valmistuu leasingkohteena

Transkriptio

1 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI 1/2015 Saarijärven Omatoimi-yhteisö: pitkä tie omaan puutaloon Kuntarahoituksen tilinpäätös Sivu 18 EKP:n osto-ohjelmalta odotetaan piristystä euroalueen talouteen Pudasjärven hirsikoulukampus valmistuu leasingkohteena

2 2 Huomisen tekijät K U N TA R A H O I T U K S E N AS I A K AS L E H T I H uo m isen teki jät 1 / Pääkirjoitus 4 Uutiset 6 Asiakascase: Pudasjärvi Maailman suurin hirsinen koulukampus kohoaa leasingrahoituksella. 10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä tapahtuu kuntien investoinneissa? 12 Taloudesta EKP:n osto-ohjelmalta odotetaan piristystä euroalueen talouteen. 17 Kuntapäättäjä tutuksi Eero Erkkilä, 27, on Karkkilan talous- ja henkilöstöjohtaja. 18 Tilinpäätös Kuntarahoitus ennätystulokseen vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta. Sinnikkyys palkittiin Saarijärven Omatoimitalon rakennus hankkeessa. Sivu Työn ääressä 22 Asiakascase: Saarijärven Omatoimi Mitä vaiku tuksia EKP:n elvytyksellä on Suomen taloudelle? Lue sivu 12. Yhteisötalon rakentaminen oli pitkä prosessi. 26 Apuraha inen eijala än V i s o R työstä kertoo oituksessa ra h Kunta vulla 20. si Rosi Veijalainen on vaativan raportoinnin erikoisnainen. Jääpalloilija Rasmus Kettunen tähtää maailman huipulle. 28 Suomen parhaita työpaikkoja Kuntarahoituksessa on yhteisen tekemisen meininkiä. 30 Uudet kuntarahoituslaiset Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, Helsinki, puh Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi

3 3 Maailmanluokan osaamista Rahoitusmaailma elää edelleen murroksen kautta. Finanssi- ja eurokriisiä on seurannut Suomessa ja koko Euroopassa taantuma, josta nouseminen on yllättävän hidasta. Samaan aikaan rahoituslaitoksiin kohdistunut sääntely kiristyy yhä. Näistä vaikeista lähtökohdista huolimatta Kuntarahoitus on onnistunut toteuttamaan omistajiensa linjaamaa strategiaa: kun rahoituslaitoksilta vaaditaan entistä suurempia pääomia omavaraisuuden varmistamiseksi, Kuntarahoitus on pystynyt kasvattamaan niitä tuloksen kautta, jopa enemmän kuin tässä vaiheessa arvioitiin mahdolliseksi. Se on kovan luokan saavutus viimeisten vuosien jatkuvasti muuttuneissa markkinatilanteissa. Kuntarahoituksen tase on erinomaisen tulostahdin myötä vahvassa kunnossa. 30 miljardia euroa ylittävä taseen loppusumma ja maan kolmanneksi suurimman rahoituslaitoksen status asettavat meidät Euroopan komission määritelmän mukaan merkittävien pankkien joukkoon. Kuntarahoituksen tulos tehdään kovalla työllä. Sekä henkilökunnan osaaminen että talon sisäiset prosessit vastaavat finanssimaailman tiukkoja vaatimuksia. Asiakkaille olemme luotettava kumppani ja kansainvälisillä pääomamarkkinoilla meidät tunnetaan joustavina, innovatiivisina, nopealiikkeisinä osaajina. Meiltä vaaditaan aina monipuolistuvaa rahoitus- ja talousosaamista, jota kotimaasta alkaa olla vaikea löytää. Onneksi Kuntarahoitukseen halutaan töihin, sillä olemme tutkitusti yksi Suomen parhaista työpaikoista. Tavoitteenamme on jatkossakin kerryttää pääomia tulosta tekemällä. Sen ohella Kuntarahoitus on omistajiensa kuntien, valtion ja Kevan äänellä linjannut tärkeimmäksi tehtäväkseen asiakkaidensa rahoituksen turvaamisen ja lisäarvon tuottamisen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pystymme joustavasti vastaamaan markkinatilanteiden nopeisiin muutoksiin myös hinnoittelun osalta. Taloudellinen asemamme on niin vahva, että pystymme vastaamaan kilpailuun kaikissa olosuhteissa. Panostamme entistä enemmän siihen, että voimme tarjota asiakkaillemme juuri niitä palveluja, joita te tarvitsette. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj YKuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.

4 4 f Sijoittajatapaamisissa on oltava Suomen kuntasektorin ja Euroopan finanssitalouden perusasiat hallussa sekä on osattava toimia eri kulttuurien normien mukaisesti. Se on rooli, johon ei voi vain kävellä. Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Antti Kontio Great Place to Work -blogissa 264 Kuntarahoituksen varainhankinta toteutti viime vuonna 264 liikkeeseenlaskua. Järjestelyillä kerättiin varoja yhteensä 7,4 miljardia euroa. Kuntarahoituksen pitkä laina valittiin vuoden parhaaksi diiliksi Markkinatietoa tarjoava brittiläinen mtn-i palkitsi Kuntarahoituksen viime vuoden parhaasta transaktiosta. Deal of the Year -palkinto tuli Kuntarahoituksen yhdessä Goldman Sachsin kanssa saksalaissijoittajille järjestämästä 45-vuotisesta kahdenvälisestä lainasta. Palkinnon saaminen tarkoittaa, että olemme onnistuneet tekemään jotain poikkeuksellista muuhun markkinaan verrattuna. Palkitun lainan erikoisuus on harvinaisen pitkä laina-aika: se osoittaa sijoittajilta vankkaa luottamusta Kuntarahoitukseen, sanoo rahoituspäällikkö Antti Kontio. Kilpailu sijoittajista vaatii vakiintuneita sijoittajasuhteita, näyttöjä osaamisesta ja sijoittajien luottamusta. Kuntarahoitus hankkii antolainauksen varat hajauttamalla varainhankintaa paitsi eri markkinoille, myös erilaisiin lainanottoinstrumentteihin, aina suurista viitelainoista strukturoituihin järjestelyihin ja yksityissijoittajille suunnattuihin liikkeeseenlaskuihin. Palkittu 53 miljoonan euron laina on Kuntarahoituksen vuosittaiseen varainhankinnan kokonaisuuteen suhteutettuna melko pieni. Kyseessä oli niin sanottu nollakuponkilaina, jossa sijoittaja saa tuoton vasta lainan eräännyttyä. Moni kilpailijamme ei voi tehdä näin pitkäaikaisia järjestelyjä. Iso osa Kuntarahoituksen antolainauksesta on kuitenkin pitkäaikaista asuntorahoitusta, joten meille pitkä laina-aika ei ole ongelma, Kontio selittää. Kuntarahoituksen verkkosivut ja asiakaslehti uudistuivat Pitelet kädessäsi uudistunutta Kuntarahoituksen asiakaslehteä. Uudistuksessa muuttuivat sekä lehden nimi Huomista tehdään on tästä lähtien Huomisen tekijät että sen ulkoasu. Tämän vuoden maaliskuussa muuttuivat myös Kuntarahoituksen verkkosivut. Lehden ja verkkosivujen tavoitteena on kertoa aiempaa enemmän Kuntarahoituksen ajankohtaisista uutisista, asiakkaiden näkemyksistä ja toimialan tapahtumista. Mielipiteesi lehden uudistuksesta voit kertoa lukijakyselyssä, jonka tiedot löydät lehden sisätakakannesta sivulta 31.

5 f 5 Tulossa: Rahoitusriskien hallinnan teemapäivä Suomen Kuntaliitto ja Kuntarahoitus järjestävät jo neljännen kuntien rahoitusriskien hallinnan teemapäivän tiistaina klo Kuntatalolla Helsingissä (Toinen linja 14, Helsinki). Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan rahoituksen tämän hetken keskeisimmistä haasteista ja kuntien keinoista hallita niihin liittyviä riskejä. Päivä on ajankohtainen etenkin kuntien taloudesta ja rahoituksesta vastaaville, kunnanjohtajille sekä kuntien luottamushenkilöille. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja tapahtumasta sekä linkin ilmoittautumiseen löydät maaliskuun lopulla Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton verkkosivuilta. Kokkola toteuttaa koulu- ja päiväkotihankkeen elinkaarihankkeena Kokkolan kaupunki toteuttaa Torkinmäen koulun ja päiväkodin elinkaarimallilla. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira toimi hankkeessa Kokkolan kaupungin neuvonantajana. Opetustoiminta uusissa tiloissa aloitetaan tammikuussa Inspiran vetämä konsulttiryhmä on yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa valmistellut ja kilpailuttanut sopimuskokonaisuuden, johon sisältyy Torkinmäen koulun ja päiväkodin suunnittelu, rakentaminen sekä ylläpito 20 vuoden ajan. Hanke käsittää noin 80 lapsen päiväkodin sekä noin 480 oppilaan yhtenäiskoulun. Hankkeen kilpailutuksen aikana on painotettu erityisesti innovatiivisen ja muunneltavan oppimisympäristön mahdollistavaa suunnitteluratkaisua, laadukkaiden sisäilmaolosuhteiden toteutumista varmistavaa sopimusdokumentaatiota, tehokkaan ja vakioidun hankintamenettelyprosessin kehittämistä sekä alueellisten kiinteistö- ja rakennusalan yritysten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä. Inspira on aikaisemmin ollut vastaavassa roolissa Espoon kolmessa koulujen elinkaarihankekokonaisuudessa, Kuopion koulujen ja päiväkodin elinkaarihankkeessa, Oulun Kastellin monitoimitalon elinkaarihankkeessa, Jyväskylän Huhtasuon koulun, erityiskoulun ja päiväkodin elinkaarihankkeessa, Liikenneviraston E18 Koskenkylä Kotka -moottoritien elinkaarihankkeessa, Pudasjärven hirsirakenteisen koulukampuksen elinkaarihankkeessa, Espoon Päivänkehrän koulun elinkaarihankkeessa, Hollolan koulujen elinkaarihankkeessa sekä Liikenneviraston E18 Hamina Vaalimaa -moottoritien elinkaarihankkeessa.

6 6 Asiakascase a Pudasjärvi Maailman suurin hirsinen koulukampus kohoaa leasingrahoituksella Hirsikampus valmistuu kaikkien kaupunkilaisten käyttöön, koska tiloissa toimii iltaisin ja viikonloppuisin kansalaisopisto.

7 7 TEKSTI: SOILI HELMINEN KUVAT: juha nyman Pudasjärven kaupungissa on rakenteilla historiallinen rakennuskohde. Maailman suurin hirsinen koulukampus rahoitetaan kiinteistöleasingsopimuksella. Kuntarahoitus omistaa tilat ja kaupunki toimii niissä vuokralaisena. Tilojen suunnittelu toteutetaan täysin tilaajan eli Pudasjärven kaupungin ehdoilla. Koulukampus valmistuu kesällä Parhaillaan meneillään on rakennuskokonaisuuden hirsirungon pystytys. Rakennuskokonaisuus muodostuu neljästä rakennusosasta, joiden alapohjat on jo valettu. Ensimmäisessä osassa tehdään jo sisä puolisia töitä kuten ilmanvaihtokanavien asennustöitä. Rakennustöiden eteneminen suunnitellussa aikataulussa on kieltämättä melko harvinaista. Yhteistyö Lemminkäisen ja Kontiotuotteen kanssa on sujunut saumattomasti. Elinkaarihanke lähtökohtaisesti suunnitellaan huolella: siksi itse rakennusvaiheessa ei ole tullut yllätyksiä ja aikataulutkin pitävät, sanoo Pudasjärven kaupungin kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen. Ekologinen ja terveydelle edullinen rakennusmateriaali Hirsi valikoitui koulukampuksen rakennusmateriaaliksi ekologisuutensa ja terveysvaikutustensa takia. Satoja kaupungin koululaisia on parhaillaan väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Pudasjärvi oli mukana hirsitalorakentamisen vaikutuksia selvittäneessä Karhukunnas-hankkeessa, jonka tulokset olivat positiivisia. Hirsi on hengittävä ja kosteutta Kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen on ollut kampushankkeessa mukana suunnitteluvaiheesta asti. tasaava materiaali, eikä yksirakenteinen seinä aiheuta kosteuden tiivistymisongelmia, Rissanen kertoo. Kaupunkiin nousi muutamia vuosia sitten hirsinen päiväkoti, johon sekä henkilökunta että lapset perheineen ovat olleet tyytyväisiä. Teknisesti hirsimateriaalin ainoa erikoishaaste on puun painuminen, mutta painumisen arvioiminen ei ole rakennesuunnittelijalle vaikeaa, Rissanen arvioi. Kampus koko kaupungin käyttöön Pudasjärven koulukampus tulee korvaamaan aiemmat alakoulun, yläkoulun ja lu-

8 8 kion sekä kansalaisopiston. Kokonaispinta - alaa on reilusti vähemmän kuin aiempien tilojen yhteenlasketuissa neliöissä, mikä vähentää kiinteistökustannuksia, muun muassa energiankulutusta. Koska tilat on suunniteltu joustamaan erilaisiin tarpeisiin, ne kuitenkin täyttävät opetuksen tarpeet paremmin. Kampuksen ajatuksena on ollut myös saada tilat tehokkaammin käyttöön. Kansalaisopiston myötä koulujen perinteisesti alhainen käyttöaste nousee, kun tiloille on tarvetta myös iltaisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden. Uusien, muunneltavien tilojen myötä Pudasjärvellä uudistetaan myös opetuskäytäntöjä. Tilasuunnittelu ja sisustus eivät lähde perinteisistä koulutoteutuksista. Opetustilojen suunnittelu alkaa virtuaalisesti: opettajat pääsevät liikkumaan virtuaalihahmollaan rakennuksessa ja testaamaan erilaisia sisustusvaihtoehtoja ennen lopullisten päätösten tekemistä, Rissanen kertoo. Virtuaalisuutta tullaan käyttämään myös opetuksessa, esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä poistumisharjoituksissa. Leasing rahoitusmallina tuo ennustettavuutta budjetointiin Koulukampus toteutetaan kiinteistöleasingsopimuksella. Rahoittaja eli Kuntarahoitus Kiinteistön omistaja Kiinteistöleasing pähkinänkuoressa Kuntarahoitus Leasingsopimus Vuokralleottaja/ Tilaaja (asiakas) omistaa kohteen, ja Pudasjärven kaupunki on sitoutunut vuokraamaan sen 25 vuoden ajaksi. Vuokrakauden päätyttyä kaupungilla on oikeus lunastaa kohde itselleen ennalta sovittuun hintaan. Osittain leasingrahoituksen myötä päädyimme käyttämään myös elinkaarimallia: lopputulos on siksi parempi kuin tavallisissa rakennushankkeissa. Perinteisten hankkeiden takuuaika on kaksi vuotta, mikä usein ohjaa urakoitsijoita esimerkiksi käyttämään halvempia rakennusmateriaaleja kuin hankkeessa, jossa rakennuttaja vastaa kiinteistön kunnosta koko sovitun elinkaaren ajan, Rissanen sanoo. Urakkasopimus Urakoitsija Rakennuttamissopimus Pudasjärven kannalta merkittävä syy leasingin käyttämiseen oli myös se, etteivät investointikustannukset rasita kaupungin omaa tasetta. Pudasjärven koulukampuksen rakennuttamiskokemukset ovat olleet niin positiivisia, että Rissanen arvioi kaupungin käyttävän jatkossa elinkaarimallia muissakin laajoissa rakennushankkeissa. Koulukampus on herättänyt kiinnostusta muissa kunnissa rakennusmateriaalinsa, elinkaarimallin ja rahoitustavan vuoksi. Kiinteistöleasing on varmasti nouseva rahoitusmalli, joka kiinnostaa jatkossa yhä useampia kuntia, Rissanen sanoo.

9 9 Kiinteistöjen kunto on koko maan ongelma Leasing - rahoitus on osa tehokasta rahoitussuunnittelua auttaa kohdentamaan maksut oikeille yksiköille parantaa kustannusten ennakoitavuutta helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua saa rahoitusrakenteen vastaamaan kohteen elinkaarta eli taloudellista ja teknistä käyttöikää Pudasjärvellä on sama ongelma kuin monella muullakin suomalaiskunnalla: 60- ja 70-luvuilla rakennettu kiinteistökanta on huonokuntoista, käyttötarpeisiin nähden vääränlaista tai väärässä paikassa. Yhdestä käyttötarkoituksesta vapautuva rakennus otetaan toiseen käyttöön selvittämättä kiinteistön kuntoa perustuksia myöten ja pohtimatta, sopiiko rakennus uuteen käyttötarkoitukseen. Myös kiinteistöihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet: ilmanvaihtomääräykset ovat erilaisia, ihmiset ovat herkistyneet sisäilma ongelmille, koulujen luokkakoot ovat pienentyneet, tiloista halutaan muunneltavia, luettelee Pudasjärven hirsikoulu kampushankkeen liikkeellepanija, eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila. Daavittila aloitti Pudasjärven johdossa vuonna 2008, jolloin kaupungin talous oli heikossa kunnossa ja kaupunginjohtajan tärkein tehtävä oli talouden tervehdyttäminen. Iso mutta välttämätön koulu investointi ei sopinut ihanteellisesti kuvaan. Olemassa olevia rakennusneliöitä ja -kuutioita kyllä oli valmiina, mutta kiinteistöjen kartoituksen jälkeen totesimme, että peruskorjaus tulee uuden kohteen rakentamista kalliimmaksi. Lisäksi peruskorjauksen laatuun olisi kuitenkin liittynyt enemmän riskejä kuin kokonaan uudessa kohteessa. Uusi koulu voitiin suunnitella täysin käyttötarpeiden näkökulmasta. Uuden koulukampuksen myötä opetustilan koko puolittuu neliöön. Se ei Daavittilan mukaan ole ongelma, kun tilat on suunniteltu fiksusti. Avainsana on muunneltavuus. Hirsirakennuksen elinkaari on 150 vuotta. Koulukampus suunniteltiin niin, että rakennus voi toimia erilaisissa käyttötarkoituksissa, vaikka asuntoina, Daavittila sanoo. Kuntarahoitus oli joustavin rahoittaja Tiukan taloustilanteen takia Pudasjärven oli mietittävä tarkkaan kiinteistöinvestoinnin vaikutusta talouden kantokykyyn. Selvitimme tarkkaan erilaisia rahoitusmalleja. Elinkaarimallin käyttäminen ei automaattisesti tarkoita leasingrahoitusta, mutta minun mielessäni nämä kaksi yhdistyivät, Daavittila kertoo. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira toimi neuvonantajana Pudasjärven päädyttyä elinkaarimallin mukaiseen puurakennushankkeeseen. Inspira selvitti tarjouspyyntöä varten systemaattisesti kaikki vaihtoehdot suurimpien rakennusliikkeiden, hirsitalotehtaiden ja rahoittajien osalta. Rahoituksesta saatiin useita tarjouksia, myös kansainvälisiltä rahoittajilta. Kuntarahoituksen kanssa saimme neuvoteltua pitkän, 25-vuotisen leasingsopimuksen. Kuntarahoituksen rooli kiinteistön omistajana ei ole rajoittanut kaupungin valintoja tai toiveita koulukampuksen suunnittelussa millään tavalla. Tarjousta tehdessään Kuntarahoitus kuten muutkin kaikki potentiaaliset rahoittajat selvittivät, että hanke itsessään on hyvä ja elinkelpoinen. Sen jälkeen kaupunki on saanut toteutuksessa vapaat kädet. Rahoittaja varmistaa omassa analyysissaan kohteen likvidin arvon, ja sopimuksessa puolestaan sovitaan, että asiakas eli vuokralainen vastaa kiinteistön hoitamisesta, Daavittila kertoo. Kuntarahoitus osoittautui kilpailutuksessa muita rahoittajavaihtoehtoja joustavammaksi. Tarjoajana se pystyi ottamaan riskiä niin että sitoutui sopimusehtoihin jo tarjousvaiheessa. Usein rahoittajien ehdot täsmentyvät vasta markkinatilanteen mukaan, Daavittila sanoo. Kaarina Daavittila on nykyään eläkkeellä ja toimii osa-aikaisesti Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran neuvonantajana.

10 10 KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE Mitä tapahtuu kuntien investoinneissa? Kysyimme neljän kunnan päättäjiltä investointien määrän kehityksestä ja investointilinjauksista. Tuukka Forsell, talous- ja rahoitusjohtaja, Kouvola Sellaisia investointeja pitää tehdä, jotka lisäävät tuottavuutta. f Perinteisesti Kouvolan vuosittaiset investoinnit ovat olleet miljoonan tasolla. Nyt meneillään on kaksi jättihanketta, jotka nostavat summaa huomattavasti. Sosiaalija terveyspalveluja tuottavan Ratamo-keskuksen ja logistiikkaterminaalin rakentamisen kustannukset ovat noin 175 miljoonaa euroa. Uudet rahoitusratkaisut eivät vielä ole ottaneet tulta alleen Kouvolassa. Päättäjät ovat kokeneet ne monimutkaisiksi ja vaikeasti hahmotettaviksi. Toistaiseksi vain kaksi päiväkotikohdettamme on rahoitettu leasingratkaisuna. Kouvolalla on pitkän aikavälin investointisuunnitelma ja työn alla on parhaillaan 15 vuoden investointisuunnitelma, jossa korostetaan investointien tarpeellisuuden ja tuottavuuden arvioimista. Investointi kanta on käymässä liian suureksi: jatkossa investoinneilta vaaditaan selkeämpää priorisointia. Tuottavuusnäkökulmasta esimerkiksi kiinteistöjen kannattavuudessa on isoja eroja. Valtuustopäättäjien kriisitietoisuus on kasvanut, mikä on hyvä, mutta toisaalta velanottoakaan ei pidä pelätä etenkään nyt kun lainaraha on halpaa. Sellaisia investointeja pitää tehdä, jotka lisäävät tuottavuutta. Jaana Karrimaa, kaupunginjohtaja, Harjavalta asukkaan Harjavallassa toteutettiin pari vuotta sitten kuntalaisten pitkäaikainen haave: rakensimme liikunta- ja uimahallin. 14 miljoonaa euroa maksanut hanke oli ylivoimaisesti suurin investointimme vuosikymmeniin ja kahden vuoden ajaksi nelinkertaisti investointien määrän normaaliin verrattuna. Harjavalta oli vuosituhannen alussa velaton kunta ja nyt tavoitteena on pitää velkaantuminen hallinnassa. Asukasluvun asteittainen väheneminen vähentää investointitarpeita. Taantuma on vaikuttanut siihen, että investointitasoa suhteutetaan poistojen määrään. Uusinvestoinnit käsitellään erikseen ja niihin suhtaudutaan kriittisesti. Kiinteistöt on kuitenkin pidettävä kunnossa. Olemme keskittäneet palveluja ja luopuneet tarpeettomista kiinteistöistä. Jos ostajaa ei löydy, puramme käytöstä poistetut rakennukset. Harjavallassa on Suomen korkein työpaikkaomavaraisuus. Pyrimme tekemään elinkeinoelämää palvelevat investoinnit kaikissa tilanteissa. Paikkakunnan teollisuusyrityksillä on paljon raskaita kuljetuksia, ja niiden kannalta välttämättömät investoinnit yritetään saada aina mukaan investointiohjelmaan.

11 11 TEKSTI: soili helminen KUVat: Ulla juuma, Soili Helminen, Ville Vimpari, Soila Kaski Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, Kempele asukkaan Kempele kasvaa vahvasti, joten investointipaineita on paljon. Viime vuosina on rakennettu koulua, päiväkoteja ja perusinfraa investoinnit ovat olleet vuositasolla 8 10 miljoonaa euroa. Nyt suunnitteilla on kaksi kuntakokoon nähden massiivista investointia, terveyskeskuksen ja sairaalan sekä moottoritien uusien liittymäramppien rakentaminen. Terveyskeskuksen ja sairaalan rakentamiseen on valittu innovatiivinen allianssitoteutustapa ja kartoitettu vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja. Näyttää todennäköiseltä, että se rakennetaan leasingrahoituksella. Kunnan investointiohjelman linjauksia on uusittu, osittain taantuman ja rakenneuudistusten takia. Toteutettavissa investoinneissa on oltava tuotto-odotus; esimerkiksi moottoritien ramppihanke maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä se mahdollistaa uuden, satoja työpaikkoja tarjoavan teollisuusalueen rakentamisen. Ilman tällaisia satsauksia ei nousukauden pöhinää saada aikaiseksi. Taantuman aikana investoiminen on järkevää, koska rakentaminen on edullista ja raha poikkeuksellisen edullista. Taantuma vaikuttaa kuitenkin kaikkien ajattelutapaan ja lisää varovaisuutta. Pitää olla rohkea ja uskoa lujasti asiaansa, että uskaltaa investoida. Tanja Matikainen, kunnanjohtaja, Janakkala Janakkalan vuosittainen investointitaso pyörii kuuden miljoonan euron tienoilla. Janakkalassa on valtuustotasolla hyväksytty tonttituotanto-ohjelma, jonka perusteella tehdään päätöksiä asuntoinfrasta ja maa-alueiden ostamisesta. Aiempi virkamiesvalmistelu keskittyi kehittämään olemassa olevia asumiskeskittymiä, mutta kun valtuusto alkoi linjata ohjelman sisältöä, päätettiin alkaa kehittää uutta asuinaluetta kaupungin länsipuolelle. Uuden asuinalueen rakentaminen vaatii merkittäviä investointeja perusinfraan, kuten teiden ja vesitekniikan rakentamiseen ja palveluihin. Uudelle alueelle rakennettava kolmen miljoonan euron päiväkoti on Janakkalalle iso investointi. Työn alla on myös mittava, noin viisi miljoonaa euroa maksava terveyskeskuksen peruskorjaus sekä pienempi yläasteen ja lukion remontti. Nykyinen suunnittelukausi kestää vuoteen Varsinaisia linjausmuutoksia investoinneissa ei ole tehty, mutta taloussuhdanteen ja rakennemuutosten takia on tietysti oltava varovainen. Korjausvelat täytyy silti kaikissa tilanteissa hoitaa: lainanhoitokulujen määrään verrattuna isompi tappio on esimerkiksi se, että rakennuskanta menee pilalle hoitamattomuuden takia.

12 12 Taloudesta a Euroopan keskuspankki euromaiden talouteen Euroopan keskuspankin aloittama elvytysohjelma tulee vaikuttamaan kaikkien euromaiden talouteen. Myös Suomen pitäisi hyötyä, kun valtioiden velkakirjojen kysyntä kasvaa ja rahan määrä lisääntyy. Helmikuussa Suomessa vieraillut Barclays-pankin ekonomisti Huw Worthington arvioi EKP:n elvytysohjelman vaikutuksia Huomisen tekijät -lehdelle. TEKSTI JA KUVAT:HASSE HÄRKÖNEN KUVitus:mci press

13 13 Mistä on kyse? Euroalueen talous on kangerrellut pitkään. Investoinnit ja talouskasvu ovat jumissa, ja sen vuoksi Euroopan keskuspankki (EKP) teki tammi kuussa päätöksen valtavasta osto-ohjelmasta elvyttääkseen euroalueen taloutta. EKP ostaa eurovaltioiden velkakirjoja 60 miljardilla eurolla kuukaudessa syyskuun 2016 loppuun asti tai tarvittaessa pidempäänkin, jos hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhdin saavuttaminen sitä EKP:n mielestä vaatii. Elvytysohjelman tavoitteena on piristää euroalueen talouskasvua ja parantaa hintavakautta. Ostot aloitetaan maalis kuussa, ja velkakirjat ostetaan jälkimarkkinoilta, ei suoraan niiden liikkeellelaskijoilta. Miten EKP:n elvytysohjelma todellisuudessa vaikuttaa euroalueeseen? EKP:n tavoitteena on saada vauhtia talouteen ja inflaatio halutulle tasolle. Barclays-pankin ekonomisti Huw Worthingtonin mukaan on vaikea etukäteen tarkasti arvioida, mitä kautta ostoohjelman vaikutus kanavoituu euroalueen talouteen. Nähtäväksi jää, lainaavatko pankit jatkossa enemmän rahaa yrityksille ja myös yksityisille. Worthington on epäilevä sen suhteen, lisääntyykö lainananto niin paljon kuin EKP odottaa. Worthingtonin mukaan EKP:n ohjelmalla voi olla vaikutuksia eri kanavien kautta. Talouden virkistymisen myötä ihmiset voivat tuntea itsensä varakkaammiksi ja oman taloutensa turvatummaksi, ja sitä kautta tehdä hankintapäätöksiä, joita on pantattu epävarmana aikana. Jos nyt hyvin varovainen kulutuskäyttäytyminen rentoutuu, se lisää eri alojen kysyntää ja sitä kautta elvyttää taloutta. Worthingtonin muistuttaa, että joka tapauksessa 60 miljardia euroa kuussa on niin valtava summa, että se tulee vaikuttamaan koko euroalueella taloutta piristävästi. On myös mahdollista, että EKP:n ohjelman elvyttävä vaikutus jää toteutumatta. Rahan lisääntynyt tarjonta ei automaattisesti tarkoita, että pankit alkavat tukea investointeja lisäämällä lainoitusta. Ohjelman vaikutukset reaalitaloudelle jäävät siis nähtäväksi. EKP:n käynnistämä ohjelma ei ole riskitön. Valtioiden velkakirjojen omistajat saattavat esimerkiksi olla haluttomia myymään sijoituksiaan. Epäonnistuessaan ohjelmalla voi pahimmillaan olla suuria haitallisia vaikutuksia koko euroalueelle. Riittääkö markkinoilla ostettavaa EKP:lle? EKP painottaa ohjelmansa velkakirjaostoja sen mukaan, mikä on kunkin valtion osuus keskuspankin pääomasta. Toisin sanoen EKP ostaa enemmän suurten kansantalouksien, kuten Saksan, Ranskan ja Italian joukkolainoja, kuin pienten valtioiden kuten Suomen joukkolainoja. Tärkeä kysymys on se, riittääkö markkinoilla ostettavaa EKP:lle, kun elvytysohjelma on kooltaan niin valtava. Huw Worthingtonin mukaan

14 miljardin euron ostot ovat varmasti toteutettavissa, mutta jos ohjelmaa jatketaan selvästi pidempään kuin syyskuun 2016 suunniteltu takaraja, niin rajat voivat jossain vaiheessa tulla vastaan. EKP:lla on rajoituksia sen suhteen, kuinka paljon keskuspankki voi omistaa jotain tiettyä velkakirjaa. Mikä on EKP:n tehtävä? EKP:n ensisijaisena tavoitteena on euroalueen hintavakauden turvaaminen. Käytännössä se tarkoittaa, että EKP pyrkii pitämään hintojen nousun eli inflaation vakaana. Euroalueen tavoitteena on hieman alle kahden prosentin vuotuinen inflaatio. Tällaisen inflaatiovauhdin katsotaan olevan talouden kehittymisen kannalta sopivin. EKP pyrkii rahapolitiikallaan palauttamaan inflaation ja sitä koskevat odotukset tavoitteen mukaiselle tasolle. Inflaation palautuminen tavoitevauhtiin piristäisi luottojen kysyntää laskemalla reaalikorkoja tavanomaisen korkopolitiikan ollessa jo lähellä nollarajaa. Nyt euroalueen inflaatio on liian hidasta, jopa negatiivista eli hinnat ovat laskeneet. Ohjauskorko on EKP:n rahapolitiikan keskeinen työkalu. Ohjauskorko on keskuspankin määräämä korkotaso, jolla keskuspankki lainaa rahaa pankeille. Pankit taas lainaavat rahaa edelleen yrityksille ja yksityisille, ja ohjauskorko vaikuttaa suoraan markkinakorkoihin ja talouteen. Ohjauskorko siis määrittelee rahan hinnan euroalueella. Matala korko yleensä kiihdyttää lainanottoa, korkea taas hillitsee sitä. Keskuspankin rahapolitiikka on yksi euroalueen talouteen vaikuttava väline, mutta sen rinnalla euromaiden omaa talouspolitiikkaa ei saa unohtaa. Valtiot voivat vauhdittaa taloutta muun muassa lisäämällä julkista kulutusta. Miten matalat korot vaikuttivat EKP:n päätökseen elvytysohjelmasta? Jos talous on lamassa tai taantumassa, taloutta voidaan elvyttää korkoa laskemalla. Euroalueella korkotaso oli jo lähes nollassa, joten EKP ei enää voinut laskea ohjaus korkoaan ja sitä kautta vaikuttaa talouteen. Sen vuoksi osto-ohjelma oli nykytilanteessa ainoa jäljellä oleva keskuspankin raha politiikan väline. Voiko Yhdysvaltojen elvytyksestä ottaa mallia? Yhdysvallat käytti EKP:n ohjelman kaltaista elvytystä euroaluetta aikaisemmin, ja Yhdysvaltojen talous on lähtenyt sen jälkeen kasvuun. Huw Worthingtonin mielestä Yhdysvaltojen ja euroalueen talouksia ei voi suoraan vertailla keskenään, koska niiden lähtökohdat ovat erilaiset. Yhdysvalloissa kotimainen kysyntä on suuressa roolissa, euromaiden taloudet taas perustuvat vientiin. Worthingtonin mukaan on vaikea tarkkaan sanoa, kuinka paljon setelielvytys todella on vaikuttanut talouskasvuun Yhdysvalloissa. Talouteen kun vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä elvytys. EKP:n osto-ohjelman ajoitus saa Worthingtonilta kritiikkiä. Hänen mielestään EKP:n olisi pitänyt toimia selvästi aikaisemmin ja ennakoivammin, eli aloittaa elvytys ennen kuin euroalueen kriisi ehti kärjistyä pahaksi. Miten inflaatio kehittyy euromaissa? Inflaation odotetaan pysyvän hitaana tänä ja ensi vuonna. EKP:n tavoitteena olevaa vajaan kahden prosentin inflaatiovauhtia ei Worthingtonin mukaan tulla saavuttamaan nyt aloitetun osto-ohjelman aikana eli ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä. Tämän vuoden inflaation odotetaan useimmissa EU-maissa olevan nollassa tai lievästi negatiivinen. Worthingtonin näkemyksen mukaan matala öljyn hinta on keskeinen syy matalaan inflaatioon. Öljyn hinta vaikuttaa hyvin moneen tuotteeseen ja heijastuu sitä kautta laajalle taloudessa. Jos öljyn hinta nousee, muutkin hinnat nousevat. Toisaalta matala öljyn hinta on ollut myönteinen ja vauhtia antava asia monen euromaan taloudelle. Jos öljyn hinta yhtäkkiä kaksinkertaistuisi nykytasoonsa nähden, se tietäisi hankaluuksia monelle maalle. Jos hinnat laskevat ja lasku jatkuu pitkään, uhkana on deflaatiotilanne. Deflaatiossa jatkuva hintojen laskeminen saa ihmiset Barclaysin Huw Worthington vieraili Helsingissä helmikuussa. siirtävät ostopäätöksiään, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Se aiheuttaa kulutuksen ja investointien laskua, mikä heijastuu tuotannon laskuna ja vaikuttaa sitä kautta esimerkiksi työttömyyden lisääntymisenä. Deflaatiokierteessä talous ikään kuin jumiutuu. Miltä Euroopan ja Suomen taloustilanne näyttää lähivuosina? Lähiaikojen talousnäkymät ovat Euroopassa ja Suomessa nihkeät. Suomen talouskehitys on viime aikoina jatkunut vaimeana ja laahaa edelleen muiden euromaiden takana. Teollisuuden rakennemuutos ja suomalaisen tuotannon huonontunut kustannuskilpailukyky heikentävät Suomelle tärkeän viennin ja talouskasvun mahdollisuuksia. Myös suomalaisten ikääntyminen vaikuttaa osaltaan heikkoihin kasvumahdollisuuksiin. Valtiovarainministeriön tuoreimmassa talouskatsauksessa kotimaan talouskasvun arvioidaan olevan 0,9 prosenttia vuonna 2015 ja 1,3 prosenttia vuonna Myös euroalueen talouskasvun ministeriö odottaa jatkuvan vaisuna: tänä vuonna kasvua kertyy prosentin verran ja ensi vuonna vain hiukan enemmän. Kotimaan ongelmien yhtenä keskeisenä syynä nähdään talouden vanhen-

15 15 Näin EKP:n elvytyksen on tarkoitus toimia I III EKP ostaa pankeilta ja sijoittajilta euromaiden velkakirjoja, jotta rahan tarjonta lisääntyisi. Voidaan puhua setelielvytyksestä. II Tavoitteena on rahan tarjonnan lisäämisen kautta parantaa liikepankkien kykyä lainata rahaa yrityksille, jotta ne voivat tehdä uusia investointeja. Investoinnit lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Sen pitäisi näkyä jatkossa talouskasvuna. 850 miljardia euroa EKP:n elvytysohjelman kokoluokka on valtava. IV Jos liikepankit siirtävät talletuksiaan pois keskus pankista ja sijoittavat varojaan myös euroalueen ulkopuolelle, se heikentää euron arvoa. Euron heikke neminen taas omalta osaltaan vahvistaa euroalueen talouskasvua, koska euromaat ovat riippuvaisia viennistä.

16 16 Elvyttävä rahapolitiikka tukee kasvua ja sopii siten hyvin Suomen nykyiseen taloustilanteeseen. tuneet rakenteet, joille pitäisi pikaisesti tehdä jotain. EKP:n rahapolitiikka ei voi yksin ratkaista euromaiden talouksien rakenteellisia ongelmia, mutta elvyttävä rahapolitiikka tukee kasvua ja sopii siten hyvin Suomen nykyiseen taloustilanteeseen. Kevyt rahapolitiikka ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa ja eurooppalaisilla vientimarkkinoilla, mikä tukee kotimaista työllisyyttä ja tuotantoa sekä voi lisätä investointeja. Miten EKP:n elvytysohjelma vaikuttaa Suomeen ja Kunta rahoituksen asiakkaisiin? EKP:n ohjelma lisää valtioiden velkakirjojen kysyntää, mikä heijastuu myös Suomeen. Worthingtonin arvion mukaan Suomen pitäisi hyötyä ohjelmasta, koska maalla on korkea luottoluokitus. Suomen valtion velkakirjat ovat haluttuja sijoituskohteita. Kuntarahoituksen liikkeelle laskemia velkakirjoja arvioidaan usein Suomen valtion luottoluokituksen kautta, eli maan ja suomalaisen kuntasektorin hyvä maine auttaa myös Kuntarahoituksen asiakkaita. Ainoa negatiivinen asia Suomen valtion velkakirjoissa on Worthingtonin mukaan se, että niitä on markkinoilla vähän. Sen vuoksi ne eivät ole niin likvidejä eli helposti rahaksi muutettavia kuin markkinoilla yleiset suurten maiden kuten Saksan ja Ranskan velkakirjat, joille löytyy aina nopeasti ja varmasti ostaja. Arvopaperin mahdollisimman hyvä likviditeetti on tärkeä tekijä joillekin sijoittajille. Toistaiseksi EKP:n osto-ohjelma koskee valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten joukkovelkakirjoja. Kuntarahoituksen varainhankintaan liittyvät Kuntarahoituksen velkakirjat eivät siis ole EKP:n ostoslistalla. Jos osto-ohjelmaa laajennetaan muiden tahojen kuin valtioiden velkakirjoihin, tilanne voi muuttua. Worthingtonin mukaan osto-ohjelman kohteiden laajentaminen on mahdollista mutta ei ainakaan nyt näytä todennäköiseltä. Yleinen euroalueen talouden piristyminen näkyisi myös Suomessa, samoin euron heikentyminen, joka auttaa vientiä. Euron heikentymistä Worthington pitää tärkeänä vientivetoisille Saksalle ja Skandinavian maille Suomi mukaan luettuna. Euron arvo suhteessa muihin valuuttoihin kuten Yhdysvaltojen dollariin onkin jo heikentynyt sen jälkeen, kun EKP ilmoitti ohjelmastaan. Sitä kautta ohjelmalla on jo ollut toivottua vaikutusta. Miten Kuntarahoitus löytää rahoituksen asiakkailleen? Kuntarahoituksen tehtävä on varmistaa, että suomalaiset kunnat saavat hankkeisiinsa mahdollisimman edullisen rahoituksen. Ehdoiltaan kilpailukykyisen rahoituksen tarjoaminen vaatii tehokasta ja järjestelmällistä varainhankintaa. Kuntarahoitus on kuntien kumppani, joka auttaa ratkaisemaan kuntien investointien rahoitustarpeita. Kuntarahoituksen varainhankinta on hajautettu laajasti eri markkinoille ja eri valuuttoihin, minkä ansiosta varainhankinta ei ole riippuvainen jonkin tietyn markkinan kuten euroalueen muutoksista. Hajautuksen ansiosta varainhankintaan liittyvä riski on tarkasti hallinnassa ja varainhankinnan keskimääräinen kustannus saadaan mahdollisimman pieneksi. Jos varainhankinnassa kaikki munat laitettaisiin yhteen koriin eli varoja hankittaisiin vain yhdeltä markkinalta, koko korin voisi saada edullisesti mutta samalla siihen liittyisi suuri riski. Riskien hyvä hallinta on tärkeää, jotta Kuntarahoitus säilyttää korkean luotto luokituksensa. Kun luottoluokitus on kunnossa, Kuntarahoitus pystyy hankkimaan varoja maailmalta hyvään hintaan, mikä taas vaikuttaa suoraan Kuntarahoituksen asiakkailleen tarjoaman rahoituksen hintaan. Käytännössä se varmistaa suomalaisille kunnille koroiltaan edulliset lainat. Maailmalla Kuntarahoituksella on hyvä maine sijoittajien keskuudessa. Kuntarahoituksen liikkeelle laskemat sijoituspaperit koetaan turvalliseksi ja luotettavaksi sijoituskohteeksi, joille on kysyntää jatkossakin.

17 o Kuntapäättäjä tutuksi 17 Erkki Eerola talous- ja henkilöstöjohtaja, Karkkila kuka? Erkki Eerola Koulutus: hallintotieteiden maisteri, kunnallistalous Kotoisin: Heinolasta Nykyinen kotikunta: Espoo Syntymävuosi: 1987 Motto työelämässä: Haastava työ motivoi. 27-vuotias Erkki Eerola edustaa kunta-alan uutta sukupolvea. Hän aloitti työnsä Karkkilan talous- ja henkilöstö johtajana lokakuussa Eerola siirtyi Karkkilaan Siuntion talousyksikön johdosta. Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Karkkilan kaupungin tehtävässä minua kiinnostivat uudet haasteet. Talouden lisäksi työnkuvassa ovat mukana myös henkilöstöasiat, mitkä tuovat haastetta ja motivaation opetella uutta. Henkilöstövastuu on tuonut työhöni aivan uuden maailman. Haluan oppia tekemisestäni. Miten Karkkilalla menee? Suunta on koko ajan ylöspäin. Karkkilan kaupunki on historiansa aikana kohdannut haasteita. 90-luvun vaihteessa oli vaikeaa, mutta talous on nyt kääntynyt ylijäämäiseksi: saamme kumulatiiviset alijäämät katettua vuoden 2015 aikana. Rasitteena on historian jäänteenä kertynyt korkea lainakanta. Vuonna 2013 kaupungissa jouduttiin tekemään kovia henkilöstöratkaisuja ja viemään läpi yt-neuvottelut. Nyt on aika panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Mitkä ovat Karkkilan johtamisen seuraavien vuosien isot linjat? Talouden kannalta tavoitteena on saada lainasalkku ja velkaantuminen entistä paremmin hallintaan. Koko kaupungin kannalta työttömyysasteen kääntäminen laskuun ja Karkkilan väkiluvun kasvattaminen ovat pitkän linjan tavoitteita. Näiden lisäksi on tärkeää varmistaa lukiokoulutuksen jatkuminen Karkkilassa ja varautua mahdolliseen sote-uudistukseen. Mikä on Karkkilassa parasta? Kanssaihmiset. Karkkilassa on yhteisöllisyyttä. Mikä on Karkkilan isoin haaste? Meidän on pystyttävä vahvistamaan Karkkilan kaupungin asemaa tilanteessa, jossa julkinen sektori on suurten muutosten keskellä. Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa? Monessa pienessä kunnassa talousorganisaatio on melko ohut, joten Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntijapalvelut esimerkiksi rahoituksen analysoinnissa ovat tervetulleita. Lisäksi esimerkiksi kuntarahoituksen järjestämä rahoitusriskien hallinnan koulupäivä on ollut hyvä tilaisuus. Arvokasta on myös se ulkopuolinen asiantuntijuus, jota Kuntarahoituksen ja Inspiran edustajat voivat tuoda poliittisen päätöksenteon tueksi. TEKSTI:Soili Helminen KUVAT:sanna rosendahl

18 18 Omien varojen kasvattaminen on välttämätöntä, koska Kuntarahoituksen on täytettävä rahoituslaitosten tiukentuvat vähimmäisomavaraisuusvaatimukset. Tuloksen tekeminen ei ole itsestään selvää edes erinomaisen luottoluokituksen julkiselle rahoitustalolle. Kuntarahoitus tekee tulosta selvästi tehokkaammin kuin monet verrokkinsa. Kuntarahoituksen kova tuloskunto syntyy osaamisesta läpi koko organisaation: olemme onnistuneet hankkimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta hyvällä hinnalla. Meillä on moderni riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla pidämme riskit hallinnassa. Olemme menestyneet tarjouskilpailuissa ja kehittäneet asiakaspalvelua entisestään, summaa toimitusjohtaja Pekka Averio. Euroopan merkittävien pankkien joukkoon Kuntarahoituksen taseen loppusumma ylitti viime vuoden lopussa 30 miljardia euroa. Taseella mitaten yhtiö on Suomen kolmanneksi suurin pankki. Näiden kahden kriteerin myötä Kuntarahoitus luokitellaan euroalueella systeemisesti merkittäväksi pankiksi ja se siirtynee kuluvan vuoden aikana Euroopan keskuspankin suoraan valvontaan. Tähän asti Kuntarahoituksen toimintaa on valvonut Finanssivalvonta. Kuntarahoitus ennätystulokseen vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta Kuntarahoitus onnistui vuonna 2014 jälleen kasvattamaan liikevoittoaan, vaikka toimintaympäristö oli monella tapaa kireä. Neljän vuoden aikana yhtiö on kolminkertaistanut ensisijaisen pääomansa yli puoleen miljardiin euroon. TEKSTI:Soili Helminen KUVitus:Mci press Kuntarahoituksen tilinpäätös avainluvut (konserni) Korkokate (milj. euroa) 160,0 149,5 Liikevoitto (milj. euroa) 144,2 141,3 Uusi luotonananto (milj. euroa) Uusi varainhankinta (milj. euroa) Taseen loppusumma (milj. euroa) Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 557,2 452,0 Omat varat yhteensä (milj. euroa) 623,1 509,3 Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 29,98 28,86 Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 33,53 32,52 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 1,8 1,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 21,66 30,58 Kulu-tuotto-suhde 0,15 0,15 Henkilöstö 90 83

19 19 Mahdollinen EKP:n valvontaan siirtyminen on selkeä viesti merkittävästä asemastamme rahoitusmarkkinoilla. Toki se osaltaan lisää myös raportointityötä ja valvontamaksujen määrää. Kaikki päätösasiakirjat ja muu organisaation aineisto tuotetaan jatkossa englanniksi. Kuntarahoitus on varainhankinnan takia ennestäänkin hyvin kansainvälinen talo, mutta tämä korostuu entisestään, Averio sanoo. Kuntarahoituksen kustannukset tulevat kasvamaan kuluvan vuoden aikana muutenkin merkittävästi, kun eurooppalainen kriisinhallintasääntely ja pankkiunioni tulevat voimaan. Kaikki luottolaitokset kartuttavat kriisinhallintarahastoa vuosittaisilla vakausmaksuilla, joiden oletetaan Kuntarahoituksen osalta olevan useita miljoonia euroja vuodessa. Kuntarahoituksen taseen loppusumma ylitti viime vuoden lopussa 30 mrd. euroa toksena yhtiö on edelleen omissa asiakasryhmissään ylivoimaisesti suurin rahoittaja. Lainojen kysynnän notkahdus on Averion mielestä epävarmassa tilanteessa ymmärrettävää ja kuntien kannalta järkevääkin. Kun taantuma rokottaa kuntien tuloja, on hyvä että kunnat ottavat lainaa vain harkitusti. Täytyy silti toivoa, ettei välttämättömiä tai tuottavia investointeja heikon suhdanteen vuoksi jätetä tekemättä. Matala korkotaso on houkutellut lyhytaikaisen rahoituksen käyttöön: Kuntarahoi- Lainaa otettiin harkiten Kuntarahoituksen lainojen kysyntä väheni hieman viime vuonna. Uusia lainoja nostettiin noin 2,8 miljardia euroa. Lainakanta kokonaisuudessaan kasvoi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Kuntarahoituksen markkinaosuus pysyi korkealla tasolla: kuntasektoriin ja sosiaalisen asuntotuotannon rahoitukseen erikoistuneena luottolaituksessakin lyhytaikaisen kuntatodistus- ja kuntayritystodistusrahoituksen kysyntä kasvoi viime vuonna. Averio näkee siinä riskejä. Nykyinen korkotaso houkuttelee lyhytnäköisiin rahoituspäätöksiin. Pitkäaikaisia investointeja ei kannata rahoittaa lyhytaikaisella rahoituksella, koska se altistaa suomalaisen kunnan sekä jälleenrahoitus- että hintariskille, Averio muistuttaa. Alhainen korkotaso lisäsi viime vuonna myös korkoriskeiltä suojautumiseen käytettävien johdannaissopimusten kysyntää. Vaihtoehtoisista rahoitusratkaisuista leasing kasvattaa suosiotaan. Kuntarahoituksen leasingkanta kasvoi viime vuonna 64 prosenttia 133 miljoonaan euroon. Rahoitusleasing kiinnostaa suurissa laitehankinnoissa, kuten sairaalalaiteinvestoinneissa. Yhä useampi kunta myös selvittää kiinteistöleasingiä ratkaisuksi uusiin rakennushankkeisiin. Miten Pekka Averio summaisi kulunutta vuotta? Viime vuoden hyvä tulos on ennen kaikkea positiivinen uutinen Kuntarahoituksen omistajille eli suomalaiselle kuntasektorille ja valtiolle: osakkeenomistajien omistusten arvon kasvu on loistava saavutus, ja se palvelee kuntien etuja. Inspiran neuvonantopalvelujen kysyntä laajeni Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran vuosi 2014 oli edellisiä kiireisempi: liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 1,7 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan. Kunnissa etsitään innovatiivisia ratkaisuja palvelutuotannon tehostamiseen, ja se on monipuolistanut Inspiran toimeksiantoja. Inspiran palveluihin kuuluvat neuvonanto investointihankkeissa, rahoitusjärjestelyissä ja omaisuusjärjestelyissä sekä erilaiset analyysipalvelut. Kuntien taloudellisen aseman rasittuessa, verokertymien laahatessa ja palveluvelvoitteiden kasvaessa kuntien on pakko etsiä uusia tapoja tehostaa toimintaa. Kun samaan aikaan markkinoilla on tarjolla rahoitusta uudistushankkeille ja korkotaso on matala, niin tarve Inspiran palveluille on kasvanut, Inspiran toimitusjohtaja Kimmo Lehto sanoo. Lehdon mukaan edellytykset kuntien toimintatapojen uudistamiseen ovat parantuneet. Nyt on jo näyttöjä tapauksista, joissa kunnan toiminnan tehostaminen on onnistunut tai yhteistyön tiivistäminen kuntien välillä toimii. Hyvät käytännöt otetaan nopeammin käyttöön myös muualla. Inspiran viime vuoden suurimmat toimeksiannot liittyivät Liikenneviraston Hamina Vaalimaa-moottoritien julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä syntyvään PPP-projektiin, Tampereen pikaraitiotiehankkeeseen sekä elinkaarihankkeisiin muun muassa Pudasjärvellä ja Espoossa. Muita tyypillisiä Inspiran neuvonantokohteita olivat eri puolilla maata tehtävät haja-asutusalueiden laajakaistahankkeet, tuulipuistohankkeet ja vesilaitosten yhtiöittämiset. Kiinteistöjärjestelyt kiinnostivat yhä useampia kuntia. Suomen rakennuskannassa on paljon korjausvelkaa, ja kunnissa haetaan keinoja kiinteistömassan järkevään hallintaan, Lehto kertoo.

20 20 TYÖN ÄÄRESSÄ H Rosi Veijalainen TEKSTI:Eija hietanen KUVA:sami lamberg Rosi Veijalainen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aaltoyliopistosta. Pääaineena hän opiskeli laskentatointa ja sivu aineena rahoitusta. Valmistumisensa jälkeen Veijalainen työskenteli ensin tilintarkastajana rahoitus- ja sijoitustoimintoja tarkastavassa Treasury Assurance -tiimissä PwC:llä. Kuntarahoituksen business controllerina Veijalainen on työskennellyt runsaat kaksi vuotta. Hän viihtyy hyvin, sillä tehtävät ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia. Yllätyin siitä, miten kansainvälistä taloushallinnon työ Kuntarahoituksessa on, Veijalainen kertoo. Kuntarahoitus hankkii asiakkaidensa lainoitukseen käytettävät varat kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen vaatii muun muassa IFRS-raportointivaatimusten ja EU-säännösten tarkkaa seurantaa. Suuri osa Veijalaisen työstä liittyy tähän. Vaativan raportoinnin erikoisnainen Kun työhön kuuluu IFRSstandardien, EU-säännösten ja viranomaisvalvonnan edellyttämää taloudellista raportointia, työnkuva on laaja-alainen ja haastava. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin business controller Rosi Veijalaisen tehtävää Kuntarahoituksen talousosastolla. Seurantaa ja soveltamista Nykyisessä työssään Veijalainen nauttii siitä, että ei ole ainoastaan neuvojan ja suosittelijan roolissa vaan saa tehdä, soveltaa itse. Haastetta riittää, sillä Kuntarahoituksessa taloushallinto on finanssialan ammattilaistenkin näkökulmasta monimutkaista. Lisäksi pankkitoiminnan sääntely on lisääntynyt jatkuvasti finanssikriisin jälkeen. Pitää pysyä ajan tasalla, seurata standardeja ja niiden päivityksiä ja miettiä miten näitä high level -tason ohjeita sovelletaan käytännössä, Veijalainen selvittää. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta on lisääntynyt selvästi. Sääntely koskee paitsi pankkien yleisten vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten kiristymistä myös muita toimenpiteitä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi. Veijalaisen työnkuvaan kuuluu myös tilinpäätössääntelyn muutosten seuraaminen. International Accounting Standards Board IASB valmistelee, päättää ja ohjeistaa tilinpäätösstandardien muutoksista. Kuntarahoituksessa valmistaudutaan vähitellen jo siihen, miten uusinta rahoitusinstrumentteja koskevaa standardia IFRS 9:ää tullaan soveltamaan 2018 alusta alkaen. Monessa mukana Veijalainen on mukana erilaisissa kehitysprojekteissa talon sisällä. Parhaillaan on menossa järjestelmäuudistuksen testaus. Työ on sopivassa määrin haastavaa ja monipuolisempaa kuin useimmissa rahoituslaitoksissa, hän toteaa. Veijalainen antaa tunnustusta kollegoilleen, joiden kanssa voi aina keskustella ongelmista ja vaihtaa näkemyksiä. Talon sisältä löytyy monenlaista asiantuntemusta. Täällä on vahva me-henki, puhallamme yhteen hiileen.

21 21 Kuka? Rosi Veijalainen työskennellyt business controllerina Kuntarahoituksessa vuodesta tilintarkastajana PwC:n Treasury Assurance -tiimissä Kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta (nykyisin Aalto-yliopisto) harrastaa crossfitia IFRS-säädökset YHTEnäistävät tilinpäätös - raportointia kansainvälisesti Yritykset kansainvälistyvät ja rahoitustoiminta laajenee yli kansallisten rajojen. Tämä edellyttää tilinpäätösraportoinnin yhdenmukaistamista, jota varten on luotu kansainväliset IFRS-säännökset (International Financial Reporting Standards). IFRS-raportointi helpottaa sijoittajien toimintaa sekä mahdollistaa vertailun eri maiden yritysten välillä. Euroopan unionin jäsenmaihin kuuluvien listayhtiöiden on pitänyt noudattaa IFRSsäädösten mukaista raportointia konsernitilinpäätöstä laatiessaan vuodesta 2005 alkaen. IFRS on Suomen kirjanpito- ja tilinpäätösnormistoon verrattuna yksityiskohtaisempi muun muassa tilinpäätöksen esittämisessä, arvostus- ja jaksotusperiaatteissa ja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

22 22 Asiakascase a Saarijärvi Pitkä tie omaan puutaloon TEKSTI:hasse härkönen kuvat: hasse härkönen ja eero hiltunen Omatoimi-talohankkeen puuhamiehet Eero Hämäläinen, Eero Hiironen ja Reijo Pesonen katsastavat valmistuvaa kohdetta.

23 Asukkaat muuttavat Saarijärven Omatoimi-taloon vappuna. Asumisoikeusasunnoista koostuvan yhteisötalon rakentaminen on ollut pitkä prosessi, jossa talon materiaali, rakentamisen kustannukset ja hankkeen rahoitus teettivät puuhamiehille paljon töitä. Elementeistä rakennettava puukerrostalo kohoaa nopeasti. Sivulanpeltoa keskeisemmälle paikalle ei Saarijärven keskustassa pääse. Seutukunnan keskuskaupungin palvelut uimahallista alkaen ovat vain kivenheiton päässä. Sijainti on loistava talolle, jonka asukkaat edustavat kuntalaisten ikääntyneempää kaartia. Asukkaiden yhteisenä hankkeena syntyvä Omatoimi-talo valmistuu Sivulanpeltoon huhtikuun aikana. Uusiin asuntoihin päästään muuttamaan vappuna. Talon takana on pitkä ja kivinen tie, jonka Eero Hämäläinen, Eero Hiironen ja Reijo Pesonen ovat kulkeneet alusta alkaen. Hämäläinen ja Hiironen edustavat puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistystä, Pesonen on hankkeen neuvonantaja. Miehistä jokaisella on myös aikaisempaa kokemusta erilaisten hankkeiden ajamisesta. Hämäläisellä ja Hiirosella on takanaan pitkä ura kaupungin luottamustehtävissä, Pesonen taas on työskennellyt vuosikausia asumisen ja rakentamisen parissa. Hämäläinen ja Hiironen muuttavat Omatoimeen, kun puukerrostalo valmistuu. Kolmeen kertaan suunniteltu Omatoimelle on selvä tarve. Joka neljäs Saarijärven noin asukkaasta on yli 65-vuotias, ja pienissä lähikunnissa ikääntyneiden osuus on vielä suurempi. Idea Omatoimesta alkoi kypsyä jo vuonna 2007, ja Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys perustettiin vanhusneuvoston aloitteesta helmikuussa Seuraavana 23 keväänä alettiin miettiä, että mitä jos kerrostalo tehtäisiinkin puusta. Mielenkiinto puukerrostalon rakentamiseen ja yhteisölliseen asumiseen oli suurta. Tulevat asukkaat ovat halunneet pitää kiinni puumateriaalista, vaikka puutalon toteuttaminen osoittautuikin odotettua vaikeammaksi, Eero Hiironen sanoo. Ensimmäiset suunnitelmat puurunkoelementeistä rakentuvasta talosta valmistuivat Alkuvuonna 2013 järjestettyjen urakkakilpailujen jälkeen oli pakko todeta, että talosta tulisi suunnitellulla tavalla liian kallis. Uusi suunnittelu alkoi 2013, ja tällä kertaa perustana olivat puutilaelementtiratkaisut. Urakkakilpailu oli keväällä 2014, mutta lopputulos osoittautui edelleen liian kalliiksi. Kolmas suunnittelu- ja urakkakilpailukierros tuotti vihdoin tulosta, ja hanke nytkähti eteenpäin. Suomi on vielä kehitysmaa kerrostalojen puurakentamisen suhteen, mutta tilanne paranee varmasti. Me voimme toivottavasti olla mallina muille, Eero Hiironen kuvaa hankkeen kokemuksia. Eero Hämäläisen mukaan Omatoimen asukkaiden vahva sitoutuminen tuli hyvin esiin matkan varrella. Asukkaat rahoittivat hanketta jo etukäteen, ja suunnittelua tehtiin tulevien asukkaiden satsauksella. Yhteisöllistä asumista Yhteisöllisyys on Omatoimen ydin. Hankkeen aikana tulevat naapurit ovat jo tutustuneet toisiinsa, saaneet Asiakascase-