Churches in Finland. Hyvää Joulua! God Jul! A Merry Christmas! Suomalaiset kirkot Kyrkor i Finland Nr

Transkriptio

1 Churches in Finland Suomalaiset kirkot Kyrkor i Finland Nr Hyvää Joulua! God Jul! A New E-Magazine Showing the most beautiful churches in our country. Please, Welcome and have a look! A Merry Christmas!

2 Churches in Finland Suomen kirkot Kyrkor i Finland An E-Magazine published by Gastrolab.Ky Editor: Hans Björknäs Kirkkopuistikko 18 B Vaasa Finland Phone

3 Many churches in Finland - go to Facebook and search for Churches in Finland. And please share to all Your Facebook friends. Monet Suomen kirkot - mene Facebookiin ja etsi Suomen kirkot. Jaa mielellään kaikille FB-ystäville. Många kyrkor i Finland - gå till Facebook och sök på Kyrkor i Finland - och dela gärna med Dina Facebook-vänner

4 Kyrkan i Petalax Kyrkan i Petalax Petolahden kirkko The Church in Petolahden kirkko Petalax, South of Vaasa The Church in Petolahti

5

6 Petalax - Petolahti Petolahti (ruots. Petalax) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Petolahden kunta liitettiin vuonna 1973 Maalahteen. Petolahden puukirkko on vuodelta Petolahden naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Bergö, Korsnäs, Maalahti, Pirttikylä ja Ylimarkku. Petolahden kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 99,7 prosenttia kunnan asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Petolahden nimestä Vanhoissa ruotsinkielisissä kirjoitusmuodoissa oli pitkään Peto-, Pete, Peta-vaihtelua, kunnes vuodesta 1725 vakiintui nykyinen nimimuoto Petalax. Alkuperäinen nimi on alueen varhaisten suomalaisten antama lahdennimi, jonka lopussa on nykyisen lahti-sanan vanhempi muoto laksi. Ralf Saxénin mukaan nimen alkuperäinen suomalainen muoto olisi ollut Petalahti ~ Petaalahti ~ Petä(j)älahti. On mahdollista, että alkuperäinen nimi on kuitenkin ollut Petäjälaksi, alkuosa puulajin nimestä petäjä. Petäjä- on tavallinen myös suomesta ruotsiin lainatuissa nimissä, esim. Petsmo. Petalax-nimen suomenkielinen vastine haki muotoaan ennen kuin se vakiintui Petolahdeksi (1885). (Lähde: Wikipedia, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License)

7 Tervolan iso kirkko Tervolan iso kirkko on yksi Tervolan seurakunnan kolmesta kirkosta. Kirkko on rakennettu vuosina Sen on suunnitellut arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist. Ison kirkon suuren koon on selitetty johtuvan piirustusten vaihtumisesta suuremman seurakunnan kanssa tai siitä, että piirustuksissa kyynärämitaksi merkittyä asteikkoa olisi luettu metrimittaisena. Pöytäkirjoista voidaan kuitenkin todeta, että tervolalaiset ovat päättäneet 1. heinäkuuta 1860 rakentaa kirkon, johon mahtuu kirkkovierasta. Istumapaikkoja kirkossa oli alun perin ja seisomapaikkoja 300. Osa istumapaikoista on myöhemmin jouduttu luovuttamaan neljälle rimauunille. Kirkossa lasketaan nykyisin olevan noin istumapaikkaa. Kirkko jätettiin pois käytöstä vuonna 1950 liian suurien lämmityskustannuksien vuoksi. Vuonna 1972 kirkko päätettiin kirkkohallituksen suosituksesta ja opetusministeriön hyväksymänä purkaa. Purkamista ei kuitenkaan pantu toimeen. Sen sijaan kirkon kunnossapitoa varten perustettiin 1977 Ison kirkon hoitokunta. Kirkko maalattiin vuonna Opetusministeriö peruutti purkuluvan luvun lopulla kirkon katto, kivijalka ja ikkunat kunnostettiin ja kirkko maalattiin. Näissä hankkeissa käytettiin Museoviraston tukea. Sisäpuolen puu- ja kivijäljitelmämaalauksia kunnostettiin Museoviraston valvonnassa Tervolan kansalaisopiston kursseina. Ison kirkon hoitokunnan työtä jatkaa laajennetuin toimenkuvin Kulttuurihistoriallisten rakennusten ja ympäristönhoidon johtokunta. (Lähde: Wikipedia, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported

8

9 Stora kyrkan i Tervola - The Big Church in Tervola

10

11 Hyvää Joulua! Kuva Pedersören kirkosta

12 Julevangeliet Och det hände sig vid den tiden att från kejsar Augustus utgick ett påbud att hela världen skulle skattskrivs. Detta var den första skattskrivningen, och den hölls, när Kvirinius var landshövding över Syrien. Då färdades alla var och en till sin stad, för att låta skattskriva sig. Så gjorde också Josef. Och eftersom han var av Davids hus och släkt, for han från staden Nasaret i Galileen upp till Davids stad, som heter Betlehem, i Judeen, för att låta skattskriva sig jämte Maria, sin trolovade, som var havande. Medan de var där, hände sig att tiden var inne, då hon skulle föda. Och hon födde sin förstfödde son och lindade honom och lade honom i en krubba, ty det fanns inte rum för dem i härbärget. I samma nejd var då några herdar ute på marken och höll vakt om natten över sin hjord. Då stod en Herrens ängel framför dem, och Herrens härlighet kringstrålade dem. Och de blev mycket förskräckta. Men ängeln sade till dem: Var inte förskräckta. Se, jag bådar er en stor glädje, som skall vederfaras allt folket. Ty i dag har en Frälsare blivit född åt er i Davids stad, och han är Messias, Herren. Och detta skall för er vara tecknet: Ni skall finna ett nyfött barn, som ligger lindat i en krubba. I detsamma sågs där jämte ängeln en stor hop av den himmelska härskaran, och de lovade Gud och sade: Ära vare Gud i höjden, och frid på jorden, bland människor till vilka han har behag!

13 När så änglarna hade farit från herdarna upp i himmelen, sade dessa till varandra: Låt oss nu gå till Betlehem och se det som där har skett, och som Herren har kungjort för oss. Och de skyndade iväg dit och fann Maria och Josef, och barnet som låg i krubban. Och när de hade sett det, berättade de vad som hade blivit sagt till dem om detta barn. Och alla som hörde det förundrade sig över vad herdarna berättade för dem. Men Maria gömde och begrundade allt detta i sitt hjärta. Och herdarna vände tillbaka och prisade och lovade Gud för allt vad de hade fått höra och se, alldeles såsom det hade blivit dem sagt.

14 God Jul! En bild från Pedersöre kyrka

15 Jouluevankeliumi (Coco Pyhä Raamattu 1642) Luuk 2:1 NIinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda/ että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Luuk 2:2 Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen/ joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias. Luuk 2:3 Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta. Luuk 2:4 Nijn myös Joseph Galileast/ Nazarethin Caupungist/ ylösmeni Judean/ Dawidin Caupungijn/ joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust/ andaman idzens arwatta/ Luuk 2:5 Marian hänen kihlatun emändäns cansa/ joca rascas oli. Luuk 2:6 Nijn tapahtui heidän siellä ollesans/ että synnyttämisen päiwät tulit täytetyxi. Luuk 2:7 Ja hän synnytti Pojan hänen esicoisens/ ja capaloidzi hänen/ ja pani seimeen/ ettei heille ollut sia majas. Luuk 2:8 Ja paimenet walwoit sijnä paickacunnas pellolla heidän laumans/ ja wartioidzit yöllä heidän carjans. Luuk 2:9 Ja cadzo/ HERran Engeli seisoi heidän tykönäns/ ja HERran kirckaus walais heitä/ että he suurest peljästyit. Luuk 2:10 Ja Engeli sanoi heille: älkät peljätkö: sillä cadzo/ minä ilmoitan teille suuren ilon/ joca tulewa on caikelle Canssalle: Luuk 2:11 Teille on tänäpän syndynyt Wapahtaja/ HERra Christus Dawidin Caupungis. Luuk 2:12 Ja tämä on teille merkixi: te löydätte lapsen capaloittuna seimes. Luuk 2:13 Ja Engelin cansa oli suuri taiwalisen sotawäen joucko/ jotca kijtit Jumalata ja sanoit: Luuk 2:14 Cunnia olcon Jumalalle corkiudes/ ja maasa rauha/ ja ihmisille hywä tahto. Luuk 2:15 JA tapahtui/ että Engelit menit heidän tyköns Taiwasen/ nijn paimenet puhuit keskenäns: käykämme Bethlehemijn/ ja cadzocam sitä cuin tapahtunut on/ jonga HERra meille ilmoitti. Luuk 2:16 Ja he tulit kijruhtain/ ja löysit Marian/ ja Josephin/ nijn myös lapsen/ joca macais seimes. Luuk 2:17 Cosca he tämän nähnet olit/ julistit he sen sanoman/ cuin heille tästä lapsesta sanottu oli. Luuk 2:18 Ja caicki jotca sen cuulit/ ihmettelit nijtä puheita cuin heille Paimenilda sanottu oli. Luuk 2:19 Mutta Maria kätki caicki nämät sanat/ tutkistellen hänen sydämesäns. Luuk 2:20 Ja paimenet palaisit/ ylistäin ja cunnioittain Jumalata/ caikista cuin he cuullet ja nähnet olit/ nijncuin heille sanottu oli. 1 And it came to passe in those dayes, that there went out a decree from Cesar Augustus, that all the world should be taxed. 2 (And this taxing was first made whe- 1

16 Christmas Gospel from the 1611 Bible 1.And it came to passe in those dayes, that there went out a decree from Cesar Augustus, that all the world should be taxed. 2 (And this taxing was first made whe- Cyrenius was gouernor of Syria). 3 And all went to bee taxed, euery one into his owne citie. 4 And Ioseph also we-t vp fro- Galilee, out of the citie of Nazareth, into Iudea, vnto the citie of Dauid, which is called Bethlehem, (because he was of the house and linage of Dauid,) not: For behold, I bring you good tidings of great ioy, which shall be to all people. 11 For vnto you is borne this day, in the citie of Dauid, a Sauiour, which is Christ the Lord. 12 And this shall be a signe vnto you; yee shall find the babe wrapped in swadling clothes lying in a manger. 13 And suddenly there was with the Angel a multitude of the heauenly hoste praising God, and saying, 5 To be taxed with Mary his espoused wife, being great with child. 6 And so it was, that while they were there, the dayes were accomplished that she should be deliuered. 7 And she brought foorth her first borne sonne, and wrapped him in swadling clothes, and laid him in a manger, because there was no roome for them in the Inne. 8 And there were in the same countrey shepheards abiding in þe field, keeping watch ouer their flocke by night. 9 And loe, the Angel of the Lord came vpon them, and the glory of the Lord shone round about them, and they were sore afraid. 10 And the Angel said vnto them, Feare

17 14 Glory to God in the highest, and on earth peace, good wil towards men. 15 And it came to passe, as the Angels were gone away from them into heauen, the shepheards said one to another, Let vs now goe euen vnto Bethlehem, and see this thing which is come to passe, which the Lord hath made knowen vnto vs. 16 And they came with haste, and found Mary and Ioseph, and the babe lying in a manger. 17 And when they had seene it, they made knowen abroad the saying, which was told them, concerning this child. 18 And all they that heard it, wondered at those things, which were tolde them by the shepheards. 19 But Mary kept all these things, and pondered them in her heart. 20 And the shepheards returned, glorifying & praising God for all the things that they had heard and seene, as it was told vnto them.

18 A Merry Christmas! A picture frpm the Pedersöre Church

19 Vaasan kirkko - Trefaldighetskyrkan i Vasa - The Church in Vaasa Vaasan kirkko Vaasan kirkon, jota kutsutaan myös Pyhän kolminaisuuden kirkoksi, suunnitteli arkkitehti Carl Axel Setterberg. Kirkko, joka edustaa lähinnä englantilaista gotiikkaa, otettiin käyttöön vuonna Kirkko oli kuitenkin kokonaisuudessaan valmis vasta seitsemän vuotta myöhemmin, 1869, jolloin se vihittiin virallisesti käyttöön. Vaasan kirkko haluttiin keskeiselle paikalle kaupungin muuttaessa nykyiselle paikalleen Vaasan palon jälkeen ja siitä haluttiin luoda yksi uudelleenrakennetun kaupungin selvistä monumentaaleista. Vaasan kirkko on kolmilaivainen pitkäkirkko. Kirkosta löytyy kolme alttaritaulua: Albert Edelfeltin maalaama Paimenten kumarrus, R.W. Ekmanin työ Pyhä ehtoollinen sekä Louis Sparren teos Kristuksen hautaaminen. Vaasan kirkon kirkkosalissa ja lehtereillä on yhteensä noin 900 istumapaikkaa ja alakerran kryptassa 130. Kirkon 45-äänikertaiset pääurut on hankittu vuonna 1975 ja ne ovat tanskalaisen yrityksen Marcussen & Sønin valmistamat. Vuonna 2000 kirkolle tehtiin laaja, entisöivä peruskorjaus. (Lähde: Wikipedia, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License)

20

21 By night

22 Mieskuoro Pohjanmiehet laulamassa joululauluja Vaasan kirkossa

23 Kallion kirkko Kallion kirkko on harmaagraniittinen kirkkorakennus Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Se on Kallion seurakunnan kirkko. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck ja se edustaa kansallisromanttista tyyliä, jonka piirteitä on yhdistetty kansainvälisiin art nouveau -vaikutteisiin. Tyylille on ominaista perinteisten suomalaisten materiaalien käyttö, jykevä muotokieli sekä luonnosta haetut aiheet ja värit. Yleistä Kallion kirkko kaupunginosan huipulla näkyy selkeästi ympäristöön. Kirkko rakennettiin vuosina Kirkon peruskivi laskettiin ja piispa Herman Råbergh vihki kirkon käyttöön Pääkaupungin maamerkkeihin lukeutuva kirkko on 65 metriä korkea ja ristin huippuun on 94 metriä merenpinnasta. Kirkossa on istumapaikkaa. Kirkko sijaitsee mäen päällä ja muodostaa pohjoisen päätepisteen 2,5 km pitkälle suoralle katulinjalle, jonka muodostavat Kopernikuksentie, Unioninkatu ja Siltasaarenkatu. Kirkko on malliltaan pitkäkirkko, johon liittyy kaksi matalampaa sivusiipeä. Kirkon kantavat seinät on muurattu punatiilestä ja verhoiltu suomalaisella graniitilla. Sisätiloja koristavat jugendtyyliset seinämaalaukset. Kirkon alttari-

24 tauluna on puureliefi, Hannes Autereen Tulkaa minun tyköni vuodelta Paavo Tynellin suunnittelemat kookkaat messinkivalaisimet ovat vuodelta Kirkon sisätiloissa koristeaiheina käytetyt ruusut, liljat, palmunoksat, laakeriseppeleet ja helmet ovat kristillisiä symboleja, jotka välittävät evankeliumin sanomaa. Kirkon graniittitornissa on seitsemän saksalaista pronssista kelloa. Päivittäin klo 12 ja klo 18 neljällä niistä soitetaan Jean Sibeliuksen varta vasten säveltämää koraalisävelmää (op. 65b)[1]. Kolmea suurinta kelloa käytetään jumalanpalvelussoittojen yhteydessä. Suomen itsenäistymisvaiheessa tolstoilainen liike otti kirkon tukikohdakseen ja julisti siellä rauhanaatettaan. Toisen maailmansodan aikana kirkon tornissa oli yksi Helsingin ilmavalvontapisteistä. Kaupungin maanmittauksen peruspisteenä kirkon torni palveli aina 1970-luvulle saakka. Hyvällä säällä tornista näkee Viroon.

25 Kirkon kuorissa triumfikaaresta riippuva krusifiksi ja alttaritaulu ovat Hannes Autereen käsialaa. Puusta veistetyn alttarireliefin aiheena on Jeesuksen kutsu: Tulkaa minun tyköni. Taiteilija käytti 1956 valmistuneen teoksensa malleina Kallion asukkaista. Urkulehtereillä ja kirkon eteisessä on neljä kipsireliefiä Sigfrid af Forsellesin viisiososaisesta sarjasta. Sakariston seinällä on Verner Thomén maalaus Jeesus parantaa sokean. Uusimmat käytössä olevat kirkkotekstiilit ovat vuodelta Ne on suunnitellut Raija Rastas.[2] Urut Suomen kirkoista vain Kallion kirkossa on sekä barokkityyliset että ranskalaisromanttiset urut.[3] Kirkon akustiikka on hyvä ja se on ahkerassa konserttikäytössä. Nykyiset 48-äänikertaiset pääurut takalehterillä ovat ruotsalaisen Åkerman & Lund -urkurakentamon 1995 valmistamat. Ne pohjautuvat ranskalaisromanttiseen traditioon, ensimmäisinä Suomessa. 19-äänikertaiset kuoriurut taas ovat suomalaisen Kangasalan urkurakentamon vuonna 1987 valmistamat, ja hollantilaiseen ja pohjoissaksalaiseen barokkitradition mukaiset.[4][5] Aiemmat, alkuperäiset 70-äänikertaiset urut vuodelta 1912 olivat saksalaisen Schlag & Söhnen valmistamat. Ne oli aluksi sijoitettu alttarin yläpuoliselle lehterille. Vuonna 1955 ne siirrettiin takalehterille, jossa jo entuudestaan oli Lars Sonckin uruille suunnittelema kansallisromanttinen fasadi.[4][5] Nykyisten urkujen fasadi perustuu myös tähän alkuperäiseen suunnitelmaan. Uurnaholvi

26 Kallion kirkon alle valmistui vuonna 1991 Suomessa ainutlaatuinen hautausmaana toimiva uurnaholvi. Lisäksi kirkon lehterin alla on vainajien nimilaatoilla varustettu muistoalttari. Uurnasäilytys on määräaikainen. Sen jälkeen tuhka voidaan kätkeä kirkon alla sijaitsevaan kalliohautaan. Holvissa vallitsee hautarauha, siellä vieraillaan vain tuhkauurnaa saatettaessa. Uurnaholviin mahtuu kerrallaan noin uurnaa. Kirkkosalin takaseinälle, molemmin puolin pääsisäänkäyntiä, on kiinnitetty kalliohautaan laskettujen vainajien messinkiset muistolaatat. Muistopaikoilla voi vierailla, tuoda kukkasen tai sytyttää kynttilän. (Lähde: Wikipedia, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License)

27

28 Gamla kyrkan i Tammerfors

29 Tammerfors gamla kyrka intill stadens huvudtorg är den första kyrkan i Tammerfors. Kyrkan byggdes år 1824 och invigdes år Kyrkan är en korskyrka ridad av arkitekt Carlo Bassi i nyklassisk stil. Klockstapelns byggdes några år senare och är ritad av Carl Ludvig Engel. Klockan i klockstapeln är stadens första offentliga urvärk. Under vinterhalvåret, från september till april, är kyrkan öppen dagtid från kl 11 till kl 14. Gamla kyrkan är numera hemkyrka för Tammerfors svenska församling, grundad år 1926., Svenskspråkig gudstjänst firas söndagar klo och en

30 engelskspråkig gundstjänst kl Den kända finlandssvenska konstnären R.W.Ekman har målat kyrkans altartavla - liksom flera tiotal altartavlor i kyrkor runt om i Finland. Predikstolen ritades av Carl Ludvig Engels son l.a. Engel, på 1840-talet. Orgeln är tillverkad av Anders Thule. Kyrkan har renoverats ett antal gånger, första gången redan år 1847, och senare på 1890-talet och Den senaste renoveringen blev klar år 2000 inför kyrkans 175-årsjubileum. Vill man litet närmare bekanta sig med kyrkan lönar det sig att besöka www. tampereenseurakunnat.fi/kirkot.

31

32 A lot of New Images showing Churches i Finland Monta uutta kirkkokuvaa Många nya kyrkobilder