OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET

Transkriptio

1 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2004 Helsigi yliopisto valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittamasa tutkio perusteella. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalautejärjestelmä kehittämisvaihetta. Tuloksia ei tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2004 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä, sillä joideki ryhmie kohdalla vastausprosetti jäi varsi alhaiseksi. Opito ja työelämäpalautejärjestelmää kehitetää edellee ja jatkossa eräää kehitystyö keskeiseä tavoitteea o vastausaktiivisuude lisäämie luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste saamiseksi. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2005

2 KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 2 Taulukko 3. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N= Taulukko 4. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N= Taulukko 5. Vastaajie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N= Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 7. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 8. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 9. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 10. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 11. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa Taulukko 12. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa... 8 Taulukko 13. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 14. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N= Taulukko 15. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 16. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N= Taulukko 17. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 18. Nykyisessä työssä viihtymie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 19. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 20. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 21. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 22. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 23. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa Taulukko 24. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjausja kehitysehdotukset tutkitoastee mukaa Taulukko 25. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2004 VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2005

3 1 VASTAUSAKTIIVISUUS Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle Yhteesä Helsigi yliopistossa suoritettii tutkitoa vuoa , jote opito ja työelämäpalauttee kokoaisvastausprosetiksi muodostui 34,4. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Valtiotieteellisestä tiedekuasta valmistueet vastasivat kyselyy keskimääräistä passiivisemmi. Kyselyy vastasi yhteesä 101 vuoa 2004 valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittautta, joka perusteella tiedekua vastausprosetiksi muodostui 23,1. Muita selvästi ahkerammi palautteesee vastasivat teologisessa tiedekuassa tutkio suorittaeet. Myös humaistit ylsivät verrattai hyvää vastausaktiivisuutee. Teologie ja humaistie lisäksi aioastaa eläilääketieteellisestä ja maatalous metsätieteellisestä tiedekuasta valmistueista palautteesee vastasi yli kaksi viideestä. Passiivisimpia vastaajia olivat lääketieteellisestä ja oikeustieteellisestä tiedekuasta valmistueet. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 2 Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa tiedekuta vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta ,7 Eläilääketieteellie tiedekuta ,9 Farmasia tiedekuta ,0 Humaistie tiedekuta ,5 Käyttäytymistieteellie tiedekuta ,6 Lääketieteellie tiedekuta ,0 Maatalous metsätieteellie tiedekuta ,6 Matemaattis luootieteellie tiedekuta ,9 Oikeustieteellie tiedekuta ,6 Teologie tiedekuta ,2 Valtiotieteellie tiedekuta ,1 tiedekuta ei tiedossa 2 yhteesä ,4 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [ 1 Luku sisältää 76 vuoa 2004 suoritetuttua erityisopettaja pätevöitymistutkitoa mutta ei erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2004 yhteesä 246. Ks. Helsigi yliopisto tilastot 2004 [ 2 Vastausprosetteja tarkasteltaessa o huomioitava, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa oli suorittaut tutkitosa vuoa Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 4 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös erityisopettaja opiot suorittaeet. Palautteesee vastaeista käyttäytymistieteilijöistä kolme ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 erityisopettaja opiot. 5 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 6 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista valtiotieteilijöistä kahdeksa ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 1

4 Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi alemma ja ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit sekä ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet humaistit, eläilääketietee lisesiaatit (ylempi korkeakoulututkito) sekä farmasia tiedekuassa ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet. Valtiotieteilijöide osalta kaikki tutkitoasteet jäivät kyseise ryhmä keskimääräisestä vastausprosetista. Alemma korkeakoulututkio suorittaeisii sisältyvät vastausprosetteja koskevissa taulukoissa myös Sveska Social och Kommual Högskolaissa vuoa 2004 tutkio suorittaeet, joita oli vastaajissa yhteesä kahdeksa. Tarkasteltaessa Sveska Social och Kommual Högskolaia eriksee, muodostui SSKH:ssa vuoa 2004 alemma korkeakoulututkio suorittaeide vastausprosetiksi 18,2. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. Vastausprosetteja tarkasteltaessa tulee huomioida, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaasa, iiikää kaksi vastaajaa jätti tutkitoasteesa ilmoittamatta. alempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [ vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vastausprosetti BIO , , , ,0 ELÄIN , ,0 FARM , , , ,5 HUM , , , ,8 KÄYT , , , ,0 LÄÄK , ,0 MM 5 0 0, , , ,0 ML , , , ,3 OIK , , , ,0 TEOL , , , ,3 VALT , , , ,4 KOKO HY , , , ,7 7 Käyttäytymistieteellise tiedekua kohdalla tutkitoasteittaise tauluko lukuihi eivät sisälly erityisopettaja opiot vuoa 2004 suorittaeet. 8 Maatalous metsätieteellisessä tiedekuassa lisesiaati tutkio vuoa 2004 suorittaeide kohdalla vastausprosetiksi muodostuu virheellisesti 200. Kyseessä voi olla esimerkiksi opito ja työelämäpalauttee paperilomakkeesee vastattaessa/paperilomakkee tietoja käsi tietokataa talleettaessa sytyyt virhe tai vaihtoehtoisesti virhe/viive vastaaja tutkitotiedoissa, jotka web lomakkeesee vastattaessa päivittyvät automaattisesti opiskelijaumero perusteella Oodi järjestelmästä opito ja työelämäpalauttee tietokataa. 2

5 2 SUKUPUOLI, ÄIDINKIELI JA VUONNA 2004 SUORITETTU TUTKINTO Taulukko 3. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N=101. sukupuoli mies aie yhteesä 24 23, , ,0 Taulukko 4. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N=101. äidikieli suomi ruotsi muu yhteesä 82 81, ,8 2 2, ,0 Taulukko 5. Vastaajie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=101. SSKH:ssa alemma korkeakoulututkio suorittaeita vastaajia o tässä tilastokoosteessa käsitelty osi omaa ryhmäää mutta ykyistä työtä ja työ ja opitoje vastaavuutta koskevie kysymyste kohdalla (joissa vastaajie määrä o pieempi) kuiteki yhdessä muide alemma korkeakoulututkio valtiotieteellisessä tiedekuassa suorittaeide kassa. Se sijaa lisesiaati ja tohtori tutkio valtiotieteellisessä tiedekuassa suorittaeet vastaajat o vastaajie piee lukumäärä vuoksi yhdistetty kaikissa tutkitoasteittaisissa tarkasteluissa. Jatkotutkio vuoa 2004 suorittaeista vastaajista yksi oli suorittaut valtiotietee lisesiaati ja kaksi valtiotietee tohtori tutkio. sukupuoli mies aie yhteesä vuoa 2004 valtiotieteellisessä tiedekuassa suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ,6 71,4 100,0 ylempi korkeakoulututkito ,1 75,9 100,0 lisesiaati/tohtori tutkito ,7 33,3 100,0 alempi korkeakoulututkito/sskh ,0 100,0 yhteesä ,8 76,2 100,0 3

6 3 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=89. koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 58 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu ylimääräiset opiot 40 opiskelumotivaatio puute 35 opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie 28 sairaus tai vamma 20 tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty 14 kotityöt, lastehoito tmv. varusmies tai siiviilipalvelukse suorittamie äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa maiitaa Taulukko 7. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=13. työpaika puuttumie 7 ylimääräiset opiot 6 halu hyödytää opitososiaalisia etuja 5 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 3 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 1 varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie 1 halu lykätä opitolaia takaisimaksua 0 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa maiitaa 4

7 4 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 8. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=97. tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus ei laikaa joki verra melko paljo paljo 5

8 5 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 9. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=101. työtilae vastaamishetkellä yhteesä työssä päätoimie jatko opiskelija kotoa (äitiys /isyys /vahempaivapaa, lastehoito tms.) työpaikka tiedossa työtö työhakija muu tilae a alempi korkeakoulututkito vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito alempi korkeakoulututkito/sskh yhteesä ,3 65,1 66,7 25,0 58, ,6 2,4 33,3 25,0 6, ,4 2, ,0 5, ,6 7, ,1 14,5 50,0 19, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 a. Kohda "muu tilae" valieista, alemma korkeakoulututkio suorittaeista kaikki ilmoittivat jatkavasa opitojaa. "Muu tilae" kohda valieista, ylemmä korkeakoulututkio suorittaeista suuri osa ilmoitti tekeväsä freelace luoteisia tai osa aikaisia töitä. Joukossa oli iiikää opitojaa jatkavia vastaajia, yksi sairauslomalla oleva sekä työpaikkaa etsiviä tai uudessa työpaikassa juuri aloittavia vastaajia. SSKH:ssa tutkio suorittaeista, "muu tilae" kohda valieista kolme ilmoitti jatkavasa tai suuittelevasa lisäopitoja ja yksi ilmoitti olevasa työssä ja opiskelevasa osa aikaisesti. 6

9 Taulukko 10. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=101. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. vuoa 2004 suoritettu tutkito työhakutilae vastaamishetkellä ei hae, koska o jo työssä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito alempi korkeakoulututkito/sskh yhteesä ,6 45,8 66,7 62,5 46,5 työssä, mutta hakee uutta työtä ,7 33,3 28,7 ei ole saaut työtä, vaikka o hakeut ,8 8,9 ei ole hakeutkaa työtä ,1 6,0 37,5 11,9 ei ole vielä aloittaut työhakua ,3 3,6 4,0 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 7

10 6 NYKYINEN TYÖ Taulukko 11. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito asiatutija (sisältää SSKH:ssa tutkio Cotroller suorittaeet) Myyti ja ostosihteeri, tilipitoassistetti ylempi korkeakoulututkito asiakaspalvelija assistetti Busiess Developmet Maager ekoomisti, elikeiopoliittie asiamies eläkeasiatutija eläkekäsittelijä iformaatikko kesätyötekijä, back office support koordiaatiosihteeri koulukuraattori (3 vastaajaa) kouluttaja kouluttaja/elämähallitakosultti maaviljelijä myytieuvottelija myytisihteeri ostoassistetti pelastustarkastaja projektitutkija/projektikoordiaattori sosiaaliterapeutti sosiaalityötekijä (5 vastaajaa) suuittelija tiedeasiatutija tiedottaja (2 vastaajaa) tiedotustoimittaja tietopalvelusihteeri toimihekilö toimistosihteeri toimittaja/redaktör (3 vastaajaa) tutkija/reseacher (9 vastaajaa) tutkimusapulaie tutkimusassistetti tutkimusavustaja (4 vastaajaa) työpajaesimies vahempi kasimies lisesiaati/tohtori tutkito erikoistutkija Taulukko 12. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito aalyysit ja raportoiti ja äide tuotteide kehittämie (sisältää SSKH:ssa tutkio taloushallito suorittaeet) Tarjouste kirjoittamie, laskutus, puhelivaihde, tilauste ottamie, postittamie, osto ja myytireskotra... 8

11 ylempi korkeakoulututkito Arkistohaut, raportoiti ja tekstie luoostelu arvopaperikaupa selvitys asiakaspalvelu asiakastyö avustavat toimistotehtävät eläkeselvitys Eläkkeide lasketa. eläkkeisii liittyvä euvota sekä eläkkeide eakkolaskelmie tekemie. ealtaehkäisevä supportiivie tuki, euvoitteluje ja erityisopetuksee siirtämise orgaisoiti Erilaiste hakumuotoje valmistelu, huippuyksikkö ohjelma Göra radioprogram och webbsidor Itraeti toimittaja kirjoittamie/ valokuvaamie, tiedotteet Julkaisuje kirjoittamie ja toimittamie, vaikuttamistoimita ( yhteydepito yhteistyökumppaeihi, rahoitushakemuste teko, toimia suuittelu), projekteihi liittyvät tehtävät (käyt. asiat) kasimiehe tehtävät, huoltotehtävät kotipaikkapäätökset, esteide tutkita, kirjapito Koulu sosiaalityö Koulu sosiaalityö, oppilaa ja vahempie tukemie, kosultaatio atamie opettajille kouluttamie sekä erityisopetukse ja yhteiskutatietoude asiatutijatehtävät Kyselytutkimukset Lastesuojelu sosiaalityö lastesuojelu sosiaalityö/avohuolto/huostaaottoje valmistelu Luetosarja/semiaari järjestely, tutkimusta avustava työ, oma tutkimukse suuittelu lukemie ja kirjoittamie lääihallitukselle määrättyje tehtävie valmistelu eljä työpaja toimiasta vastaamie Perehtyä ala julkaisuihi ja valita iistä paki kaalta relevatit perheide auttamie, ealtaehkäisevä työ Sihteeri tehtävät, tiedottamie, raporttie ja hakemuste kirjoittamie suome kiele koulutus maahamuuttajille suorittaa pieoiscase tutkimus osaa OECD: rahoittamaa kv. projektia talousaieistoje aalysoimie, tiedohakita, tiedohaku, tiedo kokoamie Tiedohaku, tietokaa ylläpito Tilastoaieistoje käsittely, taulukoide ja kuvioide laatimie. Toimittamie, juttuje teko tutkimukse tekemie/tutkimus (3 vastaajaa) Tutkimushaastattelut, tutkimusprosessi eri vaiheisii osallistumie Tutkimusmateriaali aalysoiti ja keräämie tutkimustehtävät (2 vastaajaa) Tutkimustyössä avustamie, meetelmie opettamie ulkomaisee hakemusliiketeesee kuuluvat tehtävät, asiakaspalvelu Uusie liiketoimita alueide idetifioiti ja liiketoimitasuuitelmie laatimie vastuu siitä että ostetut tavarat päätyvät Baltiaa myytäväksi, yhteydet ulkomaille verkko opetukse suuittelu ja kehittämie 9

12 lisesiaati/tohtori tutkito Verkkoviestitä; toimitussihteeri tehtävät Viljely suuittelu, toteutus ja uusie viljelymeetelmie kehittämie, kirjapito, markkioiti Yksilökeskustelut päihdeogelmaiste ja heidä läheistesä kassa. Yksittäiste selvityste ja pieimuotoiste tutkimuste tekemie alusta loppuu kuille, miisteriöille, maakutie liitoille yms. yhteistyötahoille. Seurata ja vaikuttavuustutkimus Tutkimus Taulukko 13. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=59. työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos kuta tai kutailiitto järjestö yksityie yritys ole itseäie yrittäjä/freelacer muu yhteesä a. sisältää SSKH:ssa tutkio suorittaeet alempi korkeakoulututkito a vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito yhteesä ,4 18, ,5 50,0 18, ,5 16, ,4 50,0 8, ,0 29,6 32, ,9 1, ,7 3, ,0 100,0 100,0 100,0 10

13 Taulukko 14. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N=59. sukupuoli työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia mies aie yhteesä ,8 15,2 18,6 muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos ,4 19,6 18,6 kuta tai kutailiitto ,7 19,6 16,9 järjestö ,4 6,5 8,5 yksityie yritys ,1 34,8 32,2 ole itseäie yrittäjä/freelacer 1 1 7,7 1,7 muu 2 2 4,3 3,4 yhteesä ,0 100,0 100,0 Taulukko 15. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=59. asema ykyisessä työssä yhteesä johto keskijohto asiatutija, tutkija, opettaja tms. toimihekilö työtekijä muu a. sisältää SSKH:ssa tutkio suorittaeet alempi korkeakoulututkito a vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito yhteesä 1 1 1,9 1, ,9 1, ,3 42,6 100,0 44, ,3 29,6 28, ,3 22,2 22, ,9 1, ,0 100,0 100,0 100,0 11

14 Taulukko 16. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N=59. sukupuoli mies aie yhteesä asema ykyisessä työssä johto keskijohto 1 1 7,7 1, ,2 1,7 asiatutija, tutkija, opettaja tms ,8 41,3 44,1 toimihekilö ,4 32,6 28,8 työtekijä ,1 21,7 22,0 muu 1 1 2,2 1,7 yhteesä ,0 100,0 100,0 Taulukko 17. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=59. työsuhtee laatu yhteesä määräaikaie jatkuva oma yritys muu a. sisältää SSKH:ssa tutkio suorittaeet alempi korkeakoulututkito a vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito yhteesä ,3 75,9 100,0 74, ,7 20,4 22, ,9 1, ,9 1, ,0 100,0 100,0 100,0 12

15 Taulukko 18. Nykyisessä työssä viihtymie valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=58. ykyisessä työssä viihtymie yhteesä 1 = e viihdy laikaa = viihdy eriomaisesti a. sisältää SSKH:ssa tutkio suorittaeet alempi korkeakoulututkito a vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito yhteesä 1 1 1,9 1, ,8 3, ,3 26,4 25, ,3 50,9 50,0 50, ,3 17,0 50,0 19, ,0 100,0 100,0 100,0 13

16 7 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 19. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=59. vuoa 2004 suoritettu tutkito mite ykyie työ vastaa opiskelualaa yhteesä ei laikaa joki verra vastaa täysi a. sisältää SSKH:ssa tutkio suorittaeet alempi korkeakoulututkito a ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito yhteesä ,1 10, ,7 50,0 49, ,3 38,9 100,0 40, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 20. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=59. mite ykyie työ vastaa vaatimustasoltaa akateemista koulutusta yhteesä ei laikaa joki verra vastaa täysi e osaa saoa a. sisältää SSKH:ssa tutkio suorittaeet alempi korkeakoulututkito a vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito yhteesä ,5 16, ,7 33,3 33, ,3 44,4 100,0 45, ,7 3, ,0 100,0 100,0 100,0 14

17 Taulukko 21. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=59. yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä yhteesä opiskelemistai asioista ei ole kovikaa paljo hyötyä voi hyödytää oppimaai joki verra käytä hakkimiai tietoja/taitoja jatkuvasti a. sisältää SSKH:ssa tutkio suorittaeet alempi korkeakoulututkito a vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati/ tohtori tutkito yhteesä ,8 13, ,7 42,6 42, ,3 42,6 100,0 44, ,0 100,0 100,0 100,0 15

18 8 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 22. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=54. akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot suhteet (esi, perheejäseet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 16

19 9 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 23. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito Kadidaatitutkielma tekemie, moipuoliset svuaieet ja opiskelijavaihto Raskaa. Kadityö ohjaus Kehitysogelma ja iide kehitysmalleihi.globaaleja raketeita ja iide paikallisia ilmeemismuotoja.kehitykse teorioihi je. Mielekiitoie sisältö. No roll call i classes valmius hakkia tarvittavia lisätietoja ja taitoja Ajakohtaisuus, mielekiitoiset työtehtävät mahdollisia. Akateemie vapaus ja opitoje laaja alaisuus. akateemie vapaus, itseäisyys, aalyyttisyys Aalyyttise ajattelu kehittymie Aalyyttise ajattelutava omaksumie. Mahdollisuus itseäisee opiskelutapaa. Aalyyttisyys, kirjoittamie, tutkimusmeetelmät aalyyttisyys, ogelmalähtöisyys, tilaa omille pohdioille Aalyyttie ajattelu, tiedo hallita, kultturie, eri elämätilateide, yhteiskua tutemus, kyky hakkia lisää tietoa, syvät ja moipuoliset tiedot Ataa hyvät perustiedot omasta alasta, vaikuttavat paljo ajattelutapaa. Ehdottomasti yleie yliopistokoulutukse ati: ogelmaratkaisutaidot, maailma hahmottamiskyky, tiedo keräämise, yhdistämise ja tuottamise taidot, valmiudet yhteistyöhö ja rohkeus. E tiedä, oko äihi vaikuttaut eemmäki yliopisto ja oma aktiivisuus eikä iikää kasataloustietee laitos... E osaa saoa. Gradu tekemie oli puolet tutkiosta ja siitä opi erittäi paljo mm. kokoaisuuksie hallitaa, loogista ajattelua ja päättelykykyä, haastatteluide tekemie valmesi käytäö työhö je. Meetelmäopiot ovat tärkeitä myös työelämä kaalta (vaikka ei päätyisikää tutkijaksi). Kirjoitustehtävät ovat opettaeet kaikkei eite työelämää. Vaikea kuiteki eritellä, mistä o oppiut mitäki. Jossaki vaiheessa vai huomasi, että kaikelaista o jääyt kätee. Gradusemiaarit ja mielekiitoisimmat luetokurssit Herkkyys ja aalyyttiset keiot sosiaaliste tilateide tulkitsemisee, viestitätaidot, metodologia ymmärtämie, raportoititaidot. Itse tutkito, siis muodollie pätevyys työtä etsiessä. itseäise toimimise korostamie Itseäisyys, valiaisuus, hyvät semiaarit. Jag har ite behövt gå på så måga föreläsigar, uta kuat läsa böcker och teta kursera ärvarotvåg är alltid svårt är ma har ett arbete att sköta samtidigt. Kiiostava ala, koulutus ataa mahdollisuude tarkastella yhteiskuallisia ilmiöitä kriittisesti. Koulutus o ollut teoreettisesti vaativa ja laaja alaie. Mielekiito valitsemaa alaa o säilyyt koko opitoje aja. Kriittie ajattelu kriittise ja luova ajattelu kehittymie, valmius laaja alaisee tarkastelutapaa 17

20 Krittise ajattelutava oppimie. kyky hakkia tietoa, aalyyttisyys, kriittisyys Käsitteli juuri iitä asioita, joista ole kiiostuut. Käytäö kokemusta voi hyödytää esim. esseilä tai opitopäiväkirjoilla tutkio osioita suorittaessa eli käytäöläheisyys. Käytätöö sidotut kurssit Laaja yleissivistyksellie lahestymie, tieteellise teksti kirjoittamise oppimie. Laaja alaisuus, haastavuus Laaja alaisuus, kriittisyyde sisäistämie ja site kasaivälisestiki varsi kova tieteellie taso, joka ataa hyödyllisiä ellei tärkeitä valmiuksia aiva kaikkee toimitaa yhteiskuassa. Laaja alaisuus, moipuolisuus, yleissivistykse kasvattamie opitoje ohessa. Valmiudet aalyyttisee ajatteluu ja laaja alaiste kirjalliste töide tekoo. Laaja alaisuus, tutkimusmeetelmie oppimie, teoreettie äkökulma Laaja yleistiedo hakkimie omalta alalta. Mahdollisuus opiskella myös pieryhmissä, ei vai massaluetoja. OPitoje sisällö ajakohtaisuus ja moipuolisuus. Mahdollisuus valita erilaisia kursseja je. suure yliopisto etu. Matkat pois Helsigi yliopistosta Meetelmäkurssit olivat hyvää vastapaioa tettii luvulle. Oppi jotai kokreettista, jota voi soveltaa mm. gradu teossa. Gradu teko opetti paljo, pitkäjäteisyyttä, oma aloitteisuutta ja aktiivista tiedo etsitää. Meetelmäopiot ja harjoittelu Mielekiitoie, teoreettie mutta helposti käytätöö sovellettava, laajaalaie Mielekiitoiset kurssit Mielestäi yleie valtio oppi o mielekiitoie ala ja oppiaie. Moialaisuus, kiiostavuus, kv ulottuvuus Moipuoliset valmiudet, jotka oletettavasti kehittyvät tuleva työtehtävä mukaa. moipuolisuus ja laaja alaisuus; oppiaiee tutkijoide paos opetuksessa Moipuolisuus ja laajat soveltamismahdollisuudet Moipuolisuus, laaja alaisuus. Moipuolisuus, valiavara, omasta kiiostuksesta lähtemie. Moipuolisuus, yleissivistys ja e muutama todella mielekiitoie kurssi Moipuolisuus; sovellettavuus moii eri tehtävii Muodollie pätevyys. Muutama mielekiitoie kurssi, iide atia olisi kiva käyttää oikeassa elämässä. Naistutkimukse opiot, joista katso hyötyeei moessa mielessä eemmä kui varsiaise pääaieei, sosiologia opioista. Katso yliopistossa hakkimai asiatutemukse liittyvä ee kaikkea aistutkimuksee ja vasta toissijaisesti sosiologiaa. Toisaalta ole sitä mieltä, että yliopisto opitoje suuri hyöty ei tule iikää sisällöistä (jotka kuiteki ovat jatkuvasti liikkeessä), vaa tiedohakita ja aalysoititaidoista sekä kriittisestä ja omaehtoisesta ajattelusta. Oma laitokse opettajie lueot ja heidä kassaa käydyt keskustelut. Uusi tieto ja tekologia, laajempi maailmakuva, kaikki tylsimmätki ja vaativammatki kurssit ole jälkeepäi todeut hyödyllisiksi. Opioissa o verrate moipuolisesti käyty viestiä alaa läpi. Mahdollisuus suorittaa sivuaieopitoja laajalti (mitä e itse käyttäyt tarpeeksi hyväksi). Ajakohtaie koulutus, ei juurikaa vahaa tietoa. Tutkitovaatimuksissa ei ollut paljo sellaista, mistä olisi ihmetellyt, että miksi tällaista tarvitsee osata. 18

21 lisesiaati/tohtori tutkito opitoje suuittelemise vapaus, sekä ajallisesti että sisällöllisesti; opetukse laatu (useimmite) Opiskeli alaa, joka aidosti kiiosti miua. Parasta oli siis se, että sai tehdä jotaki todella itseä kiiostavaa. Opiskelu laaja alaisuus ja mahdollisuus tehdä itsesä äköie tutkito. Suhteellise moipuoliset opiskelutavat eli ei pelkkiä kirjatettejä. Aalysoiti ja raportoititaidot. Oppiut valmiuksia tietellisee ja aalyyttisee ajatteluu ja tutkimukse tekoo. Parasta o ollut ehkä hyvä meetelmäopetus, mikä mahdollistaa erilaisissa tutkija/ tutkimusassisteti tehtävii pyrkimise Parasta o ollut tarvittava teoreettise tietotaido saamie, krittise ajattelu kehittymie ja tutkimukse tekemisee tarvittavie taitoje karttumie. Parasta ovat olleet iteraktiiviset semiaarit, jossa o päässyt/joutuut saallisesti esittämää ja puolustamaa omia ajatuksiaa. Myös vapaus valita sivuaie oma mielekiio mukaa oli eriomaista. Poliittise historia kirjat olivat autiollista luettavaa. prosemiaari ja gradusemiaari sekä gradu kirjoittamie Pääaiee meetelmäopetus ja erikoiskurssit, kieliopiot Ryhmätyösketely, tulevaisuustyöpaja, pro gradu tutkielma. Ole ollut kahdessa eri yliopistossa opiskelemassa sosiaalityötä ja iide kurssitarjota o hyvi erilaie, jote vaikea tässä eritellä site, että se hyödyttää juuri HY:a Se, että ole saaut opiskella alaa, joka kiiostaa miua hek.kohtaisesti paljo, ole saaut koulutuksesta eväitä koko elämää (ei vaa työelämää). Tieteellise ajattelutava kehitys. sisältö SSKH: opetus Syvetävie opitoje meetelmätaidot. Kokreettista eritysiosaamista. taloude ymmärtämykse lisäätymie, yleissivistys Tiedo aalyyttie käsittelemie, jokimoie yleissivistys tutkimusmeetelmäkurssit ja semiaarit, valia mahdollisuus luetoopetukse ja tettimise välillä, mahdollisuus valita oma laitokse ulkopuolisia kursseja ja joustavuus korvata ja hyväksi lukea äitä opitoja. Vaikeide asioide oppimie. Valmeus laajaa ja aalyyttisee tiedo hakitaa ja käsittelyy. Kriittise, mutta myös avara ajattelu ja äkökulma omaksumie. Oma ajattelu kehittymie. Tietopääoma karttumie. Vuorovaikutus ja esiitymistaidot ovat myös kehittyeet sivutuotteea. Valtiotieteellise tiedekua tarjoama moipuolie oppiaievalikoima, joista voi valita omie mieltymystesä mukaa ja tehdä tutkiosta moipuolise ja laaja alaise. Vapaus päättää opitoje eteemisestä itseäisesti. Vapaus, sivuaieet Voimakas teoreettie suutautumie Yksiselitteisesti tutkimusmeetelmäkurssit. Kriittise ajattelutava opetus. Yleissivistykse karttumie, e ajattelemisee liittyvät taidot joita filosofia opettaa, valmiuksie ja pätevyyde kehittymie toimittaja työhö Yleissivistävyys. Moipuolie, itseäistä ajattelua kehittävä koulutus. Opetti jäsetämää tietoa ja käsittelemää sitä. Yleistiedo karttumie omaa alaa (viestitää) liittye, teoreettiset ja meetelmälliset valmiudet Eriomaie ohjaus ja muide ala tutkijoide miekekiito Itseäie työ. 19

22 alempi korkeakoulututkito/ SSKH Itseäisee tutkimustyöhö oppimie, tutkimusmeetelmie käytö oppimie ja tutkimusprosessi läpiviemie. Teoreettise tiedo ja käytäö työkokemukse yhdistämie ja soveltamie. Iostus ja motivaatio kehittämistyöhö sekä itseäisee tiedo hakitaa. Att lära sig att skriva ett veteskapligt arbete Käytäölliset kurssit, prosemiaari (hyvä ohjaaja takia), harjoittelu, sivuaie... Rajat ylittävät kurssit, vapaus valita iitä aieita jotka kiiostavat. Yleissivistys. opiskelukaverit, opiskelu, akateemie vapaus, opiskelijaelämä, yliopistoopettajat ja hekilökuta. soc & kom som ehet. Det är e trygg miljö som ite är för aoym eller stor. Det gör också att det är lättare att ärma sig assisteter, lektorer och professorer i fall ma har frågor gällade studiera. Taulukko 24. Valtiotieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito Aktivoida opiskelijoita ja opettajia tiiviimpää yhteistyöhö ja avoimempaa kassakäymisee. ei mahdollisuutta käytäö työelämää tutustumisee, koska laitokse harjoittelumäärärahat ovat kovi pieet. Kaikki eivät kuitekaa päädy tutkijoiksi ii tämä olisi esiarvoise tärkeää!! Foreig Studet should be provided more Eglish courses. Opetusta. Kirjateteillä eivät asiat kovi tehokkaasti jää mielee, jote lisää pieryhmäopetusta tarvitaa. Myös teoreettise osaamise lisäksi olisi hyvä saada lisää koreettista käytäö osaamista. Opitoje joustavuutta. O täysi järjetötä, että tiettyjä opitojaksoja voi joutua odottamaa kokoaise lukukaude tai jopa lukuvuode voimatta sillä aikaa edetä opioissaa. Ole suorittaut tutkitoo sisältyviä opitoja kolmessa eri yliopistossa (Uiversity of Kasas, Turu yliopisto ja Hgi yliopisto) ja huooimmat kokemukset o Helsigi yliopistosta, joka o osoittautuut erittäi joustamattomaksi ja tylyksi eteki pääaietta tai yliopistoa vaihtaeille. Jos opitosuorituste perusteella otetaa opiskelijoita sisää, pitäisi myös ymmärtää, että he ovat edeeet opioissa eri tahtii kui alkuperäiset tutkito opiskelijat. Persoal feedback o work (grades are ot a idicatio of what wet wrog).guidace durig thesis work: I haded i my thesis without ayoe i the departmet havig looked at it. Too busy More uptodate political views, discussios ad examples theory is importat but ot applicable without clear examples ad ideas to back it. Very clear uderstadig to foreig studets that most of classes will have to doe by book exams. akateemisesta vapaudesta huolimatta pitäisi yrittää saada opiskelijat aktiivisemmiksi, mikä vaatii paitsi tietysti heiltä itseltää yritystä, myös opettajilta kiiostusta. Heidä pitäisi ataa paremmi ymmärtää että heille voi oikeasti tulla juttelemaa. Käytäössä heitäki o, jotka eivät mielellää keskustele tai auta opiskelijoita missää. Valitettava usei opettajalle tärkeitä o oma akateemie ura eikä opettamie, mikä takia luulisi heidä siellä oleva. Ehdottomsti mahdollisimma opeaa valmistumisee ja selkelijaisee eteemisee tähtäävää ohjausta. e olisi paut pahaksei, vaikka akateemista vapautta olisi ollut vähä vähemmäki E osaa saoa. 20

23 Eemmä ATK kursseja ja verkko osaamisee liittyvää tarjotaa (esim. Frot Page, PhotoShop, PageMaker je). Eemmä yhteyksiä yrityksii ja tapahtumia, joissa selvitetää kuika, mite ja mie valtiotieteilijät ovat sijoittueet. Eemmä käytäö taitoja Eemmä opetusta. Nykyisellää opiskelu oli hyvi kirjekurssimaista. Myös gradu ohjauksee toivoisi parausta. Nykyisellää gradu teko kestää liia kaua, sillä jo semiaarit kestävät vähitää vuode, eikä edes odoteta, että työ saataisii iide puitteissa lopullisesti valmiiksi. Eemmä ryhmätyösketelyä, viestitätaitoja, yhteyksiä käytäö työhö Eemmä voisi yrittää yhdistää teoriaa ja käytäö työtä. Tulee kyllä sitte, ku o päässyt työelämää käsiksi, mutta voisi ataa esim. lisää motivaatiota opiskeluu. Gradu ohjausta. Opitoje työelämälähtöisyyttä. Femiistie ja urbaaie idioottie kitkemie pois yliopistolta esim. Ruotsii. Älykkäide, suvaitsevie ja suuri sydämiste ihmiste määrä ja laadu suhtee pitäisi olla kiitiöt. graduohjaaja löytymie oli erittäi vaikeaa. Joudui käymää usea hekilö puheilla, ee kui joku vihdoi suostui ohjaajaksei. Tämä vaikeutti gradu tekoa huomattavasti ja vaikutti myös se tasoo. Graduohjaus pitäisi muuttaa. Opiskelijoita ei saisi aieopitoje jälkee jättää heitteille. Opetusta pitäisi olla yhtä paljo alussa kui lopussa. Toimeksiatosopimusgraduihi ei saisi suhtautua ii uivasti kui ykyää. Graduohjausta Graduohjausta. Vaikeus saada ohjaajaa. Laitokse hekilökuta o kiireistä ja vierastaa itsellee vieraita aiheita. Ohjaajat jättivät lukematta gradutekstejä. (Esim: Oli jättäyt tekstii 6 viikkoa aiemmi luettavaksi, eikä sitä oltu luettu loppuu vielä 9 viiko jälkee). Hiema eemmä voisi olla paiotusta käytätöö ja työelämässä (yliopisto ulkopuolella) mahdollisesti tarvittavie taitoje kehittämisee. Esimerkiksi harjoituskurssie sisältöä ei välttämättä opitoviikkomäärää voisi lisätä. jollai tasolla käytätöä lisää kaustaa eemmä omaa ajatteluu, lisätä käytäöläheisyyttä, parataa opitoeuvotaa, luoda kotakteja työelämää kasataloustietee opitoja, johtamise perusteet, sosiologia perusteet ja oli oltava pakollisia. Atlas kurssi olisi oltava pakollie kurssi, koksa SPSS o ja alalla tehdää kuiteki yl. kvalitatiivista tutkimusta. Myös psykologiaa tulisi opettaa sosiaalityö tarpeisii räätälöityä. Yhteisöllisempää opiskelua! Kirjatettejä pitäisi mielestäi vähetää ja ataa eemmä mahdollisuuksia korvata iitä muilla tavoi, esim. esseillä tai ryhmätöillä. Tutkitoa pitäisi saada eemmä vastaamaa työelämä tarpeisii, mm. ryhmätöillä, esitelmillä, atk taidoilla, kokouksia harjoittelemalla ym. Koska suuri osa ei kuitekaa toimi tutkijoia tutkio tulisi valmetaa myös käytäö työelämää (ei aioastaa tutkijaksi) atae syvällistä tietöa vaikkapa suomalaisesta yhteiskuasta ja valtio oragaisaatioista ja site pohjata siirtymistä työelämää. Kosketus käytäö työhö jää lähes täysi opiskeluaikaiste työkotaktie varaa; toisaalta yliopisto ei ole tarkoituskaa opettaa ammattii. käytäö työelämävalmiudet ja tietoa ala työmahdollisuuksista Käytäö työhö eemmä kosketusta!!! Opetus o hyvi teoreettista, ja opitoje yhteys käytäö työelämää jää heikoksi. Moi viestiä opiskelija suutaa tiedottajaksi tai toimittajaksi, molemmat hyvi käytäöläheisiä tehtäviä. Eemmä tutkimusmeetelmie opetusta ja pakollista tilastotiedettä. Mielestäi olisi myös hyvä, että valtiotieteide maisteri tutkitoa suorittavilla olisi aiaki joki pakollie peruskurssi valtio toimiasta ja yhteiskuallisesta päätökseteosta ym. Käytäö valmiuksie lisäämistä, opetukse laatua. Käytäöläheisyyttä eemmä 21

24 Käytäöläheisyyttä paljo eemmä. Helsigi valtiotieteellise viestiä opiskelu tulisi mielestäi jakaa eri suutauksii esimmäise yhteise vuode jälkee, ii että viestiässä olisi aiaki orgaisaatioviestitä erotettu muusta jouralistiikasta ja mediakulttuurista. Orgaisaatioviestitää o aiva liia vähä paiotettu tällä hetkellä viestiä pääaieopioissa! liia tettipaiotteie oli silloi, yt tutkitovaatimukset muuttueet Liia vähäie opetustarjota, liikaa kirjatettejä. Professorie asee gradu ohjaamista kohtaa o ollut vaihteleva. Lisaa kasaivalista paiotusta oppiaieesee. Liiaksi paiottuut Suome historiaa, paljo lisaa esim. EU tutemusta tarvittaisii. Tutkitovaatimuksissa esiityva kirjallisuude lisaksi tulisi vaatia eemma oma ala oheislukemisto hallitaa. Lisätä käytäöläheisyyttä ja sovellettavuutta muuhuki kui UM uralle. Lisää ATK taitoja, tiimityötä, kielikoulutusta pieryhmissä. Eemmä yhteistyötä mahdolliste tulevie työatajie kassa, lisää case harjoituksia ja kokretiaa. lisää käytäö taitoje opetusta (teoria soveltamsta käytätöö) Lisää likkejä käytäö työelämää. Luetoje tasoa pitäisi ehdottomasti korottaa. Kasataloustieteessä useat lueot olivat mielestäi liia teoriapitoisia eivätkä sisältäeet käytäö esimerkkejä. Poliittisessa historiassa luetoja ei ollut imeksikää. Moi voi olla muuttuut siitä, ku miä aloiti opiot, mutta kasataloustietee laitoksella olisi paljoki paraettavaa. Opitoje aikaa laitos jää opettajiee kovi kauaksi opiskelijaksi ja kotaktie vähäisyys o kyllä suuri puute. Lisäksi vähäiset tiedekutatettimismahdollisuudet ovat suuri este opitoje joustavalle eteemiselle. Jokaise laitosjohtoryhmä opiskelijajäseet aia tekevät sama aloittee: lisätää tettimahdollisuuksia. Ja aia se tyrmätää samoi perustei: liia kallista ja opettajille liikaa työtä o o se kumma, että se muilla valtiotieteellise tiedekua laitoksilla oistuu. Lisäksi opetukse taso o joillai kursseilla ala arvoista. Mitä järkeä professori o tulla tuille lukemaa omat kalvosa? Erot ovat huikeat: o todella iostavia opettajia, jotka kykeevät avaamaa tietee tarkoitusperiä ja o pedagogisesti täysiä ollia, joille opetus o ikävä velvollisuus. Odota iolla, mitä muutto Ecoomicumii tuo tällä saralla tullessaa. Yleie palaute liittyy sellaisii seikkoihi, joita esim. ylioppilaskuta yrittää joka vuosi toitottaa: eemmä hekilökohtaista ohjausta (HOPS), eemmä kotakteja, eemmä tettimahdollisuuksia ja joustavuutta, tiedo saai helpottamie. Opiskelija oikeasti haluaa valmistua ja hätä voisi kyllä auttaa siiä. Miä ole tosi ollut etuoikeutetussa asemassa, sillä ole tutustuut paremmi yliopistohallio kautta ihmisii. Oma gradu ohjauksei oli todella hyvää ja erityisesti laitokse hekilökuta asaitsee kiitokse avuliaisuudesta moiaiste kysymyste kassa. yt liia vähä lähiopetusta. opetus ja erityisesti arvioitimeetelmiä pitäisi parataa, ei periteisillä kirjateteillä opi. Ohjaus ja opastus huooa. O suorittaut pol.kad. tutkio Sveska social och kommualhögskolaissa ja siirtymie varsiaisee tiedekutaa opiskelemaa yleise valtio opi laitokselle oli hakalaa ja opastus sekä tieto tiedekuassa erittäi puutteellie. ohjausta Opettajie ja opiskelijoide välistä kassakäymistä. Opetus o edellee liia teoreettista!!! Käytäö työssä vaadittavat taidot puuttuvat. 22

25 Opitoja tulisi järjestää ii, että opiskelu sujuu joustavasti. Opitoja tulisi pystyä suorittamaa joustavasti myös töissäkäyde je. Lokakuumarraskuu/helmikuu huhtikuu, ti to 12 1 malli ei toimi kaikille (mutta se tulee toki olla mahdollista iille, joille se sopii). Opitojaksoja tulisi pyrkiä joteki kehittämää koheretimpaa suutaa. Myös läheisempi opetussuhde olisi tarpee. Erilaisia töitä varte ole aia saaut ohjausta, mutta muute opettaja oppilas suhde o ollut aika ohut. Opetus voisi myös olla problematisoivampaa. Näm ovat toki pitkälle resurssikysymyksiä. Opitoje ohjaus. Selkeät ohjeet ja tuki yksilötasolla. Esimerkiksi graduohjauksee tulisi määrätä tietyt hekilöt (jotka sitoutuvat asiaa) heti prosessi alkuvaiheessa. Opitoje ohjausta eteki opitoje loppuvaiheessa. E iikää kaivaut ohjausta opitoje suuitteluu kui itse graduvaihee opitoihi, jolloi tusi olevai työi kassa aika yksi. Voi jopa olla, että jos olisi ollut työssä missä tahasa yliopisto ulkopuolella, gradu olisi jääyt tekemättä. Nyt yliopisto ja eteki Kristiia istituutti työympäristöä kausti opitoje loppuusaattamisee ja ee kaikkea piti kiii akateemisissa käytäöissä. opitoje suuittelu heti alkuvaiheessa (luultavasti tällä hetkellä toimii paremmi kui aloittaessai) Opitoje suuittelu, työelämäyhteydet Opitoje teoriapaiotteisuus o liia suuri, koska suurimmasta osasta valmistueita ei koskaa tule tutkijoita. Lisää yhteyksiä muuhu yhteiskutaa. Opitovaatimuste eli lähiä tettikirjoje ajatasaistamie joiltaki osi. Opiskelija aiekse laatu. Opiskelijoide keskiäise vuorovaikutukse lisäämie opetuksessa, etistä moipuolisemmat opetusmuodot (esim. ryhmätyöt, suulliset tetit) ja työelämäyhteydet. Orgaisaatioide käytäö meetelmiä palaute gradu työ alkuvaiheessa oli liia ylimalkaista, eikä riittävä kriittistä. Viestiässä toimittaja työhö valmetavaa koulutusta voisi olla eemmä. Palautteeatoa esimerkiksi esseistä ja opitopäiväkirjoista. Paremmat käytäö työelämätaidot, mite opittua tietoa voi soveltaa työelämää (toisaalta, tämä ei ole yliopisto esisijaie tehtävä...) Pitäisi sitoa vielä eemmä käytäö työelämää (ei kuitekaa muuttaa amk:ksi) ja ohjausta varsiki graduvaiheessa kehittää. Pro gradu ohjaus ja tue lisäämie. Itselläi oli koko aja pelko siitä että tee jotai vääri. Pro gradu ohjausta, kohdallai olematota. Harjoittelupaikkoje valitaa: paikat tulisi saada hakkia itse eikä vai tyytyä tiedekua tarjoamii, eivät välttämättä vastaa opiskelijoide todellisia kiiostukse kohteita. Työelämäsuutautueisuutta; yhteydet työelämää. Harvastapa meistä tulee tutkija, jote miksi ei paostettaisi myös muihiki tulevaisuude mahdollisuuksii. Iso laitokse ogelmat: opettajie ja opiskelijoide keskiäiset yhteydet vähäiset Ruotsikielie opetus ja ohjaus. Varsiki SSKH:sta valmistueet tarvitsevat eemmä ohjausta siirryttäessä SSKH:sta valtiotieteellisee. Ryhmätöitä ja esiitymistä pitäisi olla paljo eemmä. Samoi atkvalmiuksia pitäisi harjaauttaa esim. kauppakorkealaiset ovat aiva eri viivalla työelämää siirtyessää imeomaa atk taitojesa asiosta. Muuteha meillä o paljo eemmä aettavaa. Kirjoittamise harjoittelu alkaa edellee liia myöhää ja sitä saisi olla eemmä. Sosiaalityö koulutus o edellee melko teoreettista ja erilaisia käytäö metodi kursseja tulisi järjestää esim. päihdetyö, lastesuojelu alueelta. 23

26 lisesiaati/tohtori tutkito alempi korkeakoulututkito/ SSKH Sosiologia tutkito o usei tutkimusalalle tähtäävää, muutama opitoviikko olisi ehdottomasti oltava apurahoje hakemisee liittye: mistä, mite, milloi? Kaike o yt itse joutuut työajalla opettelemaa ja usei katapää kautta. Syvetäviä opitoja ja erityisesti laudatursemiaaria. syvällisempää tutkimusmeetelmie opettamista (eteki laadullie tutkimus); eemmä käytäöläheisyyttä, soveltavaa tutkimusta liiallise teoreettisuude kustauksella teoria ja käytäö eroa ja ristiriitaa, kaikista valmistueista ei tule tutkijoita! Teoriaopetusta oli liia vähä, tutkimusmeetelmäkurssit joita oli paljo olivat aika epäaalyyttisiä ja liikaa käytätöö sitoutueita. Tieteefilosofista puolta pitäisi paiottaa eemmä. tiety käytäöläheisyyde lisäämie (opiskelija kiiostukse mukaa) Toimittajaksi haluaville käytäö opetusta. Tieto siitä mite tehdää freelacetöitä olisi arvokasta. Työelämävalmiuksia pitäisi parataa ja ataa tietoa mahdollisuuksista sijoittua työelämää. Työelämäyhteyksiä pitäisi lisätä huomattavasti. Lisää kursseja käytäöläheisistä asioista esim. valtiohallio alaa kuuluvia kursseja. Vaatimustaso pitää suhteuttaa yliopisto yleisee tasoo ja opiskelijoille o aettava riittävät valmiudet suoriutua gradusta laitokse edellyttämällä tavalla. Nyt äi ei ole, vaa graduu kohdistetaa armottomia odotuksia, jotka vaikeuttavat ja hidastavat ja aiheuttavat moille ogelmia. Vuorovaikutus laitokse hekilökua kassa voisi olla aktiivisempaa, jolloi gradua tehdessä olisi helpompi ottaa yhteyttä ohjaajaa ja tukiohjaajii. vuorovaikutus lueoilla. tutkimusmeetelmie opetus. pro gradu ohjaus! Vähemmä kirjatettejä, eemmä kurssimuotoisuutta. Tai vaihtoehtoisesti lisää isoihi kirjatettikokoaisuuksii liittyviä luetopiirejä, joissa olisi mahdollisuus keskustella ko. aieistosta ja käydä sitä yhdessä aalysoide läpi. Yhteydet käytäö työelämää, paremmat harjoittelumahdollisuudet. Jatkokoulutussemiaareja tulisi kehittää teemoittai, ei vai laitoste sisällä Jatko opiskelijoide ohjaus, mahdollisuus sääölliseee ohjauksee. Tutkimusohjaukse saamie o edellyttäyt omaa aktiivista ja siikästä vaatimista. Ohjaajie vetäytymie ohjauksesta, sitoutumise puute ja aia uusie ohjaajie etsimie vei opiskelumotivaatiota. Ohjaukse puuttumise vuoksi opitoje keskeyttämie oli omalla kohdallai lähellä. Omalla laitoksella ei mikäälaista mielekiitoa/tukea/tarvetta yhteistyöhö laitokse apurahatutkijoide kassa. Lueoiti huooa. Materiaali melko huooa (ei aja tasalla). Motivaatio hiipuu, ku huomaa etteivät professorit paljoakaa välitä tajuaako vai ei. Eemmä yheteistyötä muide opiskelijoide kassa, ryhmätöitä, keskusteluja. Eemmä apua opitoje suuitteluu. Tehokkaampia ja lyhyempiä kursseja. lisää luetoja Opioohjausta ja opiskelijoista välittämie, ogelmakohtii puuttumie aiemmassa tilassa. Ristiriita akateemise ja käytööllise koulutukse välillä olisi tasattava, ajateltava eemmä iitä valmiuksia joita työelämässä tarvitsee. Eemmä oheiskursseja, pakollisia yhteiskutaoppikursseja eemmä. studiehadledig. Ka ite förstå att uiversitetet klagar på att studeradea tar för läge på sig att bli färdiga då de ite får ågoslags hadledig gällade sia studier!!! Skulle också gära se e lite starkare läk mella socialpsykologi och arbetslivet. Uiversitetet skulle gära kua ta ett större asvar gällade studeradeas framtida aställigar. 24