Kevättiedote 2013 Puheenjohtajan katsaus

Transkriptio

1 Kevättiedote 2013 Puheenjohtajan katsaus Tervehdys kevätkoleutta potevalta Riihimäeltä. Vaikka kesä tekeekin tuloaan verkkaiseen tahtiin, lähestyvät kesäkuiset sukujuhlamme. Juhlathan pidetään Hankasalmella Hallan tuvalla Tupa oli aikanaan Vanha- Halla nimisen tilan päärakennus. Tilasta on maininta jo Savon talonpoikien maanomistuksen luettelossa vuodelta Päärakennuksen vanhin osa on luvulta. Komeaa rakennusta kannattaa tulla katsomaan kauempaakin ja kuulemaan kuinka sen historia liittyy omaan sukuumme Ylösiin. Ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan aamuyhdeksältä. Ohjelman yksityiskohtia vielä hiotaan, mutta jo tässä vaiheessa voidaan luvata, että se sisältää Jumalanpalveluksen, juhlapuheen, musiikkia ja muuta esittämistä, kädentaitoja ja tuotemyyntiä - sekä tietysti sukukokouksemme. Merkittävä osa tapahtumaa on tietenkin sukulaisten tapaaminen. Kauden toimintasuunnitelmassa sanotaan, että sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuudentunneta jäsentensä keskuudessa. Kauden aikana saimme valmiiksi sukututkija Jarmo Åstrandin laatiman - Ylösten suvun kantapaikkoja esittelevän DVD:n. Levyn avulla katselija pääsee näkemään niitä maisemia, joita satoja vuosia sitten eläneet sukulaiset ovat asuttaneet. Levyn myynti on käynnistynyt hyvin ja niitä on myynnissä sukukouksen yhteydessä. Toki niitä voi edelleen tilata myös suoraan Seppo Ylöseltä. Toimintakauden aikana hallituksen jäsenet ovat kutsuneet asuinpaikkakuntansa lähistöllä asuvia sukulaisia erilaisiin tapaamisiin. Jatkossa tuemme paikallisia, sukuseuran tarkoitusperiä palvelevia tapahtumia tarjoamalla esimerkiksi postitusapua ja toimimalla tiedotuksessa apuna. Muutoinkin tulemme vahvistamaan erikoisesti seuran kotisivujen käyttöä tiedotusvälineenä. Uudentyylisenä toimintona tulemme lähestymään seuran niitä jäseniä, joita sukututkimus on puraissut. Haluamme olla apuna heidän suuriarvoisessa työssään. Tutkimalla vaikkapa pientäkin sukuhaaraa laajassa suvussamme tuotetaan samalla lisää arvokasta tietoa koko suvullemme. Ongelmana tässä koemme sen, että selvitetty tieto jää usein hyvin suppean piirin tiedoksi. Haluaisimme olla levittämässä tietoa koko suvulle. Toisin päin ajatellen, sukuseura voi olla apuna hankkimassa lisää tietoa yksittäisestä sukuhaarasta innokkaan tutkijan apuna. Tästäkin lisää itse kokouksessa. Sukuseuran talous on hyvässä kunnossa. Huolimatta sangen raskaasta investoinnista DVD :n valmistuksessa, olemme voiton puolella ja tulot mahdollistavat jopa pienimuotoisen taloudellisen tuen sukuseuran periaatteita ja tavoitteita palvelevaan toimintaan. Keskustellaan tästä lisää sitten Hallan tuvalla... Kuten näet, on monta hyvää syytä tulla kokoukseemme. Ilmoittaudu mukaan! Hankasalmella nähdään! Vilho Ylönen, sukuseuran puheenjohtaja 1

2 Seuran sukututkija Jarmo Ahlstrand, Pirttipolku 9A Helsinki Seuran puheenjohtaja Vilho Ylönen, Isokäyrä 8, Riihimäki Seuran hallituksen jäsen Seppo Ylönen, Korpilahdentie 50,41520 Hankasalmi Seuran hallituksen jäsen ja kirjamyynnistä vastaava Seppo Ylönen, Kangasniementie 1511, Halkokumpu Seuran hallituksenjäsen ja sihteeri Seija Koponen, Hiidenheitontie 26, Hamari Seuran hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja Hellevi Holttinen, Niemihuhdantie 88, Orivesi Jäsenrekisterin hoitaja Raija Ylönen, Haapajärventie 225, Suontee Jäsentiedotteet voi saada sähköpostilla, kun ilmoitat sähköpostiosoitteesi jäsenrekisterin hoitajalle. Osoitteenmuutokset myös varmistavat, että saat postia sukuseuralta Kirjallisuuden myynti Sukukirja I Sukukirja II Sukukirjat I+II Sukukirja III Sukukirjat I+II+III DVD DVD 10 KPL Jäsenmaksu mennessä SUKUKOKOUSJÄRJESTELYT Sukukokouksen ajankohta on Sukukokouksen paikka on Hallan tupa Hankasalmella Kirkon läheisyydessä Ilmoittautuminen alkaa klo 9 Ruokailu maksetaan käteisellä 20 Osallistumisilmoittautumiset Seija Koponen tai seija171245@gmail.com Ilmoita myös erityisruokavaliot Sukukokouksessa esille otettavia asioita voi myös sihteerille lähettää jo etukäteen. Tuotemyynnistä vastaavat Seppo ja Eija Ylönen oman pöytänsä ääressä Voit tuoda omia tietojasi perheestäsi ja sukuhaarastasi mukana sukupäivään, näin saamme yhä laajempaa tuntemusta kaikkien käytettäväksi. Sukupäivän yhteydessä jäsensihteeri Raija Ylöselle on varattu oma pöytä Sukupäivän yhteydessä voit tutustua ja hankkia kauniita korkealaatuisia käsitöitä Kotiseutuyhdistykseen kuuluvalta Sirkku Ylöseltä. Hänen suunnittelemansa on mm Hankasalmen juhlaliina. 2

3 Keski-Suomen kotiseutulaulu Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikko haat, ah, polut korpia kiertävät, kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat! Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen, vuorien huippujen kauneus jylhä, ah, kotiseutua muistoineen! Syntymäpaikka kun on sydän Suomen, siis sitä suottako kiittelisin? Täällähän aukeni ens elon huomen, tänne mä toivon hautanikin. Täällä on naapuri heimoni verta, täällä on ystävä voittamaton, tänne, ah, tänne on kaipaus kerta, täällä on kaikki, mi kaunista on! Kuvat Ylösten asunpaikalta Piilolanmäellä Kuuhankaveden rannalla 3

4 Hankasalmen esittelyä Ylösten kotipaikkana Piilolanmäki, Piilolan talo ja sen asukkaat Talon nykyinen isäntä on Pentti Emil Martinpoika Ylönen s Hankasalmella Piilolan talossa. Hänen vaimonsa on Helvi Annikki Abrahamintytär Palomäki Multialta. Heillä on viisi lasta sukutaulusta 632 luettuna. Pentti-isännän isä on Martti Emil Emilinpoika syntynyt Pieksämäellä Nikkarilassa ja muuttanut vanhempiensa kanssa v Piilolaan. Isä oli ( taulu 630) Emil Olivierinpoika ja äiti Ruusa Juhont Laitinen Kangasniemeltä. Heidän mukanaan tulivat myös vanhemmat Olivier s ja Eva Kristiina s Piilolantaloon. Isäpolkua kuljin ja jos en erehtynyt pääsin Ylösten alkukotiin, Jussi Jussinpojan n hallitsemaan tilaan Ylölänmäelle Kangasniemellä. Sähköpostin välityksellä olen tutustunut Sirkku Ylöseen, Piilolan talon isäntäperheen tyttäreen ja saanut kuvia talon rakennuksista ja pihapiiristä. Tapaamme sukupäivänä mahdollisesti isäntäparin ja muutakin perhettä. YLÖSTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS Paikka: Hallan tupa, Hankasalmi Aika: klo KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: puheenjohtajan ja sihteerin valinta kokoukselle 3. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 5. TOIMINTAKERTOMUS KOLMIVUOTISKAUDELTA: esitellään kokouksessa 6. KOLMIVUOTISKAUDEN TILIEN ESITTÄMINEN, TILINTARKASTUSKERTOMUKSET, TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN TILIVELVOLLISILLE: esitellään kokouksessa 7. JÄSENMAKSUN SUURUUDESTA PÄÄTTÄMINEN: Hallitus esittää jäsenmaksuksi 15 euroa 8. HALLITUKSEN LAATIMAN TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION VAHVISTAMINEN TULEVALLE KOLMIVUOTISKAUDELLE: esitellään kokouksessa 9. SUKUSEURAN HALLITUKSEN JÄSENTEN VAALI 10. KAHDEN VARSINAISEN JA KAHDEN VARATILINTARKASTAJAN VAALI 11. MUUT JÄSENTEN ESITTÄMÄT ASIAT 12. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 4

5 5

6 6

7 Seppo Ylösen jatkokirjoitus osa 2 Jatkuu Kustaa Vaasan viisaasti suomalaisia hyödyntäneistä ajoista suomalaisten osaamisen nostamiseen maailman maineeseen. Tuolloin taitavat hallitsijat hyödynsivät erätaloudessa oppineita esi-isiämme koko valtakunnan hyväksi. Kustaa Vaasa sai laajennettua ja ylläpidettyä talonpoikien verotusta verovoudeillaan edullisemmin, kuin aatelisten avulla tuolloin toteutui. Hän uudisti maalakeja valtaantulonsa jälkeen luvulta alkaneen valtakautensa aikana niin, että tuolloiset esi-isämme täällä Savossa ja Keski-Suomessa saivat perustaa erämaihin itsenäisiä verotiloja vuodesta 1541 lähtien. Tuolloin alkoi historian kirjoissa mainittu savolaisexpansio. Sen seurauksena mm. esiisäni saivat velvoitteen asuttaa Ylösten Ristiinassa sijainneen talonsa 9000 ha: n ikiaikaisen nautinta alueensa muuttamalla Ylölänmäelle pysyvästi asumaan. Ilmeisesti he jo asuttivat Ylölänmäkeä ja ottivat asuttamisen ehdot tosissaan, sillä he ryhtyivät asuttamaan maa-aluettaan useamman perheen toimesta. Jo vuoteen 1560 mennessä he asuttivat ainakin Kylmämäen (nykyisellä Pieksämäellä) ja Suolitaipaleen (nykyisellä Hankasalmella) talot. Nuo talot olivat elinvoimaisia vielä 30-vuotisen sodan aikana, sillä niistä kaikista oli yhtä aikaa ratsumies kuninkaan sotajoukoissa edustamassa kutakin taloa. Vastineena uusista oikeuksistaan kuninkaalle esi-isämme saivat kehittää erämaissaan taitojaan kuninkaan suojelussa eläen aluksi kohtuullisilla veroilla rauhassa keskinäiseltä reviirikamppailulta ja aatelisten mielivallalta. Mielivallan aiemmin aiheuttanut riitely aatelisten ja muiden uudisasukkaiden kanssa maan omistamisesta oli kuluttanut uudistusta edeltäneen Ruotsin vaalikuninkaiden resursseja maariitojen sovitteluun. Ennen maalain uudistusta 1541 Suomen erämaissa eläneet ja niitä hallinneet ihmiset saattoivat ottaa itselleen eränkävijöiden ja lappalaisten tuottamia hyödykkeitä ja alueita vastineetta jopa väkisin. Erämaiden tuolloiset asuttajat riitelivät myös keskenään oikeuksista parhaisiin riista- ja kalapaikkoihin. Tällaiset kärhämätkin vähenivät, kun valtiovalta oli jakanut nämä oikeudet ensi alkuun. Näiltä varhaisen asuttamisen ajoilta on jäänyt keskinäistä kateutta kuvaava sanonta, että kateus vie kalatkin vesistä. Kehityksen oli helpompi jatkaa kulkuaan nykyiseksi, kun oli päästy siinä alkuun. Ensimmäisten kuninkuusvuosiensa aikana Kustaa Vaasa koki omien voutiensa keräämän veron rauhoittavan levotonta tilannetta ja tulevan valtiolleen edullisemmaksi kuin verotus aatelisten suorittamana. Näin Suomen alueella sen erämaihin luotiin verovoutien keräämä verotusjärjestelmä. Tässä järjestelmässä metsästäjät, paimentolaiset ja talonpojat saivat mahdollisuuden maksaa veronsa kustantamalla ratsumiehen varusteineen kuninkaan sotajoukkoihin. Näinhän menettelivät ennestään jo aateliset. Tosin nämä ratsutilalliset saivat pitää maansa vain vastineena ratsumiehestä kuninkaan sotajoukoissa. Jos ratsutila ei siihen kyennyt, niin tila annettiin henkilölle, joka pystyi verot maksamaan. Usein hän oli joku aatelinen, vaikka hänen varustamansa ratsumies tuli kuninkaalle kalliimmaksi, kuin talonpoikaistaustainen rälssimies eikä hän kyennyt samaan suoritukseen taisteluissa, kuin eränkävijöiden jälkeläiset. Kuninkaan keräämät verot ja valta kasvoivat riitojen vähentyessä ja verorahojen säästyessä. Tämän seurauksena kuningas ryhtyi tukemaan verotiloja sallimalla niiden puoliensa pitämisen maalleen tunkeutujia vastaan. Nykyisten jokamiehen oikeuksien kaltaiset säännöt vähensivät ristiriitoja jo tuolloin, sillä kaikki tilalliset eivät suhtautuneet metsiensä marjojen ja sienten poimijoihin yhtä ystävällisesti. Suomessa erämaahan perustettavasta uudistilasta sai asuttaja kolmen vuoden verovapauden, jonka jälkeen verot oli maksettava. Jos ratsutilallinen ei pystynyt varustamaan ratsumiestä vastineeksi tuosta toistaiseksi muuttuvasta veroedusta karkotettiin hänet tilaltaan ja se annettiin jonkun maksukykyisen alaisuuteen. Kustaa Vaasan kuoltua, hänen poikiensa keskinäinen riitely nousi äärimmilleen ehkä juuri heidän isänsä luoman verotuskäytännön maalleen tuottaman vaurauden vuoksi. 7

8 Kuninkaille rikkautta olivat tuohon aikaan myös valloitussotaan kykenevät sotilaat ja armeijat. Suomalaiset sotilaat tulivat myöhemmin kuuluisiksi 30-vuotisessa sodassa taisteluhuudostaan HAKKAA PÄÄLLE. Saksasta löytyy kansantarinoita 30-vuotisesta sodasta, joissa kerrotaan hakkapeliittojen pelotteesta siellä käydyssä uskon sodassa. Heidän suurin pelotteensa oli jousella tai kiväärillä kaukaa ammuttaessa hyvä osumatarkkuus, joka juontui metsästyksessä tarvittavasta ampumatarkkuudesta osua saaliiseen kaukaa. Vastassa olleet katollista uskontoa kannattaneet ja Ruotsia vastustaneet rintamasotilaat lähtivät pakoon kuullessaan vastassa olevien huudon hakkaa päälle. Syynä lienee ollut juuri osumatarkkuus tältä hakkapeliitoiksi myöhemmin kutsutulta Savon prikaatilta. Metsästäjiltä perittyä tarkkuutta korostavaa perintöä lienee myös se, että Keski- Suomen Ampujat on ampumaseura Jyväskylässä jonka kivääriampujat olivat aikanaan ( luvuilla) maailman parhaita. Enimmillään KSA: ssa harrasti ammuntaa tuona samana aikakautena kiväärilajeissa kuusi maailmanmestaria. Perusteena tällaiselle ei ole sattuma, vaan jo aiemmin mainitsemani sukupolvien perintö. Taustatekijät kasvattivat paikallisväestön metsästäjätaustan johdosta jo perintötekijöissä ja kulttuurissa arvostettuja käden ja silmän yhteistyötä hyödyntäviä ampumataitoa ja tarkkuusaseen tekotaitoa maailman mittakaavassakin huippumenestykseen. Lieneekö kädentaitojen osaamisen kunnioittaminen tuolloin ollut syy menestyksekkääseen aseteollisuuteen ja tekniseen osaamiseen myöhemmin täällä keski- Suomessa. Tässä kohdassa tulee mieleeni yksi isäni kertoma tosiseikka Tikkakosken tehtaan kiväärituotannon siirtämisestä Riihimäelle. Isäni oli jo eläkkeellä tästä ase- esittelijän työstäänkin, kun häntä pyydettiin koe ampumaan ja hyväksymään Riihimäellä taottujen kiväärien piippuja Sakon Tikkaa korvaamaan ajateltuun tarkkuuskivääriin. Hänelle tuotiin kymmenen Sakon tarkkuuskivääriin tarkoitettua taottua piippua, jotka hänen olisi pitänyt hyväksyä TIKKA 222: n metsästyskiväärin piipuiksi. Hän koe ampui kaikki kymmenen piippua ja niistä ainoastaan yksi ylsi sille tasolle jonka hän hyväksyi luodinhalkaisijaltaan 5,7 mm: n Tikka 222: n piipuksi. Tikkakoskella tehdyistä kymmenestä piipusta ylsi samaan tasoon keskimäärin 8 työstämällä tehtyä piippua. Lieneekö asian tila jo parantunut, sillä Sakon väki ei pitänyt palautteesta, eikä isäni ryhtynyt markkinoimaan aseen mukana lähetetyn koeampumataulun nimikirjoituksellaan taotuilla piipuilla varustettua Tikkaa USA:n markkinoille. Siellä Tikan maine oli tuolloin suorastaan legendaarinen ja maine juonsi tuohon aikaan televisiossa menneeseen lännen sarja nimeltään Wirginialainen. Sarjan nimikko-osan näyttelijä oli niin innostunut ostamastaan TIKKA- kivääristä, että kehui sitä USA: n metsästäjä lehdessä vuolaasti. Näiden kehujen jälkeen kivääriä myytiin kymmeniä tuhansia amerikkalaisille ja Tikkakosken aseiden tekijät Keski- Suomessa saivat töitä. Kerroin tämän isäni Tikka- esimerkin kannustamaan lukijoita huomaamaan toistensa vahvuudet koko Suomen vahvuutena myös omanaan! Jatkuu Seppo Ylösen synnyinkoti Hankasalmella Virmasjärven rannalla Korpilahdentie 50, jossa isäntäväki ottaa vieraita myös mielellään vastaan. Seppo on palannut 65 vuoden jälkeen asumaan synnyinkotiinsa. 8

9 Hankasalmen mummu ja vaari, Ida ja Emil Ylönen kirjoittaja Seija Koponen Kesällä 2013 Ylösten sukuseura kokoontuu Hankasalmella. On aika palata juurilleen. Sain käsiini Hankasalmen Sanomien tekemän mummuni haastattelun tyytyväisestä äitienpäivän viettäjästä vuonna 1973 Hankasalmen Hankamäen Mäntylässä. Rakennukseen on lisätty isonpuoleinen olohuone ja saniteetti- yms. saunoineen tarjoten ympärivuoden käytön lomapaikkana. Rakennus ja pihapiirin savusauna ja ulkorakennus näkyy nyt tehdyn metsäaukion johdosta Kivikankaantielle. Mummu ja vaari asuivat ihan aluksi maakuopassa. Siihen syntyi lapsia, v Ida ja v.1919 kaksoset Aili ja Hilja. Vanha mummu ja vaarikin olivat kuvioissa mukana. Asumus oli kylmä ja vesi tulvi ajoittain sisään, niinkin paljon, että sitä kauhottiin ulos. Äitini, Aili vietiin Hankamäen tien varressa olevaan Koukon taloon toisen mummunsa ja vaarin hoitoon, kiinteistö on edelleen paikoillaan ja asuttuna. Yleinen ja varsin oikea käsitys oli, että kaksosien elämänkaari saattaisi olla lyhyt, jos äidin pitäisi molemmat hoitaa ja imettää. Äitini Aili oli lihavampi ja sen perusteella oli ratkaisu tehty. Vuosien varrella usein äitini palasi asiaan kokien olleensa kunnan huutolainen. Sisarusparven kasvaessa muita lapsia ei annettu pois. Lapsia syntyi yhdeksän, joista tätini Raija, 70v ja enoni Vilho, 78v ovat vielä elossa. Poikia oli vain kaksi, joista toinen kävi myös sotareissunsa ja sai äitini mukaan paljon henkisiä haavoja. Kuuluisana kädentaidoistaan eno opetti puutöitä. Emil-enon tekemiä kaappikelloja on muistoina. Seuraavat lapset syntyivät jo yhden huoneen käsittämään kotiin. Seuraavasta kodista on kuva katsottavissa. Vasta 1960-luvulla vävy ja pojat rakensivat uuden asunnon pienen kamarin ja tuvan. Vaarini ehti siinä asua vain lyhyen aikaa ennen kuolemaansa. Elämä oli hyvin köyhää. Ida-mummu kulki myymässä miehensä tekemiä luutia jalan pitkiä matkoja. Vaari kävi ratatöissä, mutta terveyden heikentyessä pitkät jalan kuljettavat matkatkin lisäsivät työpäivien rasittavuutta, ja työ piti jättää. Tiedämme myös vaarin polttaneen viinaa ja asiakkaana oli mm paikallinen nimismies. Vaarini ei itse juonut alkoholia. Savusauna on vielä käytössä Emil ja Ida Ylösen toinen koti Nykyinen rakennus Kivikankaantiellä 9

10 Ylösten sukuseura ry Ylönen Family Letter 2013 From Chariman's Pen Hello from Riihimäki, Finland The spring is here and we are preparing for the Ylönen Family Meeting and Festival for the coming summer. We will meet again in Hankasalmi, Finland on 9 th of June The festivities will take place in Hallantupa which was once the main house of a farm called Halla. This farm is mentioned as one of the farm estates in Savo listed in Savon talonpoikien luettelo from The oldest part of the house is from We will have the opportunity to learn the history of this building and how it is connected to the Ylönens. The registration will start at The programme will include worship in the Hankasalmi church, singalong and music, Ylönen family books and DVD's will be for sale and, of course, the Ylönen Family Meeting which will start at And most importantly, we will have to opportunity to meet other members of the family society Our genealogist, Jarmo Ahlstrand, completed a DVD including the sceneries from the old homesites of our family. This DVD will be for sale in the meeting (in PAL-format). You can also order the family books and DVDs from Seppo Ylönen. The board members have arranged several get-togethers in their home towns and these small scale family meetings will continue. The family society will support this activity by providing mailing support. The family society will use our website more actively in the future. We try to help those family members who are doing their own genealogical research as well. This will also provide the family society more information of those braches of the family tree. Many times these private researches remain unknown to most of the other members of the family. The Ylönen Family Society is in good economical state. It was expensive to produce the DVD, but the sales income makes it possible to provide assistance to the private researchers in their genealogical efforts. We will talk about this more in the family festival at Halla house (Hallantupa). See you there in June. Welcome. Vilho Ylönen, Chairman of the Board, Ylönen Family Society Ylönen Family Meeting 9 th of June 2013 Location: Hallantupa, Hankasalmi, Finland. This museum building is near the Hankasalmi Church. Registration: starting at 9.00 Lunch 20, payments in cash only. _id=12 Pre enrollment: Seija Koponen, phone or by to seija171245@gmail.com If you require special lunch menu, please let Seija know about it. Contact Seija also if you want to have something on the family meeting agenda. If you have information on your family branch, please bring that information with you to the meeting. This way if will be included in the Ylönen family history. Membership payment for 2013 Please make your 15 membership payments by the 15 th of June You can make the payment by transferring money to the account of Ylösten sukuseura, account IBAN number is FI in Keski-Suomen Osuuspankki. Ylönen Families in Hankasalmi Piilolanmäki Today the master of this farm house is Pentti Emil Ylönen, born 14 th April His wife is Helvi Annikki Palomäki from Multia, Finland. They have five children. The family is number 632 in the Ylönen family tree. Pentti's father is Martti Emil, 26 th August th April 1992 who was born in Pieksämäki in the house of Nikkarila and moved to Piilola in 1908 with his father. Martti's father was Emil and mother Ruusa Laitinen (630 in Ylönen family tree) from Kangasniemi. Emil's father was Oliver and mother Eva Kristiina and they moved together with the family to Piilolanmäki. Pictures of the Piilolanmäki house in the Finnish version of the family letter. 10

11 Seppo Ylönen's story continues from the previous letter King Gustav Vasa s greatest achievement was the creation of a strong monarchy. He based his power on a massive agglomeration of crown and family lands, acquired for the most part by confiscation from the church, which put him beyond the rivalry of any other noble house. The need to pay his debts and to strengthen the royal authority forced king Gustav Vasa to impose heavy taxes, and it was essentially with a view to tapping the Roman Catholic church s wealth that he embarked on the measures that led to the Reformation in Sweden. The Diet at Västerås in 1527 put the church s property at his mercy. He renewed the land owning laws so that our ancestors could own the farmland in Savo and Central Finland and thus pay taxes to the king. My ancestors in Ristiina got the oblication to live and farm the estate, about 9000 hectares of land. They took this oblication serious, because several families of my family branch moved to Ylölänmäki farm estate for good. By 1560 they lived in Kylmämäki (now in Pieksämäki) and Suolitaipale (now in Hankasalmi) houses. Both of those houses were well established still during the Thirty Year's War because both of the houses provided a man and a horse to the Swedish cavalry. In return, our ancestors could live in relative peace in the wildernes of Finland with no disturbance from the noble people. Before 1541 landlegistlation people living in the Finnish wildernes could steal the posessions of the hunters and people traveling to their lands. People also had quarrels over the best fishing and hunting lands. The Finnish soldiers were known in Thirty Year's War as Hakkapeliitta which is a term used for a Finnish light cavalryman in the service of King Gustavus Adolphus of Sweden during the Thirty Years' War (1618 to 1648). This term was based on a Finnish battle cry hakkaa päälle (Swedish: hacka på), commonly translated as "Cut them down!" They were good marksmen and fierce fighters riding on their small horses. I remember a story my father told me about the time he worked as a gun representative for Tikkakoski company. Sako asked him to test a rifle barrel which was supposed to replace Tikka rifle. He tested 10 rifle barrels and only one of them passed his acceptance for Tikka 222 rifle. Sako people did not like his feedback and so my father did not start representing the Tikka rifle with the new barrels in the US market. There the Tikka rifle had huge reputation based on the comments of Western TV-series the Virginian actor who had Tikka rifle. Seppo Ylönen Grandmother and grandfather from Hankasalmi, Ida and Emil Ylönen This summber 2013 Ylönen family society will have their family festivities in Hankasalmi, Finland. So we are returning to our roots. Recently I read a newspaper article of Hankasalmen Sanomat from 1973 about my grandmother celebrating mohter's day in 1973 in Mäntylä house in Hankamäki village of Hankasalmi. The house is now renovated with fairly large living room, WC and sauna. Grandmother and grandfather lived first in a ground pit. They had children, Ida born 1917 and twins Aili and Hilja born in Their grandparents were also still living together with them. The dwelling was cold and wather came down sometimes into their living quarters. My mother Aili was transferred to Kouko house to live together with her other grandparents. This house still exists. My mother used to say that she was traded by the community (huutolainen). When more children weres born, none of them was given away like that. There were a total of 9 children. My aunt Raija 70 years old and my uncle Vilho 78 years old are the only ones still living. There were only two boys, and one of them did his part in the war efforts, causing him mental problems. My uncle was a skilled carpenter teaching in school. He made beautiful longcase clocks. The younger children were born in a small new house and there is a picture of this house in the Finnish version of the Ylönen letter sonin-law and the boys largened the house with two more rooms. Life was poor. Grandmother Ida sold the brooms that grandfather had made. Granfather worked on the railways but when he got old it was too much for him to walk long way to work and back home again and he had to stop working. We know that grandfather also made booze and had also the local rural police chief was his customer. Seija Koponen 11

12 Addresses: Board members: Vilho Ylönen, chairman of the board Isokäyrä 8, Riihimäki, Finland Seija Koponen, secretary Hiidenheitontie 26,06650 Hamari, Finland Hellevi Holttinen, treasure Niemihuhdantie 88, Orivesi, Finland Seppo Ylönen, book saler Kangasniementie Halkokumpu, Finland Ylönen Family Society Items for Sale Ylönen family book 1 (Ylösten sukukirja 1) 32,50 Ylönen family book 2 (Ylösten sukukirja 2) 20,00 Ylönen family book 3 (Ylösten sukukirja 3) 10,00 Family books ,00 Family books ,00 DVD (in PAL-format) 20,00 You can order these items from Seppo Ylönen, his contact information on the previous page. Seppo Ylönen, member of board Korpilahdentie Hankasalmi, Finland seppo.ylonen@sylog.fi Others: Jarmo Ahlstrand, genealogical researcher Pirttipolku 9, Helsinki, Finland jarmo.ahlstrand@hotmail.com Raija Ylönen, membership records Haapajärventie 225,77690 Suontee, Finland ylonen.raija@gmail.com You can get the Ylönen family letters by , if you let us know your address. Please contact Raija Ylönen. Also, let Raija know your new address if you move. 12