RAVINTOLA ROSMARIININ LOUNAIDEN RAVINTOAINELASKELMAT JA NIIDEN VERTAAMINEN YLEISIIN RAVITSEMUSSUOSITUKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAVINTOLA ROSMARIININ LOUNAIDEN RAVINTOAINELASKELMAT JA NIIDEN VERTAAMINEN YLEISIIN RAVITSEMUSSUOSITUKSIIN"

Transkriptio

1 RAVINTOLA ROSMARIININ LOUNAIDEN RAVINTOAINELASKELMAT JA NIIDEN VERTAAMINEN YLEISIIN RAVITSEMUSSUOSITUKSIIN Koivikko Miia Mäkinen Erja Opinnäytetyö Syyskuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KOIVIKKO, Miia MÄKINEN, Erja Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 68 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka RAVINTOLA ROSMARIININ LOUNAIDEN RAVINTOAINELASKELMAT JA NIIDEN VERTAAMINEN YLEISIIN RAVITSEMUSSUOSITUKSIIN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulun Restonomipalvelut Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää Rosmariinissa tarjottavien lounaiden ravintoainesisällöt ja verrata niitä yleisiin ravitsemussuosituksiin. Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Rosmariinissa tarjottavat lounaat täyttävät yleiset ravitsemussuositukset. Työssä käytettiin apuna Aromi-tietokoneohjelmaa, SPSS for Windows-tilastointiohjelmaa sekä Exceltaulukkolaskentaohjelmaa. Aromin avulla laskettiin ravintoainesisällöt, joista tehtiin muiden ohjelmien avulla tarvittavat taulukot ja kaaviot. Näitä tuloksia analysoidaan tässä työssä. Laskelmista selvisi, että Rosmariinin lounaiden ravitsemuksellinen laatu kaipaa korjaamista. Ruoissa on liikaa suolaa ja rasvan määrä on melko korkealla. Lisäksi eri ruokalajien ravintoainesisällöt vaihtelevat suuresti. Nämä ongelmat on helppo korjata, jos kiinnitetään entistä enemmän huomiota käytettäviin raaka-aineisiin sekä ruoanvalmistuksessa käytettävien rasvojen laatuun. Opinnäytetyömme on tarpeellinen, koska tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtenäistä laadunvalvontajärjestelmää suurkeittiöruoille. Tämän opinnäytetyön avulla voidaan Rosmariinin lounaiden ravitsemuksellisesta laatua kehittää. Tavoitteena oli myös antaa Rosmariinin henkilökunnalle ideoita ravintoainesisältöjen korjaamiseen. Avainsanat (asiasanat) ravitsemus, ravitsemussuositukset, Rosmariini Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication Bachelor s thesis KOIVIKKO, Miia MÄKINEN, Erja Pages 68 Confidential Language Until Finnish Title MEALS AT THE RESTAURANT ROSMARIINI - THEIR NUTRITIONAL VALUE COMPARED TO THE GENERAL NUTRITIONAL RECOMMENDATIONS Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor MERTANEN, Enni Assigned by Jyväskylä Polytechnic, School of Tourism and Services Management/Restomonipalvelut Abstract This thesis studied the lunch meals and nutritional values at the restaurant Rosmariini. These were compared to the Finnish nutritional recommendations. The focus was on finding out how the staff could improve the nutritional value of the served food. The data were collected and processed with help of Aromi-compute program, SPSS for Windowsstatistical program and EXCEL-spreadsheet program. Aromi was used to collect the nutritional values and other programs to make the necessary diagrams and tables, which were then analyzed in the thesis. The conclusion was that some of lunch meals needed attention at Rosmariini. The use of salt and fat were the main concerns. There were also very big differences between the different meals and their nutrients. These problems are easy to fix if attention is paid to the type of fat and the raw materials while preparing the lunch. This thesis is necessary because at the moment the Finnish institutional kitchens do not have a standardized quality assurance system. With the help of this thesis meals in Rosmariini and their nutritional value can be developed. Keywords nutrition, nutritional recommendations, Rosmariini Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO RAVITSEMUSSUOSITUKSET Suomalaiset ravitsemussuositukset Pohjoismaiset ravitsemussuositukset RAVINNON HYVÄ KOOSTUMUS SUOMALAISEN RAVITSEMUKSEN ONGELMAKOHDAT SUOMALAISTEN LOUNASRUOKAILU TERVEELLINEN LOUNASRUOKAILU ERITYISRUOKAVALIOT Kasvisruokavaliot Gluteeniton ruokavalio Laktoosirajoitteinen ruokavalio ROSMARIININ LOUNASRUOKAILU AINEISTO JA MENETELMÄT TUTKIMUKSEN TULOKSET Rosmariinin lounaista saatava energia Rosmariinin lounaista saatavat hiilihydraatit Rosmariinin lounaista saatava rasva Rosmariinin lounaista saatava proteiini Rosmariinin lounaista saatava suola TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA POHDINTA...55

5 LÄHTEET LIITTEET...61 LIITE 1. Ruokaympyrä ja ruokakolmio...62 LIITE 2. Lautasmalli...63 LIITE 3. Rosmariinin normaalilounaiden energiaravintoaineiden jakaumat ruokalajeittain...64 LIITE 4. Rosmariinin kasvislounaiden energiaravintoaineiden jakaumat ruokalajeittain...65 LIITE 5. Rosmariinin keittolounaiden energiaravintoaineiden jakaumat ruokalajeittain...66 LIITE 6. Rosmariinin ruokaisien salaattien energiaravintoaineiden jakaumat ruokalajeittain...67 LIITE 7. Leivän, levitteen ja juoman ravintoarvot...68 TAULUKOT TAULUKKO 1. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 1996 ja TAULUKKO 2. Tutkimuksessa mukana olleiden Rosmariinin lounaiden määrät...24 TAULUKKO 3. Energian tarpeen suositukset kohtalaisesti tai vähän liikkuville aikuisille...30 KUVIOT KUVIO 1. Rosmariinin lounaista saatavan energian määrät kilokaloreina...25 KUVIO 2. Rosmariinin normaalilounaiden kokonaisenergiamäärät kilokaloreina ruokalajeittain...26 KUVIO 3. Rosmariinin kasvislounaiden kokonaisenergiamäärät kilokaloreina ruokalajeittain...27 KUVIO 4. Rosmariinin keittolounaiden kokonaisenergiamäärät kilokaloreina ruokalajeittain...28 KUVIO 5. Rosmariinin ruokaisien salaattien kokonaisenergiamäärät kilokaloreina ruokalajeittain...29 KUVIO 6. Rosmariinin lounaista saatavan hiilihydraatin määrät grammoina...32

6 KUVIO 7. Rosmariinin normaalilounaista saatava hiilihydraattimäärä grammoina ruokalajeittain...33 KUVIO 8. Rosmariinin kasvislounaista saatava hiilihydraattimäärä grammoina ruokalajeittain...34 KUVIO 9. Rosmariinin keittolounaista saatava hiilihydraattimäärä grammoina ruokalajeittain...35 KUVIO 10. Rosmariinin ruokaisista salaateista saatava hiilihydraattimäärä grammoina ruokalajeittain...36 KUVIO 11. Rosmariinin lounaista saatavan rasvan määrät grammoina...37 KUVIO 12. Rosmariinin normaalilounaista saatavan rasvan määrä grammoina ruokalajeittain...39 KUVIO 13. Rosmariinin kasvislounaista saatavan rasvan määrä grammoina ruokalajeittain...40 KUVIO 14. Rosmariinin keittolounaista saatavan rasvan määrä grammoina ruokalajeittain...41 KUVIO 15. Rosmariinin ruokaisista salaateista saatavan rasvan määrä grammoina ruokalajeittain...42 KUVIO 16. Rosmariinin lounaista saatavan proteiinin määrä grammoina...44 KUVIO 17. Rosmariinin normaalilounaista saatavan proteiinin määrä grammoina ruokalajeittain...45 KUVIO 18. Rosmariinin kasvislounaista saatavan proteiinin määrä grammoina ruokalajeittain...46 KUVIO 19. Rosmariinin keittolounaista saatavan proteiinin määrä grammoina ruokalajeittain...47 KUVIO 20. Rosmariinin ruokaisista salaateista saatavan proteiinin määrä grammoina ruokalajeittain...48 KUVIO 21. Rosmariinin lounaista saatavan suolan määrät grammoina...49 KUVIO 22. Rosmariinin normaalilounaista saatavan suolan määrä grammoina...51 KUVIO 23. Rosmariinin kasvislounaista saatavan suolan määrä grammoina...52 KUVIO 24. Rosmariinin keittolounaista saatavan suolan määrä grammoina...53 KUVIO 25. Rosmariinin ruokaisista salaateista saatavan suolan määrä grammoina..54 3

7 4 1 JOHDANTO Suomalaisten ravitsemusta ja nykyistä ravitsemuksen tilaa on tutkittu eri tavoin. Aika ajoin ilmestyy Ravitsemuskertomus, joka selvittää suomalaisten ravitsemuksen tilaa. Tällä hetkellä merkittävin ravitsemusongelma liittyy lihavuuteen, joka on yleistymässä sekä miehillä että naisilla. Tämän vuoksi yhä useampi sairastuu sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Koska suurtalouskeittiöissä valmistettujen ruokien ravitsemuksellista laatua on tutkittu varsin vähän, työmme tarkoituksena oli saada selville, kuinka hyvin oppilaitoksemme henkilöstöravintola Rosmariinin ruoat täyttävät yleiset ravitsemussuositukset. Toimeksiantajamme on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Restonomipalvelut. Aikaisemmin oppilaitoksemme henkilöstöravintolan tarjoamista lounaista ei ole tehty vastaavaa tutkimusta, joten työmme on lajissaan ensimmäinen. Työmme antaa varmasti aihetta miettiä ja kehittää Rosmariinin ruokia enemmän ravitsemussuositusten mukaisiksi. Tämä opinnäytetyö antaa kuvan siitä, millaisia ruokia ravintola Rosmariinissa tarjotaan.

8 5 2 RAVITSEMUSSUOSITUKSET Suomalaiset ravitsemussuositukset on laadittu auttamaan ihmisiä kokoamaan ravitsemuksellisesti oikeanlainen ruokavalio. Suositukset laatii Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ruokavaliomalleiksi neuvottelukunta on valinnut ruokaympyrän, ruokakolmion sekä lautasmallin (Liitteet 1 ja 2). Päivitetyt suomalaiset ravitsemussuositukset valmistuvat keväällä 2005 (Aro 2004, 26). Ravitsemussuosituksille on Suomessa asetettu tavoitteet, joiden avulla kansanravitsemuksen tilaa pyritään parantamaan. Näitä tavoitteita ovat energian ja kulutuksen tasapainottaminen, ravintoaineiden tasapuolinen saanti, hiilihydraattien osuuden lisääminen ravinnossa, suolan saannin vähentäminen sekä alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. Merkittävin kansanravitsemusongelma Suomessa on tällä hetkellä lihavuuden lisääntyminen. Lihavuus on yleistynyt sekä naisten että miesten keskuudessa, ja sen vuoksi yhä useampi sairastuu kohonneeseen verenpaineeseen, tyypin 2 diabeteksen, sappikivitautiin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin. (Valtion ravitsemusne u- vottelukunta, 2003, 14; Maa- ja metsätalousministeriö, 2004.) 2.1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Suomalaiset ravitsemussuositukset pyrkivät määrittelemään eri väestöryhmien ravintoaineiden saantia sekä tavoitteita hyvän kansanterveyden saavuttamiseksi ja sen edistämiseksi (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 3,10). Suomessa seurataan tiiviisti aikuisikäisen väestön ruokailutottumuksia, ja sen vuoksi mahdolliset kansanravitsemusongelmat ovat hyvin tiedossa. Onneksi myös väestö on ymmärtänyt terveellisen ruokavalion merkityksen ja kiinnostus terveyden edistämiseen ruokavalion avulla on kasvanut. (Suojanen 2003, 161.) Suomalaiset ravitsemussuositukset on suunnattu auttamaan joukkoruokailun suunnittelussa, jotta ruoasta saataisiin monipuolista, terveellistä ja hygieenistä. Suosituksia käytetään myös ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perusaineistona ja ne ovat antamassa ohjeita arvioitaessa ryhmien ja joukkojen ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 3,10.)

9 Suomalaiset ravitsemustottumukset ovat muuttuneet vuosien saatossa. Suosimme nykyään vähärasvaisia ja rasvattomia maitotaloustuotteita. Voin sijaan käytämme nyk y- ään enemmän kasvimargariineja ja rasvaseoksia, joten kovan rasvan saanti on vähe n- tynyt. (Emt. 8.) Kalan käyttöä ravintona suomalaisten tulee edelleen lisätä, koska kala sisältää sydämelle terveellisiä rasvahappoja. Tämä myönteinen kehityssuunta tulee jatkumaan, mutta se edellyttää terveyttä edistävien toimenpiteiden jatkamista ja tehostamista sekä uusia toimenpiteitä, joilla edistetään ja parannetaan väestön elinoloja ja - tapoja. Terveyspalveluja tulee myös pitää ajan tasalla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003,18.) 6 Aikuisten ruokakäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa ruokapalveluiden ja ravitsemusohjauksen avulla. Aikuisväestön ruokakäyttäytyminen tulee saada suositusten mukaiseksi, koska niin voitaisiin vähentää sepelvaltimo- ja verenpainetaudin sekä monien muiden sairauksien yleisyyttä. Tärkeimmät tavoitteet aikuisväestön keskuudessa ovat kokonaisrasvan ja varsinkin tyydyttyneen rasvan sekä suolan saannin vähentäminen, hiilihydraattien ja kuidun saannin lisääminen sekä energian kokonaissaannin vähentäminen. (Emt. 32.) Työikäisen väestön ruokavalio on parantunut luvulta lähtien, mutta kansanravitsemuksen ongelmat vaivaavat väestöä edelleen. Kasvisten kulutus on noussut kolminkertaiseksi viimeisten 20 vuoden aikana. Hedelmien ja marjojen kulutus nousi luvulle asti, mutta laski sitten rajusti. Viljan, perunan ja lihan kulutus on pysynyt samana. Sianlihaa ja siipikarjaa kulutetaan enemmän, sen sijaan naudanlihan ja makkaroiden kulutus on vähentynyt. (Emt. 31.) Suomen Sydänliitto on koonnut tärkeimmät ravitsemukselliset tavoitteet yleisten ravitsemussuositusten pohjalta. Näiden tavoitteiden tarkoituksena on ehkäistä ja hoitaa sydän- ja verisuonitauteja. Näihin tavoitteisiin kuuluu rasvan määrän vähentäminen, joka tarkoittaa käytännössä huomion kiinnittämistä rasvan laatuun. Kolesterolin saantia tulee myös vähentää, samoin suolan käyttöä. Kuitupitoisten elintarvikkeiden käyttöä tulee lisätä. Kun näiden lisäksi kasvisten käyttöä lisätään, saadaan koottua ruokavalio, joka sopii kaikille ja on ravitsemussuositusten mukainen. (Suomen sydänliitto ry )

10 Suomalaiset ravitsemussuositukset antavat ohjeet päiväkohtaiselle aterioinnille, mutta Suomen sydänliitto ry on laatinut niiden pohjalta ateriakohtaiset suositukset. Sydänliiton suositusten mukaisesta, hyvästä ateriakokonaisuudesta saa: - energiaa kolmanneksen päivän tarpeesta eli kcal - rasvaa enintään 30 % aterian energiamäärästä eli g - kovaa rasvaa alle 10 % aterian energiamäärästä eli 7-10 g - suolaa enintään 0,5g/ MJ tai 0,2 g/ 100 kcal eli 1,5-2 g - kuitua vähintään 3 g/ MJ tai 1,3 g/ 100 kcal. (Kokko & Lääperi, 2000, 10.) Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Pohjoismaissa syödään keskimäärin viidesti päivässä, mutta kansallisia eroja kuitenkin löytyy. Suomessa ja Ruotsissa syödään yleisesti lämmin ateria kahdesti päivässä, kun taas Norjassa ja Tanskassa toinen lämmin ateria korvataan useimmiten kylmällä voileivällä. (Mustonen 2002, 17.) Pohjoismaiset ruokailutottumukset ja käytetyt raaka-aineet ovat pääpiirteissään yhteneväisiä, joten kaikille näille maille on luontevaa laatia yhteiset ravitsemussuositukset. Pohjoismaat ovat jo usean vuosikymmenen ajan tehneet yhteistyötä asettaessaan ravitsemussuosituksia. Kaikissa näissä maissa ruokavalio on hyvin samankaltainen ja sen vuoksi myös ruokavalioista johtuvat sairaudet ovat samoja. Ensimmäiset pohjoismaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät vuonna Uudet, vuonna 2004 ilmestyneet suositukset on tarkoitettu avuksi suunniteltaessa ruokavalioita, jotka tukevat kasvua ja hyvinvointia sekä täyttävät ravinnon tarpeen. (Nordic Nutrition Recommendations, 2004.) Edelliset pohjoismaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät vuonna Nyt ilmestyneissä suosituksissa painotetaan aikaisempaa enemmän liikunnan merkitystä sekä ravitsemuksen tärkeyttä, jotka yhdessä vaikuttavat ihmisen terveyteen ja ravitsemustilaan. Myös päivittäistä hyötyliikuntaa painotetaan enemmän. Energiaravintoaineiden suositukset ovat pysyneet lähes ennallaan. Pääasiassa vain vaihteluvälejä on kasvatettu suuremman joustavuuden saavuttamiseksi.

11 8 TAULUKKO 1. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 1996 ja 2004 Ravintoaine Rasva (E %) (vaihteluväli 25-35) Tyydyttynyt rasva (E %) Kertatyydyttymätön rasva (E %) Monityydyttymätön rasva (E %) 5 (vaihteluväli 5-10) 5 (vaihteluväli 5-10) Hiilihydraatit (E %) (vaihteluväli 50-60) Proteiinit (E %) (vaihteluväli 10-20) (Aro, 2004, 26.) 3 RAVINNON HYVÄ KOOSTUMUS Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan elimistön tulee saada hiilihydraatteja prosenttia, rasvaa 30 prosenttia ja proteiineja prosenttia kokonaisenergiasta. Ruoka-aineet, jotka sisältävät runsaasti hiilihydraatteja, muodostavat hyvän ravinnon perustan. Niitä tulee saada noin grammaa vuorokaudessa. Tärkeimpiä hiilihydraattien lähteitä ovat vilja, peruna, hedelmät ja muut kasvikset. Elimistöön joutuvista hiilihydraateista suurin osa saadaan tärkkelyksestä, jota on paljon esimerkiksi perunassa. Tutkimusten mukaan työssäkäyvä aikuisväestö saa ravinnosta liian vähän hiilihydraatteja. Tämänkin vuoksi ruokavalioon kannattaisi sisällyttää enemmän kasvikunnan tuotteita. (Fogelholm 1999, 143; Aro ym. 1993, 43; Helsingin yliopiston avoin yliopisto 2001.) Kaikilla hiilihydraatteja sisältävillä tuotteilla on glykeeminen indeksi, joka kertoo, kuinka nopeasti elintarvikkeesta saatavat hiilihydraatit muuttuvat ruoansulatuksessa sokereiksi ja lisäävät siten verensokeripitoisuutta. Jos ruoka-aineella on suuri glykeeminen indeksi, se nostaa verensokerin nopeasti ylös ja sitä enemmän elimistö tarvitsee insuliinia pitämään verensokeria tasaisena. Kuitupitoiset ruoat hidastavat verensokerin nousua. Varsinkin diabetesta sairastaville suositellaan matalan glykemiaindeksin ruoka-aineita. (Lantela 2004, 7, 21.)

12 Ihmisen ruoansulatus ei pysty hajottamaan kaikkia kasvisoluista saatavia hiilihydraatteja. Näitä hiilihydraatteja kutsutaan ravintokuiduksi, joilla on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Runsas kuidunsaanti edistää mm. veren kolesterolitason alent u- mista, suoliston hyvää toimintaa, verensokeritason säätelyä ja eräiltä syöpätyypeiltä suojaavaa vaikutusta. (Rajakangas & Tainio 1999, ) 9 Ravintokuitu on ravinnon hiilihydraattien sulamatonta jäännöstä, joka on peräisin kasvikunnan tuotteista. Tätä jäännöstä ruoansulatusentsyymit eivät pysty pilkkomaan. Kuitu voidaan jakaa liukenevuuden perusteella veteen liukeneviin eli geeliytyviin kuituihin ja veteen liukenemattomiin eli geeliytymättömiin kuituihin. Geeliytyviä kuituja saadaan marjoista, hedelmistä, palkokasveista, kaurasta ja ohrasta. Geeliytymättömiä kuituja saadaan kasviksista ja täysjyväviljavalmisteista. Kuitua tulee saada noin grammaa päivässä, mutta suomalaiset saavat sitä vain noin 20 grammaa päivässä, joka on liian vähän. Runsaskuituinen ruokavalio on suositeltava, koska sen puute saattaa aiheuttaa suolisto-ongelmia ja lisätä syövän riskiä. (Soisalo 2005, 37; Helsingin yliopiston avoin yliopisto 2001.) Rasvan osuus energian saannista on viime vuosina ollut edelleen liian suuri. Rasvan määrän ja laadun myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen, ja varsinkin kovia rasvoja saadaan liikaa. Kovien rasvojen lähteet ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana ja niitä on entistä vaikeampaa havaita ruoasta. Aikaisemmin kovaa rasvaa saatiin eniten maidosta, voista ja liharuoista. Nykyään juustot, liharuoat ja erityyppiset ravintorasvat sisältävät runsaasti kovaa rasvaa, ja näistä tuotteista sitä on vaikea huomata. (Lahti- Koski & Sirèn 2003, 21-22). Rasvan vähentäminen on olennainen osa terveellistä ruokavaliota. Suomalaiset saavat suurimman osan rasvasta ns. piilorasvoina ruoasta sekä esimerkiksi leivonnaisista ja leivän päälle lisätystä rasvasta. Vähärasvainen ruokavalio auttaa myös painonhallinnassa, mutta rasvaa ei silti saisi jättää kokonaan pois ruokavaliosta. Rasvan täytyy vain olla oikean laatuista ja määrien kohtuullisia. (Suomen sydänliitto ry ) Vähärasvaisten maito- ja lihavalmisteiden käyttö onkin yleistynyt ja tämä vaikuttaa myös proteiinien saannin lisääntymiseen (Aro 2004, 26). Proteiinit eli valkuaisaineet ovat ensisijaisesti suojaravintoaineita, mutta elimistö voi käyttää niitä myös energian lähteenä. Ne koostuvat aminohapoista, joista osa on ihmi-

13 selle välttämättömiä, koska elimistö ei pysty niitä itse tuottamaan. Proteiineja tarvitaan kasvuun, aineenvaihdunnan ylläpitoon ja kuolleiden solujen korvaamiseen uusilla. Proteiinit ovat lihasten, hiusten ja mm. entsyymien ja hormonien keskeisiä rakennusaineita. Niiden tehtävänä on myös hoitaa erilaisia säätelytehtäviä, esimerkiksi nestetasapainoa. Jos proteiineja saadaan enemmän kuin niitä tarvitaan, elimistö varastoi ylimäärän rasvana. (Rajakangas & Tainio 1999, 21; Borg ym. 2004, 49.) 10 Aikuisen ihmisen proteiinin tarve on noin 0,8 grammaa painokiloa kohden päivässä. Tarve kuitenkin kasvaa joissakin elämän tilanteissa, kuten kasvuiässä sekä raskaus- ja imetysaikana. Sekaruokavaliota noudattavat suomalaiset saavat proteiineja enemmän kuin tarvitsevat: naiset noin 80 grammaa ja miehet 110 grammaa päivässä. Suositusten mukainen energiajakauma energiaprosentteina olisi prosenttia, mutta suomalaisten energiaprosenttijakauma on 15 prosenttia. (Rajakangas & Tainio 1999, 22.) Ylimääräinen proteiini ei ole elimistölle hyväksi. Se altistaa osteoporoosille, koska se lisää kalsiumin eritystä virtsaan. Proteiinipitoisista ruoka-aineista saadaan myös paljon eläinkunnan rasvoja, jotka altistavat sydän- ja verisuonitaudeille. Joidenkin vakavien sairauksien, kuten suolistosyövän ja kihdin riski kasvaa, jos runsaasti proteiinia sisältäviä ruokavalioita noudatetaan pitkiä aikoja. Liika proteiini rasittaa myös munuaisia. (Soisalo 2005, 36.) 4 SUOMALAISEN RAVITSEMUKSEN ONGELMAKOHDAT Suomalaisessa ravitsemuksessa on menty koko ajan parempaan suuntaan, mutta hyvä kehitys näyttäisi nyt pysähtyneen ja ongelmakohtia löytyy vielä. Keskeisimmät ongelmat ovat rasvan ja suolan liiallinen saanti sekä energian saannin ja kulutuksen välinen suhde. Näiden ongelmien seurauksena suomalaisilla ilmenee erilaisia terveydellisiä haittavaikutuksia, joita on mahdollista ehkäistä pienilläkin ruokavalion muutoksilla. Siksi kaikkien olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, mistä oma ruokavalio koostuu. Suomalaisten aikuisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana. Sydän- ja verisuonisairauksien

14 esiintyminen on hidastunut, mutta niihin on silti kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta sairauksien kehitys ei lähtisi uudestaan kasvamaan. Työikäisten kolesterolitaso on laskenut merkittävästi, joka on johtanut sydäntautikuolleisuuden vähenemiseen. Myös työikäisten verenpainetasojen todetaan olevan laskusuunnassa. Lihavuus on yleistynyt sekä naisilla että miehillä. (Lahti- Koski & Sirèn 2003, 8-9.) 11 Suomalainen ruokavalio on muuttunut vähärasvaisemmaksi luvulta lähtien, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat hyvän kehityksen pysähtyneen. Kovan rasvan saanti on noussut 2000-luvulle tultaessa ja on edelleen suosituksia suurempaa. (Emt. 60). Kovalla rasvalla tarkoitetaan eläinkunnasta saatavia rasvoja kun taas pehmeillä rasvoilla tarkoitetaan kasvikunnasta saatavia rasvoja. Kova rasva sisältää paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka ovat terveydelle haitallisempia kuin pehmeä rasva. Pehmeä rasva sisältää paljon kertatyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat ihmisen terveydelle edullisempia. Pehmeän rasvan käyttöä tulisikin siksi suosia. Pehmeät rasvat pysyvät nestemäisinä myös jääkaappilämpötilassa, lukuun ottamatta kookosrasvaa joka on kiinteää. (Haglund 1998, 33.) Pehmeää eli kasvikunnasta saatavaa rasvaa on kasviöljyissä (rypsi-, soija-, auringonkukka-, maissi-, ja oliiviöljyssä). Myös kalasta saatava rasva on pehmeää rasvaa. Kasvikunnan rasvoja on saatavana myös levitteinä ja margariineina eli niitä voidaan hyödyntää niin leivän päällä kuin leivonnassakin. Nimenomaan voissa on juuri kovaa eli eläinkunnasta saatavaa rasvaa, joka nostaa kolesterolia. Sitä on myös kookosrasvassa, maidon, kerman ja juuston rasvoissa sekä tietenkin lihan ja makkaran rasvassa. Sydänliiton suosituksen mukaan pehmeää rasvaa tulisi saada 2/3 rasvojen kokonaismäärästä eli 1/3 saisi olla kovaa rasvaa. (Kokko & Lääperi 2000, 18; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 8; Suomen sydänliitto ry ) Kovaa rasvaa tulisi välttää juuri sen vuoksi, että se on vaaraksi terveydelle. Huomiota tulisi kiinnittää etenkin piilorasvoihin, joita saadaan esimerkiksi leivonnaisista. Kova rasva nostaa kolesterolia, joka lisää alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aikuisiän diabetekseen sekä joihinkin syöpiin. Tämän kaiken lisäksi liika rasva lihottaa. (Kokko & Lääperi 2000, 18; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 8.)

15 Kulutustottumusten muutosten myötä myös natriumin eli suolan saanti on vähentynyt, joka on johtanut sydäntautikuolleisuuden vähenemiseen. Suolan vähentäminen kannattaa aloittaa vähitellen, jotta ruokailijat tottuvat maistamaan suolan herkemmin. Suola tulisi punnita ennen ruokaan lisäämistä eikä vain arvioida suolan määrää. Mahdolliset muutokset tulee tehdä myös resepteihin, jotta suolan määrä pysyy vakiona. (Kokko & Lääperi 2000, 19.) 12 Suolan voi korvata muilla mausteilla, kuten yrteillä ja vähänatriumisilla suoloilla. Näitä ovat mm. mineraalisuolat. Ihmisen on kuitenkin saatava päivittäin tietty määrä suolaa, jotta elimistö toimisi normaalisti. Tarvittava määrä on 2-3 grammaa eli vajaan teelusikallisen vuorokaudessa. Natriumia on ruoka-aineissa luonnostaan, joten ruokaan ei välttämättä tarvitsisi lisätä suolaa lainkaan. (Finfood 2004; Kokko & Lääperi 2000, 19.) Runsas suolan käyttö on haitallista terveydelle aivan niin kuin liian rasvankin käyttö. Liika suola nostaa verenpainetta, aiheuttaa turvotusta ja lisää luuston haurastumista sekä pahentaa astmaa. Suurimman osan päivittäisestä suolasta saamme elintarvikkeista ja lisätystä suolasta ruoassamme. Suolan vähentämiseen kannattaa siis kiinnittää huomiota. (Kokko & Lääperi 2000, 20.) Energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapaino on suomalaisten ravitsemuksen epäkohta. Vaikka energian saanti on vähentynyt, lihavuus on silti lisääntynyt. Suomalaiset saavat edelleen aivan liikaa rasvaa ruoastaan, vaikka rasvan laadun ja määrän suhteen ollaankin menossa parempaan suuntaan. (Emt. 18). Ravitsemuksen lisäksi myös liikunta helpottaa painonhallintaa, joten pelkällä ruokavalion korjauksella ei välttämättä saada aikaan pysyvää muutosta. Liikunta auttaa painonhallintaa laihdutuksen jälkeenkin, jotta saavutetut terveydelliset edut pystytään säilyttämään. (Lallukka 2002, 24.) Leivän ja perunan käyttö on vähentynyt sekä alkoholin kulutus lisääntynyt. Nämä seikat ovat ravitsemussuositusten vastaisia. Muun muassa leivästä saadaan tärkeitä ravintokuituja, jotka suojaavat mm. suolistosyövältä. Kasvisten käyttö on lisääntynyt, joka on tuonut ruokavalioomme monipuolisuutta ja terveellisyyttä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 8.) Silti nuoret syövät hedelmiä ja vihanneksia liian vähän

16 ja iän myötä niiden käyttö vielä vähenee. Suomessa kuten monissa muissakin maissa pojat syövät kasviksia vähemmän kuin tytöt. (Ojala 2004, 12.) 13 Liikapaino, runsas suolan saanti ja alkoholin käyttö kohottavat verenpainetta. Suomalaisista aikuisista vain reilulla kolmanneksella verenpaine on tavoiteltavalla tai tyydyttävällä tasolla. Työikäisistä yli puolella on korkeat kolesteroliarvot ja noin puolella on ylipainoa. Ylipaino altistaa tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Muista kansantaudeista allergioiden ja diabeteksen esiintyvyydet ovat jatkuvasti kasvussa ja niiden kehittymisessä ja hoidossa ravitsemuksella on suuri merkitys. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 8-9.) Muutettaessa ruokavalion ravitsemuksellista laatua, ei yleensä tarvita suuria muutoksia, joten monilta se onnistuu melko helposti. Monipuolinen ja vaihteleva ruokavalio sekä kohtuus ruoan määrässä takaavat tarvittavien suojaravintoaineiden saannin. Oikeat ruokavalinnat ovat erittäin tärkeitä silloin, kun energian tarve on pieni. Varsinkin tässä tilanteessa on turvattava kaikkien välttämättömien ravintoaineiden saanti. Vanhusten, laihduttajien ja kevyttä työtä tekevien naisten on erityisesti kiinnitettävä huomiota monipuolisen ruokavalion koostamiseen. (Emt. 8,14) 5 SUOMALAISTEN LOUNASRUOKAILU Suomalaisten lounasruokailua on tutkittu jo monien vuosien ajan. Uusimpien tutkimusten mukaan suomalaiset käyttävät henkilöstöravintoloita paljon, mutta niissä tarjottavien ruokien ravitsemuksellisesta laatua ei ole juurikaan tutkittu. Tämä johtuu siitä, että Suomessa suurkeittiöillä ei ole yhtenäistä seurantajärjestelmää, jonka avulla tarjottavan ruoan ravitsemuksellista laatua voitaisiin valvoa. Tähän asiaan toivotaan muutosta monien eri osapuolien taholta. (Vanhala ym. 2004, 10.) Lisää tietoa tarvittaisiin kuitenkin vielä työpaikkaruokailun järjestämisen asteesta ja sen käytöstä, työpaikkaruokaloissa tarjottavan ruoan laadusta, erityisryhmien (kuten kuljetus- ja myyntityötä tekevien) ruokailutottumuksista ja työaikaisista ruokailu mahdollisuuksista sekä siitä, miten yksilölliset ravitsemukselliset tarpeet (diabetes,

17 laihdutus yms.) otetaan huomioon työpaikkaruokailussa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 50.) 14 Susanna Raulio työryhmineen selvitti vuonna 2003 millaisia tietoja työaikaisesta ruokailusta voidaan saada käyttämällä jo olemassa olevia valtakunnallisia seurantatutkimuksia. Raulio käytti työssään kolmea eri tutkimusta, jotka olivat Kansanterveysla i- toksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys ja FINRISKI ja Finravinto tutkimukset sekä Työterveyslaitoksen tutkimus Työ ja terveys Suomessa. (Raulio ym. 2004, 7.) Vuonna 2002 selvitettiin väestön keskimääräistä ruoan käyttöä ja ravintoaineiden saantia Finravintotutkimuksen avulla. Tämä tutkimus oli osana Kansanterveyslaitoksen kroonisten sairauksien riskitekijöitä kartoittavaa FINRISKI 2002-tutkimusta. Tutkimukseen osallistui 2007 satunnaisotoksella valittua vuotiasta henkilöä eripuolilta Suomea. (Männistö ym. 2003, 7.) Finravinto 2002-tutkimuksesta selvisi, että työpäivinä syötiin useampia aterioita kuin vapaapäivinä. Keskimäärin päivässä nautittiin kuusi ateriaa, joista yksi oli varsinainen pääateria. Lounaan nauttiminen henkilöstöravintoloissa ja omien eväiden syöminen oli tutkimuksen mukaan yhtä suosittua. Viidennes tutkimukseen osallistuneista nautti lounaan kotona ja joka neljäs jätti varsinaisen lounaan kokonaan syömättä. Raulion mukaan tähän voi olla syynä työn stressaavuus sekä kiire. Toisaalta ruokatauon aikana halutaan käydä kotona syömässä tai hoitaa omia asioita. Raulion mukaan miesten ja naisten välillä ei ole eroa henkilöstöravintoloiden käytön suhteen. (Männistö ym. 2003, 111; Raulio ym. 2004, 15, 17.) Raulion mukaan henkilöstöravintoloiden suosio on pysynyt samana viimeiset pari vuosikymmentä. Hän toteaa myös, että tärkeimmät henkilöstöravintolan käyttöön vaikuttavat tekijät ovat koulutus, työpaikan koko ja asuinpaikka. Useimmin henkilöstöravintoloissa syövät korkeasti koulutetut, pääkaupunkiseudulla asuvat ja suurissa työpaikoissa työskentelevät henkilöt. Koska opiskelijoiden ruokailua tuetaan henkilöstöravintoloissa, ruokailu oli heidän keskuudessaan suosittua. (Raulio ym. 2004, 69.) Raulio toteaa tutkimuksessaan, että nuorilla henkilöstöravintoloissa lounastavilla aikuisilla ruokavalio oli enemmän suositusten mukainen kuin muualla lounastavilla.

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Ikääntyneen ruokavalio

Ikääntyneen ruokavalio Ikääntyneen ruokavalio Iän myötä ruokamäärät usein pienenevät ja ruokavalion laatu heikkenee. Ravintoaineiden tarve pysyy kuitenkin ennallaan tai jopa kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio ylläpitää

Lisätiedot

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Knowledge grows Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Fazer Mylly & Fazer Leipomot Tero Hirvi Heli Anttila Onnistuaksemme meidän tulee lähteä kuluttajan tarpeista liikkeelle Kuluttajan tarpeet edellä Tärkeää

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta?

Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta? Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta? Kyselyn vastaukset OSA 2 Henna Kuru, Kliinisen ravitsemustieteen kandiopiskelija, Itä-Suomen yliopisto Kuinka paljon rasvaa oikeasti

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.

Lisätiedot

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit Päivitetty 2011 Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit diabeetikoiden ja MBO-potilaiden kuntoutusta järjestävissä laitoksissa Diabeetikoiden ja MBO-potilaiden (metabolista oireyhtymää sairastavien)

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Yksipuolisuus altistaa puutoksille

Yksipuolisuus altistaa puutoksille Yksipuolisuus altistaa puutoksille Reuma-lehti 1/2017 Teksti: Laura Heikkilä Kuvat: Matias Honkamaa Kaikissa reumasairauksissa suositellaan mahdollisimman monipuolista ruokavaliota, jolla turvataan energian

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot