Alajärvi Vimpeli Lappajärvi Soini. rakentajanopas.fi

Transkriptio

1 Alaärvi Vimpeli Lappaärvi Soini rakentaanopas.fi

2 Työkalua toiveiden toteuttamiseen. Kysy pankista turvallista a oustavaa rahoitusta elämäsi eri tilanteisiin. Tule paikallisosuuspankkiin. Se kyllä kannattaa! Pankeistamme monta mainiota palvelua: asuntolaina, OP-kiinteistönvälitys a Poholan kattava vakuutusvalikoima. L Ù ġî Ĥç ġ Ð Ĥ ġù ç Ĥ ġù ç Ĥ ġø Ð Ļ Ð į ġ ė į Ĥç Ð ġ;f à ΠĤ ė Ĥê Ļ oð ĤĿ ė ġí ġf ç Á Íç Ð ġî ĤĤ Ļ ġļ Î į į Ĥį ė Ļ Ð Î ç Ù þ ġ. į ġ Î ė Î ĤoĤġ ė ç Ĥ ė ġė į Ð Ð ġļ ç ġð ė oî ė ġî Đ ĤĿ oġ;f à } ç į Î ė ġíç Ð Ð ġù Î ė Ĥ ġù Ù þ ġļ Î į į Ĥį Î ė þ ġ0 į ġð ė ooġç ė ç ĤĤ ė Ĥ ġç ø þ Ġ įĥġĥ ġ Kun keskität asiointisi, sinulle voi lisäksi kertyä OP-bonuksia, oilla maksetaan mm. vakuutuksia. ç ø þ Ġ Î ç Ĥ þ ġ Lue lisää osoitteesta op.fi/edut tai op.fi/kotiin. ;F à } ç į Î ė ġî Đ ĤĿ Ŀ ġ;ė į į ė ø Î ġç Ù ė Ĥ Í Íoė Ð Ð ġí ġ$ Ð ė ġ;f ġf Î ġ ė Î Î Ð Ð ġíç Î ġç Ù ġĥ ġø Đ Á ġŀ Á Ĥ ġø Î Î Ã ġí Ġ Ĥ ġļ Î į į Ĥį ė ė ç Ĥ ġç ġļ oá Ĥoo ġ±ġň ň ň ġ į Đ ç ġ Î į į Î į ė ė þ ġ b Á ė ė oġá Ŀ Ļ oġĥį Ð þ ġ Alaärven, Lehtimäen a Vimpelin Osuuspankit Järviseudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Maneesintie 4 C LAPPAJRVI puh

3 SISLLYSLUETTELO Alaärven kaupunki... 2 Vimpelin kunta... 3 Soinin kunta... 4 Lappaärven kunta... 5 Verohallinto rakentamisilmoitukset... 6 Tulevaisuuden energiatehokkuus... 7 Rakentamisprosessin kuivaketu... 9 Hoksauttamalla laatua enemmän kuin laki vaatii Aurinkosähkön valintaohe Tähtiluokitus Pientalon paloturvallisuus paremmaksi Puhtaan palamisen puolesta Energiatehokkuuteen liittyvät seikat Poharakenteiden suunnittelu Sadevesi- a perustusten kuivatusvesilaitteisto 34 Jätevedet Rakentaan tietoliikenneopas Katot Maalämpöpumput Vakuutukset Taloyhtiöiden lukituksesta Rakentamisen aikataulu Kustannusarvio a -seuranta LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen tullut aankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtiät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- a taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laaat a uuri muuttumassa, oten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentaien käyttöön. Vastaavan työnohtaan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusproektissa a sen on oltava nimettynä okaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten oheiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittaia, oiden asiantuntemuksella toivomme rakennusproektinne onnistuvan. Kiitos myös eri aloen asiantuntioille, otka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/aatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelia Tontti * puhdas vesi * ätevesi * liikenneärestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haa-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysärestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta tai rakentaanopas.fi Julkaisia: Verivel Oy, verivel@verivel.fi Kansi: Graafinen toimisto Seria Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS 1

4 Järvipohanmaan rakennusvalvonta/ ALAJRVEN KAUPUNKI Alvar Aallon tie 1, Alaärvi Puh , fax Rakennusvalvonta, asunto- a ympäristötoimisto Alvar Aallon tie 2, Alaärvi Avoinna ma pe klo a etunimi.sukunimi@alaarvi.fi Toimistosihteeri Tapio Höykinpuro p , , tapio.hoykinpuro@alaarvi.fi - koraus- a energia-avustukset Rakennustarkastaa Harri Börkbacka p , , harri.borkbacka@alaarvi.fi -rakennuslupa-asiat -katselmukset a tarkastukset Rakennustarkastaa Pentti Honkola (Soini) p , , paikalla ke pentti.honkola@soini.fi rakennuslupa -asiat katselmukset a tarkastukset Asuntosihteeri Kaia Sivula p , kaia.sivula@alaarvi.fi asuntoasiat laina-asiat Ympäristöasiat Alvar Aallon tie 2, Alaärvi Ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa (Alaärvi ma, to, pe) p , ätevesien ohtamisluvat ympäristöluvat tarkastukset Ympäristösuoelusihteeri Ari Koski (Soini) p , ari.koski@soini.fi ympäristöasiat, Lehtimäki torstaisin Tekninen toimisto Alvar Aallon tie 2, Alaärvi Tekninen ohtaa Jouni Hänninen (Soini) p , , ouni.hanninen@soini.fi Yleisten alueiden päällikkö Pentti Yli-Olli p , , pentti.yli-olli@alaarvi.fi tie-asiat yleiset alueet Rakennuttaapäällikkö Pekka Saarenketo - sioituspaikka Soini p , vesi- a viemäriliittymät kaava-alueilla Tilapalvelupäällikkö Timo Ketola p sioituspaikka Alaärvi Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo p , , pekka.isotalo@alaarvi.fi rakennuskaavat Vs. maanmittausteknikko Ville Vistbacka (Raimo Syväoa) p , tonttivaraukset tonttikaupat Alaärven palolaitos Sairaalatie 1, Alaärvi Puh Palopäällikkö Antti-Jussi Isotalo, p RAKENNUSOPAS

5 Järvipohanmaan rakennusvalvonta/ VIMPELIN KUNTA Patruunantie 15, Vimpeli Puhelin: (vaihde), fax Avoinna ma-pe klo Rakennusvalvonta Rakennustarkastaa Pentti Honkola Vimpelissä ma-ti neuvonta rakennus- a poikkeuslupa-asiat katselmukset a tarkastukset Toimistosihteeri Leila Mäkelä, puh , leila.makela@vimpeli.fi esityslistat, pöytäkirat koraus- a energia-asiat laskutus toimistotyöt Ympäristöasiat Ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa puh Vimpelissä ti-ke Palo- a pelastustoimi Paloasema, puh paloteknillinen neuvonta Vesi- a viemärilaitos Jouni Saunamäki, vesihuoltopäällikkö, puh Vesilaitos Timo Pollarikoski, puh Yrö Koivukoski Viemärilaitos Timo Pollarikoski, puh Juhani Isoaho, puh RAKENNUSOPAS 3

6 Järvipohanmaan rakennusvalvonta/ SOININ KUNTA Multiantie 27 A SOINI Puh Fax Järvipohanmaan rakennusvalvonta- asunto a ympäristötoimi Rakennustarkastaa Pentti Honkola , rakennuslupa-asiat - katselmukset a tarkastukset - paikalla to-pe Ympäristönsuoelusihteeri Ari Koski , Toimistosihteeri Kirsi Sironen , Tekninen toimi Tekninen ohtaa Jouni Hänninen , Pelastuspalvelut Palomestari (EP:n pelastuslaitos) Seppo Korpela Nuohous Nuohooa Markku Luoma Vesi- a viemärilaitos Laskutusasiat, kunnossapito- a liittymisasiat: Toimistosihteeri Johanna Mäki , Verkoston a laitteiden kunnossapito: Aimo Leppänen Hannu Raitanen RAKENNUSOPAS

7 LAPPAJRVEN KUNTA Maneesintie 5, Lappaärvi Puhelin (vaihde), telefax Avoinna Ma-To klo Pe Tekninen toimisto Kunnaninsinööri Anne Övermark, p , kaava-asiat maankäyttöön liittyvät asiat poikkeamisluvat tonttien varaukset Rakennusmestari Asko Kuoppala p viemäriliittymät muu kunnallistekniikka kaava-alueilla vesiliittymät Itäkylä, Länsiranta, Lamminkylä Terveysvalvonta Terveystarkastaa Päivi Turunen p , terveysvalvonta Lappaärven paloasema (25) Asemavastaava, ylipalomies Övermark Hannu päivystys Nuohoustoimi Aapo Viinamäki Lappaärven vesiosuuskunta Toimitusohtaa Hannu Kuoppala p , vesilaitos keskustaaaman alueella Kanslisti Marita Lantela p Rakennustarkastus p Rakennustarkastaa Virpi Tiainen rakennusluvat a rakentamisen neuvonta korausavustukset katselmukset Kanslisti Tara Mäkiniemi p Ympäristönsuoelu Ympäristönsuoelusihteeri Eeva-Maia Savola p , ympäristöluvat, ym. ympäristöasiat ätevesien ohtamisluvat maa-ainesluvat RAKENNUSOPAS 5

8 VEROHALLINTO - RAKENTAMISILMOITUKSET Rakentamisilmoitukset - henkilöasiakkaat Kotitalouksien on ilmoitettava lähtien kaikista ostamistaan rakennusluvan alaisista töistä tiedot Verohallinnolle. Tiedot annetaan aina ennen rakennustarkastaan tekemää loppukatselmusta. Anna rakentamisilmoitus rakennusluvan alaisesta työstä Ilmoita tiedot ainoastaan rakennuslupaa edellyttävästä rakentamistyöstä. Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lisätietoa rakennusluvan alaisista töistä saat kunnasta. Ilmoita tiedot myös osakehuoneistoen koraukseen liittyvästä työstä, os olet itse tilannut työn. Talkootyönä tai hartiapankkirakentamisena tehdystä rakentamistyöstä sinun täytyy ilmoittaa rakennuskohteen tiedot a tieto siitä, ettei maksettua suorituksia ole. Talkootyöntekiöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa. Jos toimit rakentaana yhdessä toisen henkilön kanssa, esimerkiksi yhdessä puolisosi kanssa, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus Ilmoita tiedot rakennuskohteesta, os työ on tehty ennen Rakennusluvan myöntämispäivämäärällä ei ole merkitystä. Jos rakennustyö on tehty ennen heinäkuun 2014 alkua, mutta loppukatselmus pidetään myöhemmin, ilmoita tiedot rakennuskohteesta. Sinun ei tarvitse ilmoittaa tietoa yrityksistä, työntekiöistä tai talkootyöstä. Ilmoita tiedot rakentamistyöstä, oka on tehty älkeen Sinun täytyy ilmoittaa omien yhteystietoesi lisäksi muun muassa: henkilötunnuksesi rakennuskohteen tiedot (esimerkiksi kiinteistötunnus tai asunto-osakeyhtiön y-tunnus) onko rakennustyö uudisrakentamista vai korausrakentamista Lisäksi ilmoita yritykseltä ostetusta rakentamistyöstä yrityksen yksilöintitiedot yritykselle maksamasi suoritukset materiaaleineen ilman arvonlisäveroa työn aloitus- a lopetuspäivämäärä ilmoita palkkaamastasi työntekiästä työntekiän yksilöintitiedot työntekiälle maksamasi palkka työsuhteen alku- a loppupäivämäärä Katso tarkempi listaus tiedoista. (3 Rakennuttaana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus) Käytä verkkolomaketta Täytä rakentamisilmoitus suomi.fi-palvelussa. Verkkolomake ohaa tietoen täyttämisessä. Kiraudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Voit myös antaa ilmoituksen vero.fi:stä tulostettavalla paperilomakkeella. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle Kun olet ilmoittanut tiedot, saat Verohallinnolta todistuksen tietoen toimittamisesta. Todistus lähetetään ilman erillistä pyyntöä. Ilmoita tiedot hyvissä aoin, otta ehdit saada todistuksen ennen loppukatselmusta. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksessa. Jos loppukatselmus pidetään vaiheittain, ilmoita tiedot ennen okaista katselmusta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse antaa uudestaan o ilmoittamiasi tietoa, vaan ilmoitat ainoastaan uuteen katselmukseen liittyvät tiedot. Rakennustarkastaa ilmoittaa Verohallintoon, os todistusta ei ole esitetty. Velvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Lähde: Verohallinto 6 RAKENNUSOPAS

9 TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS rakenteiden a lämmitysmuotoen valinnat Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Energiamääräykset muuttuvat ripeään tahtiin hallitaanko riskit? Suomen kansainvälisiin sopimuksiin pohautuvat rakennusten energiatehokkuustavoitteet ovat erittäin haastavia. Kansallisessa rakentamisen ohauksen tiekartassa on asetettu selkeät energiatehokkuuden tavoitteen vuosikymmeneksi eteenpäin. Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus parani 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % a vuonna 2020 uusien taloen tulee olla lähes nollaenergiataloa. Suuri haaste on kokonaislaadun tavoitteet energian lisäksi kosteuskestävyys, hyvä sisäilmasto a ympäristövaikutukset. Energiatehokkuuden osaoptimointia ei pidä sallia. Voimassa olevan määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon teknisillä ominaisuuksilla. Vaikuttavia tekiöitä ovat lämmöneristävyys, ilmatiiveys a ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Lisäksi huomioidaan energialähteet a rakennuksen koko. Uusi määräys ohaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä a vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen a lisäämään bioenergian, auringon a tuulen osuutta. Se kannustaa myös kaukolämmön käyttöön. Määräysten tulkinta a selkokieliset valintakonseptit Suuri haaste on saada uudet määräykset selkokieliseen muotoon. Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti tai alueratkaisuina. Energiamuotoen erilainen hintakehitys sekä energiateknologioiden läpimurto edellyttävät rakennettaviin taloihin muunneltavia lämmöntuotto- a lämmönakoärestelmiä, ns. hybridiärestelmiä. Yhden energialähteen varaan rakennettu lämmitysärestelmä voi talon elinkaaren aikana tulla erittäin kalliiksi vaikka perusinvestointina ratkaisu olisikin nyt edullinen. 2. Lämmitysmuotoen valinta pientaloissa kansantauiset valintakonseptit Rakentaa tiedostaa oman elämäntavan, käytettävissä olevan vapaa-aan a arvot: Selvitetään rakentaan oma halukkuus/mahdollisuus aktiivisuuteen a vaivannäköön lämmityksessä (esim. polttopuiden teko, mielenkiinnon teknisiin ärestelmiin ne.) Millä hinnalla a mistä rakennuttaa/asukas saa polttoainetta (onko edullista puuta, tykkääkö tehdä vapaa-aikana metsätöitä a ovatko polttopuut kohtuuetäisyydellä?) Selvitetään lämmitysratkaisun ekologiset, taloudelliset, mukavuustekiät a omistaan arvovalinnat Voidaanko valittua lämmitysmuotoa muuntaa a kehittää tulevaisuudessa parempaan? (ärestelmien, tiloen a rakenteiden muuntooustavuus, esim. teknisen tilan koko) Selvitetään rakentaan näkemys lämmitysmuodosta (haluaako nähdä vaivaa energian hankinnassa a säästää energiakuluissa vai haluaako helppohoitoisen lämmitysärestelmän, oka voi olla elinkaarikustannuksiltaan hieman kalliimpi)? Johtopäätös: On useita oikeita lämmitysmuotoa, kun ratkaisua lähestytään eri näkökulmista Kaikille rakennuksille yhteiset peruskriteerit Energia-arkkitehtuuri a ilmaisenergioiden hyödyntäminen, tilatehokkuus Energiatehokas rakennus, pieni lämpöhäviö (vähintään Oulun tavoitetaso ks. Energiakortti) Tutkitut, toimintavarmat a turvalliset rakenteet Vesikiertoinen lämmönako. Kaukolämpöverkon ulkopuolella vesivaraaa, oka tuunattavissa hybridiksi. Maapiirillä ilmanvaihdon esilämmitys Varalämmönlähteenä varaava takka Valmius sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikaan (akut, generaattori ne.) Muuntooustava tekninen tila Talossa on valmius kytkeä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkoärestelmiä (talon suuntaus sellainen, että etelään/länteen on vapaita a varostamattomia pintoa). 2.1 Rakennus kaukolämpöalueella Ensisiaisesti suositellaan käytettäväksi kaukolämpöä, mutta myös muut lämmitysratkaisut mahdollisia. Pienissä a energiatehokkaissa taloissa (alle 130 m2) tulee harkita myös muita lämmitysvaihtoehtoa kuin kaukolämpöä, koska kaukolämmön kiinteän maksun osuus kasvaa suhteettoman suureksi, kun kulutus ää pieneksi. Kaukolämmön yhteyteen ei ole ärkevää asentaa aurinkokeräimiä, eikä ilmalämpöpumppua. Valmius tuottaa aurinkosähköä talon peruskuorman verran, oka tyypillisesti suurimmassa sähkövaiheessa on n 180 W. Siis taloudellisesti perusteltu aurinkosähköpaneelin pinta-ala tyypillisessä omakotitalossa on noin 1-2 m 2. RAKENNUSOPAS 7

10 2.2 Rakennus ei ole kaukolämpöalueella Talon lämpöhäviö on -30 % määräysten väh.tasosta (Oulun taso) a voimassa edelliset peruskriteerit. RAKENNUKSEN KOKO (esim. talotekniikan a energialäh. konseptea) Alle 100 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) -ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: vesitakka B vaihtoehto: ilmalämpöpumppu HINTA (lisäinvestointi peruskriteerienpäälle), hinnat viitteellisiä Harkittavia lisävalintoa/ valmis älkiasennukseen Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkokerääät kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: ilmalämpöpumppu + vesitakka B vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + aurinkokerääät C vaihtoehto: PILP/maalämpö -yhdistelmä Hybridivaraaa ( ) Hybridiohaus- a taloautomaatio ( ) Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkosähkö (0,2 kw (p) 1000 Aurinkokerääät kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) A vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + vesitakka + aurinkokerääät + multiohain B vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) Hybridivaraaa ( ) Hybridiohaus a taloautomaatio ( ) Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Yli 180 kem2 *) -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A-vaihtoehto pellettilämmitys B -vaihtoehto: maalämpö C- vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 *)Nämä soveltuvat myös pienempiin taloihin, os arvostaa helppokäyttöisyyttä. Selitykset: PILP= Poistoilmalämpöpumppu Vesitakka= Takka, olla voidaan lämmittää lämmintä käyttövettä LTO-piippu= Ottaa lämmön talteen savukaasuista a siirtää veteen 8 RAKENNUSOPAS

11 Erittäin energiatehokkaiden taloen rakentamisessa riskien hallinta edellyttää rakennusprosessin koko laatuketun toteutumista: 1) rakennuttaan laatutavoitteet, perälautana määräysten vähimmäistaso 2) suunnittelutiimin tiivis yhteistyö, suunnittelun aloituskokoukset: energia-arkkitehtuuri, rakennusfysiikka, talotekniikka, toteutuksen suunnittelu 3) työmaatoteutus suunnitelmien noudattaminen a kosteudenhallinta Sähkön- a lämmönakelun katkokset Laitteiden a ärestelmien toimintavarmuus Rakennuksen väärinkäyttö a säännöllisten huoltoen laiminlyönti RAKENTAMISPROSESSIN KUIVAKETJU kosteuslaatuluokka energiatodistuksen rinnalle Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Rakentamisen kosteudenhallinta koskee koko rakennusprosessia: rakennuttamista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa a dokumentointia. Näin luodaan kiinteistön ylläpidolle a käytölle hyvät toimintaedellytykset. Kuivaketu rakentamiseen on tulevaisuuden ratkaisu. Kuivaketu on analoginen elintarvikkeiden kylmäketulle. Kuivaketun toteutuminen voidaan todentaa kosteuslaatuluokituksella, ohon kerätään tietoa vakiintuneiden mittausten kuten lämpökuvauksen a tiiveysmittauksen tuloksista a täydennetään sitä suunnitteluratkaisuen a työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla a seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä a mittauksilla. Kosteuslaatuluokitus a energiatodistus yhdessä ovat viesti kokonaislaadusta. Laatua ei voida varmistaa, os ei sitä systemaattisesti mitata a dokumentoida. Haasteena asenteet, rakenteet, tekniikka, käyttö a pilkottu vastuu Eräs merkittävä syy kosteus- a homeongelmien syntymiseen ovat asenteet: näin on aina ennenkin tehty a niin tehdään nytkin. Asennemuutos lähtee rakennuttamisesta, hankkeen laatutavoitteista, resurssi- a aikavarauksesta suunnitteluun a toteutukseen. Rakennushankkeet pilkotaan, olloin vastuu hämärtyy. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan, mutta tämä on liian usein tapahtunut laadun a kosteudenhallinnan kustannuksella. Rakennusvalvonta voi tukea rakennusprosessin kosteudenhallintaa edellyttämällä sitä lupaehdoissa. Rakennuksen a ympäristön kosteustekniseen suunnittelua ei tehdä riittävän hyvin. Pintavedet virtaavat rakennukseen päin, maakosteus rasittaa rakenteita. Tulee harkita riskirakenteiden valintoa esim. tasakattoen, kattoikkunoiden, lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden a matalien sokkelien valintoa. Rakenteet ovat pääosin kerroksellisia a ovat herkempiä virheille kuin massiivirakenteet. Talotekniikan säädössä, huollossa a opastuksessa on puutteita, mikä osaltaan lisää kosteusrasitusta. Tarvitaan pilotointia/ koerakentamista a kenttätutkimusta tulevaisuuden taloen toimivuudesta. Yksittäisiä koetaloa on o rakennettu, mutta nyt kaivataan kymmenien taloen pilottialueita, oissa yritykset voivat kehittää tuotteita. Tällainen ensimmäinen pilottialue on käynnistetty Oulussa (RESCA). Kaavoituksessa on o alustavasti varattu seuraavat pilottialueet, os toiminnalle on kysyntää. Kuivaketu edellyttää yhteistyötä Rakennuttaan laadunmääritys on perusta hankkeen laatutasolle. Seuraavaksi kuivaketu edellyttää, että hankkeeseen on sidottu osaavat suunnitteliat, rakentaat a valvoat, hankkeen eri vaiheisiin on varattu riittävästi resurssea a aikaa toimenpiteille. Rakennuksen oikea käyttö varmistaa lopullisen kuivaketun. Rakentamisprosessin kosteuslaatuketun mittaaminen tulee perustua heikoimman lenkin periaatteeseen. Tältä pohalta on kehitetty kosteuslaatuluokitus. Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka vakiintuneiden mittausten, kuten lämpökuvauksen (lämpötilaindeksin) a tiiviysmittauksen tulosten perusteella. Luokitusta täydennetään suunnitteluratkaisuen a työmaan kosteudenhallinnan arvioinnilla sekä ilmanvaihdon säätöarvoilla. Kosteuslaatuluokka on tiivistetty todistus laaemmasta kokonaisuudesta. Pääsuunnittelia kerää eri vastuutahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaatuluokan a liittää sen energiatodistuksen rinnalle. Kokonaisarviointi perustuu heikoimman lenkin peri aatteeseen. Esim. kosteuslaatuluokituksen osa-alueiden arviointitulos: A- A-B-A-A-A-D tuottaa lopputuloksen D. Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta a kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Kun rakennuttaat innostuvat tavoittelemaan parempaa kokonaislaatua, heitä ohataan käyttämään ammattitaitoisia suunnittelioita a vastaavia työnohtaia sekä osaavia tekiöitä työmaalla. RAKENNUSOPAS 9

12 Energiatehokkaassa rakentamisessa kosteudenhallinta on hyvän laadun perusta. Työmaan sääsuoaus on entistä tärkeämpää. Betonirakenteiden tulee kuivua ennen pinnoitusta. Rakenneratkaisuen kosteus- a lämpötekninen toimivuus sekä ilmatiiveys tulee varmistaa. Ilmanvaihdon a lämmitysärestelmän suunnitteluun, toteutukseen a säätöön tulee erityisesti panostaa, otta saadaan toimiva kokonaisuus. Hyvää rakennustapaa ei pidä unohtaa. Ammattiylpeys kuuluu rakentamiseen. Rakennukset ovat meidän suurin kansallinen omaisuutemme. Laadukkaampi rakentaminen osaltaan vähentää sairastumisia, lisää työtehoa a luonnollisesti vähentää myös tulevaisuuden koraustarpeita. Tavoitteena on säästää yksilöiden a yhteiskunnan varoa a parantaa elämisen laatua. Kuva 1: Sääsuoana voi toimia myös valmis katto, oka tehdään ensimmäisenä talon sokkelin päällä a nostetaan sivuun a lopullisesti samana asennuspäivänä seinäelementtien päälle. Menetelmä on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aikana a on todettu kustannustehokkaaksi sekä toimintavarmaksi. Kuva 2: Tukholmaan rakennetaan Ruotsin korkeinta 7-kerroksista puukerrostaloa a se suoataan hissillä nousevalla suoateltalla. Rakennuselementit puretaan rekkakuormasta siltanosturilla teltan sisällä. Myös elementtien siirrot a asennukset tehdään siltanosturilla suoateltassa. Työmaavaiheessa kuivaketu ei katkea. Voisiko tällainen suoausärestelmä olla käytössä myös Suomessa? / Kuvan ottanut Pekka Seppälä RAKENNUSOPAS

13 HOKSAUTTAMALLA LAATUA ENEMMN KUIN LAKI VAATII Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Alkuväittämä: Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohauksen älkeen rakennuttaa on laatutietoisempi a osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. Talon elinkaaren aikainen energiankulutus a ylläpito voi maksaa monta kertaa enemmän kuin talon rakentaminen. Rakennuttaa voi tehdä laatuvalintoa a vertailla tuloksia tässä utussa esiteltävällä ennakoivan laadunohauksen menetelmällä - laadunohauksen työkaluilla a laatukorteilla. Viisailla laatuvalinnoilla ylläpito a energiakustannukset on mahdollista opa puolittaa rakennuksen elinkaaren aikana. Tulevaisuudessa rakennuksen myyntiarvossa a kiinteistöverotuksessa parempi energiatehokkuus tulee näkymään positiivisena asiana. Ennakoiva laadunohaus, mistä on kysymys? Talon rakentaminen on yksi keskivertoperheen elämän suurimmista taloudellisista investoinneista. Onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Rakentamisen laatuvalintoen tulee olla harkittua a määräytyä rakennuttaan omista lähtökohdista. Määräysten vähimmäistaso on perusedellytys. Hoksauttamalla laatutasoista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttaat tekevät vapaaehtoisia, tietoisia a laadukkaampia valintoa. Tätä työtä on rakennusvalvonnan laadunohaus. Ennakoivan laadunohauksen kohderyhminä ovat rakennuttaaperheet, suunnitteliat, vastaavat työnohtaat, talotoimittaat a urakoitsiat. Laadunohaus käynnistyy välittömästi tontin hankinnan älkeen, ennen toimituksiin sitoutumista. Ohaustilaisuuksissa käydään asiantuntioiden ohdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Laadunohauksen perustyökalu on -suunnittelu- a arviointiärestelmä a siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas a energialaskuri. Teknisen laadun ohaus sisältää energia-, ympäristö-, kosteus- a sisäilmastovalintoa. Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua a kaupunkikuvaa. Rakennusvalvonnan laadunohaus on rakennuslupaan sisältyvä kuntalaispalvelu. Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohaus rahoitetaan lupatuloilla. Verotuloa ei käytetä, koska vuositasolla rakennusvalvonta tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Vuosina tehty laadunohaus tuottaa vuonna 2013 rakennusten omistaille energian säästönä lähes 8 miloonaa euroa. Vielä suurempi säästö saavutetaan rakennusten kosteudenkestävyydellä a hyvällä sisäilmastolla sekä niiden seurannaisvaikutuksilla. Laaturakentamisella voidaan säästää luontoa a rahaa sekä edesauttaa hyvää elämää. Kuva 1: Ennakoivan ohauksen laatupolku onnistuneen lopputuloksen tae Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoa seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoa ei tule tehdä kosteudenkestävyyden a sisäilmaston kustannuksella. muoto Tulevaisuuden talon laatupolku Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoa seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoa ei tule tehdä kosteudenkestävyyden a sisäilmaston kustannuksella! Tontin valinta koko ilmansuunnat materiaali huolto Talotekninen suunnittelu a energiamuotoen valinta Ylläpito takaisinmaksuaika taloautomaatio hybridit oma aktiivisuus uusiutuvat energiat Rakenteet Energia-arkkitehtuuri aurinkoenergia tilatehokkuus massoittelu varostukset suuntaukset muuntooustavuus U-arvot ilmanpitävyys hallittu käyttö Energiaviisaus lisääntyy a lopputuloksen laatu paranee PERUSTANA ENERGIAVIISAAT MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Rakennusvalvonta RAKENNUSOPAS 11

14 TILASUUNNITTELU on energiatehokkuuden perusta Kuva 2: Tilasuunnittelu on energiatehokkuuden lähtökohta Hyvällä a tehokkaalla tilasuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää pientalon energiankulutusta. 1 TEHOKAS TILANKYTTÖ... toimivalla tilasuunnittelulla säästät neliöissä a käyttökustannuksissa Rakenna ärkevästi. Hyvällä tilasuunnittelulla saat toimivan kodin, onka okainen neliö on hintansa arvoinen a asuminen edullisempaa. 5h + k 161 htm² pinta-alan säästö 32 m² - 20% RAKENNUKSEN MUOTO... rakennuksen muotoa voi luoda myös kylmillä rakennelmilla. ulkoseinän pinta-ala alapohan pinta-ala yläpohan pinta-ala 5h + k 129 htm² Lämpimän rakennusmassan muodolla on suuri vaikutus energiankulutukseen. Yksinkertaiset muodot a kohtuullinen tilavuus eivät vähennä asuttavuutta - avaria tiloa, valoisuutta, toimivuutta - kun tilasuunnittelu on harkittua. 530 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo osittain korkeaa tilaa (40m²) - 14% - 25% - 25% ELINKAARIKUSTANNUKSET... suuri osa kustannuksista syntyy rakennuksen käytön aikana. 385 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo Hyvä tilasuunnittelu näkyy edullisen hankintahinnan lisäksi alhaisempina energia-, käyttö- a kunnossapitokustannuksina. ASUMISTAPA ilmatilavuuden säästö - 27% 145 m³... energian kokonaiskulutukseen vaikuttaa asukas itse. Miten asut? Hyvin suunniteltu a rakennettu pientalo antaa asukkaalle mahdollisuuden energiatehokkaaseen asumiseen - asumistottumuksilla on suuri vaikutus energian kulutukseen a asumisviihtyisyyteen. RAKENNUSVALVONTA OULU Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusta on tilasuunnittelu Rakennusten energiatehokkuuden tavoittelussa onnistuminen on monen asian summa. Kaavoituksella a energiantuotannolla luodaan peruslähtökohta onnistuneelle lopputulokselle. Yksittäisen rakennuksen energiatehokkuuden perusta on rakennuksen muoto a sioittuminen tontille sekä tehokas tilasuunnittelu. Monimutkainen muoto a hukkaneliöt ovat energiatehottomuutta a epätaloudellisuutta. Onnistuneen arkkitehtisuunnittelun rinnalla tulee tehdä laatuvalinnat ikkunoiden a ovien, ulkovaipan lämmöneristävyyden a ilmatiiveyden sekä talotekniikan osalla. Lopullisessa energiatehokkuudessa onnistuminen edellyttää energiasäästävää käyttöä a ylläpitoa. Miten arvioit suunnitteluvaiheessa talosi energiatehokkuuden? Oikeilla valinnoilla matalaenergiatason saavuttamiseen ei liity merkittäviä riskeä. Lähtökohtana ovat määräysten mukaiset lämmöneristyksen paksuudet ala- a yläpohassa sekä seinissä. Parempi energiatehokkuus saavutetaan valitsemalla määräysten vähimmäistasoa paremmat ikkunat, ovet a ilmanvaihtokone sekä huolehtimalla paremmasta ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Lisäinvestointia tulee noin 2000 euroa. Takaisinmaksuaika on keskimäärin 2-5 vuotta. Ohaustyössä käytetään kehitettyä laadunohauksen työkalua. Näistä keskeisimpiä ovat Energiaunior a Junior Lite -laskentaohelmat kuvassa 3 a kuvassa 4 esitetty energiakortti. 12 RAKENNUSOPAS

15 Kuva 3: Junior Lite ohelmalla ( elukulaskuri) voi iteroida energialaskentaa suunnitteluprosessin aikana. Liukukytkimillä valitaan rakennuksen koko a energiatehokkuus sekä lämmitysmuoto. Lisäksi valitaan tulisioen määrä, ilmalämpöpumppu, aurinkokerääien a paneelien pinta-ala. Ohelma laskee alustavan E-luvun, onka perusteella voidaan arvioida suunnisteluratkaisun energiatehokkuutta. Kuva 4: Energiakortissa on esitetty keskeiset rakenteelliset valinnat paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Lähivuosina ohauksen tavoitteena on suositella matalaenergiatasoa parempaa edellyttäen, että rakennusalalla hallitaan kattavasti toteutukseen liittyvät riskit. Rakennusvalvonnan rooli on ohata rakennuskantaa energiatehokkaaseen suuntaan. Varmistamalla toimivien huoltokiroen olemassaolo voidaan viitoittaa myös asumistottumuksia a huoltoa energiansäästöä tukeviksi. Energiansäästössä vetoaminen pelkkiin asumis- a käyttötottumuksiin ei tuota tavoiteltavaa tulosta, os rakennuksen energiatehokkuus ää hoitamatta. Ilmatiiveys on energiatehokkuuden halvin ratkaisu Ulkovaipan ilmatiiveys on kiistatta tärkeä asia. Se vähentää energiankulutusta, vähentää vedon tunnetta a mikä tärkeintä parempi ilmantiiveys vähentää rakenteiden kosteusriskeä. Paremman ulkovaipan ilmatiiveyden saavuttaminen ei ole suuri kustannus. Parempi tiiveys edellyttää hyvää detalisuunnittelua a työmaatoteutuksen laatua. Kuva 5. RAKENNUSOPAS 13

16 TIIVEYSKORTIT Ilmanpitävyys pientaloissa - Tilastot 2013 Ilmanvuotoluvun määrityksen periaatteita Ulkovaipan ilmavuotoluku q 50 [m 3 /(hm 2 )] on vaipan läpi 50 Pascalin alipaineessa yhden tunnin aikana virtaava ilmamäärä suhteutettuna rakennuksen vaipan pinta-alaan. Aiemmin käytössä ollut n 50 -luku ilmoitti ilmavuodon sisätilavuutta kohden. q 50 -luku on yksikerroksissa pientaloissa yleensä lähes sama kuin vanha n 50 -luku. Isommissa kohteissa q 50 -luku on yleensä suurempi kuin n 50 -luku, kerrostaloissa opa 1,5-2 kertaa suurempi. Kolmeen taulukkoon on ryhmitelty eri kriteerein pientaloen rakennusten ulkovaipan ilmavuotolukua. Yritykset ovat teettäneet mittaukset a vastaavat tulosten oikeellisuudesta. Mittaukset on tehty a tulokset käsitelty RT oheen mukaisesti. Mittaaat antavat kirallisen lausunnon, ossa on laskettu tilastollinen ilmanvuotoluku a vakuutettu, että yrityksen kaikki mittaustulokset ovat mukana käsittelyssä. Osapuolten toivomuksesta, uskottavuuden varmistamiseksi mittausprosessia valvotaan pistokokeilla, oissa tarkistetaan laitteiden kalibrointitodistukset a mittaaien pätevyydet sekä todetaan kohteen mittauskelpoisuus. Laadunvarmennuksena rakennustarkastaa voi edellyttää välittömästi tehdyn mittauksen älkeen ulkopuolista uusintamittausta 1-3 kertaa vuodessa talotoimittaan kohteisiin. Pistokoemaisella tarkistusmittauksella halutaan varmentaa mittauksien luotettavuus. Laadunvarmennusmittauksen kustannuksesta vastaa yritys. Tilastoon otetaan mukaan päivitystilanteesta taaksepäin vuoden tulokset. Jos kohteita on alle 12, tulee täydentää mittaussaraa edellisillä tuloksilla siten, että tilastokäsittelyssä on vähintään 12 asuntoa. Ilmanpitävyyden mittauskuvaus on esitetty rakennusvalvonnan tiiveyskortissa a henkilösertifiointikoulutuksessa. On tärkeää, että kohde on läpivientien osalta valmis ennen mittausta a mittausvalmistelut tehdään oikein. Yleensä parempi ilmatiiveys korreloi paremman teknisen loppulaadun kanssa. Huom! Lista täydennetään tammikuussa 2014 olloin mukana ovat myös oulukuun 2013 tulokset sekä laaempi oukko yrityksiä. TAULUKKO 1: Talotoimittaat, otka mittauttivat kaikki vuonna 2013 valmistuneet talot. Mittausraportti tarkistetaan käyttöönottokatselmuksessa a mitattua ilmanvuotolukua käytetään kohteen energiaselvityksen päivityksessä Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [haonta] Rakennusliike A. Vänttilä Oy, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,5 [0,3...0,5] Puroila Oy Pientalo, puu alle 50 0,6 [0,2...0,7] Siklatalot, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,1] JT-TALO Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,3] Poholan Design-Talo Oy Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,1...2,4] Kastelli-talot Oy, muuttovalmis Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,2...1,8] Dekotalo Pientalo, puu ,1 [0,3...1,5] Kontiotuote Pientalo, hirsi ,7 [0,4...2,5] TAULUKKO 2: Talotoimittaat, otka mittauttivat vähintään 12 taloa a määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti RT oheen mukaisesti. Energiaselvityksessä käytettävä ilmanvuotoluku määritetään tiiveyskortissa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [haonta] Lammi-Kivitalot Oy Pientalo, betoni alle 50 1,3 [0,2...1,1] Finnlamelli Pientalo, puu alle 50 1,5 [0,5...1,8] Omatalo Oy Pientalo, puu ,0 [0,4...3,7] TAULUKKO 3: Ryhmärakennus- a rivitalotoimittaat, otka määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti. Rakennusvalvonta määrittää mitattavat asunnot ennen mittausta. Mitataan 20 % asunnoista, kuitenkin vähintään 6 asuntoa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [haonta] OKV-Tekniikka Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,3 [0,2...0,5] Nastarakennus Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,7 [0,5...0,8] Oulun Rakennusteho Oy Pien-/paritalo alle 50 0,8 [0,3...1,1] Sonell Oy Pien-/pari-/rivitalo, puu alle 50 0,9 [0,7...0,9] Kuva 5: Pientaloen tiiveystilasto Rakennusvalvonta Oulu RAKENNUSOPAS

17 Korausrakentamisessa on suuri energiansäästön mahdollisuus Vuoden 2050 rakennuskannasta on nyt rakennettu puolet a puolet tullaan rakentamaan seuraavan 40 vuoden aikana. Valmiina oleva rakennuskanta tulee kuluttamaan vuonna % rakennusten energiasta. Korausrakentamisessa on energiansäästön mahdollisuus. Koraustoimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita a/tai tietoisia arvovalintoa. Energiatehokkuustavoitteet pitää asettaa hankekohtaisesti siten, ettei aiheuteta kosteus a sisäilmasto-ongelmia. Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt korausrakentamiseen uudisrakentamista vastaavan ennakoivan laadunohauksen, oka otettiin pientaloen osalta käyttöön vuonna 2012 a kerrostaloen osalta loppuvuodesta Tähän mennessä on ärestetty yli 10 korausrakentamisen yleisötilaisuudet, oihin on osallistunut n 700 henkilöä. Toimintaa kehitetään edelleen asiakaspalautteen pohalta. Palautteen perusteella näyttäisi olevan suuri tarve korausrakentamisen ohaukselle sekä pientaloissa kuin myös kerrostaloissakin. Loppupäätelmä: Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohauksessa rakennuttaa saa alusta asti tietoa a ohausta ymmärrettävässä a selkokielisessä muodossa. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaa osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. RAKENNUSOPAS 15

18 AURINKOSHKÖN VALINTAOHJE Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Arvoisa pientalon omistaa, Harkitsetko omakotitaloosi aurinkosähköärestelmää? Onko päätöksesi perusteena taloudellinen kannattavuus? Tee alustava kannattavuusarviointi tämän oheen avulla. AURINKOSHKÖN KUSTANNUSTEHOKAS HYÖDYNTMINEN - TAVOITTEET Aurinkosähkön kannattavuus on viime vuosina parantunut voimakkaasti. Paneelien hinnat ovat tuotannon laauudesta ohtuen pudonneet a samanaikaisesti ostosähkön hinnan ennustetaan atkossakin nousevan. Aurinkosähkön kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin oitakin haasteita a suunnittelutavoitteita, oita tässä paperissa avataan. 1) Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus perustuu tällä hetkellä siihen, että aurinkosähkö pystytään hyödyntämään lähes kokonaan itse a verkkoon myyntiä on mahdollisimman vähän. 2) Kiraudu sähköenergian tuottaasi energiatilille, osta saat talosi tuntitason perussähkön kulutuksen. Talosi sähkönkulutuksen peruskuormaksi mitoitukseen voit valita touko -heinäkuun keskimääräisen päivän. Tyypillinen omakotitalon sähkön peruskuorma on W, oka akautuu kolmelle sähkövaiheelle. 3) Esimerkiksi os peruskuorma on 400 W a kuorman oletetaan akautuvan kolmelle vaiheelle: 180 W, 120 W a 100 W. Aurinkosähkö on ärkevää kytkeä suurimpaan peruskuormaan, siis 180 W vaiheeseen, ota pyritään kattamaan mahdollisimman palon aurinkosähköllä. Koska Oulussa ei ole ns. vaihenetotusta, syntyy tilanteita, olloin aurinkosähkö virtaa verkkoon halvalla hinnalla a samaan aikaan toiselle vaiheelle ostetaan kalliimpaa sähköä verkosta. Tämä on hyvä tiedostaa kun lasketaan kannattavuutta. 4) Aurinkosähkön tuoton a kulutuksen samanaikaisuus on haaste. Aurinkosähkön täysimääräinen hyödyntäminen nykytekniikalla ei onnistu, koska aurinkosähkön a kulutuksen samanaikaisuus ei yleensä toteudu (katso liitteen taulukko). Jotkut pyrkivät lisäämään aurinkosähkön hyödyntämistä esim. lämmittämällä käyttövettä aurinkosähköllä. Vesivaraaan sähkövastusta ohataan veden lämpötilan mukaan. Kun sähkövastus menee päälle a aurinko ei paista, niin aurinkosähköä ei uuri saada. Seuraavassa hetkessä voi vesivaraaan termostaatti sulkea sähkövastuksen, olloin talon peruskuorma on vain esim. 180 W, aurinko alkaa paistaa täydellä teholla a aurinkosähköä muodostuu selkeästi enemmän kuin on talon tarve. Tällöin virtaa aurinkosähkö ulkoiseen verkkoon pörssihinnalla. Aurinkosähkön hyödyntämisessä sama ongelma koskee suurinta osaa maa- a ilmalämpöpumppua. Ts. talon kulutushuippuen a aurinkosähkön samanaikaisuus ei toteudu. Liitteessä 1 on esitetty suunnittelia Asko Rasinkosken ( aurinkosähkön tuotto vuositasolla. Hankekohtaisen alustavan kannattavuuslaskelman voi tehdä liitteen lähtöarvoen perusteella. Tärkeää on huomioida tehovähennykset aurinkopaneeleiden epäedullisesta suuntauksesta, varostuksista sekä lumipeitteestä. 5) Esimerkkilaskenta liitteen lähtöarvoen perusteella: (Käytetyt arvot merkitty sinisellä liitteen 1 taulukkoon) Pientalo, lämmin pinta-ala 150 m 2, katto 15 ast, lounaaseen (-15 %) a lumipeite ( -20 %). Sähkönkulutus 6000 kwh/v. Valitaan aurinkosähköärestelmä, onka teho on 2,5 kwp. Vuosituotto optimiasennuksella on 2300 kwh, nyt 0,8x0,85 x 2300 kwh = 1564 kwh, osta 1-vaihtekytkentä antaa omaan käyttöön 26 %, oka on 407 kwh. Optimi ratkaisulla tuotto on 175 /v, nyt 113 /v. Järestelmän perusinvestointi on n Vuosituotto investointi= = 1,6 %. Aurinkosähkö pienentää E-lukua 407 kwh x 1,7 150 m 2 = 4,6 kwh/m 2. Energiatodistus ei yleensä parane. TRKE HUOMIO! Lakisääteisessä talon energiaselvityksessä a energiatodistuksessa aurinkosähköstä saa huomioida vain se osuus, oka käytetään talossa, ei verkkoon syötettävää osaa. 6) Johtopäätöksiä: Suomessa nykyehdoilla a laitehinnoilla aurinkosähköärestelmien takaisinmaksuaat pientaloissa ovat yleensä kohtuuttoman pitkiä. Jos vaihenetotus, nettomittarointi a kannustava syöttötariffi otetaan käyttöön (esim. Saksan malli), niin aurinkosähkön kannattavuus paranee myös pientaloissa. Liike- a toimistorakennuksissa sähkön peruskuorma voi olla niin suuri, että aurinkosähkö on taloudellisesti kannattava investointi o nykyisin. Taksinmaksuaika voi olla opa alle 10 vuotta. 16 RAKENNUSOPAS

19 AURINKOSHKÖJRJESTELMN KANNATTAVUUS Oletukset: Sähkön kuluttaahinta 0,15 /kwh KK-maksu 0 Pörssihinta 0,05 /kwh Laatia: Soleras, Asko Rasinkoski Järestelmän tuottona pidetään korvatun ostosähkön a myydyn sähkön summaa, vähennettynä mahdollisella kuukausimaksulla. Oulun sähkönmyynnissä kulukorvauksena sähkön verkkoon oston osalta peritään 10 % pörssihinnasta, oka pitää vähentää alla olevan taulukon tuotoista, 5 35 /vuosi. Kul./ v MWh Laite kwp Tuotto MWh 1-vaihekyt. Omakäyttö % Vaihenetotus Omakäyttö % 1-vaihe Tuotto Vaihenetotus (ei Oulussa) Tuotto Nettomittarointi (ei Suomessa) Tuotto 6 1,5 1, ,5 2, , , ,5 1, ,5 2, , , ,5 1, ,5 2, , , LIITE 1 Karkea kannattavuuslaskenta: Taulukosta löytyy vuosituotto. Paikalleen asennettuna ärestelmien hinnat ovat: 1,5 kwp , 2,5 kwp , 4,0 kwp a 6,0 kwp Tuotto laskettu optimisuuntaiselle ärestelmälle Oulussa, etelään 45 ei varoa eikä lunta. Kuormat Energiamarkkinaviraston tyyppikuormakäyristä otka tasoittavat kuormahuippua. Todellisilla kuormilla omakäyttö äänee aina alle 95 %. Vaihenetottava energiamittari on vain harvoilla akeluyhtiöillä. Vaihenetotus määrittää reaaliaikaisen eri vaihteissa sisään a ulos virtaavan sähkötehon erotuksen, onka mukaan laskutus määräytyy. Suomessa ei käytössä nettomittarointia (netotusta), oka mittaa sekä sisään että ulos virtaavan sähköenergian erotuksen, oka on lopullisen laskutuksen perusta, ts. aurinkosähkö on tallennettu verkkoon tulevaa käyttöä varten. 1-vaiheisten systeemien tuotto laskettu vaiheen peruskuormalla (huhti-elokuu, valoisan aikaan): Vuosikulutus 6 MWh n. 180W Vuosikulutus 8 MWh n. 240 W Vuosikulutus 10 MWh n. 300 W Pienitehoiset (< 4 kwp) aurinkosähköärestelmät kytketään yleensä yksivaiheisesti. Lumipeite marraskuusta maaliskuun loppuun pudottaa tuottoa n. 20 %. Suuntauksen optimialue: suuntaus kaakon a lounaan välillä a kulma n astetta -> vuosituotto laskee alle 10 % teoreettisesta optimista suunta etelä kallistus n asteen paneeliasento etelä -10 %, kaakko/lounas -15 % a itä-länsi tasakatto -25 %. Ts. optimiasennosta poikkeaminen vähentää aurinkosähkötehoa %. Pystysuoralla asennuksella häviö 20 % (etelä) - 50 % (itälänsi) RAKENNUSOPAS 17

20 Rakentamisessa kaikki valinnat eivät ole yhtä vakuuttavia THTILUOKITUS pientalon teknisiin valintoihin Pientalon rakentaminen sisältää yllättävän palon teknisiä valintoa. Oulun rakennusvalvonnan ohdolla työryhmä on kehittänyt pienrakentamisen valintoihin nykyaikaisen apuvälineen. Se muistuttaa osapuolia ratkaistavista asioista sekä auttaa vaihtoehtoen löytämisessä a arvioimisessa. Se on tarkoitettu perheille a heidän asiantuntioilleen, taloteollisuudelle a -kaupalle, eli koko toimiaketulle. Kehittyvän apuvälineen internetsovellus löytyy nyt osoitteesta: Valinnat ratkaisevat elinkaaren! Pienrakentamisessa on tarolla hyvin eritasoisia suunnitteluratkaisua a toteutustapoa. Ne a asumistottumukset käytännössä määrittävät talon kestävyyden, asumismukavuuden, energiankulutuksen a elinkaarikustannuksen sekä suhteen ympäristöön. Kuka tekee tietoiset laatuvalinnat? Rakentaaperhekö, suunnitteliako, työnohtaako vai kauppiasko? Vai eikö oikeasti kukaan? niin uuri tapahtuu liian usein! Taloissa on rakentamis- a asumistekniikoiden kehittyessä palon valittavaa. Joku tekee valinnat puolestasi, tietämättäsi. Perheen a osapuolen kannattaa aktivoitua. Valintoen pitää olla tietoisia. Tässä siihen työkalu! Kattovedet on ohdettu suoraan rännikaivoon a putkella sadevesiärestelmään. Sen tukkeutuessa vedet valuvat kallistuksilla seinästä poispäin. Kapillaarikatkokerros on levitettävä kauttaaltaan koko rakennusalalle, suodatinkankaan päälle. Kuvassa masuunihiekkaa (kapill. noin 15 cm), oka toimii samalla lämmöneristeenä a kanavana kerroksena. KOSTEUDENKESTVYYS Hallitsematon kosteus on edelleen rakennetun ympäristön laain yksittäinen ongelma. Kosteus on osallisena lähes kaikissa rakennusvaurioissa. Se vaikuttaa merkittävästi myös materiaalien vanhenemiseen. Lisäksi kosteus on syynä homeen syntyyn a materiaalien emissioon. Rakennusmateriaalien päästöluokituskin voi muuttua, os materiaalit pääsevät lyhytaikaisestikin kastumaan rakennustyön yhteydessä. Vaurioiden korauskustannukset ovat mittavia. Niihin on laskettava mukaan myös terveydenhoidon a menetettyen työpäivien kustannukset. Kattovesiä ei ohdeta talon alle! Pientalon katolle sataa vuodessa mm oka neliölle. Jo keskikokoisen talon katolta tulee sade- a sulamisvesiä vuodessa yli 100 m 3. Nämä vedet on ohattava luotettavasti räystäskourua pitkin syöksytorviin a niistä edelleen maanalaiseen sadevesiviemäriin a pois tontilta tai imeytykseen, mutta ei naapurin tontille. Vesien poisohtaminen esitetään pintavesisuunnitelmassa. Vettä ei saa päästää rakennuksen alle, ossa se ai- 18 RAKENNUSOPAS