Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. XV DRG-käyttäjäpäivät, Hämeenlinna Tarja Myllärinen

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen ja DRGjärjestelmien yhteinen tulevaisuus XV DRG-käyttäjäpäivät, Hämeenlinna Tarja Myllärinen

2 Sisältö Ajankohtainen sote-tilanne Asiantuntija-arvioita sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisesta Kuntaliiton näkemyksiä valinnanvapauslaista Soten ohjauksen ja johtamisen tietotarpeista Tuotteistus integroituvan soten tukena Yhteenveto 2

3 Ajankohtainen sote-tilanne 3

4 4

5 5

6 6

7 7

8 Asiantuntija-arvioita soten toteutumisesta 8

9 Kuntapulssi-kysely kuntien ja kuntayhtymien johtaville viranhaltijoille 9

10 10

11 Kuntaliiton lausunto valinnanvapauslaista 11

12 Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Kuntaliitto pitää sote-uudistusta tarpeellisena ja kannattaa valinnanvapauden hallittua laajentamista, - mutta malli kaipaa yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia Perustason ja eräiden erityistason palveluiden valinnanvapauden toteuttaminen markkinamekanismien kautta ehdotetulla tavalla on ristiriidassa sote- ja maakuntauudistukselle alun perin asetettujen tavoitteiden kanssa Malli rajoittaa järjestämisvastuuseen ja itsehallintoon kuuluvaa oikeutta päättää palveluiden tuottamistavasta ja ohjata niitä kokonaisuutena Palvelujen integraatio on erittäin haasteellista, kun iso osa palveluista siirtyy yritysten vastuulle ja markkinaperusteiseen ohjaukseen Palvelutuotanto pirstoutuu maakuntien tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle ja eri palveluihin syntyy asiakkaan näkökulmasta nykyiseen verrattuna uusia rajapintoja Kokonaisuus on vaikeaselkoinen ja edellyttää asiakkaalta kykyä arvioida omaa palveluntarvetta, verrata sitä tarjolla oleviin palveluvaihtoehtoihin ja hakeutua palveluihin. Malli ei sovellu kaikille asiakasryhmille ja voi lisätä hyvinvointi- ja terveyseroja 12

13 Kustannusten kasvun hillintä Kustannusten kasvun hillitsemistavoite ei toteudu ainakaan 2020-luvun alkupuoliskolla, sillä valinnanvapausmalli sisältää kustannuksia kasvattavia elementtejä, mm. - perustamiskustannuksia erityisesti tietojärjestelmissä sekä hallinnollisia kustannuksia, mm. sopimusohjaukseen liittyvästä valvonnasta Kustannusten kasvupaineita sisältyy lisäksi ainakin - henkilökohtaiseen budjettiin - suun terveydenhuoltoon, kun yksityisesti hoidettu ja Kela-korvauksen piirissä oleva toiminta siirtyy merkittävässä määrin muun julkisen rahoituksen osaksi - kaksinkertaisiin palvelukanaviin työterveyshuollossa ja opiskelijaterveydenhuollossa 13

14 Peruspalvelujen vahvistaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Riippuu palveluntuottajille asetettavista ehdoista ja tuottajien rahoituksesta riippuu, syntyykö palvelutarjontaa myös harvaan asutuille seuduille Peruspalvelujen vahvistaminen toteutuu terveyspalveluissa mikäli nykyistä nopeampi hoitoon pääsy ja perustason palvelujen vaikuttavuus kasvaa - Peruspalvelut eivät vahvistu, jos lisäresurssit ohjautuvat vaikuttavuuden näkökulmasta epätarkoituksenmukaisesti Sosiaalipalveluihin ohjautuminen sekä integraatio terveydenhuollon kanssa heikentyy Työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon eriytyminen suoran valinnan palveluista ja rinnakkaisen järjestelmän muodostuminen on ongelmallista yhdenvertaisuuden näkökulmasta 14

15 Integraatio Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen, monituottajamalli sekä valinnanvapauspalveluiden vieminen markkinoille ei tue integraatiota Esityksessä ongelmaa pyritään korjaamaan useilla säännöksillä - Maakunnan liikelaitosten ja sote-keskusten yhteistyövelvoite - Palveluiden yhteensovittaminen, erilaiset konsultaatiopalvelut suoran valinnan palveluiden yhteydessä - Ohjaus, neuvonta ja tuki - Asiakassuunnitelmista - Sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä annettavat maakunnan liikelaitoksen palvelut - Palveluntuottajille asetettavat ehdot - Sopimukset, raportointi ja valvonta Lopputuloksena on monimutkainen, vaikeasti hallittava järjestelmä Palveluiden ohjaus ja johtaminen on moniportaista ja haastavaa Erityisesti tästä kärsivät paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat 15

16 Sote-ohjauksen ja johtamisen tietotarpeista 16

17 Keskeisiä tietotarpeita uudistuksessa Palvelutarpeen arviointi (STM-maakunnat) Järjestäjien ja tuottajien väliset sopimukset (maakunnat ja palvelujen tuottajat) Valinnanvapaus (palvelujen tuottajien hyväksymisprosessi; maakunnat - tuottajat) Tuotantoprosessien tuottavuuden hallinta (palvelujen tuottajat) Asiakkaiden tarvitseman palvelun hallinta (asiakkaiden saama riittävä palvelu ja hoito) ja valinnanvapaus 17

18 Miten järjestelmää ohjataan? [1] 1. Valinnanvapaustuottajille asetettavin ehdoin Listoille pääsyn kriteerit Hallintopäätökset Tuottajan kanssa tehtävät sopimukset Sopimuksen irtisanominen, purkaminen ja muuttaminen 2. Tuottajakorvauksin osana hallintopäätöstä (kapitaatio) Tuottajille voidaan maksaa myös suoriteperusteisia korvauksia, muita korvauksia, kuten laatu- ja vaikuttavuuspalkkiot 3. Liikelaitosta johtokunnan kautta 4. Konserniyhtiöitä konserniohjauksella 18

19 Miten järjestelmää ohjataan? [2] (erityisvelvoitteet) Maakunnan velvollisuus on:» seurata eri tuottajien laatua, vaikuttavuutta ym.» seurata asiakkaiden palvelujen käyttöä ja tunnistaa runsaasti palvelujen käyttöä tarvitsevat henkilöt Järjestämislain 13 Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä Jotta tässä onnistutaan, pitää maakunnalla olla kyky jalostaa sille kertyviä valtavia tietomassoja oman tuotannon ja valinnanvapauspalvelujen käytöstä sekä kyky puuttua asioihin, jos se havaitsee palveluketjun toimivan huonosti 19

20 Entä kun havaitaan ongelma? Esimerkiksi: asiakassetelituottaja ja suoran valinnan tuottajalla on kiista, kuuluuko joku yksittäinen hoito suva- vai asiakassetelituottajalle? Tai maakunta kokee, että palveluntuottaja toimii sopimuksen ja/tai hallintopäätöksen vastaisesti ja/tai hyväksymiskriteerin vastaisesti Jos keskustelu ei auta, joudutaan pohtimaan» Onko asia sopimus- vai hallintoriita?» Miten asia ratkaistaan siirtymävaiheen aikana?» Onko sopimusta tai hallintopäätöstä syytä muuttaa? 20

21 Hallintopäätöksen muuttaminen 43 Maakunta tekee hallintopäätöksen palveluntuottajille asetettavista ehdoista. Ehdot voivat tulla voimaan aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua hallintopäätöksen tekemisestä. Maakunta voi muuttaa päätöstä, jos ehtojen muuttaminen on tarpeen lainsäädännön muutoksen, maakunnan järjestämisvastuun tai maakunnan palvelustrategian toteuttamiseksi. 21

22 Tuotteistus integroituvan soten tukena 22

23 Ehyt tieto integraation ytimessä [1] Tiedon saatavuus ja hyödynnettävyys ovat perusedellytyksiä hyötyjen saamiseksi ja todellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi Kuitenkin - kokonaiskuva asiakkaiden palveluiden käytöstä edelleen puutteellinen - ajantasainen tilannetieto suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi riittämätöntä - palvelurakenteiden ja tuotantotapojen muuttuessa tiedon vertailukelpoisuus vaarantuu Tiedon yhteismitallisuudesta, saumattomuudesta, laadusta ja vertailukelpoisuudesta kannettava erityistä huolta 23

24 Ehyt tieto integraation ytimessä [2] Sote-uudistus edellyttää uudenlaista tapaa tarkastella toimintaa ja palveluiden tuottamista Käytännön toimeenpano ja tiedon saaminen ratkaisevat Toiminnan ja tuotannon ohjaus, palvelutarpeiden arviointi, palveluiden järjestäminen tarvetta vastaavasti sekä tuottavuuden ja laadun seuranta edellyttävät - yksilötasoista tietoa ja - tiedon kokoamista asiakkaiden palveluiden kokonaisuus huomioiden - sosiaali ja terveys, peruspalvelut, erityispalvelut, keskitetyt palvelut, julkiset ja yksityiset palvelut 24

25 Asiakastieto yhdistettynä kustannustietoon ja sen avulla tapahtuva palveluketjun ja kokonaisuuden johtaminen ovat perusedellytys - toiminnalliselle integraatiolle - kustannusten kasvun hillinnälle/hallinnalle Maakuntien tulee arvioida oman palvelutuotantonsa tarkoituksenmukaisuutta verrattuna yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon - edellyttää oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palvelujen laatu- ja kustannustietojen vertailtavuutta - Edellyttää yhdenmukaista mallia sote-palveluiden tuotteistamiseksi ja asiakaskohtaisten kustannusten laskentaan 25

26 Tuotteistuksesta todettua [1] Asiakassetelipalvelujen kokonaisuudeksi on arvioitu samoin noin 2,0 miljardia euroa, josta noin 1,4 miljardia on arvioitu muodostuvan sosiaalihuollon palveluista ja noin 0,6 miljardia euroa erikoissairaanhoidon palveluista. Asiakassetelipalveluiden käyttö vaatii maakunnalta hallinnollisia panostuksia esimerkiksi palveluiden tuotteistamiseen, joten on oletettavaa että asiakassetelimarkkinat laajenevat vaiheittain. Asiakassetelin käyttöön tulee vaikuttamaan myös kunkin alueen tarjonta kussakin palvelussa, koska asiakassetelin käyttöönotto vaatii kilpailuasetelman syntymistä maakunnan liikelaitoksen omilla kustannuksilla, joka voi olla haasteellista. Kustannustehokkuuden arviointiin on sisällytettävä myös mahdollisesti lisääntyvät suunnittelun, valvonnan ja muut hallinnolliset kustannukset. Valinnanvapauslain vaikutusarviointiin liittyvien laskelmien lähtökohdat ja periaatteet, 26

27 Tuotteistuksesta todettua [2] Järjestämislain 36, Maakuntien väliset kustannusten korvaukset Jos maakunnan sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön asiakkaana on henkilö, joka on toisen maakunnan asukas, on sen maakunnan, jolla on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kyseiselle henkilölle, korvattava aiheutuneet kustannukset, jollei kustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa. Korvauksesta vähennetään palvelun tuottajan hoidosta tai hoivasta saamat toimintatulot. Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 27 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

28 DRG-järjestelmäkokonaisuus ratkaisuna tietotarpeisiin Kansainvälisiä huomioita - Ohjaa sairaaloita kustannusten hallinnan lisäämiseen - Kannustaa hoitamaan useita potilaita, lyhemmällä hoitojaksolla - Suoriteperusteiseen järjestelmään verrattuna kannustaa parantamaan tehokkuutta eli rajoittamaan toimintansa vain tarpeellisiin toimenpiteisiin - Lisää läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa paremman vertailtavuuden - Johtaa todennäköisesti parempaan hoidon organisointiin ja uuden teknologian käyttöönottoon parempi hoidon laatu 28

29 Suomalaisen DRG-järjestelmäkokonaisuuden vahvuuksia Yhdistää toiminnan ja talouden tiedot (tiedot asiakkaista ja euroista) Mahdollistaa terveysongelmien ja asiointitarpeiden tarkastelun läpi palveluketjun - ns. episodimalli, joka naapurimaissa ja maailmalla vasta tulossa Sisältää asiakaskohtaisen kustannuslaskennan mallin - ns. kustannukset per potilas/asiakas, KPP-malli Mahdollistaa vertailtavuuden - eri sairaaloissa, palvelun tuottajilla erilaiset asiakasryhmät Ylläpidetään kiinteässä yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa Kehitetään jatkuvasti yhteistyössä käyttäjien kanssa Hallinnoidaan kustannustehokkaasti Valmiit rakenteet, toimintatavat ja osaaminen KL-konsernissa 29

30 Yhteenveto [1] Sopimusohjauksen merkitys korostuu Maakuntien tulisi osata tehdä hyviä päätöksiä tuottajille asetettavista ehdoista ja korvauksista, osin jo 2019 Olemassa olevat hyvät työkalut tulee yhteisellä päätöksellä ottaa käyttöön ja virittää muutoksen avuksi 30

31 Yhteenveto [2] Soteuudistus kannustaa potilaiden hoitoketjujen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön eri organisaatioiden välillä Asiakasryhmittelyt (segmentointi) ja asiakaskohtaisen kustannuslaskennan malli ovat vastaus keskeisiin kansallisiin, järjestäjien sekä tuottajien tietotarpeisiin Kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyössä kehitetty malli (DRGjärjestelmäkokonaisuus) on työkalu muutoksessa ja ratkaisu sotetuotteistukseksi 31

32 32

33 Kiitos! 33