Suomen. lehti. No 4 joulukuu 2013 helmikuu 2014 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2013. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 44 vuotta potilaan asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti. No 4 joulukuu 2013 helmikuu 2014 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2013. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 44 vuotta potilaan asialla"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu 2013 helmikuu 2014 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2013 Kaikkea hyvää, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Potilaana olo vaatii jo taitoa, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 44 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 12 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Toimisto on avoinna: ma, ke klo ja ti, to, pe klo Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen. Seuraavat numerot: 1/2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Potilaana olo vaatii jo taitoa Att vara patient kräver redan skicklighet Kaikkea hyvää Potilaspalautetta Hoitovirhe on rankka kokemus potilaalle...9 Tanssiminen - monipuolinen terveyden huoltaminen...10 Venäläisen novellin hengessä - ja vielä hengissä...11 Järjestösivut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksitarkistukset Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v on 13 e Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 36. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Joulun ajan taikaa Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Toimitus: (09) Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Potilaana olo vaatii jo taitoa Potilaan asema on nykyisin vaativa. Sairastaminen on taito- ja kestävyyslaji, jossa pitää yrittää selvitä sairautensa kanssa, kyetä tekemään itsenäisiä päätöksiä omasta hoidosta ja pyrkiä sen lisäksi saamaan selville valtavasta terveystiedon määrästä juuri itselleen se olennaisin. Hirtehisesti voisi sanoa, että voidakseen turvallisesti sairastaa, olisi oltava lääkärin koulutus. Potilaan valinnanvapaus yleensä, ja terveyteen liittyvän tiedon määrä esimerkiksi mediassa on hyvä, mutta edellyttää meiltä potilailta varsin hyvää ymmärrystä terveyspalveluiden toiminnasta. Lisäksi pitää olla osaamista ja kriittisyyttä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta. Jotkut tahot käyttävät esimerkiksi sairaanhoitoon liittyviä käsitteitä aivan eri merkityksissä. Kun toinen taho pitää käypää hoitoa tasokkaana hoitona, niin toinen tahopa näkee sen minimihoitona. Sopii kysyä, kumpaan tahoon potilas voi lopulta luottaa ja uskoa. Tyytyykö potilas tietämättään jonkinlaiseen käypään minimitasoon ymmärtämättäkään vaatia enempää? Ihmisen luontoon kuuluu uteliaisuus ja vastauksien hakeminen. Valitettavasti tämän arvokkaan ominaisuuden kääntöpuolena on se, että joskus vastauksia haetaan niin kuumeisesti, että yksinkertaisimman vastauksen antajaa uskotaan helpommin. Pitää saada ratkaisu ja vastaus, vaikka sitten yksinkertaistettukin. Koska jo historiassa terveydenhoitokin on kuulunut markkinoinnin piiriin, tarjoutuu tässä monia sudenkuoppia, joihin patenttivastauksia etsivä voi astua. Olisikin viisautta ryhtyä jo peruskoulun yläasteella opettamaan kansakunnan taimia lukemaan tutkimuksia kriittisesti ja hahmottamaan palvelujärjestelmämme toimintaa. Olisi siis eduksi kaikille, jos supistusten sijaan koululaitoksemme ottaisi uudelleen opintoohjelmiinsa kansalaistaidon ja yhteiskuntaopin. Television A-studio talkissa 14. päivä marraskuuta oli neljä lääkäriä, Heikki Pälve, Pekka Puska, Christer Lybäck ja Tapani Kiminkinen keskustelemassa teemalla Lääkärit rahan perässä. Ohjelmaa seuranneelle jäi tosin se kuva, että oltiin varsin kaukana otsikon aiheesta ja alettiin lähinnä puhua Sote-uudistuksesta sekä perusterveydenhuollon ongelmista, erikoisesti koskien terveyskeskuksia ruuhkineen. On tietysti hyvä, että näistä keskustellaan, mutta olisi suotavaa keskustella oikean otsikon alla. Silloin olisi luonnollisesti otettava mukaan myös varsinaiset terveyspalveluiden käyttäjät, tavalliset potilaat. Potilas tahtoo kuitenkin jäädä käytävälle niin terveyskeskuksessa kuin keskusteluissakin. Olen itse eri yhteyksissä ottanut potilasjonot ja terveyskeskuksien ruuhkat esille vuosien ajan ja jo vuosia sitten. Vastauksena esille nostamiini tapauksiin väitettiin, että kysymyksessä on vain yksittäistapaus ikävä, mutta silti yksittäinen tapaus. Nykyisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella tällä tavalla ei voida enää vastata, mutta eipä potilaitakaan keskusteluissa liikaa ääneen lasketa. Meidän on itse nostettava esiin niitä epäkohtia, joita haluamme korjata ja muuttaa. Vuosi on nyt lopuillaan ja liitomme on tehnyt merkittää työtä potilaiden ja yleensäkin kansalaisten etujen ajamiseksi sekä potilasnäkökulman esiin tuomiseksi julkisuudessa. Tärkeänä osana tässä työssä on ollut erilaisten lausuntojen antaminen eri ministeriöille ja viranomaisille. Mm. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Oikeusministeriö ovat taajaan pyytäneen Suomen Potilasliiton lausuntoa eri laki- ja asetusmuutoksista, jotka koskettavat sosiaali- ja terveydenhoitoalaa. Potilasliitto on siis aktiivisesti ollut osallisena lainsäädäntötyön valmistelussa. Tämän valmistelutyön lisäksi olemme edustettuina myös eri ohjaus työryhmissä: STM:n vakuutuslääkärijärjestelmän uudistamisen ohjausryhmä, Fimea Lääkehoidon päivän työ- ja viestintätyöryhmä, Toimiva Hyvä vastaanotto-hanke ohjausryhmä, jota koordinoi Espoon kaupunki, KYS, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman ohjausryhmä, Metropo- 3

4 Suomen lehti litan ammattikorkeakoulun asiakasvastaavakoulutus ohjausryhmä, Terveyden - ja hyvinvoinnin laitoksen Potilasturvallisuutta taidolla-ohjelma, jossa olemme virallisena yhteistyötahona ja mukana sen ohjelmaneuvostossa, viestintätyöryhmässä ja potilastyöryhmässä ja Suomen JBI yhteistyökeskuksen neuvottelukunnassa. Viimeksi allekirjoittanut oli 12. marraskuuta Potilasliiton edustajana ja asiantuntijajäsenenä kuultavana eduskunnassa Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sairasvakuutuslainlain 5 luvun 8 ja 9 muuttamisesta. Samana päivänä oli sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kutsunut asiantuntijoita pyöreän pöydän keskusteluun teemalla syövän hoidon ajankohtaisista aiheista. Eri mediat, sähköiset ja painetut, ovat myös tuoneet Potilasliiton näkökantoja esiin eri yhteyksissä. Nämäkin suhteet ovat kehittyneet tavalla, joka on mahdollistanut paljon myönteistä julkisuutta potilasnäkökulmalle. Kaikki edellä kerrottu on esimerkkinä kaikesta siitä, missä me liittomme puitteissa olemme mukana. Tämä on sitä vaikuttamistyötä sosiaali- ja terveyssektorilla, jota ei aina huomioida toimintaa tarkasteltaessa, mutta mikä on välttämätöntä potilaan näkökulman esille tuomisessa. Vanhaa viisautta siteeraten on syytä olla niiden pöytien ääressä, missä päätöksiä tehdään. Ei hyödytä jäädä käytäville ruikuttamaan. Tämä kaikki ei ole itsekehua eikä omassa tyytyväisyydessä kehräämistä. Tämä on meille kaikille voimaannuttavaa ja uutta potkua antavaa. Potilaatkin voivat vaikuttaa ja saada aikaan asioita, jos määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti toimitaan. Niin paljon on saatu aikaan ja tehtyä, että ei ole mitään syytä vaipua masennuksen valtaan. Työmme jatkuu tosin ansaitun joulun levon ja uudenvuoden juhlan jälkeen. Nyt on aika toivottaa kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme sekä kaikille lähimmäisillemme: Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014 Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. LEDARE Att vara patient kräver redan skicklighet Patientens ställning är numera krävande. Att vara sjuk är en skicklighets- och uthållighetsgren, inom vilken människan skall försöka klara sig med sin sjukdom, ha förmågan att göra självständiga beslut om den egna vården och dessutom sträva till att ur den ofantliga mängden hälsovårdsinformation ta reda på vad som är väsentligt för en själv. Galghumoristiskt kan man kanske säga att för att tryggt kunna vara sjuk borde man ha läkarutbildning. Patientens valfrihet i allmänhet och mängden information i medierna som berör hälsa är god, men förutsätter av oss patienter en mycket insikt i hur hälsovårdstjänsterna fungerar. Dessutom krävs det kunnande och kritiskhet för att kunna särskilja det väsentliga från det oväsentliga i information. På vissa håll användes begrepp som anknyter till sjukvården i alldeles olika betydelse. När en del anser att gängse vård är högklassig vård anser andra att det är minimivård. 4 Då kan man fråga sig vilkendera patienten slutligen kan tro och lita på. Nöjer sig patienten utan att veta om det med ett slags gångbar miniminivå utan att ens förstå att kräva mera. Till människonaturen hör att vara nyfiken och att söka svar. Tyvärr har denna värdefulla egenskap den baksidan att svaren ibland söks så febrilt att man lättast tror på den som ger det enklaste svaret. Patienten vill ha en lösning och ett svar fastän kanske ett förenklat. Eftersom hälsovården redan från historisk tid har hört till dem som marknadsförts, erbjuds här många fallgropar för den som söker patentsvar. Det skulle vara klokt att redan i högstadiet lära nationens plantor att läsa undersökningar kritiskt och att gestalta för sig hur servicesystemet fungerar. Det skulle således vara till nytta för alla om man i stället för att minska på undervisningen skulle återuppta medborgarfärdighet och samhällskunskap i utbildningsprogrammen.

5 I televisionsprogrammet A-studio Talk den 14. november diskuterade fyra läkare, Heikki Pälve, Pekka Puska, Christer Lybäck och Tapani Kiminkinen temat Läkarna efter pengar. De som följde med programmet fick visserligen bilden av att man var långt från rubriken och att man närmast började tala om Sote-reformen och bashälsovårdens problem, i synnerhet hälsocentralerna med sina köer. Det är naturligtvis bra att man diskuterar detta men det vore önskvärt att man skulle diskutera utgående från den rätta rubriken. Då borde man helt naturligt ta med de som egentligen använder hälsovårdstjänsterna, de vanliga patienterna. Patienten brukar dock få bli kvar i korridoren både på hälsovårdscentralen och i diskussionerna. Jag har själv i olika sammanhang lyft fram patientköerna och stockningen på hälsostationerna i åratal. Som svar på de fall jag har lyft fram påstod man, att det är fråga om ett enskilt fall - tråkigt men dock ett enskilt fall. Med nuvarande information och erfarenhet kan man inte mera svara så, men man låter inte heller patientens röst höras i diskussionerna. Vi bör själva lyfta fram de missförhållanden, som vi vill korrigera och ändra. Året närmar sig sitt slut och vårt förbund har gjort ett betydelsefullt arbete för patienterna och medborgarna i allmänhet genom att föra fram patientperspektivet i offentligheten. En viktig del av arbetet har varit att avge olika utlåtanden till olika ministerier och myndigheter. Bl.a. Social- och hälsovårdsministeriet och Justitieministeriet har ofta begärt utlåtande av Finlands Patientförbund när man har gjort olika förändringar i lagar och förordningar, som berör social- och hälsovårdsområdet. Patientförbundet har sålunda aktivt deltagit i förberedande lagstiftningsarbete. Förutom detta förberedande arbete är vi representerade i olika lednings- och arbetsgrupper: SHM:s arbetsgrupp som förnyar försäkringsläkarsystemet, arbets- och informationsgruppen för Fimea Läkemedelsvårdens dag, ledningsgrupperna för projektet Fungerande God mottagning, som Esbo stad koordinerar, för KYS; Norra-Savolax sjukvårdsdistrikts produktivitetsprogram och Metropolia yrkeshögskolas klientansvarighetsutbildning, THL:s Patientsäkerhet med färdighetprogrammet där vi är med som officiell samarbetspartner och med i programrådet, informationsgruppen och patientarbetsgruppen samt i Finlands JBI:s samarbetscentrals förhandlingsdelegation. Senast var undertecknad den 12 november som Patientförbundets representant och sakkunnigmedlem för att höras i riksdagens Social- och hälsovårdsutskott om ändringen i sjukförsäkringslagens 5:kapitel 8 och 9. Samma dag hade Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko kallat sakkunniga till en runda bords diskussion med temat aktuella frågor i cancervården. Olika medier, elektriska och tryckta har också fört fram Patientförbundets åsikter i olika sammanhang. Också dessa relationer har utvecklats på ett sådant sätt att patientperspektivet har fått mycket positiv offentlighet. Allt som har berättats här ovan är exempel på allt det som vi inom ramen för förbundet är med i. Detta är det påverkningsarbete inom social- och hälsovårdssektorn, som inte alltid noteras när verksamheten granskas, men som är oundvikligt när man för fram patientperspektivet. För att citera gammal visdom: det är skäl att sitta vid de bord där besluten fattas. Det är inte till någon nytta att bli kvar i korridorerna och klaga. Allt det här är inte eget beröm och inte att spinna i sin egen belåtenhet. Detta är för oss alla kraftstärkande och en spark framåt. Patienterna kan också påverka och få till stånd förändringar om man arbetar målmedvetet och långsiktigt. Vi har åstadkommit och gjort så mycket att det inte finns någon orsak att försjunka i depression. Vårt arbete fortsätter - visserligen efter en välförtjänt julvila och nyårsfest. Nu är tid att önska alla våra medlemmar och samarbetspartners samt alla våra närmaste Fridfull Jul och Gott Nytt År 2014 Kutsu varsinaiseen kokoukseen Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään klo alkaen, paikkana Sokos Hotelli Seurahuone, Keskuskatu 21, Kotka. Esillä sääntöjen mukaiset asiat. Suomen Potilasliitto ry/hallitus Kallelse till ordinarie möte Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den kl på Sokos Hotelli Seurahuone, Keskuskatu 21, Kotka. På mötet behandlas de i förbundets stadgar nämnda. Finlands Patientförbund rf/styrelsen 5

6 Suomen lehti Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri Kaikkea hyvää Tätä kirjoittaessani hallituksen rakennepoliittisen ohjelman neuvottelu on juuri päättynyt Säätytalolla. Ohjelman avulla pyritään kuromaan umpeen Suomen talouden kestävyysvajetta. Tärkeitä rakennepoliittisessa ohjelmassa ovat kuntien tehtävien karsiminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edistäminen. Näillä toimilla yritetään saada kunnat selviämään tulevaisuudesta ja ennen kaikkea sitä, että pystymme pitämään laadukkaat palvelut kaikkien saatavilla myös tulevaisuudessa. Peruspalvelut kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat meille kaikille tuiki tärkeitä. Ne ovat kunnille vetovoimatekijöitä. Jos palveluja ei ole, siirtyvät ihmiset asumaan muualle. Sote-palvelut ovat kunnille merkittäviä myös siitä syystä, että niihin kuluu kuntien budjetista noin 60%. Erityisen merkittäviä sote-palvelut ovat ihmisille, jotka tarvitsevat apua sairauksiinsa. Sairauksia on ennalta ehkäistävä ja mikäli niitä ilmenee, on ne saatava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoidettaviksi. Juuri päätetyn hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kaikki toimenpiteet eivät ole säästötoimenpiteitä. Monet niistä muuttavat aidosti mm. sote-palveluja oikeaan suuntaan. Tällaisia ovat mm. reseptien voimassaoloajan pidentäminen 6 sekä turhien lääkärintodistusten vähentäminen. Yksi erittäin hyvä päätös on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhteistyön lisääminen sekä perusterveydenhuollon vahvistaminen Tämä sama tavoite on koko sote-rakenneuudistuksella. Nyt siihen saadaan jo etukenossa potkua. Perusterveydenhuollon vahvistaminen tehdään mm. varmistamalla terveydenhuoltolain sanomaa, joka on selvääkin selvempi: erikoissairaanhoidon on autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin. Lisäksi lääkärien ja hoitajien väliseen työnjakoon pitää tehdä kaikkialla muutoksia. Niistä meillä on monia hyviä esimerkkejä olemassa jo nyt. Myös rahoitukseen on jatkossa mietittävä uudistuksia. Terveyskeskusten uudistuksen tarve Selvitysten mukaan 80 % kansalaisista asuu sellaisilla terveyskeskusalueilla, joilla lääkärille pääsyä pitää odottaa yli kaksi viikkoa. Se on liian pitkä aika. Meillä on toki myös hyvin toimivia terveyskeskuksia, mutta liian paljon niitä, joihin jonotetaan turhan kauan. Mistä tämä liian monien terveyskeskusten toimimattomuus johtuu? Syitä on monia. Yksi merkittävä syy on terveyskeskusten tehtävien lisääntyminen ilman riittävää resurssien kasvattamista. Pitkäaikaissairauksien hoidon seuranta on vuosien varrella siirtynyt erikoissairaanhoidosta lähes kokonaan terveyskeskuksiin. Uusia tehtäviä ovat myös ase- ja ajolupiin sekä muihin vastaaviin liittyvät todistukset. Lääkärin lausunto tarvitaan lähes jokaiseen etuuteen, jopa koulukyydin järjestämiseen karhujen liikkumisalueilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Resurssit eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa lisääntyneet. Kaksi kolmasosaa terveydenhuoltoon käytetyistä rahoista menee erikoissairaanhoitoon ja yksi kolmasosa terveyskeskuksiin. Myös henkilöresurssien kasvussa on epäsuhta. Perusterveydenhuollon lääkärimäärä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana vain viisi prosenttia. Erikoissairaanhoidon lääkärimäärä on sen sijaan kasvanut 30 %. Nyt terveyskeskusten toiminnan kehittämiseen saadaan odotettua vauhtia. Kuten aikaisemmin totesin, sote-uudistuksella yritetään toki terveyskeskusten toimintaan puuttua, mutta hanke on vielä sen verran vaiheessa, ettei sitä kannata jäädä odottelemaan. Kuntien kannattaa toimia nyt, kun vielä on asukkaita, joita hoitaa. Ensi vuoden alussa, kun terveydenhuoltolain mahdollistama valinnanvapaus laajenee koko maahan, äänestävät ihmiset jaloillaan ja siirtyvät niihin terveyskeskuksiin jotka toimivat. Kuntien olemassa olon kannalta pahimmassa tapauksessa he siirtyvät myös asumaan paikkakunnalle, jossa terveyskeskukset toimivat.

7 Onneksi on kohta joulu Kaiken rakenneohjelman tiimellyksen ja sote-uudistuksen keskellä on kohtapuoliin aika hiljentyä joulun toivoa tuovaan sanomaan. Sen sanoma on tarkoitettu kaikille hyväksi. Mummillamme oli tapana sanoa aina hyvästiksi: Kaikkea hyvää. Se on viisaasti sanottu. Mielestäni sanonnan kultainen ydin on siinä, että hyvästellessään toisen henkilön toivoo, että tällä kaikki sujuisi hyvin siihen asti kun seuraavan kerran tavataan. Ja lähimmäinen on ajatuksissa läsnä kulkemassa, auttaen kantamaan elämän taakkoja. Kaikkea hyvää -toivotus tiivistää ajatuksen siitä, että lähimmäinen on arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Toivotus on myös täynnä toivoa, uskoa parempaan huomiseen ja tulevaisuuteen. Tapaan paljon erilaisia ihmisiä eri yhteyksissä ja olen usein pohtinut, miten joillakin tuntuu olevan kuin luonnostaan positiivinen elämänasenne ja vaikeinakin aikoina kipinä elämään. He jaksavat aina kannustaa ja nähdä myös asioiden myönteiset puolet. Toisia kannustavat ihmiset ovat usein itse kokeneet monenlaisia vastoinkäymisiä ja huomanneet selvinneensä. Se on antanut heille uskoa myös tulevaisuuteen. Toinen heitä yhdistävä tekijä ovat vahvat arvot elämän johtotähtinä. Kunpa itse osaisi katsoa asioiden hyviä puolia ja ongelmien sijasta keskittyä ratkaisun etsimiseen. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritän ainakin. Elämä ei ole aina yhtä juhlaa. Kun elää tässä hetkessä ja nauttii siitä, mitä on, eikä jää murehtimaan menneitä eikä tulevaa, on paljon helpompi elää. Kannattaa siis pistää vanhan viisauden mukaisesti elämämme koriin ensin hyvät asiat, niin ikäville ei enää jää tilaa. Kaikkea hyvää! Suojelusta vuoteen SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014 SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014 Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Tallink Lisätiedot Silja ohjelmasta ja Club One ja kaikista tarjoavat kanta-asiakkuuden Sinulle mahdollisuuden eduista liittyä osoitteessa Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Liity nyt Club One -asiakkaaksi osoitteessa /erikoisliittyminen Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa Liittyminen tapahtuu oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kantaasiakasnumerosi nyt Club One pysyy -asiakkaaksi voimassa. Jos osoitteessa olet Bronze-tason /erikoisliittyminen asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan Liity kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron Liittyminen sähköpostitse tapahtuu osoitteeseen oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli näin olet rekisteröimme jo Club One -jäsen, Sinut nykyinen kantaasiakasnumerosi sopimusetuasiakkaaksi pysyy voimassa. ja postitamme Jos olet tarvittaessa Bronze-tason Silver-tason asiakas, kortin. siirrämme Huomioithan, sinut Silver-tasolle. että etu on Ilmoitathan kuitenkin henkilökohtainen Club One ja -kanta-asiakasnumerosi, kertaluonteinen. Silver-taso maininnan on voimassa jäsenyydestäsi 12 kk, lisätietoa ja sopimusetunumeron tasomääritelmistä sähköpostitse osoitteeseen näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Huomioithan, että etu on henkilökohtainen Käytä liittyessäsi liittosi ja kertaluonteinen. sopimusetunumeroa: Silver-taso 4984 on voimassa 12 kk, lisätietoa tasomääritelmistä Tallink Matkojen Silja hintatiedot Line Club ja One varaukset: Suomen Puh. Potilasliiton jäsenedut 68, v koskevat myös Potilasliiton jäsenyhdistysten Käytä jäseniä. ma-pe liittyessäsi 8-21, la 9-18, liittosi su sopimusetunumeroa: 10-18(1,74 /vastattu 4984 puhelu + aina pvm/mpm). Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh , ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18(1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 7

8 Suomen lehti Potilaspalautetta Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen Potilasliiton hallituksen jäsenenä tiedotan oman paikkakuntani lehdessä potilaan oikeuksista. Säännöllisin väliajoin kirjoitukset poikivat yhteydenottoja, joista nyt kirjoitan. Potilaiden kertomukset ovat uskomattomia ja täytyy vain ihmetellä mikä noita lääkäreitä oikein vaivaa? Omainen soittaa. Hänen äidillään oli todettu syöpäkasvain kurkussa joka leikattu. Tämän seurauksena oli myös ääni hävinnyt, joten kommunikointi tietysti vaikeaa. Hoitava lääkäri ei kuitenkaan ole ollut halukas keskustelemaan omaisten kanssa hoidosta vaan yksimielisesti päättänyt olla lähettämättä potilasta jatkohoitoon. Lääkäri oli tehnyt arvion ettei potilas kestä hoitoja jota vaiva leikkauksen jälkeen tarvitsisi. Omaiset olisivat halunneet toisen lääkärinkin mielipiteen mutta tämä lääkäri oli kylmästi todennut ettei lähetettä syöpälääkärille tipu ja muuta informaatiota ei tarvita! Kiitos ja luuri kiinni! Eikö potilaalla olekaan oikeus päättää itse siitä ottaako hän hoidossa mahdolliset riskit? Kun potilas ei pysty puhumaan mutta pystyy nyökkäämään kun kysytään? Neuvoin omaisia tekemään sairaalan sisäisen muistutuksen, mikä on nopein tie asioiden korjaamiseksi. Potilas soittaa. Hänelle on tehty 3 hoitovirhettä ja usko lääkäreihin on mennyt 8 kokonaan. Mitään anteeksipyyntöjä ei ole esitetty, sen sijaan puolusteluja inhimillisistä erehdyksistä. Kertomuksen perusteella asioissa ei ole mistään muusta ollut kyse kuin välinpitämättömyydestä. Ensimmäinen hoitovirhe Rouvalla alkoi särkemään silmää. Kipu oli kovaa joten hänet lähetettiin terveyskeskuksesta sairaalaan. Käytävällä makuutettiin 3 vuorokautta ja ainoa tutkimus oli silmään katsominen lampulla. Diagnoosi oli migreeni. Rouva oli sanonut lääkärille ettei kyse ole migreenistä sillä hän kyllä tietää millainen on migreenikohtaus kun hänellä on sellainen ollut.nyt koskee selkeästi SILMÄÄN. Potilas laitettiin kylmästi kotiin ja seuraavana päivänä silmästä lähti näkö. Voi voi, selostettiin sairaalassa. Olisi pitänyt eilen operoida, silmässä verisuoni oli tukkeutunut, ei voi enää mitään tehdä! Se siitä. Rouvan mies suuttui ja teki potilasvahinkoilmoituksen diagnoosiviiveestä. Päätös tuli bumerangina, ei hoitovirhettä. Mies otti asianajajan, jonka kanssa tehtiin valitus ja johan virhe myönnettiin. Näön menetyksen hinta, 3000 mummon markkaa. Diagnoosi siis pitää perustua tarkkoihin tutkimustuloksiin, ei MUTU-tuntumaan. Tästä lienee olemme samaa mieltä. Lääkärin olisi myös pitänyt kuunnella potilasta niin tämäkin virhe olisi vältetty. Toinen hoitovirhe Rouvalla meni kuulo toisesta korvasta. Todettiin selkeä syy vaivaan johon piti tehdä muotti operaatiota varten. Vastaanotolla lääkäri oli alkanut tutkimaan tervettä korvaa johon rouva oli tokaissut että se on toinen korva jolla en kuule. Kyllä se tämä korva on, vastasi lääkäri ja jatkoi työtään. Seuraavalla viikolla rouvan piti mennä kokeilemaan muottia. Voi hyvänen aika, heh heh hee, on tehty väärän korvan muotti, lateli hoitaja. Eikun uuden muotin tekoon. Tästä ei onneksi muuta haittaa koitunut kuin lisäkäyntejä jotka potilas tietysti maksoi! Ja yhteiskunta! Miten paljon näitä turhia käyntejä voitaisiin välttääkään kun lääkäri kuuntelisi potilasta. Tänä päivänä ei enää saisi sattua näitä väärän elimen operaatioita kun tarkistuslistat pitäisi olla sairaaloissa käytössä. Kolmas hoitovirhe Rouvalle ilmestyi patti kaulaan. Lääkärin mielestä kyseessä oli rasvapatti jota ei tarvitse poistaa. Onneksi rouvalla oli sukulaispoika joka on lääkäri ja hänen myötävaikutuksella rouva pääsi patin poistoon. Sairaalassa rouvalle oltiin vihaisia kun hän vie nyt joltain tosi tarvitsevalta paikan. TÄMÄ LEIKKAUS ON TURHA, hänelle toitotettiin koko sairaalassa olon ajan. Patista otettiin varmuudeksi näyte ja vastaus oli,syöpää! Rouva joutui uusintaleikkaukseen koska pahanlaatuisuuden vuoksi kudosta piti ottaa syvemmältä kuin oli otettu. Miksi ei oltu otettu? No siksi kun patin piti olla vain rasvakudosta ja leikkaava lääkäri ei pitänyt radikaalimpaa leikkausta tarpeellisena. Ja rouva maksaa, ja yhteiskunta. Mutta mikä on henkisen hyvinvoinnin hinta? Potilas väsyy, ei jaksa valittaa, masentuu. Ketä tällainen terveydenhoito palvelee? Rouva odottaa että mitähän seuraavaksi? Meneekö jo henki? Keskustelimme pitkään ja en voinut muuta kuin neuvoa tekemään sairaalan sisäisen muistutuksen,vaikka jotenkin epäröin onko siitä mitään hyötyä. Miksi potilaita ei kuulla? Tapio Kosonen kirjassaan Ammattietiikka kirjoittaa näin. Millekkään ammattikunnalle ei voi olla hyväksi antaa jäsenistölleen sellaista käsitystä että se hyväksyy huonon

9 käytöksen ja ala-arvoiset työsuoritukset. Sen on päinvastoin huolehdittava siitä, että ammattikuntaa arvostetaan ja sen jäseniin luotetaan. Hoidon onnistumisen edellyttämää oikeaan diagnoosiin pääsyä on pidetty lääkärin ja puoskarin välisenä pääasiallisena erona. Luin toisenkin kirjan. Sen on kirjoittanut potilas omista kokemuksistaan. Kirjan nimi on Voitteko olla hiljaa. Kirjan nimi on sananmukaisesti lääkärin tokaisu tietokoneen ääreltä potilaalle, joka haluaa tietoja. Järkyttävä tositapahtumiin perustuva teos, jossa kerrotaan Hoitovirhe on rankka kokemus potilaalle matkustin Kouvolaan tapaamaan hoitovirhepotilaiden tukiryhmän jäseniä. Paikalla oli 4 aktiivia jäsentä jotka tapaavat säännöllisesti. Paikalle saapui myös kutsuttuna potilasasiamies Satu Lintinen- Hietaniemi. Hän kertoi sijaistavansa vakituista potilasasiamiestä ja saaneensa 1600 yhteydenottoa vuoden aikana potilailta. Hän on ohjannut myös potilaita vertaistukiryhmään. Potilasasiamiehiä siis tarvitaan ja ainakin tämä potilasasiamies on omaksunut tärkeän roolinsa potilaiden auttajana! Hoitovirhevertaistukiryhmä on perustettu tarpeeseen. Jäsenet kertoivat että ryhmä on antanut voimaa omien asioiden läpi viemiseen, puhuminen ja ymmärretyksi tuleminen koettiin tärkeäksi. Jokaisella oli kerrottavanaan oma kokemuksensa. Yhdellä oli asia menossa oikeuteen. Potilasvakuutuskeskus oli kyllä todennut hoitovirheen mutta ei ollut maksanut korvauksia. Potilas oli kuitenkin menettänyt liikuntakykynsä ja liikkuu sauvojen kanssa. Muutosta parempaan ei ole luvassa, on ollut ennuste. Toinen jäsen kertoi useista hoitovirheistä ja koki valittamisen tosi raskaaksi asiaksi ja lääkäreiden käytöksen loukkaavana. En jaksa enää inttää, selitellä enkä puolustella, totesi hän. Yksi jäsenistä kertoi joutuneensa ihan vainon uhriksi hoitovirhevalituksen jälkeen. Törkeitä puhelinsoittoja lääkäriltä ja potilastietojen urkintaa koko henkilökunnalta. Urkinnasta on tehty rikosilmoitus. Tilanne on vaikuttanut myös perheenjäseniin. Hoitoalalla työskentelevä sisar on joutunut myös ko. lääkärin simputtamaksi. Kosto elää!, koetaan tässä tukiryhmässä. Mietimme miten nämä asiat saataisiin sellaisten päättäjien tietoon jotka alkaisivat asioille jotain tekemään?? Ymmärrän hyvin ihmisiä jotka eivät uskalla kanteluja tehdä jos vastapuolella on tällaista sairasta toimintaa. Niinpä, lääkärikin on ihminen, vikoineen puutteineen ja pimeine puolineenkin. Kuka siis olikaan se sairas osapuoli? Kyllä potilaalla on ihan tarpeeksi hankalaa elää hoitovirheensä kanssa ja tämä pitäisi ymmärtää. Häntä tulisi auttaa eikä luoda taistelutannerta asioiden hoitoon. Jokainen tukiryhmän ihmisistä ymmärtää että virheitä sattuu, mutta sitä he eivät ymmärrä että niitä ei myönnetä. Anteeksipyyntöä ei ollut saanut kukaan. Sen sijaan hullun leiman, kertoi yksi ryhmäläisistä. Hänen keuhkoveritulppansa oli aluksi diagnosoitu mielenterveysongelmaksi. Kun hän lähti asiasta valittamaan, sanottiin suoraan että päässä on vikaa! Tilaisuuteen osallistuneita henkilöitä. huonosta kohtelusta, hoitovirheistä ja lopuksi todetaan : Kaikkein tärkein on unohdettu. On unohdettu ihminen. Kirjaa voi tilata kirjoittajalta gmail.com. Kaikesta huolimatta, Hyvää Joulua kaikille ja parempaa hoitoa ensi vuonna! Hoitovirhe ei kuitenkaan ole potilaan vika vaan aina hoitavan tahon. Tukiryhmä toivoo yhteydenottoja lisää ja ohjaa tällaisen ryhmän muodostamisessa. Omasta mielestäni tällainen pitäisi olla joka kaupungissa. Hoitovirhepotilaat jätetään yhteiskunnan taholta yksin. Hoitovirhepotilas tulisi ottaa kuitenkin henkilönä jota on kohdannut onnettomuus. Henkiset kärsimykset tulisi myös huomioida korvattavaksi. Ottakaa yhteyttä tai puh Yhdessä voimme vaikuttaa. Toivotaan että lapsemme ja heidän jälkeläisensä saisivat jo parempaa hoitoa ja kohtelua. Että tämä taistelu ei olisi turhaa! Hyvää joulua kaikille hoitovirhepotilaille, älkää jääkö yksin! Teksti: Inka Svahn 9

10 Suomen lehti Tanssiminen monipuolinen terveyden huoltaminen Per-Erik Isaksson, eläkkeellä oleva entinen Folkhälsanin toimitusjohtaja, toimi aktiivisesti kansanterveyden kehittämiseksi ja loi vuodesta 1982 alkaen käsitteen friskvård Suomessa. Käsitteelle ei ole suomenkielistä vastinetta mutta se sisältää toimenpiteitä terveyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Päämääränä oli 1982 alkaneessa projektissa parantaa tietoisuus terveyden ylläpitämisestä siitä näkökulmasta, että terveyden vaaliminen on kaikkien omalla vastuulla oleva asia. Folkhälsanin projektiin sisältyi myös vapaaehtoistyötä koostuen eri kunnissa toimivista terveydenkehittämiskeskuksista julkisen terveydenhuollon tukemiseksi. Tänä päivänä resurssien ollessa niukat vastaava vapaaehtoistoiminta voisi olla hyvä tuki julkisen sektorin alan toiminnalle. Positiivinen asennemuutos on havaittavissa uuden Y-sukupolven päämäärissä joissa korostetaan yksilön omaa vastuuta terveyden vaalimisessa. Maailma on aina ollut muutoksen kohteena. Talonpoikaisyhteiskunnassa perhe hoiti vanhukset ja heikot. Teollisuusyhteiskunnassa laitokset ovat ottaneet vastuun tästä hoivasta. Mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa kun laitokset eivät enää pysty tätä tehtävää hoitamaan ja perheet ovat liian kapeita ja haavoittuvia. Tulevatko uudet sosiaaliset verkostot tähän avuksi tulevaisuudessa. Isaksson tähdentää, että tämän terveysajattelun mukaan terveys ei ole sama kuin vailla sairauksia. WHO:n mukaan terveydellä on kaksi ulottuvuutta, toinen on sairauksien ja vammojen poissaolo ja toinen on hyvinvointi. Voimme kaikki vaikuttaa hyvinvointimme kehittämiseen omien edellytystemme puitteissa. Kehittämällä kehomme terveitä osia voimme tasoittaa ja tukea sairaita tai toimimattomia osia. Folkhälsanin terveysohjelmaan sisältyi myös toimintaa vanhenevan väestön tarpeiden tyydyttämiseksi. Pohjoismaisessa yhteistyössä todettiin jo 1990-luvulla että asennemuutoksia vanheneviin ihmisiin on saatava realistisemmalle tasolle. Paljon on tässä suhteessa vielä tekemistä. Seniorit ovat positiivinen resurssi joka tulee huomioida. Kuten lehdessä Veteranen todetaan, ovat iäkkäät, terveet ja viisaat ihmiset yksi nopeimmin kehittyvistä voimavaroistamme. Nämä voimavarat tulee huomioida myös poliittisessa päätöksenteossa. Eläkkelle siirtymisen jälkeen Isaksson hoitaa terveytensä tanssimalla. Ajamiensa periaatteiden pohjalta hän perusti tanssiryhmän joka kokoontuu kerran viikossa tanssimaan erilaisia tansseja, pääasiassa kuitenkin buggia. Kaikki tanssit parantavat yleiskuntoa, lisäävät ketteryyttä ja nivelien liikkuvuutta sekä kehittää tasapainoa ja lihaskoordinaatiota. Tanssiminen on lisäksi hyvä sydämen toiminnalle ja parantaa hapenottokykyä. Terveyttä kehittävien asioiden lisäksi tanssilla on tärkeä henkinen ja sosiaalinen vaikutus ihmiseen. Tämä on asia joka jokainen ryhmään kuuluva jäsen korostaa ja pitää tanssituokioiden tärkeäksi osaksi. Teksti: Kaj Kiljander Tanssi on hyvä liikuntamuoto. 10

11 OJANNE POHTII Venäläisen novellin hengessä ja vielä hengissä Olen pidemmän aikaa vakavasti suunnitellut perustavani sielunkumppaneineni uuden yhdistyksen, jonka nimeksi tulee Tsehovintodistajat ry. Se ei ole suoranaisesti uskonnollinen laatuaan, vaikka tietty surumielinen hengellisyys ei ole ollenkaan pahitteeksi. Slaavilaisessa melankoliassa ja haikeudessahan tunnustetaan Jumalan olemassaolo, vaikkakin tämä armolahjojaan ja apujaan kovin mystisesti ja harvakseltaan jakeleekin ja silloinkin useimmiten rikkaille ihmisille. Vaan jospa me köyhätkin saamme silliä, liepuskaa ja tsajua päälle, niin toki on nöyrälle ihmiselle siinä antimia jo hyvästi. Tsehovintodistajien kokouksissa nautitaan siis tsajua (teetä), sillileipiä, suklaata ja luetaan Anton Tsehovin novelleja vuorotellen ääneen. Aika-ajoin sijaa saavat Gogol, Kuprin ja Leskov. Syksyn tummetessa ja ilkeän kostean tihkusateen lyödessä akkunaan, johon aika-ajoin läiskähtää keltainen lehmuksen lehti, voidaan ottaa Leo Tolstoin murheellisista murheellisin Polikuska tai Leonid Andrejevin valittuja teoksia. Tällöin on oltava käsillä kankainen nenäliina kullakin läsnä olevalla, halukkaat saavat tilkan Stolichnajaa, mutta kohtuudella. Vaan kuten on maailmankaikkeuden suurin rakennusmestari kaiken oivallisesti suunnitellut, vaihtuu pimeinkin aika valoksi tulee kevät. Valoisamman ajan koittaessa alkavat Tsehovintodistajat riemukkaan vallattomiksi ja otetaan lukupiiriin mukaan Krylovin faabeleita ja runoja. Kevätkauden huipennuksena on tietysti Ilja Ilifin ja Jevgeni Petrovin 12 tuolia. Näin vuoden kiertoa seurataan ja herkistytään yhdessä maailmankirjallisuuden mahtavien kertojien sanojen siivillä. Luonnollisesti näistä teoksista noukitaan erilaisia päivällis- ja ruokaideoita, joiden mukaan todistajat vaalivat hengen lisäksi ruumiinsa ravitsemustilaa. Niin pöydästä löytyy sekä juottoporsasta piparjuuren kera, kuten Gogolin Kuolleissa sieluissa päähenkilö Tsitsikov sitä nauttii majatalossa tai Tsehovin Ikävässä tarinassa talon isän kaipaamaa herkullista lahnaa, jonka puuterin makuinen lohi on syrjäyttänyt. Jos joku nyt vierastaa tällaista venäläisyyden esille marssittamista, niin on huomattava, että tavattoman monessa venäläisessä novellissa ja romaanissa viitataan suomalaisiin ja suomalaisuuteen. Kaikenkaikkiaan yhteistä on enemmän kuin moni (haluaa) uskoa. Hauskaa on huomata presidentti Mauno Koiviston kirjassa Venäjän idea nyt jo edesmenneen Raisa Gorbatsovin virkkaneen, että me venäläisethän olemme oikeastaan puoliksi suomalaisia. Lieneekö joidenkin venäläisvastaisuus tai penseys johtua siitä vanhasta viisaudesta, että toisissa ei siedä omia piirteitään? Kuitenkin yhdessä nämä kansat ovat saaneet enemmän hyvää aikaan kuin pahaa: kulttuuria, kirjallisuutta ja maukasta vodkaa. Viinit eivät ole kummoisia, mutta väkeväähän sen olla pitää, vai kuinka? Tsehovintodistajille on nähdäkseni tilausta, vaikka hallitus paasaa työurien pidennyksestä, tehokkuudesta tuottavuuden parantamisesta. Vaikka tällaiseen tsehovilaiseen hitaaseen sisäiseen tapahtumiseen ei tuntuisi olevan tässä maailmassa enää sijaa, niin miten sitten selitetään se, että yhä suurempi joukko syrjäytyy elämästä? Ei tarvita, ei työllistetä eikä haluta heihin juuri panostaa. Kaikenmoiset erilaiset aputyöt, kuten lähetit, talonmiehet, apukassat, pakkausapulaiset, vahtimestarit, kotiapulaiset, hanslankarit, korjaajat ja marjanpoimijat yms. ovat ammattien kirjosta kadonneet. Nyt ollaan tehokkaita ja kukin koettaa sumplia nämä lisätyöt itse, omalla ja työnantajansa ajalla. Samalla, kun olemme tehostaneet asioiden kulkua olemme pakkotyöllistäneet muut ihmiset tuhraamaan omaa aikaansa ja rahojaan. Aikaa ja työtehoa menee, kun jokin apuhomma on pakko räpeltää itse ja rahaa ja ympäristöä menee, kun jokin esine tai kone on helpompi heittää pois, kun korjaajaa ei ole. Koska tilanne on tavallaan hyvin tsehovilainen omassa absurdiudessaan ja epäloogisessa loogisuudessaan, on tälle suurelle ihmisten joukolle venäläisen kirjallisuuden määritelmä: he ovat tarpeettomia ihmisiä. Systeemi kulkee, vaikka he ovatkin ulkopuolella. Lukiessani parasta aikaa Turgenjevin novellia Tarpeettoman ihmisen päiväkirja olen löytävinäni siitä paljon itseäni. Kun luen Tsehovin Tarpeettomia ihmisiä -novellin joka kesä datsallani, löydän jo täydellisesti itseni. Tosin poiketen ensin mainittuun novelliin, saa jälkimmäisen päähenkilö vertaistukea: hän kohtaa kaltaisensa aamuvarhaisella kylän hiljaisella raitilla. Niinpä minäkin haluan kuuluttaa kokoon kaikki tarpeettomat ihmiset, jotka eivät halua juosta tässä tehoyhteiskunnan marsunpyörässä. Perustakaamme kaltaistemme hengenviljelijöiden ja hitaan tapahtumien ihmisten kansanliike: Tsehovintodistajat! 11

12 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry Pj. Sirpa Sarin APECED ja ADDISON ry tukipuhelin (torstaisin klo 8 21) Pj. Arja Nurmela De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Paavo Koistinen Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, Suomen Amyloidoosiyhdistys ry puh (perjantaisin klo 10-12) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen REDY ry Pj. Jenni Arteli Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 12

13 Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, E-talo, B-porras, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2013, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa. Ei PSA-näytteenottoa seuraavana maanantaipäivänä:

14 Suomen lehti ERSY kehittämässä eturauhassyöpäpotilaiden kuntoutusta: Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avokuntoutusmallin tekeminen (RAY:n rahoitus vuosiksi ) Teksti: Ulla-Sisko Lehto ja Heidi Lonka Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa, Nykyään eturauhassyövät todetaan entistä aikaisemmin, jolloin tauti on paikallinen tai enintään paikallisesti levinnyt. Varhainen diagnoosi, hoitojen vaikuttavuuden paraneminen ja väestön eliniän piteneminen ovat johtaneet eturauhassyöpään sairastuneiden miesten elinajan pitenemiseen. Kaikki eturauhassyövän aktiivihoidot eli eturauhasen poistoleikkaus, ulkoinen sädehoito, sisäinen sädehoito (brakyhoito) ja hormonihoito, aiheuttavat suurelle osalle potilaista sivuvaikutuksia ja myös pitkään jatkuvia haittoja. Haitat ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä ja sosiaalisia. Hoidon jälkeen tavallisia oireita ovat virtsaoireet ja sukupuolielämän ongelmat, sädehoitojen jälkeen myös suolisto-oireet. Tämän ERSY:n käynnistämän hankkeen päätavoite on laatia kaikille eturauhassyöpään sairastuville miehille tarkoitettu kuntoutumista ja sopeutumista tukeva avokuntoutusohjelma. Projektin kohderyhmänä ovat kaikki maassamme eturauhassyöpään sairastuvat miehet. Yksilöidyt tavoitteet ovat: 1. Kehittää kahdesta osasta koostuva avokuntoutuksena toteutettava toimenpidekokonaisuus, joka sisältää eturauhassyöpään sairastuneiden miesten ensikuntoutuksen ja täsmäkuntoutuksen. Ensikuntoutus alkaa heti diagnoosin jälkeen ja täsmäkuntoutus välittömästi hoidon jälkeen. 2. Kokeilla täsmäkuntoututoimenpidekokonaisuutta käytännön oloissa Helsingin yliopistollisen sairaalan (HYKS) urologian klinikalle hoitoon tuleville vastadiagnosoiduille eturauhassyöpäpotilaille. 3. Arvioida toimintatavan eri osien merkitys ja vaikuttavuus. 4. Laajentaa hyvät käytännöt terveydenhuollon eri eturauhassyöpää hoitaviin yksiköihin maassamme. Projektin tulevan vuoden 2014 keskeisimmät tavoitteet ovat toteuttaa täsmäkuntoutuskokeilu ja arvioida sen eri osien merkitys ja vaikuttavuus. Tutkimme hoidon haittojen perusteella määräytyvän täsmäkuntoutuksen vaikuttavuutta vertaamalla sitä nykyisin tavanomaiseen 14 kuntoutukseen. Uutta on, että täsmäkuntoutus suunnataan oireiden ja ongelmien sekä niistä johtuvien tarpeiden mukaisesti. Täsmäkuntoutustoimepiteiden kokeilun ja niiden vaikuttavuuden arvioinnin jälkeen toteutetaan hyviksi todettujen käytäntöjen laajentaminen eturauhassyöpää hoitaviin terveydenhuollon eri toimintayksiköihin. Tavoiteltavat tulokset ovat eturauhassyöpäpotilaiden terveydenhuollossa tapahtuvan kuntoutuksen tehostuminen, parantuminen ja yhdenmukaistuminen; olemassa olevan kuntoutuksen kehittäminen ja standardointi ja sen tulosten seuraamisen parantuminen. Tavoitteena on potilaiden kuntoutumisen ja hyvinvoinnin paraneminen. Vuonna 2014 kokeilemme laatimamme täsmäkuntoutustoimenpiteiden kokonaisuutta vastikään diagnosoiduilla HYKS:n urologian klinikalle tulevilla eturauhassyöpädiagnoosin saaneilla miehillä ja arvioimme sen toteutettavuutta ja vaikuttavuutta vertaamalla sitä tavanomaiseen kuntoutukseen. Hanke toteutetaan käyttäen koeryhmää (täsmäkuntoutus) ja vertailuryhmää/-iä (nykyinen kuntoutus). Vertaamme täsmäkuntoutuksen toteutumista ja tuloksia (potilaiden oireet, hyvinvointi ja kuntoutuminen sekä niiden muutokset) nykyisen tavallisen kuntoutuksen toteutukseen ja tuloksiin. Täsmäkuntoutusta kokeillaan aluksi HYKS:n urologian klinikalla. Koeryhmässä toteutetaan nykyisin tavanomainen hoito ja sen lisäksi syvällisempiä ja pitkäkestoisempia täsmäkuntoutustoimia. Vertailuryhmä saa nykyisenlaista kuntoutusta. Toimenpiteiden tarvetta ja vaikuttavuutta arvioidaan käyttäen menetelmiä ja osoittimia (fysioterapeuttiset mittaukset, itsearviointikyselyt), mitkä antavat luotettavaa tietoa potilaiden kuntoutumisesta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Saatu aineisto analysoidaan tutkijoiden toimesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). 3/2013 perustettu täsmäkuntoutustyöryhmä on laatinut toimeenpanosuunnitelman, se valvoo toiminnan juurruttamisen kokeilu- ja vertailuyksiköihin sekä suorittaa tulosten analysoinnin ja raportoinnin. Hankkeen viime vaiheen tavoite on vakiinnuttaa kehitettyjen kuntoutustoimenpidekokonaisuuksien ja muun yhteistyön avulla hankkeen tavoitteiden mukainen avokuntoutus eturauhassyöpää hoitavissa klinikoissa Suomessa. Keinoina esitelmät, seminaarit, julkaisut ja lehtikirjoitukset, erityisesti Suomen Lääkärilehdessä (Hietanen 2007, Lehto ja Kuivalainen 2007, Lehto, Helander

15 Ulla-Sisko Lehto, filosofian tohtori FT, erikoistutkija, THL Heidi Lonka, projektisihteeri, fysioterapeutti ft ym. 2010, Lehto, Tenhola ym. 2013), myös hankkeen tutkimushaaran tuottamat tieteelliset julkaisut. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Hankkeen tavoitteena on: 1. Kehittää kahdesta osasta koostuva avokuntoutuksena toteutettava toimenpidekokonaisuus, joka sisältää eturauhassyöpäpotilaiden ensikuntoutuksen ja täsmäkuntoutuksen. Ensikuntoutus alkaa välittömästi diagnoosin jälkeen ja täsmäkuntoutus hoidon jälkeen (tai jo sen aikana). Hankkeessa a) kehitetään ensikuntoutukseen kuuluvia toimenpiteitä yhdessä niitä jo toteuttavien eturauhassyöpää hoitavien klinikoiden hoitajien, erityisesti eturauhassyöpähoitajien, kanssa (toteutettu pääosin v ) ja b) kehitetään ja kokeillaan täsmäkuntoutustoimenpidekokonaisuutta käytännön oloissa vastikään diagnosoiduilla eturauhassyöpäpotilailla. Tämä toteutetaan HYKS:n urologian klinikalle (toimii Meilahden ja Peijaksen sairaaloissa) hoitoon tuleville eturauhassyöpädiagnoosin saaville miehille. Täsmäkuntoutustoimenpiteet kohdistuvat erikseen kutakin eturauhassyövän hoitomuotoa ja/ tai tietynlaisia haittavaikutuksia saaneisiin potilaisiin. Arvioimme täsmäkuntoutustoimenpiteiden eri osien merkityksen ja vaikuttavuuden. Lopuksi laajennamme hyvät käytännöt maamme terveydenhuollon eri toimintayksiköihin. Ensikuntoutus Ensikuntoutustoimenpiteet kohdistuvat kaikkiin vastasairastuneisiin eturauhassyöpäpotilaisiin. Vuoden 2012 aikana ensikuntoutuskokonaisuuden sisältö saatiin pääosin muotoiltua; ne laadittiin tiiviissä yhteistyössä HYKS:in urologian klinikan hoitajien kanssa. Totesimme että tieto ja tuki ovat avainasemassa kun potilas saa kuulla sairastavansa eturauhassyöpää. Saatu tieto on avainasemassa mm. diagnoosinsaantivaiheessa ja hoitomuotoa valittaessa, kun taas tuki on merkityksellistä hoitoketjun jokaisessa vaiheessa. Internet ensikuntoutuksen apuna. Koska tärkeä osa ensikuntoutusta on paikkansapitävän, oikea-aikaisen ja riittävän tiedon saanti, joka tavoittaa potentiaalisesti jokaisen vastasairastuneen, tuotamme hankkeen puitteissa erityisesti vastasairastuneille eturauhassyöpäpoti- laille suunnatun internettiin ladattavan tietopaketin. Se laaditaan yhteistyössä HYKS:n tiedotuksen kanssa. Täsmäkuntoutus Olemme vuonna 2013 maaliskuusta lähtien käynnistäneet täsmäkuntoutustoimenpidekokonaisuuden kehittämisen. Tätä varten perustettiin 3/2013 täsmäkuntoutustyöryhmä. Siihen kuuluvat: FT (onkologia), PsM/ laillistettu psykologi, erikoistutkija Ulla-Sisko Lehto (THL); ft, uro- ja seksuaaliterapeutti Anu Parantainen (yksit. amm. harj.); professori kirurgia/urologia Kimmo Taari (HYKS ja Helsingin yliopisto); dosentti, urologian erikoislääkäri Antti Rannikko (HYKS); tutkimusprofessori (emer.), kansanterveystiede Arpo Aromaa (THL); LT, urologi, andrologi Riitta Rönkä sekä sihteerinä ft Heidi Lonka. Keräämämme tietopohja THL toteutti ERSY:n aloitteesta vuonna 2009 valtakunnallisen kyselytutkimuksen vuonna 2004 diagnosoiduille eturauhassyöpäpotilaille (Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kokemukset diagnoosi- ja hoitovaiheessa - Valtakunnallinen potilaskysely), N=1 239 potilasta (Hietanen 2007, Lehto ja Kuivalainen 2007, Hietanen 2010, Lehto, Helander ym. 2010, Lehto, Helander ym. 2010, Tenhola 2012, Lehto, Helander ym. 2013, Lehto, Tenhola ym. 2013, Lehto, Tenhola ym. 2013). Hankkeen käynnisti RAY:n rahoittama tämän hankkeen ensimmäinen vaihe (Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten psykososiaalisen kuntoutuksen suunnittelu). Tulokset osoittivat yhtenevästi ulkomaisten tutkimusten kanssa, että kaikki eturauhasyövän aktiivihoitomuodot aiheuttivat runsaasti sivuvaikutuksia ja haittoja (Potosky, Davis ym. 2004, Miller, Sanda ym. 2005, Penson, McLerran ym. 2008, Smith, King ym. 2009, Lehto, Helander ym. 2010, Pardo, Guedea ym. 2010). Iso osa näistä haittoja myös jäi pysyviksi. Ne 15

16 Suomen lehti myös ennakoivat psyykkistä vointia vielä viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Täsmäkuntoutuksen sisältö Kaikki eturauhasyövän hoidot (leikkaus, sädehoidot, hormonihoito, säännöllinen seuranta) aiheuttavat sekä fyysisiä että psyykkisiä sivuvaikutuksia ja haittoja. Eri hoitomuotoja seuraa usein erilaisia, juuri sille tyypillisiä, fyysisiä ja toiminnallisia oireita ja myös näihin oireisiin liittyviä toiminnallisia haittoja ja ongelmia. Eri hoitojen aiheuttamien hyvinkin erilaisten haittojen vuoksi kuntoutus pitää laatia erikseen ja erilaiseksi erilaisia hoitoja saaneille. Kutakin haitta-aluetta lievittämään laaditaan oma kuntoutustoimenpidekokonaisuutensa. Katsomme että primäärihoitonsa jälkeen jokaisen potilaan tulee siirtyä hoitonsa ja/tai oireidensa mukaiseen täsmäkuntoutukseen. Täsmäkuntoutusosahankkeen tavoite on kehittää hoidon haittojen perusteella määräytyvää täsmäkuntoutusta ja tutkia sen vaikuttavuus vertaamalla sitä nykyisin tavanomaiseen kuntoutukseen. Täsmäkuntoutus suunnataan oireiden ja ongelmien sekä niistä johtuvien tarpeiden mukaisesti. Tässä kokeilussa laaditaan kutakin haitta-aluetta lievittämään oma kuntoutustoimenpidekokonaisuutensa, jonka jokainen näitä haittoja kohdannut potilas käy läpi. Täsmäkuntoutus Kutsumme täsmäkuntoutukseksi toimintaa, missä - kunkin hoidetun eturauhassyöpäpotilaan kuntoutus suunnataan hoidon ja sen aiheuttamien oireiden ja tarpeiden mukaisesti ja - sitä toteutetaan nykyistä useammin ja tarvittaessa pidempään nykyisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi. Täsmäkuntoutustoimenpidekokonaisuus sisältää pääosin jo olemassa olevia, ammattihenkilöiden suorittamia interventioita (muun muassa fysioterapia, uroterapia, psykologinen neuvonta). 16 Uutta on se, että kutakin hoitoa/haittaaluetta lievittämään laaditaan oma kuntoutustoimenpidekokonaisuutensa, jonka jokainen näitä haittoja kokenut potilas käy läpi. Täsmäkuntoutuksen sisältö ja kokeiluasetelma laaditaan syksyn 2013 aikana. Sitä kokeillaan HYKS:in eturauhassyöpää hoitavissa klinikoissa vuonna Kokeiluvaiheen jälkeen toimenpidekokonaisuuden käyttö laajennetaan ensin Helsingin lähialueille (HUS-alue) ja sen jälkeen koko maahan. Täsmäkuntoutuksen toteutustapa Kaavailemamme täsmäkuntoutus sisältää: a) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toteutettavia tiedollisia ja toiminnallisen somaattisen kuntoutuksen toimenpiteitä (mm. fysioterapia, uroterapia, osittain seksuaalineuvonta) ja b) sopeutumista edistäviä psyykkisiä ja psykososiaalisia toimenpiteitä (psyykkisten ja psykososiaalisten ongelmien seulonta, neuvonta, ohjaus psykoterapeuttisiin toimenpiteisiin). Molempia voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmämuotoisesti (mm. luennot, yksilövastaanotot). Kokeilemme laatimaamme täsmäkuntoutustoimenpiteiden kokonaisuutta vastikään diagnosoiduilla HYKS:n urologian klinikalle hoitoon tulevilla eturauhassyöpädiagnoosin saaneilla miehillä ja arvioimme sen toteutettavuutta ja vaikuttavuutta vertaamalla sitä tavanomaiseen kuntoutukseen. Hanke toteutetaan eturauhassyöpäpotilaita hoitavissa yksiköissä käyttäen koeryhmää (täsmäkuntoutus) ja vertailuryhmää/-iä (nykyinen kuntoutus). Potilaiksi rekrytoidaan kaikki tiettynä aikana valittuihin klinikoihin hoitoon tulevat uudet eturauhassyöpäpotilaat, jotka hoidetaan joko eturauhasen poistoleikkauksella (prostatektomia) tai ulkoisella sädehoidolla. Koeyksikössä heidät ohjataan täsmäkuntoutukseen ja vertailuyksiköissä tavalliseen nykykuntoutukseen. Vertaamme täsmäkuntoutuksen toteutumista ja tuloksia (potilaiden oireet, hyvinvointi ja kuntoutuminen sekä niiden muutokset) nykyisin tavallisen kuntoutuksen toteutukseen ja tuloksiin. Kaikki (sekä koe- että vertailuryhmien) potilaat saavat saman nykyisen toiminnan mukaisen kuntoutuksen mutta täsmäkuntoutusryhmään kuuluvat saavat myös oireiden ja tarpeiden mukaan kohdistettua kuntoutusta. Toimenpiteiden tarvetta ja vaikuttavuutta arvioidaan käyttäen menetelmiä ja osoittimia, mitkä antavat luotettavaa tietoa potilaiden kuntoutumisesta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Kartoitamme potilaan oireita, koettuja ongelmia, toimintakykyä, elämänlaatua ja sopeutumista eli hyvinvoinnin eri osa-alueita. Mittauksiin käytetään 1. itsearviointilomakkeita (kyselyjä), 2. fysioterapeuttisia mittauksia ja 3. haastattelun yhteydessä toteutettavaa ammattihenkilön arviointia. Hankkeessa vuonna 2013 tuotetut julkaisut Hankkeen ensimmäisen vaiheen valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksista laadittu artikkeli Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys y (Lehto, Tenhola ym. 2013) julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä marraskuussa Aiheesta oli myös pääkirjoitus po. numerossa (Auvinen 2013), kuten aiempienkin artikkeliemme yhteydessä (Hietanen 2007, Hietanen 2010). Tutkimusartikkeli pohjautuu osittain Heli Tenholan valtakunnallisen potilaskyselyn aineistosta laatimaan pro gradu -työhön (Tenhola 2012), joka hyväksyttiin Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa 12/2012. Samasta aihepiiristä on laadittu samojen kirjoittajien toimesta englanninkielinen julkaisu (Lehto, Tenhola ym. 2013), jota tarjotaan julkaistavaksi kansainväliseen lehteen. Hankkeen henkilöresurssit Hankkeessa toimii osa-aikainen projektipäällikkö (filosofian tohtori FT, erikoistutkija Ulla-Sisko Lehto, THL),

17 osa-aikainen projektisihteeri (fysioterapeutti ft Heidi Lonka) ja osa-aikainen kliininen projektityöntekijä (fysio- ja uroterapeutti, seksuaalineuvoja, ft Anu Parantainen). Hanketta johtaa johtoryhmä ja sen toimintaa seuraa ohjaus- ja seurantaryhmä. Vuonna 2013 käynnistyneeseen täsmäkuntoutusosahankkeeseen perustettiin sitä varten täsmäkuntoutustyöryhmä. Hanke käyttää työskentelyssään apuna useiden eri alojen asiantuntijoita (asiantuntijapooli), jotka ovat lupautuneet antamaan asiantuntemustaan hankkeen käyttöön tarvittaessa. Hankkeen johtoryhmään ovat edelleen vuonna 2013 kuuluneet Ulla-Sisko Lehto, Paavo Koistinen (ERSY, puheenjohtaja) ja professori Kimmo Taari Helsingin yliopistosta ja HYKS:in urologian klinikalta. Ohjaus- ja seurantaryhmän kokoonpano on vuonna 2013 ollut sama kuin vuonna Siihen kuuluvat Lehto, Koistinen ja Parantainen sekä ERSY:n jäsenistöstä Jaakko Ojanne (ERSY, varapj.), Lasse Hellman, Eero Kajosaari ja Pentti Mäntynen. Ohjaus- ja seurantaryhmän puheenjohtajina toimivat vuorokerroin Lehto ja Koistinen. Ryhmän tarkoituksena on seurata ja olla apuna johtoryhmän työskentelyssä sekä pitää yllä potilasnäkökulmaa ja potilaslähtöisyyttä. Lehto toimii ryhmän yhteyshenkilönä hankkeen ensimmäisen vaiheen puitteissa käynnistyneisiin tutkimushankkeisiin (tutkimushaara) ja raportoi ryhmälle niiden edistymisestä. Sidosryhmät Vuonna 2013 olemme jatkaneet ja kehittäneet yhteistyötä hankkeeseen aiempina vuosina luotujen sidosryhmien kanssa. Tärkeimmät sidosryhmät ovat Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (Meilahden ja Peijaksen sairaalat) eturauhassyöpää hoitavat tahot. Olemme yhteistyössä muun muassa urologian klinikan, syöpätautien klinikan ja fysiatrian klinikan kanssa. Urologian klinikalla teemme yhteistyötä eturauhassyöpää hoitavien erikoislääkärien (urologit) ja urologisten hoitajien kanssa. Olemme olleet tiiviissä yhteistyössä myös HYKS:in eturauhassyöpää hoitavien fysioterapeuttien kanssa. Olemme tiiviissä yhteistyössä professori, osastonylilääkäri Kimmo Taarin ja erikoislääkäri, dosentti Antti Rannikon kanssa. Urologian poliklinikoiden hoitajien kanssa olemme yhteistyössä osastonhoitajien kautta (erityisesti Meilahden sairaalan urologian poliklinikan osastonhoitaja Helena Raappana) ja erityisesti heidän alaisenaan toimivien eturauhassyöpähoitajien kanssa (Meilahden sairaalasta sairaanhoitajat Anja Laukka ja Niina Esterinen sekä Peijaksen sairaalassa sairaanhoitaja uroterapeutti, syöpähoitaja Minna Liukka ja erikoissairaanhoitaja Seija Björklund). He ja heidän esimiehensä muodostavat hankkeen toimijoiden kanssa ns. eturauhassyöpähoitaja -tiimin, joka kokoontuu säännöllisesti. Kliininen projektityöntekijä Parantainen on tavannut HUS-alueen eturauhasyöpää hoitavissa sairaaloissa (urologian, syöpätautien ja gastroenterologian klinikat) osastoryhmäpäälliköitä (ent. ylihoitajat), hoitajia, fysioterapeutteja ja lääkäreitä sekä eturauhassyöpähoitajia. Hän on luonut kontakteja, kerännyt ruohonjuuritason tietoa eturauhassyöpäpotilaiden hoitopoluista ja kehittänyt yhteistyössä heidän kanssaan eturauhassyöpäpotilaiden hoitoa hankkeen tavoitteiden suuntaisesti. Hankkeeseen erillisenä liittyvä tutkimushaara, jota toteuttavat Lehto, Taari, tutkimusprofessori (emer.) Arpo Aromaa, ym. on tuottanut hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetuista potilaskyselytutkimusaineistoista useita artikkelikäsikirjoituksia, joita on tarjottu ja tarjotaan julkaistavaksi kansainvälisiin lehtiin (Lehto, Helander ym. 2013, Lehto, Tenhola ym. 2013). Hankkeen rahoitus Raha-automaattiyhdistys (RAY) on rahoittanut hanketta vuosille (-14). Olemme anoneet jatkorahoitusta vuodelle 2014 (-15). Viitteet Hietanen, P (2007). Syöpädiagnoosin voi kertoa hyvin [Pääkirjoitus]. Suomen Lääkärilehti 62(49-50): Lehto, U-S ja Kuivalainen, L (2007). Tieto syöpädiagnoosista pitää kertoa henkilökohtaisesti vastaanotolla. Suomen Lääkärilehti 62(49-50): Lehto, U-S, Helander, S ja Aromaa, A (2010). Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea. Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista. [Experiences of men diagnosed with prostate cancer in Finland in 2004; with English Abstract]. Suomen Lääkärilehti 48: Lehto, U-S, Tenhola, H, Taari, K ja Aromaa, A (2013). Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys. Suomen Lääkärilehti 46: Hietanen, P (2010). Eturauhassyövästä jää paljon pitkäaikaishaittoja [Pääkirjoitus]. Suomen Lääkärilehti 48: Lehto, U-S, Helander, S ja Aromaa, A (2010). Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kokemukset sairastumis- ja hoitovaiheessa - Valtakunnallinen potilaskysely. Moniste, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: 50 s. Tenhola, H (2012). Eturauhassyöpäpotilaiden kokemukset hoitojen aiheuttamista haittavaikutuksista - Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suorittaman valtakunnallisen potilaskyselyn tuloksia Pro gradu, Helsingin yliopisto. Lehto, U-S, Helander, S, Taari, K ja Aromaa, A (2013). Patient experiences at diagnosis and choice of treatment, and psychological well-being in prostate cancer: A nationwide survey. Submitted. Lehto, U-S, Tenhola, H, Taari, K ja Aromaa, A (2013). Negative effects after different prostate cancer treatments and satisfaction with outcome of the treatment. A nationwide survey. Manuscript. Potosky, A L, Davis, W W, Hoffman, R M, Stanford, J L, Stephenson, R A, Penson, D F ja Harlan, L C (2004). Five-year outcomes after prostatectomy or radiotherapy for prostate cancer: The Prostate Cancer Outcomes Study. Journal of the National Cancer Institute 96(18): Miller, D, Sanda, M, Dunn, R, Montie, J, Pimentel, H, Sandler, H, McLaughlin, W ja Wei, J (2005). Long-term outcomes among localized prostate cancer survivors: Health-related quality-of-life changes after radical prostatectomy, external radiation, and brachytherapy. Journal of Clinical Oncology 23(12): Penson, D, McLerran, D, Feng, Z, Li, L, Albertsen, P, Gilliland, F, Hamilton, A, Hoffman, R, Stephenson, R, Potosky, A ja Stanford, J (2008). 5-year urinary and sexual outcomes after radical prostatectomy: results from the prostate cancer outcomes study. The Journal of Urology 179: S40-S44. Smith, D P, King, M T, Egger, S, Berry, M P, Stricker, P D, Cozzi, P, Ward, J, O Connell, D L ja Armstrong, B K (2009). Quality of life three years after diagnosis of localised prostate cancer: population based cohort study. BMJ 339: b4817. Pardo, Y, Guedea, F, Aguiló, F, Fernández, P, Macias, V, Mariño, A, Hervás, A, Herruzo, I, Ortiz, M J, Ponce de León, J, Craven-Bratle, J, Suárez, J F, Boladeras, A, Pont, A, Ayala, A, Sancho, G, Martinez, E, Alonso, J ja Ferrer, M (2010). Quality-of-life impact of primary treatments for localized prostate cancer in patients without hormonal treatment. Journal of Clinical Oncology 28(31): Auvinen, A (2013). Eturauhassyövän hoidon tietopohjassa ja päätöksenteossa on yhä puutteita [Pääkirjoitus]. Suomen Lääkärilehti 46:

18 Suomen lehti ERSY:n laivaseminaari Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n laivaseminaari M/S Silja Serenade Helsinki- Tukholma-Helsinki, ERSY:n jäsenille ja heidän puolisoilleen. Hytit: ikkunallinen A-luokan hytti 2 hengelle ( ) Seminaarin koko pakettihinta vain 153 / henkilö. Maihinnousukortit jaetaan Olympiaterminaali Helsinki klo ja seminaari alkaa klo laivalla Tiistai 11. maaliskuuta Klo kahvipuffet, kokoustilassa (6. kerros) Klo seminaarin avaus puheenjohtaja Paavo Koistinen Klo luento, Eturauhassyövän uusista hoitomenetelmistä ja tulevaisuuden näkymistä, eturauhassyövän hoidosta ja kuvantamisesta. Johtava ylilääkäri, LT, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuu, Docrates Syöpäsairaala (luento laivan ollessa satamassa). Klo luennon jälkeen kysymyksiä ja keskustelua luennon aiheesta Klo luento, Eturauhassyöpä ja ravinto, laillistettu ravintoterapeutti Reijo Laatikainen (luento laivan ollessa satamassa) Klo luennon jälkeen kysymyksiä ja keskustelua luennon aiheesta Klo ERSY:n toiminta ja tavoitteet vuonna 2014, puheenjohtaja Paavo Koistinen Klo laiva lähtee Tukholmaan Klo päivällinen, Buffet Serenade (6. kerros) Keskiviikko 12. maaliskuuta Klo alkaen aamiainen (paikallista aikaa, 6. kerros), Buffet Serenade Klo laiva saapuu (paikallista aikaa) Värtan-satamaTukholma, missä vapaata liikkumista. Klo paluu laivaan (paikallista aikaa) Klo laiva lähtee (paikallista aikaa) takaisin Helsinkiin Klo kahvipuffet (paikallista aikaa, 6. kerros) Klo ERSY:n naisten ryhmän sekä vertaistukiryhmien Helsinki Töölö, Helsinki Kustaankartano ja Espoo Tapiola esittelyt nykytoiminnasta ja tulevaisuuden haasteista. Klo Illallinen (paikallista aikaa, 6. kerros), Buffet Serenade Torstai 13. maaliskuuta Klo alkaen aamiainen, Buffet Serenade (6. kerros) Klo laiva saapuu Helsinkiin, Olympiaterminaali Sitovat ilmoittautumiset mennessä ERSY:n toimistoon, puh. (09) , s-posti: Tervetuloa mukaan seminaariin! 18

19 Kuulumisia immuunipuutoskonferenssista Ruotsissa Båstadissa järjestettiin jo pitkät perinteet saanut immuunipuutoslääkäreiden ja -sairaanhoitajien yhteinen konferenssi syyskuuta Sairaanhoitajien osalta vuositapaaminen oli jo yhdestoista ja lääkäreille se oli kahdeksas. Kolmen päivän erittäin tiivis luentojen sarja oli kiinnostava mutta myös melko raskas rupeama. Heinäkuussa Båstadissa järjestetään tenniksen miesten ja naisten ATPturnaus,jonka voittajiin kuuluvat mm. Rafael Nadal ja David Ferrer. Silloin paikkakunta on täynnä tenniksenpelaajia sekä ruotsalaista yleisöä ja sataman venepaikat ovat täynnä toinen toistaan hienompia veneitä. Nyt tennisammattilaisten ja jetsetin tilalla oli sairaanhoitoalan ammattilaisia ja muita immuunipuutossairauksista kiinnostuneita.paikka muistutti Suomen Hankoa siinä mielessä, että se oli jo tyhjentynyt kesän veneilijöistä ja jetsetistä. Syksyn ja talven hiljaisuus oli jo laskeutunut paikkakunnalle. Vaikka syksy oli tullut, niin nyt sattui olemaan lämmin ja kesäinen sää. Suomesta meitä oli paikalla 12 henkeä. Konfrrenssin isäntänä toimi viimeistä kertaa Janne Bjökander, joka on Ruotsissa immuunipuutossairauksien edelläkävijä. Luentomaraton Ohjelma konferenssissa oli tiivis. Saavuttuamme puolelta päivin Båstadiin alkoi välittömästi kolmen luennon sarja. Ensimmäisenä aloitti englantilainen arvostettu immuunipuutosasiantuntija ja lastenlääkäri Andrew Cant, joka kertoi miksi tulehdussairaudet ja immunologia ovat niin kiinnostavia. Hänen mielestään se on palapeli, johon on pakko löytää osia, jotta hoitoja ja parannuskeinoja saataisiin lapsille ja aikuisille. Hänen mielestään lapset ovat erityisasemassa immunologiassa, koska heidän immuunipuolustus ei ole vielä täysin kehittynyt kuten aikuisella. Children is a father of a man, hän sanoi.. Tutkimalla lasten tulehduksia ja immuunipuutoksia ja hoitamalla heitä, löydämme samalla hoitoja myös aikuisille. Seuraavissa luennoissa käsiteltiin immuunipuutoksia ja niiden hoitoa. Lapsilta on löydetty yli 200 erilaista immuunipuutosta, joista useimmat ovat erittäin harvinaisia. Joitain näistä löytyy koko ihmiskunnasta vain muutamia vuodessa, joten ymmärrettävästi niiden toteaminen ja hoitaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Brutonin agammaglobulinemiaa sairastaa noin 1/ lasta. Yhteensä Ruotsissa on noin jotain harvinaista immuunipuutosta sairastavaa lasta. Ruotsissa on arviolta noin jonkinasteista immuunipuutosta sairastavaa potilasta ja heistä noin 5000 tarvitsisi hoitoa. Varsinaisia immuunipuutosdiagnooseja on tehty noin Näihin lukuihin kuuluu myös esim. melko yleinen IgA-puutos, joten siksi nämä määrät ovat niin korkeita. Sekä lasten että aikuisten hoidossa korostettiin sitä, että lääkärin tulisi tuntea potilaan perhehistoria, koska sieltä voi löytyä yhteyksiä ja syitä sairauteen. Ruotsissa löytyy vuosittain 40 prosentilta immuunipuutteisista osittaista puutosta esim. IgA-puutos, hypogammaglobulinemia on 10 prosentilla. Selektiivisen IgApuutoksen osuus on 14 %, selektiivisen IgG-puutoksen 16 %, epäspesifin vastaainepuutoksen 3 %, Muita immuunipuutossairauksia kuten Hyper IgM ja Hyper IgE jne. löytyy vain muutamia tapauksia vuosittain. Toisen päivän ohjelma alkoi heti aamusta kello 8.30 ja jatkui iltaan kello Aluksi kerrottiin pohjoismaisten lääkäreiden kokemuksista CVI-taudin hoidossa. Suomesta Båstadissa oli puhumassa Turusta lastentautien erikoislääkäri Leena Kainulainen. Hänen mielestään liikunta on ensiarvoisen tärkeää kaikille potilaille kaikissa sairauden vaiheissa. Hänen mukaansa gammaglobuliinin hoitotaso tulisi pitää kymmenessä g/l tai jopa yli tämän. Muissa pohjoismaissa hoitotasot ovat usein alle 10 g/l ja esim. Ruotsissa suositus hoitotasolle on yli 6,5 g/l. Lääkäri, tutkija Stephen Jolles Cardiffin yliopistosta esitteli luennossaan gammaglobuliinin käyttöä. Hänen mukaansa lääkkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti monien eri sairauksien hoidoissa. Se on osoittautunut turvalliseksi ja sillä ei ole samanlaisia haittavaikutuksia kuin steroideilla. Viime aikoina on oivallettu gammagobuliinin merkitys neurologian, hematologian, immunologian, reumatologian ja dermatologian aloilla, mutta sen käytöstä eri sairauksissa ja niiden hoidossa on vielä paljon opittavissa ja löydettävissä tulevaisuudessa. Gammaglobuliinia nenäsuihkeena Viimeisenä päivänä itseäni kiinnostanut aihe oli gammaglobuliinin käyttö nenäsumutteena. Ruotsalainen allergialääkäri Hans Matsols on tehnyt asiasta tutkimusta 2000-luvulla. Hän on havainnut, että gammaglobuliinin käyttö nenäsumutteena voi vähentää potilaiden poskiontelotulehduksia ym.ylähengitystietulehduksia. Gammaglobuliini ei pääse suonensisäisessä tai subkutaanihoidossa vaikuttamaan ylähengitysteiden limakalvoille ja suihkuttamalla sitä esim. nenään voidaan monien potilaiden tulehduksia vähentää merkittävästi. Hän esitteli kahdeksaa potilastapausta, joista suuri osa potilaista oli saanut apua hoidosta. Hoitoon kuuluu nenän onteloiden puhdistusta suolaveden (nenäkannu), lastenshampoon ym. avulla, ennen gammaglobuliinin suihkuttamista nenäsumuttimella. Tulevaisuudessa saattaa olla mahdollista 19

20 Suomen lehti IgA:n käyttö nenäsumutteena, sillä tällä hetkellä se heitetään hukkaan gammaglobuliinin suodatuksessa. Mutta näitä nenäsuihkesuunnitelmia ei tiettävästi ole lääkeyhtiöissä ja yleensäkin niiden saaminen lääkkeeksi tulisi kestämään useita vuosia. Luennot olivat välillä melko rankkoja maallikolle ymmärrettäväksi ja varsinkin ruotsinkieliset luennot olivat hankalia. Päivän lopuksi aivot eivät ottaneet vastaan enää minkäänlaista informaatiota. Aika paljon luennoissa käsiteltiin myös potilastapauksia, joita en tässä jutussa ala referoimaan. Niistä oli varmaan eniten hyötyä lääkäreille. Olisi hienoa saada Suomeen vastaavanlaisia tapaamisia. Ongelmana on se, että lääkäreillä tai sairaanhoitajilla ei Suomessa ole yhdistyksiä, jotka olisivat mukana järjestämässä tälläista tapahtumaa. Mutta ehkä joskus tulevaisuudessa saamme jotakin samanlaista aikaan Suomessa. Teksti: Jari Kervinen, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry:n puheenjohtaja Paluumatkan potretti. Eturivissä vasemmalta alkaen lääkärit Marjo Renko, Leena Kainulainen, sairaanhoitajat Sinikka Riutta, Irene Rytöhonka ja Anna Tornivuori sekä Sirpa Reimari (CSL Behring), ylärivissä vasemmalta alkaen lääkäri Timi Martelius, Tom Åhman (Octapharma), sairaanhoitajat Nina Anthonsen ja Maarit Kanervala sekä yhdistyksen puheenjohtaja Jari Kervinen. Immuunipuutos on tila, jossa elimistön kyky puolustautua infektioita vastaan on häiriintynyt. Immuunipuutos voi olla primääri eli synnynnäinen tauti, tai sekundaarinen, eli esimerkiksi viruksen, leukemian tai lääkehoidon aiheuttama. Nykyään tunnetaan yli 200 erilaista primääristä immuunipuutossairautta. Vaikeimmat näistä sairauksista johtavat hoitamattomana kuolemaan jo imeväisiässä, ja toisaalta osa sairauksista aiheuttaa vain lievän infektioalttiuden. Suurin osa aikuisiällä todettavista primääreistä immuunipuutoksista on vasta-ainepuutoksia. Vasta-ainepuutoksissa elimistön vasta-aineiden määrä tai kyky toimia infektiopuolustuksessa on alentunut. Primäärit immuunipuutokset eivät ole tarttuvia. 20

21 Ajankohtaista lisämunuaiskuoren vajaatoiminnasta Apeced ja Addison Ry:n jäsentapaaminen oli tänä syksynä Lahdessa. Yhdistys oli järjestänyt Lahden kirjastoon osallistujamäärästä päätellen runsaasti mielenkiintoa herättäneen yleisöluennon otsikolla: Ajankohtaista lisämunuaisenkuoren vajaatoiminnasta. Luennoitsijaksi tilaisuuteen oli saatu alan asiantuntija, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Vesa Ilvesmäki. Perustietoa lisämunuaisista Aluksi luennoitsija kertoi yleisölle perustietoa lisämunuaisista ja niiden hormonia tuottavista toiminnoista. Lisämunuaiset ovat normaalisti kahden munuaisen pinnalla sijaitsevat hormoneja tuottavat umpieritysrauhaset. Näiden rakenne jaetaan kuoreen ja ytimeen, joilla ovat omat erityiset hormonituotantonsa. Lisämunuaisen kuorikerros erittää steroidihormoneja, näistä kortisoli, säätelee elimistön perusaineenvaihduntaa (sokerit, rasvat ja valkuaisaineet) lähes kaikissa kudoksissa. Se toimii myös stressihormonina, jolloin sen määrä lisääntyy elimistön stressitilan lisääntyessä. Aldosteroni säätelee nestetasapainoa ja verenpainetta ja androgeenit toimivat mieshormoneina. Lisämunuaisen ydin erittää katekoliamiineja: adrenaliinia ja noradrenaliinia. Nämä kiihdyttävät elimistön toimintaa ja toimivat myös stressihormoneina. Lisämunuaiskuorikerroksen vajaatoiminta Lisämunuaiskuoren vajaatoiminta voi olla seurausta kolmesta eri syntymekanismista. Se voi olla lisämunuaisperäinen (primaarinen) vajaatoiminta, jolloin tilaa kutsutaan Addisonin taudiksi. Aivolisäkeperäinen (sekundaarinen) lisämunuaiskuoren vajaatoiminta johtuu aivolisäkkeen eli hypofyysin tuottaman ACTH:n (adenokortikotropiinihormonin) puutteesta ja hypotalamusperäinen (tertiaarinen) vajaatoiminta johtuu hypotalamuksen tuottaman CRH:n (adrenokortikotropiinin vapauttajahormoni) puutteesta. Aivoissa sijaitseva aivolisäke säätelee useiden hormonien eritystä. Aivolisäkkeen toimintaa säätelee puolestaan hypotalamus. Hypotalamuksessa syntyvä CRH stimuloi aivolisäkkeen ACTH:n eritystä, mikä puolestaan saa aikaan lisämunuaiskuoren kortisolituoton. Addisonin tauti on tarkasti ottaen lisämunuaisperäinen sairaus. Joissain yhteyksissä sillä on käsitetty laajemmin myös muut lisämunuaiskuorikerroksen vajaatoiminnan aiheuttamat tautitilat. Addisonin taudin aiheuttaja on tavallisimmin (70-80%) autoimmuuniadrenaliitti, jossa esiintyy mm. steroideja tuottavien solujen tuhoutumista. Addisonin tauti voi olla osa harvinaista perinnöllistä sairautta: APECED oireyhtymää. Muita taudin syitä voivat olla infektiot, kuten tuberkuloosi, HIV, sytomegalovirus tai sieni-infektiot. Taudin voi aiheuttaa myös lisämunuaisen metastaasit, sisäiset verenvuodot tai harvinaiset kertymäsairaudet, kuten hemokromatoosi tai amyloidoosi. Tavallisin se on vuotiailla naisilla. Kortisolin puutteeseen eli hypokortisolismiin liittyy yleensä myös aldosteronin eli suolahormonin ja DHEA:n eli dehydroepiandrosteronin, mieshormonin puute. Addisonin tauti on harvinainen. Suomessa ei ole tarkkoja lukuja potilasmääristä, mutta arvio on potilasta. Sen ilmaantuvuus vuodessa on 0,8 tapausta asukasta kohden. Aivolisäkeperäisen lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan syy voi olla aivolisäkkeessä tai hypotalamuksessa. Mikä tahansa aivolisäkettä vaurioittava sairaus tai häiriötekijä voi sen aiheuttaa. Tavallisin syy on kuitenkin ns. hankittu lisämunuaiskuoren vajaatoiminta, joka on seurausta kortisonihoidosta. Kortisoli on siis lisämunuaisen tuottama hormoni ja kortisoni on lääke. Pitkään jatkunut hoito saattaa aiheuttaa lisämunuaiskuo- ren oman kortisolierityksen loppumisen. Riski tulisi aina huomioida, kun kortisonitablettihoito on jatkunut yli 3 viikkoa. Myös kortisonia sisältävät astmasuihkeet saattavat lisätä lisämunuaislamaa. Mikäli oma tuotanto ei käynnistykään hoidon loppuessa, niin henkilölle kehittyy henkeä uhkaava kriisitilanne. Lisämunuaislamasta toipuminen voi viedä jopa yli vuoden ja joskus vajaatoiminta jää pysyväksi. Korvaava kortisonihoito tulisi lopettaa aina vähitellen ja seurannassa. Lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan oireita ovat yleinen voimattomuus ja ruokahaluttomuus, joista seurauksena on ennen pitkää painonlaskua, sekä erilaisia vatsaoireita, kuten pahoinvointia, vatsakipua, ummetusta tai ripulia. Aldosteronin puutteesta johtuvia oireita ovat suolannälkä, huimaus makuulta ylösnoustessa ja matala verenpaine sekä laboratoriokokeissa löydetään tällöin matala natrium- ja korkea kaliumpitoisuus. Lihas- ja nivelkipuja voi esiintyä, matalaa verensokeritasoa ja myös masentuneisuutta. Joillakin potilailla saattaa esiintyä ihon tummumista tai vitiligo- eli valkopälvisyysläiskiä iholla. Nämä viimeiseksi mainitut liittyvät Addisonin tautiin. Lisämunuaiskuorikerroksen vajaatoiminnan kriisi Lisämunuaiskuorikerroksen äkillinen vajaatoiminta eli kriisi, voi kehittyä nopeasti henkeä uhkaavaksi tilaksi. Se johtuu yleensä lisämunuaisista, mutta voi olla myös aivolisäkeperäinen. Lisämunuais- 21

22 Suomen lehti peräinen kriisitila voi johtua Addisonin taudista, joka ei ole ollut vielä tiedossa, tai korvaushoito ei ole ollut riittävä tai se on keskeytynyt. Aivolisäkeperäisen kriisin syynä voi olla aivolisäkekasvain tai hypofyysileikkaus. Kriisin laukaisevia tekijöitä voivat olla infektio, trauma tai leikkaus. Addisonin kriisin tunnistaminen on päivystävälle lääkärille sen harvinaisuudesta johtuen haasteellinen tehtävä. Tärkeää on tunnistaa sairaus oireista ja laboratoriolöydöksistä, joissa veren ACTH on koholla ja kortisoli matala. Laboratoriovastauksia ei kuitenkaan saada päivystysaikana, joten tyypillistä kliinistä kuvaa tulee epäillä ja aloittaa hoito eli kortisolin puutteen korvaaminen. Ilvesmäen mukaan potilas kuuluu tällöin teho- tai tarkkailuosastolle, ei tavalliselle vuodeosastolle. Hoitoon lisätään nestehoito, matalan verensokerin korjaaminen tarvittaessa. Tärkeää on kriisin syyn etsiminen. Hypokortisolismin kiireetön toteaminen ja hoidon aloitus tapahtuu tavallisimmin erikoissairaanhoidon endokrinologian ajanvarauspoliklinikalla tai muualla endokrinologin vastaanotolla. Tällöin tutkitaan verikokeesta S-korsol ja P-ACTH. Lisäksi voidaan tehdä ns. lyhyt ACTH-koe. Lisätutkimuksina voidaan ottaa verikokeet, joista käy ilmi aldosteroni, reniini, DHEA:n pitoisuudet sekä lisämunuaisvasta-aineet. Lisäksi voidaan tehdä tutkimuksia, joilla selvitetään hypokortisolismin syytä. Hoito ja seuranta Kortisonikorvaushoito on lisämunuaisen vajaatoiminnassa usein elinikäinen. Käytettävät kortisonivalmisteet ovat kauppanimiltään Hydrokortisoni, Prednisoni, Prednisolon ja Deksametasoni. Fysiologiseen hoitoon pyrittäessä Hydrokortisoni on tavallisesti paras. Normaalisti Hydrokortisonin tarve on mg annosteltuna 2-3 kertaa vuorokaudessa esim. aamulla, iltapäivän alussa ja päivällisaikaan. Jos käytetään pitkävaikutteisempia Prednisolonia 2,5-5mg/ Dexametasoni 22 Kuva endokrinologi Vesa Ilvesmäen luennosta. 0,75-1,5 mg otetaan myöhään illalla se ja Hydrokortisoni 5-10 mg iltapäivällä. Hoidon seurannassa yleisvointi, paino, verenpaine osoittavat tasapainon vaihtelun. Jos paino nousee, kortisoniannos on liian suuri. Laihtuminen, huonovointisuus ja matala natriumpitoisuus antavat viitettä liian matalasta annoksesta. Seerumin korsol- ja ACTH määritykset eivät sovellu seurantaan. Käypä hoitosuosituksessa ei ole määritelty, missä Addison potilaat tulee hoitaa. Diagnoosivaiheessa endokrinologilla on erikoislääkärinä tietämys hoidosta. Myöhemmin seuranta usein jatkuu esim. terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Kun kyseessä on harvinainen sairaus, niin tämä voi tuntua pelottavaltakin. Julkisen terveydenhuollon usein vaihtuvien lääkäreiden vastaanotolla on törmätty siihen, että potilas esittelee ensin sairautensa ja kertoo kuinka ennen on tavattu toimia. Tällöin potilas itse joutuu päättelemään omahoitoaan koskevat muutostarpeet. Luottamus lääkäriin ja hoidon turvallisuus ei tällöin toteudu. Ilvesmäki korosti kuitenkin puheenvuorossaan, että hoitavan lääkärin kynnys endokrinologin konsultointiin tulee olla matala ongelmien esiintyessä. Akuuttien sairauksien, kuten esimerkiksi kuumetaudin yhteydessä potilaan Kuva: Kati Länsikylä tulee tehostaa hoitoaan nostamalla kortisoniannostaan kaksinkertaiseksi viikon ajaksi ns. stressiannokseen. Akuutin vatsantaudin yhteydessä, johon liittyy oksentelu ja tai ripuli, otetaan ensiapuna kortisoni Solu-Cortef 100 mg pistoksena lihakseen. Tämä voidaan ottaa myös erilaisten heikotustilojen yhteydessä. Pahoinvointi ja oksentelu voi olla myös osa hypokortisolismin kriisin oiretta. Ilvesmäen mukaan potilaalla tulisi olla reseptillä saatava Solu-Cortef valmiina kotona, tai tarvittaessa mukana matkustaessa. Pistosopetuksesta on vastuussa potilasta hoitava yksikkö. Sairaalan päivystykseen on syytä hakeutua herkästi akuuttien infektioiden yhteydessä, mutta kortisonihoidon tehostaminen aloitetaan heti sen tarpeen ilmettyä. Yleisöstä kysyttiin Ilvesmäeltä, millainen elimistön stressitilan tulee olla, jotta kortisoniannosta voisi tilapäisesti nostaa? Esimerkkeinä ääritilanteista on pidetty maratonin juoksua tai ylioppilaskirjoitusten tenttiä. Toisaalta tarve on yksilöllinen, jollekin hyväkuntoiselle juoksijalle 10 km lenkki ei ole stressaavaa, toiselle taas on. Helteinen ilma kuitenkin lisää kortisoniannoksen lisäyksen tarvetta ja joillakin yövuorotyö tuo omat haasteet kortisonin annostelulle. Kannattaa muis-

23 taa, että herkästi toistuva liika-annostelu voi tuoda esiin kortisonin haittavaikutukset: painon nousu ja kasvojen turvotus. Mieshormonin Dehydroepiandrosteronin, DHEA:n käyttö korvaushoidossa ei ole vakiintunutta. Lääkärikunnalla on käyttöön liittyviä eriäviä mielipiteitä. DHEA taso voidaan tarkistaa verikokeella. Monet potilaat ja erityisesti naiset ovat kokeneet lääkkeen tuovan hyviä vaikutuksia vointiinsa, etuina on todettu iltaväsymyksen väheneminen, itseluottamuksen paraneminen ja libidon paraneminen Myös miehillä lääke on lisännyt hyvinvointia. Sivuvaikutuksina voivat olla ikävä ihon rasvoittuminen ja akne, sekä hikoilun lisääntyminen. DHEA annostellaan mg kerran päivässä. Miten lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta potilaat voivat? Vesa Ilvesmäki avasi esitelmänsä loppupuolella paria lisämunuaiskuoren vajaatoimintapotilaille tehtyä elämänlaatututkimusta, joissa kiistatta voitiin osoittaa, että potilaat tunsivat elämänlaatunsa selvästi huonommaksi verrattuna tutkimuksissa olleisiin verrokkiryhmiin. Uutta toivoa ja parannusta hoitoon ollaan nyt saamassa uudesta kortisonivalmisteesta Plenadrenista. Plenadren on saanut myyntiluvan EU-alueella ja on jo käytössä Iso-Britaniassa, Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. Pohjoismaista se on käytössä Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Lääke on tulossa lähiaikoina Suomen markkinoille. Plenadren tabletti on koostumukseltaan kaksitehoinen. Sen pinnalla olevasta kuorikerroksesta kortisoni imeytyy nopeasti ja ydinosan kortisonin liukeneminen alkaa ohutsuolesta hitaammin joten saadaan pitkävaikutteinen teho. Fysiologinen kortisolin eritys on suurempi aamulla ja alkaa laskea alkuillasta, kunnes taas aamuyöstä alkaa nousta. Tätä Plenadren pyrkii jäljittelemään yhtenä tablettina aamulla annosteltuna. Tutkimuksen mukaan Plenadren tuki painon ja verenpaineen laskua ja diabeetikkopotilailla sokeritasapaino parani. Elämänlaatukyselyssä Plenadrenin käytön yhteydessä tuli paremmat pisteet. Vesa Ilvesmäen luento antoi paljon tietoa Addisonin taudista ja muista lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan sairauksista. Tieto ei aina lisää pelkästään tuskaa, vaan antaa myös lisävalaistusta tietämättömyyden pimeyteen. On hyvä tuntea sairautensa hyvin. Potilaat ovat aina oman sairautensa asiantuntijoita, mutta joutuvat tässäkin harvinaisessa sairaudessa olemaan hyvin tietoisia laajemminkin tilanteestaan, kuin pelkästään potilaan roolista käsin voisi edellyttää. Hoitopaikoilta, joissa potilaat joutuvat käymään, toivomme luotettavaa, tehokasta, turvallista ja huolellista hoitoa. Teksti: Tanja Salonen, Apeced ja Addison ry:n jäsen Apeced ja Addison ry:n syystapaaminen Apeced ja Addison ry:n jäsenistön syystapaamisviikonloppu Lahdessa oli jälleen menestys. Lauantaina saimme tietää Ajankohtaista lisämunuaiskuoren vajaatoiminnasta endokrinologi Vesa Ilvesmäen kertomana. Yhdistyksen järjestämälle yleisöluennolle Lahden kaupunginkirjaston auditorioon oli saapunut yli satapäinen asiasta kiinnostunut kuulijakunta, joka sai toisen tunnin ajan kysyä aiheesta kysymyksiä. Luennon jälkeen ruokailimme lohisalaatin ja kanapaistoksen ääressä Ravintola Fellmanniassa viidenkymmenen hengen voimin iloisen puheensorinan ympäröimänä. Syyskokouksessa valitsimme uusia aktiivisia jäseniä hallitukseen. Yhteistyösuunnitelmista Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry:n kanssa oli kertomassa heidän tuleva puheenjohtajansa Anu Herala Tampereelta. Apeced ja Addison ry:n ensi syksyn aikuisten ryhmätukilomalle Saarijärven Summassaaren kylpylähotelliin voi hakea toimiston kautta. Yhdistyksemme tukihenkilön haastattelu on marraskuun Kotilääkäri -lehdessä. Muina aiheinamme oli mm. se ettei DHEA:sta saa enää KELA-korvausta. Lauantai-illan hämärtyessä kävimme katsomassa upeaa vesiurkuvalonäytöstä Pikku-Vesijärven rannalla, jonka jälkeen oli sauna ja illanviettoa. Sunnuntaina meille oli järjestetty peruukki- ja meikkausesittely Lahden Hair & Beauty Center Stailis Oy:ssä. Alopecian tai muusta syystä hiustenlähdöstä kärsiville esiteltiin laadukkaita peruukkeja, hiuslisäkkeitä ja ripsenpidennyksiä. Näimme miten myös peruukkeja voi piristää erilaisin kampauksin. Vitiligon eli valkopälven värimuutoksiin ja maksaläiskiin saimme meikkausvinkkejä ja näin pääsimme kotimatkalle entistäkin kauniimpina ja virkistyneinä hotelliviikonlopun jäljiltä. Seuraavan kerran jäsenistö kokoontuu kevättapaamiseen Polvijärven Huhmarin kylpylään, jonne on suunnitelmissa Hyvän olon päivä rentoutumisen, keskustelun, psykologin luennon ja ensiapuharjoitusten merkeissä. Yhdistyksen tukipuhelin on ollut toiminnassa neljä vuotta ja on osoittautunut potilaille elintärkeäksi. Tukipuhelin torstaisin klo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Toivottaa Apeced ja Addison ry

24 Suomen lehti Syyskuulumisia Hyvä lukija Tämän kirjoituksen ilmestyessä Suomen Amyloidoosiyhdistys ry tai tuttavallisimmin SAMY on pitänyt perinteisen syystapaamisensa Lahdessa, joka on eräs tämän vahvasti paikallisen perinnöllisen sairauden ydinalueista. Jäsenistömme on voimakkaasti keskittynyt Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeeseen. Tässä lyhyessä artikkelissa haluan valottaa niitä kuluvaan ja tulevaan vuoteen liittyviä asioita, joita em. tapaamisessa käsittelimme Yhdistyksen toiminnasta Kuluvan vuoden 2013 tärkeimmät tapahtumat ovat olleet varsinainen kevätkokous Helsingissä ja alueellinen tapaaminen Lahdessa Molemmissa kokouksissa osanotto oli runsas ja luennot mielenkiintoisia. Myös Suomen Potilasliitto ry:n toimintaan ja hallitustyöskentelyyn on osallistuttu aktiivisesti ja pidetty yhteyttä Harvinaiset -verkostoon, sekä kansainväli- seen RareConnect.org Amyloidosis Community -verkkoyhteisöön. SAMY:n hallitus uusiutui keväällä 2013 siten, että pitkään korvaamatonta työpanostaan SAMY:lle antanut sihteeri Sirkka Lundell jättäytyi sivuun hallitustyöstä. Haluan vielä kiittää omasta ja SAMY:n puolesta Sirkkaa loistavasta ja huolehtivasta yhteistyöstä. Sirkalla tulee aina olemaan paikka sydämessämme ja varmasti tulemme hänet näkemään hallituksen tukena myöhemminkin. Sirkan tilalle valittiin Eija Lehto, joka näin palasi mukaan hallitustyöskentelyyn pienen tauon jälkeen. Hallituksessa jatkavat Leena Berglund, Pirkko Keskisaari, Rainer Pelkonen ja Leeni Nuutila. Matti Haimi jatkaa SAMY:n puheenjohtajana vuoden 2014 vuosikokoukseen, jolloin on jälleen puheenjohtajan valinta seuraavalle 2 -vuotiskaudelle. Hankkeissa etusijalla on ollut KELA:n etuuksien selvittämistyön alkuun saattaminen. Saamamme tuki KELA:sta selvittämistyön tueksi on ollut erittäin positiivista ja tässä hyvässä yhteistyössä tulemme myös jatkamaan selvitystyötä vuonna Tulevista hankkeissa painopiste on jäsenistön käyttöön tarkoitetun kasvojumppa oppaan tuottaminen ja jakelu. Lisäksi olemme jälleen mukana lääketieteellisen tutkimustyön avustamisessa niillä menetelmillä ja keinoilla, joita käytettävissämme on. Nyt käynnissä ovat pilottitutkimus Gelsoliiniamyloidoosin immuunivasteesta ja Gelsoliiniamyloidoosisairauden Potilasrekisteri hanke. Tänä vuonna käynnistettyä SAMY:n vertaistukitoimintaa jatkokehitetään yhteistyössä Suomen Potilasliitto ry:n kanssa, jolla on pitkä kokemus vertaistukihenkilöiden kouluttamisesta ja vertaistukitoiminnan käynnistämisestä sekä hoitamisesta. SAMY tulee tarvittaessa käyttämään myös muuta sosiaalialalta saatavaa vertaistukitoimintaa tukevaa palvelua. SAMY toivottaa kaikille lukijoille kirpeitä alkutalven päiviä ja pian tulevan Joulun odotusta! Teksti: Matti Haimi, Suomen Amyloidoosiyhdistys ry:n puheenjohtaja Suomen Amyloidoosiyhdistys ry c/o Suomen Potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki, Tukipuhelin tiistaisin klo sähköposti: on Meretojan taudin (PGA eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi) potilasyhdistys Yhdistyksen päätavoitteena on ajaa tautia sairastavien etua välittämällä tietoa, toimimalla yhdyssiteenä ja tukemalla erilaisissa hoito-, kuntoutus- ja tukimahdollisuuksien selvittämisessä. Internetissä: Netissä lisätietoja ja myös potilaille, omaisille, lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle tarkoitettu potilasopas 24

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015 1 (8)

Toimintasuunnitelma 2015 1 (8) Toimintasuunnitelma 2015 1 (8) 2 (8) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 (44. toimintavuosi) 1. Tavoitteet sivu 3 2. Toiminta-ajatus sivu 3 3. Toimintatavat ja päämäärät sivu 4-5 4. Tiedotustoiminta sivu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot