OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA ASUINALUEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA ASUINALUEET"

Transkriptio

1 OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA ASUINALUEET Tapio Viinikangas Opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä Rakennustekniikka Insinöörityö Suuntautumisvaihtoehto Aika Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka Työn tilaaja Insinööritoimisto Liidea Oy Työn tekijä Tapio Viinikangas Työn nimi Oululainen matkatuotoskäsikirja asuinalueet Asiasanat Matkatuotoskäsikirja, liikennelaskenta ja asuinalueet Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää Oulun seudun asuinalueiden matkatuotoksia matkatuotoskäsikirjaa varten. Lisäksi tuli tutkia saavutettavuutta ja matkojen ajoittumista Ouluun ja sen alueverkkoon. Työssä pyrittiin tutkimaan asuinalueiden ominaisuuksien perusteella matkatuotosten hajontaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli saada aikaan lähtöaineistoa erilaisiin liikenne- ja maankäyttösuunnitteluhankkeisiin. Tutkimustapana käytettiin liikennelaskentaa koneella. Liikennelaskurin avulla saatiin tuloksia asuinalueiden tuottamasta liikenteestä Laskentakohteiksi valittiin asuinalueita, joiden liikenne kulki yhden poikkileikkauksen kautta ja joiden alueella oli vähän palvelutoimintoja. Laskentoja Oulussa ja sen lähikunnissa tehtiin 17 asuinalueella. Laskentatuloksia tulkittiin esimerkiksi kuvaajien ja analyysimenetelmien avulla. Tuloksena valmistui Oululaiseen matkatuotoskäsikirjaan jatko-osuus, joka käsittelee ainoastaan asuinalueita. Jokaisesta asuinalueesta luotiin matkatuotoskäsikirjaan matkatuotoskortti, josta selviää kohteen perustiedot ja tulokset. Tuloksien avulla voitiin arvioida aamu- ja iltaliikenteen ajoittuminen ja käyttäytyminen eri kohteissa. Asuinalueiden ominaisuuksissa oli suuriakin eroja, jonka vuoksi matkatuotosluvutkin vaihtelivat merkittävästi. Etäisyys alueen keskuksesta muuttujana ei selitä yksinomaan matkatuotoslukuja, vaan on otettava huomioon muita muuttujia, kuten ikäjakauma, automäärä. 3

3 OULU POLYTECHNIC ABSTRACT Degree programme Thesis Pages + enclosures Civil Engineering Bachelor s Thesis Line Environmental and Municipal Engineering 5 June 27 Date + Commissioned by Engineering office Liidea Ltd. Author Tapio Viinikangas Thesis title The Trip Generation Manual of Oulu Residential Areas Keywords Trip generation manual, traffic census and residential areas The target of this thesis work was to find out the trip generations of Oulu region residential areas for the trip generation manual. Also the accessibility and timing of the trips to Oulu and its area network was examined. In the thesis work, it was aimed to study the factors affecting to dispersion of the trip generation, based to the characters of residential areas. The purpose was to receive a source material for different traffic and land use plans. The traffic counting made with machinery was used as a means of research. The automatic counter was used to receive the results of the traffic produced by residential areas during the period of The residential areas where the traffic moved across only one cross section and where there were only a few services were selected as research subjects. Countings in Oulu and its neighbouring municipalities were done in 17 different locations. The counting results were analysed for example with graphs and analytical methods. As a result, the sequel of the trip generation manual of Oulu was created, focusing only to the residential areas. A trip generation register card of each residential area was created to the trip generation manual, which clarifies the basic information and results of each location. There were big differences in the characters of residential areas, due to this reason the trip generation figures are varied significantly. The distance from areas centre as a variable alone does not explain the trip generation figures, other variables like age distribution or car amount have to be taken to account as well. 4

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 Määritelmiä JOHDANTO ASUTUSALUEIDEN LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ Liikenteen ja maankäytön jatkuva vuorovaikutus Liikkumistarve asutusalueilla Henkilöliikenteen matkatuotokset ASUINALUEIDEN LIIKENNETUTKIMUS Liikennelaskennat ja liikennelaskurin testaus Tutkimuskohteet ASUINALUEET MATKATUOTOSLUKUINA Tutkimuskohteiden matkatuotokset Etäisyys Oulusta vaikutus matkatuotoksiin Ikäjakauman vaikutus matkatuotoksiin YHTEENVETO...33 LÄHTEET...35 LIITTEET 5

5 Määritelmiä Maankäyttö on kokonaisuus, joka koostuu paikan toimintojen sijoittumisesta, laadusta ja määrästä. Matka tarkoittaa henkilön tai ajoneuvon siirtymistä paikasta toiseen. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkat jaotellaan usein kotiperäisiin matkoihin ja muihin eikotiperäisiin matkoihin. Kotiperäinen matka tarkoittaa matkaa, jonka lähtö- tai määräpaikka on koti. Matkatuotos on yleisnimitys alueen matkojen määrälle tietyssä aikayksikössä. Matkatuotos voidaan ilmoittaa saapuville ja lähteville suunnille erikseen tai niille. Matkatuotosluku kuvaa matkatuotosta perusyksikköä kohden. Korrelointi tarkoittaa kahden tai useamman muuttujan välistä riippuvuutta. Generointi-attrahointiperiaate on matkojen syntymis- ja vastaanottamisperiaate. Esimerkiksi asuntoalueet synnyttävät eli generoivat kotiperäisiä työmatkoja, kun työpaikat attrahoivat eli vastaanottavat niitä. Huipputuntikerroin (HTK) kuvaa vuorokauden vilkkaimman tunnin liikennettä ja sen jakautumista tunnin sisällä. Huipputuntikertoimen arvo saadaan jakamalla huipputunnin liikennemäärä huipputunnin vilkkaimman vartin liikennemäärä kerrottuna neljällä. Mitä lähempänä huipputuntikerroin on sen maksimiarvoa yksi, sitä tasaisempaa liikenne on tunnin sisällä. Regressioanalyysi on tutkimustapa, jolla voidaan selvittää yhden tai useamman muuttujan suhdetta ja vaikutusta selitettävään muuttujaan. 6

6 1 JOHDANTO Syyskuussa 26 käynnistettiin tämä opinnäytetyö yhdessä Insinööritoimisto Liidea Oy:n, Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Tiehallinnon Oulun tiepiirin kanssa. Edellisen matkatuotoskäsikirjan valmistuttua keväällä 26 todettiin, että tarvitaan enemmän liikennelaskentoja ja tten tulkintaa tilastollisen tutkimuksen aikaansaamiseksi (Kaurala & Kurikka 26). Työn matkatuotoskorteista päätettiin laatia vastaavat aiemmin tehtyjen korttien kanssa, jotta tulokset olisivat yhtenäiset ja keskinäinen vertailu helppoa. Asuinalueiden matkatuotoskäsikirjan tavoitteena oli tuottaa jokaisesta tutkittavasta kohteesta matkatuotoskortti, jota voi käyttää lähtötietona erilaisissa maankäytön suunnitteluvaiheissa. Liikenne ja maankäyttö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, uuden asutusalueen rakentaminen kasvattaa liikennemääriä ja vilkkaasti liikennöidyt liikenneväylät antavat uusia mahdollisuuksia palveluille ja muulle rakentamiselle. Matkatuotosten avulla voidaan ennustaa ja vertailla, parhaassa tapauksessa jopa yleistää samantyyppisten kohteiden liikennemääriä laadittaessa kaavaa, suunniteltaessa uusia väyliä, mitoitettaessa pysäköintiä, suunniteltaessa joukkoliikennereittejä ja kevyen liikenteen palvelutasoa sekä muissa liikenne- ja maankäyttösuunnitteluhankkeissa. Työssä tuli selvittää myös Oulun ja sen ympäristökuntien asuinalueiden saavutettavuutta Ouluun ja sen alueverkostoon matkan pituuden ja ajoittumisen kannalta sekä tutkia eri muuttujia, jotka voivat aiheuttaa korrelointia matkatuotosten kanssa. Tällaisia muuttujia voivat olla asuinalueilla esimerkiksi asukasmäärä, autotiheys, ikäjakauma ja tulotaso. Tutkimuksessa selvitettäisiin vain kotiperäisten matkojen tuotokset, koska muutoin tarvittaisiin laajempi tutkimusaineisto matkojen määrittämiseksi. Laskentakohteiden valinta päätettiin suorittaa sijoittamalla Oulun seudun karttapohjalle säteittäiset tavoitettavuusvyöhykkeet, joista kustakin valitaan vähintään kaksi kohdetta, jotta niiden vertailu ja tulkinta olisi mahdollista. 7

7 2 ASUTUSALUEIDEN LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ Asuinalueet eivät yleensä tarjoa käyttäjilleen palveluja ja toimintoja, yleensä niissä vain asutaan. Koulut sijaitsevat yleensä keskitetysti muiden asuinalueiden kanssa, työpaikat usein teollisuusalueilla ja palvelun tarjoajat taajamissa. Työssä käyminen ja muu asiointi aiheuttaa liikennettä. Useimmin nämä matkat tehdään liikenneverkkoa kuormittavilla moottoriajoneuvoilla. Liikenteen kuormittumisen määrään, ajankohtaan ja suuntautumiseen vaikuttaa ratkaisevasti asuinalueen sijainti keskukseen nähden. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, ) 2.1 Liikenteen ja maankäytön jatkuva vuorovaikutus Liikenne on tärkeä osa yhteiskuntaa ja sen toimivuutta. Liikennettä aiheutuu ihmisten jokapäiväisistä liikkumistarpeista, jotka kohdistuvat yleensä erikokoisiin palvelukeskuksiin ja työpaikkoihin. Lähtöpaikan ja määränpään sijainnilla on suuri rooli tarkasteltaessa liikkumistarvetta ja kulkumuodon valintaa. Kaupunkiseutujen sekä niiden keskusten suunnitteleminen siten, että yhteiskuntarakenne on eheä ja tarjonnaltaan monipuolinen, edistää kestävää kehitystä. Kun kaikki liikennemuodot ovat käytettävissä, voi liikkuja valita työmatkalleen oman auton sijaan esimerkiksi polkupyörän tai joukkoliikenteen ja välttää näin kuormittamasta liikenneverkkoa. (Asuinaluesuunnittelu 1997, ) Asennemittausten mukaan suomalaisten arvostuksessa ovat ympäristö, luonnonvarat sekä kevyen liikenteen suosiminen joukkoliikenteen ohella, mutta kokemusperäisesti suomalainen valitsee kuitenkin liikkumiseen henkilöauton. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, 2.) Jotta liikenne ja maankäyttö saadaan sovitettua tuloksekkaasti yhteen, täytyy liikennejärjestelmäsuunnittelun nivoutua maankäyttöön jo kaavoitusvaiheessa. Seutukaavatasolla voidaan selvittää yhteydet alueiden välillä, seudullinen kehittyminen, yhteydet terminaaleihin sekä kannattavan joukkoliikenneyhteyden rakentaminen. Yleiskaavatasolla voidaan selvittää olemassa olevan tiestön ja tehtyjen väyläratkaisuiden vaikutukset rakentamiseen. Rakentamisen keskittyessä kaupunkikeskuksen ja sen aluekeskuksien ulkopuolelle muodostuu oman auton tarve välttämättömäksi, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen merkitys puolestaan menettää merkityksensä. Lisäksi autojen ja teiden määrä 8

8 kasvaa ja kuljetustarpeet lisääntyvät sekä tapahtuu elinkeinoelämän loittonemista ja keskustojen heikentymistä. (Liikennejärjestelmäsuunnitelma 1996, ) Kulkumuotojen vuosittaiset vaihtelut eivät yleensä ole näkyviä, mutta selkeän suunnan ne antavat. Autoilun kasvaessa joukkoliikenne menettää asiakkaitaan ja kevyen liikenteen ulottuvilla olevat palvelut kuihtuvat. Tämä johtaa edelleen yhteiskunnan autoistumiseen ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna muutokset ovat havaittavissa selkeämmin. Valtion voimavaroja jakamalla eri liikennealueille voidaan vaikuttaa esimerkiksi julkisen liikenteen suosion kasvamiseen tai henkilöliikenteen sujuvuuteen keskuksissa. Varojen suuntauksessa on kuitenkin muistettava, että yhden liikennemuodon tukeminen tai kokonaan tukematta jättäminen ei koskaan ole kannattavaa. Varojen täytyy tukeutua jokaiselle osa-alueelle tasaisesti. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, ) Uusia liikennejärjestelmiä suunniteltaessa tutkitaan ja ennustetaan liikennettä muun muassa liikennejärjestelmän ja eri kulkumuotojen kehittämismahdollisuuksien arviointiin, liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta maankäytön suunnittelua varten. Liikennetutkimuksilla pyritään selvittämään kulkumuotojakaumat, liikennemäärät sekä niiden muutostrendit. Tutkimustuloksena saadaan liikenteen tuotoslukuja tai - kertoimia, jotka kuvastavat liikkujan eri toimintojen aiheuttamia matkoja. (Asuinaluesuunnittelu 1997, ) 2.2 Liikkumistarve asutusalueilla Suomessa henkilöautoilun suosio on kasvanut tasaisesti jo monta vuosikymmentä. Osaltaan tähän vaikuttavat liikennettä synnyttävät palveluiden tarjonta sekä nykyinen ostoskulttuuri. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, 88.) Työn, koulutuksen, harrastusten, kulttuurin ja yleensä ostostenkin etsiminen asuinalueiden ulkopuolelta muodostuu välttämättömäksi, joten julkisen liikenteen ja ennen kaikkea oman auton tarve väistämättömästi kasvaa (Asuinaluesuunnittelu 1997, 37 38). Näin ollen kuluttajan tai palveluntarjoajan on liikuttava, kuluttaja on tavallisesti Suomessa liikkujan asemassa. Palveluiden ja asuinkeskuksien sijoittumisella on sen takia suuri vaikutus liikennemääriin ja -suuntiin. 9

9 Asuntoalueita palvelevat erilaiset toiminnot tulisi sijoittaa lähelle alueen palvelukeskusta. Rakentamalla asuinalueille julkistoiminnot yhteen isoon yksikköön, kuten koulu, kirjasto, nuorisotilat, hammaslääkäri ja päiväkoti, voidaan tehostaa tilojen käyttöä. Julkisten tilojen yhteyteen sopivat myös kaupalliset palvelut, parhaassa tapauksessa nämä toiminnot tukevat toisiaan. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, ) Kuntien yleinen ja hyväksi koettu tapa liikennetarpeen vähentämiseksi on järjestää palveluiden tarjonta hierarkkisesti. Esimerkiksi Oulun alueverkko on jakaantunut hierarkkisesti Oulun keskustaan, sitä ympäröiviin paikalliskeskuksiin sekä lähikuntien muodostamiin kuntakeskuksiin, joita ovat esimerkiksi Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulunsalo, Kempele ja Liminka. Vaikkakin hierarkkinen kaupunkiseutumalli on toimiva, on huomattu kuluttajien hakevan erikoispalveluja, valikoimaa ja harrastuksia kauempaa, vaikka välttämätön tarve olisi mahdollista tyydyttää oman asuinalueen lähellä. Autoilijat pitävät yleisesti tärkeänä, kuinka lyhyt matkaan käytetty aika on, mutta toisaalta saavutettavuus on vieläkin tärkeämpi. Suunnittelussa pyritäänkin huomioimaan autoilijoiden edun mukainen katuverkon muoto ja yhteydet sen mukaan, mihin ja minne autoilijat matkansa pääasiallisesti tekevät. Autoilijat arvostavat liikenteen sujuvuutta, kapasiteettia, määränpään havaittavuutta ja paikoitusalueiden hyvää sijaintia määränpäähän sopivaan hintaan. Myös ajamisen mukavuus ja miellyttävyys sekä ympäristö voivat vaikuttaa autoilijoiden mieltymyksiin. Lopulta tärkein kriteeri katuverkon suunnittelussa on turvallisuus ja kohteen tavoittamisen varmuus. (RIL Liikenne ja väylät I 25, ) 2.3 Henkilöliikenteen matkatuotokset Liikkujalla on yleensä matkan tekemiseen jokin syy, joten matka ei koskaan ole tarpeeton. Liikkuminen aiheuttaa erilaisia matkoja lähtöpaikoista määräpaikkoihin, kuten kotoa töihin tai kouluun ja kotoa tai töistä kauppaan (Liikennemallien siirrettävyys 1992, 9). Matkatuotostutkimuksissa voidaan nimetä kohteet erillisiksi ryhmiksi. Ryhmiä ovat esimerkiksi koti, työ, koulu ja kauppa. Näitä ryhmiä yhdistämällä saadaan erilaisia matkakombinaatioita, joita matkatuotostutkimuksissa tarkastellaan. Matkoja tarkastellaan 1

10 usein etäisyyden, tarkoituksen, ajankohdan, kotitalouden koon, ikä- ja sukupuolijakauman, tulotason tai autonkäyttömahdollisuuden mukaan. Matkat jaetaan yleensä tarkoituksen perusteella kotiperäisiin työ-, kotiperäisiin muihin ja ei-kotiperäisiin matkoihin eli muihin matkoihin, jotta tulkinta olisi hempompaa. Ryhmien välisiä matkatuotoksia määritettäessä käytetään yleensä generointiattrahointiperiaatetta, jonka mukaan esimerkiksi asuntoalueet synnyttävät eli generoivat matkoja työpaikoille ja työpaikat puolestaan vastaanottavat eli attrahoivat matkoja asuntoalueille. (RIL Liikenne ja väylät I 25, ) Matkatuotosluvut tai -kertoimet antavat tiedon matkojen määrästä tarkasteltavaa muuttujaa kohden. Jos muuttuja on asukas, on matkatuotosluku muodossa matkojen lukumäärä asukasta kohden. Muuttujia testaamalla voidaan löytää selittäviä tekijöitä matkamääriin. Vertailemalla samantyyppisten matkaryhmien matkatuotoslukuja keskenään, voidaan tiettyjen alueiden matkatuotoksia tilastoinnin avulla yleistää. Matkatuotoslukuja voidaan laskea lähtevistä tai tulevista matkoista sekä niiden summasta. Autotiheys on selkeä matkatuotoksiin vaikuttava tekijä, mitä enemmän autoja, sitä enemmän tehdään matkoja. Tulotason noustessa talouksilla on mahdollisuus omistaa enemmän autoja ja sen vuoksi tuottaa enemmän matkoja. Toisaalta on tutkittu, että tulotason noustessa kasvaa myös perheiden koko ja sen vuoksi myös joukko- ja kevyen liikenteen käyttäjiä on enemmän. Joukko- ja kevytliikenteen käyttö vähentää tehtyjen matkojen määrää. Tämä näkyy erityisesti keskusta-alueilla, joissa matkoja tehdään enemmän pyöräillen, kävellen sekä julkista liikennettä käyttäen kuin muissa paikoissa. Iän ja sukupuolen vaikutus on merkittävä. Alueen väestön koostuessa vanhuksista tehdään matkoja paljon vähemmän kuin alueilla, joilla enemmistö on työssäkäyviä. Miehet tekevät tutkimuksen mukaan selvästi naisia enemmän matkoja omalla autolla, kun taas naiset käyttävät joukko- ja kevytliikenteen palveluja miehiä enemmän. 11

11 3 ASUINALUEIDEN LIIKENNETUTKIMUS Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville jokaisen tutkittavan asuinalueen vuorokautinen liikennemäärä, liikennemäärien painottuminen tietyille ajanjaksoille ja eritellä ajoneuvoluokat toisistaan. Lisäksi tuli selvittää kohteiden perustiedot, kuten väestömäärä, väestömäärä ikäluokittain, asumismuoto ja saavutettavuus Ouluun ja sen alueverkkoon. Työssä tutkittiin vain kotiperäisiä matkoja, joten liikenteen suuntautumista ei voitu analysoida tarkasti..muiden kuin kotiperäisten matkojen tutkiminen olisi edellyttänyt laajaa haastattelututkimusta. Liikennetutkimus tehtiin Viacount 2 liikennelaskurin avulla ennakolta tilaajan kanssa sovituista paikoista. Kohteissa liikennelaskuri laski liikennettä asuinalueella poikkileikkauksessa sekä tulevalta kaistalta että poistuvalta kaistalta. Muita tarvittavia tietoja kerättiin väestörekisteristä, Internetistä, puhelimitse ja kohteessa käymällä. Tutkimuskohteita valittiin aluksi 22 kappaletta. Kohteiksi pyrittiin valitsemaan asuinalueita, joiden autoliikenne kulki yhden poikkileikkauksen lävitse ja alueella on vähän palvelua tarjoavia toimintoja. Osassa kohteissa ei ollut mahdollisuutta asentaa liikennelaskuria häiriöttömään paikkaan tai liikenne kulki useamman poikkileikkauksen kautta, joten laskentaa ei niissä suoritettu. Kohteista toteutettiin lopulta 17. Kohteet sijaitsevat eri etäisyyksillä Oulun keskustasta. Liitteen 1 kartta kuvaa kohteiden etäisyyksiä Oulun keskustasta tavoitettavuusalueittain. Säteittäiset tavoitettavuusalueet ovat kukin viiden kilometrin välein. Kohteista viisi sijaitsee Oulussa, kolme Tyrnävällä sekä yksi Kiimingissä, Ylikiimingissä, Muhoksella, Oulunsalossa, Kempeleessä, Limingassa, Haukiputaalla ja Iissä. 3.1 Liikennelaskennat ja liikennelaskurin testaus Liikennettä laskettiin asuinalueiden liikennemäärien kannalta normaaleina arkipäivinä, kuten tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Laskurin siirtotyö sovitettiin siten, että siirto ei ajoittunut aamu- tai iltaruuhkaan. Lisäksi laadittiin siirtotyöstä tutkimussuunnitelma ajankäytön ja matkakustannusten minimoimiseksi. Laskurin tulokset ja kohteista otetut kuvat purettiin viikoittain. Liikennelaskennat suoritettiin taulukon 1 osoittamalla tavalla. 12

12 TAULUKKO 1. Laskentakohteiden nimi- ja kuntatiedot sekä laskenta-ajankohdat Asuinalue Kunta Viikko Pvm Viikonpäivä Illinsaari Ii tiistai Hiironen Oulu torstai Syynimaa Oulu tiistai Raja-Taskila Oulu keskiviikko Haapakangas Haukipudas torstai Murto Tyrnävä tiistai Kotimetsä Tyrnävä keskiviikko Seppälä Tyrnävä torstai Tupos Liminka tiistai Haapamaa Kempele keskiviikko Pitkäkangas Oulunsalo torstai Rannanperä Oulu tiistai Isoahonkangas Kiiminki keskiviikko Murtomaa Ylikiiminki torstai Jylkynkangas Oulu tiistai Rovastinoja Muhos keskiviikko Luonnostakylä Lumijoki torstai Viacount 2 -tyypin liikennelaskuria testattiin sen toimintavarmuuden takaamiseksi lauantaina Oulaisten kaupungin ajoharjoittelukentällä. Testin tarkoitus oli tuottaa liikennelaskurin valmistajan lupaamia kojeen maksimi asennusetäisyyksiä etäämmälle ulottuvia asennuspaikkoja. Testaus todettiin tarpeelliseksi, koska Haapamaalla liikennelaskuri sijoitettiin liian kauas tienreunasta. Testissä pyrittiin löytämään korjauskertoimia ohje-etäisyyksien suurentamiseksi. Laskuria testattiin kolmelta etäisyydeltä kahdeksalla kulkumuodolla, kullakin kahdella eri nopeudella. Kulkumuotoina käytettiin kävelijää, juoksijaa, pyöräilijää, henkilöautoa, peräkärryllistä henkilöautoa, pakettiautoa, kuorma-autoa ja peräkärryllistä kuorma-autoa. Liitteen 4 mukaisesti todettiin liikennelaskurin toimintavarmuus luotettavaksi, mutta korjauskertoimien määritystä ei voitu toteuttaa laskentavirheen takia. Tämän vuoksi Haapamaalta saatua dataa ei voida hyödyntää tässä työssä. 3.2 Tutkimuskohteet Hiirosen kaupunginosa sijaitsee Oulun keskustan eteläpuolella Kaukovainion suuralueella. Hiirosissa on paljon kerrostaloasutusta ja asuinalueena se on kaupunkimainen. Liikennelaskennan tulokset ovat Metsänkuninkaantien loppuosuudelta, jossa palveluyritysten määrä on määrältään ja vaikutukseltaan vähäinen. Alueella asuu 826 ihmistä, joille tulee matkaa Oulun keskustaan 5,7 km. Bussilla pääsee alueelle, sillä paikallislinja 13

13 nro 24:n päätepysäkki sijaitsee Metsänkuninkaantiellä. Lisäksi linjat 7, 12 ja 13 palvelevat alueen asukkaita Kiilakiventiellä. (Wikipedia, hakusana Hiironen; Suuralue- ja kaupunginosajako; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 3, 43 5 ja 72.) Rannanperän asuinalue sijaitsee Oulussa valtatien nro 2 itäpuolella Korvensuoran suuralueella, lyhyen ajomatkan etäisyydellä Oulun keskustasta. Rannanperällä on vanhaa ja uutta asutusta, osin alue on vielä rakentamatonta. Liikennelaskennan tulokset ovat Koivikkotieltä, joka toimii Rannanperän kokoojakatuna. Laskenta-alueella on Korvensuoran päiväkoti, Oulunsuun Nuorisoseura ry:n tilat sekä paljon pienyrityksiä. Korvensuoran päiväkodissa hoitopaikkoja on 54. Alueella asuu 862 ihmistä, joille tulee matkaa teitä pitkin Oulun keskustaan 7, km. Lähimmät bussilinjat nro 9, 21 ja 29 kulkevat Parkkisenkankaantiellä, jonne on lyhyt ja vaivaton kevyen liikenteen yhteys asuinalueelta. (Koivisto 26; Wikipedia, hakusana Rannanperä; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 35 38, 69 ja 76.) Jylkynkangas on asuinalue pohjoisimmassa päässä Oulua, lähellä Haukiputaan kunnanrajaa. Automatka Oulun keskustaan on kuitenkin vaivaton. Jylkynkangas kuuluu Kuivasjärven kaupunginosaan ja Kaijonharjun suuralueeseen. Alueella on paljon uusia omakotitaloja 2-luvulta, mutta ei juurikaan palveluyrityksiä, jotka tuottaisivat alueelle liikennettä. Laskentatulokset ovat Jylkynkankaantieltä, joka on asuinalueensa kokoojakatu. Asuikkaita alueella on 1155 henkilöä, matkaa teitse Oulun keskustaan heiltä tulee 9,2 km. Jylkynkankaalle tuo perille paikallisbussi nro 4, lisäksi asuinalueen ohittavalta Alakyläntieltä on vaivatonta käyttää linjaa nro 27. (Wikipedia, hakusana Jylkynkangas; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 17 2 ja 74.) Syynimaan asuinalue sijaitsee valtatien 4 itäpuolella Oulun pohjoisosassa, yliopistoalueen eteläpuolella Linnanmaan kaupunginosassa ja Kaijonharjun suuralueessa. Asuinalueella on paljon lähiömäistä rivitaloasutusta, omakotitaloja ja paljon pieniä yrityksiä. Laskentatulokset ovat Syynimaantieltä, jonka kautta kulkee koko asutusalueen autoliikenne. Syynimaan päiväkoti, elintarvikekioski sekä muita pieniä yrityksiä, kuten esimerkiksi yksityisiä hoitopalveluja tarjoavat yritykset sijaitsevat asuntoalueella. Syyni- 14

14 maan päiväkodissa on hoitopaikkoja noin 6. Alueella asuu 1 22 henkilöä, joille tulee matkaa Oulun keskustaan teitse 4,7 km. Aluetta palvelevat erinomaisesti paikallisliikenteen linjat, lähimpiä pysäkkejä käyttävät linjat ovat nro 19, 22, 24 ja 27 Alakyläntiellä. (Wikipedia, hakusana Syynimaa; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 61 64, 7 ja ) Raja-Taskila sijaitsee Oulussa Perämeren rannalla junaradan läntisellä puolella. Raja- Taskila kuuluu Taskilan kaupunginosaan ja Koskelan suuralueeseen. Pääosin alueen asumismuoto on omakotitalo. Oulunseläntien laskentatulokset sisältävät Ymmyrkäisen päiväkodin, grilliravintolan ja muiden pienempien yritysten tuottamat liikennemäärät. Ymmyrkäisen päiväkodissa on hoitopaikkoja 33. Asukkaita alueella on 43 ja heiltä matkaa Oulun keskustaan teitse tulee 6,6 km. Paikallisliikenteen linjat nro 1, 3, 2, 22, 24, 3, 32, 5 ja 59 kulkevat läheltä asuinaluetta, Haukiputaantiellä ja Koskelantiellä. (Wikipedia, hakusana Raja-Taskila; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Ymmyrkäisen päiväkoti; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 8 11, 13 16, 65 68, 7 72, ja 8 88.) Murto sijaitsee Tyrnävän kunnassa lähellä Kempeleen kunnan rajaa. Murrosta Tyrnävän kirkonkylälle on noin yhdeksän kilometriä. Tarkasteltaessa sijoittumista Ouluun nähden, matkaa linnuntietä pitkin tulee 22 kilometriä. Alueella on pääasiassa uusia omakotitaloja. Peuranniemestä tehtyjen laskentojen alueella asuu 143 ihmistä, joille tulee matkaa teitse Oulun keskustaan 26,2 km. Asuinalueella ei ole palvelua tarjoavia liikennemääriin merkittävästi vaikuttavia yrityksiä. Julkisen liikenteen palveluja Murtoon tarjoavat linjat nro 9 ja 7. (Wikipedia, hakusana Murto; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ja ) Seppälä on asutusalue Tyrnävän kunnan taajamassa. Alueen asutus muodostuu rivi- ja omakotitaloista. Laskentatulokset ovat Pytinkitieltä, joka on kokoojatie 24 asukkaan asuttamalla alueella. Pytinkitiellä on myös kotiseututalo, joka on museoitu rakennus ja aiheuttaa liikennettä pääosin vain kesäisin. Matkaa Oulun keskustaan Pytinkitieltä kertyy 32,4 km. Joukkoliikenne toimii Tyrnävän keskustasta käsin, jonne alueelta tulee 15

15 matkaa noin kilometri. Linjalla nro 7 pääsee Ouluun. (Mikkonen; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) Kotimetsä on asutusalue Tyrnävän kunnan taajaman rajalla Muhostien varressa. Kotimetsän alueella on pari- ja omakotitaloja. Alueella toimii joitakin pienyrittäjiä. Laskentatulokset kattavat Kotimetsän asutusalueen kokonaisuudessaan, sillä laskennat ovat Kotimetsäntieltä, joka on alueen kokoojatie. Alueella asuu 263 ihmistä, joiden matkan pituus Oulun keskustaan on 33, km. Seppälän tavoin lähimmät bussipysäkit Kotimetsästä ovat Tyrnävän keskustassa. Linjalla nro 7 pääsee Ouluun. (Mikkonen; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) Illinsaari sijaitsee Iin kunnan keskuksessa Iijoen suistossa. Valtatie 4:n itäpuolella oleva saari käsittää omakotitalo- ja rivitaloasutusta pääosin sen etelärannalla. Saaren pohjoisosassa on joitakin pieniä maatiloja sekä hiihtomaja ja kuntorata. Matkaa Illinsaaresta Oulun keskustaan teitse tulee 38,9 km. Laskentatulokset ovat Illinsaarentien alkupäästä, jonka ohitse saaren kaikki 226 asukasta kulkevat. Seutuliikenteen linja-autot eivät kierrä Illinsaaressa, vaan lähimmät pysäkit ovat lähempänä taajamaa. Seudullisia bussiyhteyksiä ovat linjat nro 5, 51, 57 ja 58. (Wikipedia, hakusana Illinsaari; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) Isoahonkangas on Kiimingin kunnassa sijaitseva asutusalue aivan kirkonkylän läheisyydessä. Se sijoittuu valtatie 2:n eteläpuolelle. Alueella ei ole palvelutoimintoja. Isoahonkankaan kaikki liikenne kulkee Isoahontien kautta, josta laskentatulokset ovat. Asukkaita alueella on 281 henkilöä, joilta matkaa Oulun keskustaan tulee 21,5 km. Lähellä asutusaluetta ei ole bussipysäkkejä, lähimmälle pysäkille matkaa on yli kilometri. Linjat nro 8, 21, 27 ja 62 palvelevat Ouluun suuntautuvaa liikennettä ja linjat nro 28 ja 67 puolestaan Haukiputaalle. (Wikipedia, hakusana Isoahonkangas; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 31 34, 69, ja ) Murtomaa on asuinalue Ylikiimingissä, joka sijaitsee Muhokselle johtavan tien varressa kahden kilometrin päässä kirkonkylästä. Murtomaalla on sekä omakotitalo- että rivitaloasuntoja ja lisäksi alueella on jääpallokenttä. Asukkaita alueella on 194 henkilöä, 16

16 joiden matkan pituudeksi Oulun keskustaan tulee teitse 36,8 km. Asuinalueen läheltä ei mene busseja, mutta seutuliikenteen linjat nro 62 ja 63 kulkevat Ylikiimingin keskuksen alueelta. (Wikipedia, hakusana Murtomaa; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 31 34, 69, ja ) Rovastinojan asuinalue sijaitsee Oulusta käsin kaakossa ja on Oulujoen eteläpuolella juuri ennen Muhoksen taajamaa. Alueella on sekä omakoti- että rivitaloasuntoja. Rovastinojantieltä tehtyjen liikennelaskentojen vaikutusalueella asuu 289 ihmistä, joiden matka Oulun keskustaan on 34,1 km. Rovastinojantien alkupäässä on huoltoasema sekä muita yrityksiä, joiden aiheuttama liikenne ei näy laskentatuloksissa. Seutuliikenteen linjoilla nro 6 ja 61 pääsee Ouluun Oulujoen etelä- tai pohjoispuolta. (Huhta; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 9 93.) Pitkäkankaan kaupunginosa sijaitsee Oulunsalossa. Oulusta katsoen lounaaseen sijoittuva kohde on merenlahden takana ja tämän takia suoraa tietä Oulun keskustaan ei ole. Pitkäkankaalla on muutaman pienkerrostalon lisäksi rivi- ja omakotitaloja. Alueella on myös esimerkiksi koulu, palloiluhalli ja elintarvikekioski. Tutkimustulokset ovat Kangastien loppuosuudelta heti Runkotien jälkeen, jonka alueella on pääasiassa omakotitaloja ja joitakin pienyrityksiä. Tutkimusalueella asukkaita on 487, joiden matkan pituudeksi Oulun keskustaan tulee 14,8 km. Alueella palvelee seutuliikenteen linjat nro 18, 19 ja 66. Bussipysäkkejä on helposti käytettävissä. (Myllyoja; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ja 97.) Tupoksen asutusalue kuuluu Limingan kuntaan, jonka keskukseen Tupoksesta tulee matkaa noin kahdeksan kilometriä. Tupos sijoittuu valtatie 4:n ja Pohjanmaan radan länsipuolelle lähelle Kempeleen kunnan rajaa. Tupokseen on rakennettu Ouluun vievän moottoritien ansiosta paljon. Rakennusmuoto on lähes yksinomaan omakotitalo. Tutkimustulokset ovat Biltontieltä, jonka varrella väestöä asuu 197 henkilöä. Kohteesta kertyy matkaa Oulun keskustaan 21,1 km. Alueella on kehitysvammaisten ryhmäkoti ja lastensuojelukoti. Seutuliikenteen linja nro 7 kulkee Biltontieltä yhtyvää Oikotietä pitkin. (Wikipedia, hakusana Tupos; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) 17

17 Haapakangas sijaitsee Haukiputaan kunnassa. Se on asutusalue Oulusta katsoen pohjoisessa valtatien 4 länsipuolella. Alueella on pääasiassa rivi- ja omakotitaloja. Haapakankaalle on myös kaavoitettu uusia tontteja, joista osa on päiväkoti- ja palvelukäyttöön. Laskentatulokset ovat Haapakaarrosta, jonka alueella on useita rakennusalan pienyrityksiä. Asukkaita alueella asuu 212, joiden matkan pituus Oulun keskustaan on 2,9 km. Seutuliikenteen linjojen nro 22, 25 ja 51 pysäkkejä on lähellä aluetta. (Hernberg; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 7, 73 ja 88.) Luonnostakylä on asutusalue Lumijoen kunnassa. Luontotien laskentatulokset eivät anna täydellistä kuvaa alueen liikkujista. sillä tutkimusalueelta pääsee poistumaan muitakin reittejä. Alueen kuitenkin katsotaan käyttäytyvän siten, että pääliikenne kulkee Luontotien kautta. Omakotitaloasutuksen sekä muutaman tuotantoyrityksen lisäksi Luontotien päässä on uimapaikka. Alueella asuu 141 ihmistä, joiden matka Oulun keskustaan on 37,3 km. Seutuliikenteen linja nro 7 kulkee Lumijoen kirkonkylältä Ouluun, Luontotieltä matkaa lähimmälle pysäkille on yli kilometri. (Hiltunen; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) 18

18 4 ASUINALUEET MATKATUOTOSLUKUINA Liitteenä 2 ovat esiteltynä työn tuloksena syntyneet asuinalueiden matkatuotoskortit. Tarkempi liitenumero esitetään luvuissa , joissa käsitellään liikennelaskennoista saatuja tuloksia. Matkatuotoskortti on kaksisivuinen liite. Ensimmäisellä sivulla esitellään kohteen taustatiedot ja sijainti sekä toisella sivulla laskentatulokset. Korttien laadinnassa käytettiin apuna ja mallipohjana samasta aiheesta tehdyn insinöörityön matkatuotoskortteja (Kaurala & Kurikka 26). Kortissa esitellään ensimmäisellä sivulla kohteesta nimi ja sen sijaintikunta. Jokaisesta kohteesta on tiedot sen toimialasta, laskenta-ajasta, säästä, asukkaiden määrästä. Asukkaiden ikäjakaumasta on kuvaaja, josta selviää lasten, kouluikäisten, aikuisten ja eläkeikäisten osuus koko väestöstä. Etäisyys Oulun keskustaan on mitattu Rotuaarin pallon luota, Kirkkokatu 15:stä. Lisäksi korttiin on kirjattuna lisätietoja kohteesta, joita kohteen mukaan voivat olla esimerkiksi liikennelaskurin sijoituspaikka, alueella sijaitsevat yritykset ja päiväkodit sekä alueen lähellä käytettävissä olevat bussiyhteydet ja vuoromäärät. Esimerkki kortin kohdetta kuvaavista tiedoista on kuvassa 1. RANNANPERÄ Oulu Toimiala: Asuntoalue (omakotitaloja) Konelaskenta Tiistai (koululaisten syyslomaviikko) Laskenta-aika: Sää: Pilvinen, lumisadetta ja lämpötila -3 1 C Asukkaita: 862 asukasta (syyskuu 25) Ikäjakauma: Eläkeikäiset (yli 65v) 5 % Aikuiset (18-65v) 66 % Lapset (alle 7v) 8 % Kouluikäiset (7-18v) 21 % Etäisyys keskustasta: Lisätietoja: KUVA 1. Matkatuotoskortin kohdetta kuvaavat tiedot n. 7, km Laskuri oli sijoitettuna Koivikkotielle. Laskenta-alueella on Korvensuoran päiväkoti ja Oulunsuun nuorisoseura ry:n tilat. Lähimmät bussilinjat nro 9, 21 ja 29 kulkevat Parkkisenkankaantiellä, josta kulkee arkivuorokautena 44 bussia länteen ja 43 bussia itään. 19

19 Matkatuotoskortin ensimmäisellä sivulla esitetään lisäksi kohteen sijainti, jota on kuvattu kahdella karttakuvalla. Kuvassa 2 on esimerkkikohdetta kuvaavat kartat, joista toisessa nähdään laskenta-alueen rajaus ja liikennelaskurin sijoituspaikka ja toisessa kohteen sijaintia Oulun alueverkkoon. KUVA 2. Matkatuotoskortin kartat (Karttapohjat Oulun kaupunki, kartastopalvelut) Matkatuotoskortin toisella sivulla on tulokset liikennelaskennoista, kuten kuvan 3 esimerkissä. Tulokset ovat havainnollistettu kuvaajin, jotka näyttävät liikenteen määrän jakautumisen arkivuorokauden sisällä 15 minuutin jaotuksella. Arkivuorokausia ovat maanantai, tiistai, keskiviikko ja torstai. Viivoista sininen kuvaa asutusalueelta poistuvaa liikennettä, punainen asutusalueelle tulevaa liikennettä ja vihreä liikenteen yhteismäärää. Aamuhuipputunti on klo 7 9 oleva vilkkain tunnin mittainen jakso, kun iltahuipputunti on klo Vuorokauden moottoriajoneuvoliikenne kuvaa jakautumista alueelle tulleisiin ja alueelta poistuneisiin moottoriajoneuvoihin. Aamu- ja iltaliikenteen huipputuntikertoimet kuvaavat liikenteen jakautumista huipputunnin aikana. Mitä suurempi huipputuntikerroin on, sitä tasaisempaa liikenne on huipputunnin sisällä. Huipputuntikertoimen maksimiarvo on yksi ja sen määrittämiseksi tarvitaan huipputunnin ja huipputunnin vilkkaimman vartin liikennemäärä. 2

20 Rannanperä Asuntoalue Liikenteen määrä ja 15 min jaolla (konelaskenta 1vrk) : :3 1: 1:3 2: 2:3 3: 3:3 4: 4:3 5: 5:3 6: 6:3 7: 7:3 8: 8:3 9: 9:3 1: 1:3 11: 11:3 12: 12:3 13: 13:3 14: 14:3 15: 15:3 16: 16:3 17: 17:3 18: 18:3 19: 19:3 2: 2:3 21: 21:3 22: 22:3 23: 23: Aamuhuipputunti Iltahuipputunti :15 7:3 7:45 8: 15:45 16: 16:15 16:3 Moottoriajoneuvoliikenne klo :-24: Yht. Sisään 859 Ulos 858 Aamu klo 7-9 Ilta klo klo HTK klo HTK Huipputunti 7:15-8: :45-16: Max 15 min huipputunnissa 7:3-7: ,79 16: - 16: ,9 KUVA 3. Matkatuotoskortin liikennemäärien jakautuminen vuorokauden, aamu- ja iltahuipputunnin sisällä sekä liikenteen määrä, aamu- ja iltahuipputuntikertoimet 4.1 Tutkimuskohteiden matkatuotokset Tutkimuskohteiden matkatuotoskortit ovat liitteet 2/1 2/16 taulukon 2 mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös Oulun seudun asuntoalueiden moottoriliikenteen matkatuotosluvut, jotka on saatu jakamalla yhden vuorokauden moottoriliikennemäärä laskentaalueen asukasmäärällä. Matkatuotosluvut kuvaavat tässä opinnäytetyössä vain kotiperäisiä matkoja, todellisuudessa matkoja tehdään enemmän. Esimerkiksi työpaikan ja kauppa-asioinnin välisiä matkoja tuotosluvut eivät sisällä. 21

21 Kohteiden matkatuotoslukujen keskiarvo on 2,8, kun mukaan ei lasketa Murron selvästi heikompaa matkatuotoslukua. Toisaalta kohteiden määrän vuoksi yksittäiset virheet eivät näy merkittävästi keskiarvossa, joka on lähes sama (2,2) kaikkien kohteiden ollessa mukana. Murron asuinalue jätetään pois jatkotarkastelusta ja tuloksista, koska sen matkatuotoslukuun on mahdollisesti vaikuttanut liikennelaskennassa tapahtunut virhe. Kohteesta on luotu kuitenkin matkatuotoskortti, jota käytettäessä on huomioitava laskentavirheen mahdollinen olemassaolo. Luvussa 4.2 on pohdittu tavoitettavuustarkastelun lisäksi muiden matkatuotoslukujen hajontaan vaikuttavien tekijöiden olemassaoloa. Tällaisia tekijöitä asuinalueilla voivat olla esimerkiksi asumismuoto, ikärakenne, palveluiden määrä, sijainti ja laatu, kevyt- ja joukkoliikenteen reittien tavoitettavuus, automäärän suhde asukaslukuun ja koululaisten lomat. Matkatuotoskortin Asuntoalue Sijaintikunta Matkatuotosluku Liitenumero [matkaa/henkilö/vrk] 2/1 Syynimaa Oulu 1,52 2/2 Hiironen Oulu 2,23 2/3 Raja-Taskila Oulu 2,1 2/4 Rannanperä Oulu 1,91 2/5 Jylkynkangas Oulu 1,85 2/6 Pitkäkangas Oulunsalo 1,95 2/7 Haapakangas Haukipudas 1,86 2/8 Tupos Liminka 1,66 2/9 Isoahonkangas Kiiminki 2,24 2/1 Murto Tyrnävä 1,13 2/11 Seppälä Tyrnävä 1,77 2/12 Kotimetsä Tyrnävä 2,43 2/13 Rovastinoja Muhos 2,23 2/14 Murtomaa Ylikiiminki 2,2 2/15 Luonnostakylä Lumijoki 2,62 2/16 Illinsaari Ii 2,73 TAULUKKO 2. Moottoriliikenteen matkatuotosluvut Oulun seudun asuinalueilla sekä matkatuotoskorttien liitenumerot 4.2 Etäisyys Oulusta vaikutus matkatuotoksiin Kuvassa 4 on esitetty kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden asuntoalueiden matkatuotosluvut. Matkatuotosluvut on saatu jakamalla laskenta-ajanjakson ajoneuvomäärä alueen asukasmäärällä. Kuvaaja osoittaa, että suoraa yhteyttä etäisyydellä ei ole matka- 22

22 tuotoslukuihin, vaan poikkeavuuksille on haettava asuntoalueiden muista ominaisuuksista selittäviä tekijöitä. Syynimaan asuntoalueella alhainen matkatuotosluku selittyy erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien ja yliopiston helpon saavutettavuuden ansiosta. Hiirosten, Raja- Taskilan ja Rannanperän matkatuotosluvut ovat saman suuntaisia, vaikka asumismuodoiltaan poikkeavat toisistaan. Asumismuoto vaikuttaa merkittävästi alueiden ikärakenteeseen ja sen myötä matkatuotoslukuihin, sillä nuoremmat tekevät enemmän matkoja kuin iäkkäämpi väestö (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 4 5). Rannanperällä ja Raja-Taskilassa on päiväkoti, joka osaltaan nostaa liikennemäärää laskentapisteessä. Rannanperän liikennelaskennat suoritettiin koululaisten syysloman aikaan, jonka vuoksi matkatuotosluku saattaa olla normaalia alhaisempi. Jylkynkankaan asukasmäärä oli laskentahetkellä kasvussa ja alueelle rakennettiin uusia omakotitaloja. Asukasmäärä tarkistettiin laskentahetkeä vastaavaksi, joka oli noussut vuoden aikana 42 henkilöllä. Vaikka laskentahetken ja väestötietojen välillä on vain kaksi kuukautta, tulee tulokseen suhtautua kriittisesti, sillä se voi olla todellisuutta pienempi suuresta väestömäärän kasvusta johtuen. Pitkäkankaalla palveluita on saavutettavissa helposti kevyen- ja joukkoliikenteen avulla, jonka vuoksi matkaluku saattaa olla normaalia alhaisempi. Haapakankaalla, Tupoksessa ja Seppälässä ovat tavanomaista pienemmät matkatuotokset, mutta selittäviä tekijöitä ei tässä tutkimuksessa kyetty löytämään. Isoahonkankaan, Kotimetsän, Rovastinojan, Murtomaan, Luonnostakylän ja Illinsaaren matkatuotosluvut kuvastavat etäisyyden merkitystä. Kaikki kohteet sijaitsevat etäällä Oulusta ja kuntansa taajaman ulkopuolella, mikä korottaa matkojen tehtyjen määrää. Etäisyys Oulun keskustaan vaikuttaa asuntoalueiden matkatuotoslukuihin tämän tutkimuksen mukaan merkittävästi. Etäisyyttä ei voida kuitenkaan pitää ainoana selittävänä tekijänä tutkittaessa sen merkitystä asuntoalueiden tuottamiin automatkoihin. 23

23 matkaa / henkilö / vrk 3 2,5 2 1,5 1,5 Moottoriliikenteen matkatuotokset asuntoalueilla sijainnin mukaan Etäisyys tieverkolla Oulun keskustasta [km] Syynimaa Hiironen Raja-Taskila Rannanperä Jylkynkangas Pitkäkangas Haapakangas Tupos Isoahonkangas Seppälä Kotimetsä Rovastinoja Murtomaa Luonnostakylä Illinsaari KUVA 4. Moottoriliikenteen matkatuotokset asuntoalueilla sijainnin mukaan Asuntoalueiden saavutettavuutta Ouluun ja sen alueelliseen tieverkkoon sekä työmatkojen ajoittumista tarkasteltiin ryhmittäin. Asuntoalueista luotiin viisi ryhmää, joissa on kussakin kolme tarkasteltavaa kohdetta. Ryhmiin valittiin kohteet etäisyyden perusteella siten, että etäisyys Oulun keskustaan olisi mahdollisimman yhtäläinen. Ryhmiä tarkasteltiin kuvaajien avulla, joista nähdään suhteellisena asuinalueiden liikenteen määrän jakautuminen vuorokaudessa. Koska jokaisen asuinalueen liikennemäärä on suhteutettu asukasmäärään, kuvaajien käyrät ovat täysin vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Vuorokausi on esitettynä 15 minuutin aikajaolla. Kuvaajista voidaan havaita alueiden aamuruuhkan ja iltaruuhkan ajoittumiset. Jokaista asuntoalueryhmää kohden luotiin keskiarvokäyrä tarkastelun helpottamiseksi, kun eri ryhmien tuloksia vertaillaan keskenään. Ryhmäkohtaiset tarkastelukuvaajat on esitetty kuvissa 5 9. Kuvassa 5 on esitetty asuntoalueryhmän 1 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Syynimaan, Hiirosen ja Raja-Taskilan asuntoalueet. Kuvaajasta voidaan nähdä aamuliikenteen tiivistyneen illan liikennettä lyhyemmälle ajalle, tosin illan huippuvartit voivat olla jopa suurempia kuin aamulla. Huiput aamuruuhkalle ajoittuvat välille

24 8.15, jolloin ruuhkaisimman vartin liikennemäärä koko vuorokaudesta on keskimäärin 5,1 %. Illan paluuliikenne ja muu asiointi ajoittuvat välille , tällöin keskimääräinen liikennemäärä on suurimmillaan 6 %. Raja-Taskilassa on klo iltaruuhkan huippu, jolloin automäärä on 8,2 % koko vuorokauden määrästä. Asuntoalueryhmän 1 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Syynimaa 4,7 km Hiironen 5,7 km Raja-Taskila 6,6 km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 5. Asuntoalueryhmän 1 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 25

25 Kuvassa 6 on esitetty asuntoalueryhmän 2 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Rannanperän, Jylkynkankaan ja Pitkäkankaan asuntoalueet. Aamun suurimmat liikennemäärät on klo välisenä aikana, jolloin ruuhkaisimman vartin liikennemäärä koko vuorokaudesta on keskimäärin 5,6 %. Pitkäkankaalla voidaan erottaa klo välisenä aikana suuri poikkeama, jolloin kokonaisliikennemäärä on yli 11 % koko vuorokaudesta. Alueelle saapuneiden ja sieltä poistuneiden autojen määrä on lähes sama, joten liikenne jakaantuu tasaisesti molempiin suuntiin. Asuntoalueiden iltaruuhka jakaantuu keskimäärin klo välille. Asuntoalueryhmän 2 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Rannanperä 7, km Jylkynkangas 9,2 km Pitkäkangas 14,8 km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 6. Asuntoalueryhmän 2 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 26

26 Kuvassa 7 on esitetty asuntoalueryhmän 3 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Haapakankaan, Tupoksen ja Isoahonkankaan asuntoalueet. Kaikista kohteista voidaan havaita aamun vilkkain vartti klo , jolloin se on keskimäärin 5,3 % vuorokauden liikennemäärästä. Illalla liikenne jakaantuu tasaisemmin, mutta selkeä ruuhkahuippu on klo välisenä aikana, jolloin vuorokauden suhteellinen liikennemäärä on parhaimmillaan 7,6 %. Asuntoalueryhmän 3 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Haapakangas 2,9 km Tupos 21,1 km Isoahonkangas 21,5km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 7. Asuntoalueryhmän 3 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 27

27 Kuvassa 8 on esitetty asuntoalueryhmän 4 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Seppälän, Kotimetsän ja Rovastinojan asuntoalueet. Kohteiden aamuliikenteen käyttäytymisessä voidaan havaita Rovastinojan huippuvarttien olevan aikaisemmin muiden kohteiden huippuvartteja. Rovastinojalla ensimmäinen piikki on klo , kun piikit ovat Seppälässä ja Kotimetsässä klo Illan aikana kaikissa kohteissa paluuliikenteen suurin huippu ajoittuu välille , jolloin keskimääräinen varttiliikenteen määrä vuorokaudesta on 7,3 %. Vastaava lukema aamulla 4,4 % klo Asuntoalueryhmän 4 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Seppälä 32,4 km Kotimetsä 33, km Rovastinoja 34,1 km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 8. Asuntoalueryhmän 4 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 28

28 Kuvassa 9 on esitetty asuntoalueryhmän 5 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Murtomaan, Luonnostakylän ja Illinsaaren asuntoalueet. Luonnostakylän kuvaajassa on klo suuri piikki, joka saattaa olla yksittäisen tapahtuman aiheuttama, sillä liikenne on yksisuuntaista. Murtomaan kuvaajassa saattaa näkyä koululaisten syysloman merkitys tuloksiin. Aamun suurin huippu ovat klo 7.15, jolloin Luonnostakylältä poistuva liikennemäärä on 6 % vuorokauden liikenteestä. Illan paluuliikenne jakautuu epätasaisemmin klo välille, jolloin suurin suhteellinen liikennemäärä on parhaimmillaan keskimäärin 6 %. Asuntoalueryhmän 5 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: 15 min liikenne / vrk:n liikenne Murtomaa 36,8 km Luonnostakylä 37,1 km Illinsaari 38,9 km Keskiarvo KUVA 9. Asuntoalueryhmän 5 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla Ryhmäkohtaisten keskiarvokuvaajien keskinäisessä tarkastelussa voidaan huomata aamu- ja iltaruuhkan ajoittuminen eri ryhmissä. Näistä kuvaajista saadaan tulkittua luotettavampi t kuin yksittäisten kohteiden vertailussa, koska kohteiden yksittäisten poikkeavuuksien merkitys minimoituu, luomalla useammasta kohteesta ryhmäkohtainen keskiarvo. 29

29 Kuvassa 1 on esitetty asuntoalueryhmien vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan tieverkollisen tavoitettavuuden avulla. Ryhmien 1 5 aamuruuhkan huippujen ajoittumisessa on havaittavissa eroavaisuuksia. Aikaisin ruuhkahuippu on ryhmällä 5 klo , kun se on ryhmillä 2 4 klo ja ryhmällä 1 klo Tämän perusteella aamuruuhkan suurin piikki aikaistuu, kun etäisyys Ouluun kasvaa. Illan paluuliikenne jakautuu aamun liikennettä tasaisemmin, vaikka huiput ovat ajoittain jopa suurempia kuin aamun liikenteen. Suurimmat iltaruuhkan huiput keskittyvät klo ryhmän 5 huippua lukuun ottamatta. Paluuliikenteen tasaisempi jakautuminen johtuu pääosin työssäkäyvien yhdistäessä työmatkojaan ei-kotiperäisiin matkoihin, kuten kauppa- ja harrastusmatkoihin. Asuntoalueryhmien suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ryhmä 1 (5-1 km) Ryhmä 2 (5-15 km) Ryhmä 3 (2-25 km) Ryhmä 4 (3-35 km) Ryhmä 5 (35-4 km) : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 1. Asuntoalueryhmien 1 5 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 4.3 Ikäjakauman vaikutus matkatuotoksiin Asuinalueiden ikäjakauman vaikutuksia matkatuotoksiin tutkittiin aikuisväestön suhteellisen osuuden pohjalta. Aikuisten suhteellisella osuudella tarkoitetaan yli 18- vuotiaitten asukkaiden määrää jaettuna asukkaiden kokonaismäärästä. Arvot vaihtelivat asuinalueilla 43 %:n (Kotimetsä) ja 84 %:n (Syynimaa) välillä. 3

30 Vaikutusta kokeiltiin regressioanalyysin avulla, jolla pystyttiin testaamaan ikäjakauman ja matkatuotoslukujen välisen yhteyden tilastollista merkittävyyttä ja miten voimakas yhteys on. Kuvassa 11 on regressioanalyysi aikuisten suhteellisen osuuden vaikutuksesta matkatuotoksiin. Kuvan regressiosuora osoittaa muuttujien välillä olevan vähän riippuvuutta, sillä mitä lähempänä vaakatasoa regressiosuora on, sitä pienempi on muuttujien välinen riippuvuus. Analyysi osoittaa, että muuttujat ovat yhteydessä toisiinsa kääntäen verrannollisesti eli aikuisväestön osuuden kasvaessa matkatuotosluku pienenee. Tuloksen loogisuus ei välttämättä ole selitettävissä, koska aikuisväetön osuuden kasvaessa matkalukukin normaalisti kasvaa. Toisaalta voidaan pohtia, aiheuttaako alaikäisten määrän suhteellinen kasvu enemmän automatkoja. Kuvan korrelaatiokerroin R 2 kertoo, kuinka suuren osan matkatuotoslukujen vaihtelusta ikäjakauma pystyy selittämään. Korrelaatiokertoimen ollessa nolla muuttujat eivät selitä toisiaan, kun kerroin lähenee maksimiarvoaan yksi, ovat muuttujat täysin riippuvaisia toisistaan. Ikäjakauma ja matkatuotosluvut korreloivat vain vähän keskenään. Aikuisväestön suhteellisen määrän vaikutus matkatuotokseen 3, Matkatuotosluku [matkaa/henkilö/vrk] 2,75 2,5 2,25 2, 1,75 1,5 R 2 =,1196 Aikuiset >18 Regressiosuora, Aikuiset >18 1, Aikuiset [%] KUVA 11. Regressioanalyysi aikuisväestön suhteellisen määrän vaikutuksesta matkatuotokseen Regressioanalyysin avulla testattiin myös kahden muuttujan vaikutusta matkatuotoslukuun. Ote analyysistä on liitteessä 3. Selittäviksi muuttujiksi valittiin etäisyys Ouluun ja aikuisväestön suhteellinen osuus. Erillistarkastelussa huomattiin, että regressiosuorien 31

Asuinalueiden matkatuotoskortit

Asuinalueiden matkatuotoskortit Asuinalueiden matkatuotoskortit OHJE: 1. Klikkaa asuntoalueen nimeä siirtyäksesi kohteen matkatuotoskortin ensimmäiselle sivulle. 2. Matkatuotoskortista voi palata alkuun klikkaamalla linkkiä kohteen nimessä.

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

ERIKSNÄSIN OYK-ALUEEN LIIKENNE- ENNUSTE JA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT

ERIKSNÄSIN OYK-ALUEEN LIIKENNE- ENNUSTE JA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Ramboll Finland Oy Espoo, pääkonttori PL 25, Säterinkatu 6 FI-02601 Espoo ERIKSNÄSIN OYK-ALUEEN LIIKENNE- ENNUSTE JA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Puh. 020 755 611 Fax 020 755 6202 www.ramboll.fi Päivämäärä

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa Kerava Kytömaa Perustietoa Keravasta Keravalla asui 33 546 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 1095,6 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 461 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Kytömaa Kytömaa sijaitsee

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 108 Haukipudas

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk)

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk) HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015 Niina Järvinen FM, ins.(amk) 1/11 1. Tehtävän kuvaus Liikenteellinen selvitys tehtiin heinä-elokuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin

Lisätiedot

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE RUNKOLINJAT 1-3 R1: Iinatti - Herukka R2: Pesätie - Kaijonharju R3: Hiukkavaara- Keskusta HEILURILINJAT 1-14 H1: Lentoasema - Heikinharju H2: Lentoasema - Teknologiakylä H3: Heikinharju - Jylkynkangas

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

NIILONTIEN LIIKENNESELVITYS MUSTASAARI

NIILONTIEN LIIKENNESELVITYS MUSTASAARI NIILONTIEN LIIKENNESELVITYS MUSTASAARI 2013 Esipuhe Niilontien liikenneselvityksen tavoitteena on selvittää liikenteen nykytila ja ennustaa sen kehitystä, sekä antaa suosituksia toimenpiteistä. Tarkemmin

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja.

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja. HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN JALANKULUN KÄSINLASKENNAT VUONNA 2014: KENTTÄTÖIDEN Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimuksen,

Lisätiedot

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA

OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA Hanna Kaurala ja Tuula-Mari Kurikka 26 Oulun seudun ammattikorkeakoulu OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä Rakennustekniikka

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto

Lisätiedot