ILVES Sanomat. Kapteeni Määttänen. Juniorimylly pyörii entistä laajempana. Jani Hurme tukkii nyt Ilveksen maalin suun

Transkriptio

1 Timo Peltomaa on nyt valokuvayrittäjä ja tv-kommentaattori Kiekkovaimot pitävät tiukasti jalat maassa Raimo Summanen tarttui innokkaasti Ilveksen haasteeseen ILVES Sanomat Helmikuu 2010 Heikki Silvennoinen viimeistelee uutta levyään Kapteeni Määttänen selätti selkärankareuman ja pystyi jatkamaan uraansa Juniorimylly pyörii entistä laajempana Jani Hurme tukkii nyt Ilveksen maalin suun Ilveksen A-nuorten pörssikärki Michael Keränen tähtää SM-liigaan Jääkiekkomuseo on Pertti Konton rakas harrastus

2 2

3 3

4 4 ILVES Sanomat Tässä lehdessä: Toimitusjohtaja... 4 Pasi Määttänen ja perhe... 6 Heikki Silvennoinen... 8 Klubihöntsyjä Kiekkovaimot Pertti Kontto Jani Hurme Timo Peltomaa Junioristrategia Michael Keränen Toimiston arki Mestarit muistelevat Raimo Summanen Pasi Huura Julkaisija: Ilves-Hockey Oy Päätoimittaja, tuottaja: Tarmo Hurskainen Taitto ja sivunvalmistus: BestPress Valokuvaaja: Jouni Valkeeniemi Paino: PunaMusta Ilves-Hockey Oy Takojankatu 2 B Tampere p. (03) f. (03) ilves@ilves.com Esa Honkalehto toimitusjohtaja (03) Juha Hautamaa urheilujohtaja (03) Jori Järvensalo myyntipäällikkö (03) Pirkko Arjanmaa toimistopäällikkö (03) Cilla Kurtti myyntisihteeri (03) Ilveksen uusi alku - taitokiekkoa vuodesta Pääyhteistyökumppanit Urheiluun liittyvä tunne on erittäin merkittävä liikuttava voima. Vielä marraskuun alussa saattoi ihastella poikkeuksellisen suurta jääkiekkofanien virtaa Hakametsään, mutta jo tammikuussa nähtiin satoja pettyneitä kannattajia marssimassa hetkeksi ulos katsomosta. Mielenosoituksella fanit halusivat viestittää erityisesti seurajohdolle, että menestyä pitäisi paremmin. Menestyminen on varmasti kaikille tärkeä asia, se tuli selväksi Ilves-Hockey Oy: johdon ja fanien yhteisessä tapaamisessa. Ammattilaisjääkiekkoseuran tärkein tehtävä ja olemassaolon oikeutus on varmasti elämysten tarjoaminen sidosryhmilleen eli ympäröivälle yhteiskunnalle. Tällaisia ovat mm. seuran intohimoiset fanit, muut jääkiekosta kiinnostuneet henkilöt, yhteistyöyritykset, muut yritysasiakkaat, kaupunki sekä mediat. Ilves-Hockey Oy:n omistajat ovat linjanneet, että yhtiön taloudellisen voiton sijasta tavoitteena on maksimoida urheilullinen menestys. Myös tätä linjausta viemään valittua johtoa ohjaa vahvasti seurahenki ja aito halu varmistaa Ilveksen hyvinvointi sekä nyt että tulevaisuudessa, vaikka tätä kriittisimmät äänitorvet ovat joukkueen rämpimisen hetkillä epäilleetkin. Parantaakseen urheilullista kilpailukykyä, yhtiö kutsui Raimo Summasen mukaan Ilvekseen. Rami vastasi kutsuun myöntävästi ja sai tehtäväkseen laatia esityksen Ilvekselle huippu-urheilustrategiaksi tästä eteenpäin. Samalla hän auttaa tulevan kauden joukkueen rakentamisessa ja tarvittaessa antaa myös lisänäkemystä liigajoukkueen valmennustiimille. Samaan aikaan Ilves käy johtamisen ammattikonsultin avulla läpi yhtiön rakennetta ja johtamiskulttuuria. Näiden samanaikaisten prosessien yhteisenä tavoitteena on parantaa selkeästi menestysmahdollisuuksia kaukalossa ja sen ulkopuolella. Ilveksen tulevien vuosien strategiaa ja toimintaperiaatteita on mietitty jo viime keväästä lähtien isommalla porukalla. On tärkeää, että emoseura Ilves ry ja Ilves-Hockey Oy tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä, sillä jääkiekon kasvatustyö on kuitenkin kaiken perusta. Ja tällä kasvatustyöllä tarkoitan sekä huippupelaajien että muiden jääkiekkoihmisten kasvatustyötä. Vaikka monella nuorella pelaajalla elää unelma ammattilaisuudesta, valtaosa junioripelaajista päätyy kuitenkin lajin harrastetasolle pelaajaksi, valmentajaksi, vanhemmaksi tai katsojaksi, mikä on lajikulttuurin kannalta elintärkeää. Ilves pyrkii myös levittämään lajikulttuuria maakuntaan, mistä ovat osoituksena tehdyt junioritoiminnan farmisopimukset. Tulokset näkynevät vasta muutaman vuoden päästä, mutta alkuinnostus eri paikkakunnilla on ainakin ollut kova. Tämän kauden kiirastuli on ollut meille käytännön toimijoille henkisesti kova paikka, mutta koko Ilveksen organisaation kannalta se saattaa myöhemmin osoittautua jopa uuden alun mahdollisuudeksi, joka toivottavasti osataan käyttää hyödyksi. Loppukausi on joka tapauksessa selvitettävä kunnialla läpi ja toivottavasti joukkueemme piristyneet otteet jatkuvat koko kevään ja voimme nauttia hyvästä taistelevasta jääkiekosta Hakametsässä, pudotuspelit alkoivat meidän osaltamme jo ennen olympiataukoa. Nähdään Hakametsässä! ESA HONKALEHTO Lasse Fihl myyntiedustaja (03) Maikki Arjanmaa toimistosihteeri (03) Viralliset yhteistyökumppanit Tarmo Hurskainen mediatuottaja Tuoreimmat kokoonpanot ja tilastot Mobicodella!

5 5

6 6 Pasi Määttänen otti SELKÄVOITON sairaudestaan ja pystyi jatkamaan peliuraansa Ilves-kapteeni Pasi Määttäsen paluusta kiekkokaukaloihin voisi hyvällä syyllä käyttää nimitystä selkävoitto. Miehen ura uhkasi katketa selkärankareumaan, mutta halu pelata pisti rakentamaan pelikunnon uudestaan ja samalla kunnolla pysyy sairauskin aisoissa. TEKSTI: MIRA LARJO KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Keskushyökkääjä Pasi Määttäsen pysäyttäminen juttutuokiota varten ei ole aivan yksinkertaista. Vaikka mies itse ei olisikaan menossa, muu perhe on, ja isää tarvitaan kuljetustehtävissä. Vielä vaikeammaksi kuvio menee, kun paikalle pitää saada samaan aikaan myös pelaajan vaimo Sanna Määttänen. Vanhempien ja harrastavien lasten aikataulut vaativat perheeltä melkoista sovittelemista. Ei tästä ilman isovanhempien apua mitään tulisi, Määttäset tuumaavat ja käyvät samalla läpi aikatauluja. Kolme varttia ehditään jutustella porukalla. Sitten jomman kumman vanhemmista on lähdettävä kuljettamaan 11-vuotiasta Lyydia-tytärtä syntymäpäiväkutsuille. Sillä aikaa isovanhemmat koukkaavat vanhemman tyttären, 13-vuotiaan Linnean hevostallilta kotiin. Linnealla on nyt puolisen vuotta ollut hevonen hoidettavanaan, mikä on lisännyt kuljetusrumbaa, vanhemmat kertovat. Lyydia puolestaan harrastaa taitoluistelua, ja perheen nuorimmainen, kahdeksanvuotias Luukas käy partiossa. Perhearjen järjestelystä rakentuu isällekin helposti toinen työpäivä kiekkoilun päälle, mutta kuudettatoista kauttaan SM-liigassa pelaavalla kolmen lapsen isällä on kokenut ote molemmista. Ehkä se isän rooli jotenkin tukee kapteenin roolia, mutta onhan se aika erilaistakin. Kapteenina sitä on yksi pelaaja muiden joukossa, mutta tietysti, kun on kokenut ja pelannut paljon, on varmaan jonkinlaista pohjaa olla siinä roolissa. Esimerkin näyttäminen kapteenina on tärkeää hyvän hengen ylläpitämiseksi joukkueessa, Määttänen miettii, mutta painottaa myös, ettei henkeä voi yksi ihminen missään roolissa luoda. Kokonaisuus on aina kiinni kaikista. Jokainen siinä on tärkeä. Hän kuvailee Ilveksen sisäistä henkeä hyväksi ja kertoo vaikeuksien hitsanneen porukkaa tiiviimmin yhteen. Tietysti tappiot tuovat apeaa ilmapiiriä, mutta niistä huolimatta joukkue on pysynyt yhtenäisenä. Nyt, kun pelattu hyviä pelejä, on saatu uskoa siihen, että voittojakin taas tulee, Määttänen sanoo. Kokemus tuo rauhallisuutta Määttäsen omaa peliä takkuisuus ei ole kaudella vaivannut, vaan syksyisestä reisivammastaan toipunut sentteri on pyöritellyt kiekkoa keskimäärin piste per peli -tahtiin. Erityistä syytä hienolle kaudelleen hän ei kuitenkaan osa nimetä. Onko se nyt niin hyvä sitten kuitenkaan, hän aloittaa vaatimattomasti, mutta myöntää, että peli on kyllä sujunut. Kokemus tuo varmaan jonkinlaista rauhallisuutta, josta on hyötyä. Olen pystynyt pelaamaan omalla tasollani ja pysynyt hyvässä fyysisessä kunnossa syksyistä loukkaantumista lukuunottamatta. Määttänen on huomannut, että kunnon ylläpitäminen vaatii parinkymmenen uravuoden jälkeen jo selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Nuoruuden vaivattomuus on muuttunut tietoiseksi työn tekemiseksi. Varsinkin keskivartalon treeniin on kiinnitettävä huomiota sekin vuoksi, että Määttänen sairastaa selkärankareumaa ja päivittäisestä jumpasta luistaminen voisi saada selän taas jäykistymään. Urheilu on selkärankareumalle tehokasta hoitoa, mikä selittää osaltaan sitä, että Määttäsen sairaus on pysynyt hyvin kurissa. Nykyään sairaus ei haittaa elämääni. Kunto alkoi palata, kun sain toimivan lääkityksen ja pääsin taas terveenä harjoittelemaan. Viimeiset pari vuotta olen nyt ollut taas yhtä hyvässä kunnossa kuin ennenkin, Määttänen kertoo. Lopettaminen kävi mielessä Pelikunnon ja sopivan lääkityksen löytyminen ei kuitenkaan ole ollut itsestäänselvyys. Sairastaminen vei Määttäsen urasta peräti kolme vuotta, ja lopettaminenkin oli jo mielessä. Ensimmäiset oireet alkoivat, kun pelasin Ruotsissa vuonna Ensimmäinen pelikausi siellä meni hyvin, mutta sitten alkoivat vaivat. Aluksi oli aamujäykkyyttä, ja keväällä, kun pelit loppuivat, tulivat kivut todella pahoiksi. Onneksi minulla oli koko sairastelun ajan voimassa oleva sopimus ja seuran kautta hyvin toimivat lääkäripalvelut. Silti meni vuosi ennen kuin vaivoille löytyi oikea syy, Määttänen muistelee. Kipujen ja epätietoisuuden kanssa eläminen oli raskasta. Kaksi kuukautta Määttänen kulki jopa muovikorsetissa. Lopulta vyyhti alkoi purkautua, kun vaimon neuvosta hakeuduttiin reumatologin vastaanotolle. Epäily reumasairaudesta nousi itsekin lääkärinä toimivalle Sannalle mieleen, kun hän huomasi, että lepo pahensi kipuja. Sehän on aika epäloogista, kun urheilijoita usein vaivaaville rasitusvammoille juuri lepo on hyväksi. Selkärankareumalle on kuitenkin aika tyypillistä, että epämääräisiä selkävaivoja on monta vuottakin ennen kuin niille löytyy syy, Sanna Määttänen kertoo. Oikean diagnoosin myötä aloitettu

7 7 peruslääkitys helpotti vähitellen Pasin oloa. Lopullinen tervehtyminen saatiin biologisella lääkityksellä. Biologinen lääkitys tehoaa todella hyvin. Kyseessä on uudehko hoitomuoto. Sitä annetaan sairaalassa tiputuksella kahdeksasta kymmeneen viikon välein. Tiputusten väliajat voin elellä ihan normaalisti, Määttänen kertoo. Lääkitys aloitettiin Ruotsissa pelikauden puolessa välissä, joten Määttänen ehti kevättä kohti kuntoutua ja pääsi vielä ennen kauden päättymistä mukaan viimeisiin otteluihin. Siitä jäi sellainen kipinä, että mitäs jos tästä vielä ensi vuonna jatkaisi. Tuntui siltä, että halusin lopettaa omilla ehdoillani, en sairauden pakottamana. Halu pelata oli vielä kova ja olisi jäänyt kyllä kaivelemaan, jos ura olisi jäänyt siihen. Lasten vuoksi takaisin Suomeen Perhe oli tuolloin muuttamassa Suomeen. Oli yhdessä sovittu, että Tampereelle tullaan takaisin. Kolmas luokka koulussa oli vanhemmille sellainen etappi, jonka jälkeen he ajattelivat lasten tarvitsevan aloilleen asettumista. Ilveksestä annettiin mahdollisuus kokeilla, kuinka pelikunto palautuisi. Kun Pasi palasi Ilvekseen, oli sopimuksessa ehto, että jos selkä ei kestä, ei makseta palkkaa. Selkä kesti, ja nyt tässä katsellaan, montako viimeistä kautta vielä tulee, Sanna Määttänen naureskelee. Määttästen lapset käyvät Tampereella ruotsinkielistä koulua. Kieli tuli tutuksi neljän Ruotsin vuoden aikana. Linnea aloitti eskarin Ruotsissa. Puoleen vuoteen hän ei puhunut mitään, mutta kun kieli sitten alkoi tulla, se oli kerralla valmis. Monet sanovat, että kielen oppiminen on lapselle helppoa, mutta sitä se ei todellakaan ole. Luukakselle tilanne oli toinen. Hän oli niin pieni, ettei puhunut vielä kunnolla suomeakaan. Loppuaikoina Ruotsissa ongelmana alkoi olla se, että lapset puhuivat keskenään ruotsia ja suomenkielen taito alkoi heiketä, Sanna Määttänen kertoo. Tampereella äidinkieli on taas vahvistunut ja koulukieli muuttunut suomenruotsiksi. Vanhemmat kiittelevät koulua kyläkoulumaisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Luokkakoot ovat pieniä ja samat vanhemmat osallistuvat. Jääkiekkoperheiden lapsista monet käyvät ruotsinkielistä koulua. Oppilaista jopa kymmenen prosenttia tulee kiekkoperheistä, ja monet lasten koulukavereista ovat ennestään tuttuja, Määttäsen sanovat. Jääkiekko näkyykin perheiden arjessa monella tavalla. Kaukalon tapahtumat ja tunnelmat heijastuvat kaikkien perheenjäsenten elämään. Tuskin mikään muu ammatti vaikuttaa näin paljon perheeseen. Jos joukkueella menee huonosti, saa jokainen perheen jäsen olla vastailemassa kysymyksiin siitä, miksi peli ei kulje. Eihän tällaista missään muussa työssä olisi, Sanna Määttänen miettii.

8 8 Heikki Silvennoinen s kitaristi laulaja lauluntekijä näyttelijä käsikirjoittaja Bändit: Tabula Rasa Frendz Catwalk Q.Stone SF-Blues TV-sarja Kummeli Elokuvarooleja Onkohan jutun aiheena sketsihahmo Hessu Mälli, kun Heikki Silvennoinen tapasi Ilveksen päävalmentajan Heikki Mälkiän (vas). Heikki ja Heikki Kummelin Heikki Silvennoinen kannustaa Ilvestä Sketsisarja Kummelin kautta koko Suomen tuntemaksi näyttelijäksi noussut Heikki Silvennoinen kannustaa Ilvestä, viihdyttää kansaa ja keikkailee ahkerasti. Parhaillaan omaa levyään studiossa viimeistelevä Silvennoinen on nyt Kummelista lomalla. TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Kummeli-ryhmän kanssa olimme joulukiertueella marras-joulukuussa ja nyt pidämme omaa joululomaamme. Itse olen käynyt keikoilla, mutta Kummeli on nyt hajaantunut. Kiersimme Etelä-Suomessa esiintymässä koko ryhmän voimin, kertoo vannoutunut bluesmuusikko. Kummeli eli suurta nousukauttaan 1990-luvun alkupuolella. Meno huipentui vuoteen Sen jälkeen olemme tehneet tasaisesti elokuvia, ja nyt meno on pysynyt sopivissa puitteissa. Onneksi nousukauden aikana olimme jo niin vanhoja, ettei meistä kukaan seonnut. Alkuperäinen ryhmä koostui Silvennoisen lisäksi Olli Keskisestä, Timo Kahilaisesta ja Heikki Helasta. Myöhemmin mukaan tuli muun muassa Heikki Vihinen. Keskinen oli Silvennoisen perhetuttu, Kahilaisen ja Helan Silvennoinen oppi tuntemaan musiikkipiireistä. - Vuonna 1991 teimme demojaksot Yleisradiolle. Kakkosen tuottaja Veikko Koski antoi meille luvan kolmeen jaksoon. Teimme lopulta toistakymmentä jaksoa ennen läpilyöntiä. Siitä tuli hieman isompi juttu kuin osasimme kuvitella, myöntää Kummelin keulahahmo. Kun Kummeli paukahti televisioon, Suomessa oli käynnissä lama. Silvennoinen uskookin, että ihmiset halusivat silloin nähdä viihdettä erityisen paljon. - Huumorilla on aina tilausta, kun se tavoittaa tietyt ihmiset ja mielentilat. Meillä kävi vain tuuri, että pöhköilymme oli sellaista, mikä iski kansaan, vähättelee Silvennoinen. - Nyt kun on globaali lama, olisi aika taas iskeä, Silvennoinen hymyilee. Elokuvarooli ja uusi levy Televisiosarjojen lisäksi Kummeli on Heikki Silvennoinen tunnetaan taitavana kitaristina, joka on keikkaillut erilaisten kokoonpanojen mukana. Tässä Silvennoinen Tampere-talon estradilla.

9 9 tehnyt neljä elokuvaa. Jokainen niistä on ollut menestys. - Elokuvat ovat olleet noususuhdanteessa. Kaksi viimeisintä ovat olleet eniten katsottuja, onneksi. Siinä on paljon omaa työtä ja rahaa kiinni, joten siksi on huojentavaa, että ne ovat menneet läpi. Sketsien ja elokuvien tekeminen eroaa toisistaan ennen kaikkea roolihenkilöiden osalta. - Elokuvan tekeminen on kaikin puolin pitkäjänteisempää, kun roolihahmojen on oltava koko ajan mukana. Jaksavatko ne kiinnostaa puolitoista tuntia? Sketseissä joku pelle voi sekoilla minuutin, mutta elokuvassa ei, Silvennoinen vertaa. Silvennoisen kevät on työntäyteinen. Mies keikkailee ahkerasti ja viettää aikaansa studiossa. Sen lisäksi Silvennoinen tullaan näkemään uusissa rooleissa. - Raimo O. Niemen ohjaamassa Roskisprinssi-elokuvassa näyttelen roskakuskia. Sitä alamme kuvata maaliskuussa. TV2: lla olen mukana Simsalabim-ohjelmassa. Korvan takana on pientä ideaa Kummeli-ryhmän kanssa syksylle, mutta katsotaan nyt, vihjaa Silvennoinen. - Levy pitäisi pusertaa ulos keväällä ja lähteä bändin kanssa keikkailemaan. Ilveksessä olen 26. helmikuuta esiintymässä. Kummeli-sketseissä on nähty lukuisia heittoja, jotka ovat jääneet pysyviksi sanonnoiksi suomalaisten arkikieleen. Mikä on paras sketsi itsesi mielestä? - Ne vaihtelevat aikakausittain. Ladojen kokoontumisajot on kyllä yksi parhaista, Silvennoinen kertoo. Sketsin jälkeen Ladojen kokoontumisajoista tuli täyttä totta. - Ilvesläisenä on toki kehuttava myös Lätkäkatsauksia ja valmentaja Aimo Nivaskan me on hävitty tää peli heittoja. Toivottavasti tuo jälkimmäinen ei koskisi enää tätä kuluvaa kautta Ilveksen osalta... Mistä Kummeli-huumori sikiää? Silvennoinen ei osaa antaa tyhjentävää vastausta. - Se on monipiippuinen juttu, hän sanoo. - Meillä on yleensä jokin runko, kun menemme sketsinkirjoituspalavereihin. Kaikki tuo sinne ideoitaan ja mietitään, mikä voisi toimia. Jutut jätetään auki ja kun tulemme kuvauksiin, niitä väännetään vielä lisää. Leikkauspöydälläkin tapahtuu vielä muutoksia ja pahimmat typeryydet jätetään voimaan, Silvennoinen naurahtaa. Jääkiekko isossa osassa Kummeli-hahmot ovat kaikki luotuja henkilöitä. Niillä ei ole oikeiden ihmisten kanssa juurikaan tekemistä. - Joillakin hahmoilla on karikatyyri, mutta hahmoja ei ole otettu oikeasta elämästä. Ennemmin olemme huomanneet, että sketsin jälkeen on vastaan tallustellut samanlaisia tapauksia kuin rooleissa. Parhaat hahmot ovat edelleen luonnossa. Mitä enemmän ihmiset ovat tosissaan, sitä hauskempia he ovat. Monesti vakavuus muuttuu koomiseksi, sanoo Silvennoinen. Myös Ilves on tullut tutuksi sketseissä. Kahilaisen näyttelemä Markku Make Lindell (Lätkäkatsaus) esittää toimittajaa, jonka kysymykset liittyvät jääkiekon lisäksi koiriin, mehupulloihin, cheerleadereihin, asuntoihin ja saunaan. Haastateltavina ovat Ilveksen maalivahti Esa Toskanen, päävalmentaja Hessu Mälli, mehupoika ja tietty Helmisen Raipe. - Lätkäkatsaus sai alkunsa MTV3:n Hockey Night lähetyksistä, kun ne jätkät olivat alkuun niin tosissaan. Takaisin yläkertaan klisee oli yksi juttu, virnuilee Silvennoinen. Jääkiekko on muutenkin esillä Kummeli-huumorissa. - Ilves on ollut lähellä sydäntä senkin takia, että Raipe on tuttu vuosien takaa ja Toskalan Vesa on Nattarin poikia. Tampere on kiekkokaupunki siinä yksi syy kiekon ympärille tehtyihin huumoripätkiin. Aimo Nivaska on yksi sketsihahmo. Kyseessä on valmentaja, joka masentaa vaihtopenkillä istuvia pelaajia toteamalla me on hävitty tää peli. - Summasen Raimolle sanoin, että oletko koskaan kokeillut tällaista masennustaktiikkaa: Voitte pelata kolmannen erän, mutta pakko ei ole. Tuotakin sketsiä mentiin kuvaamaan ja sitä improvisioitiin paljon. Nivaska on niin lyöty mies kuin olla vain voi. Kummeli Stories elokuvassa on myös kiekkokohtaus. Siinä valmentaja (Esko) luo mitä typerämpiä taktiikoita ja ottaa omasta virvoituspullosta miestä väkevämpää heikoin seurauksin. - Ideana oli vahva alkoholisoituminen ja se, että suomalainen mies pitää juomisensa piilossa, ja samaan aikaan takapihan halkopinon välissä on kossupullo. Se juttu lyötiin vain jääkiekon raameihin. Silvennoinen muistelee lämmöllä yhtä kuvauskohtausta. Kahilainen on joukkueen tuore, tuulennopea vahvistus Alaskasta nimeltään Mr. Beginning. Elokuvassa esiintyneiden Summasen ja Helmisen piti lähteä yhdessä Kahilaisen kanssa rinnakkain maalin takaa, mutta toisin kävi. - Kun Raimot ottivat pari kevyttä potkua, he olivat jo punaviivalla, kun taas Kahilainen vielä lähtötelineissä. Mennään vähän hiljempaa, huutelivat kameramies ja Kahilainen. Oli siinäkin tuulennopea kanadalaisvahvistus, nauraa Silvennoinen. Ilves luontainen valinta Silvennoinen on itse harrastanut liikuntaa pienestä pitäen. Jääkiekkoa näyttelijä-muusikko pelasi vielä muutama vuosi sitten, kun höntsyporukka lopetti. - Tennistä käyn pelaamassa Summasen kanssa. Olen myös hiihdellyt ja touhunnut vaikka mitä. Kuntoilu on tärkeää minulle. Kummeli-ryhmä kostuu ilvesläisistä. Ainoa poikkeus on Keskinen. - Hän taisi olla porkkanahousu, joten ei mainita sitä koko jutussa. Toki Olli oli myös Ilveksen kanssa tekemisissä. Silvennoisen molemmat pojat ovat pelanneet jalkapalloa Ilveksessä. Helmisen ja Kummeli-kuvausten kautta Ilves on tullut entistä tutummaksi, ja onpa Silvennoinen esiintynyt myös Ilveksen pikkujouluissa ja juhlissa. - Ilveksestä on tullut luontainen juttu. Seuraan tiiviisti, ja toivon parasta mutta pelkään pahinta, naureskelee 56-vuotias huumorimies. Silvennoisella on Ilveksen kausikortti, mutta mies ehtii käymään peleissä rajoitetusti keikkojensa takia. - Vihisen kanssa tullaan joskus peleihin syömään irtokarkkia. Tapaninpäivänä olin paikallispelissä Summasen kanssa, ja Ilves voitti. Ne voitot ovat tällä kaudella olleet niin harvassa, että sellainen voittopelin viiri pitäisi kehittää ja sen voisi aina sitten ripustaa kattoon, kun tulee täydet kolme pistettä. Onko blues-kitaristia koskaan kosiskeltu Espoon Bluesin tilaisuuksiin? - Itse asiassa joskus sellaista puhetta oli, kun Summanen oli Bluesin leivissä, mutta ei sitä koskaan toteutettu. Silvennoinen uskoo, että Ilveksen suvantovaihe on vain tilapäistä. - Kaikki suomalaiset tietävät jääkiekosta, keihäänheitosta ja urheilustakin ihan kaiken, mutta en minä osaa sanoa, mikä Ilveksen otteissa on ollut pielessä. Uskon tämän olevan jollain tavoin aaltoliikettä ja jossain vaiheessa tullaan parempaankin suuntaan. Syitä ongelmiin pitää kysyä viisaammilta. % & ' "#! "#$$$! " # $% & ' ()* + ()))!*+!(,)+" +)-.(!.$$/##0$$ 123.( (1

10 10 vl_merella_puolikasvaaka.indd :23:04

11 11 Kauneutta! Hemmottelua! Muotia! Koe Naisten Vip! Naisten Ilta Ohjelmassa mm. pikamanikyyri, hierontaa, tuote-esittelyjä, viinin maistatusta... Naisten VIP - Kevyt salaattipainotteinen illallinen - Viinin maistatusta - Pääsyliput otteluun Ilves-Ässät - Muotinäytös ja tuote-esittelyjä - Yksittäiset paikat 65 + alv / hlö ILVES-HOCKEY OY TAKOJANKATU 3 B TAMPERE P. (03) , FAX (03) ILVES@ILVES.COM

12 12 Ilmoitus Ilmoitus Ysiviisseiska tiukasti mukana tamperelaisessa kiekkoilussa Tamperelainen paikallisradio, Radio 957, on seurannut vahvasti tamperelaista kiekkoa jo neljännesvuosisadan ajan. Tälläkin kaudella tuhtiin kiekkoradioon kuuluvat niin otteluselostukset, kotiotteluraportit kuin ottelupäivinä kuultavat ennakkotunnelmatkin. Selostamme kummankin tamperelaisjoukkueen vieraspelit, paikallisottelut sekä play offs -pelit vieraskaukaloista. Lisäksi seuraamme Lekin taistoa Mestiksessä ja Kooveen otteita Suomi-sarjassa. Jääkiekko on kuuntelijoillemme läheinen ja rakas laji, ja sen vuoksi haluamme olla siinä vahvasti mukana. Panostamme laadukkaaseen kiekkotuotteeseen, joka palvelee molempien tamperelaisseurojen kannattajia, Radio 957:n ohjelmajohtaja Juha Koivunen toteaa. Ysiviisseiska elää ja hengittää tamperelaisseurojen ja niiden kannattajien mukana niin joukkueiden menestyksen hetket kuin vaikeammatkin jaksot. Olemme ajan hermolla ja raportoimme kuuntelijoille näkemämme ja kuulemamme viivytyksettä. Saamme mm. kotiotteluissa pelaajien tuoreet kommentit lähetykseen suoraan pukukopista ns. hikihaastattelussa. Lindgren mukana alusta asti Selostajalegenda Juha Lindgrenille kuluva kausi on 25. paikallisradion selostamossa. Vuodet ovat tuoneet mukavasti menestystä Tampereelle; kaikkiaan neljä Suomenmestaruutta sekä muita mitaleja. Selostajana Linkki on kolunnut 90-luvulla peräti seitsemät maailmanmestaruuskisat, joista Leijonien saaliiksi tuli makeana muistetun mestaruuden lisäksi pari hopeaa. Lindgreniä voi hyvällä syyllä jo kutsua tamperelaiseksi kiekkoääneksi. Hän on nähnyt, kokenut ja välittänyt kuulijoille kaikki viimeisten vuosikymmenten tärkeimmät tamperelaiset kiekkotapahtumat, Juha Koivunen hehkuttaa. Toisena selostajana on tällä kaudella toiminut niin ikään pitkän linjan ammattilainen Tero Kainulainen. Kainulaisen vastuulla on selostusten lisäksi raportointi Ilveksen ja Tapparan kotiotteluista Hakametsästä sekä jokaisessa kiekkoradiossa kuultavan Hiitelän poksi -ohjelman tuottaminen. Jääkiekkoanalyytikko Juha Hiitelän isännöimässä ohjelmassa käsitellään päivän polttavia kiekkoasioita, niin paikallisesta kuin laajemmastakin näkövinkkelistä. Poksi on kuultavissa ennen selostusottelua sekä kummallakin erätauolla. Uutena lenkkinä 957:n kiekkotiimiin on tällä kaudella liittynyt pitkän linjan tamperelaistoimittaja Jari Runsas, joka toimii ensisijaisesti Hakametsän kotiotteluiden raportoijana. Kiekkoradion studioisäntänä toimii Mari Nevala. Meillä on koossa hyvä, asiantunteva tiimi, joka on rakennettu kuin toimiva jääkiekkojoukkue. Siinä on sopiva sekoitus kokemusta ja uutta, tuoretta näkökulmaa, Juha Koivunen hymyilee.

13 13 Klubihöntsyjä ja kiekkopersoonia TEKSTI JA KUVAT: Asmo Martikainen ja Reima Wiskari olivat Ilveksen JOUNI VALKEENIEMI miehiä jo Orivedenvuosinaan. Asmo Martikaisen ja Reima Wiskarin mielestä omia junioreja pitäisi arvostaa nykyistä enemmän Ilveksessä. Juniorityö on aina ollut laajaa, ja omat pelaajat sitoutuvat seuraan eri tavalla kuin keikkatyöläiset. Kangasalan Lentolassa toimivan Tam-Silk Oy:n toimitusjohtajan Reima Wiskarin sydän on sykkinyt Ilvekselle pikkupojasta saakka, vaikka oman peliuran muistot kamppailuista kissapetoja vastaan eivät ole pelkästään mairittelevia. Orivedeltä kotoisin oleva Wiskari kiekkoili C-junnuihin saakka sikäläisen Fortunan riveissä. Pelipaikka oli tolppien välissä. - Kovinta kyytiä saimme Sorsapuistossa 1973 tai -74, kun Ilves voitti meidät Onneksi en ollut silloin maalilla! Fortunan pojat olivat ihan eriarvoisessa asemassa naapurikaupungin suurseuraan verrattuna. Siihen aikaan kiekkoilijat olivat Orivedellä tyystin sään armoilla - ei ollut hallia tai edes tekojäätä. - Ilves oli päässyt reenamaan kunnolla. Tampereelle me lähdimme yhtä valmistautumattomana kuin Suomen armeija talvisotaan. Wiskarin jääkiekkoharrastus vaihtui sittemmin hiihtoon, jossa hän kilpaili 19- vuotiaaksi saakka. Paluun maalinsuulle hän teki muutama vuosi sitten, kun ikämittarin osoitin siirtyi 40 vuoden kohdalle. Klubihöntsyissä kiva meininki Liigapelien seuraamisen lisäksi Wiskari käy säännöllisesti jäällä sekä Fortunan mukana että Ilveksen niin kutsutuissa klubihöntsyissä. - Klubihöntsyissä on kiva meininki. Se tuo lisää yhteisöllisyyttä ja myös kontakteja muiden yrittäjien kanssa. Porukka on niin samanhenkistä. - Ja on hienoa vetää Ilves-paita ylle. Pelikin tuntuu sujuvan heti paremmin. Oman mausteensa höntsyihin tuovat entiset liigamiehet, joita on usein mukana maanantaiaamun jäävuorolla Hakametsässä. Tällä kaudella kaukalossa ovat viilettäneet muiden muassa Timo Peltomaa, Sami Karjalainen, Juha Hautamaa, Risto Jalo ja Tomi Källarsson. - Asmoa olen monesti houkutellut mukaan klubihöntsyihin, mutta toistaiseksi ilman tulosta, Wiskari sanoo ja vilkaisee pöydän toiseen päähän. Siellä istuu Standa Oy:n ja Promena Oy:n toimitusjohtaja Asmo Martikainen. Uusi yhteistyökumppani Tampereella sijaitseva Standa valmistaa työvaatteita. Myös työvaatteiden vuokraus pesulapalveluineen kuuluu yrityksen toimintaan. Oriveden Hirsilässä oleva Promena valmistaa työjalkineita. Kummallakin yrityksellä on pitkät perinteet ja ne tunnetaan hyvin markkinoilla. Standa täyttää tänä vuonna 20 vuotta, Promenassa tulee ensi vuonna Tam-Silk Oy valmistaa naisten alusasuja Kangasalan Lentolassa henkilöstöä noin 20 liikevaihto 1,5 milj. euroa toimitusjohtaja Reima Wiskari >> Standa Oy ja Promena Oy Standa valmistaa työvaatteita, leikkaamo ja ompelimo Viron Hiidenmaalla Promena tekee työjalkineita Oriveden Hirsilässä henkilöstöä yhteensä noin 65 liikevaihto yht. 3,5 milj. euroa toimitusjohtaja Asmo Martikainen >> täyteen 25 vuotta. Molempien yritysten nimet ovat tällä kaudella tulleet tutuiksi jääkiekkoa seuraavalle yleisölle Ilveksen maalivahtien varusteista. Martikaisen mukaan yhteistyöstä Ilveksen kanssa on tullut hyvää palautetta. - Esimerkiksi Oulussa ja Kuopiossa liigakiekkoa seuraavat asiakkaat ovat todenneet, että tehän olette näkyvästi mukana Ilveksen pelivehkeissä. Reima Wiskarin tapaan Orivedeltä kotoisin oleva Asmo Martikainen on ollut Reima Wiskarin pelipaikka kaukalossa on maalitolppien välissä. Ilveksen ystävä jo kauan. Käytännön tasolla Martikaisen kiekkoiluharrastus on rajoittunut pihahöntsäilyyn, mutta Hakametsässä hänellä on ollut vakiopaikka Ilveksen peleihin 1990-luvun alusta. - Istun D-päädyssä. Sieltä on paras katsoa otteluja. Keskikatsomossa olisi lähempänä peliä, mutta päädystä näkee paremmin esimerkiksi syöttölinjat. Viime vuosina liigamenestys on kiertänyt Ilvestä. Vaikka kannun nostelun tuottamaa huumaa ei ole aikoihin osunut kohdalle, on suosikkijoukkueen mukana eläminen antanut kannattajille yhtä jos toista. - Kevään 1998 finaalit kuuluvat huippukohtiin. Ilves olisi vienyt mestaruuden, ellei HIFK:lla olisi ollut koossa niin superhyvää joukkuetta, muistelee ratkaisuhetkiä Nordenskiöldinkadun hallissa todistanut Martikainen. - Ilveksessä on aina ollut suuria persoonallisuuksia. Ihan eri tavalla kuin naapuriseurassa, Wiskari sanoo. Tam-Silk satsaa vientiin Reima Wiskari perusti 1983 ensimmäisen yrityksensä, Oriveden Laskenta Oy: n Tampereelle muuttanut Wiskari toimi pitkään tilitoimistoalalla, ja sen jälkeen muun muassa Palmrothin kenkätehtaan toimitusjohtajana. - Olen ollut 16 vuoden ajan tervehdyttämässä kriisiyrityksiä. Sparraan edelleen useita yrittäjiä ja firmoja. Tam-Silkin Wiskari hankki omistukseensa Naisten alusasuja valmistavalla yrityksellä on pitkät perinteet. Se perustettiin Tampereella 1925 nimellä Tampereen Silkkikutomo. Kangasalle yritys muutti 1960-luvun alussa, samalla nimi lyhennettiin nykyiseen muotoonsa. Tam-Silkin tuotteiden kotimaisuusaste on korkea. Kaikki työvaiheet toteutetaan Kangasalan Lentolankujalla sijaitsevalla tehtaalla. Yrityksellä on myös oma neulomo, jossa valmistetaan trikooneulokset. Wiskari pitää yrityksen tulevaisuudennäkymiä hyvinä. Tam-Silkin mallistoa on uusittu ja vientiä kasvatettu. Venäjän lisäksi tuotteita viedään Ruotsiin ja Norjaan. - Lama iski tälle alalle toden teolla Viime vuosi oli meille jo parempi, vaikka pääsääntöisesti Suomen tekstiiliteollisuudella on mennyt huonosti. Tam-Silkin kiinteistöllä on paraikaa menossa remontti. Vanhat tehdastilat aiotaan saneerata perusteellisesti. Wiskari on Hakametsässä tiistaina 9. maaliskuuta pelattavan Ilves-Ässät ottelun ohessa vietettävän Naisten illan ideoija. Tarkoituksena on järjestää runsas ja monipuolinen oheisohjelma nimenomaan naisille. Kansainvälistä naistenpäivää vietetään maanantaina 8. maaliskuuta. Standa osti Promenan Asmo Martikainen jatkaa yrittäjänä isänsä avaamalla polulla. Hän tuli yrityksen omistajaksi, kun Standassa toteutettiin sukupolvenvaihdos Standa puolestaan hankki osake-enemmistön Promenasta Reima Wiskari on Asmo Martikaisen yhtiökumppani Promenassa. - Voi sanoa, että olen kasvanut yrittäjyyteen. Pienestä pitäen olen seurannut, mitä yrittäminen käytännössä on, Martikainen kertoo.

14 14 Laura Kuukka (vas) ja Sanna Määttänen sanovat, että julkisuuden tarjoilema kuva jääkiekkoilijoiden vaimoista ei vastaa todellisuutta. Kiekkovaimot elävät jalat tiukasti maassa TEKSTI: MIRA LARJO KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Avoin, sosiaalinen ja valmis muutoksiin. Siinä peruspiirteet naiselle, joka pärjää jääkiekkoilijan kumppanina. Kun teen Google-haun sanalla kiekkovaimo, saan vastaukseksi muutaman artikkelin ja keskusteluketjun julkkiksista ja misseistä. Kovin paljon ei näytä hakukone kiekkovaimojen elämästä tietävän ja sekin vähä on kovin yksipuolista. Ilves-kapteeni Pasi Määttäsen vaimo Sanna Määttänen ja puolustaja Mikko Kuukan puoliso Laura Kuukka sen sijaan tietävät, että kiekkovaimot ovat enimmäkseen ihan tavallisia naisia. Julkisuuden kuva on kyllä väärä. Oman kokemukseni mukaan kiekkovaimot ovat harvinaisen jalat maassa elävää sakkia, Sanna Määttänen sanoo. Kyllä tämä karsii sellaisia ihmisiä, joilla on kovin kovat odotukset siitä, millaista jääkiekkovaimon elämä on, koska ei tämä välttämättä sellaisiin vastaa, Laura Kuukka säestää. Molemmat naiset ovat päätyneet kiekkovaimoiksi sattumalta. Löytyi vain ihminen, jonka kanssa synkkasi ja joka sattui olemaan jääkiekkoilija. Minun elämääni jääkiekko tuli ihan kokonaan Pasin myötä. Ennen Pasia minä suorastaan inhosin koko lajia. Velje- Sanna Määttänen ja Laura Kuukka pitävät paljon yhteyttä. Määttästen 13-vuotias Linnea-tytär ehti mukaan naisten seuraan hevostallilta.

15 15 ni kyllä pelasi, mutta itse en käynyt hallilla koskaan. Kun paras ystäväni kuuli, että seurustelen jääkiekkoilijan kanssa, hän sanoi, että se on minulle ihan oikein, Sanna Määttänen nauraa. Laura Kuukka muistelee käyneensä lapsuudessaan silloin tällöin peleissä kuten kuka tahansa tamperelainen, mutta isomman roolin jääkiekko on ottanut hänenkin elämässään vasta seurustelun myötä. Ilvestä tuli kyllä kannustettua jo aikaisemmin, hän hymyilee. Pelaajien perheillä tiivis yhteisö Puolisoiden työn myötä jääkiekko ja pelien seuraaminen ovat kuitenkin tulleet tärkeäksi osaksi elämää. Naiset kertovat, että joukkuetta ympäröivä tiivis yhteisö vetää mukaansa. Jääkiekkoilijoiden epäsäännölliset työajat karsivat pariskuntien mahdollisuuksia yhteisiin harrastuksiin ja ystävien tapaamiseen. Toiset kiekkopariskunnat ovat kuitenkin vapaalla samaan aikaan, joten aikaa tulee vietettyä yhdessä. Myös Ilveksen johto on aina kannustanut yhteiseen ajanviettoon. Seuroissa ymmärretään hyvin, kuinka tärkeitä kotijoukot ovat, ja perheet ovat tervetulleita pikkujouluihin ja muihin vapaa-ajan tilaisuuksiin. Ilveksen kanssa olemme käyneet vuosittain teatterissa ja se on aina mukavaa perheaikaa, Sanna Määttänen kertoo. Harvassa työpaikassa varmaan perheet tuntevat kaikki toisensa ja pitävät tiiviisti yhteyttä, Laura Kuukka lisää. Yhteys muihin kiekkovaimoihin löytyy jäähallilla. Peleissä käyminen on usein vaimoille tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ennen kauden alkua seura myös järjestää usein avaustapahtuman, jossa vaimot vaihtavat yhteystietojaan. Ilveksen vaimoilla on oma sähköpostilistansakin, jonka kautta he pitävät yhteyttä toisiinsa. Välillä järjestetään yhteisiä naisten iltoja ja toisinaan on kokoonnuttu porukalla kokkailemaan. Valokuvaan naiset eivät kuitenkaan haastattelun yhteydessä halua kauha kädessä. Stereotyyppinen keittiörooli ei tunnu omalta, eikä kiekkovaimous ei ole elämistä hellan ääressä. Sanna Määttänen on ammatiltaan lääkäri, ja Laura Kuukka opiskelee Tampereen yliopistossa sosiaalipsykologiaa. Miten oma ura on mahdollista yhdistää elämään jääkiekkoilijan rinnalla? Kyllä ne keskustelut on joka perheessä varmaan jossain vaiheessa käyty. Itse päätin, että minulle sopii, että tietty aika elämästä annetaan jääkiekolle ja mennään puhtaasti sen mukana. Se on kuitenkin lyhyt aika elämästä, ja vastineeksi antaakin aika paljon. Olen saanut olla viisi vuotta lasten kanssa kotona ja oppinut tuntemaan heidät kasvuiässä kunnolla, ja kiekon myötä elämässä on säilynyt sellainen keveys ja yllätyksellisyys, Sanna Määttänen miettii. Määttänen itse ehti saada opintonsa päätökseen ennen kuin alkoi seurustella jääkiekkomiehensä kanssa, mutta kertoo, että monilla tutuilla opinnot ovat venyneet perheen kierrellessä miehen pelisopimusten mukana. Jääkiekkoilija ei voi koskaan tietää varmasti, missä kaupungissa tai maassa seuraava kausi pelataan, ja koko perheen on oltava valmis muutoksiin. Joko vaihdetaan kaikki yhdessä paikkakuntaa tai sitten eletään ainakin osittaisessa etäsuhteessa. Keväisin on aina jännää, kun ei ole sopimusta, eikä yhtään tiedä, minne elämä heittää. Olen aika levoton sielu itsekin ja suunnitelmissani on milloin mitäkin uusia tuulia. Jos nyt tulisi tieto, että Mikko siirtyy pelaamaan jonnekin kauemmas, haluaisin ainakin yrittää järjestää elämäni niin, että pääsisin mukaan. Minulle vaihtelu sopii tosi hyvin, mutta ehkä sellaisille, joilla on perhettä, se epävarmuus ei ole niin kiehtovaa, Laura Kuukka pohtii. Sanna Määttäsen mielestä perhekään ei pakota juurtumaan paikoilleen niin kauan kuin lapset ovat pieniä. Alle kouluikäisten kanssa muuttaminen ja uuteen ympäristöön sopeutuminen käyvät helposti, ja lasten kanssa saa myös aikansa kulumaan uudella paikkakunnalla. Se juuri onkin tärkeää, että on jotain omaa tekemistä. Itse haluaisin käyttää aikani opiskeluun tai tehdä töitä. Pelkkä kotona oleminen, kun ei ole lapsia, ei olisi mielekästä. En tiedä, kuinka jaksaisin jossain vieraassa maassa, jos mitään omaa ei olisi, mutta toisille sekin sopii, Laura Kuukka sanoo. Ennakkoluuloton asenne auttaa Molemmat naiset näkevät uuteen ympäristöön sopeutumisen olevan täysin kiinni omasta asenteesta. Tutustuminen uusiin ihmisiin vaatii avointa ja sosiaalista luonnetta. Seikkailuhenkeä. Lentoemäntänä työskennellessäni nautin sitä, kun sain seikkailla vieraissa kaupungeissa. Jotkut tykkäsivät lepäillä hotellissa kirjoja lueskellen, mutta minun teki aina mieli päästä liikkelle katselemaan paikkoja. Aina loppui aika kesken, ennen kuin ehti saada tarpeekseen, Laura Kuukka muistelee. Kaikki eivät kuitenkaan uusissa paikoissa viihdy. Määttänen muistelee ulkomaalaispelaajien vaimojen olleen joskus Suomessa aika onnettomia. On ollut näitä, joille on ollut kauhistus joutua kaupassa pakkaamaan omat ostoksensa, mutta toiset ovat tulleet avoimin mielin ja viihtyneet oikein hyvin, Määttänen kertoo. Jos perhettä ei ole, vaatii vapaa-ajan tekemisen järjesteleminen enemmän omaa aktiivisuutta, mutta mahdollisuuksiakin on paljon. Lapsettomat perheet löytävät yhteistä ajakulua. Laura Kuukka mainitsee Colby Genowayn perheen pärjäävän Suomessa aktiivisella asenteellaan. Genowayt ottavat ohjat käsiinsä ja järjestävät tekemistä. Olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä, ja he ovat aina valmiita lähtemään vaikka mökille paistamaan makkaraa, Laura Kuukka kertoo. Joka vuosi syntyy vauvoja Usein lasten hankkiminen ajoittuu samaan aikaan aktiivisimman peliuran kanssa. Silloin ollaan sopivassa iässä ja elämäntilanne suosii perheen perustamista. Itse synnytin esikoiseni, kun Pasi pelasi Lukossa. Meitä oli sinä vuonna viisi äitiä samaan aikaan vaunuja työntelemässä, ja se porukka oli minulle valtava tuki, Sanna Määttänen muistelee. Naiset laskeskelevat, että Ilvekseenkin on tällä kaudella syntynyt monta vauvaa. Yhdet kaksosetkin. Isyyslomia ei jääkiekkokuvioissa kuitenkaan tunneta. Perhesuunnittelu onnistuu napakymppiin silloin, kun vauva näkee päivänvalon toukokuussa. Kesällä pelaajilla on ainoa mahdollisuus pitää hiukan vapaata ja keskittyä enemmän perheeseen, Sanna Määttänen sanoo. Hänen mukaansa jääkiekko ammattina ei siitä huolimatta estä vanhemmuuden jakamista. On varmasti ihan perhekohtaista, miten asiat hoidetaan, mutta meillä Pasi hoiti vauva-aikojen valvomisia ihan yhtä lailla kuin minäkin. Olemme aina yrittäneet antaa toisillemme mahdollisuuden levätä, kun olemme huomanneet toisen olevan sen tarpeessa, Sanna Määttänen kertoo. Nukkuminen ja syöminen ovat kuitenkin ammattiurheilijalle tärkeitä. Pelipäivien latautumishetket ovat tuttuja rutiineja jääkiekkoperheissä. Pyhät päiväunet! Silloin ei saa häiritä, Laura Kuukka tietää. radio Monipuolisin iskelmä ja paras pop.

16 16

17 17

18 18 TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI Jääkiekkomuseon hallituksen puheenjohtaja Pertti Kontto, 70, on ehtinyt tehdä pitkän päivätyön suomalaisen jääkiekon eteen. Kontto on ollut mukana museon toiminnassa 1980-luvun puolivälin tienoilta, mitä ennen hän pelasi ja valmensi sekä toimi huoltajana. Kiekkoveteraani Pertti Konton rakas harrastus on jääkiekkomuseo Tulin Ilvekseen vuonna 1951 juniorijoukkueeseen. Isän kanssa oli käyty Koulukadulla katsomassa peliä, ja siitä se innostus lähti. Vuodesta 1953 lähtien aloin pelata enemmän, kun muutimme Kalevaan. Juniorivuosien jälkeen Kontto nousi Ilveksen edustukseen vuonna Ilveksessä oikeana laiturina pelanneen hyökkääjän tilille tuli myös SM-kulta vuonna Konton juniorivuosina juuri taakse jääneet sota-ajat vaikuttivat vielä kiekkoiluun. Ajat Suomessa olivat tiukat, mikä heijastui junioreihin. Kontto muistelee, että pelipaidat sai joukkueen puolesta omaksi vasta B-junioreissa. C-junioreissa pelatessa paita oli kyllä peleissä käytössä, mutta kerättiin pois ottelun jälkeen. Konton juniorivuosina juuri taakse jääneet sota-ajat vaikuttivat vielä kiekkoiluun. Ajat Suomessa olivat tiukat, mikä heijastui junioreihin. Kontto muistelee, että pelipaidat sai joukkueen puolesta omaksi vasta B-junioreissa. C-junioreissa pelatessa paita oli kyllä peleissä käytössä, mutta kerättiin pois ottelun jälkeen. Luistinten saaminen Suomeen alkoi kunnolla vasta 1950-luvun puolivälin jälkeen. Ruotsiin nuorten maajoukkueen kanssa tehty matka kaudella oli sekä pelimatka että luistintenhankintareissu. Luistinten saaminen Suomeen alkoi kunnolla vasta 1950-luvun puolivälin jälkeen. Ruotsiin nuorten maajoukkueen kanssa tehty matka kaudella oli sekä pelimatka että luistintenhankintareissu. Luistinten saaminen Suomeen alkoi kunnolla vasta 1950-luvun puolivälin jälkeen. Ruotsiin nuorten maajoukkueen kanssa tehty matka kaudella oli sekä pelimatka että luistintenhankintareissu. Porissa pelaajana ja valmentajana Kontto lähti Ilveksestä Poriin syksyllä Seura oli Rosenlewin Urheilijat -38, joka pelasi vielä tuolloin Suomen sarjaa. Kontto edusti seuraa pelaajana kolme kautta, ja keskimmäisellä kausista hän oli Suomen sarjan maalintekijätilaston kakkonen. Kaikki pelaajat olivat Rosenlewin tehtaalla töissä - kiekkoporukka paperiteollisuuden puolella. Raha ei kamalasti liikkunut. Se oli auto, asunto ja muuta sellaista. Tehdastyöskentelyn ohella kiekkojoukkueen aikaa kului talviaikaan paljon pelimatkoilla. Porista puuttui tekojäärata, joten leirejä pidettiin esimerkiksi Tampereella. Kolmen pelivuoden jälkeen Kontto siirtyi RU:n huoltajaksi ja kakkosvalmentajaksi. Kesällä 1967 Rosenlew voitti Suomen mestaruuden, jonka jälkeen seura fuusioitui Porin Karhujen kanssa. Lopputuloksena tuttu liigaseura Porin Ässät. Fuusiosta ei paljon hiiskuttu ulospäin. Yhtenä aamuna vain lehdestä luettiin, että näin on tapahtunut. Yhdistyminen sujui suhteellisen sopuisasti. Kontto toimi Ässien ensimmäisen vuoden ajan kakkosvalmentajana. Pääkäskijänä oli Ilvestäkin luotsannut Rauli Virtanen. Yhden pääsarjakauden jälkeen Kontto siirtyi Ässien junioripuolelle valmentamaan. Valmensin eri ikäluokkia. A-junnuissa voitimme hopeaa Viimeisessä ottelussa pelasimme Ilvestä vastaan ja heitä valmensi Ilves-aikojen joukkuetoveri Pynnösen Pentti. Liiton edustajat olivat paikalla, koska mitalit ratkesivat päätöskierroksella. Liiton väki oli vain odottanut, että Ilves voittaisi ja koska me veimme pelin, oli mukana väärät mitalit. Saimme hopeamme sitten jälkikäteen. B-maajoukkueen huoltajana 18 vuotta Rauli Virtanen otti Konttoon uudemman kerran yhteyttä ollessaan Forssassa Kohon mailatehtaalla töissä. Forssan Palloseura tarvitsi toista valmentajaa kaudella , sillä seuran ykköskäskijä Alpo Suhonen toimi pelaajavalmentajana, eikä sen vuoksi pystynyt täysipainoiseen valmentamiseen otteluiden aikana. Kontto tarttui tilaisuuteen ja oli kauden Forssassa. Lukko nousi sinä vuonna, mutta mekin ylsimme karsintoihin asti. Porissa ja Forssassa toimimisen ohella Kontto ehti olla mukana maajoukkueen toiminnassakin. Hän oli B-maajoukkueen huoltajana vuodesta 1967 lähtien peräti 18 vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Huolta- jan tehtäviä Kontto hoiti myös Ässien juniorijoukkueissa. B-maajoukkueen nimi oli silloin Sisutiimi tai Hakkapeliitat, koska ei haluttu käyttää B-maajoukkuetta. Joukkueen kanssa kierrettiin esimerkiksi Pohjois- Amerikkaa. Pelasimme esimerkiksi Torontossa, Winnipegissä, Reginassa ja Kelownassa. Vuonna 1975 perustetussa SM-liigassa Kontto pääsi kakkosvalmentajana pronssimitaliin makuun heti ensimmäisellä kaudella. Joukkue oli Ässät ja joukkueen ykkösvalmentajana oli Matti Jansson. Pelaajaurallaan Jansson edusti Ilvestä maalivahtina. Rosenlewin tehtailla Kontto viihtyi töissä niin hyvin, että jäi sieltä eläkkeelle. Museo vienyt mukanaan yli 25 vuotta Jääkiekkomuseoon Kontto päätyi, kun hallituksesta aukeni paikka vuonna Siitä lähtien hän on ollut mukana jossain roolissa, vuodesta 2002 museon hallituksen puheenjohtajana. Museohallituksen puheenjohtajuuden lisäksi Kontto on puheenjohtajana aatelointitoimikunnassa, jonka tehtäviin kuuluu esittää uusia jääkiekkoleijonia. Museohallitus joko hyväksyy tai hylkää esitykset. Viimeisimpänä helmikuun alussa aateloitiin Teppo Numminen, Matti Rautiainen, Rauno Mokka ja Matti Väisänen. Teppo ja Kalevi Nummisesta tuli nyt ensimmäinen isä ja poika pari, joka on aateloitu. Vapriikin museokeskuksessa toimiva jääkiekkomuseo vetää kävijöitä jatkuvasti hyvällä tahdilla. Vuosittainen kävijämäärä on noin Kontto on tyytyväinen siitä, että Vapriikin tilat ovat käytössä. Kävijämäärät ovat viisinkertaistuneet Hakametsän jäähallin ajoista. Hakametsässä pystyimme olemaan auki vain pelien aikana sekä eri tilauksesta. Vapriikissa toiminta on ammattimaista. Saamme esimerkiksi tilat, konservoinnin, vartioinnin ja valokuva-arkistoinnin. Museo toimii itsenäisenä, eikä ole kaupungin omistuksessa. Vuokranmaksu tiloista hoituu kätevästi siten, että pääsylipputuloja ei tule Jääkiekkomuseolle. Emme pystyisi vuokraamaan tällaisia tiloja. Silloin asiat olisivat kuten Hakametsässäkin, että kun saadaan uusi paita, niin naulataan se seinään. Jääkiekkomuseosta hyötyy kuitenkin muukin Vapriikki, koska Jääkiekkomuseo houkuttelee tänne väkeä, jotka sitten tutustuvat muuhunkin tarjontaan. Kontto kiittelee sitä, että aktiivipelaajat suhtautuvat museoon myönteisesti. Lahjoituksia on tullut useilta huippupelaajilta. Esimerkiksi Leo Komarovilta museo sai viime kevään MM-kisojen koko varustepaketin näytteille. Ville Niemiseltä ja Esa Tikkaselta museo on saanut esille Stanley Cup-sormukset. Kaikista tavaroista museossa tehdään paperit sen mukaan onko esine lainassa vai lahjoitettu museolle. Ylivoimaisesti suurin osa tavaroista lahjoitetaan, mutta esimerkiksi Tikkasen ja Niemisen sormukset ovat lainassa. Jääkiekkomuseossa tavarat ovat hyvässä tallessa ja vakuutettuina, eli paremmassa tallessa kuin useimpien kotona. Ei meillä esineiden saamisessa ole isoa ongelmaa. Kokoelmissa on muun muassa kaikki Suomen saavuttamat arvokisamitalit niin miehistä, naisista kuin nuoristakin. Tavaraa jääkiekkomuseossa on paljon kuten muissakin museoissa. Näytteille ei aseteta kerrallaan kuin 5-10 prosenttia tavaroista. Loppujen paikka on varastossa. Perusnäyttely pysyy koossa 5 7 vuotta, mutta lisäksi tavaraa on esillä noin vuoden mittaisissa erikoisnäyttelyissä. Tällä hetkellä museossa on Jukka Raution valokuvanäyttely. Kiekkoaiheista tavaraa on Jääkiekkomuseon lisäksi myös Suomen Urheilumuseossa Helsingissä. Urheilumuseoon on keskitetty esimerkiksi ottelupöytäkirjat SM-liigan ja Mestiksen otteluista. Kontto toimii museossa harrastuspohjalta. Palkkaa museosta saavat ainoastaan vakituisesti töissä olevat kaksi henkilöä. Kontto on kuitenkin pelkästään tyytyväinen siitä, että saa käyttää vapaaaikansa museon parissa. - Parempi harrastus tämä on kuin se, että menisin joka aamu johonkin kahvilaan puhelemaan ja tietäisin sitten kaikki maailman asiat, Kontto nauraa.

19 19

20 20