaan mahdollistavat usein vain pienten populaatioiden tai lajien yksittäisten esiintymien olemassaolon. Tällaisia pieniä kohteita voivat olla esimerkiksi avohakkuiden ympäröimä vanhan metsän saareke, avainbiotooppi tai pieni suojelualue. Ensimmäisinä niistä häviävät harvinaisimmat lajit. 1. Pienet ja eristyneet populaatiot ovat lähtökohtaisesti suuremmassa häviämisvaarassa kuin suuret jo pelkkien satunnaistekijöiden (esimerkiksi metsäpalo tai metsän kaatuminen myrskyssä) vuoksi. 2. Eristyneestä, pienestä metsälaikusta lajien on vaikea levittäytyä minnekään, jos ympärillä on vain hakkuuaukkoa. 3. Pieniin alueisiin kohdistuu lajien elinolosuhteita heikentäviä reunavaikutuksia, mikä kasvattaa lajien häviämisriskiä. 4. Pienillä alueilla ei välttämättä ole säännöllisesti myöskään tarjolla lajien vaatimia rakennepiirteitä, kuten tietynlaisia kuolleita puita, varsinkin jos lajien leviämiskyky on heikko ja tarvittavat piirteet ovat harvalukuisia. Kokonaisten ekosysteemien suojelun näkökulmasta pinta-alaltaan suurien kohteiden etuna on, että esimerkiksi metsäpalot ja myrskyt pääsevät muokkaamaan metsien rakennetta luonnontilaisen kaltaiseksi. Samalla syntyy lajeille sopivia elinympäristöjä. Laajemmilla alueilla suurempi ekosysteemien kirjo monipuolistaa lajistoa. Laajat alueet edistävät myös suojelualueverkoston ekologista eheyttä. TIMO NIEMINEN 5
6 Luonnonsuojelun tavoitteena tulee olla lajien elinkykyisten populaatioiden suojelu pitkällä tähtäimellä, ei vain niiden yksittäisten esiintymien tai yksilöiden suojelu väliaikaisesti. Koska laajempia, luonnontilaisia alueita ei ole enää merkittävässä määrin jäljellä, on yhdisteltävä pienempiä, luonnontilaisimpia alueita ja ennallistettava niiden välialueet. Geneettinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Laajempien suojelualueiden ja kattavan suojelualueverkoston perustaminen on tarpeen myös lajien geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Fennoskandiassa laajalti levinneillä lajeilla esiintyy perinnöllistä erilaistumista Etelä- ja Pohjois-Suomen sekä Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Tämä on osoitettu monien lajien geeniaineksen tutkimuksissa ja on erityisen hyvin tunnettua metsiemme tärkeimpien puulajien osalta. 2 Uudet suomalaisten perimää koskevat tutkimukset ovat osoittaneet suuria eroja myös itäja länsisuomalaisten ihmisten välillä. Pirstoutuneiden metsien Suomessa suojelualueverkostomme on oltava maantieteellisesti kattava ja tasapainoinen. Esimerkiksi Pohjois-Suomen metsien suojelulla ei voida turvata Etelä-Suomen metsälajien tulevaisuutta tai lajien geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Tästä syystä eliölajien perimän monimuotoisuuden säilyttämiseksi ei riitä ainoastaan, että aiemmin laajalle levinnyt laji säilyy vain Pohjois- tai Itä-Suomen suojelualueilla. Monien itäisten metsälajien perinnöllinen muuntelu on maassamme vähäistä, mikä voi tehdä näiden lajien kannoista erityisen herkkiä ympäristömuutoksille. Ne eivät pysty sopeutumaan esimerkiksi metsätalouden aiheuttamiin muutoksiin yhtä hyvin kuin laajalle levinneet yleislajit. 3 Pienissä populaatioissa uhkana voi olla myös sisäsiitos ja sen aiheuttama rappeutuminen. Suuremmissa populaatioissa tämäkin uhka on pienempi. Ilmastonmuutokseen varauduttaessa laajat ja toisiinsa kytköksissä olevat alueet ovat erityisen tärkeitä. Muuttuvissa ilmasto-oloissa lajien liikkumis- ja leviämismahdollisuudet niille soveliaalta alueelta toiselle ovat entistäkin tärkeämpiä. Tämä edellyttää täydennyksiä suojelualueverkostossa. Geneettisen monimuotoisuuden ja vaihtelun säilyttäminen onkin tärkeä varotoimi ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan vuoksi. FRED BJÖRKSTEN VALOKUVA: TIMO NIEMINEN 6
7 Metsämantereet valtion ja metsäyhtiöiden metsissä V altiolla ja sen maita hallitsevalla Metsähallituksella on useita lakisääteisiä velvoitteita ja sitoumuksia monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Valtion ohella myös metsäyhtiöt omistavat Suomessa laajoja maa-alueita ja arvokkaita luontokohteita. Pitkäaikaisina metsävarojen käyttäjinä niillä on suuri vastuu metsäluontomme hyvinvoinnista. Hämeenlinnassa sijaitseva Evon alue on yksi tärkeimpiä metsälajiston turvapaikkoja Etelä-Suomessa. Kuvassa Kotisten aarnialueella sijaitseva Valkea-Kotisen järvi. Valtion ja metsäyhtiöiden maat ovat luonnonsuojelun kannalta arvokkaita seuraavista syistä: Ydinalueet Valtion mailla on niin lajien kuin luontotyyppienkin suojelun kannalta runsaasti ns. ydinalueita. Ydinalueilla on erityisen runsaasti uhanalaisia lajeja tai luonnontilaisia metsiä ne ovat siis suojelualueista arvokkaimpia ja edustavimpia. Myös metsäyhtiöiden mailla on varsin monia tällaisia kohteita. Juuri näiden ydinten ympäristöön uusia suojelutoimia kannattaa nykyisen tutkimustiedon valossa keskittää, koska silloin ne toimivat nopeimmin ja tehokkaimmin. 7
8 HARRI HÖLTTÄ Suojelemattomat arvokohteet Kaikkia suojelun arvoisia alueita, kuten uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä, ei ole koskaan kattavasti selvitetty ja suojeltu. Tämä koskee myös valtionmaita, vaikka niiden luontoarvoja onkin selvitetty monissa yhteyksissä. Tilanne johtuu osittain tiedon puutteesta, osin siitä että alueet halutaan pitää hakkuiden piirissä. Ympäristöjärjestöjen selvityksissä niin valtion kuin metsäyhtiöidenkin mailta löytyy säännöllisesti arvokkaita kohteita, joita hakkuut uhkaavat. Pieksämäellä sijaitseva Kivimäensalon alue on yksi esimerkki suojelemattomista, kansallispuistotasoisista valtionmaiden metsäja järvialueista. Suuret metsätilat ja metsäkokonaisuudet Yksityisomistuksessa olevat metsätilat ovat yleensä pieniä, niiden keskikoko on noin 30 hehtaaria. Tämä on eteläisessä Suomessa merkittävä metsiensuojelun kehittämisen ongelma, koska laajojen suojelualueiden muodostaminen on hankalaa. Valtion ja metsäyhtiöiden metsätilojen koko on keskimääräistä suurempi, ja ne ovat usein yksityismaita yhtenäisempinä kokonaisuuksina. Tämä helpottaa suojelusuunnittelua, varsinkin kun alueet ovat yhden suuren omistajan hallinnassa. Metsähallituksen tietotaito ja työvoima Valtion maita hallinnoivalla Metsähallituksella on suunnitteluun ja ennallistamiseen tarvittavaa tietotaitoa sekä työvoimaa toteuttaa nämä toimenpiteet, kunhan niihin on varattu riittävä rahoitus. 8
9 Mutta eihän valtionmetsiä ole Etelä-Suomessa... Vaikka valtion ja yhtiöiden metsien osuus metsäalasta on maamme eteläisimmissä osissa verraten pieni, niiden merkitys on luonnonsuojelulle siis suhteellisesti paljon suurempi. Monissa maakunnissa valtio ja yhtiöt omistavat merkittäviä maaomaisuuksia (taulukko alla). Mihin luontotyyppeihin voidaan vaikuttaa? Valtion ja yhtiöiden metsien lisäsuojelulla voidaan parantaa ennenkaikkea kangasmetsien, erilaisten soiden (korvet, rämeet, nevat) ja pienvesien (purot, lammet, lähteet) suojelutilannetta. Tällaisia luontokohteita on tyypillisesti valtion ja yhtiöiden metsissä. Pienemmässä mittakaavassa valtion ja yhtiöiden maat sopivat hyvin myös harjumetsien ja rehevien soiden suojeluun sekä metsien tiettyjen rakennepiirteiden (esimerkiksi haavan ja lahopuun) lisäämiseen. Sen sijaan esimerkiksi lehtoja tai jalopuumetsiä valtion ja yhtiöiden mailla ei juurikaan ole. HARRI NURMINEN Tässä julkaisussa mainituilla alueilla voitaisiin lisätä palaneen puun määrää ennallistettaessa ja metsätaloudellisten kulotusten yhteydessä. Tällaiset toimenpiteet tulisi ensisijaisesti keskittää ns. palojatkumoalueille, jotka ovat osittain päällekkäisiä tämän esityksen kohteiden kanssa. On kuitenkin hyvä huomata, että kangasmetsissä elävien uhanalaisten lajien määrä on kolminkertainen ja silmälläpidettävien lajien määrä viisitoistakertainen metsäpaloalueilla elävien uhanalaisten lajien määrään verrattuna. Paitsi tuhansille metsissä eläville lajeille, metsät ovat äärimmäisen arvokas hyvinvoinnin lähde myös ihmisille. Valtio ja yhtiöt omistavat paljon metsätalousmaata myös Lapin ja Kainuun eteläpuolella Aluejako metsäkeskuksittain, luvut hehtaareja. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, s Alue Valtio Yhtiöt ha ha Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Valtiolla ja yhtiöillä on kymmeniä tuhansia hehtaareita maata aivan maamme eteläisimpiä metsäkeskuksia myöten. 9
10 Uhanalaiset luontotyypit Suomen luontotyyppien ensimmäinen uhanalaisuusarviointi julkistettiin kesäkuussa Arvioinnin tulokset paljastavat erityisesti soiden heikon suojelutilanteen: 77 % kaikista suotyypeistä on Rovaniemi Suomussalmi -linjan eteläpuolella uhanalaisia, 19 % silmälläpidettäviä ja vain 4 % suotyypeistä on arvioitu elinvoimaisiksi. Monien suotyyppien kehnoa suojelutilannetta voitaisiin parantaa valtionmailla. Metsistä nousivat monien ennestään taantuneeksi tiedettyjen luontotyyppien lisäksi esiin muun muassa karukkokankaiden ja nuorten luonnontilaisten metsien kriittinen tilanne. Kolme neljästä metsäluontotyypistä todettiin uhanalaisiksi. Myös pienvesien tilanne on huolestuttava erityisesti eteläisessä Suomessa. 5 KANSALLISPUISTOT Tunnetuimpia suojelualueitamme ovat kansallispuistot, joita on 35. Niiden vähimmäispinta-ala on 1000 hehtaaria, joten ne ovat suojelualueiksi suurikokoisia. Tämä on yksi syy sille, miksi ne ovat luonnonsuojelun kannalta arvokkaita. Puistojen toinen päätarkoitus on esitellä suomalaisille kotimaan arvokkaimpia luontokohteita. Kansallispuistot ovat myös suosituimpia suojelualueitamme. Vuonna 2007 niissä vierailtiin yhteensä 1,6 miljoonaa kertaa ja kävijämäärät ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun. Suosituimpia puistoja ovat pohjoisessa Pallas-Ylläs ( käyntiä vuonna 2007), Oulanka ( ) ja UKK-puisto ( ) sekä etelässä Nuuksio ( ). Monista puistoista on tullut merkittäviä matkailukohteita, ja niillä on huomattavaa taloudellista merkitystä alueillaan. Kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle maalle. Moniin kansallispuistoihin rajautuu suoraan valtionmaata ja alueita, joilla puistoja voitaisiin laajentaa. Esimerkkejä ovat Koloveden, Salamajärven, Seitsemisen sekä Helvetinjärven kansallispuistot. Lisäksi esimerkiksi Evon alueelle voitaisiin perustaa kokonaan uusi kansallispuisto. TIMO NIEMINEN Sekä kansallispuistojen kävijämäärät ja samalla myös niiden taloudellinen merkitys lähikunnille ovat jatkuvassa kasvussa. 10
11 TIMO NIEMINEN Uhanalaiset lajit Metsissä elävät 690 uhanalaista lajia kattavat 46 % uhanalaisista lajeistamme. Lukuisten etenkin Etelä-Suomen vanhoissa metsissä elävien lajien häviämistodennäköisyys on uusimman uhanalaisarvioinnin mukaan selvästi kasvamassa. Pääosa näistä erillisissä metsäsaarekkeissa elävistä lajeista tulee ilmeisesti häviämään Suomesta, ellei suojelutoimia saada nopeasti lisättyä. 6 Esimerkiksi Etelä-Suomen kangasmetsien suojelusta riippuvaisista lajiryhmistä voidaan ottaa uhanalaiset (115 lajia) ja silmälläpidettävät (75 lajia) kääväkkäät. Näistä lajeista vain kuusi lajia esiintyy pelkästään Kai nuussa tai Pohjois-Suomessa. Vastaavasti kaikkein uhanalaisimmista kääväkkäistä yli puolet esiintyy em. alueen eteläpuolella. Uhanalaisista kääväkkäistä 93 % ja silmälläpidettävistä 97 % on metsälajeja ja näistä lajeista selvästi yli puolet esiintyy kangasmetsissä. Metsätalous on vaikuttanut merkittävästi kanalintujemme voimakkaaseen taantumiseen viime vuosikymmeninä. Kuvan metso (Tetrao urogallus) on nykyään alueellisesti uhanalainen Etelä- ja Keski-Suomessa. Sille laajojen metsäisten alueiden säilyminen on erityisen tärkeää. Tärkein uhanalaisten kääväkkäiden isäntäpuu on kuusi, jolla kasvaa 29 % kaikista uhanalaisista kääväkkäistä. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat mänty (21 % lajeista) ja haapa (6 % lajeista). 7 Esimerkiksi voidaan nostaa järeästä mäntymaapuusta riippuvaiset lajit. Ne ovat laajalti häviämisvaarassa, koska keloja ja isoja, vanhoja mäntyjä on suojelualueillakin vähän. Niiden tilanteen parantamiseen olisi näillä metsämanneralueilla monia mahdollisuuksia. 11
12 SEPPO LEINONEN Havu- ja sekametsien linnuista (32 uhanalaista, vanhoja metsiä suosivaa tai taantuvaa lajia) nykyinen suojelualueverkosto ei ole riittävä niille lajeille, joiden esiintymisen painopiste on linjan Rovaniemi Suomussalmi eteläpuolella. Tällaisia lajeja oli tutkituista lajeista yhteensä 17. Kahdeksan lajin tiheydet olivat maan itäosan suojelualueilla merkitsevästi korkeampia kuin länsiosassa. 8 Jäljempänä on esitetty uusia suojelukokonaisuuksia myös Itä-Suomeen, missä suojelualueverkosto on Etelä- ja Länsi-Suomea parempi. Suojelun lisääminen Itä-Suomessa on perusteltua erityisesti siksi, että siellä on säilynyt sellaista metsälajistoa, joka on kadonnut laajalti muualta Suomesta. Itä-Suomen merkitystä kasvattaa edelleen se, että Venäjällä tehtyjen laajojen metsähakkuiden vuoksi rajantakaisten alueiden merkitys lajiston turvapaikkoina on ilmeisimmin laskussa. Kynnysarvo voi kertoa lajien esiintymisalueiden vaatimuksista: pienessä puolen hehtaarin metsässä ei esiinny sellaisia lajeja, joiden esiintymisen kynnysarvona on kymmenen hehtaarin kotimetsä. Yhteenveto Valtion ja yhtiöiden mailla tehtävillä lisäsuojelutoimenpiteillä voidaan selkeästi parantaa eri lajiryhmien suojelutasoa. Tällaisiin metsissä (lehdot poislukien) ja metsäpaloalueilla sekä soilla (letot poislukien) esiintyviin lajeihin kuuluu yhteensä 368 valtakunnallisesti uhanalaista ja 301 valtakunnallisesti silmälläpidettävää lajia. 9 Pienvedet mukaan lukien lajimäärä olisi vieläkin korkeampi. 12
13 ENNALLISTAMINEN Ennallistamisella tarkoitetaan sitä, että jonkin alueen luonnon nykytila pyritään palauttamaan lähemmäksi sitä, mikä se olisi ilman ihmisvaikutusta. Monilla suojelualueilla on nimittäin merkkejä ihmisen aikaisemmasta toiminnasta, kuten ojituksista. Ne vahingoittavat luontoa edelleen, vaikka alue onkin jo suojeltu. Tällaiset virheet kannattaakin korjata. Soita ennallistetaan yleensä suolle tehtyjä ojia tukkimalla, jolloin ne eivät enää kuivata suota. Metsissä ennallistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi pienten aukkojen hakkaamista tiheään, yksitoikkoiseen metsään tai puiden kaatamista paikoilleen lahopuumäärien lisäämiseksi. Pieniä määriä metsää myös poltetaan ennallistamisen nimissä, jolloin metsän kehitys alkaa alusta ja sen rakenteeseen saadaan vaihtelua. Metsää poltettaessa syntyy myös palanutta puuta, joka on tärkeää useille uhanalaisille lajeille. Ennallistamista on kokeiltu Suomessa jo vuosikymmeniä, mutta varsinaiseen vauhtiin se pääsi vasta METSO-ohjelman myötä 2000-luvulla. Tavoitteena on, että jo suojeltujen alueiden luonnontila kannattaa saada mahdollisimman hyväksi. Näin suojelu alueista saadaan eniten hyötyä luonnonsuojelulle. Maastossa ennallistettu alue voi ulkonäöltään olla hyvinkin ruma ja ennallistamisen nimissä tehdyt toimet voivat vaikuttaa järjettömiltä ja tuhlailevilta. Luonto korjaa onneksi tällaiset jäljet varsin nopeasti. Tarkoitus on ohjata luontoa kehittymään oikeaan, luonnolliseen suuntaansa ja korjata ihmisen aiheuttamia häiriöitä luonnossa. Jos metsänhoitoa ei jollain alueella enää harjoiteta vaan siellä panostetaan ennallistamiseen, metsien ja soiden luonnontila hiljalleen paranee. Vähitellen luonnon tilaisten alueiden pinta-alakin kasvaa, minkä seurauksena luonnontilaiset alueet yhdistyvät aiempaa laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Luonnontilaisten alueiden määrän kasvaessa myös niillä elävien lajien leviämis- ja elinmahdollisuudet pääsääntöisesti paranevat. Lajit säilyvät nykyistä todennäköisemmin, koska uudet luonnontilaiset alueet elättävät suurempia populaatioita ja leviämismahdollisuudet uusille alueille kasvavat. Lajeihin kohdistuvat satunnaiset häviämisriskitkin pienenevät, ja laaja-alaisia elinympäristöjä vaativat lajit menestyvät. HARRI NURMINEN Metsää voidaan ennallistaa myös puu kerrallaan: tässä tehdään mäntyyn koloja. Metsän polttamisen tavoitteena on uuden, luonnontilaisemman metsän ja uhanalaisille lajeille tärkeän palaneen puun luominen. Luonto korjaa metsäpalon jäljet varsin nopeasti. Metsien polttaminen on aina suunnitelmallista ammattilaisten työtä, ja lopulta palo sammutetaan tehokkaasti. TIMO NIEMINEN 13
14 ESIMERKKEJÄ METSÄMANNERKOHTEISTA Seuraavassa on tiivis listaus sellaisista metsämanneralueista, joihin suojelutoimia pitäisi ympäristöjärjestöjen mielestä keskittää. Yhteenvetoon on sisällytetty järjestöjen viime vuosina valtiolle ja metsäyhtiöille tekemistä suojelualoitteista laajimmat aluekokonaisuudet ja keskittymät. Kyseessä ei siis ole systemaattinen selvitys metsämantereista, vaan lähinnä niistä alueista, joita on mahdollista laajentaa valtion ja metsäyhtiöiden mailla. Yksityismetsiä näihin nimenomaisiin kohteisiin ei sisälly. Kaikki alueet eivät myöskään ole yhtenäisiä, vaan joukossa on myös useamman lähekkäisen kohteen muodostamia keskittymiä. Kohteet ovat 36 erilaisia luontokokonaisuuksia, joissa on mukana metsien lisäksi runsaasti soita ja vesistöjä. Valintaperusteina ovat olleet muun 35 muassa kohteiden tämänhetkiset luontoarvot sekä sijainti suojelualueiden lähellä tai suojelualuekeskittymissä. Tarkempia tietoja kohteista sekä niiden rajaukset löytyvät osoitteesta 32 Oheisessa listauksessa kohteiden nimien jälkeen oleva numerointi (V122, Y19 yms.) viittaavat näiltä sivuilta löytyviin esityksiin. V-alkuiset koodit viittaavat järjestöjen tekemään esitykseen valtionmaille ja Y-alkuiset tehtyyn esitykseen metsäyhtiöille. Forestinfo-sivuilla on lisätietoa myös siitä, millä tavoin kyseiset alueet on tarkoitus suojella. Valtion omistamat alueet on yleensä ehdotettu suojeltaviksi joko uusina suojelualueina (suojelumetsät) 6 4 tai monikäyttöalueina, joilla sekä suojellaan luonto arvoja että harjoitetaan metsätaloutta 5 erillisen suunnitelman mukaan (ympäristöarvometsät). Metsäyhtiöiden 2 omistamat pienemmät alueet on yleensä 3 esitetty suojeltaviksi luonnonsuojelualueina. 7 Järjestöjen tiedot metsäyhtiöi- den omistamista alueista eivät ole vielä 1 8 yhtä tarkkoja kuin valtionmaista. Tästä syystä yhtiöiden omistamia alueita löytynee tulevaisuudessa lisää. Esimerkiksi Evon (kohdenumero 1), Pyhä-Häkin kansallispuiston (5) sekä Luotosen (4) ja Polvelan (15) alueilla on luonnonsuojelullisesti merkittäviä, metsäyhtiöiden omistamia metsiä ja soita. Osa kohteista voitaisiin suojella esimerkiksi kansallispuistoja laajentamalla. MAUNO SÄRKKÄ Näkymä Toivakan Haukkavuorelta Päijänteelle (kohdenumero 2, Y23)
15 Länsi-Suomi 1. Evo (V192, Y5) 2. Pohjois-Päijänne (V , Y22 24) 3. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välialueet (V94 ja 95) 4. Luotonen (V122 ja 123, Y21) 5. Pyhä-Häkin kansallispuiston ympäristö (V118) 6. Salamajärven kansallispuiston ympäristö (V141 ja V ) 7. Siikaneva Musturi (V98 99) Itä-Suomi 8. Kuijärvi Sonnanen (V001) 9. Lohikoski (V004) 10. Kolovesi (V005, Y25) 11. Kivimäensalo (V008) 12. Kermajärven alue (V006 ja 007) 13. Pumpulikirkko (V023) 14. Talaskankaan Pikkulammet (V030) 15. Polvela (V014) 16. Ritosärkkä Vankonvaara (V052) 17. Murtovaara Salmijärvi (V032) 18. Koitajoki (V069, V071, V072, V076, V079) 19. Patvinsuo (V068, V073, V074, Y49) 20. Hiidenportti Jonkerinsalo (V , V , V045, V047, V050, Y50 51) 21. Rasvasuo Kitkasuo (V064) 22. Ruunaa (V053, V054, V058, V063) 23. Viitalamminsalo (Y044, Y045) 24. Etelä-Kainuun vaarametsät (Y33, Y37 40, Y52 sekä V ) Pohjanmaa 25. Linjasalmenneva Lehtosenjärvi (V ) 26. Itämäki-Kaakkurisuo (V162) 27. Sydänmaa (V150) 28. Liperinsuo (V179) 29. Iso Heposuo Tuuliaapa (V168) 30. Susisuo Hanhivaara (V176) 31. Haudanneva Vihtaneva (V153) 32. Kärppäsuo (V171) 33. Kivineva Isoneva (V152) Lounais-Lappi 34. Runkaus (V189) 35. Kilsiaapa Mustiaapa Louevaara (V190) 36. Koutuskero Ritavuoma (V185) Viitteet 1) Sivujen 4 5 ekologisista taustoista voi lukea tarkemmin esimerkiksi seuraavista: Hanski, Ilkka; Lindström, Jan; Niemelä, Jari; Pietiäinen, Hannu & Ranta, Esa Ekologia. WSOY Oyj, Juva. Hänninen, Riitta; Penttilä, Reijo; Punttila, Pekka & Sievinen, Tuija Suojelualueet. Teoksessa: Horne, Paula; Koskela, Terhi; Kuusinen, Mikko; Otsamo, Antti & Syrjänen, Kimmo METSOn jäljillä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti. Sivut Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Siitonen, Juha & Hanski, llkka Metsälajiston ekologia ja monimuotoisuus. Teoksessa: Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.): Metsän kätköissä Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Sivut Edita Publishing Oy, Helsinki. 2) Ympäristöministeriö Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmän mietintö. Sivu 40. Suomen ympäristö 437. Ympä ristöministeriö, Helsinki. 3) Ympäristöministeriö Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmän mietintö. Sivut Suomen ympäristö 437. Ympäristöministeriö, Helsinki. 4) Metsätilastollinen vuosikirja Sivut Metsäntutkimuslaitos. Vammalan Kirjapaino Oy. 5) Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2, sivua. 6) Rassi, Pertti; Alanen, Aulikki; Kanerva, Tiina & Mannerkoski, Ilpo (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Sivut sekä 360. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 7) Kotiranta, Heikki Uhanalaiset kääväkkäät metsien suojelutarpeen arvioinnissa. Teoksessa: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmän mietintö. Sivut Suomen ympäristö 437. Ympäristöministeriö, Helsinki. 8) Virkkala, Raimo Havu- ja sekametsien lintujen suojelutilanne. Teoksessa: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmän mietintö. Sivut Suomen ympäristö 437. Ympäristöministeriö, Helsinki. 9) Rassi, Pertti; Alanen, Aulikki; Kanerva, Tiina & Mannerkoski, Ilpo (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Sivut Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 15
16 SEPPO LEINONEN Monet uhanalaiset ikimetsälajit elävät puun ja kuoren välissä. Suurikokoisten suojelualueiden lisääminen helpottaisi niiden elämää. Tässä raportissa kerromme, miksi näin on ja minne metsiensuojelua kannattaisi keskittää. Kotkankatu 9, Helsinki puh. (09) Annankatu 26 A, Helsinki puh. (09) Iso Roobertinkatu A, Helsinki puh. (09) TIMO NIEMINEN
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotLajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset
Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotAineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSoidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.
Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotSäästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lapioneva-Mustajärven alue sijaitsee Ylöjärven (Kurun) ja Ruoveden
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotMonikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotSUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio
SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo
Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen
LisätiedotSTORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.
LisätiedotKuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa
Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 1 / 1 3213/2016 11.01.02 Ympäristölautakunta 105 8.12.2016 11 Valtuustoaloite suojelualueiden perustamisesta Espoon keskuspuistoon (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotMetsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,
Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotEspoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä
Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä Keijo Savola 26.4.2016 suojeluasiantuntija SLL:n Uudenmaan piiri Espoon keski- ja pohjoisosan
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotKiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 15. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 23.01.2017 Sivu 1 / 1 3213/2016 11.01.02 Ympäristölautakunta 105 8.12.2016 Kaupunginhallitus 11 9.1.2017 15 Valtuustoaloite suojelualueiden perustamisesta Espoon keskuspuistoon Valmistelijat
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotAsia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta
Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus
Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa () Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus Luonto ja siihen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset Talouden
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotLahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
LisätiedotKohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä.
Liito-oravan suojelun tilanne Pohjois-Kainuussa ja Näljängän alueella Liito-oravan esiintyminen Pohjois-Kainuussa keskittyy Näljängän alueelle. Lajin suojelun tilaa on kuvattu yksityiskohtaisesti Kainuun
LisätiedotOtsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila
Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
Lisätiedot