Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet, 5 op ( ) OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS
|
|
- Anni Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet, 5 op ( ) OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi
2 1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KÄYTÄNNÖN OPETUS OSANA KOULUTUSTA 1.1 Yleistä käytännön opetuksesta Sosiaalityön pääaineopiskelu tuottaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (300 op), joka antaa sosiaalityöntekijän pätevyyden ja tutkijan valmiudet. Sosiaalityön koulutus on sekä ammatillista että tieteellistä. Sosiaalityötä opiskellaan Kuopion kampuksella. Sosiaalityön pääaineopinnot rakentuvat seuraavasti: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180op) - Pääaineopinnot (80op) - Sivuaineopinnot (75op) - Kieli- ja viestintäopinnot (10op) - Muut opinnot (15op) Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120op) Syventävät opinnot Tutkintorakenteeseen sisältyy kolme käytännön jaksoa: Sosiaalityön käytäntö 1 (laajuus 5 op) on käytäntöön tutustumista, joka sijoittuu ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Osaamistavoitteita on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön sekä kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Opintojakson jälkeen opiskelija hahmottaa sosiaalityön käytännön roolia osana monitoimijaista palvelujärjestelmää. Sisältönä opintojaksolla on tutustua sosiaalityöhön erilaisissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi sosiaalialan järjestöt ja niiden kytkentä sosiaalityöhön. Suoritustapana on seminaari 30 tuntia, essee, käytännön harjoittelujakso 30 tuntia ja parityönä seminaariesitys esseen pohjalta. Sosiaalityön käytäntö 2 (10 op) sijoittuu yleensä toisen opiskeluvuoden puoliväliin. Käytäntö 2 on sosiaalityön käytäntöön ja tutkimuskenttään perehtymistä kuuden viikon ajan. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu ja perehtyy käytännön sosiaalityöhön erityisesti tapauskohtaisen sosiaalityön ja asiakastyön näkökulmista sekä perehtyy sosiaalityön tutkimuskenttään. Opintojaksolla opiskelija kehittää omia asiakastyön valmiuksia ja taitoja. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa
3 tapauskohtaisen sosiaalityön periaatteita. Opintojakson sisältönä on käytännön opiskelu, perehtyminen ohjatusti asiakastyöhön, perehtyminen asiakastapauksiin ja niiden monimuotoisuuteen ja oman oppimisen reflektointi. Sosiaalityön käytäntö 3 (15 op) on käytännön työskentelyä ja kuuluu sosiaalityön syventäviin opintoihin. Käytännön jakso sijoittuu pääsääntöisesti kolmannelle tai neljännelle vuosikurssille. Opintojakson tavoitteina ovat sosiaalityön asiantuntijuuden syventäminen ja itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen sekä teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integrointi sosiaalityön käytännöissä. Opintojakson jälkeen opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn sosiaalityössä, hallitsee ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti sosiaalityön tietoperustaa käytännön työssä sekä osaa tuottaa tutkimuksellista tietoa sosiaalityöstä. Jakson sisältöinä ovat ohjattu työskentely sosiaalityön toimintaympäristössä ja sen aikana nousevien kysymysten ammatillinen ja tieteellinen tarkastelu. Toteutustapana on ohjattu käytännön työskentely opiskelijan valitsemassa ja yliopiston hyväksymässä paikassa 3 kk, oppimistehtävät ja seminaarit. 1.2 Käytännön opetus pedagogisesti osana tutkintoa Käytännön opetuksen tavoitteet kullakin opintojaksolla on suunniteltu huomioiden tutkinto ja tavoitteet kussakin opintojen vaiheessa. Käytännön opetus on siis yksi osa laaja-alaisen sosiaalityön pääaineen tutkimus-, tiede- ja käytäntöperustaista tutkintoa. Muissa opinnoissa (ns. teoreettisissa ja tutkimusmenetelmäopinnoissa) luodaan ymmärrystä sosiaalityöstä osana yhteiskuntatieteitä. Käytännön opetus kytkeytyy näihin opintoihin, esimerkiksi osaamistavoitteiden, käytännön jaksojen oppimistehtävien, käytäntöön kytkeytyvien opinnäytetöiden ja opiskelijan henkilökohtaisen oppimisprosessin kautta. Yleisesti voidaan sanoa, että sosiaalityön perusopinnoissa (jonka osa kyseessä oleva Sosiaalityön käytäntö I -opintojakso on) luodaan yleistä ymmärrystä sosiaalityöstä, sen teoreettisista lähtökohdista, eettisistä kysymyksistä sekä historiallisista juurista. Aineopinnoissa keskitytään ammatillisiin taitoihin, lainsäädännön perusteisiin ja sosiaalityön menetelmiin niin käytännöllisellä ja soveltavalla kuin myös teoreettisella tasolla. Yhtenä läpäisevänä periaatteena on sosiaalityön tapauskohtaisuuden luonteen ymmärtäminen ja tutkimuksellisesti tapaustutkimuksen näkökulma. Syventävissä opinnoissa (maisteriopinnot) syvennetään sosiaalityön tietoperustaa eri erityisalojen kautta, tehdään pro gradu -tutkielmaa ja laajempia tutkimusmenetelmäopintoja, luodaan laaja-alaisempaa ja samalla syvällisempää teoreettista jäsennystä ja viitekehystä sosiaalityöhön. Tärkeänä läpäisevänä teemana syventävissä opinnoissa on tutkimuksellisen ja sitä kautta kehittävän työotteen omaksuminen ja laaja-alaisten itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen, erityisesti Sosiaalityön käytäntö 3:ssa ja pro gradu -tutkielmassa.
4 Sosiaalityön käytännön opetus toteutetaan laajasti sosiaalityön toimintaympäristöissä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiaalityön oppiaine koordinoi Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostoa. Verkostoon kuuluu eri sosiaalialan ja sosiaalityön toimijoita Itä-Suomen alueella. Käytännön opetusta toteutetaan opetussosiaalikeskusten verkoston ohella myös muissa sosiaalityön toimipaikoissa. Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkosta ks. lisää 2 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ I 2.1 Käytännön jakson esittely/ suoritustapa Sosiaalityön käytäntö I pääosin ensimmäisen vuosikurssin opintojen kevätlukukaudelle. Opintojakso sisältää käytäntöön perehtymistä opiskelijan valitsemassa sosiaalialan organisaatiossa 30 tuntia, seminaarin 30 tuntia ja esseen. Seminaari sisältää sosiaalialan erityisalojen tutustumiskäyntejä, esittelyjä ja opiskelijoiden seminaariesitykset esseiden pohjalta. Sisältöinä opintojaksolla ovat: Sosiaalityö erilaisissa toimintaympäristöissä Sosiaalialan järjestöt Järjestöiden kytkentä sosiaalityöhön Case-esimerkkien pohjalta työskentely Projektityön luonne Pääsääntöisesti opiskelija hankkii itse käytännön jakson paikan (30 tuntia). Vinkkejä paikoista löytyy opintojakson Moodle-oppimisympäristöstä ja Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkoston verkkosivuilta. Käytännön jakson voi suorittaa missä tahansa sosiaalialan paikassa ja painotus on sosiaalialan työhön perehtyminen. Käytännön jakson paikka voi olla esimerkiksi sosiaalialan järjestö, hanke/ projekti tai jokin sosiaalityön organisaatio. Suosituksena on, että käytännön jakson paikat painottuvat järjestökenttään ja sosiaalialan työpaikkoihin. Opintojakson Moodleoppimisympäristöstä löytyy vinkkejä erityisesti järjestökentän käytännön jakson paikkoihin. Vinkkejä paikan etsintään: Ota selvää kiinnostavasta käytännön jakson paikasta (verkkosivut, muu tiedonhaku) Mieti, miksi olet kiinnostunut kyseisestä paikasta? Mikä motivoi sinua? Mene käymään, soita tai laita sähköpostia! Osoita aito kiinnostus. Ota selvää pääpiirteittäin kyseisen organisaation työstä
5 Mikäli sinulla olisi ehdottaa, miten voisit olla avuksi, tai mitä voisit tehdä, kerro myös se Mieti etukäteen itsellesi sopivaa aikataulua. Ole avoin itsenäiselle, projektimaiselle työlle Ohjaa opetussosiaalikeskus-sivustolle ( mikäli paikka haluaa lisätietoa sosiaalityön koulutuksesta tai käytännön jaksosta 2.2 Muut suoritustavat Opintojakso voidaan korvata kokonaan aikaisemman sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinnon (perustutkinto tai opisto- tai ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto) perusteella. 2.3 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön, järjestökenttään, kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Opiskelija hahmottaa sosiaalityön käytännön roolia osana monitoimijaista palvelujärjestelmää. Opintojakson tavoitteet saavutetaan eri tavoin. Käytännön jakso 30 tuntia avaa sosiaalialan toimintakenttää spesifisti opiskelijan valitsemalta sektorilta. Seminaariin kuuluvissa tutustumiskäynneissä ja vierailijoiden kertomana tutustutaan lisää erityisesti järjestökenttään ja sen toimintamekanismeihin osana monitoimijaista sosiaalialaa. Seminaarityön ja -esitysten kautta hahmottuu kokonaisuutta sosiaalialan laajaalaisuudesta ja alaa koskettavista ilmiöistä. Seminaarissa odotetaan aktiivista osallistumista ja keskustelujen kautta syvennytään kuhunkin teema-alueeseen. 2.4 Käytännön jakson kytkeytyminen sosiaalityön perusopintoihin Käytännön jakso sijoittuu yleensä perusopintojen puoleen väliin. Tätä edeltävissä opinnoissa opiskelija on tutustunut sosiaalityöhön tieteenalana ja ammattina. Tavoitteena on, että opiskelija osaa määritellä sosiaalityötä ja on tutustunut sosiaalityön keskeisiin toimijoihin. Käytännön jaksolle mentäessä opiskelija on omaksunut keskeisen käsitteistön, joka liittyy sosiaalityöhön ja sosiaalialan palvelujärjestelmään. Opiskelija on myös tutustunut sosiaalityön oppihistorialliseen, ammatilliseen kehitykseen ja sosiaalityön tiedeperustan rakentumiseen ja itseymmärrykseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleinen teoreettis-opillinen ja ammatilliskäytännöllinen ymmärrys sosiaalityöstä yhteiskuntatieteellisenä tutkimus- ja opetusalana. Käytäntö I -opintojakso keskittyy erityisesti ammatilliskäytännöllisen ymmärryksen saavuttamiseen.
6 2.5 Käytännön jakson aikana luettavaa tutkimuskirjallisuutta Oppimateriaalina opintojaksolla on Strömberg-Jakka. M. & Karttunen, T. (toim.) 2012 Sosiaalityön haasteet. Tukea ammattilaisen arkeen. PS-kustannus. Tämän lisäksi opintojakson Moodlessa on kirjallisuuslista erityisesti eri teema-alueisiin liittyen. Kirjallisuuslista on apuna esseiden laatimisessa, mutta opiskelija valitsee ja hyödyntää esseessä oman aiherajauksen mukaisesti artikkeleja, kirjallisuutta ja tutkimusta. Esseessä on hyödynnettävä aiherajauksen mukaisesti vähintään viittä tieteellistä lähdettä. 3 OPPIMINEN JA ITSEOHJAUTUVUUS 3.1 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen oppimissuunnitelma on 1-2 sivun pituinen suunnitelma ja se sisältää kaksi osaa: 1) Käytännön perehtymisen suunnitelma 2) Esseen suunnitelma Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen alkaa siitä, kun opiskelija miettii itselleen sopivaa käytännön paikkaa. Tuolloin keskeistä on miettiä, mikä sosiaalialalla erityisesti kiinnostaa ja mihin haluaa tässä ensimmäisessä käytännön jaksossa perehtyä. Oppimissuunnitelman alkuun kirjataan organisaatio, yhdyshenkilö/ ohjaaja yhteystietoineen, oma nimi, käytännön jakson ajankohta (aikaväli). Kun sinulla on selvillä käytännön paikkasi, laadi etukäteispohdintojen pohjalta käytännön perehtymisen oppimissuunnitelma. Tavoitteena voi olla tutustuminen paikan toimintaan ja osallistuminen soveltuvin osin käytännön työhön (esimerkiksi avustavat tehtävät päivittäisissä toiminnoissa, työntekijöiden työn aktiivinen seuraaminen ja osallistuminen, havainnointi, tai oma, ohjattu itsenäinen työtehtävä). Keinoina ja tehtävinä voi olla esimerkiksi tiedon kerääminen, johonkin tiettyyn projektiin osallistuminen, päiväkeskustoimintaan/ asiakas-/ kansalaistoimintaan osallistuminen tai yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisesti, mitkä ovat omia oppimistavoitteita jaksolla (mitä haluan oppia, mistä saada lisää tietoa). Suunnitelmaa kirjataan myös, mitä teet jakson aikana (realistisesti) ja millä keinoin tavoitteet saavutat. Esimerkiksi: tavoitteena tutustua xx:n työkenttään, ymmärtää xx:n merkitystä toimintaympäristössä, ymmärtää xx:n toiminnan tavoitteellisuutta suhteessa kohderyhmään jne. Jotta saavutan tavoitteet, käytännön jakson aikana tutustun. osallistumalla. keskustelemalla tekemällä itsenäisesti
7 Esseen suunnitelmaan kirjoitetaan oppimistavoitteet esseen osalta. Suunnitelmaan kirjataan se, mikä on esseen aihe ja kuinka se tukee perehtymistä käytännön jakson paikan toimintaan eli suunnitelmaan tehdään lyhyt kuvaus esseestä. tässä lyhyessä kuvauksessa tehdään suunnitelma: Esseen aiheen esittely mitä käsitellään. Aiheen perustelut miksi aihe on tärkeä. Esseen alustava rakenne miten aihetta käsitellään. Suunnitelmaan kirjoitetaan myös, mitkä ovat omat oppimistavoitteet esseen osalta. Esseen aiheesta kannattaa keskustella käytännön jakson paikassa. Essee kirjoitetaan pääsääntöisesti jakson suorittamisen jälkeen. Henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa tuodaan perustellen esiin se, kuinka käytännön jakso ja essee nivoutuvat yhteen. 3.2 Ohjaus ja oheismateriaalia Käytännön jaksolla ei vaadita sosiaalityöntekijän ohjauksessa työskentelyä. On kuitenkin hyvä, että organisaatiosta on nimetty yhteyshenkilö jakson ajaksi. Yliopisto ei odota jaksolta erillistä raporttia, mutta organisaation kanssa sopien jaksoon voi sisältyä kirjallisia tehtäviä. Ohjaukselta edellytetään: - opiskelijan riittävää ja tavoitteiden mukaista perehdyttämistä organisaatioon - opiskelijan tukemista perehtymisessä - selkeitä tehtäviä, jotka tukevat tavoitteiden täyttymistä Ohjauksessa pääpaino on opiskelijan itseohjautuvuudessa. Jakson aikana ei edellytetä esimerkiksi tiettyä ohjaustuntimäärää, vaan ohjaus muotoutuu tilanteenmukaiseksi. Jakson aikana opiskelijalla voi olla esimerkiksi pieni osuus organisaation toiminnassa, kuten jonkin ryhmän vetäminen, kehittämistoimintaan osallistuminen, työntekijöiden avustaminen tai jokin pieni kirjallinen tehtävä. Suonio, Mari Tulevaisuuden sosiaalityöntekijänä. Sosiaalityön opiskelijan ammatti-identiteetin ja käyttöteorian muodostuminen käytännön opetuksen ohjaussuhteessa. Teoksessa Ruuskanen, Petri T. & Savolainen, Katri & Suonio, Mari Toivo sosiaalisessa. Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Asikainen, Elina & Karvonen, Jenna & Tirkkonen, Sanna Mitä ottaa huomioon opiskelijan ohjauksessa? Sosiaalityön käytäntö 3 -opintojakson kehittämistehtävä lukuvuonna Lisää kirjallisuutta opintojakson kurssikirjallisuudessa ja Moodlessa.
8 4 SEMINAARITYÖSKENTELY JA ESSEE 4.1 Seminaarityöskentely Seminaariin sisältyy tutustumiskäyntejä, vierailijoita, toiminnallisia oppimismenetelmiä ja opiskelijoiden seminaariesitykset esseen ja käytännön jakson pohjalta. Seminaarin läsnäolovelvoite on 80 %. Seminaariesitys oman käytännön jakson ja esseen pohjalta laaditaan niin, että esitykseen sisältyy vuorovaikutteisuutta, kuulijoiden osallistamista ja aktivointia. Seminaariesitys kannattaa valmistella niin, että miettii omasta aihealueesta jonkin rajatun, kiinnostavan näkökulman, joka liittyy esseen keskeiseen sisältöön. Oma seminaariesitys liitetään moodleen mennessä ja tuodaan mukana ensimmäiseen seminaariesityspäivään Tällöin jakaudutaan 2-3 hengen ryhmiin samantyyppisten harjoituspaikkojen osalta. Ryhmät valmistelevat yhteisen noin 15 minuutin esityksen. Oma tietokone on hyvä olla mukana, jos käyttää power pointteja. Esitystä voi havainnoida esimerkiksi power point- tai prezi-esityksenä tai muulla havainnoivalla tavalla kuitenkin niin, että havainnointimateriaali ei sisällä liikaa tekstiä/esitys ei perustu power pointin lukemiseen. Ryhmän esitysajan voi myös käyttää suunnittelemalla muita aktivoivan tavan (toiminnalliset menetelmät, pieni ryhmätyö, havainnoivaa materiaalia) eli esitysajan käyttötapa on vapaa. 4.2 Essee Esseen aiheen voi valita itse. Sen on kuitenkin perustellusti liityttävä käytännön jakson paikan johonkin ilmiöön tai toimintaan. Esseen aihe on joku rajattu näkökulma, joka kiinnittyy käytännön jakson paikan tai aikaisemman työkokemuksen kannalta keskeiseen kysymykseen. Pohtia voi myös organisaation toimintakäytäntöjä, toisin tekemisen mahdollisuuksia ja omia ammatillisia oivalluksia. Aihe voi esimerkiksi kiinnittyä johonkin yhteiskunnalliseen ilmiöön (esim. nuorisotyöttömyys, päihteidenkäyttö, koulukiusaaminen), käytännön jakson paikan toimintaan (esim. yhteisöllisyys, järjestötoiminta, johtaminen) tai asiakastyön rajapintaan (esim. asiakkaan kohtaaminen, osallisuuden edistäminen). Esseessä viestitään tieteellisesti itseä kiinnostavasta aiheesta. Kyseessä on tieteellinen ongelmanratkaisu (mihin kysymykseen haluaa esseellä vastata) ja pohdinta (mistä tässä kysymyksessä on kyse) sekä omien perusteltujen päätelmien teko lähdeaineiston pohjalta. Esseen tekstiosan laajuus on noin 6 sivua. Muista siis rajata hyvin esseen kysymyksenasettelu, jotta pystyt tässä laajuudessa kirjoittamaan eheän esseen.
9 Esseessä noudatetaan Yhteiskuntatieteiden laitoksen tieteellisen esseen kirjoittamisen ohjetta (kts. Moodle). Vaihtoehtoisesti esseen voi tehdä joko videona tai multimediaesityksenä (noin 10 minuuttia). Videossa tai multimediaesityksessä tulee miettiä aihe liittyen johonkin ilmiöön ja siihen täytyy liittää tieteellistä tietoa. Videon tai multimediaesityksen voi toteuttaa eri editointiohjelmia (MyMovie, imovie, prezi tai vastaavat mobiilit tai pilvipalveluiden editointiohjelmat). Huomio esityksissä silloin kuvausluvat ja tekijänoikeudet. Esityksen voi tuolloin palauttaa joko mp3/mp4-muodossa tai julkaista verkossa esim. vimeo-palvelussa). 5 KÄYTÄNNÖN JAKSON ARVIOINTI Sosiaalityön käytäntö I numeerinen arviointi (arviointiskaala 0-5) perustuu opiskelijan ja opettajan yhteiselle arvioinnille. Opiskelijan itsearvioinnissa keskeistä on peilata osaamistavoitteita suhteessa suunnitelmaan (käytännön jakso ja essee). Tämän itsearvioinnin osuus on 20 % ja siinä opiskelija arvioi omien tavoitteiden toteutumista. Opettajan arviointi perustuu esseen (60 %) ja seminaarityöskentelyn (20 %) arviointiin. Arvioinnit annetaan Moodlessa.
10 Arviointitapa: Kriteerit: Tuotos: Arvioija: Osuus: Sisältö Esseen/ videoesityksen sisältö ja rajaus, aiheen käsittely, omaperäisyys/ perustellut omat kommentit, lähteiden käyttö ja soveltaminen, viittaustekniikka/ muotoseikat, uuden oppiminen ja oivallukset, ongelmanratkaisut ja päätelmät Essee Moodlessa lyhyt sanallinen arviointi + numero Yliopistonlehtori 60 % Seminaarityöskentely Esityksen innostavuus, vuorovaikutteisuus, aktivointi, jakson ja esseen nivominen yhteen Seminaariesitys Moodlessa lyhyt sanallinen arviointi + numero Yliopistonlehtori 20 % Tavoite Opiskelijan omat tavoitteet ja niiden toteutuminen Oppimissuunnitelma Opiskelija 20 % Tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuudet paikassa/ realistisuus Essee ja esitys Lyhyt sanallinen ja numeerinen arviointi /Moodle 6 LOPUKSI Oppiminen on prosessi, jossa kerrytetään omaa osaamista ja suunnataan kohti päämääriä välillä isompia välillä pienempiä. Opintojakson osaamistavoitteet nivoutuvat osaksi perusopintojen kokonaisuuden tavoitteita, joten omaa oppimista kannattaa myös miettiä jatkumona. Tällä opintojaksolla tuodaan tähän kokonaisuuteen sosiaalialan toimintaympäristöä ja ilmiöitä, joita opitaan käytännön jaksolla, tutustumiskäynneillä ja seminaaritöiden kautta. Ole siis aktiivinen ja avoin luodaan yhdessä kuvaa sosiaalialan toimintaympäristöistä!
Sosiaalityön käytäntö I OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS
Sosiaalityön käytäntö I OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi 2014 2015 1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS ITÄ-SUOMEN
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotUSKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta
USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotOpetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus
Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus Mari Suonio ja kumppanit 19.5.2017 Taustaa Toimiva, vakiintunut malli valtakunnallisille verkkokursseille olemassa Noin 3000 op ja 13-10 verkkokurssia
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotTEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen KTK248 INFO
TEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen sari.harmoinen@oulu.fi KTK248 INFO Palkatonta harjoittelua laaja-alaisesti erilaisissa kasvatusalan organisaatioissa (ks. Weboodi) 4. vk opiskelijoille 408038S Teemaharjoittelu
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
LisätiedotTEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen KTK248 INFO
TEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen sari.harmoinen@oulu.fi KTK248 INFO Palkatonta harjoittelua laaja-alaisesti erilaisissa kasvatusalan organisaatioissa (ks. Weboodi) Maisterivaiheen opiskelijoille 408038S
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotSosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun
LisätiedotTutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotSosiaalityön käytäntö 3 Opiskelijan ja ohjaajan opas
Sosiaalityön käytäntö 3 Opiskelijan ja ohjaajan opas Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi 2013 2014 2 1 Sosiaalityön koulutus Itä-Suomen
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotOHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa
OHJAUSSUUNNITELMA Filosofian tutkinto-ohjelma Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa Filosofian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2018 2019 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 7.9.18 1 Infon rakenne
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotSosiaalityön käytäntö 2 OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS
Sosiaalityön käytäntö 2 OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi 2014 2015 Sisällys 1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2019 2020 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 10.9.19 1 Infon
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotOpintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava
Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotSOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo
SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI
KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2017-2018 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle
LisätiedotJohdanto kauppatieteiden opiskeluun UEF ADUCATE
Johdanto kauppatieteiden opiskeluun Kauppatieteiden opinnoista Suurin osa opinnoista mahdollista suorittaa joustavina verkkoopintoina, opintoihin jatkuva ilmoittautuminen Suoritustapoina esim. oppimispäiväkirja,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotOrientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS
Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotYLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE
YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
LisätiedotKandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op
Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin
LisätiedotMatematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /
Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot
Lisätiedot60 op. STOA2001 Sosiaaliset ongelmat ja eriarvoisuus 5 STOA094 Sosiaalisten ongelmien teoreettisia jäsennyksiä
1 VASTAAVUUSTAULUKOT SOSIAALITYÖN AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE SOSIAALITYÖN AINEOPINNOT OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Sosiaalityön aineopinnot 60 op Sosiaalityön toimintaympäristö
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotKuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.
Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.) Opintotyyppi Syventäviä opintoja Koulutusala Kuvataideala
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotKandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta
Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,
LisätiedotSOSIAALITYÖ, PERUSOPINNOT 25 op (UEF)
SOSIAALITYÖ, PERUSOPINNOT 25 op (UEF) Opetus järjestetään Joensuussa monimuoto-opintoina perjantai-iltaisin ja lauantaisin syyslukukauden 2016 ja kevätlukukauden 2017 aikana, jolloin opintoihin kuulu lähiopetuksen
LisätiedotPsykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since
Psykologian laitos Professori Taru Feldt Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 9.11.2018 1 Psykologian laitos Tehtävä: tuottaa kansainvälisesti arvostettua, korkealaatuista opetusta ja tutkimusta Opiskelijamäärältään
LisätiedotOPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!
OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotHenkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun
LisätiedotAMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi
AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
LisätiedotTerveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010
Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotLähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä
1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotInfoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista
Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotKasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN
Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN 2018-2019 PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN TUTKIMUSALUEET Suositellaan opinnäytetutkielmien sijoittumista Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotHarjoittelu P. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelma. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
. Harjoittelu 724100P Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelma Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu 2019 Harjoittelu (724100P, 5 op) opintojakson kuvaus Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelmassa
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit
LisätiedotKandidaatin opinnäyteseminaari. Intro
Kandidaatin opinnäyteseminaari Intro Seminaari? Seminaari on sarja kokoontumisia, joiden tarkoitus on tukea syksyllä alkavaa opinnäytteen suunnittelua ja keväällä toteutusta. Syksystä kevääseen kulkeva
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotKandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa
Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotTanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotOppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden
Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen
Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa
Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Syksy 2017 Tanja Välisalo tinyurl.com/hytk-tvt2017 Sisältö 1. Mitä teknologiataitoja tarvitsen?
LisätiedotVertaistukea ja tietoista orientoitumista kandidaatintyöhön
Vertaistukea ja tietoista orientoitumista kandidaatintyöhön Jussi Maunuksela Fysiikan laitos, PL 35 (katuosoite Survontie 9C), 40014 Jyväskylän yliopisto s-posti: jussi.o.maunuksela@jyu.fi 11.8.2017 Vaasa
LisätiedotRikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä
Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Heli Valokivi, Tay & Mari Suonio, UEF Sosnet PEDASHOP II 11.4.2014 Kurssin
Lisätiedot