PUHALLUSLIIGA. Lisää lämpöä vanhaan taloon. Sivu 4. Miljoonan talon remontti. Sivu 5. Zero -rakenne passiivitalon seinärungoksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHALLUSLIIGA. Lisää lämpöä vanhaan taloon. Sivu 4. Miljoonan talon remontti. Sivu 5. Zero -rakenne passiivitalon seinärungoksi."

Transkriptio

1 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti 2/2009 Kokemus saksalaisesta laadusta asiakkaiden hyödyksi Sivu 7 Lisää lämpöä vanhaan taloon. Sivu 4 Miljoonan talon remontti. Sivu 5 Katon eristyksellä pidetään auringon lämpö ulkona, kertoo Petri Kivimäki. Sivu 9 Zero -rakenne passiivitalon seinärungoksi. Sivu 6 Tehokasta eristeen valmistusta. Sivu 10 Petäjäveden näyttelyalueen väriläiskä saa väriä pintaan Sivu 3

2 2 Yläpohjan lisäeristäminen kannattaa aina! Taloudellisuus ja lyhyt takaisinmaksuaika ovat usein perusteena lisäeristämiselle. Ne ovat tietenkin tärkeitä ja rationaaliselle kuluttajalle oleellisia asioita, mutta ei ainoita. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet lisäeristämisen vaikutukset asumismukavuuteen jahiilidioksidipäästöihin. Yläpohjan lisäeristäminen on kaikissa olosuhteissa taloudellinen ja asumisen miellyttävyyttä parantava toimenpide. Asukkaalle on helposti osoitettavissa laskelmin, että lisäeristyksellä voidaan saavuttaa jopa satasien säästöt vuosittain. Mutta ei siinä kaikki. Lisäeristäminen vaikuttaa asumiseen monella tavalla. Huonelämpötilaa voidaan yleensä laskea 1-2 o C asumismukavuuden kärsimättä. Energiakulut alenevat tästä johtuen laskettua enemmän. Lisäeristetyissä vuokra-asunnoissa on kiitosta tullut erityisesti asunnon vetoisuuden häviämisenä. Tätä on yleensä pyritty vähentämään lämpötilan nostolla, joka on puolestaan aiheuttanut lisää energiakustannuksia sekä ilman kuivumista ja siitä johtuvia oireita. Lisäeristämisestä hyötyy asukkaan lisäksi aina luonto. Jos lisäeristämisellä pystyy säästämään kwh sähköenergiaa vuodessa, tarkoittaa se myös 600 kg CO 2 -päästöjen vähentymistä vuosittain. Laskelma osoittaa suuruusluokan millaisista asioista puhutaan: Suomen omakotitalokannan yläpohjien lisäeristys voisi merkitä 600 miljoonan CO 2 kg vuotuista päästöjen pienentymistä. Valtiovalta on tukemassa omakotiasujien lisäeristystä merkittävästi. Muistakaa käyttää kotitalousvähennys verotuksessa hyväksenne. Veli-Matti Pölkki Toimitusjohtaja Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / 2009 Energian kulutuksen alentaminen säästää luontoa ja parantaa asumisviihtyisyyttä Kiotossa pidetyssä kokouksessa sovittiin päästöjen alentamistavoitteesta. Tätä päätöstä referoidaan eri puolilla sivistynyttä maailmaa. Eurooppa haluaa olla edelläkävijä päästöjen vähentäjänä. USA on hangoitellut vastaan, mutta uusi presidentti koettaa muuttaa tätä kurssia. Lämmityskulujen alentaminen on ollut aikaisemminkin parrasvaloissa erityisesti rikkaassa pohjoisessa. Energian hinnan lähes kymmenkertaistuessa sen säästämiseen ryhdyttiin kiinnittämään huomiota. Silloin hyvin harva pohti säästön vaikutusta hiilidioksidimäärän alentumiseen. Kioton tavoitteiden toimeenpanosta on keskusteltu monilla foorumeilla EU:n tasolla ja se on esittänyt vaatimuksia toimenpiteistä jäsenvaltioilleen. Eurooppalaista päästökauppaa on pyritty viemään länteen ja itään - vaihtelevalla menestyksellä. Suomessa puhutaan, suurista etäisyyksistä johtuen, liikenteen päästöistä. Asia on tärkeä, mutta suomalaisille arka, koska keskustelulla vähennetään suomalaisten kilpailukykyä suhteessa tiheästi asuttuun Eurooppaan.Jossain vaiheessa on kritisoitu myös rakennusten energiankulutuksen vähentämisvaatimuksia perustellen pohjoista sijaintia unohtaen, että koko Euroopassa puhutaan Suomen nykyistä eristepaksuutta suuremmista paksuuksista. Lämmöneristyksen lisäyksellä saadaan säästöä Uusien talojen energian kulutukseen vaikuttavia asioista säädetään rakentamismääräyskokoelmassa. Vanhoissa, lähes miljoonassa talossa, tähän liittyvät toimenpiteet ovat vapaaehtoisia, mutta taloudellisesti järkeviä. Lämmöneristyksen lisääminen vähentää talon lämmitystarvetta ja säästää myös rahaa. Rahan säästö tulee lämmitystarpeen alenemisen lisäksi myös termisen viihtyisyyden paranemisesta. Huonelämpötilaa voidaan alentaa 1-2 o C asumismukavuuden kärsimättä. Lämpötilan alentaminen 1 o C vähentää energiakuluja noin 5%. Lämmöneristeen lisäämisellä on myös muita positiivisia vaikutuksia. Monissa vanhoissa taloissa katot tummuvat vuosien saatossa. Pinnan alhaisesta lämpötilasta johtuva kosteuden tiivistyminen rakenteen pintaan aiheuttaa sisäilmassa olevan pölyn kiinnittymisen kosteuden vaikutuksesta. Lämmöneristeen lisäämisellä voidaan mainittu ilmiö poistaa. Yläpohjan eristäminen on selkeästi kustannustehokkain eristämistapa. Siinä ei tarvitse kajota varsinaisesti rakenteisiin. Joskus joudutaan eristetilan reunoja korottamaan. Pienissä yläpohjissa omatoiminen puhaltaminenkin onnistuu, mutta isommissa kohteissa se Punainen painajainen ja perunamaa kannattaa teettää ammattilaisella. Lisäeristämisellä voidaan vaikuttaa myös asunnon energialuokkaan, jolloin sen jälleenmyyntihinta nousee jossain tapauksissa jopa lisälämmöneristykseen sijoitettua rahamäärää enemmän. Asumisviihtyisyys paranee Lisäeristäminen säästää asumiskustannuksissa, mutta sillä on vaikutusta myös asumisen viihtyisyyteen. Eristettyjen rakenteiden pintojen pintalämpötilan nousu vähentää vetoa asuintiloissa. Kun pintojen lämpötilojen erot pienevät, sisäilman liike vähenee ja myös sen lämpötila pysyy lähempänä muun ilman lämpötilaa. Vanhoissa hirsi- ja purueristeisissä taloissa rakenteet osallistuvat sisäilmassa olevan kosteuden pitämiseen ihmisen kannalta miellyttävänä. Massiiviset puu- ja puupohjaiset materiaalit toimivat kosteusiskunvaimentimina, jolloin sisäilman talviaikainen kosteuden aleneminen ja kesäaikainen nousu on vähäisempää. Puukuitupohjaiset eristeet lisäävät rakenteen kosteuskapasiteettia. Lämpötilan tasaantuminen huoneen eri osien välillä tekee koko tilan asuttavuuden paremmaksi. Seinän läheisyydessäkään ei huone tunnu pakkasella viileältä. Vanha pystymuurikin saa lämmön jakautumaan tasaisemmin koko huoneeseen. Kapea soratie puikkelehti kumpuilevan uusimaalaisen peltomaiseman keskellä. Tie ylitti pienen jokipahasen, vielä vähän matkaa ja siinä se oli: pieni, punainen rintamamiestalo vellovan ohrapellon laidalla. Kuin Suomen Toscana! Mustarastaat lauloivat metsikössä, pihassa kukkivat pionit ja iirikset ja talon seinää nousi valtava kärhö. Sisällä tuvassa puuhella hohti lämpöä, vanhat lattialankut narisivat askelten alla. Olin myyty, talo oli myyty minulle. Talon entinen omistaja, sympaattinen, eläkkeellä oleva leskirouva, oli iloinen että juuri minä olin talon uusi omistaja. Hän uskoi että rakastin sitä tarpeeksi pitääkseni talosta hyvää huolta niin kuin hänkin oli sitä rakastanut jo 20 vuotta. Tuntui varmasti vaikealta lähteä entisestä kodista ja muuttaa osakkeeseen kylän keskustaan. Enää eivät voimat riittäneet. Vanha rouva esitteli pihan kasvit, neuvoi vedet ja pienet niksit. Kunpa jutun voisi lopettaa tähän, pistää vain loppuun: ja he kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Sympaattisesti narisevien lattialankkujen alla piili aikapommi. Anoppi, tuo ikiaikainen pahanilmanlintu, sen sanoi jo ensi käynnillä. Täällä haisee home. Höpöhöpö, vanhoissa taloissa aina haisee joltakin. En minä mitään haista. Haju paheni, rupesin sen itsekin jo haistamaan. Uskottava se oli, jokin oli vialla. Haju tarttui vaatteisiin, kirjoihin, lehtiin. Aina talolta tullessamme haisimme kuin näädät. Päätettiin etsiä asiantuntija. Huomasimme että niitä oli monenlaisia ja monen hintaisia. Ensimmäinen joi kahvit, jutteli mukavia, kierteli huoneet ja teki mittauksia pikku apparaatillaan. Ei tässä mitään, laittakaa pattereita isommalle. Hypimme onnesta tasajalkaa, kaikki hyvin, talo terve. Säädimme pattereita ilmastonmuutosta ja sähkölaskua uhmaten, mutta haju jatkui ja voimistui. Seuraava asiantuntija olisi ehtinyt paikalle vasta puolen vuoden päästä. Tutkimus maksaisi pari, kolme tonnia ja taloon pitäisi rakentaa alipaineistettu tila etteivät vaaralliset itiöt pelmahtaisi vapauteen ja aiheuttaisi jotain pandemiaa kauheampaa. Kuulosti liian vaikealta ja vaaralliselta. Otin yhteyttä mummoon, oliko talossa haissut ennen. Ei koskaan, sympaattinen mummo sanoi ja arveli että haju tuli meidän omista tavaroistamme. Muistin vanhan vitsin, missä hieno rouva väitti kalakauppiaalle myytävien kalojen haisevan vanhentuneelta. Kalakauppias vastasi, etteivät ne suinkaan ole kalat, jotka haisevat vaan rouva itse. Lähetin palan pinkopahvia tutkittavaksi. Suoritettiin homeviljely, tuloksena joku fusarium. Kuulosti hienolta. Kutsuttiin uusi asiantuntija, jonka tehtävänä oli paikallistaa ongelma. Mies meni luukusta talon alle ja kertoi alapohjan olevan laho ja romahtaneen. Mummokin melkein romahti. Minusta tuntui samalta kuin vakavasti sairaasta, joka saa kuulla diagnoosin olin helpottunut että vika oli löytynyt, nyt se voitaisiin korjata. Tunsin että minua oli huijattu talokaupoissa ja mummo tunsi tulevansa huijatuksi remontissa, jonka maksumieheksi joutui. Olimme kaikki katkeria ja epätoivoisia ja nukuimme huonosti. Aloitimme purkutyöt. Vuoropäivinä mieheni kanssa kävimme urakoimassa. Talon takametsässä oli pätkä vanhaa juoksuhautaa. Nyt siitä tuli meidän oma pururatamme. Kannoimme sinne eristeenä käytetyt sahanpurut. Vettä satoi kaatamalla, sahanpuruja täynnä olevat jätesäkit painoivat enemmän kuin synti. Sisällä jauho pöllysi, tuntui raskaalta hengittää hengityssuojaimen läpi. Valkoisissa kertakäyttöhaalareissa näytimme pölyisiltä muumeilta. Iltaisin vertasimme kokemuksia. Minä olin laulanut eniten virttä Sua kohti herrani sekä Arja Saijonmaan Mistä tunnet sä ystävän. Mies lauloi Rakastan elämää ja Myrkytyksen oireet. Biisivalinnat kuvastivat hyvin tuntemuksiamme. Välillä riitelimme väsyneinä ja epätoivoisina. Eräänä kevätaamuna oli minun vuoroni mennä purkutyömaalle. Olin herännyt viideltä, ajanut tunnin matkan kotoa talolle eväät mukanani, tiesin että päivästä tulisi pitkä, raskas ja yksinäinen. Harmitti. Mustarastaat lauloivat kuin ei mitään. Mies oli edellisenä päivänä tehnyt oman urakkansa, purkanut keittiön kaapit. Eteisessä minua odotti yllätys: purettu, entinen keittiönovi. Se mihin olimme joskus kirjoittaneet: Ihanaa olla taas täällä. Minna Rönkkö

3 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / Jos ei poreammetta, ei myöskään saunaa Kun erilaiset asumisen kulttuurit kohtaavat, voi syntyä yllättäviäkin keskusteluja asumisen varustelusta. Näin on tapahtunut aikoinaan myös Jari Lehtisen perheessä, jossa vaimo Ricquel on syntyisin USA:n Chicagosta. Jari ja Ricquel päättivät Vaasan asuntomessuilta palatessa ryhtyä rakentajiksi. Tonttivalinta oli yllättävän helppo, sillä Jarin lapsuuden samoilualueelle oli Petäjäveden kunta kaavoittanut tonttimaata. Täällä oli päätetty esitellä väljää pientaloasumista. Tästä syystä rakentamispäätökset täytyi tehdä ripeässä tahdissa. Aikataulusta ja koulutuksen ja työn vaatimasta ajasta johtuen jouduttiin omatoimirakentamisvaihtoehdosta luopumaan ja näin aloitettiin keskustelu talopakettivalmistajien kanssa. Näillekin aikataulu asetti haasteita, mutta keskustelut olivat mielenkiintoisia. Hengittävyys talovalinnassa ratkaisi Toinen toistaan parempien talovalintojen vertailu osoittautui työlääksi ja aikaa vieväksi, kun vielä omien toiveidenkin pohdinta oli kesken. Aluksi oli päätetty vain poreammeesta ja saunasta. Muissa asioissa täytyi kuunnella asiantuntevia talokauppiaita. Klassikko Talojen edustaja Jukka Pitkälä teki työtä oman vaihtoehtonsa eteen. Jukan asiantuntemus muovittomassa rakentamisessa vakuutti ja niin talo tehtiin muovittomana. - Ennen päätöstä talokauppiaitten kanssa käydyissä keskusteluissa yllätti se, että muovitonta vaihtoehtoa ei ollut muilla tarjolla. Yleisin toteamus oli, että hyvällä ilmanvaihdolla korvataan rakenteen hengittävyys, kertoo Jari havainnoistaan. - Kyllä ilmanvaihto tarvitaan myös hengittävässä talossa. Kaasuja läpäisevä rakenne parantaa sisäilman laatua ja hidastaa kosteusmuutoksia sekä vähentää tutkimusten mukaan myös hiilidioksidin määrää makuuhuoneissa yöaikaan, täsmentää talon rakentajana Taustatietoa Taloksi on valittu Klassikko Talo, joka on rakennettu precutmenetelmällä. Talomerkin toimittaa Koskisen Oy. Klassikko ja Herrala Talojen myyntiverkostot yhdistetään kesän 2009 aikana ja ne toimivat jatkossa Herrala-tuotemerkin alla. Tuotemerkillä myydään nykyiset suurelementtirakenteiset Herrala ja precut- menetelmällä toteutetut Klassikko Talot. Talon myyjänä on toiminut Jyväskylän seudun Klassikko Talojen edustaja Vipura Oy:n Jukka Pitkälä. Vipura Oy on Raahessa rekisteröity osakeyhtiö, jonka toiminta keskittyy puusta valmistettujen omakoti- ja rivitalojen rakentamiseen. Jyväskylän seudulla Vipura Oy edustaa Klassikko ja jatkossa Herrala Taloja. Riguel ja Jari antavat viimeistä silausta talolle, josta tulee heidän kotinsa talonäyttelyn jälkeen. Puolitoistakerroksinen Klassikko Talo on sisältä talonäyttelyn väriläiskä ja poikkeaa perinteisestä suomalaisesta värityksestä. Kuvat: Jukka Pitkälä toimineen Vipura Oy:n Keski- Suomen edustajana Jukka Pitkälä. Näyttelyalueen väriläiskä Väljäksi suunnitellun Petäjäveden pientalonäyttelyalueen talot ovat tavallisen ihmisen kokoisia ja näköisiä. Niissä tulee asumaan tavallinen perhe tavallisine tarpeineen. Jarin ja Ricquelin talo on suunniteltu perheen tarpeiden mukaan. Talossa kuitenkin näkyy eri kulttuurien vaikutus. Talo sopeutuu ulkoväritykseltään ympäristöönsä, mutta sisävärityksessä on mielikuvitus saanut lentää. Perinteiseen suomalaiseen värimaailmaan tottunut silmä vaatii tässä talossa pientä totuttelua. Punainen pinkki ja sininen ovat juuri niin voimakkaita, kuin niille kuuluukin. Kun värikkyyteen on tottunut, jälkeen talo tuntuu viihtyisältä ja värit luonnollisilta.

4 4 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / 2009 Lisää lämpöä vanhaan taloon Jyväskylässä Syrjälänkatu 36 on ollut remontin kynsissä useina vuosina. Se on saanut uuden palttoon eli uuden ulkopinnan vuonna Pinnan alle tuli 25 mm:n huokoinen kuitulevy lisälämmöneristeeksi ja tuulensuojaksi, jolla parannettiin rakenteen tiiveyttä. Vuonna 2008 talon kylmät ullakkotilat saivat Termexlämmöneristeen vanhan purun päälle. Keijo Kolun perustelujen mukaan tällä lisäeristyksellä saavutetaan merkittävä säästö energiakuluissa. Parasta kuitenkin on vedon väheneminen, kun yläpohjan läpi kulkeutuu vähän lämpöä. Ullakkotilan sivukkaissa oleva paksu eristekerros vanhan purun päällä parantaa lämmöneristyksen lisäksi rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Eristeen alla olevan purun lämpötila nousee ja lämpötilan vaihtelu vähenee, josta johtuen myös kosteus purussa pysyy tasaisempana. Purun kosteuskapasiteetin lisääntyminen tasaa myös sisäilman kosteutta. Kylmät ullakkotilat varastoksi - Vanhoissa jyrkkäkattoisissa taloissa asuinhuoneiden ulkopuolinen ullakkotila voidaan hyödyntää tehokkaasti varastona, mutta lattiarakenteessa on syytä varmistaa kosteuden tuulettuminen, kertoo Keijo Kolu. Rakenteeksi valittiin rakolaudoitus korokepalkkien päälle. Rakolaudoituksen ja eristeen väliin tuli ilmatila. Tiiveys- ja puhtaussyistä rakolaudoituksen ja korokepalkkien väliin asennettiin Eltete OY:n toimittama hyvin vesihöyryä läpäisevä aluskatekalvo. Lisäeristys alentaa yläpuolisten tilojen lämpötilaa, jolloin siellä olevan ilman ja puurakenteen kosteus lisääntyy. Ullakon 350 mm:n lisäeristys oli helppo asentaa omatoimisesti korokepalkkien alle ja väleihin. Kuva Keijo Kolu Tämä ei ole kuitenkaan ongelma pakkasaikana. Kevätauringon vaikutuksesta kosteus poistuu tehokkaasti, jolloin rakenteet kuivuvat ja ne säilyvät terveinä. Tuulen jäähdyttävä vaikutus yläkerran lattiapintoihin estetään ullakkotilojen lisäeristyksellä. Lattiapinnan lämpiämisen lisäksi alakerrasta siirtyvä lämpö nostaa yläkerran huoneiden lämpötilaa. Talot ovat yksilöllisiä Tampereen teknisen yliopiston tutkimissa taloissa energiankulutus vaihteli todella rajusti. Parhaissa taloissa energiaa kului nykymääräysten vaatimuksia vähemmän. Suurimmat energiasyöpöt kuluttivat energiaa jopa 4-kertaa enemmän. Lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuilla on taloihin merkittävää vaikutusta. Syrjälänkadun talo on kolmessa kerroksessa. Kellarissa ovat pesutilat ja sauna lämpiää puulla. Talon öljylämmityksen muuttaminen kaukolämpöön vapauttaa savuhormin, joka mahdollistaa takan tekemisen kellariin. Pieni takasta saatava ylilämpö kuivattaa kellarissa olevia tiloja. Ensimmäisestä kerroksesta lämpö nousee yläkertaan, jossa hyvin eristetyt, tiiviit rakenteet minimoivat rakenteiden läpi johtuvan lämpöenergian määrän. Talon patteritermostaatit säätelevät ulkopuolelta tulevan lämmitysenergian tarpeen. Laajempi juttu tästä remontista löytyy asiakaslehti Lisäeristys tehtiin reippaassa tunnissa Termex- Pony pienpuhalluskone on yksinkertainen ja helppo käyttää. Tehokas puhallin siirtää eristeen toiseen kerrokseen vaivatta. Kuva Keijo Kolu. Puukuitueristys soveltuu vanhaan taloon erinomaisesti. Sen kyky tasata kosteutta vähentää lisäeristyksen aiheuttamia riskejä. Toisaalta puhallusasennus parantaa asennuksen lopputulosta. Keijo Kolun toteamuksen mukaisesti pienessä eristyskohteessa käytetyn ammattilaisen hinta nousee tarpeettomasti ison auton paikalle tulosta suhteessa eristemäärään. Tästä johtuen ullakon lisäeristämistavaksi valittiin itse asennus. Noin 10 m 3 :n eristäminen kohtalaisen vaikeaan paikkaan sujui jouhevasti. Termex- Pony pienpuhalluskone siirsi eristeen letkua pitkin asennuskohteeseen, jossa se oli helppo ohjata paikoilleen. Paksun eristeen asentamisessa lattiarakenteen korokepalkit helpottivat liikkumista työkohteessa. Kahden asentajan toimesta varsinainen asennustyö saatiin valmiiksi tunnissa ja 20 minuutissa. Tämän lisäksi tulivat valmistelevat työt. Koneella työskentelevän miehen tehtävänä on syöttää eristettä koneeseen. Suorakaiteen muotoisista säkeistä johtuen työ sujui ensikertalaiseltakin. Tavanomaisiin levyeristeisiin nähden työssä jäi monta vaihetta pois. Pakettien kuljettaminen vanhassa talossa portaiden kautta on työläs toimenpide ja sen asentaminen kaikkine leikkaamisineen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja erittäin suurta huolellisuutta. Hienojakoinen kuitu täyttää tilan ja sitä voi esitellä vieraallekin.

5 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / Miljoonan talon remontti Ensin eristäminen sitten laitteet Energian kulutuksen alentaminen on tänään kaikilla toimijoilla hyvin pinnassa. Uudet rakennukset kuluttavat muutaman vuoden kuluttua energiaa vain nimeksi, parhaimmissa unelmissa ne saadaan jopa tuottamaan sitä ainakin ajoittain. Motiva Oy:n johtava asiantuntija Kimmo Rautiainen kantaa murhetta yli miljoonan jo olemassa olevan talon energiatehokkuuden parantamisesta, sillä sieltä on saatavissa moninkertaisesti enemmän säästöä, kuin 8-10 tuhannesta uuden energiatehokkaan omakotitalon rakentamisesta. - Meiltä kysytään paljon eri lämmitystapojen edullisuudesta, kertoo Kimmo Rautiainen. Ennen kuin niihin kannattaa mennä, on syytä selvittää, miten lämpöä voidaan säästää eristämällä ja tiivistämällä hän opastaa. Vähän energiaa kuluttavassa talossa lämmitysjärjestelmä tuottaa tarvittavan lämmön vähällä energialla. Kesäaikainen käyttövesi voidaan lämmittää auringolla ja kun muuhun lämmitykseen käytetään uusiutuvia lämmönlähteitä. Näin asukas voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään Kuva Motiva / Vesa Erkkilä. Euro on paras konsultti Energiatehokkuuden parantamisessa on syytä pitää mielessä, jos korjataan, mitä se maksaa ja mitä siitä saadaan säästöä. Yläpohjan eristäminen on kustannustehokkain tapa energian kulutuksen alentamisessa. Uudet ikkunat ovat kannattavia vasta, kun vanhoja ei saa kunnostuksella ja tiivistyksellä hoidettua. Vanhojen talojen ilmanvaihto on toiminut kohtuullisesti, kun korvausilmaa on saatu erilaisista vuotokohdista. Talon tiivistäminen vähentää vuotoilman tuloa, joten taloon tarvitaan vähintään korvausilmaventtiilit. Koneellinen lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto on energiataloudellisempi vaihtoehto. Tyypillinen tilanne vanhan talon remontin käynnistäjänä on omistajan vaihtuminen. Ennen remontin käynnistymistä kannattaa tehdä rakenteiden peruskartoitus, jolloin voidaan selvittää korjaustarpeet ja vältytään mahdollisesti moninkertaiselta työltä ja näiden aiheuttamilta kustannuksilta. Muutaman viime vuoden ajan käytössä ollut lämmitysjärjestelmän vaihtoon saadun avustuksen poistuminen ja sen korvaaminen korotetulla kotitalousvähennyksellä antaa mahdollisuuden kohdentaa paremmin saatavan avustuksen. Huoltokirja vanhaankin taloon Auton huoltoa ohjaa huoltokirja ja siitä on hyötyä jopa myyntitilanteessa. Saman asian voisi toteuttaa myös vanhaan taloon. Uusissa se on jo sisään muuttotarkastuksen hyväksynnän edellytys. Huoltokirjaan kirjataan kaikki huoltoa vaativat toimet. Hyvin tehtynä sieltä löytyy jopa ilmanvaihdon suodattimien vaihdot. Monesti remonttitilanteessa mietitään esimerkiksi millä maalilla joku kohde on maalattu ja koska. Nämäkin löytyvät hyvin tehdystä huoltokirjasta. Tämän avulla voi myös aikatauluttaa tehtävät korjaukset ja huollot, jolloin korjaustarve ei yllätä. Huoltokirjan tekemisessä voidaan käyttää uusien talojen huoltokirjaa soveltuvin osin. Tietoa tähän saa myös Motivalta. Motiva on tuottanut Tee se itse -energiakatselmusoppaan ja tulossa on opas korjausrakentamiseen. Käytä ammattilaista - Haluan opastaa korjaamista ja remonttia pohtivaa ammattilaisen käyttämiseen suunnittelemisessa ja valvonnassa, opastaa Rautiainen. Omin konstein on tehty paljon kalliiksi käyneitä virheitä, jotka olisi voinut välttää ammattilaisen käytöllä. Puutteellinen tuuletus yläpohjassa, lahoavat rakenteet ja jopa home- ja sienivauriot voidaan välttää, kun oppaana on asian hallitseva henkilö, jolla on tuntemus rakennusfysiikasta. Monissa korjauksissa tarvitaan myös rakennusvalvonnan antama lupa. Rakentamisen ammattilaisen tiedosta on tässäkin merkittävä, ja joskus jopa korvaamaton, hyöty. - Päämääränä kaikessa uudisrakentamisessa ja korjauksessa täytyy olla asumismukavuus, hyvä sisäilma ja alhaiset energiakulut, kiteyttää asian Kimmo Rautiainen. Energian hinta nousee Yläpohjan lisäeristys tuo rahan nopeasti takaisin Energiatehokkuusasioissakin vahvana toimijana Omakotiliiton toimitusjohtaja Juhani Nenonen haluaa kiinnittää huomiota talojen eristämiseen. Uudistaloissa asia voidaan hoitaa määräyksillä, mutta vanhoissa taloissa eristysasioihin kiinnitetään, valitettavan usein, huomiota vasta, kun taloa remontoidaan. Päästöjen vähentämisessä keinovalikoimassa on myös vaikuttaminen energian hinnoittelun kautta sen kulutuksen vähentämiseen. Kun lisäksi öljyn hintaan vaikuttaa maailmalla tapahtuvat hintavaihtelut, on sillä vaikutuksia öljylämmittäjälle. Tästä syystä vanhassakin talossa lisäeristäminen on kannattava toimenpide. Talon hankintahinta on elinkaarikustannuksessa usein alle 20%. Asumisesta syntyy kustannuksia noin viisinkertainen määrä rakentamiseen nähden ja tästä suuri osa on energiakustannuksia. Energian käytön alentamisella voidaan asumisen kustannusta vähentää 20%:sta jopa 40%:n. Eristämisen lisäksi energian säästöä voidaan lisätä myös tehtävillä laite- ja LVI-teknisillä valinnoilla. Ilmanvaihtoon liittyvien laitteistojen lisäksi mm. suihkukalusteiden uusimisella saadaan talossa säästöjä. Yläpohjan lisäeristys kannattaa Energiateknisesti yläpohjan lisäeristäminen on kannattavimpia toimia. Muun remontin yhteydessä se kannattaa ottaa yhdeksi toimenpiteeksi, vaikka remontin pääasia ei olisikaan muuten energian vähentämisessä. Toisaalta yläpohjan eristäminen on järkevää suorittaa, vaikka talossa ei muuta korjausta tai remonttia tehtäisikään. Jo parinkymmenen sentin lisäeristys alentaa talon lämmön kulutusta huomattavasti. Takaisinmaksuaika on muutama vuosi nykyisillä energian hinnoilla. Sähkön tai öljyn hinnassa tapahtuva nousu lyhentää tätä vielä oleellisesti. - Suosittelen yläpohja lisäeristystä kaikille lämpimästi riippumatta siitä tehdäänkö talossa muuta remonttia. Toimi on yleensä kannattava kaikissa olosuhteissa, hehkuttaa Juhani Nenonen Omakotiliitosta. Omakotiliitto pientaloasujan asialla Omakotiliitto on perustettu yli 60 vuotta sitten omakotiasujan edunvalvojaksi. Perustamisen aikaan pientalorakentaminen oli voimissaan. Uusia asuntoja tarvittiin sodassa tuhoutuneiden tilalle ja myös Karjalasta tulleelle väestölle. Rintamamiestalo syntyi näissä olosuhteissa ja niitä on kaikissa Suomen asutuskeskuksissa ja se oli laatutavaraa myös maaseudun asuttamisessa. Tämä kompakti, tehokas rakennus on pitänyt pintansa vielä nykyaikanakin. Tänään liitossa on yli henkilöjäsentä, joista osa asuu asuntoyhtiöissä. Puolet jäsenperheistä omistaa vapaa-ajanasunnon. Omakotiyhdistyksiä on yli 250 eri puolilla Suomea Helsingistä aina Muonioon saakka. Viimeisinä vuosina jäsenten kasvu on ollut ripeätä. Uusia jäseniä on tullut noin 3000 vuosittain. Omakotiliitto on aatteellinen yhteisö, johon kaikkien pientalojen omistajien kannattaa kuulua jo ihan periaatteesta! Liitto tarjoaa jäsenistölleen etuja ja tietoa asumiseen liittyvistä asioista ja pyrkii toimimaan jäsenten edunvalvojana viranomaisiin päin.

6 6 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / 2009 Zero- rakenne uuden talopaketin seinärungoksi Uuden Greenbuild- tuotemerkillä tuotetun talon seinänä käytetään Termex-Eriste Oy:n ja PRT-Lami Oy:n kehittämää passiivienergia-seinärakennetta. Talomerkin markkinointi käynnistetään tämän kesän aikana. - Talon vahvuuksia ovat erittäin vähäinen energiankulutus, erinomainen sisäilma ja kosteusteknisesti turvalliset rakenteet, hehkuttaa markkinointipäällikkö Pasi Typpö Greenbuild Oy:stä. Rakennuksen ratkaisuina käytetään Passivhaus Institutin määritelmän mukaisia rakenteita ja laitteita. Tavoitteena on saada lämmityksen, jäähdytyksen- ja ilmavaihdon kuluttama energiamäärä alittamaan Institutin esittämät erittäin kireät vaatimukset. Pieni hiilijalanjälki - Lähtökohtanamme on tarjota ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavia rakennuksia, joissa asumisen olisi tasokasta, linjaa tavoitteita Pasi Typpö. Pieni hiilijalanjälki syntyy asumisen lisäksi rakentamisesta ja siinä tehdyistä valinnoista. Kun rakennuksen perusratkaisuissa käytetään uusiutuvia puumateriaaleja ja lämmöneristeenä kierrätyskuidusta valmistettua eristettä, energian sitoutuminen rakennukseen on vähäistä. Tuotteet ovat pitkäikäisiä ja elinkaaren lopussa niille löytyy uusiokäyttöä tai turvallinen loppusijoitus. Lämmityksen tarve on Greenbuild-talossa olematon johtuen minimaalisista vaippahäviöistä ja myös tehokkaasta poistoilman lämmön talteenotosta. Vähäinen ostettavan energian tarve pienentää asumisen tuottamaa hiilijaalanjälkeä. Tekniset elementit passiivienergiatalossa Kelohirsi on tyypillinen vuosisatojen ikäinen yksiaineinen rakenne. Pasi Typön mukaan myös Greenbuild-rakenne kestää aikaa vastaan, mutta eristyskyky on nykyvaatimusten mukainen. Miellyttävän asumisen salaisuus Passiivienergiatalon asumismiellyttävyys on omaa luokkaansa, sillä tehokas eristys pitää pintojen lämpötilat miellyttävinä sekä pakkasella että helteellä. Talossa ei ole ilman liikkeestä johtuvaa vetoa. Vedottomuutta parantaa myös sisään tulevan ilmanvaihtoilman lämpimyys. Liian alhainen tai korkea ilman kosteus tuntuvat epämiellyttäviltä. Puun ja puukuitueristeen kyky tasata kosteutta hidastavat sisäilman kosteusmuutoksia. Tämän huomaa erityisesti yöaikaan. Vuorokausitason kosteusmuutokset ovat tavanomaista pienempiä ja tästä johtuen uni syvempää. Hiilidioksidi on merkittävin asumismiellyttävyyttä alentava kaasu. Normaalitilanteissa se poistetaan ilmanvaihdon avulla sisäilmasta. Makuuhuoneissa yöaikainen hiilidioksidin tuotto voi nousta sellaiseksi, että ilmanvaihto ei kykene pitämään sitä sallituissa rajoissa. Kaasuja läpäisevä rakenne päästää tällöin osan tästä rakenteen läpi, jolloin kaasun määrä ei nouse yli sallitun. Kosteusteknisesti turvallinen rakenne - Puulla ja paperikuidulla oleva kyky tasautua ympäristön kosteutta vastaavaan tilaan alentaa rakenteen sisäisiä kosteusriskejä, valottaa Typpö. Hän toteaa myös että rakenteen kerroksellisuus parantaa kosteusteknistä turvallisuutta. Puukuitueristeellä eristetty rakenne pitää puurunkorakenteen kuivana, koska rakenteessa oleva kosteus sitoutuu puun lisäksi myös eristekuituun. Tämä estää kosteuden paikallisen tiivistymisen. Kerroksellisen rakenteen ulkokerroksena olevassa tuulensuojalevyssä ei tapahdu sen tiheydestä johtuen juurikaan sisäisiä ilmavirtauksia. Se nostaa eristekerroksen lämpötilaa ja vähentää siten eristeessä tapahtuvaa ilman liikettä. Toisaalta eristemassan suuri tiheys on omiaan hidastamaan lämpöä siirtävää ilmavirtausta. Merkittävän lisän antaa eristeen sisällä oleva havuvaneri, joka jakaa rakenteen pystysuunnassa. Tämä estää sisäisen ilmavirtauksen sisältämän ilman jäähdyttävän vaikutuksen sisäpintaan. Passiivienergiatalon lämmitysenergian kulutus pyritään erilaisin sekä passiivisin, että aktiivisin keinoin vähentämään nykytasosta murto-osaan. Passiivisia keinoja ovat paksut lämmöneristeet, lämmöneristyskyvyltään erinomaiset ikkunat ja rakenteiden ilmatiiveys. Aktiivisista keinoista tärkein on ehdottomasti ilmanvaihto ja viilennys - monessakin mielessä. Nykyvaatimusten mukaisen talon sallittu vuotoilman määrä vastaa kolmen ihmisen vaatimaa ilmanvaihdon tarvetta. Kun määrä jää ilmatiiviissä rakentamisessa käytännössä pois kokonaisilmanvaihtuvuudesta, se täytyy korvata ilmanvaihdon tuloilmalla. IV-laitteen on kyettävä tuottamaan korvausilmaa hallitusti kovillakin pakkasilla, eikä se saa pysähtyä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia ilmanvaihtolaitteelle ja sen käytölle. Yöaikainen passiivi viilennys, ilmanvaihtoa tehostamalla, on ilmanvaihtolaitteen avulla toteutettavissa vähäisin kustannuksin. Taloudellisesti toteutettava koneellinen aktiivijäähdytys on haaste ilmanvaihto- ja myös lämpöpumpputeollisuudelle. Rakennuksen sisäistä viilennystarvetta voidaan vähentää myös rakenteellisin keinoin. Ikkunan hyvä lämmöneristävyys vähentää ulkoilman lämmön siirtymistä sisään. Ikkunapintaan asennetulla heijastavalla kalvolla estetään tehokkaasti sisään tulevan auringon säteilyn määrää. Toisaalta säteilyn määrää voidaan ikkunoissa vähentää markiiseilla tai kiinteillä aurinkolipoilla. Passiivienergiatalon säästöjä on perusteltu, että siinä ei tarvita erillistä lämmitysjärjestelmää, vaan ilmanvaihtoilmaa lämmitetään tarvittaessa. Passiivienergiatalossa on huolehdittava suihku- ja muusta käyttövedestä. Tämä kulutus on suhteessa hyvinkin merkittävä. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu, perheen koosta ja tottumuksista riippuen kwh vuodessa. Uuden talon lämmittämiseen tarvitaan energiaa vain kwh. Auringon hyödyntäminen on vähän energiaa käyttävässä talossa merkittävällä sijalla. Kesäaikainen käyttövesi voidaan tuottaa tällä ilmaisenergialla ja aurinko voi toimia suuren osan vuotta talon lämmönlähteenä. Sähköpaneeleiden avulla voidaan osa sähköstä saada omalta katolta. Passiivienergiatalo on iso haaste talotekniikkateollisuudelle, joka näyttää jo ryhtyneen kehittämään uuden sukupolven, nykyistä tekniikkaa yksinkertaisempia, laiteratkaisuja. Talon rakenteiden korkeampi hinta tulee korvautumaan tekniikan tuomilla säästöillä. Passiivienergiatalo Passiivienergiatalon energian säätäminen perustuu yksinkertaisiin energiansäästöratkaisuihin. Talon seinät, ylä- ja alapohja ovat hyvin eristettyjä, rakenteet on tehty ilmatiiviiksi ja Sisäilmaston laatuun vaikuttavia tekijöitä passiivienergiatalossa ovat vedottomuus, lämpöviihtyisyys ja riittävä ilmanvaihto. Greenbuild-taloratkaisussa yksiaineiset rakenteet osallistuvat sisäilmaston kosteusmuutosten tasaamiseen ja kaasujen vaihtoon. Passiivienergiatalossa ei tavanomaisessa mielessä tarvita lämmönjakojärjestelmiä johtuen asuintilojen pienistä lämmönvaihteluista. Lämpö voidaan jakaa sisäilmaan ilmanvaihdon tuloilman avulla. Näin saaduilla kustannussäästöillä voidaan korvata energiatehokkaan rakennuksen lämmöneristämisestä aiheutuvia kustannuksia. Passiivitalon lämmitysenergian tarve on noin 1/5 ns. normitalon lämmitysenergian ilmanvaihdon kautta ulkoilmaan siirtyvästä lämmöstä otetaan suurin osa talteen. Koneiden ja laitteiden sekä ikkunoista tuleva auringon energia voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi. kulutuksesta eli, rannikkoseudun alueella 20 kwh/m 2, Keski-Suomessa 25 kwh/m 2, Pohjois-Suomessa 30 kwh/m 2. Oheisessa taulukossa on kirjattu Passiivienergiatalolle asetetut vaatimukset. Linkkejä: Passiivienergiatalon raja-arvot Normitalo Matalaenergia Passiivienergia Ulkoseinät, U-arvo 0,24 0,17 0,09 Yläpohja, U-arvo 0,15 0,09 0,07 Alapohja, maanvarainen, U-arvo 0,24 0,15/0,17 0,1 Ikkunat, U-arvo 1,4 1,0 0,8 Ovet, U-arvo 1,4 1,0 0,8 Ilmanpitävyys, vuotoluku n ,6 Lämmöntalteenotto, 30 % 45 % 70 % vuosihyötysuhde Lämmitysenergiamäärä kwh/m 2 /v Mitoitusteho W/m

7 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / Kokemus Saksan rakentamisessa Greenbuildin hyödyksi Prikattihaus tekee talot valmiiksi koneistetuista kappaleista. Lämmöneristyksenä on käytetty Termex- lämmöneristeitä. Kuvat Veikko Uuusitalo Ruotsissa lapsuutensa viettänyt, Suomessa aikuiseksi varttunut Veli-Veikko Uusitalo sai koulutuksensa rakentajaksi omalta isältään. Rakentajan ura alkoi Suomessa, mutta rakentamisen hiipuminen kotimaassa ja muutamat yhteensattumat veivät miehen Saksaan vuonna 94. Saksassa työura alkoi Honkatalojen pystytystyössä, mutta varsin pian oli mahdollisuus laajentaa toimintaa, kun löytyi yhteistyötä suomalaisten omistaman Prikatti Haus GmbH:n kanssa. Myöhemmin tarjoutui mahdollisuus yhtiön osakkeiden hankintaan ja nyt yhtiö on pääosin Veli-Veikon hallussa. Noin kymmenen vuoden kokemus Saksasta tuli mukana Suomeen, jossa taas on riittänyt työtä tekevälle. Saksalainen tarkkuus ja myös ymmärtämys tuotteen vaadittavasta laadusta tulivat matkaeväinä. Jo Saksan aikana Uusitalo on tehnyt yhteistyötä Termex- Eriste Oy:n kanssa, joten myös hengittävät rakenteet ovat tulleet tutuiksi. Muovin korvaaminen pahvilla oli saksalaiselle mieleen ja se oli melkoinen myyntivaltti. Vahvuuteni on rakentamisessa - Olen toiminut koko aikuisiän talojen rakentamisessa ja väitän tietäväni miten työmaa vedetään kustannustehokkaasti ja miten saadaan rakentamisen laatu asiakasta tyydyttäväksi, listaa Veli-Veikko Uusitalo osaamistaan. Saksassa tehdyissä rakennuksissa perusratkaisut säilyivät muuttumattomina ja suomalaiset tarviketoimittajat oppivat tietämään toimitettavien tuotteiden laadun yhteistyön alusta saakka. Kun tuntee rakentamisen laatuvaatimukset ja noudattaa niitä, talon luovuttaminen käyttäjälle on helppo ja yksinkertainen työvaihe. - Kun nyt aloitamme Greenbuild-talojen tekemisen, olen ilmoittanut, että käyn jokaisen potentiaalisen yhteistyökumppanin tehtaalla. Haluan varmistaa, että yhteistyökumppani ymmärtää oman osuutensa talon laadun synnyttämisessä, kertoo Uusitalo toimintatavastaan. Passiivisesti hengittävä puutalo Uusitalon kokemus Saksasta ja saksalaisille myytävistä hengittävistä muovittomista taloista on ollut todella positiivinen. Tämä on ollut yksi myyntivalteista, koska tällainen passiivisesti hengittävä talo koetaan terveellisemmäksi kuin ilmastoidussa muovitalossa asuminen. Tällaisia taloja on tehty Saksaan Uusitalon toimesta lähes 300 kpl. Saksassa taloratkaisu on koettu toimivaksi, koska se pitää sisäilman tasaisesti ihmisen kannalta miellyttävänä. Suomen olosuhteissa tällä kosteustekniikalla on Keski- Eurooppaa suurempi merkitys johtuen vuodenajoista. Kesällä rakennuksessa oleva puumassa ja siitä tehdyt eristeet hidastavat kosteuden nousua. Se myös pitää sisälämpötilan miellyttävänä pellavapaidan tavoin. Talvella puumassa luovuttaa kosteuttaan, jolloin sisäilman kosteus laskee hitaasti. Tässäkin rakenne toimii pellavavaatteen tavoin.

8 8 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / 2009 Tekemisen puute toi Brasilialaisen jujutsun Iisalmeen Meillä oli vähän tekemisen puutetta muutaman kaverin kanssa. Olisihan täällä ollut tarjolla vaikka pallon perässä juoksemista tai punttien kolistelua, mutta enemmän kiinnostivat kontaktilajit.brasilialainen jujutsu kolahti vaan jotenkin ja tuumasta toimeen, kertoo Ville Huttunen lajin alkutahdeista. Helsingistä pyydettiin jo kannuksensa hankkinut leiriä vetämään ja siitä se sitten alkoi. Tästä toiminta käynnistyi ja nyt Iisalmessa on lajilla oma seura. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana Ville Huttusella on hyvä näköala alan toimintaan laajemminkin. Seuran vetäminen ei ole este omalle harrastukselle.matka vöiden maailmassa on alkanut valkoisesta vyöstä nykyiseen siniseen. Tavoitteena on vuosikymmenen kuluessa edetä purppuran ja ruskean kautta mustaan vyöhön. Harrastus on vastapaino työlle Eristeen puhalluksen vastapainona tämä harrastus on erinomainen. Kun menee matolle, unohtuvat siellä työhön liittyvät asiat. Siellä keskitytään harjoitusvastustajan voittamiseen. Eristeen puhallustyössä tarvitaan sekä voimaa, sitkeyttä ja myös hyvää kuntoa. Jatkuvat laji- ja voimaharjoitukset sekä kilpailut tuovat näitä kaikkia. Näin harrastus ja työ lyövät kättä toisilleen. Vaikka harjoituksia on jopa kuusi kertaa viikossa, se ei häiritse työn tekemistä. Brasilialainen jujutsu, joka on nimensä mukaan kehitetty Brasiliassa Gracie-suvun toimesta vastustajaa kunnioittavaksi kamppailu- ja itsepuolustuslajiksi. Lähikontaktiin pyrkivän lajin tehokkuus piilee sen Ville Huttunen on saanut vastustajan alleen ja lukko pitää. realistisissa maataistelutekniikoissa: erityisesti erilaisissa lukoissa ja kuristuksissa. Maahan jouduttaessa kookkaammankin vastustajan voimaetu ja suurempi paino neutralisoidaan tehokkailla tekniikoilla, jotka varmentuvat lajikestävyydellä. Nyttemmin lajia harjoitetaan useammassa seurassa enimmäkseen kilpailuja silmälläpitäen. Työ ei ole loppunut - Uudiskohteiden puhallus on aikaisempaa vähäisempää, mutta korjausrakentaminen työllistää. Näin alkukesästä tehdään seinätöitä, mutta syksyllä siirrytään suuremmassa määrin yläpohjien puhaltamiseen, valottaa Ville Huttunen työn kuormituksen jakautumista. Eristystyössä kesäloma onnistuu hyvin heinä-elokuun vaihteessa, jolloin työaikoja voi vielä sovitella, mutta jo syyskuun puolella alkavat päivät olla täysiä. Syksyllä ja alkutalvesta auto saa liikkua jo liukkaasti ja päivällekin tulee pituutta. Yritys puhaltaa tänäkin vuonna eristeitä yli kg. - Yhteen omakotitaloon menee eristeitä noin kg joten tällä määrällä eristäisi lähes parisataa omakotitaloa, laskee Ville, mutta toteaa, että tosiasiassa kohteet vaihtelevat pienistä muutaman sadan kilon kohteista hyvinkin suuriin yläpohjakohteisiin.

9 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / Yläpohjaeristyksellä vähennetään jäähdytyksen tarvetta Yleensä yläpohjan lisälämmöneristäminen lähtee lämmitystarpeen vähentämisestä. Se auttaa alentamaan kustannuksia ja vähentämään vedon tunnetta ja lisäksi eristys vähentää yläpohjan sisäpinnan tummumista. Kuitenkin asumisviihtyisyyden kannalta suurin merkitys saadaan kesäaikaisen ylilämmön vähenemisenä. Puolitoistakerroksisen talon asukas tuskailee yläkerran liian korkeaa lämpötilaa ja hakee siihen ratkaisuja mm. ilmalämpöpumppujäähdytyksestä. Sama ilmalämpöpumppu, joka alentaa sähkölämmitystalon lämmityskustannuksia talvella kuluttaa säästön kesällä jäähdytyskoneena. Katto imee lämpöä - Talon suurin pinta on yleensä sen katto. Se on myös vähiten suojassa auringon säteilyltä. Tästä syystä rakennuksen yläpohjaontelon lämpötila saattaa nousta o C:seen. Yläpohjaeristeen vähäinen lämmöneristys päästää suuren osan lämmöstä sen alapuolisiin huoneisiin, opastaa Petri Kivimäki Puhallusliiga Oy:stä. Riippumatta katemateriaalista katon pinta on tumma. Kesän aikana sen sitoma lämpö lisää talossa tarvetta jäähdytykseen. Erityisesti yläkerran makuutiloissa voi helteellä olla tukala nukkua. Eristeen puhallusasentajat välttävät kesäpäivinä puhallustyön tekemistä, koska jo lyhyt oleskelu yläpohjassa vie voimat. Asennustyö helteellä tehdään mieluummin hyvin varhain aamusta tai myöhään illalla. Perusasiat kuntoon Matala- ja lähitulevaisuudessa passiivienergiaratkaisut ohjaavat uudisrakennusten ratkaisuja. Vanhoissa taloissa ei ole samoja vaatimuksia, mutta energian hinnannousu panee Lisäeristäminen pienentää hiilijalanjälkeä ja se hidastaa luonnon pilaantumista. pohtimaan energian säätämistä. Laitetekniikalla on pyritty kustannusten alentamiseen, mutta on unohdettu perusasiat rakennuksessa. Lämmön karkaamisen estäminen talvella ja ylilämmön sisälle pääsy kesällä ovat perusasioita, joiden vaikutusta voidaan laitetekniikalla parantaa. Ilmalämpöpumpuilla kyetään vähentämään sähkölämmitystalossa energiankulutus puoleen ja öljylämmitystaloissakin säästö on merkittävä, mutta huonosti eristetyssä talossa jäähdytys kuluttaa saadun säästön. - Yläpohjan lisäeristys on yleensä erittäin edullinen tapa alentaa talon energiankulutusta talvella ja myös kesällä, toteaa Petri Kivimäki. Kun rakenteellisesti on kyetty alentamaan rakennuksen talvi- ja kesäaikaista lämmöntarvetta 20-30%, saadaan myös ilmalämpöpumpuilla säästettyä talvella kuluja eikä kesäaikainen jäähdytyskään ole niin suuri energian kuluttaja, Kivimäki täsmentää. Yläpohjan lisäeristys vähentää myös vedontunnetta asuintiloissa. Yläpohjan alentunut energian kulutus estää lämmön siirtymistä huonetilasta. Katon pintalämpötilan nousu vähentää ilman kiertoliikettä. Lisäeristys maksaa itsensä muutamassa vuodessa Kivimäki laskeskelee, että parinkymmenen sentin lisäeristys 100 m 2 :n talossa maksaa alle Saadulla lämmityskulujen säästöllä se maksetaan takaisin nykyisillä energian hinnoilla 3-4 vuodessa. Energian hinnan nousu lyhentää takaisinmaksuaikaa. Mikä on lisääntyneen asumismukavuuden arvo? Vähäisempi veto ja lämmönnousu helteillä ovat lisäarvoja, joita ei yleensä mietitä, kun pohditaan vaihtoehtoja energian säästämiseen. Lisäeristyksen jälkeen voidaan myös huonelämpötilaa laskea 1-2 astetta asumismukavuuden kärsimättä. Jo yhden asteen alennus huonelämpötilassa alentaa energian kulutusta noin 5%. ODOTATKO ONNEASI? TEE JOTAIN! RYHDY YRITTÄJÄKSI Mitä haetaan Ihmisiä, jotka pystyvät katsomaan silmiin, kättelemään ja puhumaan samanaikaisesti Mitä odotetaan Rohkeutta ja valmiutta suoramyyntiin Uskoa itseensä ja kykyihinsä Yritystoimintaan kykenevää Intoa myyntityöhön Mitä tarjotaan Mahdollisuus pelastaa maailma Mahdollisuus tehdä rahaa Tuote/myyntikoulutus Myyntiedustusta Työ sopii mainiosti myös naisille! Termex-Eriste Oy on valmistanut selluvillaa/ekovillaa vuodesta Termex-Eriste Oy:llä on kaksi tehdasta; toinen Tuusulassa ja toinen Saarijärvellä. Selluvilla on puhallettava lämmöneriste ja sitä käytetään uudiskohteissa yläpohjissa ja seinissä. Se on myös erinomainen lisäeriste yläpohjiin. Lämmöneritysmääräykset uusien omakotitalojen kohdalta muuttuvat ensi vuoden alussa. Silloin minimieristys uusissa taloissa on 450 mm. Vanhat omakotitalot on syytä saattaa ajantasalle eristysasiassa. Lisätietoja: Puhallusliiga Oy, Petri Kivimäki, ,

10 10 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / 2009 Termex- Eriste Oy hyvää päivää Kun soittaa Termex- Eriste Oy:lle, puhelimesta kuulee iloisen hyvän päivän toivotuksen. Usein vastaajana on Raisa Hirvonen, jonka tehtävänä on huolehtia kyydit eristeille, raaka-aineille ja muille kuljetettaville tarvikkeille. Raisa on suorittanut tradenomin tutkinnon, pääaineena liiketoiminnan logistiikka. Koulutus antaa hyvän pohjan nykyiselle työlle. Termex- Eriste Oy on Raisalle tullut tutuksi jo kouluaikoina, kun harjoittelua suoritettiin kesätöinä. Valmistumisen jälkeen, kun yhtiössä oli tarjolla työtä, tuntui itsestään selvältä ottaa työtarjous vastaan. Nyt päätyönä on huolehtia kaikista yhtiön kuljetuksista. Eristeasentajat, talotehtaat ja rautakaupat tarvitsevat eristeitä, tehdas tarvitsee raaka-aineita ja myös messujen kuljetustarpeista joutuu huolehtimaan. Yleensä Raisa tietää missä mitäkin tavaraa on menossa. Puhelimeen vastaaminen hoituu muun työn ohessa yhdessä Termex- Eriste Oy:n taloushallinnosta vastaavan Aila Rautiaisen kanssa. Puutarhan hoito on tänään rakas harrastus. Tässäkin asiat sujuvat ammattitaidolla, sillä Raisalla on myös puistopuutarhurin koulutus. Omassa puutarhassa ahertaminen on hyvä vastapaino toimistotyölle. Raisa Hirvosen tärkein työväline on puhelin, jolla saadaan tietoa kuljetuksista ja sen tarpeista. Välillä tuleva puhelu ohjataan oikealle henkilölle. Eristeet valmistuvat pienellä porukalla perusteellisesti seuraavaa sesonkia varten. Saattaa työhön tulla katkojakin, jolloin on hyvä pitää lomaa. Usko työn jatkuvuuteen on erinomainen, vaikka tämä vuosi on ollutkin hieman aikaisempaa hiljaisempi. Tiukentuvat eristemääräykset ja myös toimeliaisuuden lisääntyminen rakentamisessa ovat perusteita miesten tulevaisuuden uskolle. Yrityksen kaukonäköisyys raaka-aineen hankinnassa luo osaltaan uskoa työn jatkuvuuteen ja eristemenekin lisääntymiseen. Oma lajittelu antaa mahdollisuuden myös sekapaperin vastaanottoon. Omaan käyttöön sopimaton tavara siirtyy edelleen toisaalla käytettäväksi. Perussopimuksien mukainen tavara täyttää kesällä varastot, joista syksyllä ja talvella tehdään eristettä. Termex-Eriste Oy:n Saarijärven tehtaalla kesäaikaan eristettä valmistetaan yhdessä vuorossa neljän henkilön voimin. Syksyllä tehdas pyörii kahdessa vuorossa ja eristeen valmistuksessa työskentelee tuplamäärä työntekijöitä. Työssään hyvin viihtyvä eristeen valmistuksen ydinjoukko Yhteiskuvassa Ilpo Lahti (vasemmalla) Veijo Tarnanen, Jussi Pekkarinen ja Jesse Valkama, jotka esittelevät valmiiksi pakattua eristettä. Pikkukuvassa Jesse on siirtämässä eristelavaa kuljetusautoon, jolloin tilalle voidaan tehdä uutta eristettä. Kuvat Veli-Matti Pölkki. on kouliintunut työhönsä. Ei haittaa vaikka joku olisi joskus poissa, sillä jokainen kykenee kaikkiin työvaiheisiin, vaikka olisikin erikoistunut johonkin osaan työstä. Työryhmän kanssa käydyssä keskustelussa aisti selvästi, että työporukka viihtyy työssään erinomaisesti ja he tuntuivat olevan ylpeitä työstään. Työnantajakin sai kehuja luottamuksesta ja joustavuudesta. Heillä on vapaus järjestellä työ haluamassaan tahdissa, kunhan tuotantotavoitteet saavutetaan. Eristeen valmistus käynnistettiin ennen vuosituhannen vaihdetta vanhassa sahalaitoksessa. Ilpo Lahti oli ensimmäisiä työhön otettuja henkilöitä. Veijo Tarnasenkin työura yrityksessä alkoi heti uuden vuosituhannen alussa. Saarijärven tehdas rakennettiin nykyiselle paikalleen vuosina , kun vanha puurakenteinen tehdas tuhoutui räjähdysmäisessä tulipalossa v Uuden tehtaan valmistuminen toi työpaikan Jussi Pekkariselle ja Jesse Valkamalle. Työtä näyttäisi riittävän Syksyllä koneet käyvät täydellä teholla suuren osan vuorokautta ja villaa valmistuu syksyllä erityisesti urakoitsijoille, jotka tekevät pitkää päivää. Talvella tahti hiipuu ja kesällä työtä tehdään yhdessä vuorossa, jolloin voidaan koneet myös huoltaa Jussi pitää porukan kalassa On sitä elämää työn ulkopuolellakin. Jussin kalastusharrastuksen myötä lounaspöydästä löytyy joskus myös kalaa eri muodoissaan. Monesti Jussin kanssa on kalan narraamisessa mukana myös Jesse, jolle harrastus on avautunut Jussin mukana. Pohjoisen kairoilta Saarijärvelle Jyväskylän kautta siirtynyt Veijo Tarnanen on ollut tyytyväinen keskisuomalaiseen luontomaisemaan, jossa on voinut säilyttää liikunta-harrastuksen. Hyvät vaihtelevat hiihtomaastot pitävät kunnon koholla talviaikaan ja kesällä lapikas ja pyörä nostavat hien miehen otsalle Työn alkuvaiheessa Ilpo oli täysipäiväinen maanviljelijä ja karjaakin oli. Jossain vaiheessa täytyi valita tämän työn ja maanviljelyn välillä. Ensin lähti karja ja nyt pellotkin ovat vuokralla. Kahden työn tekeminen oli raskasta, vaikka ne osittain lomittuivatkin.

11 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / Termex- urakoitsijakokouksessa asiaa ja rentoutumista Alkukesän kohokohtia on jo 4 kertaa Alahärmässä pidetty urakoitsijakokous, joka koostuu asiaosuuden lisäksi myös yhdessäolosta ja on päivässä kilpailullinenkin osuus. Mika Salon perintöä kunnioitetaan mikroautoradalla, jossa katsotaan kuka tänä vuonna on kukin. Asiapuolella käydään läpi edellisen vuoden onnistumisia ja myös asioita, jotka voisi tehdä paremmin. Kristallipallon näkymiäkin koetetaan tulkita, eli lähitulevaisuus on suurennuslasin alla. Nykyinen taloudellinen tilanne on alentanut rakentamisen volyymia. Peruskorjauksessa on toimeliaisuus lisääntynyt. Valtion toimilla elvytetään korjausrakentamista. Uutena eristeen menekkiä lisäävänä tekijänä ovat yläpohjan lisäeristykset, joihin nyt panostetaan. Palkintokuvaan ei saatu kisan kolmosta, joka joutui poistumaan tilaisuudesta ennen palkintojen jakoa. Onnittelijana kuvassa on Kari Mäntylä. Hallituksen puheenjohtaja Keijo Rautiainen ja toimitusjohtaja Veli-Matti Pölkki käyvät läpi tulevan vuoden toimintakuvioita. Ajonautintoa ja kovaa yrittämistä Mikroautoradalla moni löytää itsestään uuden kilpailullisen piirteen. Jyväskyläläisellä Kauko Isomäelläkin oli tavoitteena kärkipaikka. Isoa ja rauhallista miestä pienen auton oli vaikea kuljettaa riittävästi, että pääsisi paalupaikalle ja perän pitäjiäkin tarvitaan. Nautitaan ajamisesta ja annetaan muiden kilpailla, oli Kaukon motto. - Kokemus se oli tämäkin, totesi Keijo Rautiainen, kun sade siirsi kisan sähköautoilla ajettavaksi sisätiloihin. Ei ollut bensan käryä eikä pörinää, mutta kyllä sielläkin pääsi purkamaan kilpailuviettiään. Kun ajot olivat ohi ja finaalit ajettu, oli saunassa mukava kuulla erilaisia selityksiä menestymiselle ja erityisesti sille, miksi ei ollut kärjessä. Se kai on tämänkin kisan parasta antia, kun voi nauraa jopa itselleen ja kilpailusta puhuminen jättää taustalle arjen murheet. Näissäkin kilpailuissa jaettiin palkinnot. Ensimmäisen sai Teemu Pirinen Iisalmesta, toisen Jarkko Aarros Sipoosta ja kolmannen Vesa Pulkkinen Oulusta. Neljänneksi kaasutteli B-finaalin voittaja Ilari Hirvensalo Helsingistä. Kauko Isomäelle muut osallistujat antoivat herrasmieskuljettajan ja aika-ajoista parhaan parantajan maininnan. Kauko paransi aika-ajosta kilpailussa kierrosaikaansa yli kymmenellä sekunnilla vaikka oli auliisti antamassa tietä nopeammilleen. Im Memoriam Aaro Kupari Monitaitajan työ päättyi Monessa mukana olleen Aaro Kuparin viimeinen suuri työ jäi kesken hänen täysin yllättävän poismenonsa johdosta. Hän työskenteli useita vuosia Termex- lämmöneristeiden Venäjän kaupan käynnistäjänä. Tehty työ oli hyvässä alussa ja kiinnostus oli herätetty. Leppävedellä Aaro kasvatti seitsemän lastaan. Juhan ja Jarnon hän auttoi alkuun eristepuhaltajina. Pirkanmaalaiset voivat tilata eristeensä poikien yritykseltä. Hitsauksessa Aaro oli alansa huippua ja elätti sillä itsensä ja perheensä aina 90 luvun alkuun saakka. Erikoishitsaukseen keskittyvänä työtä toivat niin jäänmurtajien kuin pappatunturienkin sylinterit. Työtä tehtiin joskus hyvinkin haastavissa oloissa. Lama koitui kohtaloksi tälle yritystoiminnalle. Perinnöksi jäi kuitenkin osaamista perheeseen. Tänään hitsauksesta saa toimeentulonsa kolme Aaron pojista. Lappi oli Aarolle hengähdyspaikka. Luonto oli lähellä sydäntä. Samoilu, pohjoisen marjat, kalastus ja metsästys veivät ajatukset pois hektisestä työelämästä. Klassinen musiikki oli Aaron tärkeitä asioita. Omia soittovälineitä olivat pianon lisäksi viulu ja huilu. Aaro toimi eräänlaisena auran kärkenä. Hän oli avaamassa uraa toisten kuljettavaksi. Aaro jätti ison aukon työn lisäksi myös lastensa elämään, jotka olivat voineet tarvittaessa turvautua isän kykyyn ratkaista ongelmat. Keijo Rautiainen

12 12 Termex- lämmöneristeillä oikeus CE-merkkiin Termex-Eriste Oy on saanut eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ja sen myötä CE-merkin puhallettaville puukuitueristeilleen. ETA-hyväksyntä mahdollistaa paikalla puhaltamalla Eurooppalaisen standardin puutteen takia hyväksyntä haettiin ETA-menettelyn kautta, joka on yksityiselle hakijalle pitempi ja myös taloudellisesti raskaampi tie. Tästä syystä Termex Eriste Oy toimi hakumenettelyssä yhteistyössä Ekovilla Oy:n kanssa. Nyt näillä yrityksillä on puhalluseristeillä pohjoismaissa ainutlaatuinen hyväksyntä. VTT on selvittänyt puhalluspuukuitueristeiden lämmönjohtavuuden, paloturvallisuuden, kosteuden asennettavien selluloosakuiduista valmistettujen lämmöneristeiden myynnin ja käytön EU:n alueella ilman erillisiä kansallista lupamenettelyä. kestävyyden ja painuman avoimessa yläpohjassa ja suljetussa yläpohja- ja seinäontelossa. Hyväksynnän saaneet yritykset ovat järjestäneet hyväksynnän mukaisen oman tehdaskohtaisen laadunvalvonnan. Heillä on myös Kuusankoskella yhteinen laboratorio, jossa tehdään laadunvalvonnan edellyttämät kokeet. CE-merkki kertoo, että puukuitueristettä voidaan käyttää rakentamisessa ja että tuotteen ominaisuudet, kuten eristyskyky, vastaa EU-maissa voimassaolevia vaatimuksia. CE-merkistä tulee merkintä myös eristepakkauksiin. Pohjois-Karjalaan uusi Termex-asennusurakoitsija Termex- lämmöneristeiden puhallustoiminta jatkuu Pohjois-Karjalassa entisten puhaltajien toimesta, mutta uuden yrityksen nimellä. Itäeriste Oy:n lopettaessa toimintansa, päättivät jo kymmenen vuotta eristeasennustoimintaa tehneet Ari Saksanen ja Jani Tuononen perustaa Itä-Suomen Eristyspalvelu Oy nimisen yhtiön ja aloittaa eristemarkkinoinnin tällä nimellä. Asennuksia tehdään kiireisenä syksy- ja talviaikana kahdella asennusyksiköllä. Kesän hiljaisempana aikana PolarHouse esittelee rakentamistaan Ylläksellä Lämpöhirsitaloja valmistava PolarHouse Oy on saanut valmiiksi näyttelytalon Yllästunturin alueelle huhtikuussa. Ylläksen alueen suurin lomaasuntovalmistaja käyttää 135 m 2 :n 1½ kerroksista näyttelytaloa myyntinsä tukena Lapin tunturikohteiden markkinoinnissa PolarHousen talojen yläpohjissa käytetään merkittävässä määrin Termex- lämmöneristeitä. Näyttelytalon yläpohjassa Termex- lämmöneristeen eristepaksuus on 400 mm ja seinien eristepaksuus on 225 mm, jotka täyttävät uudet lämmöneristysmääräykset. Noin 30 henkilöä työllistävän PolarHouse Oy:n liikevaihto on eristeasennukset kyetään hoitamaan yhdellä kalustolla. Pitkä kokemus Pohjois-Karjalassa tehdystä asennustyöstä antaa hyvän pohjan asennukselle ja alue sekä ihmiset ovat paljolti tuttuja. - Tavoitteemme on pyrkiä säilyttämään Termex- lämmöneristeiden markkina-asema alueella vaikka uudiskohteiden määrä on laskussa, kertoo Ari Saksanen. Peruskorjauksen suhteellinen osuus näyttäisi nousevan. Markkinoinnin ja myynnin uutena alueena ovat n. 10M. Yhtiö on neljänneksi suurin teollisten vapaa-ajan asuntojen tuottaja. Lämpöhirsi- vapaa-ajan asuntojen tuottajana kotimaan markkinoille vanhojen talojen yläpohjien lisäeristykset, Saksanen pohtii. Pohjois-Karjalassa on Termex- lämmöneristeitä puhallettu jo lähes 30 vuotta. Puukuitueristeiden suhteellinen osuus suhteutettuna väestöpohjaan on ollut erittäin korkealla tasolla. Näistä reilusti yli puolet on Termex- Eriste Oy:n asennus-urakoitsijan asentamia. Merkittävä osa eristeistä on asennettu pien- ja rivitaloihin, mutta eristettä on melkoisesti myös teollisuus- ja maatalousrakennusten yläpohjissa. yritys on Suomen suurin. Puolet tehtaan tuotannosta menee Lapin alueella, jota myös tehty näyttelytalo palvelee. Lisätietoa saa Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti 2/2009 Termex-Eriste Oy on perustettu 1988 ja sen kotipaikka on Saarijärvi. Eristetehtaat ovat Saarijärvellä ja Tuusulan Jokelassa. Yhtiön toiminnan painopisteet ovat eristeen valmistus ja eristeenvalmistuksen tuotantoteknologia. Yhtiö myy lämmöneristeet Termex- tuotemerkillä Yhtiö työllistää keskimäärin 12 henkilöä. Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 2 / 2009 Uusikaupunki pienentää 30%:lla hiilijalanjälkeään Uusikaupunki on mukana Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa kohti hiilineutraalia kuntaa. Hankkeen nimi on HINKU ja siinä on mukana viisi erilaista suomalaista kuntaa. Nämä ovat sitoutuneet toimimaan pienoislaboratorioina hiilidioksidipäästöjen kuriin saattamiseksi etuajassa. Kuntien tavoitteena on, että kaikki toimijat - kunta, kansalaiset ja elinkeinoelämä - sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. - Uusikaupunki on ottanut omaksi tavoitteekseen pienentää hiilijalanjälkeään vuoteen 2020 mennessä noin 30% nykytasostaan asukkaiden, yritysten ja kaupungin tekemin toimin, kertoo tavoitteesta Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski. Yleinen ilmapiiri Uudessakaupungissa on ilmastomyönteinen ja ilmaston hyväksi ollaan valmiita tekemään valintoja. Uudenkaupungin noin 3000 rakennuksen rakennuskanta on pääosin vanhaa ja niiden eristystaso ei ole kaikkein parhain. Näiden, pääasiassa vielä lisäeristämättömien talojen, eristämistoimilla saavutetaan jo merkittävä päästövähennys. Kun hankkeeseen on sitoutunut jo myös 30 energiaintensiivistä yritystä, pidetään tavoitteen saavuttamista realistisena. Kari Kosken visiona on saada kuntaan teollisuutta, joka liittyy uusiutuvan energian käyttöön tai joiden pyrkimyksenä on edistää uusiutuvan energian käyttöä tai kehittää energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisää tietoa saa fi ja TEHDÄÄN Uusikaupunki hiilineutraaliksi pontevasti puhaltaen yli 20 vuotta! Liikevaihto v oli noin 4,5 M. PL SAARIJÄRVI Puh Fax (014) Päätoimittaja: Veli-Matti Pölkki Teksti, kuvat ja taitto: Erkki-Jussi Panula Sivunvalmistus ja paino: I-print Oy

PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ

PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ sivu 1 / 6 PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ Teksti ja valokuvat : Keijo Kolu Piirustus : Pasi Kolu Case : Syrjälänkatu 36, Jyväskylä Talo Syrjälänkatu 36 on purueristeinen 1,5- kerroksinen, jyrkkäkattoinen omakotitalo

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

CO 2. Eristämisen sietämätön helppous

CO 2. Eristämisen sietämätön helppous Eristämisen sietämätön helppous Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Ympäristön tila on muuttunut hätkähdyttävästi viime vuosikymmeninä. Kulutamme energiaa päivä päivältä enemmän. Samalla kuormitamme

Lisätiedot

EKOLOGINEN ERISTE! ISOVER InsulSafe. Ekologinen ja turvallinen puhallusvilla

EKOLOGINEN ERISTE! ISOVER InsulSafe. Ekologinen ja turvallinen puhallusvilla EKOLOGINEN ERISTE! ISOVER InsulSafe Ekologinen ja turvallinen puhallusvilla 1.10.2014 Ekologinen Kotimainen Pölyämätön ISOVER InsulSafe Kotimaiset ISOVER InsulSafe puhallusvillan raaka-aineesta yli 85%

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

www.termex.fi Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Säästät luontoa ja rahaa Puhallettava Termex-Selluvilla on todellinen ekoteko

www.termex.fi Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Säästät luontoa ja rahaa Puhallettava Termex-Selluvilla on todellinen ekoteko Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Ympäristön tila on muuttunut hätkähdyttävästi viime vuosikymmeninä. Kulutamme energiaa päivä päivältä enemmän. Samalla kuormitamme luontoa. Energian säästö ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Lisäeristyksellä. Termex-lisäeristyspalvelu on edelläkävijä. parempaan asumisviihtyisyyteen. Reilusti yli puolet talon vaipasta on yläpohjaa.

Lisäeristyksellä. Termex-lisäeristyspalvelu on edelläkävijä. parempaan asumisviihtyisyyteen. Reilusti yli puolet talon vaipasta on yläpohjaa. Lisäeristyksellä parempaan asumisviihtyisyyteen Talo tehdään ajassa olevien vaatimusten mukaan. Aikanaan tärkeintä oli saada paljon uusia asuntoja. Määräykset hyväksyivät pienet eristepaksuudet. Vaikka

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI GRAFIITTIERISTEEN YLIVOIMAA Uudet huippulaatuiset grafiittieristeet UKOREX GRAFIT ja UKOREX ULTRA luovat uusia mahdollisuuksia rakennusten eristämiseen. Rakentajalle

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013. Antti Viitanen

Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013. Antti Viitanen Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013 Antti Viitanen Tehokas Markkinoiden paras lämmöneristävyys: Lambda design 0,023 W/mK Tehokkuus mahdollistaa ohuet rakenteet Erinomainen ilmanpitävyys Alumiinilaminaatti

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY Rakenna & Remontoi FENESTRA OY 28.01.2011 Timo Laitinen Fenestra Oy 2011 Fenestra Oy on laadukkaiden ovi- ja ikkunaratkaisujen täyden palvelun toimittaja. Palvelemme paremmin tarjoamalla laajan valikoiman

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Puhtaasti Luonnosta EKO Ekologista Eristämistä Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Eristysrappausjärjestelmä EKO ekologista eristämistä luonnosta

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali Miimu Airaksinen, TkT Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot