PALVELUOPAS PIEKSÄMÄEN IKÄIHMISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUOPAS PIEKSÄMÄEN IKÄIHMISILLE"

Transkriptio

1 PALVELUOPAS PIEKSÄMÄEN IKÄIHMISILLE Seija Okker ja Seija Tsupari Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 ESIPUHE Tietä kulkemalla sen oppii tuntemaan, ja kohta kulkijalla on tieto hallussaan. Niin kuin Tie elämä eläjää opettaa. Silmien edessä maailma meitä odottaa. Mutta jos liikaa pinnistää, se pään vain sekoittaa. Minä olen minä ja sinä joku muu, ja muina ihmisinä meiltä luonnistuu se minkä tekijäksi ei sovi kukaan muu. Silloin löytynyt on Tie, ja Tietä kulkiessa muut tiet unohtuu. -Benjamin Hoff Nalle Puhin sanoja lainaten kiitämme yhteistyökumppaniamme, joka avasi meille mahdollisuuden uuden tiedon haltuunottoon. Kiitos myös elämänkumppaneillemme, jotka ovat tätä tiedon tietä kanssamme kulkeneet. Tekijät

3 TIIVISTELMÄ Okker, Seija ja Tsupari, Seija. Palveluopas Pieksämäen ikäihmisille. 69 s., 3 liitettä. Pieksämäki, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli koota palveluopas Pieksämäen kaupungissa asuvien ikäihmisten, heidän omaistensa ja kaupungin työntekijöiden käyttöön. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja työelämään kiinteästi liittyvä hanke, jossa työelämäkumppanina oli Pieksämäen kaupungin kotihoito. Yhteistyö alkoi syksyllä 2006 yhteydenotolla vanhuspalvelujohtajaan. Sopimus opinnäytetyöyhteistyöstä allekirjoitettiin keväällä Kokoamistyön perustana käytettiin kaupungissa vuonna 2006 käytössä ollutta ikäihmisten palveluopasta. Vuoden 2007 alussa Pieksänmaan kunta ja Pieksämäen kaupunki yhdistyivät. Kuntaliitoksen seurauksena syntyi tarve täydentää ja päivittää entisen oppaan tiedot. Oppaaseen kerättiin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia, ikäihmisille tarpeellisia palveluja. Tietoja kerättiin yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta lehti-ilmoituksilla sekä sähköpostilla ja puhelimitse. Tiedot julkisen sektorin palveluista koottiin kaupungin nettisivuilta ja kotihoitotoimistosta. Prosessin aikana haettiin palautetta oppaan käyttökelpoisuudesta. Palautelomakkeessa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Palautetta kysyttiin ikäihmisiltä, heidän omaisiltaan ja kotihoidon työntekijöiltä kaupungin eri osista. Saadun palautteen mukaan ikääntyneet ja heidän omaisensa kokevat oppaan tarpeelliseksi ja käyttökelpoiseksi. Myös kotihoidon työntekijät käyttävät opasta työvälineenä. Palveluoppaan kokoaminen opinnäytetyönä oli hyödyllinen sekä työelämäkumppanille että oppaan kokoajille. Opasta tullaan käyttämään kopioituna ennalta ehkäisevillä kotikäynneillä 80-vuotiaiden kaupunkilaisten luona. On myös mahdollista, että se on tulevaisuudessa käytettävissä kaupungin nettisivujen kautta. Asiasanat: ikääntyneet, palvelut, oppaat, tiedotus, Pieksämäki, toiminnallinen opinnäytetyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki, kirjasto

4 ABSTRACT Okker, Seija and Tsupari, Seija. Service Guide for the Elderly People in Pieksämäki 69 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services The aim of the thesis was to collect a service guidebook for elderly people, their families and employees who are living or working in the city of Pieksämäki. This thesis was a functional project and closely connected with working life. The domestic care organisation of Pieksämäki acted as a working life partner. The cooperation started in autumn 2006 when the manager of senior services was contacted. The agreement of the thesis cooperation was signed in spring As the basis for the guidebook there was a Service Guide for Elderly People, which was used in town in In the beginning of the year 2007 the county of Pieksänmaa and the city of Pieksämäki were merged. As a consequence of this city-county merger it was essential to supplement and update the facts in the earlier guidebook. Services necessary for elderly people, which were produced by public, private or the third sector, were collected in the guide. Information from private and the third sector was collected by , phone and advertisements. The facts of the public services were collected from web pages and the domestic care department of Pieksämäki. During the process elderly people, their families and domestic care employees in different areas of the city were asked to give feedback about the guide book and its usability. The feedback form included questions, some of them were open and some structured. Based on the feedback the guidebook was considered essential and usable by the elderly people and their families. The guidebook is also used as a working tool by the employees of domestic care. The compilation of the service guide as a thesis was very useful both for the partner and for the collectors. Copies of the guidebook are used during preventive domestic visits to 80-years old citizens. It is also possible that in the future the guide can be used in the web sites of Pieksämäki. Keywords: elderly people, services, guidebooks, publicity, Pieksämäki, functional thesis Deposited: Diaconia University of Applied Sciences, Diak East, Pieksämäki, library

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TIETOA PIEKSÄMÄESTÄ VANHUSPOLITIIKKA SUOMESSA Valtakunnallinen vanhuspolitiikka Pieksämäen vanhuspalvelustrategia VANHUUS ELÄMÄNVAIHEENA OPINNÄYTETYÖN TAVOITEET PALVELUOPPAAN LAATIMISEN PERUSTEET Tiedottamisen merkitys Kuntaliitos ja sen vaikutus tiedottamiseen Ikäihmisen hyvä elämä palveluoppaan laatimisen lähtökohtana PALVELUOPPAAN KOKOAMINEN OPINNÄYTETYÖNÄ Toiminnallinen opinnäytetyö Prosessin aloittaminen ja eteneminen Tietojen kokoaminen Hakusanalistasta oppaaksi PALAUTETTA PALVELUOPPAASTA Palautekyselyn toteutus Palautekyselyn tulokset Muu palaute POHDINTA JA ARVIOINTI Oppiminen ja ammatillinen kasvu Opinnäytetyö parityöskentelynä Ajankäyttö Opinnäytetyöprosessin arviointi Oppaaseen kirjattujen tietojen rajaus Huomioita käytetyistä lähteistä Oppaan arviointi LOPPUSANAT LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Lehti-ilmoitus... 39

6 LIITE 2: Palautelomake LIITE 3: Ikäihmisten palveluopas... 41

7 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme idea, palveluopas ikäihmisille, syntyi syksyllä 2006 vanhuusopintokokonaisuuden aikana. Harjoitteluympäristönä olivat Pieksänmaan kunnan eri vanhustenhuollon yksiköt. Pieksänmaan kunta oli syntynyt vajaa kolme vuotta aiemmin kolmen kunnan, Jäppilän, Virtasalmen ja Pieksämäen maalaiskunnan, yhteenliittymisen tuloksena. Syksyllä 2006 kunnassa elettiin odottaen uutta kuntaliitosta. Pieksänmaan kunta ja Pieksämäen kaupunki olivat nopeasti edenneiden kuntaliitosneuvotteluiden jälkeen yhdistymässä uudeksi Pieksämäen kaupungiksi. Kuntaliitos toteutui vuoden 2007 alussa. Uuden kaupungin asukkaista yli 40 % oli osallisena kummassakin liitosprosessissa. Tuleva kuntaliitos ja siitä aiheutuvat muutokset herättivät epätietoisuutta sekä ikääntyneiden kuntalaisten että työntekijöiden keskuudessa. Edellisenkään kuntaliitoksen jäljiltä kaikki palvelurakenteet eivät olleet selvillä. Lisäksi kuntaliitoksen myötä oli tulossa uusia muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Koimme, että ikäihmisten palveluoppaalle oli olemassa ajankohtainen tarve. Sosiaalialan arvojen ja eettisten periaatteiden ymmärtäminen, tasa-arvoisuus ja asiakkaan yksilöllinen huomioiminen ovat alueita, jotka sosionomin tulee hallita. Sosionomin ydinosaamiseen kuuluu myös palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön tunteminen. Ikäihmisten palveluoppaan kokoaminen on syventänyt edellä mainittuja tietoja ja taitoja. Julkisen palvelutuotannon lisäksi tarvitaan yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Näiden palvelujen kokoaminen oppaaksi auttaa ikäihmisiä tiedon saannissa. Tässä raportissa kerromme aluksi Pieksämäen kaupungista. Teemme katsauksen valtakunnallisen vanhuspolitiikan perusteisiin ja tuomme esille pääkohtia Pieksämäen vanhuspalvelustrategiasta. Teoreettiseksi taustaksi työllemme tarkastelemme lyhyesti vanhuutta ja sen vaikutuksia ikääntyvälle ja hänen elämäntilanteelleen. Kirjallisiin lähteisiin viitaten esitämme perusteita sille, miksi palveluista tiedottaminen on tärkeää. Tuomme esille asioita, jotka mielestämme ovat tärkeitä ikäihmisen hyvän elämän rakentumisessa ja joita haluamme laatimamme oppaan avulla heidän elämässään tukea. Raportin loppu-

8 8 osassa kuvaamme palveluoppaan laatimisprosessin ja kerromme saamastamme palautteesta. Pohdinta- ja arviointiosuudessa käymme läpi prosessin aikana saamiamme kokemuksia, oppimistamme ja ammatillista kasvuamme. 2 TIETOA PIEKSÄMÄESTÄ Pieksämäen kaupunki sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungin pinta-ala on 1836,4 km 2 ja asukasluku noin (Pieksämäen kaupunki 2007). Maantieteellisesti laajassa kunnassa on varsinaisen kaupunkikeskuksen, kantakaupungin lisäksi Naarajärven, Virtasalmen ja Jäppilän taajamat sekä haja-asutusta kyläyhteisöissä ja niistä irrallaan. Pieksämäen kaupungin asukkaiden ikärakenne on vanhuspainotteinen ja vanhusten osuus väestöstä lisääntyy koko ajan. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa väestön ikärakennetta vertaamalla lasten ja vanhusten määrän suhdetta työikäisten määrää kohti. Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen pohjalta laskettu Pieksämäen väestöllinen huoltosuhde oli hieman yli 57 %. Tuolloin kaupunkilaisista oli alle 15-vuotiaita noin 14 %, työikäisiä eli vuotiaita lähes 64 % ja yli 64-vuotiaita noin 22 %. Vuoteen 2015 mennessä kaupungin asukasluvun arvioidaan laskevan yli tuhannella hengellä ja samanaikaisesti yli 65-vuotiaiden kaupunkilaisten osuuden arvioidaan nousevan lähes 30 %:iin koko asukasmäärästä. Ennusteiden mukaan huoltosuhde olisi tuolloin yli 72 %. (Tilastokeskus 2007.) Pieksämäki muodostaa oman seutukunnan. Seutukunnat ovat sisäasianministeriön vuosittain vahvistamia kokonaisuuksia, jotka muodostuvat kaupunkiseuduista tai pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivästä maaseudusta (Kunnat 2008). Seutukuntajakoa määrättäessä otetaan huomioon alueen työssäkäynti, asiointi ja liikenneyhteydet sekä eri kuntien välinen yhteistyö (Sisäasiainministeriö 2008). Pieksämäen suurimmat työnantajat ovat kaupunki, VR ja Vaalijalan kuntoutuskeskus. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös kauppa ja muut palveluelinkeinot sekä metalli- ja graafinen teollisuus.

9 9 (Pieksämäen kaupunki 2007.) Pieksämäellä on monen eri alan ammatillista koulutusta, joten sitä voidaan pitää myös koulutuskaupunkina. Ikäihmisille suunnattuja palveluja kaupungissa tuottavat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Kaupungin omana toimintana tuotetaan terveyden- ja sairaanhoitoa, kotihoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Lisäksi kaupungilla on vanhuksille tarkoitettuja vuokraasuntoja. Kaupungin tuottamia palveluja täydennetään ostamalla yksityisiltä palveluntuottajilta palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa. Sekä kaupungin omiin että yksityisiin asumispalveluihin hakeudutaan keskitetysti kaupungin kotiutus/sas-hoitajan kautta. Vuokra-asuntoja ikääntyneille tarjoavat myös vanhustentalosäätiöt, joita Pieksämäen kaupungin alueella on kolme. (Pieksämäen kaupunki 2007.) Yksityissektorilta on mahdollista hankkia kodinhoito- ja hoivapalveluja sekä siivous- ja remonttipalveluja. Yksityistä lääkäripalvelua ja kuntoutuspalveluja on saatavilla julkisen sektorin tuottamien palvelujen lisäksi. Kolmannen sektorin, eli yhdistysten ja järjestöjen, tuottamana on tarjolla mm. kodinhoito ja siivouspalveluja. Omaiset, eli neljäs sektori, vastaavat myös jonkun verran ikäihmisten päivittäisen avuntarpeen tyydyttämisestä. Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kaupungin tiedottamisen periaatteista (Hallintosääntö 2007). Pieksämäen kaupungin palveluista, suunnitelmista ja päätöksistä tiedotetaan asukkaille lehdistön ja internetin välityksellä. Internetsivuille on koottu tietoa kaupungin palveluista toimialoittain. Sivuilta voi käydä myös lukemassa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat. Alueelliset sanomalehdet ja paikallislehti kirjoittavat mm. kaikkia kuntalaisia koskettavista asioista ja päätöksistä. Kaupungin tiedotelehti kertoo ajankohtaiset asiat. Se ilmestyy noin kerran kuukaudessa Pieksämäen Lehden liitteenä. Tiedotelehden ilmestymispäivinä Pieksämäen Lehti jaetaan kaikkiin kaupungin alueen kotitalouksiin. Lisäksi kaupungin työntekijät ja viranhaltijat vastaavat osaltaan tiedottamisesta asiakkailleen.

10 10 3 VANHUSPOLITIIKKA SUOMESSA Vanhuspolitiikalla tarkoitetaan ikääntyvän väestön aseman ja tarpeet huomioon ottavaa yhteiskuntapolitiikkaa, ja se luo lainsäädännölliset ja taloudelliset edellytykset ikääntyvien parissa tehtävälle työlle. Tänä päivänä ei tosin puhuta enää pelkästään vanhuspolitiikasta, vaan rinnalle on noussut ikäpolitiikka. Ikäpolitiikka ottaa huomioon kaikkien ikäryhmien tarpeet ja mahdollisuudet. Erityinen vanhuspolitiikka on edelleen tarpeen, mutta toisaalta on muistettava, että hyvää vanhuutta ei edistetä pelkästään iäkkäisiin ihmisiin kohdistuvilla toimilla. Edellytykset hyvälle vanhuudelle luodaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa. (Virnes, Sahala, Majoinen & Laukkanen 2006, 6-8.) 3.1 Valtakunnallinen vanhuspolitiikka Suomen perustuslaki turvaa kaikille maassamme asuville taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Valtio ja kunnat ovat vastuussa näiden perusoikeuksien toteutumisesta ja työvälineeksi on rakennettu kattava sosiaaliturvajärjestelmä. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä rakentuu pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mallin mukaan. Sen keskeisiä piirteitä ovat universaalisuus, yhdenvertaisuus, vahva julkinen sektori, verorahoitus, kansalaisten lakiin perustuvat oikeudet ja suhteellisen suuri etuuksien taso. Sosiaaliturva muodostuu ehkäisevästä sosiaali- ja terveyspolitiikasta, sosiaalija terveyspalveluista sekä sairaus- työttömyys- ja vanhuudenajan turvasta ja muusta toimeentuloturvasta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Vanhuspolitiikan linjauksista Suomessa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Vanhuspolitiikassa halutaan edistää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä, tukea itsenäistä selviytymistä ja tuottaa hyvää hoitoa. Keskeisiksi arvoiksi nousevat vanhusten tasaarvoisuus, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus, turvallisuus ja sosiaalinen integraatio. (Helminen & Karisto 2005, 12.) Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössään mahdollisimman pitkään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007).

11 11 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antaman Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen mukaan jokaisen kunnan pitää laatia vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strategian lisäksi laadittavan palvelurakenteen kehittämisohjelman lähtökohtana tulee olla ikääntyneiden hyvä elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja itsenäinen suoriutuminen riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja yhteistyön omaisten sekä eri palveluntuottajien ja omaisten kanssa pitää toimia saumattomasti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Lisäksi suositus korostaa ikääntyneiden näkökulman huomioon ottamista kunnissa kaikessa toiminnassa. Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (Virnes ym 2006, 7, 37). Vuonna 2007 astui voimaan puitelaki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Uudistuksen pontimina ovat väestön ikääntymisestä johtuvat muutokset ja kuntien taloudellisen perustan turvaaminen niin, että niiden vastuulla olevat tehtävät pystytään jatkossakin toteuttamaan. Kyseiset tehtävät edellyttävät kunnilta sisäisen yhteistyön lisäksi verkostoitumista seudun muiden kuntien, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa. Tarvitaan myös yhteiskunnallista keskustelua kuinka vastuu kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta ja rahoituksesta jaetaan ihmisten itsensä, julkisen ja yksityisen sektorin kesken. (Virnes ym. 2006, 7-9.) 3.2 Pieksämäen vanhuspalvelustrategia Pieksämäen vanhuspalvelustrategia toimii kaupungin strategisen johtamisen välineenä ja sen pohjalta tehtävät ratkaisut ja toimenpiteet tarkennetaan vuosittain tehtävän taloussuunnittelun yhteydessä. Vanhuspalvelustrategia pyrkii ottamaan huomioon kaupungin ja sen ikääntyvän väestön tarpeet, tarjolla olevat voimavarat ja palvelurakenteet sekä lähivuosien muutos- ja kehittämistarpeet. Pieksämäen vanhuspalvelustrategian tavoitteena on auttaa kuntaa näkemään ja ymmärtämään vanhuspalvelujen kokonaisuus, havaita toimintaa haittaavat ongelmat, nähdä mahdollisuudet ja luoda pohja sellaiselle toiminnalle ja kehittämisohjelmalle, jonka avulla kunta pystyy tilannetta hallitsemaan ja kehittämään halutulla tavalla. (Pieksämäen kaupunki 2003.) Väestörakenteen muuttuminen saa aikaan palvelutarpeiden muuttumisen. Vanhusväestössä yli 85-vuotiaiden ikäryhmän arvioidaan kasvavan eniten ja sen seurauksena palve-

12 12 luntarvitsijat tulevat olemaan iäkkäämpiä kuin ennen. Palvelutarpeiden muutosta arvioidaan sekä yksilön että kunnan tasolla. Yksilötasolla palvelutarve siirtyy korkeampaan ikään. Kunnan tasolla palvelutarve kasvaa ikääntyvien lukumääräisen kasvun seurauksena. (Pieksämäen kaupunki 2003.) Pieksämäen kaupungin vanhustenhuollon arvoja ovat asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, avoimuus, normaalisuus, osallisuus ja kunnallistaloudellisesti kestävä toiminta. Kaupungin tehtävänä on vanhuspalvelujen järjestäminen. Palvelujen tuottajina voivat toimia myös yritykset ja kolmas sektori. Strategian mukaan kaupungin vanhuspalvelurakennetta muutetaan koti- ja avopalvelukeskeiseksi vähentämällä laitoshoitopaikkoja ja lisäämällä kotiin annettavia palveluja. Ennalta ehkäiseviä palveluja lisätään ja kehitetään ja vanhusväestön kasvun vuoksi lisäpalveluja hankitaan yksityisiltä markkinoilta. (Pieksämäen kaupunki 2003.) Vanhuspalvelustrategian mukaan on tärkeää, että palvelujen käyttäjät ja heidän omaisensa toimivat itse aktiivisesti huolehtimalla terveydestään ja ottamalla selvää tarjolla olevista palveluista. Elämänvaihe eläkkeelle siirtymisen ja varsinaisen vanhuuden välillä voi kestää vuotta. Tänä aikana terveydessä tapahtuvat myönteiset tai kielteiset muutokset vaikuttavat tulevaan palvelutarpeeseen. Ravinto, liikunta, harrastukset ja sosiaaliset kontaktit voivat vaikuttaa myönteisesti varsinaisen vanhuusiän elämään. Omaisten tehtäviin sisältyvät myös sosiaalisissa kontakteissa ja käytännön arkipalveluissa auttaminen. Kaupungin tuottamien palvelujen rinnalle tarvitaan muita palvelujen tuottajia, jotta vanhuspalvelustrategian tavoitteet voisivat toteutua. (Pieksämäen kaupunki 2003.) 4 VANHUUS ELÄMÄNVAIHEENA Vanhuuden voidaan katsoa alkavan 65 vuoden iässä, kun oikeus vanhuuseläkkeeseen alkaa. Vanhuuseläkkeellä olevien henkilöiden ikäjakauma on kuitenkin hyvin suuri, 65 vuoden iästä jopa yli 100 vuoden ikään. Iäkkäät ihmiset eroavat toisistaan suuresti terveydentilansa, toimintakykynsä, elämänkokemuksensa sekä taloudellisten ja sosiaalis-

13 13 ten voimavarojensa suhteen. Iäkkäät ihmiset eivät haluakaan itseään kutsuttavan vanhuksiksi pelkästään ikänsä perusteella. Tämän vuoksi vanhus-nimityksen rinnalla käytetään muita nimityksiä, kuten ikääntynyt, seniori tai ikäihminen. Näiltä nimityksiltä puuttuu vanhus-sanaan usein liitetyt ajatukset raihnaisuudesta ja riippuvuudesta. (Helin 2003, ) Vanhuutta määritettäessä on kysyttävä, mihin ihminen on vanha. Teoksessa Vanhustyö (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 17) todetaan, että vanhuus on suhteellista. Vanheneminen on elinikäinen prosessi, jonka aikana tapahtuu biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Vanhuus on tämän muutosprosessin lopputulos, elämän viimeinen vaihe. (Koskinen ym.1998, 17.) Iäkkäiden ihmisten itse kokemana vanhuus alkaa, kun heillä on toimintarajoitteita, jotka haittaavat itsenäistä selviytymistä tai rajoitteita, joihin he eivät koe saavansa riittävästi ulkopuolista apua. Epävarmuuden tunteet omasta selviytymisestä sekä rajoitukset sosiaalisessa elämässä ja harrastuksissa tai muissa itselle tärkeissä asioissa saavat myös aikaan kokemuksia vanhuudesta. Yhtenä vanhuuden merkkinä voidaan pitää myös sitä, että yksilö ei kykene enää sopeutumaan omasta kehosta tai ympäristöstä aiheutuviin muutospaineisiin. (Helin 2003, ) Ajallisesti pitkäkestoista vanhuutta voidaan jakaa ajanjaksoihin ikääntyvien henkilöiden toimintakyvyn ja elämäntavan perusteella. Puhutaan kolmannesta, neljännestä ja viidennestä iästä (Helin 2003, 38). Kolmannella iällä tarkoitetaan ajanjaksoa 65:n ja 79 ikävuosien välillä. Kolmannessa iässä elämä on usein itsenäistä ja aktiivista. Mahdollisista sairauksista huolimatta sitä pidetään vireänä ja kohtalaisen hyväkuntoisena aikana. Neljänteen ikään, 80. ikävuodesta eteenpäin, liittyy usein lisääntyvä avun ja hoivan tarve. Toimintakyvyn rajoittuneisuus ja sairastavuus lisääntyvät ja aiheuttavat monimuotoisten palvelujen tarpeen. (Sainio 2005, 157; Rintala 2003, 157.) Monen ikääntyneen kohdalla varsinaisen vanhuuden voidaan katsoa alkavan tässä iässä. Tosin eri ikävaiheet voivat useinkin lomittua ja niitä eletään osittain myös samanaikaisesti. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen väestörakenteen muutoksessa on kyse nimenomaan kolmanteen ikään tulleiden eläkeläisten, 65 vuotta täyttäneiden mutta ei vielä 85- vuotiaiden määrän kasvusta. (Virnes ym. 2006, 6,14.)

14 14 Viides ikä (Helin 2003, 38) on ajanjakso, jolloin ollaan riippuvaisia toisista ihmisistä. Toimintarajoitteiden määrän kasvaessa tai muuttuessa toimintavajeiksi osa ikääntyneistä joutuu siirtymään palvelutaloihin tai laitoshoitoon. Joka neljäs 85-vuotias on jo laitoshoidossa. Suomalaisten eliniän odote on lähes kaksinkertaistunut runsaassa sadassa vuodessa ja kaikkein iäkkäimpien, 80 vuotta täyttäneiden, lukumäärä ja osuus väestöstä kasvavat. Kehitys johtaa väistämättä siihen, että viidennessä iässä olevien ikääntyneiden määrä tulee myös kasvamaan. (Helin 2003, ) Vanhuudessa on olennaista saada tyydytystä samoille inhimillisille perustarpeille kuin missä muussa elämänvaiheessa hyvänsä. Ikääntynyt tarvitsee turvallisuutta, mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, rakastetuksi tulemista ja seksuaalisuutta. Vanhuudessa sairaudet ja elämäntavat, esimerkiksi liikunnan puute, heikentävät toimintakykyä. Ennaltaehkäisy onkin tärkeää jo silloin, kun mitään suuria ongelmia ei ole vielä ilmaantunut. (Vallejo Medina, Vehviläinen, Haukka, Pyykkö & Kivelä 2006, ) Ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että ikäihmiset tietävät ajoissa mistä apua ja tukea on saatavissa, kun sitä tarvitsee. Ajoissa saatu pienikin apu saattaa ehkäistä tai siirtää vaativamman tuen tarvetta. (Rajaniemi & Sonkin 2002, ) Vanhukset tarvitsevat hoitoa eri sairauksiin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä arjen sujuvuuden tukemiseen. Yksilöllisen palvelukokonaisuuden aikaansaamiseksi yhteistyö eri tahojen kanssa edellyttää tietoa palvelujärjestelmän kokonaisuudesta ja moniammatillisen työn valmiuksista. (Tenkanen 2003, 16.) Vanheneminen on yksilöllistä ja se tuo mukanaan luopumista, mutta siihen voi liittyä myös hyvinvoinnin lisääntymistä ja mahdollisuuksia kehittyä. Biologiseen vanhenemiseen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat geneettisiä ja ulkoiset tekijät muodostuvat elintavoista ja elinympäristöstä. Fyysinen vanheneminen on pääasiassa elimistön toimintojen hidastumista ja heikkenemistä eikä sitä voi estää. Olisikin hyvä jos se voitaisiin nähdä ja kokea ihmisen kehittymiseen luonnollisesti kuuluvana asiana. Fyysistä vanhenemista voidaan hidastaa terveellisillä elämäntavoilla, kuten liikunnalla ja hyvällä ravinnolla. (Vallejo Medina ym. 2006, )

15 15 Psyykkinen vanheneminen on kehittymistä, kypsymistä ja muuttumista. Ihminen siirtyy ikääntyessään uuteen elämänvaiheeseen. Hän joutuu sopeutumaan fyysisen vanhenemisen aiheuttamiin muutoksiin. Hän joutuu luopumaan työstä ja sen tuottamasta sosiaalisesta ja taloudellisesta tyydytyksestä. Luopumista liittyy usein myös läheisiin ihmissuhteisiin. Pystyäkseen hyväksymään vanhenemisen mukanaan tuomat rajoitukset ja luopumiset ihmisen on käytävä läpi niiden synnyttämä suru. (Vallejo Medina ym. 2006, ) 5 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyön tärkeimpänä tavoitteena oli koota palveluopas, jossa on tietoa ikäihmisille tarpeellisista palveluista, niiden tuottajista sekä erilaisista tukimuodoista. Tietojen kokoamisella ja oppaan laatimisella pyrittiin tukemaan ikäihmisten itsenäistä tiedonhankintaa ja arkielämässä selviytymistä. Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen kokonaisuus, joka olisi mahdollisimman monen kaupungissa asuvan ikääntyneen saatavilla. Tavoitteena oli jakaa tietoa myös ikäihmisten omaisille, jotka huolehtivat läheistensä hyvinvoinnista. On tärkeää, että ikäihmisten omaiset saavat tietoa tarjolla olevista palveluista ja pystyvät tukemaan läheistään tämän valinnoissa. Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa visiona oli oppaan julkaiseminen myös sähköisessä muodossa. Kaupungin internet sivuilla julkaistavaa opasta pystyisivät käyttämään muilla paikkakunnilla asuvat omaiset. Lisäksi palveluoppaan kokoamisella pyrittiin luomaan työväline kaupungin työntekijöiden sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien käyttöön. Tieto kaupungin alueella tarjolla olevista palveluista auttaa eri sektoreiden toimijoita kokoamaan asiakkailleen mahdollisimman tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia. Samalla tuetaan verkostoitumisen mahdollisuutta.

16 16 6 PALVELUOPPAAN LAATIMISEN PERUSTEET 6.1 Tiedottamisen merkitys Tiedon saanti ja yhdenvertaisuus ovat lainsäädännöllä varmistettuja suomalaisten perusoikeuksia. Kuntalaki säätää kunnan velvollisuudesta tiedottaa kunnan asioista. Tiedottamalla ja avustamalla kunnan asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa kunta edistää asukkaidensa osallistumista ja vaikuttamista. (Kuntalaki 365/1995, 27, 29.) Perustuslaissa korostetaan kaikkien suomalaisten yhdenvertaisuutta (Perustuslaki 731/1999, 6 ). Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvien palveluiden sekä ohjauksen, neuvonnan ja tiedottamisen järjestämisestä (Sosiaalihuoltolaki 710/1982, 13 ). Tiedottaminen on osa hyvää kunnallista palvelukulttuuria, ja sillä edistetään kuntalaisten osallisuutta ja oikeutta käyttää palveluja. Tutkimustulosten mukaan kuntien asukkaat eivät yleensä ole kovin hyvin perillä niistä palveluista, joihin he ovat oikeutettuja. (Vaarama, Luomahaara, Peiponen & Voutilainen 2001, 7,41.) Tietoa tarjolla olevasta avusta tarvitsevat kunnan palvelujen piirissä olevien ikäihmisten lisäksi ne ikääntyneet kuntalaiset, jotka eivät vielä käytä varsinaisia vanhustenhuollon palveluja. Lisäksi tietoa tarvitsevat vanhusten omaiset ja läheiset. Kunnan työntekijät tarvitsevat laajasti tietoa erilaisista vaihtoehdoista (julkinen, yksityinen ja epävirallinen apu), jotta he pystyvät räätälöimään asiakkailleen yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia. Eri palvelujen tuottajien kannalta on myös tarpeellista, että he saavat tietoa toisistaan, jotta keskinäinen verkostoituminen ja palveluketjujen rakentaminen onnistuisi mielekkäällä tavalla. (Rajaniemi & Sonkin 2002, ) Palveluneuvontaa ja tiedottamista tarvitaan, jotta tieto saatavilla olevista palveluista saavuttaisi kaikki niitä tarvitsevat (Vallejo Medina ym. 2006, 363). Kunnallisista ja muista alueellisista palveluista ja asioista tiedottamiseen voidaan käyttää esitteitä, kirjasia, tiedotteita, kunnan omia internet-sivuja, paikallisia tiedotusvälineitä, teematapahtumia ja keskustelutilaisuuksia (Vaarama ym. 2001, 7). Ikäihmisten palveluoppaalla edesautetaan tasapuolista tiedonsaantia kaupungin eri osissa.

17 17 Iäkkäät ihmiset eivät haluaisi olla omaisilleen taakaksi (Voutilainen, Vaarama & Peiponen 2002, 38). Tällä palveluoppaalla ja siihen koottavalla tiedolla palvelutarjonnasta pyrimme tukemaan ja vahvistamaan ikäihmisten omaehtoista tiedonhankintaa. Samalla tuetaan mahdollisuutta tehdä valintoja itsenäisesti sekä palveluista ja niiden tuottajista että harrastuksista. Itsenäiset valinnat ja päätökset lisäävät ikääntyneen elämänhallintaa ja voimaantumista - empowerment. Palveluista tiedottamisella vahvistetaan myös itsemääräämisoikeutta ja tasavertaisuutta sekä luodaan tilaisuuksia valintoihin oman elämän suunnittelussa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vanhusten kohdalla tasaarvoisuuden ja tasavertaisen toimimisen esteet voivat liittyä myös informaation saamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 27). 6.2 Kuntaliitos ja sen vaikutus tiedottamiseen Nykyinen Pieksämäen kaupunki on syntynyt kuntaliitoksen seurauksena. Siellä asuvat ikäihmiset olivat opinnäytetyömme ensisijainen kohderyhmä. Kuntaliitoksissa yhdistetään kahden tai useamman eri kunnan palvelujärjestelmät, jolloin tapahtuu muutoksia niissä palvelurakenteissa, joita asiakkaat ovat tottuneet käyttämään. Epävarmuus ja epätietoisuus käytettävissä olevista palveluista lisääntyvät ja myös vapaaehtoispalveluiden tunnettavuus heikkenee, ellei samaan aikaan huolehdita riittävästä tiedottamisesta. (Vallejo Medina ym. 2006, 47.) Muutostilanteissa kokonaisvaltaisen ja laajan tiedottamisen merkitys korostuu. Muutokset kunnallisessa organisaatiossa ja palveluissa koskettavat kaikkia kuntalaisia eri tavalla. Muutosten hallittavuus ja niiden vaikutus jokapäiväiseen elämään ja elämänhallintaan riippuu asukkaan asuinpaikasta, iästä, terveydestä ja kokonaiselämäntilanteesta. Ikääntyvät kuntalaiset ovat lisääntyvässä määrin se asiakaskunta, joka tarvitsee ajan tasalla olevaa ja selkeää tietoa sekä tapahtuvista muutoksista että heille tarjolla olevista palveluista. Heille on tärkeää, että tietoa voi hakea sellaisesta tiedotusvälineestä, jota he ovat tottuneet elämänsä aikana käyttämään.

18 Ikäihmisen hyvä elämä palveluoppaan laatimisen lähtökohtana Palveluoppaan avulla on mahdollista edistää ikäihmisten hyvää elämää. Opinnäytetyömme kannalta keskeisiä käsitteitä, ja samalla perusteita palveluoppaan laatimiselle, ovat asiakaslähtöisyys, elämänhallinta, empowerment, toimintakyky ja sen tukeminen sekä itsemääräämisoikeus. Asiakaslähtöisyys on sitä, että vanhus ymmärretään yksilönä, jolla on yksilölliset tarpeet ja oma arvokas käsityksensä tarvitsemastaan hoidosta. Vanhustyön velvoitteena voidaan pitää sitä, että vanhuksille tarjottavat hoidot ja palvelut vastaavat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Vanhustyön eettinen velvollisuus on myös antaa riittävää ja perusteltua tietoa vanhukselle, jotta hän voi tehdä omat päätöksensä.(lahtinen 2005, ) Asiakaslähtöisessä toiminnassa on kyse asiakkaan voimavarojen esiin nostamisesta ja vahvistamisesta, sekä asiakkaan tasa-arvoisesta mukaan ottamisesta (Voutilainen, Vaarama & Peiponen 2002, 40) ja se perustuu asiakkaan yksilöllisen tilanteen tuntemiseen. (Vaarama & Ahonen 2002, 60). Asiakaslähtöisessä palvelujärjestelmässä vanhuksen näkökulma tulee huomioiduksi (Näslindh-Ylispangar 2005, 152) ja palvelutoimintaa tarkastellaan ja eritellään palvelua saavan asiakkaan näkökulmasta. Asiakaslähtöisen organisaation toiminta suunnitellaan siten, että asiakas on kaiken lähtökohta, keskeinen ja tärkeä. Asiakaslähtöisyys edellyttää asiakkaan todellista mukaan ottamista suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. (Vaarama, Luomahaara ym 2001, 53.) Tenkanen toteaa, että vanhusten palvelujen tarjonnassa kaivataan avoimempia ja joustavampia lähestymistapoja järjestelmäkeskeisen vallankäytön sijaan. Vanhuksen asema palvelujen käyttäjänä ja oman elämänsä suunnitteluun osallistujana ei aina tule riittävästi huomioiduksi. (Tenkanen 2003, ) Elämänhallinta voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan. Sisäinen elämänhallinta on sitä, että ihminen kykenee sopeutumaan elämänsä eri vaiheisiin ja pystyy tekemään päätöksiä, joilla on myönteinen vaikutus hänen elämäänsä. Ulkoiseen elämänhallintaan liittyy olennaisesti osallisuus tai sen puute. Ikääntynyt voi olla osallinen tai osaton riittävästä toimeentulosta, harrastuksista, ihmissuhteista tai palveluista. Ikääntynyttä autetaan löytämään voimavarojaan ja opastetaan häntä käyttämään niitä oman elämänsä hallintaan. (Andreev & Salomaa 2005, 163.) Sisäistä elämänhallintaa

19 19 voidaan tukea lisäämällä vanhuksen mahdollisuuksia vaikuttaa olosuhteisiinsa, saavuttaa päämääriään ja näin saada enemmän valtaa omaan elämäänsä (Hyttinen 2003, 89). Sisäinen voimaantuminen empowerment mahdollistaa ihmisen hyvinvoinnin, jaksamisen, elämänhallinnan ja toimintakykyisyyden (Mäkelä 2002, ). Empowerment käsitteen suomenkielisinä vastineina voidaan käyttää valtuuttamista ja voimaantumista. Se voidaan käsittää ihmisen kehittymiseksi ymmärtämään ja hallitsemaan jokapäiväiseen elämään sisältyviä sosiaalisia ja taloudellisia voimia ja kyvyksi vaikuttaa aktiivisesti elämäntilanteensa paranemiseen. Empowerment auttaa ihmistä löytämään omat voimavaransa ja tekee hänet kykeneväksi. (Niemi 2006.) Voimaantumisteorian keskeisenä ajatuksena on voimaantumisen lähteminen ihmisestä itsestään. Voimaantumista voidaan tukea avoimuudella, toimintavapaudella, rohkaisemisella sekä turvallisuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisellä. (Hyttinen 2003, ) Tässä työssä empowermentilla tarkoitetaan ikäihmisten vahvistuvaa mahdollisuutta vaikuttaa oman elämäntilanteensa kannalta merkittäviin henkilökohtaisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin voimiin Toimintakyky voidaan määritellä joko yleiseksi toimintakyvyksi tai toimintakyvyksi jossakin tehtävässä. Yleisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan elinajan, terveydentilan ja itsenäisyyden muutoksia. Toimintakyvyn muutoksiin vaikuttavat ikääntymismuutosten ja sairauksien lisäksi myös se, kuinka arvokkaana ihminen itse pitää toimintakykyään, ja miten hän pitää sitä yllä erilaisilla toiminnoilla ja harjoituksilla. Toimintakyvyn mittarina ikääntyneiden kohdalla voidaan pitää juuri arkirutiineista ja päivittäisistä perustoimista selviytymistä. Se vaatii tietynlaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Toimintakyky, tyytyväisyys elämään ja itsearvostus ovat yhteydessä toisiinsa. (Vallejo Medina ym. 2006, ) Sekä Heikkinen (2003, 29) että Näslindh- Ylispangar (2005, 148) ovat sitä mieltä, että ihmisen hyvinvoinnin kannalta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tulee olla tasapainossa. Fyysistä toimintakykyä tuetaan sillä, että vanhuksella on mahdollisuus osallistua aktiivisesti, oman kuntonsa mukaan, kodin päivittäisiin askareisiin ja toimintaan kodin ulkopuolella. Osallistuminen lisää myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. (Heikkinen 2003, 29; Näslindh- Ylispangar 2005, 148.)

20 20 Vuonna 2003 voimaantulleessa uudessa perustuslaissa sanotaan, että vanhuksella on itsemääräämisoikeus sekä oikeus yksilölliseen vanhuuteen. Itsemääräämisoikeus on ihmisen vapautta toimia ja oikeutta päättää omista asioistaan. Ikääntynyt ihminen on muodostanut elämänsä kuluessa oman arvomaailmansa, jolle hän perustaa valintansa. Vanhus onkin usein pätevin oman elämäntilanteensa ratkaisujen tekijä ja niiden seurausten arvioija. (Vallejo Medina ym. 2005, ) Myös vanhuspalveluihin sisältyy perusajatus jossa korostuu asiakaslähtöisyys. Asiakasta on palveltava siten, että heidän itsemääräämisoikeuttaan ja päätösvaltaansa vahvistetaan (Tenkanen 2003, 25 26). Tutkimusten mukaan vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, koska he näin kokevat voivansa säilyttää itsemääräämisoikeutensa. Kotona selviytyminen vaatii jatkuvaa sopeutumista. Kotiin liittyvät merkitykset ovat hyvin vahvoja. Kun koti ja elinympäristö luovat puitteet vanhuksen elämälle, he yleensä pyrkivät muokkaamaan ympäristönsä siten, että pystyvät selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista alentuneesta toimintakyvystä huolimatta. Vanhus pyrkii säilyttämään itsenäisyyttään kompensoimalla menetettyä toimintakykyä. Kotona on oma rauha, siellä voi tehdä asioita omaan tahtiinsa ja olla oma itsensä. Tämä kaikki antaa vanhukselle vapauden tunteen ja kokemuksen autonomiasta. (Ronkainen, Ahonen & Paasivaara 2002, 100.) 7 PALVELUOPPAAN KOKOAMINEN OPINNÄYTETYÖNÄ 7.1 Toiminnallinen opinnäytetyö Palveluoppaan laatiminen luokitellaan toiminnalliseksi opinnäytetyöksi. Toiminnallinen opinnäytetyö on työelämän kehittämistyö, joka tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan kehittämistä, ohjeistamista, järjestämistä tai järkeistämistä. Toiminnallinen opinnäytetyö on kaksiosainen kokonaisuus, joka sisältää toiminnallisen osuuden, tässä tapauksessa oppaan kokoamisen, sekä opinnäytetyöprosessin dokumentoinnin ja arvioinnin tutkimusviestinnän keinoin. Toiminnallisessa opinnäytetyössä korostuu käytännönläheisyys, koska prosessin aikana luodaan konkreettinen tuotos. Toiminnallisella opinnäytetyöllä on toimeksiantaja. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9-16.)

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot