MIKÄ TEKEE JOULUN ILOISEKSI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKÄ TEKEE JOULUN ILOISEKSI?"

Transkriptio

1

2 T u o m io ro v asti LAURI HUOVINEN: MIKÄ TEKEE JOULUN ILOISEKSI? Tavanm ukaisella joulutervehdykselläm m e: H auskaa joulua, on raam atullinen perusta. Jouluevankelium in mukaan Jeesuksen syntymä merkitsi suurta iloa, joka oli tuleva kaikelle kansalle. Luuk. 2: 10. Hauskan joulun toivotus saattaa kuitenkin joskus tuntua m eistä vähemmän onnistuneelta. Elämän olosuhteet ovat sellaiset, etteivät m itkään toivotukset jaksa herättää m eissä iloa. M ikä tekisi joulustam m e iloisen? Mieleeni on lähtem ättöm ästi jäänyt m uuan kookas, suoraryhtinen mies, jonka kerran tapasin sakaristossa ennen jum alanpalveluksen alkua. Hän oli tullut sinne tapaam aan minua toim ittaakseen jonkin asian. Vaikka hän oli jo iäkäs, hänen kasvonsa olivat kuin nuoren miehen kasvot. Hänen olem uksessaan oli merkillinen loiste ja tenho. M eistä tuntui yhtäkkiä hyvin kohottavalta, kun hän astui sisään. Oli kuin joukkoomme olisi tullut ylhäisyys, kuningas, jonka pelkkä läsnäolo tekee tilaisuudesta juhlan. Tiesin hänen historiansa, vaikka emme koskaan olleet tavanneetkaan. Hän oli kerran parhaassa miehuusiässään sairastunut. Aivohalvaus oli tuhonnut hänen terveytensä. Kaiken järjen m ukaan hänen piti tällä hetkellä olla pelkkä raunio menneiltä vuosilta. M utta siinä hän seisoi edessämme suorana ja kom eana kuin suuri honka. Hänen oikea kätensäkään, joka velttona riippui pitkin hänen sivuaan, ei kyennyt häiritsemään hänestä uhoavaa voiman vaikutelm aa. Hänen silm issään oli kuin tulen hehku, ja hän katsoi meitä samalla kertaa lämpimästi ja tutkivasti. Kysyin, miten hän voi. Hän nosti silloin vasem m an kätensä ylös ja sanoi hitaasti ja kankeasti, m utta kyllin selvästi meistä tuntui siltä kuin ruhtinas olisi lausunut nämä sanat: Terveys mennyt, omaisuus mennyt, Suomen Kultasepät Oy Päätoim ittaja Chefredaktör: Erkki Vuori, puh. tel Toimitussihteeri Redaktionssekretare: Heimo Kallio, puh. tel Taloudenhoitaja Ekonomichef: Paavo Suominen, puh. tel (toimeen tjänst) Toimituskunta Redaktionsråd: C. J. Gardberg, Kristoffer Gräsbeck, Paavo Kallio, Olli Kestilä, Eino Lehtonen, Oscar Nikula, Toivo T. Rinne, Arvo Suominen ja Ole Torvalds Toimitus Redaktion: Yliopistonk. Universitetsg. 29 a, puh. tel

3 Näyttelijä Tätä kirjoitettaessa on teatterien näytäntökausi jo vahvasti meneillään. Turkulaiset vakinaiset ja seuranäyttäm öt työskente lev ät kuum eisesti. Se pohja, jolle täm än päivän työ nojautuu, luotiin täällä viim e vuosisadanv aihteen kahden puolen, ja vielä elää joitak u ita heistä, jotka oliv at innostuksen ja harrastuksen k eskuspyörteissä tuolloin. Eräs h eistä on S anteri V a h t o n e n, joka viim e syyskuun 7 päivänä tä y tti 75 vuotta ja jonka luona k irjo ittaja tu o n a m erkkipäivänä pani paperille eräitä m uistoja. ja palomies Ei ole ollenkaan sattum a, että m uistojen m ailla törm ättiin tuontuostakin palokunta-aatteeseen. Suom en T urulle E rkki Vuori! M aarian VPK:n jäsenyys johdatti Santeri V ahtosen sekä aktiiviseksi palokuntam ieheksi että pitkäaikaiseksi näyttäm ötyön tekijäksi. Palokuntalaisuus on ystävät m enneet taivaassa koti. Me, jotka saimme tuona aamuna olla tä ssä pian ohim enevässä hetkessä m ukana, tunsim m e, että hän sanoi eläm änsä syvim m än salaisuuden ja voiman. Ei kukaan m eistä voi eläm ässään välttää tappioita, m enetyksiä ja onnettom uuksia. Tulee sairaus ja kuolema. Me teem m e erehdyksiä ja virheitä ja saam me maksaa niistä usein hyvin kalliin hinnan. Ratkaisevassa kokeessa lasket yhden tehtävän väärin. Tyhm yydessäsi tä rv elet jonkin eläm äsi päivän tai kaikki sen päivät. Luulen myös, e ttä me kaikki olem m e yksim ielisiä siitä, ettei kukaan, joka vihaa toista ihmistä, voi koskaan olla iloinen eikä onnellinen. Jos teet väärin lähim m äistäsi kohtaan, jos te et hänelle pahaa, et koskaan voi olla onnellinen. M utta juuri tämä viimeksi mainitsememme seikka osoittaa, m iten syvällinen yhteys on todellisen, sydäm ellisen ilon ja eläm äm m e perusrakenteen välillä. Ihminen ei voi koskaan olla iloinen, ellei hänen eläm ässään vallitse sopusointu Jumalan ja toisten ihmisten kanssa. Tätä oikeasta elämän asenteesta johtuvaa onnea ja tasapainoa ei voi korvata millään. Sen puuttuessa ei au ta repäisevinkään musiikki, eivät parhaimm atkaan kaskut eikä hilpeinkään seura. Tyhjyys ja turhuus am m ottavat joka taholla. V apahtajan syntym ä m erkitsee sopusoinnun tuom ista maailmaan. Kuin riem uhuuto on apotsolin sana: Hän on m eidän rauham m e, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nim ittäin vihollisuuden. Ef. 2: 14. Jouluyö on Jum alan suurin ihme. Kun aika oli täytetty, lähetti Jum alan Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastam aan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asem aan. Gal. 4: 4 5. Lapsen asemaan! K uuluisa historioitsija Leopold von R anke sanoi kerran, että ihm iskunnan h istoriassa on vain yksi käännekohta. Se on Jeesuksen K ristuksen syntymä. Sinä yönä kääntyi meidänkin historiamme. On v ertaansa vailla olevan ilon, oikean jouluilon syntym ähetki, kun täm än Jeesuksen K ristuksen suljet sydäm eesi uskossa ja sanot Raam atun mukaan: Jum ala on minun Isäni. Kristus on minun Vapahtajani. Ja taivas on minun kotini. Elämääsi tulee sopusointu, joka tekee sinut Jum alan ja kaikkien ihmisten ystäväksi. kestänyt näihin asti. 57 vuotta on kulunut palokunnan riveissä, siitä vuosikym m eniä ensi joukkueen päällikkönä ja palokunnan hallinnossa. Kun M aarian VPK on piakkoin 75-vuotias, on Vahtonen kokenut ja nähnyt lem pilapsensa rakentavim - man kauden. Ja hallinnon jäsenyys jatkuu vielä eläkeläisenäkin. Seuranäytelm ätoimintaan tutustum inen tapahtui jo viime vuosisadan puolella, jolloin M aarian VPK:n asianharrastajat esittivät harjoittelem iaan pikku näytelm iä kesäisin heinäladoissa ja talvisin talollisten suurissa tuvissa. P ikku-santerin isosisko oli leikissä m ukana ja salli poikasen tulla retkille henkilökohtaisena tarpeistonhoitajana. V aatem ytyn kantajana, kuten iso-santeri nyt hym ähtää. VILHO LINDGREN JOHTAJAKSI Kun sitten oma palokunnantalo oli saatu valmiiksi, alkoi täm än vuosisadan alkukym m enenä säännölliseksi kutsuttava seuranäyttäm ötyö. L akkautetun sotaväen rullista vapautunut aliupseeri Vilho Lindgren saatiin M aarian VPK:n näyttäm ön, joksi nimi nyt vakiintui, johtajaksi. H arvassapa lienee niin innostunutta ja innostavaa harrastustoim innan johtajaa tuohon aikaan ollutkaan kuin oli Lindgren. H än jopa dram atisoi kotim aisista rom aaneista ja kertom uksista näyteltäväksi sopivaa. Ilm aisuaan etsivä seuranäyttämötyö sai tuolloin aivan yleisesti erään leim aa-antavan piirteen. Tilaisuuksiin oli saatava aina kuvaelma ja valmis näytelm äkin v arustettiin loppum aan m oniaasti tällaisella tabloolla. Niinpä Salon ruusu päättyi Santeri V ahtonen siviilissä. itkettävään loppuun, kun sankari saapuu morsiamen haudalle ja taustaverho äkkiä vedetään kahtaalle paljastamaan valkopukuisen enkelikuoron, joka tunnelmallisesti laulaa. Pari esim erkkiä itsenäisistä kuvaelm ista kertoo näyttäm önjohtajan esikaupunkialueella ennennäkem ättöm istä oivalluksista. Kohtalon kosto herätti ylen m äärin häm m ästystä, kun siinä paholainen yhtäkkiä katosi lattian alle ja samalla manalan tuli leimahti aukosta ilmoille. Vallan karmiva, m utta lopussa vapauttavan valoisa oli Lindgrenin luoma, valtavan suosion saanut Juoppouden ruhtinas. Kuvaelma alkoi fantastisen upseeriryhm än Bacchuksen palvonnalla pyöreän pöydän ritareina, jotka ahkeran haarikankäytön ohella lauloivat 30-vuotisen sodan marssia. Mies toisensa jälkeen mäsähtää rähmälleen. Tilaisuutta käyttää hyväkseen piru, joka tulen loimossa ilm estyy näyttäm ölle ja pitkällä kahleella sitoo juopuneet valtaansa. Pimeyden ruhtinas poistuu sam alla juhlavuudella kuin oli tullutkin. Upseerit heräävät vähitellen, katuvat synnillistä menoaan. Katuvien iloksi ilmestyykin taustaverhon takaa enkeli, joka valoa sädehtien poistaa kahleen ja jakaa autuuttaan murheellisille. Jo alkutaipaleella pitäydyttiin suuriin koko illan näytelmiin: Aleksis Kiveen, Minna Canthiin ja Teuvo Pakkalaan, m utta myös ulkom aiset teokset kuten V ärm lantilaisia, Helgolannin sankarit, Rosvot ja m onet m uut joutuivat esityslistalle. Varsinainen ensi-esiintyminen oli Vahtosella poikaiässä Tuukkalan tappelussa, joskin näyttäm öntakainen. Hänen tehtävänään oli olla yläorsilla lumisateen tuottajana, paiskelem assa silpuksi leikattua paperia näyttäm ölle. OIKEA ROOLI TULI Oikea rooli tuli kuitenkin pian. Canthin Kovan onnen lapsissa hänen oli yleisölle välitettävä vuoteessa oleva sairas Ville. Ramppikuume otti kuitenkin alaikäisen alokkaan niin valtaansa, että kaikista yrityksistä huolim atta Ville ei saanut sanaakaan suustaan, vaikka Villen äitikin ihan ääneen koetti häntä maanitella puhumaan. Äidin piti selvitä kohtauksesta äänettöm än vastanäyttelijän kanssa, m iten parhaiten taisi. M utta kun aika tuli, niin sanainen arkkukin aukesi, ja Vahtonen on näytellyt monen monet tehtävät N um m isuutarien Topiasta myöten. V errattain pian ensi-esiintym isen jälkeen oli esillä m uuan silloin peräti mielellään nähty Suutarin mökillä. Siinä oli V:lla oppipojan osa ja hän sai sam alla kokea, että sattuu sitä kommelluksia isoillekin. Eräät näyttelijät pitivät tapanaan ensi-iltapäivänä käydä kaupungin tillikassa hakem assa rohkaisua. Suutarim estari oli unohtanut kohtuuden niin tarkkaan, ettei hän, vaikka ennen esityksen alkua oli huolellisesti pöntölleen istutettu, jaksanut muistaa sanaakaan tehtävästään. Oppipoika pelasti tilanteen. Hän osasi näytelm än ulkoa ja hoiteli vuoropuhelukeskustelun yksinänsä, selostamalla siis myös partnerinsa puheenvuorot. Tässä yhteydessä haastateltava ja haastattaja, joka 1910-luvulla näytteli ja ohjasi Räntäm äen raittiusseuran iltamissa, muistelivat Vahtosen vierailua sellaisessa seuran näytelm ässä, jossa näyttelijä tuon tuostakin naukkaa viinaa. Raittiusseuran ohjaajan toivom uksesta m uutettiin naukkaam inen nuuskaam iseksi ja aatteen lippu hulm usi taas korkealla. Santeri V ahtonen meni jo nuorena naimisiin koko elämänsä näyttäm öharrastuksiin osaaottaneen, kauniisti laulavan Fannyn kanssa. T ästä eläm äntoveristaan hän jäi leskeksi pari vuotta sitten. H änen kanssaan yhdessä näyteltiin Lindgrenin seuraajan Jussi Rainion johtajakaudella. Tuolta kaudelta m uistaa V ahtonen Manu Ram stedtin, jonka kanssa Fanny esiintyi laulunäytelmissä ja joka sittem min m uutti Ruotsiin. Hän oli kuplettilaulajana tunnetuksi tulleen Rafael Ram stedtin veli. Viim em ainittukin nähtiin useasti palokunnan iltam issa laulajana, vieläpä veljessarjan kuuluisin, tunnettu kaukoidän kielten tuntija ja tutkijaprofessori, Suomen Japanin m inisterinä itsenäisyytem m e alkuvuosina toiminut G. J. Ramstedtkin. Kertojalla on elävästi muistissaan hänen laulam ansa Sotilaspoika. Näyttäm ön johdossa olleen Hannes Koskisen m ainitsee haastateltava mm. siksi, että hänen itsensä jo erottua v VPK:n näyttäm ön toim innasta, K oskinen ja Turussa aikoinaan hyvin tunnettu näyttäm önjohtaja Armas H attara haastoivat hänet m ukaan, kun M aarian VPK.n näyttäm öllä esitettiin, H attara nim iosassa, W ecksellin Daniel H jort. M ukaan hän menikin, m utta m ieluum min hän m uistiinm erkitytti tästä asiasta vain sen tosiseikan, ettei silloisten yrittäjien päätä paleltanut. Tässä yhteydessä on syytä m ainita se kirjoittajallekin tu ttu tosiasia, että turkulaisilla ja esikaupunkilaisilla harrastelijanäyttämöillä oli melkoisia historiallisia pukuvarastoja, Turun " K ih la u k s e n " A a p e li e rä s S a n te r i V a h to s e n m o n is ta r o o le ista.

4 Työväen N äyttäm öllä erinomainen. PYRKIVÄN NÄYTTÄMÖLLE V ahtonen siirtyi ty. Tarm on palkeille, jossa n äytteli P yrkivän näyttäm ö. Tähän urheiluseu ran y lläpitäm ään näyttäm ö- työhön h än e t pyysi Sulho Aavikko, vieläpä yhdessä hänen k an ssaan johdosta huolehtimaan. M ukana olivat mm. Jalm ari A htola ja O skari O ka, m ieh et, jo tk a m yöhem m in toim ivat näyttäm önjohtajina eri puolilla m aata. Suuria näytelm iä sielläkin näyteltiin, Evald Jahnssonin L allista H enrik Ibsenin K um m ittelijoihin, von Num ersin Elinan surm asta laulunäytelm iin, joita Aavikko hyvänä laulajana erityisesti suosi. Näyttäm ökom m elluksista ensimm äisen maailmansodan aik ana P yrkivän näyttäm öllä m uistaa Vahtonen Kaarle Hal en Pöllönkorpi -sarjasta, mjo ka m uuten kokonaisuudessaan e tuolloin esitettiin, tapahtum an, jolloin eräänä ensi-iltana kesken ensi näytöksen näy ttelijät eksyivät toisen näytöksen tekstiin. T oisen näytöksen sanom an annettiin sitten kuulua loppuun asti, kunnes ohjaaja ja kuiskaaja kulissien häm ärissä olivat keksineet pelastavan siirtym i sen tak aisin ensi näytöksen loppuosaan ja kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin. Vakavaksi k ääntyi kuitenkin toinen tapaus. N äyteltiin V alapattoa. Jalm ari A htola oli rikas Ristimäen isäntä, joka on vääryydellä e d u sta n u t itselleen köyhän to rp an ty tö n om aisuuden, ja V ahtonen R istim äen opin tiellä o llutta poikaa, joka panee isänsä asiasta tilille ja rakastuu kauniiseen torpan tyttöön. Isä alk aa vainota om aa poikaansa ja am puu h äntä kohti laukauksen. T ällä kohtaa alkoi Tarm on lavalla todellisuuden tragedia. V ahtonen oli näyttäm ön perällä korkealla kalliolla, m utta Ahtolan ase ei lauennutkaan, ei uudella yrittäm älläkään. Vahtonen siirtyi senvuoksi vastanäyttelijänsä luo, jo tta täm ä voisi k äy ttää m uuta konstia pojan tuhoam iseen, m u tta kun hän oli vain askeleen päässä, kohotti A htola vielä kerran pistoolinsa ja veti liipasim esta. Ja nyt ase "Iku isessa kaupungissa " olivat S a n teri V a h to sen p iirteet täm än näköiset. laukesikin. Koko ruutipanos tunkeutui V ahtosen kasvoihin, toinen puoli päätä oli veren vallassa ja mikä pahinta molem m ista silm istä katosi näkö. Toinen silm ä sai jo parin viikon kuluttua näkökyvyn takaisin, m utta toisen hoitoon meni pitk ät ajat, kunnes kerran päästiin siihen riem unpäivään, että sekin alkoi nähdä valoa ja vähitellen parani. Kasvojen m ustuus kesti parikymmentä vuotta. Paljon ruutihiutaleita poistettiin ja loput paransi luonto itse k asvattam alla uuden ihon. TYÖVÄEN TEATTERIIN Kun Vilho Ilm ari kevätkesällä 1916 otti näyttelijöitä Turun ensim m äiseen suom enkieliseen am m attiteatteriin, ilm oittautui V ahtonenkin hänelle ja hyväksyttiin. P alkkataso oli kuitenkin sellainen, ettei hän rohjennut jäädä taiteilijan niukan leivän varaan ja niin jäi kertoja Turun Työväen T eatterin henkilökunn asta sillä kertaa pois. Kun uusi alku otettiin v Kyösti A arnion johdolla, joka suostui siihen, että V ahtonen sai pitää vakinaisen päivätyönsä, h aastateltavasta tuli teatterin näyttelijä vuoteen 1926, jolloin hän käytännöllisesti katsoen lopetti neljännesvuosisadan ajan k estäneen näyttäm ötyönsä eräitä vierailuja lukuunottam atta, joista hän m ainitsee K isa-veikkojen N äyttäm ön alkajaiset Kärsäm äessä, jolloin hän oli m ukana T ukkijoen Tolarina ja jolloin mm. Eino R aita siellä näytteli Turkan. Rouva Fanny V ahto nen, uskollinen m yötätoveri, oli silloin jo kypsynyt hyvinvoivan M aijan asteelle. Turun Työväen T eatterin kausi ei oikeastaan kuulukaan täm än kirjoituksen puitteisiin, jossa käsitellään am atöörityötä. M ainittakoon kuitenkin, että uuden näyttelijäpariskunnan, V ahtosten, tulorooleina olivat pääosat M arcel Gerbidonin Kaivostyöm iehessä ja että S anteri V ahtosen skaala ulottui tuona aikana jo m ainitusta Topiaksesta ja Pohjalaisten Saltu sta sekä m onista m uista kansantyypeistä M eripoikien ja H evospaim enen päätehtäviin. M ainittakoon erikseen vielä Nuoren m yllärin Koikale, jota hän esitti vierailijana Numm enm äen Työväen N äyttäm ölläkin jo te atterista erottuaan, tehtävä, jossa hän tunsi katsomon naurussa läm pöä ja tu n nustusta. K irjoitus voidaan parhaiten päättää eräällä ajankuvalla, joka vain itsenäisyysaikam m e eläneille on outo ja uskom aton. Kun varoja ei perheessä liikoja ollut eikä näyttäm öväen tapaturm avakuutuksia tunnettu, oli V ahtoselle V alapatossa sattu neen onnettom uuden seurausten hoitam inen totinen paikka. Hän m uistaa kyllä kiitollisena tu rkulaista tri H einosta, joka varsin huokeasta ta k sa sta häntä hoivasi, m utta kun hoitoa piti hakea H elsingistä asti, se tiesi menoja. Niinpä Pyrkivän näy t täm ö päätti antaa lahjanäytännön V ahtosen hyväksi ja valitsi erään unkarilaisen näytelm än. Sensuuriolot olivat kuitenkin tuolloin kiristyneet äärim m illeen. Sensori kielsi unkarilaisen, s.o. V enäjän silloisen vihollism aan, näytelm än esittäm isen. K äytiin lähetystönä hakem assa oikaisua, m utta lyhyt ulos ty rehdytti keskustelun alkuunsa. Lahjanäytännön ohjelmaksi valittiin sitten käytössä kulutettu K ultaristi. Y stävät tulivat ja tä y ttiv ät katsom on. Ehkä joku kultaristi antoi tyttärellekin uskoa ram ppien valovoimaan, sillä K aarina V ahtonenhan ja t kaa am m attinäyttelijänä sitä työtä, joka hänen vanhemmilleen on ollut arkisen leipätyön ohella palava harrastus. ÅBO NAVIGATIONSSKOLA I D å sin lå n g a s e g la ts g e n o m ti- *- d e n h a r Å bo N a v ig a tio n s s k o la i d a g g jo r t e t t s tr a n d h u g g fö r a t t r e s a e n s te n o c h r is ta e n r u n a ö v e r d e g å n g n a 150 å r e n o c h m ej h a r a n f ö r tr o tts a t t f ö r d e t t a v ä r d a a u d ito r iu m ty d a n å g r a av ru n s te n e n s teck ei). N a v ig a tio n e n e lle r s ty rm a n - skonsten h ar m ycket gam la anor. M an m å s te v ä l s ä g a a t t d å m ä n n is k a n lä rd e sig a t t b y g g a s k e p p o c h fä rd a s p å h a v e n m å s te h o n o c k s å lä r a sig a t t n a v ig e ra. D e n n a k o n s t g ic k s ä k e r t till en b ö r ja n i a r v f r å n f a r till so n, fr å n s k e p p a re till s ty rm ä n, m e n n ä r u n d e r d e s to r a u p p tä c k te r n a s tid e v a r v s jö r e s o r n a b le v a llt lä n g re, s tä lld e s d e t s tö r r e k ra v p å n a v ig a tö r e n s sk ic k lig h e t o c h f r å n d e n n a tid h ä r s ta m m a r o c k s å d e fö rsta navigationsskolorna. Ber ö m d ä r d e n s jö f a r te n s h ö g sk o la, som P ortugals prin s H enrik S jöf a r a r e n i m e d le t av 1400-taiet u p p r ä tta d e p å k a p S. V ic e n t i ak t och m ening a tt fo stra sjöm ä n, s o m sk u lle k u n n a k rin g se g - la A frik a o c h fin n a s jö v ä g e n till In d ie n. P rin s H e n rik s n a v ig a tio n s s k o la fic k s n a r t e f te r f ö lja r e i a n d r a europeiska länder, n ä r oceanseglin g e n to g f a rt. I r ik e t S v e rig e F in la n d sk a ll G u s ta v V a s a s m å n g o m v ittn a d e in tr e s s e fö r s jö f a r te n o c k s å h a ta g it u ttr y c k i fo r m av o m s o rg o m s jö fo lk e ts u tb ild n in g, m e n därom ä r litet känt. N a v ig a tio n s s k o lo rn a i S e rv ig e ^ r ä k n a r a n o r f r å n å r D en 4 ju n i d e tta å r u tf ä r d a d e näm ligen C arl X G ustaf ett dekr e t o m u p p r ä tta n d e t av e n sty r- m a n s s k o la i S to c k h o lm. D e n n a f ö r s ta s k o la f ö r d e d o c k p å g ru n d av b rist på m edel en tynande tillv a r o o c h u p p h ö rd e h e lt o c h h å l le t m e d sin v e r k s a m h e t å r 1711 p å g r u n d a v n ö d å r e n, s o m K a r l X I I :s m å n g a o c h lå n g a k rig f ö r d e m e d sig. D en å te r u p p s to d å r 1720, m en det ä r klart a tt denna Rektor Bertel F orman enda skola i rik et inte kunde bes ö k a s a v a lla, so m v ille u tb ild a sig till b e f ä l p å k o fe rd is k e p p o c h d e a llr a f le s ta fic k n o g n ö ja sig m e d e n b a r t d e n s k o ln in g, so m g a v s o m b o rd. I R e g le m e n te t f ö r C o o p v a e rd ie - S k e p p a r e o c h S k e p p s-f o lk av den 30 m ars 1748 stadgas b eträ f fa n d e d e n n a u tb ild n in g p å fö l ja n d e s ä tt: A lle S v e n sk e Coopv a e rd ie -S k e p p a re, s o m f ö r a S v e n s k a C o o p v a e rd ie -S k e p p o c h F a rty g till u tr ik e s s e g la tio n, sk a ll v a r a tillå te t a t t u ti lä r a o c h till S k e p p s tie n s t a n ta g a L ä ro -G o ssa r a v s v e n s k u n g d o m o c h s å d a n t till e n f jä r d e d e ls b e s ä ttn in g fö r h v a r je S k e p p. B ö ra d n e d e s a m m e L äro-g oss a r s e d a n v a r a f ö r b u n d n e a tt tiena till S jöss u ti Siu år, und e r h v ilk e n tid s lik e L ä ro -G o ssa r ic k e k o m m a a t t å t n j u t a n å g o n Lön eller m ånadshyra, u tan allen a s t a f d e r a s H u s b ö n d e r e lle r S k e p p a r e, k lä d e r o c h fö d a, s a m t d e n ö fn in g, h v a rm e d e ls t d e k u n n a b lifv a sk ic k e lig e a tt e f te r tie n s te tid e n, b r u k a s till S ty r m ä n o c h S k e p p a r e. E f t e r d e s s a s ju h å r d a lä r o å r k u n d e d e n u n g e s jö m a n n e n m ö n s tr a u t s å s o m s ty r m a n o c h lä n g re fra m, o m ly c k a n s to d h o nom bi, såsom skeppare. O vann ä m n d a re g le m e n te s ta d g a d e beträffande behörigheten a tt var a s k e p p a re fö lja n d e : A lle d e, s o m v ilja fö r a S v e n s k a S k e p p o c h fa rty g, s å s o m S k e p p a r e, o c h d ä r m e d se g la till u tr ik e s o r te r, b öra u ti någon av R ikets S tapels tä d e r B u rs k a p v in n a, o c h d e r a s B o rg a re - o c h T r o h e ts e d a f läg g a, in n a n d e m tills tä d ie s n å g o n r e s a a tt anträda. D e n s o m v ille v in n a b u r s k a p s å s o m C o o p v a e rd ie -s k e p p a re m å s te f ö r s t u n d e r g å e tt fö r h ö r in fö r m a g is tr a te n o c h v is a a tt h a n k u n d e sin n a v ig a tio n. N a v ig a tio n s s k o la n i S to c k h o lm arbetade ända till å r 1774 u ta n n å g o t re g le m e n te, m e n d e n 8 a u g u s ti s a g d a å r u tf ä r d a d e s e tt s å d a n t. D e tta r e g le m e n te ä r a v in tr e s s e f ö r o ss, e f te r s o m d e t kom a tt stå m odell för v år skolas fö rsta reglem ente. N u stad g a s o c k s å f ö r s ta g å n g e n o m en s ty rm a n s e x a m e n i s å m å tto a tt d e t s k u lle a n k o m m a p å S k e p p s- r e d e r ie r n a s ie lfv a, h u r u v id a d e k u n n a ä s k a, a t t d e n e lle r d e, s o m till s ty r m ä n v id C o o p v a e rd ie fa r- ten söka befordran, m åge u n d erg å f ö r h ö r i s e g la tio n s k u n s k a p e n m e d d ä r till h ö rig e s ty c k e n, hvilk a f ö r h ö r i s å d a n h ä n d e ls e a n s tä lla s av S k o le -fö re s tå n d a - re n... F ö r s t å r 1794 fic k S v e rig e sin an d ra offentliga navigationsskola i K arlskrona, m en tidigare h a de på flere o rte r in rä tta ts p rivata navigationsskolor. S ålunda n ä m n a s K u n g s b a c k a, V isb y o c h N o r rk ö p in g, s o m o r t e r d ä r u n d e r v is n in g i n a v ig a tio n g a v s i p r iv a t re g i. D et to r d e h a r ö r t sig o m a n s p r å k s lö s a fö r e ta g, so m o m h ä n d e r h a d e s a v n å g o n ä ld re kofferdiskeppare, som velat stan na i land. O ckså i v årt land förek o m r e d a n p å 1700-talet d y lik n a v ig a tio n s u n d e rv is n in g b l.a. i V a s a o c h h ä r i Å bo. Alld e le s a n d r a p r o p o r tio n e r h a d e d e n s k o ln in g, s o m s k e d d e p å S v e a b o rg. D ä r h a d e f ä s t n in g e n s s k a p a r e E h r e n s v ä r d, s o m å r 1770 ö v e r ta g it b e f ä le t v id a r m é n s flo tta, s a tt i g å n g u t b ild n in g a v f lo tta n s fo lk, s o m o c k s å o m f a tta d e n a v ig a tio n o c h astronom i. L ektionerna b ek o stades av E hren sv ärd och han ans k a f fa d e o c k s å e n d e l u n d e r v is ningsm aterial. D essa fö rsta försö k till e tt e g e t in fo rm a tio n s - verk för flottan upphörde om någ o t å r, m e n k o m å r 1779 i g å n g på nytt och nu m ed stö rre fram g å n g. V id fin s k a e s k a d e r n a n ställdes för den teo retisk a u n d e r v is n in g e n d å v a r a n d e d o c e n ten i astronom i vid Åbo A kadem i N. G. Schultén. Å tm instone i

5 10 å r tjä n s tg jo rd e h an på Sveab o rg och h ad e tid v is u p p till 200 e le v e r i o lik a g rad e r. H an fick också en god m edlärare i löjtn a n t F ab ian C asim ir Rosvall, som se n are blev p ro fe sso r vid e sk a d e rn. Rosvall sk affad e sig u n d e r sin tjä n stg ö rin g på Sveab o rg, som v a ra d e ä n d a tills fästn in g en föll, en rik e rfa ren h e t så so m ped ag o g p å d e t n a u tisk a o m rå d e t och h an u tg av även en del läro b ö ck er, av vilka den m est lästa b ar titeln : En sjöm ans dageliga H jälpreda eller practisk -theorie uti styrm anskonsten. D etta verk utkom i flera upplagor m ed något förändrad e n a m n och v a r i b ru k långt in p å 1800-talet i F inland. S å d a n v a r a lltså ställn in g en b e trä ffa n d e n avig ationsskolningen, n ä r rik e t sp rä n g d e s å r I d e t n y a sto rfu rs te n d ö m e t F inlan d fan n s ingen nav ig atio n su t- bild n in g a tt tillg å fö r kofferdifa rte n s m än. F ö rv å n a n sv ä rt s n a b b t a v h jä lp tes d o ck d e n n a b rist. På flera håll satte m an igång utredningar och kom m ed förslag till sak ens o rd n an d e. B land de p e rso ner, som sysslade m ed dessa u t red n in g a r, m å frä m st n ä m n a s lan d sh ö v d in g en i T avastehus Fredrik G ustaf Stjernw all, Gusta f M a u rits A rm felt och chefen fö r c o n seljen s k a n sliexped itio n Åbo N a igationsskola på Vårdberget. Carl M annerheim och den tidigare n äm n d a F ab ian C asim ir Rosvall, som v a r den frä m sta sak k u n n ig a på o m råd et. E nligt e tt av Rosvall u p p g jo rt förslag skulle i Åbo inrättas ett s.k. m a rinsem inarium, som skulle u t bild a sk ep p are fö r kofferdifarten, m en även m än fö r örlogstjä n s t. D etta sem in ariu m skulle såtillv id a k o m b in eras m ed Åbo Akadem i, a tt de fö r sjö v eten sk a p e rn a tills a tta lä ra rn a skulle u p p b ä ra p ro fesso rslö n och sk o lan s elev er skulle h a rä tt a tt å h ö ra fö reläsn in g ar vid Akade- Å r 1812 v a r u tre d n in g sa rb e te t färd ig t. Den 3 april d e tta å r u tfä rd a d e k e jsa ren en kungörelse om in rä tta n d e av n avigationssk o lo r i s tä d e rn a Åbo, H elsingfo rs och V asa. U r d enna v å r skolas g ru n d läg g n in g su rk u n d skall ja g b e a tt få c ite ra de tv å fö rsta p a ra g ra fe rn a : G eneral-g ouvern e u re n ö fv er F in lan d äger, a tt v id N av ig atio n ssk o lo rn e i Åbo och W asa u tn ä m n a en lära re, som uti årlig lön åtn juter sexh u n d rad e R ubel i S ilfver hvarje m te Wi vele fö r b e rö rd e sk o lo r anslå till böcker och instrum ente r E tth u n d ra d e R ubel sam t till g ratific atio n er fö r elev ern a T reh u n d ra d e R ubel årlig en. N ödige L ections-rum fö r u n d erv isn in g en och b o n in g sru m fö r lä ra rn e vid N av ig atio n ssk o lo rn e i Åbo och W asa b ö ra av sta d sb o e rn e d ä r stä d e s u p p låta s, u ta n a tt sta te n m ed någon utgift därföre belastas. B eträ ffa n d e n avig atio n ssk o lan i H elsin g fo rs b e stä m d es i k ungörelsen, a tt den skulle u n d e rh å lla s av d e n n a stadsinnevån a re s b ek o stn ad, enligt d e ra s derom g jo rd a anhållan. V arje n avig atio n ssk o la skulle s tå u n d e r en sä rsk ild D irections inseende och förvaltning. Till D irectionen h ö rd e L andsh ö v d in gen i län et och tven n e av stad en s m a g istra tsp e rso n e r. Å r 1813 u tfä rd a d e K ejsaren i n s tru k tio n fö r D irek tio n ern a vid n av ig atio n ssk o lo rn a i Landet. E n lig t d e n n a in stru k tio n, som såsom tid ig are n ä m n ts i m ånga avseenden m o tsv a ra d e den å r 1774 givna in stru k tio n e n för S to ckholm s n avigationsskola b e stä m d es a tt sk o lfö restå n d are n skulle u n d e r te rm in e rn a fy ra d a g a r i veckan hålla offentlig a föreläsningar för alla de vid städernas sjö m a n sh u s till kofferditjä n s t in sk riv n a sjö m än, som ö n sk ad e b egagna sig av u n d e r visningen. M inst tre tim m a r om dagen skulle fö reläsn in g pågå, och d ä rv id skulle fö ru to m den p ra k tisk a delen av styrm ansk o n sten även d ess fö rb e rä d an d e p rin c ip er b ehandlas. Såsom k u rsb o k fö resk rev in stru k tio n en R osvalls N avigation. E n n åg o rlu n d a övad han d stil sam t förut inhäm tad nödig kännedom av såväl det språk, v arå fö reläsn in g arn a hålles, som de fö rsta g ru n d ern a i räk n ek o n sten ä r de egentliga v illkoren fö r den, vilken å s tu n d a r a tt få lek tio n ern a bev ista fö restavade in stru k tionen. Då m an em ellertid, och det säk e rt m ed rä tta, förm odade a tt m ången sjö m an skulle h a svårt a tt följa m ed u ndervisningen i fö reläsn in g sfo rm, tadgades att sk o lläraren även v a r skyldig a tt läm n a de elever, som så önskade enskild handledning på tid er då fö reläsn in g ar ej hölls. F ö r denne enskilda undervisning skulle lärare n få skälig vedergällning av lärlingen. Åt fattig a elever v ar han dock skyldig a tt ge gratislektioner. In stru k tio n e n innehöll dessutom bestäm m elser om exam en, om skötseln av ekonom in och om nödig redovisning. En av läraren s skyldigheter v ar även a tt vid s jö rä ttstv iste r gå ved erb ö ran d e d o m sto lar tillhande m ed sjösak k u n sk ap. Också denna bestäm melse härstam made från 1774 års Stockholm s regiem ente och u n d e r n ä sta n alla de h u n d rafem tio år, som skolan funnits till, h a r någon av skolans lära re v a rit sjösakkunnig vid rätte. Så ä r fö rh ållan d et än i dag. I stöd av denna instruktion arbetade skolans fö rsta fö restånd are August H annibal H agelstam u n d e r hela den tid han förestod skolan. F ö rst å r 1839 kunde undervisningen något utvidgas, sedan R e k to r B ertel F orm an i sitt arbete. k ejsaren p å skoldirektionens fram ställn in g förordnade, a tt skolans anslag skulle ökas m ed 733 Vi ru b el silver a tt användas dels till lön åt en a n d re lärare, som skulle u ndervisa i Calligraphi, A rithm etik, fö rsta g ru n d ern a i Geometrien, Plan Trigonom etrien sam t M ath em atisk a och H andels-g eografien, dels till e tt perso n elt arvode å t d åvaran d e fö restån d aren B enzelstjerna, som ålades a tt jäm te undervisningen i den H ögre N autiske V etenskapen föreläsa om skeppsjournalers förande, om haveri och bodm eri, om b efraktn in g sam t om skep p aren s och besättn in g en s öm sesidiga skyldigheter och r ä t tigheter. 50 rubel skulle användas för elevernas undervisning i skeppsbyggeri och tack elk o n st och h u n d ra ru b el för de m era för sig kom m e elevernas u ndervisning i Engelska och Tyska sp rå ken. 150 rubel skulle u td elas såsom p rem ier åt eleverna och 133 Vs rubel för undervisningsm ateriel. S am tidigt fö ro rd n ad e kejsaren a tt före d e tta O bservatoriebyggnaden, som h ittills v arit av navigationsskolan en d ast tills vidare begagnad, nu skulle till Åbo sta d helt och h ållet ö verlåtas, för att till ständig lokal fö r skolan av stad en inredas och u tan bid rag av allm änna medel fram gent und erhållas. I 127 å r h a r skolan nu arbetat i denna byggnad och kejsaren blev förvisso tagen på o r den, n ä r han bestäm d e, a tt huset skulle bli skolans ständiga lokal. Då m an å r 1836 fly ttade in i o bservatoriet, v ar d e tta e tt av de få husen i staden, som den stora bran d en 9 å r tid ig are ej hade fö rstö rt. Då kunde skolan n a tu r ligtvis sk a tta sig lycklig ö v er a tt dess lo k alp ro b lem löstes fö r ru m ssitu atio n en, m åste h a v arit prekär för m ånga av inrättninga rn a i staden. U tvidgningen av undervisning- ^ e n å r 1839 synes ha gällt end a st Åbo N avigationsskola, m e dan m an i de övriga skolorna alltså i V asa och H elsingfors fo rts a tte a tt a rb e ta enligt det gamla reglem entet av år År 1851 v a r tiden m ogen fö r en ny och nu m era radikal om läggning av undervisningen. Den 21 au g u sti d e tta å r u tfä rd ad e s e tt n y tt reglem ente och d e tta ak tsty cke o m fa tta d e in te m in d re än 36 långa p a ra g ra fe r m o t det fö rsta reg lem en tets k o rtfa tta d e 13. E leverna delades nu p å tre huvudavdelningar, k lasse r säger vi i dag, den fö rsta fö r u n d e r sty rm än, den a n d ra fö r sty rm än och C oopvaerdie-skeppare och den tre d je för Coopvaerdie-Capitener. Det infördes alltså nu en ny befälsgrad, Coopvaerdie-Capitenens, och reglem entet stad g ad e b e träffan d e d enna bl.a., a tt vid exam en fö r d enna g rad skulle exam ensnäm nden, som n o rm alt bestod av sk o lfö reståndaren och två e rfa rn a Coopvaerdieskeppare, u tö k as m ed tvenne av skoldirek tio n en inkallade skicklige W etenskapsidkare, som skulle väljas bland lärarna i m atem a tik eller n a tu rv eten sk ap vid A lexanders U niversitet e ller e tt gym nasium. Y tterlig are stadgades: Till u p p m u n tra n, och på det W ederböran d e m å v ara angelägen a tt fö rw ärv a sig stö rre skicklighet och erfaren h et, tillägges enhvar,

6 som undergått den för Coopvaerdie-Capitener stadgade examen, rättighet att utan genomgående av de för blifvande handlande bestäm da läro- och tjänsteåren, eller avläggande av föreskrivna kunskapsprov, vinna burskap såsom Gross- eller K ram handlare i den stad i Finland, där de vilja sig nedsätta. Coopvaerdie-Capitens examen gav också kompetens för ett flertal tjänster i land, bland annat för lärartjänst vid Navigationsskola. Nu fastställdes lästiden till 36 tim m ar i veckan och undervisningen skulle om fatta följande äm nen: Räknekonsten, Geometri, T errester navigation, Trigonom etri, Astronomi, Tackling och Sjöm anskap, Segelfartygs m anövrering. Lastning och stuvning, Politisk geografi, F örfattningar, Ekonom ien ombord, Mekanik, Skeppsbyggeri, H andelsgeografi och varukännedom, R ättskrivning, Ämnesskrivning sam t Tyska, gelska. Franska och En Inträdesfordringarna var i sto rt de sam m a som tidigare. En ny punkt hade dock tillkomm it: Inträdessökande skulle äga kännedom om Religionens huvudstycken och bibliska historien. Skolarbetet gavs med detta reglem ente så fasta och jag vågar säga m oderna form er att alla senare reglementen inte kunnat m edföra just annat än av utvecklingen betingade moderniseringar av kursplanerna och förlängningar av skoltiden. R edan år 1863 såg ett nytt regl em ente dagens ljus. Det hade föregåtts av ett vidlyftigt förarbete, men kom trots detta inte med något väsentligt nytt. Coopvaerdie-Capitenen blev nu sjökapten och språkundervisningen koncentrerades på endast ett främ m ande språk, engelskan. Inte heller år 1874, då reglem entet åter förnyades, var förändringarna stora. H älsolära och sjukvård intogs på läsordningen, bokföring och handelskorrespondens likaså. (Forts n:o 1/1964) T U R K U -S E U R A Å B O -S A M F U N D T r.y. T alou d e n h oitaja - E k on om ich e f P a a v o S u o m in e n, P u u ta rh a k a tu 2 9, p u h. - tel , Pääsihteeri ja to im isto - Gen. sekreterare och byrå E r k k i V u o ri, K e llo so itta ja n k a tu 3 7 A 21, puh. - tel Sve n sp rå k ig sekreterare - R u otsin kielin en sihteeri C a rl Jacob C a rd b e rg, T rä d - g å rd sg. 4 6 A, tel - puh P o s tis iirto tili T u Liity jäsen eksi Turku -se u raan - B liv m edlem i Å b o -sam fu n d e Siitä sysäyksestä ja ratkaisevasta taloudellisesta tuesta, joihin nojautuen Turku-seura saattoi arm on vuonna 1963 järjestää esitelm äsarjan kotikaupungin ja sen linnan seitsensatavuotisista vaiheista, ei seura voi olla vielä kerran kiittäm ättä Turun Linnan Rotaryklubia. Esitelm öitsijät ovat olleet järjestään tieteellisiä asiantuntijoita, joilla on ollut kyky e sittää tunnin kestävässä jaksossa aihepiirinsä asiat m u kaansatem paavasti, m ilteipä voisi sanoa jännittävästi, silti unohtam atta tutkivan tieteen hengettären vakaata viitotusta. Kaksi heistä on saanut olla tu lessa kahdestikin. Turun historiallisen m useon johtaja, Åbo akadem in dosentti C arl-jacob G ardberg esitelm öi viime helm ikuussa ensim m äisenä Turun ja linnan syntyvaiheista 1300-luvulle asti, m utta hän otti osalleen tai sanottaisiinko, että hänelle lankesi luonnostaan myös sen lokakuisen luennon, jossa selviteltiin Turun historiallisten m uistom erkkien entistäm istä ja museotoim intaa. K ahdesti esiintym istä tietenkin auttoi se seikka, että tri G ardberg on Turkuseuran toinen sihteeri ja V anhan ja uuden Turun jaoston puheenjohtaja, joten aateluus Suuren suosion saanut esitelmäsarja päättyi velvoitti. Sam an velvoituksen painon tunsi m yös seuram m e puheenjohtaja, Turun m aakunta-arkiston johtaja, fil.maist. Toivo T. Rinne, joka piti m aaliskuussa esitelm än Juhana h erttuan vuosisadasta ja lokakuussa T urusta ja turkulaisista vv , kohdistaen toisessa esiintym isessään erityisen huom ionsa aikaan, jolloin T urku oli autonom isen Suomen pääkaupunkina. K eväällä oli helm ikuun aikana toinenkin esitelm ä, m uuten ensi kerran kuninkaansalissa, sillä keskiajalta peräisin oleva iso linnantupa, jossa alkajaisesitelm ä pidettiin, osoittautui liian pieneksi ja niin joutui noin nelisatahenkisestä kuulijakunnasta silloin lähes puolet kuuntelem aan esitelm ää seisaaltaan. Tämän toisen esitelmän piti Turun yliopiston hum anistisen tiedekunnan dekaani ja yleisen historian professori Vilho N iitem aa ja 1400-lukujen historiasta. H uhtikuussa kokoonnuttiin kuninkaansaliin kuuntelem aan kevätkauden viim eistä esitelm öitsijää Turun norm aalilyseon historian ja siihen liittyvien aineiden yliopettajaa, fil.tri Tauno Perälää, jonka käsiteltävänä oli kreivin ajan vuosisata eli siis luku. T u rkulaisen h istoriatieteen grand old m an, professori E inar W. J u v a a lo itti linnaesitelm ien syyssarjan. Viereisellä pöydällä on pienoism alli T urun vanhasta raatihuoneesta, jo n ka en tistä m istä kuvassa näkyvään alkuperäisasuun turkulaiset esitelm öitsijän tavoin toivovat. Syyskauden aloitti syyskuun lopulla Turun yliopiston rector magnificus acque professor em eritus Einar W. Juva, joka jatkuvasti tuvantäydelle kuulijakunnalle teki eläväksi luvun Turun ja sen linnan. Gardbergin ja Rinteen lokakuisten esitelm ien jälkeen oli sarjan viimeinen esitelm ätilaisuus ja päättäjäiset m arraskuun 10:ntenä. Esitelm öitsijäksi oli saatu, sam alla kaupungin vieraaksi kutsuttuna, Helsingin yliopiston Suomen historian professori Eino Jutikkala, joka käsitteli Turkua autonom ian ajan loppupuolella eli siis aikaa luvulta itsenäisyytem m e alkuun. Hänen perehtyneisyytensä aiheeseen on tunnettu, sillä hänhän on sam an yliopiston taloushistorian professorina ollessaan kirjoittanut tuota aikaa koskevan Turun kaupungin historian, joka m uuten on ainoa aika, josta on olemassa täydellinen suom enkielinen historiankirjoitus kaupungistamme. M uistaa sopii tässä yhteydessä, että sanotun historiateoksen syntym iseen on aktiivisesti osallistunut kaksi linnaesitelm äsarjan luennoitsijaa, sillä lukuun A sem akaava ja asunnot on dosentti Gardberg kirjoittanut alaluvun A rkkitehtuuri ja luvut Seurakunta ja hengellinen eläm ä sekä Turku kulttuurikaupunkina professori Juva, joka sai käytettäväkseen eri alojen erikoistuntijoita muutam ien alalukujen pohjakirjoitusten laatijoina. Prof. Juva on myös ainoa historiatoim ikunnan jäsen, joka koko täm än kaksiosaisen teoksen kirjoittam isajan on ollut työtä läheltä seuraam assa. Esitelm än päätyttyä Turkuseuran puheenjohtaja, m aisteri Toivo T. Rinne kiitti lämpim in sanoin professori Jutikkalaa, ja täm än jälkeen pankinjohtaja Eero Num erla turkulaisen kuulijakunnan puolesta kiitti kaikkia tilaisuuteen n yt kutsuttuja esitelm öitsijöitä ja jätti Turkuseuran sihteerin Erkki Vuoren avustam ana kullekin heistä Turun linnan korkokuvalla varustetun hopealautasen, johon oli kaiverrettu esitelm än pidon päiväm äärä ja sana turkulaisilta. Turun Linnan R otary Klubin presidentti, eversti V. V ähätupa käytti myös puheenvuoron, jossa hän mainitsi klubin katsoneen taloudellisen tuen annon olevan sille yhdistyksen nimen antam a velvoitus ja jätti tilaisuudessa vielä huom attavalle summalle asetetun shekin entisen lahjoituksen, lisäksi. Puheenjohtaja Rinne esitti Turku-seuran kiitoksen klubille ja kiitti myös kaikkien esitelmänpitäjien puolesta m uistoesineestä. Sellaisen sai lisäksi asessori Vuori, joka oli toim i nut esitelm ätilaisuuksien käytännöllisenä toteuttajana. Lopuksi oli yhteinen kahvitilaisuus kuningattarensalissa. Näin olivat p äättyneet näm ä tilaisuudet, jotka olivat saavuttaneet turkulaisten jakam attoman suosion, olipa joskus kauem paakin koteutuva retkikunta kuuntelijana. Esitelm ätilaisuuksiin osallistuneiden luku kohoaa henkeen.

7 R akas T urkum m e on tullut 'tu n n e tu k s i paitsi paljosta m u u sta m yös m esenaateistaan ja originelleistaan. M utta meidän päivinäm m e, jolloin sanota a n jä ttiläisten kuolleen m aailm asta, o vat T u ru sta hävinneet ajan m yötä molemmat m ainitsem am m e ty y p it. Edelliset olivat kaikin puolin kunnioitetta v ia ihm isiä, ja kun heillä oli paljon rah aa sekä sen lisäksi ru n saasti m yös hyvää tahtoa, te k iv ät he m onia suurenm oisia lahjoituksia yleishyödyllisiin tarkoitu k siin ja kotikaupunkinsa kaunistam ista varten. Heidän nim ensä säily ttävät kauas tulevaisuuteen mm. m onet talo t niistä näkyvim m ät taidem u- seorakennus sekä kaupunginkirjaston talo p atsa at ja m uut muistomerkit. vielä hyvin m uistavat, olletikin, kun nuo henkilöt esiintyivät julkisuudessa vielä 1930-luvullakin. A loittaaksem m e Laiska-Antista. H än oli alunperin nim eltään Yrjö A ndersson, m utta myöhemmin hän m uutti sukunim ensä A nteroksi. A ikakirjat kertovat, e ttä hän oli syntynyt Turussa tehtaantyöm ies Vilhelm A nderssonin ja Edla Sofia G rönroosin poikana. H än pääsi oppikouluun, Turun suom alaisen klassilliseen lyseoon v Hän erosi kahdeksannelta luokalta v Y lioppilaaksi Yrjö A ntero tuli Turun Lyseosta, jonka jälkeen hän opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja kävi sitten Turun kauppaopistoa. Loppututkintoihin hän ei yltänyt. jonkinlaisen lääkintävoim istelijan ja hierojan kurssin hän sentä än suoritti. N äin hankkim aansa am m attia Laiska-Antti harjoitti sen kun lystäsi kerrotaanpa hänen toim ineen N aantalin kylpylaitoksessakin hierojana. Täm än sorakielisen m iehen eläm änvaiheet olivat yleensä varsin apokryfiset, kertovat mon et hänen kanssaan tekem isiin joutuneet. Niinpä hänen tiedettiin olleen erään varakkaan lesken rakastajanakin yhteen aikaan. Laiska-A ntti, joka oli ainaisessa rahapulassa, sai rakkauden ohella myös rahaa, sillä m ainittu rouva antoi mm. auliisti nimensä Laiska-Antin vekseleihin, jotka olivat raham äärältään pienehköjä. K errotaan hänen toisinaan kirjoittaneen L aiska-a ntti j a H assu-r a ffu kaksi tu rku laista Tuskinpa nämä turkulaiset mesenaatit olivat eläm änsä päivinä originelleja kansalaisia, m utta näistäk ään ei ole ollut puutetta. H eistä eivät kerro näkyvät monum entit, m utta silti heistä puhutaan vielä paljon nykyistenkin turk u laisten keskuudessa, varsinkin keskipolven ja sitä vanhem m an väen, eivätkä nuorem m atkaan ikäluokat ole heistä täysin tietäm ättöm iä, sillä ju tu t kaupunkimme elämää suurestikin v ärittä n eistä originelleista kulkevat perim ätietona viim eksim ainittujenkin korviin. A rm oton aik a kuitenkin haalista a näiden turkulaisoriginellienkin m uistoa, joten on paikallaan, e ttä joitakin piirteitä heidän eläm ästään ja erikoislaatuisuudestaan talletetaan tuleviin aikoihin painetussa sanassa. ällä kerralla esittelem m e T näistä originelleista kaksi, jotka vanhem m at turkulaiset Suom en T urulle A r v o Suom inen Yrjö A ntero toimi kouluja käytyään liikealalla Turussa, kertoo matrikkeli. M utta minkälaisia olivat hänen liiketoim ensa? Y leisesti niitä ei tunneta, m utta monet turkulaiset tietä v ä t kuitenkin, e ttä Laiska- A ntti oli tietynlaisissa liikesuhteissa joittenkin ulkom aalaisten kanssa. im en Laiska-A ntti A ntero Nsai niin ovat eräät hänen opettajansa ja luokkatoverinsa kertoneet siitä syystä, ettei hän viitsinyt paljoakaan lukea läksyjään. K oulussa hän oli tietenkin täm än takia helisem ässä jäi luokallekin m utta jotk u t o p ettajat katsoivat hänen hiem an heiveröisiä aikaansaannoksiaan sorm ien välitse, ja vihdoin A nterosta tuli sentään ylioppilas. Laiskuus lienee ollut syynä siihenkin, että hänen lääketieteelliset opintonsa katkesivat aikaisessa vaiheessa, m utta lesken nimen vekseleihinsä itsekin, m utta äveriäs rouva ei ollut tä stä pahoillaan, vaan lunasti tällaisetkin paperit aikanaan pois. M utta kerran Laiska-Antti väärensi rouvan nim en niin suureen vekseliin, ettei täm ä sitä hyväksynyt, vaan asia meni oikeuteen. Loppujen lopuksi rouvan sydän sentään heltyi ja hän m aksoi täm änkin vekselin, joten Laiska-A ntti pääsi pahasta pälkähästä. un Laiska-A ntti tarvitsi aina Krahaa, vippasi hän sitä myös tuttaviltaan. V ekselein ja vippikonstein hän sai vuosien m ittaan niin paljon kokoon, että tuli toim een, jos ei loistavasti niin tyydyttävästi kum m inkin. K erran hän häm m ästytti kaikki velkojansa kutsuessaan näm ä juhlaillallisille Samppalinnan ravintolaan ja ilmoittaessaan näille, että hän k oettaa edes tällä tavalla palkita tuttaviensa anteliaisuuden ja avun. Pöytä notkui herkkuja, ja hienoja juomia oli yltäkyllin nautittavissa. Kun ilo illallispöydässä oli ylimmillään, Laiska-Antin kerrotaan pistäytyneen muka puhelimeen, m utta tosiasiassa hän kuitenkin livahti ravintolasta pois ja jätti melkoisen suuren laskun vierau ten sa suoritettavaksi. M ainittakoon vielä, että Laiska-Antti saavutti Suomen ennätyksen rintauinnissa Vaasassa v Yrjö A ntero kuoli ennen toista maailmansotaa, m utta 1930-luvulla hän vielä eksisteerasi Turun kaduilla ja etenkin ravintoloissa. Niissä hän sai kolpakoita tuttaviltaan, jotka mielellään kuuntelivat Laiska-Antin tarinointia ja pitivät häntä om alaatuisena originellina ja apokryfisenä olentona, jolta he eivät toivoneetkaan enää vippejään takaisin saavansa. N fr iinikään vielä 1930-luvulla eli Turussa yleisesti tunnettu Hassu-Raffu eli oikealta nim eltään Ernst Rafael Elomaa, ent. Vilander. Hän oli syntynyt Turussa , ja täällä hän eli eläm änsä loppuun asti. Tämä nuorena Pelastusarm eijassakin aika ahkerasti käynyt mies toimi ensin seppänä, m utta sitten hän siirtyi rautatieläiseksi. Turun asemalle hän tuli VR:n palvelukseen v ja yleni jo v ratapihan vaihdemieheksi, jota tehtävää hän hoiti aina eläkkeelle siirtym iseensä saakka, mikä tapahtui v Toimensa ohella Hassu-Raffu, m inkä liikanimen hän itsekin tiesi ja sen myös hyväksyi, harjoitti jopa suuressa m itassa antiikkitavaroiden, taideteosten sekä kulta- ja hopeaesineiden, mm. kellojen, kauppaa. Hänellä oli hyvä vainu päästä varsin arvokkaidenkin esineiden lähteille, ja hänen kauppatoim ensa olivat vilkkaat. Omakohtaisesti m uistan, että Hassu-Raffu luvulla vieraili usein mm. sen sanom alehden toim ituksessa, jonka palveluksessa olen, milloin minkinlaisia esineitä mukanaan. Hän ei tullut niitä toimitukseen kaupittelem aan, hän vain halusi tietoja siitä, minkä arvoiseksi täällä hänen kulloisetkin tavaransa arvioitiin. Täm än m ukaan hän hinnoitti ne myyden sitten tavarat yleensä hyvän kauppavoiton saaden. Kaikki kauppatavaransa hän hankki rehellisellä tavalla. Vierailuillaan Hassu-Raffu kertoi toim itukselle hassum aisia ju t tuja ja teki temppuja jos toisiakin. Hänen tapanaan oli usein sanoa: Kun on vähän hassu ja vähän hum alassa, niin kyllä elämässä pärjää hyvin. Mielellään Hassu-Raffu myös kertoi olevansa jonkun aatelisen Rehbinderin avioton poika, joka oli perinyt isältään mm. m uhkean nenän. Kun joku kehoitti häntä liittym ään suojeluskunnan riveihin, selitti hän kyllä sopivansa tällaisen miehisen järjestön kunniakkaaksi edustajaksi, m utta sanoi aatelism allisen nenänsä olevan esteenä: A jatelkaa nyt, ettei miesriviä koskaan saataisi sotilaallisen suoraksi, sillä m inun nenäni työntyisi aina liiaksi eteenpäin ja rikkoisi linjan. assu-raffu oli luonteeltaan H hyvänlaatuinen, eikä hän sen parem min rautateillä kuin m uuallakaan ollut kenenkään kanssa huonoissa väleissä. Hänen kepposilleen naurettiin yleisesti, m utta Turun asem alla häntä täytyi kovasti holhota sen takia, että Hassu-Raffu oli viinaanm enevä mies. Hän oli tavallista vaativam m an etelävaihteen hoitajana, joten ryyppäily ei ollenkaan sopinut hänen tehtäväänsä, niinkuin se ei sovi m uuhunkaan virka- tai työtoimeen. Hassu-Raffun esimiehenä oli pitkän aikaa Koskinenniminen mies, joka kävi aika usein asem apäällikölle valittamassa, että jälleen Elomaa oli virantoimituksessa ollut humalassa. Turun asem alla oli niihin aikoihin kokonaista seitsem än Koskista, joten heidän piti jollakin ylim ääräisellä nimellä erottaa toisistaan. Kun nyt puheenaoleva Koskinen usein valituksia tehdessään itki, nimesivät m uut rautatieläiset hänet nopeasti Itku-Koskiseksi. Valituksista oli se seuraus, että Hassu-Raffu sai määräyksen joka yö klo 12 (24) käydä näyttäytymässä junanlähettäjän luona. Hän oli kyllä tähän aikaan selvänä, m utta sen jälkeen otti kopissaan yksin ollen halukkaasti naukkuja, m utta hänellä oli hum alaisille om inainen hyvä tuuri: yhtään vahinkoa hänen pitkänä vaihdem iesaikanaan ei s a ttu n u t... Lukem attom at ovat ne ta rinat ja kaskut, joita H assusta- Raffusta on kerrottu. Ja useim m iten ne ovat silkkaa totta. Kerrankin hän oli joutunut hoidettavaksi sairaalaan, josta jollakin tavalla pääsi vähäksi aikaa livahtamaan pois. Tänä aikana hän ehti hankkia jostakin viinaa, jota miespotilaiden huoneessa nautittiin sitten niin ahkerasti, että kun lääkäri tuli rondilleen, tapasi hän kaikki potilaat humalassa. E räänä vapunpäivänä Hassu- Raffu nähtiin ylioppilaiden kulkueessa kalsongeissaan alushoususillaan. Silloinen asemapäällikkö antoi hänelle nuhteita sopim attom asta esiintym i sestä julkisella paikalla, m utta Hassu-Raffu vastasi heti: M uija otti kotona housut takavarikkoon, joten tulin näin, m utta minun täytyy, tottakai, olla juhlavassa vappukulkueessa. Hassu-Raffu viljeli viinaksia siinä määrin, että häntä kehoitettiin hakeutum aan muualle. Hiihimäen asem alle kyllä pääsisin, m utta tä ältä T urusta pitäisi saada kunnon todistus, ilmoitti Hassu-Raffu asemapäällikölle, joka ilahtuneena asian käänteestä kirjoitti vaihdemiehelle oikein hyvän todistuksen ja kehui häntä kovin. Kului viikko, kului toinen, venyivät viikot kuukausiksi. Toverit Turun asem alla kyselivät vähän päästä: No, Raffu, etkö sinä jo mene Riihimäelle?, johon saatiin nopeasti vastaus: En suinkaan minä sinne mene, kun asemapäällikkö täällä antoi m inulle tavattom an hyvän todistuksen. Sellaista teillä ei olekaan. Ja niin Hassu-Raffu jäi paikalleen eläkeikään asti. A ikalaiset ovat yleensä sitä mieltä, että Rafael Elom aa oli pikem m inkin liika viisas kuin hassu. H än vain heittäytyi rooliinsa, joka huvitti häntä, teki kepposia, hassum aisia elkeitä ja soitti ahkerasti suutaan, aina sanavalm iina ja nokkelana.

8 Turun vankilaolot 140 vuotta sitten K un linnat ja linnoitukset olivat vahvoja rakennuksia, k äy tettiin niitä entisaikaan m yös vankiloina ja siitä kai johtuneekin nytkin vielä kansan suussa kulkevat sanontata v a t linnassaolosta ja linnaan tuom itsem isesta. Turun linnan vankilassa oli m yös vankeja sekä m iehiä e ttä naisia jo luvun viim eisiltä vuosikym m e niltä lähtien. Esim erkkinä senaikaisesta vankeinhoidosta, vankilam iehistä ja vangeista selostettakoon tä ssä se vankien toim eenpanem a verityö, jonka uhriksi joutui vankilan vahtimestari, kruununnim ismies Johan P etter N orm an lokakuun 10. päivänä Tuohon aikaan oli vahtim estari tavallaan vankilan johtajana, vankilat kun Ennenkuin Turun linnassa vieraileva astuu esilinnan porttiholviin, kiintyy hänen huom ionsa vasem m alla, esilinnan kaakkoiskulm assa olevaan pyöreään torniin. Se rakennettiin tykkitorniksi vv ja seinät tehtiin yli 5 m vahvuisiksi luvun alussa siinä toim i mylly, kunnes tornin kaikki kolm e kerrosta v arattiin vankilaksi, jossa tehtävässä se oli 120 vuotta vv V iim eiset vuosikym m enet vankila oli lääninvankilana, josta vangit vähitellen siirrettiin v valm istuneeseen K akolanm äen rinteelle rakennettuun lääninvankilaan viim eiset Irtolaisia ja tutkintovankeja oli tosin jo v siirretty mäen laelle tuona vuonna valmistuneeseen ojennuslaitokseen, m utta heidät jouduttiin varsin pian siirtäm ään takaisin Turun linnan vankilaan tai m uihin laitoksiin, kun ojennuslaitos Krimin sodan aikana tarvittiin kasarmiksi. Sata vuotta sitten, v. 1862, ojennuslaitos m uutettiin kuritushuoneeksi (nyk. keskusvankila) ja silloin pääsivät kaikki rangaistusvangit tähän uuteen laitokseen. Turun lääninvankilan eläkkeellä oleva johtaja H. H. Rusam a tuo asiakirjoista päivänvaloon kuvauksen vankilaoloistam m e 140 vuotta sitten. siihen aikaan kuuluivat m aaherran valvontaan. M ainittu N orm an oli jo aikaisem m in toiminut vankilassa vahtim estarina, m utta tullut siitä vapautetuksi syksyllä Tiedossam me ei ole, m inkälainen vankeinhoitom ies hän oli, m utta se tiedetään, että hän oli kovin kovakourainen ja senvuoksi vangit h äntä pelkäsivät. T ästä esim erkkinä on ainakin yksi arkistossa oleva vangin kantelu, jossa linnan vankilassa säily tetty arestilainen, entinen vahtim estari Johan M anelius lokakuun 8. päivänä 1821 kirjo ittaa näin: "J a lo su kuin en H erra V a ltio neuvos, M aaherra ja useiden T ä h d istö jen Ritari. K ISKONTAA JA VA PA A- LIIKETTÄ Olen ollut vahtim estari Normanin ei ainoastaan tu ttu vaan läheisin ystävä, ja senvuoksi olen ystävällisyydestä ja kennellekään puhum atta vankien valituksista ja tyytym ättöm yydestä hänelle kertonut, vaikka näm ä eivät ole uskaltaneet julkisesti syyttää häntä hänen hirvittävästä ankaruudestaan. Hän pyysi minua ilm oittam aan syyt heidän valituksiinsa ja tyytym ättöm yyteensä, m utta m inä vastasin aluksi, että he toivovat hartaasti saavansa tuom ionsa itse kukin, e ttä päsisiv ät pian Viaporin linnoitustöihin, koska päiväraha siellä riittäisi elatukseen parem m in senvuoksi e ttä vahtim estarin tulee vakavasti ja tarkasti pitää ruuan tarjonapitäjää (marketentare) silmällä, ettei täm ä pääse kiskom aan ja nylkemään, kun täällä sensijaan täm ä toimi on uskottu vahtim estarille, jonka huoltoon meidät on uskottu. U skaltaisipa täällä joku nurista, niin raippaa seuraisi. Sanoisipa sanasenkin punnitsem isesta tai m ittaam i sesta, niin molemmat kädet käsirautoihin ja vietäisiin erikoiseen yksinäiseen huoneeseen, jonka seinään käsiraudat kiinnitettäisiin, luukut ja pellit pantaisiin kiinni ja ovi teljettäisiin tavallisilla puomeilla ja lukoilla. Siellä pimeässä luolassa saa ihminen nääntyä ja menehtyä. En ollut vielä unohtanut vanhaa ystävyyttämme, se oli yhtä lämmin ja palava kuin ennen. Parhaassa tarkoituksessa, sillä pelkäsin jonkun onnettomuuden häntä kohtaavan, sekä siinä mielessä, että tyytyisi kohtuulliseen voittoon, esitin hänelle m uutam ia laskelmia. Osoitin hänelle, että kappa perunoita, joista hän saa 40 kopekkaa, antaa 36 killingin kurssin mukaan tynnyrin hinnaksi yli 9 riikintaalaria, ja kun tähän lisää kukkuran kapalle, jota hän saa (ostaessaan) käyttää, kun asetus m äärää tasareunaisen mitan käyttämisen, antaa sekin melkoisen säästön. Koetin ystävyydessä ja hyvällä saada hänet käsittäm ään, että kappa ruisjauhoja, josta oikealla käsittelyllä saadaan 8 14-kopeekan leipäkaakkua, tekee tynnyriltä ruista 36 killingin m ukaan ruplalta Ruotsin valtakunnan velkaseteleissä (riksgälds sedlar) 25 riikintalaria v. s., mikä on paljon yli 100 prosennin. Leipuri kaupungissa, jonka tulee ottaa huomioon omat menonsa, elinkustannuksensa vaimoineen ja lapsineen, vuokran leipomosta ja huoneistaan, kalliit puut, joita menee paljon, hevoset ja rattaat vedenkuljetukseen sekä palvelusväen kalliit palkat, ei saane nykyaikoina ruistynnyristä milloinkaan enem pää kuin 25 riikin talaria v. s., ja kuitenkin hän voi myydä leipäkaakun sam asta hinnasta kuin Norman, joka polttaa kruunun puita, jonka ei tarvitse pitää renkejä, hevosia, rattaita vedenkuljetukseen ja jonka ei tarvitse palkata eikä ruokkia leipomon väkeä, vaan antaa vankien tuhertaa ja leipoa niin hyvin kuin osaavat ja kykenevät. En rohkene ottaa Herra Valtioneuvoksen, Maaherran ja Ritarin kallista aikaa laajasti koskettelem alla Normanin vahvaa kapakkaliikettä, johonka hän käyttää vankeja, eikä hänen tulemisiaan ja menemisiään linnasta hyvä tarkoitukseni ja todellakin hyvä sydämeni Normania kohtaan ovat aiheuttaneet luottam uksellisen suullisen neuvonpidon hänen kanssaan kahden kesken. KANTELU PAHOINPITE LYSTÄ SYVIMMÄSSÄ NÖYRYYDESSÄ Syvimmässä nöyryydessä tahdon vain kertoa Normanin m i nua kohtaan paatuneesta sydäm estä Ah! syntyneenä Afrikan hehkuvilla hiekkakunnailla ja ikäni kuulleena vain tiikerien karjuntaa ja käärmeiden sähähdyksiä olisin paljoa onnellisempi kuin vahtim estari Normanin raakalais-käsiin joutuneena. Tämä tyranni oli salaisuudessa ruvennut vihaamaan m inua sanoin kuvaam attom an katkerasti. Ilman vähintäkään syytä, ilman m inkäänlaista rikkomusta sain 29 p:nä heinäkuuta iltapäivällä hirvittävän lyöntiaseen, hänen luunuppisen tattarikeppinsä, joka ei m itenkään voinut olla viisaasti ajattelevan ihmisen käteen joutunut, pääni ylle; kun Norman, joka kuitenkin vielä itse luulee olevansa järjellisten ihm isten joukkoon luettava, pää täynnä totia, miehen voimin alkoi lyödä ja ruoskia arm ottom asti toista, joka myöskin on ihm ishaam ussa. Kun Norman oli ruoskinut minua, mikä tapahtui Vahtihuoneessa vartijain ja muiden ihm isten saapuvilla ollessa, kiiruhdin arestihuoneeseen niin nopeasti kuin heikot voimani ja rautani sallivat. M utta tuskin olin ehtinyt arestihuoneeseen kun Norman linnanvartija Ekqvistin kera saapui perässäni ja tiikerisydäm ineen kiristi käteni käsirautoihin sekä alkoi uuden ruoskinnan patukalla paljaan paidan päältä. Ainoastaan ensimmäiset lyönnit tunsin, sittemmin en tiennyt enää m iten kävi, m utta toisilta vangeilta kuulin, että Norman oli hakannut, kunnes väsyi. Normanin jokapäiväinen tunnuslause onkin: lyö niitä seitsem än tuhannen miljoonan perkeleitä, niin käskee M aaherra. Lääkäri, joka on m inut ta r kastanut, voi monien muiden ihm isten kerällä valallaan todistaa, että olen ja pysyn vianalaisena kaikki jäljellä olevat elinpäiväni. Nyt on edessäni ainoastaan syvim m ässä nöyryydessä saada alistaa muu ajallinen m enestykseni Teidän arm onne kaikkein arm ollisim paan harkintaan, eikö vahtim estari N orm ania vastaan olisi nostettava laillista kannetta ja vaadittava hänelle v astuuta täm än epäinhimillisen m enettelynsä johdosta. K aikkein Armollisin Herra! Minun elinaikani on lyhyt, sillä kaikkein viisainkaan ja taitavinkaan lääkäri ei voi tuntea ruum iinrakennustani parem m in kuin minä itse, senvuoksi vaatii velvollisuuteni m inut asettu maan Teidän Armonne jalkain juureen ja kaikkein nöyrim m ästi anom aan ilm oitusta asiassa niin pian kuin tärkeäm m ät Teidän Korkean V irkanne tehtävät sen sallivat, sillä m inun vaellusaikani täällä m aanpäällä on lyhyt, siitä m uistuttaa m inua rikkiruoskittu ruumiini. Toisekseen sekä nykyisten että tulevien kanssaihm isteni ja lähim m äisteni puolesta Norm a nin hallinnan alaisina Turun linnassa. En yksin minä, vaan kanssani koko Maa on täysin vakuutettu siitä, että niin pian kuin Normanin suhtautum inen vangittuihin tulee H erra Valtioneuvoksen, M aaherran ja Ritarin tietoon ja Hänelle tunnetuksi, sellainen ei varm aankaan jää rankaisem atta. TULIKUUM A SA U N A JA KUOLEMA Kun tiedossani on muuan hirvittävä teko, tahdon tyynnyttää om aatuntoani ja tehdä sen sitä suurem m alla syyllä kun olen m itä täydellisim m in vakuutettu siitä, että teko m uutoin ei tule tässä m aailm assa kenenkään ihm isen tietoon, sillä kaikki

9 tä ällä Linnan V ankilassa ovat niin N orm anin p elästyttäm ät, e ttä heitä hyvin voidaan pitää pelästyneiden lam paiden kaltaisina. A sia on niin, e ttä tänä vuonna kesäkuun 23 pnä sanota an tä ällä tapahtuneen hirvittäväm m än tapauksen, m itä luonnossa voi ta pahtua. Sitten kun vankilan sauna oli läm m i te tty ta v allista kuum em m aksi, tuli N orm an tavallisine totihuum orineen juoksijallaan kiljuvan jalopeuran tavoin ihm isen, jolla on te rv että järkeä, jopa raakalaistyranninkin, on m ahdotonta tehdä sellaista te- /coa ja yhdessä linnanvartija F rim anin kanssa hän työnsi lum ppukauppias Henrik Frimanin, joka oli p id ä tetty irtolaisena, tuohon ylen kuum aan saunaan, m inkä jälkeen pellit, ikk u naluukut ja ovet tavallisin puomein ja lukoin teljettiin suuressa kiireessä. V aikka lum ppukauppias m itä hartaim m in ja surkuteltavim m in rukoili, että h äntä kuultaisiin, vieläpä lyöden ja kolk u ttaen rautaoveakin, olivat Norman ja Friman kuuroja, vaikka kaikki linnan ym pärilläkin kuulivat. H än alkoi sitte n m itä liikuttavim m in sanoin itkien (huutaa): auttakaa m i nua Jeesusk sen K ristuksen piinan tähden tä stä k uum uudesta m inä kuolen m inä kuolen tähän hirvittävään kuum uuteen, tässä piinassa heitä n henkeni! S itten hän alkoi heikom m in ja valittavam m in äänin pyytää leipäänsä, joka oli saunaa v asta p äätä olevassa huoneessa, m utta sitä ei annettu. V ihdoin hän huusi yhä valittavam m in äänin, e ttä hänelle annettaisiin kylm ää vettä kostuttaakseen sillä kieltään, m utta m itään ei hänelle annettu. N iistä henkilöistä, jotka silloin olivat vangittuina sen käytävän v arrella olevissa vankihuoneissa, ei kukaan enää epäillyt, että hän, ellei hänelle veden tippaakaan annettaisi, ei voisi elää yli yön. H änen om at sanansa ja m uiden usko kävivät m yöskin toteen. Sen jälkeisenä aam una hän olikin hengetönnä, vaikka oli terve ja reipas silloin kuin h änet väkivaltaisesti sinne työnnettiin. T usinoittain on henkilöitä, joita kohtaan on väkivaltaa h arjoitettu, yhdelle yhdellä, toiselle toisella tavalla, ja sadoittain on tällaisia ta pauksia, joista tieto on levinnyt ympäri maan kruunulle ja maalle haitaksi ja vahingoksi. AINOA, JOKA USKALLAN M inä olen yksi ja ainoa, joka uskallan päivän valoon vetää täm än viim eksim ainitun julm an tapauksen, toivossa että Teidän A rm onne ei suhtautuisi siihen epäsuosiollisesti. Lähimpänä syynä tähän on, että nyttem m in pidän yhdentekevänä, vaikka N orm an ottaisikin henkeni, sillä kurjaan, rikkihakattuun ja ruosk ittuun ruum iiseeni hän jätti vain vaivaisen eläm än sattu m uksesta ja vastoin hänen ta h toaan ja aikom ustaan tappaa m inut kokonaan. Eläm ääni en enää ole tyytyväinen. O lisihan hän p äässyt tästäk in m urhasta yhtä helposti kuin lum ppukauppiaan ynnä m uiden m urhasta olisi raportissaan vain ilmoittanut: Manelius on kuollut sairashuoneessa tällainenhan on vainajan m atkapassin ohella N orm anin tavallinen selitys. Tähän on kaikkein nöyrin velvollisuuteni esittää todistukset, niin pian kun Teidän Korkea A rm onne suvaitsee arm ollisesti sitä m inulta vaatia. K irjoittaja, jo h ta ja H. H. R u sa m a (Liisa Tannerin m a alaus) Siinä varm assa toivossa, että Teidän Armonne, joka olette yleisesti tu n n e ttu oikeam ielisyydestänne ja ihm israkkaudestanne läänin asukkaita kohtaan sekä lem peydestänne vangituillekin, ei epäsuosiollisesti suhtautuisi tähän kurjan vangin valitus- ja ilm iantokirjelm ään, saan arm on syvim m ässä alamaisuudessa ja nöyryydessä pysyä Jalosukuisen H erra V altioneuvoksen, M aaherran ja Ritarin kaikkein alam aisim pana ja nöyrim pänä palvelijana J. M anelius arestilainen T urun Linnan V ankilassa. VAHTIMESTARIN MURHAN TUTKIMUKSET... M urhan tapahduttua seurasi tietysti laajat tu tkinnot ja oikeudenkäynti. A sia käsiteltiin K eisarillisessa Linnan Oikeudessa (Slotts Rätten i Åbo), jonka puheenjohtajana aluksi toimi H erra vara M aaherra, E sittelijä Sihteeri, Pankki Tirehtööri ja Ritari W allenius sekä jäseninä Läänin Sihteeri, Tuom ari ja Ritari Carl Edvard Heurlin, Oikeus N euvosm iehet Carl Johan Lindström ja Carl Christian Sjö sjöman, Hovi Oikeuden N otarit vara T uom arit Fredrik W ilhelm Palander ja August Lohman sekä Hovi Oikeuden Reistraattori Carl Edelsköld. Jonakin päivänä oli m yöskin Keisarillisen Suom en Senaatin Prokuraattori Jalosukuinen Carl Johan W al en läsnä. Asia ei kuitenkaan joutunut heti päätettäväksi, sillä melkein kaikilla Normanin m urhaan osallistuneilla oli ta kanaan paljon m uita rikoksia, jotka olivat käsiteltävät asianom aisissa oikeuksissa ja osa vangeista välillä oli karkum atkallakin tekem ässä uusia rikoksia. Linnanoikeus voikin, saatuaan asianom aisten oikeuksien päätökset, antaa Normanin m urhajutussa päätöksensä vasta viisi vuotta murhan jälkeen eli joulukuun 15 päivänä Tällöin oli jo linnanoikeuden kokoonpanokin aivan toinen. Puheenjohtajana toimi Hovi Oikeuden Neuvos Christian Avellan sekä jäseninä Hovi Oikeuden N otari Carl Edelsköld, Poliisi M estari Fredrik Reinhold Tam elander, Oikeus Neuvosm iehet Carl Johan Lindström ja Carl Chriastin Sjöman, Hovi Oikeuden A ktuario Otto G. Stadius, sekä vara Lääninsihteeri Algoth Björkbom.... JA OIKEUDEN PÄÄTÖS Keisarillinen Linnan Oikeus totesi päätöksessään, että sittenkun vangit linnan vankilassa olivat saaneet tietää, että Norman, joka useita vuosia aikaisemmin oli toim inut vankilassa, ja vuonna 1821 syksyllä oli toim estaan vapautettu, jälleen tu lisi eron saaneen linnan vahtim estarin Erik Johan Forsbergin jälkeen vastaanottam aan sanotun toimen oli tyytym ättöm yyttä ja katkeruutta senjohdosta yleisesti heidän keskuudessaan syntynyt, ja kun Norman syyskuun 30 päivänä 1822 oli toim eensa ryhtynyt, oli se myöskin ilmennyt monenmoisina uhkauksina Normania kohtaan, joka ei kuitenkaan kiinnittänyt siihen tarpeellista huom iota eikä luullut tarvitsevansa pelätä m itään vakavam pia henkeensä kohdistuvia loukkauksia. Saattaaksensa vangit järjestykseen ja tarkkaavaisuuteen käyttäytym isessään vankilassa, oli Norman heti paluunsa jälkeen, suurella vakavuudella ja ankaruudella ryhtynyt ja ylläpitänyt valvontaa vankilassa sekä rangaissut vankeja pienimmistäkin rikkom uksista. Kun hän lokakuun 10 päivänä 1822 käytyään ylhäällä kaupungissa, iltahäm ärissä oli palannut lin- K uvan oikeassa reunassa on esilinnan entinen tykkito rn i, joka m yöhem min toim i vankilana vap autuen tästä kä ytö stä v naan ja alkanut vankien keskuudessa tavallisen tark astu k sensa, kahden linnannihdin, Carl Ekqvistin ja Joseph Palmgrenin sekä kahden vangin, renki Johan V esterlundin ja sotamies G ustaf Österbladin saattamana, oli Norman ensin käynyt ensim m äisessä vasem m alla olevassa vankihuoneessa vankitornin alim m assa kerroksessa, jossa entinen vahtim estari Johan Manelius, renki Simon Simonsson, rusthollarinpoika Johan Palander ja irtolaism ies W ilhelm Julin olivat säilytettyinä sekä sittenkuin Norman jonkun epäsäännöllisyyden tähden oli kurittan u t kahta viim em ainittua, oli hän siirtynyt seuraavaan sitä lähinnä olevaan vankihuoneeseen, jossa oli säilytettävänä seitsem än vangittua henkilöä, nimittäin merimies Henric Johan Ekman, puusepänpoika Gustaf Danielsson Koiteli, renki Gustaf Simonsson W igilant, Lappeenrannan rykm entin sotamies C hirstian W eckman, talollisenpoika Johan Lindgren, torpparinpoika Adolf Skott eli Efraim Sjöberg ja kellosepänsälli Johan Grönbäck, joista viim em ainittu oli käsiraudoissa toisista erillään kiinni lyötynä huoneen takaosassa. Normanin tullessa sisään tähän huoneeseen, jonne Ekqvist yksinään seurasi m uutam ia askeleita hänen jälessään Palmgrenin jää-

10 dessä oven sisäpuolelle sekä V esterlundin ja Österbladin käytävälle, oli Kortell, luultavasti ta rk oituksella heti kiinnittää N orm anin huom ion puoleensa, istuen m akuulavallaan ikäänkuin huom aam attom asti koettan u t oikealla kädellään kätkeä piippuansa, ja kun N orm an ta r kem m in tutk iak sen sa tä tä, heti oli m ennyt K ortellin luo ja jy r kin sanoin käskenyt hänen nousem aan ylös sekä samalla antanut hänelle korvapuustin, oli Ekm an nopeasti takaapäin hyp än n y t paikalle ja salaa hyökän n y t N orm anin kim ppuun ja kun kynttilät, joita Norm anilla ja Ekqvistillä oli käsissään, sam alla olivat sam m uneet, sekä m eteliä ja taistelu a huoneessa oli syntynyt, sekä E kqvist ja Palm gren pelästyneinä heti olivat paenneet huoneesta ja ovessa kum pikin saaneet iskun olk apäähänsä, jonka jälkeen he eivät olleet seuranneet N orm a nin kohtaloa, joka silloin viiden tai korkeintaan 10 m inuutin aikana tuli sam assa huoneessa puukotetuksi ja haavotetuksi saaden ei vähem pää kuin 22 suurim m aksi osaksi syviä puukonlyöntejä päähän, rintaan, selkään ja m uihin paikkoihin tullen siten raa asti m urhatuksi, jonka jälkeen N orm anin ruum is, kalkilla siroteltuna, oli k an n ettu vankihuoneen ulkopuolelle käytävälle ja pantu alim m an k äytävän akkunan eteen. V esterlund ja Österblad olivat heti m etelin alussa lähten eet vankitornin keskim m äiseen kerrokseen ja k ätk ey ty neet johonkin kom eroon ja Ekqvist ja Palmgren olivat juosseet linnan pihalle sekä sulkeneet vankitornin sisäänkäytävän sekä kutsuneet venäläisen sotilasvahdin, joka sitten oli p itän y t vahtia sisäänkäytävän luona silläaikaa kuin vangit sisäpuolella olivat rikkoneet lukkoja ja ovia sekä vapauttaneet toisiaan kahleistaan. Siinä kuulustelussa, jonka läänin m aaherra, saatuaan tiedon vankien väkivaltaisesta k äy ttäy tym isestä linnan vankilassa, oli vielä sam ana iltana toim eenpannut, ovat ei ainoasta an Ekm an ja Kortell, joiden vaatteet, sam oinkuin W igilantin, o vat olleet hyvin veriset, tu n n u sta n eet veitsillä pahoinpidelleensä Normania, vaan myöskin W igilant, Veckman ja Lindgren m yöntäneet, e ttä he ovat puulla lyöneet häntä. K eisarillisen Linnan O ikeuden sittem m in pitäm ässä tutkim uksessa ovat näm ä syytetyt kylläkin useissa kohdin osaksi peruuttaneet tunnustuksensa osaksi kokonaan kieltäneet kaiken osallisuutensa N orm anin m urhaan ja muihin sam assa tilaisuudessa tehtyihin väkivaltaisuuksiin, m utta tutkim uksen kestäessä on kuitenkin käynyt selville heitä vastaan siksi paljon, että heidät tuom ittiin: Ekm an ja K ortell kum pikin edelläkäyneen valm istuksen jälkeen kuolem aan tavallisella paikkakunnan teloituspaikalla, m enettäm ään oikean kätensä, m estattavaksi ja teilattavaksi. Saman rangaistuksen sai myöskin Wigilant. Lindgren tuom ittiin ankarim paan ruum iinrangaistukseen eli saamaan 40 paria raippoja kolme lyöntiä parilta ja kärsim ään julkisen kirkkorangaistuksen Turun kaupungin suom alaisen seurakunnan kirkossa, josta kuulutus sitten oli tehtävä Eurajoen pitäjän kirkossa. Grönbäck tuom ittiin kärsim ään 31 paria raippoja kolme lyöntiä parilta ja Sauvon pitäjän kirkossa ilm oitettavaksi. Simonsson tuom ittiin edelläkäyneen valm istuksen jälkeen kuolem aan tavallisella teloituspaikalla Paim ion pitäjässä te lo ittam alla ja senjälkeen ruum is oli haudattava kirkkom aan reunaan. Manelius tuom ittiin kärsim ään 40 paria raippoja, kolme lyöntiä parilta sekä alistum aan julkiseen kirkkorangaistukseen Turun kaupungin ruotsalaisen seurakunnan kirkossa, josta ilm oitus sitten on tehtävä K aarinan pitäjän kirkossa. Nainen Wilhelmiina Blomqvist m äärättiin saam aan 30 paria vitsoja, kolm e lyöntiä parilta, alistum aan julkiseen kirkkorangaistukseen T urun kaupungin ru o t salaisen seurakunnan kirkossa, josta m yös on ilm oitus tehtävä K aarinan pitäjän kirkossa. Kaikilla näillä tuom ituilla oli tähän rangaistukseen yhdistettynä muissa oikeuksissa tuom ittuja rangaistuksia. W eckm aniin nähden jätettiin asia m äärätyn sotaoikeuden päätettäväksi, jota varten pöytäkirjanote oli läh etettävä K enraali K uvernöörille. K uvaavaa sen ajan vankeinhoidolle ja oikeudenkäytölle m ainittakoon vielä, e ttä edelläm ainittu W ilhelm ina Blomqvist tuom ittiin rangaistukseensa osaksi m yöskin siksi, e ttä hän, joka tuom iorovastin tohtori G ustaf Gadolinin toukokuun 7 päivänä 1825 antam an todistuksen m ukaan on huhtikuun 27 päivänä 1820 synnyttänyt tyttölapsen ja M aneliuksen joulukuun 19 päivänä viime m ainittuna vuonna kirjallisesti tekemän pyynnön johdosta tullut saman kuukauden 22 päivänä Maneliuksen kihlattuna kirkkoonotetuksi hänen aviolupauksin m aattuna kihlattunaan, sittem min oli kaksi kertaa vankeusaikanaan linnan vankilassa harjo itta n u t luvatonta sukupuoliseurustelua ja synnyttänyt joulukuun 13. päivänä 1824 ty ttö lapsen sekä kuluvan vuoden 1827 lokakuun 3 päivänä poikalapsen, joiden isinä ovat olleet kaksi tuntem atonta mieshenkilöä, kuten päätöksessä sanotaan. Lopuksi huom autettakoon, että täm ä tavaton tapaus, vankilan vahtim estarin raaka murha, tuli osaltaan olem aan sysäyksenä vankeinhoito-olojen edelleen kehittäm iseksi. Se aiheutti ensinnäkin sen, että vartijavoim aa lisättiin. Täm ä vankeinhoito-olojen edelleen kehittäm inen on yhä ja tk u n u t ja ovat ne nykyään sellaiset, että me tähän vankeinhoitom iespolveen kuuluvat ihm ettelem m e, että vain toista sataa vuotta sitten on vankeja voitu tuolla tavalla kohdella ja hoitaa. Turku-seuran j uhlatoim inta Turku-seuran hallitus on ta r kistanut toim intaansa juhlien järjestäjänä. Se on päätynyt siihen, että säännöllisenä toim intam uotona pidetään naisjaoston kynttilänpäiväjuhla helm ikuussa ja jäsenjuhla syksyllä. Sensijaan juhannusjuhlan järjestäm i nen, m ikä on ollut ohjelm assa viitenä kesänä, on osoittautunut taloudellisesti ja järjestysteknillisesti seuralle ylivoimaisek- Turun hovioikeuden Turun hovioikeus on maamme vanhimpia virastoja ja paljon vanhempi kuin talo, jossa se nykyään sijaitsee. Hovioikeuden perustamiskirja on Kustaa II Adolfin antam a ja päivätty 15/ eli vain muutamia vuosia sen si. Seura on nyttem m in kääntynyt kaupunginhallituksen puoleen hartain toivomuksin, että Turku muiden kaupunkien malliin ottaisi välittöm ästi huolehtiakseen joko Ruissalon juhlan jatkuvan järjestäm isen tai muun juhannuksenvieton tilaisuuden aikaansaam isen kaupunkilaisille, ennenkaikkea perheille, jotka eivät voi tai halua oasllistua ns. tanssijuhannuksiin. vaiheista Suomen Turulle kirjoittanut hovioikeuden presidentti FILIP J AATINEN Kun kulkee Turussa H äm eenkatua pitkin entisen A katem iantalon ohi ja sattuu katsahtam aan ylös talon päätyyn, niin huomaa siinä parilla rivillä suurin korkokirjaim in latinaksi kirjoitettuja sanoja ja numeroita. Ne ilmaisevat kulkijalle, joka vaivautuu niistä selvän ottamaan, että talon peruskivi on laskettu 1802 ja talo valm istunut Saman kadun puolelta taloon johtavien ovien yläpuolella on molemmilla kotimaisilla kielillä luettavissa kahden talossa olevan viraston nimet, oikeanpuoleisen oven yllä: TURUN HOVIOIKEUS ÅBo HOVRÄTT. jälkeen, kun vuonna 1614 annetun oikeudenkäyntisäännön nojalla oli Tukholmaan perustettu Svean hovioikeus Ruotsi Suomen ensimmäisenä hovioikeutena. Suomen oikeudenhoidon ja lainkäytön kannalta Turun hovioikeuden perustaminen oli erityisen tärkeä ja merkittävä toimenpide, sillä se teki muutoksenhakemisen alioikeuksien ratkaisuihin huomattavasti helpommaksi ja halvemmaksi, kun ei sitä varten enää tarvinnut tehdä pitkää ja varsinkin talvisaikaan hankalaa matkaa Tukholmaan. Hovioikeuksien perustam isen tarkoituksena oli luoda uusi ylin tuomioistuin käyttämään kuninkaan tuomiovaltaa hänen poissa ollessaankin eli antamaan kuninkaan tuomioita, joihin ei saanut hakea muutosta. Tätä tarkoitusta ei kuitenkaan täysin saavutettu, sillä vanhastaan oli totuttu vetoamaan kuninkaaseen korkeimpana lainkäyttäjänä, ja kuninkaan puoleen kääntyminen muutoksen saamiseksi asianosaista rasittavaan hovioikeuden tuomioon myönnettiin ennen pitkää nimenomaisin säännöksin. SIJAINTIPAIKKANA TURUN LINNA Ensimmäisenä sijaintipaikkana Turun hovioikeudella oli Turun linna. Siellä pidettiin hovioikeuden alkajaisistunto lokakuun 31 päivänä 1623, joten hovioikeus tuli viime lokakuun päättyessä

11 toimineeksi 340 vuotta. Hovioikeuden ensim m äisessä istunnossa olivat saapuvilla hovioikeuden presidentti Niilo Bjelke sekä asessoreina varapresisidentti, kuusi aateliston jäsentä ja neljä aatelitonta lainoppinutta miestä. H uom attakoon, e ttä alkuaan kaikki hovioikeuden jäsenet olivat asessoreja, ja vasta v säädettiin, että vanhim m at asessoreista saivat n auttia hovioikeudenneuvoksen nim eä ja arvoa. V annettu asetus taas m uutti hovioikeudenasessorit alem m an palkkausluokan hovioikeudenneuvoksiksi, joten vanha, kunniakas asessorin arvo on nyt hovioikeuksista hävinnyt ja samoin on varapresidentin virka lakkautettu, niin että hovioikeuden jäsenet nykyisin ovat ylemmän ja alemman luokan hovioikeudenneuvoksia, yhtä monta kum piakin. PORSAANJALAN JA KANKAISTEN TALOISSA Turun linnasta hovioikeus joutui m uuttam aan v juuri valm istuneeseen kivitaloon, joka oli rakennettu Porsaan eli Porsaanjalan tontille Aurajoen rannalle jonkin verran nykyisen kirjastotalon paikasta pohjoiseen. T äm ä talo aluksi vuokrattiin hovioikeutta varten ja vähän myöhem m in ostettiin hovioikeuden virastotaloksi. V älittöm änä aiheena hovioikeuden m uuttoon pois Turun linnan suojista lienee ollut Suomen kenraalikuvernööriksi m äärätyn kreivi Pietari Brahen saapum inen Turkuun vuoden 1637 lopulla, jolloin hän asettui linnaan asumaan. Hovioikeudelle hankittu talo Porsaan tontilla osoittautui pian kehnosti rakennetuksi sen oli eräs kauppias rakennuttanut nimenomaan myydäkseen ja ansaitakseen ja talo rappeutui nopeasti, joten hovioikeudelle oli saatava uusi, sopivampi sijoituspaikka. Sellainen saatiinkin joen vastakkaisella rannalla, silloisen Suurtorin varrella nykyisen Ruotsalaisen klassillisen lyseon paikalla olleesta Kankaisten talosta, johon hovioikeus m uutti v Tässä kolm annessa sijoituspaikassaan hovioikeus toimi aina Turun paloon asti v. 1827, joskaan ei aivan keskeytyksettä. Jo 1680 luvulla sattuneen tulipalon johdosta hovioikeus todennäköisesti oli jonkin aikaa taas Turun linnassa ja isonvihan aikana hovioikeus kuninkaan m ääräyksestä muutti kesällä 1713 Tukholmaan, josta se palasi takaisin Turkuun vasta rauhanteon jälkeen syksyllä Tällöin oli hovioikeuden virastotalo pahoin hävitettynä ja toim intaa täytyi Turun hovioikeus toimii ns. Akatemiatalossa ja sen sisäänkäynti on Hämeenkadun puolella. jatkaa aluksi vuokrahuoneissa, kunnes talon korjaustyöt saatiin pääasiallisesti suoritetuiksi v Silloin hovioikeuteen johtaneen pääoven yläpuolella on vieläkin nähtävissä m erkintä Anno 1724, mikä lienee siihen tehty juuri hovioikeuden virastotalon perusteellisen korjaustyön päättymisen muistoksi. ENT. AKATEMIATALOON Turun suuressa palossa v tuhoutui myös hovioikeuden huoneisto ja A katemiantalo niinikään tärveltyi suureksi osaksi. Akatemiantalon tultua kunnostetuksi hovioikeus sai siitä käyttöönsä tarpeellisen huoneiston ja on siitä lähtien ollut sijoitettuna tähän taloon, joka siis on hovioikeuden neljäs vakinainen sijaintipaikka Turussa. Nykyään on hovioikeuden käytössä suurin osa talon toisesta kerroksesta ja sen lisäksi osia ensim mäisestä kerroksesta, jossa on hovioikeuden kirjaam o, arkisto ja kanneviskaalinvirasto, sekä pieni osa kolm attakin kerrosta. Hovioikeus ei ole pyrkinyt varaam aan itselleen huoneistoa Turkuun rakennettavasta valtion virastotalosta, vaan aikoo edelleenkin jäädä nykyisiin huoneistotiloihinsa. Alkuaan koko Suomi oli Turun hovioikeuden virka-alueena eli hovioikeuspiirinä. Tämän laajan virka-alueen jakaminen on sitten olojen kehittyessä käynyt tarpeelliseksi perustam alla uusia hovioikeuksia ja siten on Turun hovioikeuspiiristä muodostettu v Vaasan, v Viipurin eli sittem m in Itä-Suomen ja viimeksi v Helsingin hovioikeuspiirit. Helsingin hovioikeuden perustamisen jälkeen jäivät Turun hovioikeuspiiriin kuuluviksi Turun ja Porin sekä Hämeen läänit ja Ahvenanmaa. OIKEUSTAISTELU Seurattaessa Turun hovioikeuden vaiheita on varmaankin syytä m uistaa myös hovioikeuden osuutta ns. sortovuosien oikeustaistelussa vuosisatamme alussa ja erityisesti niitä tapahtumia, joista tänä vuonna on kulunut 60 vuotta ja joissa hovioikeus suhtautum isensa takia ylimpien vallanpitäjien lainvastaisiin määräyksiin ja mahtikäskyihin joutui yleisen huomion kohteeksi. Kun hovioikeuden jäsenten suuri enemmistö vähemmistössä oli vain kolme jäsentä oli v alussa nimenomaan päättänyt jättää noudattam atta lainvastaisessa järjestyksessä annettuja asetuksia ja käskyjä, siitä oli seurauksena, että suurin osa hovioikeuden jäsenistä ja virkamiehistä helmi m aaliskuussa samana vuonna erotettiin ja useimmat Hovioikeuden istuntosali. jäljelle jääneistä pyysivät itse eron viroistaan. Tilanteen näin kärjistyttyä oli jo aihetta pelkoon koko hovioikeuden lakkauttamisesta tai ainakin sen siirtämisestä pois Turusta. Hovioikeuden enemmistön muodostaneista taipum attom ista laillisuuden ja jyrkän vastarinnan kannattajista mainittakoon tässä vain silloinen hovioikeudenasessori P. E. Svinsvinhufvud, joka yhdessä 15 muun hovioikeuden jäsenen kanssa erotettiin virastaan, kun taas silloinen hovioikeuden presidentti Emil Streng näkyvimmin edusti hovioikeuden pienen vähemmistön omaksumaa päinvastaista kantaa, myöntyväisyyssuuntaa, jota hän piti välttäm ättöm änä hovioikeuden ja koko maan oikeuslaitoksen pelastamiseksi uhkaavalta tuholta. Viroistaan erotettujen ja eronneiden sijaan saatiin sitten vähitellen hankituksi toisia, mielipiteiltään maltillisempia ja myöntyväisempiä lakimiehiä, niin että hovioikeus voi jatkaa toim intaansa ja sen jäsenistö oli vuoden 1903 lopulla jälleen lähes täysilukuinen. Eräänä seurauksena tästä hovioikeuden jäsenten vaihtumisesta oli siihen asti valtaosaltaan ruotsinkielisen hovioikeuden huomattava suomalaistuminen. Tässä yhteydessä sopinee mainita, että hovioikeuden nykyisistä 20 jäsenestä on 5 jäsentä eli 25 prosenttia äidinkieleltään ruotsalaisia ja että hovioikeuteen tulevien ruotsinkielisten asiain m äärä on ja t kuvasti vähentynyt ja oli viime vuonna vain vajaat 2,5 prosenttia koko asiam äärästä. Hovioikeuden kaikkien nykyisten vakinaisten virkamiesten, joita ovat sihteeri, kanneviskaali, viskaali, kirjaaja ja kanslisti, yhteensä 20, äidinkieli on suomi. ALBERT von HELLENS PITKÄAIKAISIN PRESIDENTTI Turun hovioikeuden pitkänä toiminta-aikana on sen presidenteiksi nimitetty kaikkiaan 37 henkilöä. Ruotsin vallan aikana nim itetyistä 24 presidentistä oli Suomessa syntyneitä 8. Keskimääräinen viranhoitoaika, kun otetaan huomioon, että kolme virkaan nim itettyä ei ollenkaan ryhtynyt virkaansa hoitamaan, on ollut noin 10 vuotta. Ennätys virkakauden pituudessa on nykyisen viranhaltijan lähimmällä edeltäjällä Albert von Hellensillä, joka vuosina oli virassaan lähes 19 Yi vuotta, ja melkein päivälleen yhtä kauan kesti myös ensimmäisen Suomessa syntyneen ja aikajärjestyksessä kolmannen presidentin Jöns Kurck in v lopulla alkanut

12 presiden ttik au si. H ovioik eu s on k u nn ioittanut entisten presidenttiensä m uistoa hankkimalla täysistuntosaliinsa m uotokuvakokoelman, joka nykyisin sisältää kuvan 33 presiden tistä eli kaikista, jo id e n kuva o n onnistu ttu hankkim aan. M uista 3 presidentistä, jo id e n kuvia ei ole voitu saada, o n m u iston a heidän aatelisvaakunainsa jäljen n ök set. VIRKASINETTI JA 1734 VUODEN LAIN SUOMENNOS E räänä ilm auksena Turun h o vioikeuden vanhuudesta voisi ehkä pitää sen yhäk in käytössä olevaa alkuperäistä virkasinettiä, jo lla h ovioik eu d en tu om iot ja p äätök set allek irjoitu sten ohella vahvistetaan ja jo k a saattaa jo n kun m ielestä olla yli-ikäinen, k enties vähem m än asiallinenkin. T u ossa sinetissä o n näet k irjo i tus, jo n k a pitäisi ilm aista viraston n im i, vain latinaksi ja se kuuluu: SIG ILLU M SUPREM I I UD IC II M A G N I DUCATUS F IN LAN D IA E, m ikä m erkitsee: S u om en suuriruhtinaskunnan ylim m än tu om ioistu im en sinetti. Hovioikeus ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä aloitetta vanhan, k unnianarvoisan sinettinsä nykyaikaistam iseen, kun tiettävästi kukaan ei sentään liene tu on sinetin takia erehtynyt luulem aan Turun h ovioik eu d en tu om iota S u om en tasavallan K orkeim m an o ik eu d en antam aksi. M ain ittakoon lop u ksi vielä eräs T u ru n h ovioik eu d en toim enpide. K un 1734 vu od en laki oli h yväksytty ja m äärätty tulemaan voim aan vuoden 1736 alussa, h ovioik eu s teki aloitteen lain su om en n ok sen aikaansaam iseksi. V aik ka varsin ainen käännöstyö, jo n k a su oritti turkulainen lään insih teeri Sam uel F orseen, valm istuikin varsin nopeasti, saatiin su om en n os ju lk aistu k si vasta yli 20 vu od en kuluttua, jo llo in se k irjan n im ileh den m ukaan on P ränttijn annettu G EO RG SA- L O N IU xelda, Cuning. Hovvrätin A ctuariuxeld a om alla culutuxella, W uonna K irja o n painettu Turussa Cuningalliselda K irjan-p räntäjäld ä Suuren-Ruhtinanm aasa S uom esa, JACOB M A R C K E L Lildä. K appaleen tätä e n sim m äistä 1734 vu od en lain (ja tk. siv. 34) " T urku-seura Åbo-sam fundet Perust. - G rundl H ALLITU S - ST Y R E LSE N P u heenjohtaja - O rd förande T oiv o T. Rinne. V arapu h een joh tajat - V iceord föran d e Olli K estilä, John R osas - Jäsenet - M edlem m ar E sko A altonen, A. O. Jokinen, Johannes K oikkalainen, E ino Lehtinen, H elm i Lehtonen, E ero N um erla, Lauri O rell, Uuti Palaja, B. K. J. Päivänsalo, Olavi Santalahti, H elm i Silvola-M anerus, Anna-Lisa Stigell, A rvo S uom inen, Paavo Suom inen, V iljo Vanne. JAOSTOT - S E K TIO N E R N A Vanhan ja uuden Turun ja osto: C. J. G ardberg (p u h.joh t. - o r d fö r.), K aim o Hakanen (siht. - sek r.), E sko A altonen, Svante D ahlström, K eijo H akanen, Einar W. Juva, V iljo Kaila, Olli K estilä, H olger K raem er, Irja Sahlberg, Pekka Sivula, Anna-Lisa Stigell, H aakon Vainio. S ivistysja osto: Olavi Lähteenm äki (p u h.joh t. - o rd fö r.), A rvo Suom in en (siht. - sek r.), E rik Bergh, Sam po Haahtela, V eikko H ankom äki, Paav o K allio, Allan T. K oskim ies, R eino Leim u, Ahti N äykki, John Rosas, Olavi Santalahti, Olavi Sarm io, A uvo Säntti, Ole Torvalds. Teollistam is- ja liike ja o sto : A arno A ho (p u h.joh t. - o r d fö r.), Stig-Olo f W inter (siht. - sek r.), L. B ergroth, K aarlo H aikkola, Juuso Härri, A. O. Jokinen, K. A. Jylhä, E ero K estilä, V oitto K unnas, K. B. Lindberg, M atias Lindstedt, H eikki Lövttyniem i, E ero N um erla, B. K. J. Päivänsalo, N iko Salonen, Berndt Schaum an, Sven Stendahl. R etkeily ja o sto : V iljo Vanne (p u h.joh t. - o r d fö r.). T oivo K orp ela (siht. - sek r.), K ristofer G räsbeck, Lauri Im m onen, Uuti Palaja, Olavi R ytk önennen, C arl-e ric Sundm an. Ohjelm ajaosto: E sko K oskelin (p u h.joh t. - o r d fö r.), A nja R aita (siht. - sek r.), E sko Järvim äki, Eino Lehtinen, Tauno M aijala, V app u Mäkelä, Ilkka N urm i, K alevi Perho, Lahja Salviander, Aili Suovanen, G ullan W ahlström. N aisja o sto : H elm i Silvola-M anerus (p u h.joh t. - o r d fö r.), T oini G rönqvist, H ilkka Im pivaara, Irm a Jylhä, Linnea Lahesm aa, H elm i Lehtonen, Tytti Lindström, Dagny Peters, Lahja Salviander, Sylvi Siltanen, Anna-Lisa Stigell. T y ö ja o s to : Seuran p u h een joh ta jisto ja ja o s to je n puh een joh tajat sekä talou d en h oitaja ja sihteerit. Sam fundets o ch sektionern as ord föra n d e samt ekonom ichefen och sekreterarena. S u om en Turun toim ituskunta : C. J. G ardberg, K ristoffer G räsbeck, Paavo Kallio, Olli K estilä, E ino Lehtinen, T oiv o T. R inne, John R osas, A rvo Suom in en, Ole T orvalds. Taloudenhoitaja - Ekonom ichef Paavo Suom inen, Puutarhakatu 29, puh. - tel P ä ä sih teeri ja toim isto - G en.sekretera re o ch byrd E rkki V u ori, K ellon soitta jan k 37 A 21, puh. - tel S ven sksp rå kig sekrete ra re - R u otsin kielin en sih teeri Carl Jacob G ardberg, T rädgårdsg. 46 A, tel. - puh Postisiirtotili Tu L iity jä se n ek si T urku-seuraan Bliv so m m ed lem i Å bo-sam fundet SUDANIN SYKSYÄ e, jo tk a ov at käyneet E gyptissä, luulevat N usein, että A ssuan on sivistyneen m aailm an päätepiste. T äm ä on helposti ym m ärrettävää, sillä sek ä rautatie että m aantiet päättyv ät A ssuan iin. Sen, jok a haluaa päästä vielä pitem m älle, o n pakk o lentää tai m atkustaa laivalla pitkin N iilijokea. N oin 300 kilom etriä Assuan in eteläpu olella o n E gyptin ja Sudanin välinen raja, ja noin 40 kilom etriä rajan eteläpu olella sijaitsee W adi Halfa, Sudanin p oh joisin kaupunki. W adi Halfa on pieni Niilin itärannalla sijaitsev a kaupunki, jossa arvattavasti on noin asukasta, m utta se palvelee maakuntaa, jo ssa asuu noin henkeä. Pinta-alaltaan kaupunki o n suunnilleen Naantalin kokoinen. K aikki rakennu kset ovat yksikerroksisia, ja ne o v a t jo k o kiveä tai savea. Liikekorttelit sijaitsevat keskustassa, lähellä rantaa, ja siellä vallitsee varsin kin iltapäivällä, siestan jälkeen, vilkas ja m aalauksellinen eläm ä. Kaupat ja k ä sityöläisten verstaat ov at tavallisesti rakennetut siten, ettei niillä o le seinää päin katua ollenkaan, ja suuri osa varastosta on jalk akäytävällä, m ikäli sellainen on olem assa. M yöskin k ä sityöläiset räätälit, suutarit, puusepät, parturit y.m. työsk en televä t sam antapaisissa tiloissa, ja m oni heistä tekee k ok o työnsä kadulla. K atukuva on siis rikas, ja siihen kuuluu m yöskin kaikenlaisia eläimiä, kuten aaseja, vu oh ia, k issoja, koiria ja kam eleita. A utoja o n sitä vastoin vähän, koska kaupungin u lk o p u olella ei ole teitä. Sen, jok a haluaa ajaa au toa, o n p a k k o käyttää jeepiä, jolla hän voi Wadi Halfan pääkatu. ajaa hiekassa m ihin suuntaan tahansa; k e vyem m ät a u tot jäävät arm otta kiinni hiek kaan. Aasi ja kameli ovat siitä syystä yleisim m ät kulkuneuvot, ja mm. liikkuva poliisi k ä y t tää kam eleja. M ain ittakoon vielä, että kaupungin kaduilla ja liik keissä näkee yksin om aan m iehiä ja la p sia. Sudanilaisen naisen paikka o n k oton a, e i kä hänen sovi käydä kaupungilla, ei edes te kem ässä ostok sia. K un hän josk u s liikkuu kylän ulkopuolella on hän yleensä aina m iehensä seurassa. Silloin perhe tavallisesti liikkuu siten, että vaim o kantaa lapsen sylissään ja suuren pakkauksen päänsä päällä m iehen ratsastaessa aasilla. * * * T äällä W a d i H alfassa väitetään, että S candinavian Joint E xped ition p oh joism aiden U n esco-toim ik u n tien lähettäm ä tutkijaryhm ä toi m ukanaan syksyn kauan o d otettu a v iileätä säätä. T roop pin en hellekausi päättyi nim ittäin sam ana päivänä, jo llo in retkikunnan ensim m äinen edu staja saapui W a d i H alfan len tok entälle, eli lokakuun 23 p:nä. Sen jälkeen o n sää ollu t sellainen, että sekin, jo k a ei ole syn tyn yt N uubian polttavan aurin gon alla, on v oin u t nauttia siitä. Sudanin N u ubia on m aailm an läm pim im piä seutuja, ja kesällä saattaa läm pöm ittari varjossa näyttää Syyn ä siihen o n se, että eräm aa täällä Pohjois-Sudanissa N iilin kum m allak in p u olella ulottuu aivan jok een asti. A su tu s o n m onin paikoin ainoastaan n oin 50 m etriä leveä; sen yläpu olella alkaa hiekka, jo ssa m itään ei kas-

13 Tapani Salm ela NÄKY vastaani valohämy. Siihen sekoittuu N äyttäjän viitan liepeet. O soitetaan m inulle linssi, josta tulvivat esille historian kuvat, m uinaisuus. KUN ENGELSMANNI POMMITTI TURKKU A ura-joen ranta. V anhat puut. Seison ja katson. N äen A uransillan, N äen tuom iokirkon. Äkkiä taivas leim athaa. On niin kuin se repeäisi kahtia kuin verho, kuin esirippu. K atson aurinkoon. Sokaistun. Taivas poim uttuu. Sen sini laskostuu liinan lailla. Valo auringon hulm uaa sinessä. Ei silm ät kestä. Tunnen m usiikin lainehtivan alas korkeudesta. Eteeni astuu Hän, Y lhäinen, Taivassyntyinen. Ja m inut kuljetetaan holveihin tuom iokirkon. A lttarilta tulvii N äen valkokankaan, sille astuu saatto jo am m oin kuolleitten. N yt esiin käyvät papit ja piispat, linnanherrat, kreivit ja talonpojat. R atsut korskuvat. On Turun linnaan vallasväki käynyt. Puistoissa tanssitaan. Ja porvaristo katselee kauem paa, kun ylhäisim m ät liikkuvat tietoisina kunniastaan. Taas seison alla puitten harm ajain. On taivas sininen ja päivä paistaa. Ja joki v irtaa m ereen verkalleen. Se m itä äsken näin, on poissa, poissa m uistot. Tuom iokirkon ristiin päivä kipunoi. va. Sää on täällä siksi lämpimämpi kuin Sudanin pääkaupungissa K hartoum issa noin 1000 km eteläm pänä tai Tanganjikassa, joka on päiväntasaajan korkeudella. M utta n y t on syksy siis saapunut ja sen k anssa on sää k äynyt viileäm m äksi. K aikki ne, jotk a o vat voineet olla m uualla kesällä, ovat palanneet takaisin, koulut ovat alkaneet, ja sam anaikaisesti ovat Unescon järjestäm ät tu t k ijaryhm ät m aailm an eri kulm ilta aloittaneet työnsä. M utta tulkoon tä ssä heti sanotuksi, että viileä sää sudanilaisen m ittakaavan m u kaan on jotakin aivan toista kuin se viileys, joka saatta a tu n tu a ihanalta suom alaisena hellepäivänä. A urinko paistaa aam usta iltaan niin se on tehnyt niin kauan kuin vanhat muistavat ja näin m arraskuun puolivälissä näyttä ä läm pöm ittari varjossa keskellä päivää. Y öllä on tiety sti viileäm pää, m utta ei kuitenkaan sen enempää, kuin että alhaisin noteeraus tähän asti on 22. Sisällä on siitä sitä paitsi kovin vähän iloa; pohjoism aitten ryhm ä asuu pienessä kivirakennuksessa, jonka seinät päivän auringonpaisteen jälkeen hohtavat läm pöä kuin kaakeliuuni. H uoneessani on säännöllisesti joka ilta 30 :en lämpö, joka tuulettam alla kuitenkin saattaa laskea 27 :eseen. Kun nukkum inen silti käy päinsä, johtuu se siitä, että työpäivä on pitkä ja raskas. N äissä m erkeissä pohjoism aista saapuneet tutkijat tulevat viettäm ään jouluaan, lämm intä, aurinkoista ja vihreätä joulua. O m asta puolestani käytän tilaisuutta hyväkseni ja toivotan kaikille ystävilleni ja lukijoilleni valkoista joulua ja m iellyttävää uutta vuotta. Wadi Halfassa m arraskuussa 1963 C. J. G ardberg "Kun enkelsmanni pomm itti Turkku" on Aino Salm inen m erkinnyt muistiin M um munsa (s. 1849, k. 1937) kertomana hänen eläessään. eijäm pappal oli talo Länti- M selkarul, siin ku oli se sauna kun kaik sem pualelaiset hyvin tiäsivä ja taita joku viäläki m uista. Sitä sanotti yhteaikka Puuperi saunaks, ku Puuperi omisti jälkenpäi sen talo, mut meijäm pappa sen alkkua rakensi ja m ääki olin sii hantlankarina. Keväl 1928 sii lakattim pitäm äst sauna ja koko rakennuski revitti alas. Mut ei mun oikkiastas pitäny puhuma siit saunast, vaik siitki olis paljom puhuttava, vaa mä meinasin kertto siit ajast, kun enkelsmanni tuli A iristol pommittama tä tä Turun kaupunki. Turkki ja V enäjä oliva siilo soras keskenäs ja enkelsmanni oli Turkim pualest. Se oli vissin kahreksantoistsataviiskym m entviis, jos mä oikke muista, ja mää olin tom mone kuurevuare vanha m ukula, m ut kyl mä senttä hyvi m uista kaik assiat siit ajalt. Siilo oli venäläist sotaväkke niimpaljo kaupunkis, ettei kasarm eihi m ahtunu kaik ja niit k ortteeratti talo-omistajil. Meiläki oli kaks ja välist kolmeki sotam iäst kortteris. Täytys otta vaa, vaikkei olis ollu m uut ku yks huane. Meil oli kyl kaks huanet, m ut ahrast siin tuli, ku ittel oli jo paljo väkkei, ku siilo ei asuttu nii levjäst ku nykyaikka. Ja sit ne soltut haisiva nii ja varastiva. M ut yks simmone Krikori nimine oli oikke ilone ja mukava miäs. Mamma tykkäs siit kovast, ku se oli nii valmis auttam a hänt kaikis askareis. Meil lapsil se opetti venäjänkiält. Se sanos m unt kooskaks, se on suameks katti tai fiinemi kissa, ku mä kraappisi sitä ku se teki mul kiussa ja tahtos m unt sylisses. Kerra se keitti jotta kaalisoppa kattilassas ja suur kaalim ato käveli kattila syrjäl ennenku se tuli kuumaks. Katos mikä tos mene! sanosimme mee ja näytimme sitä m atto. Me luultti et se olis ottanu sen siit pois ja heittäny hella ai taik laskämpäri, m ut m itä viäl! Aaa, kuti marseera? se sanos ja lykkäs kiirust m aron patta. Ja ku meit ilvotti kam alaste, ni sitä naurutti ja se m aiskutti suullas, et rasvasemppa ruakka siit vaa tule. ualalamääs, sii vanham palo- Ptorni juurel, oli sotaväe keittopaikka. Sii oli suuret parat, mis kruunum pualest keitettim papusoppa, tattarivellinki ja m uit simmossi sotaväe ruakki. Ku soltut oli saanu tarppekses, nii kuka hyväs muuki sai mennä syämä sinne vattas täytte. Tiätyste me m ukulatki siäl oltti ja niitte sotkotus m aistus m eist vähä kamala hyvält, niiku ei koto olis ruakka saattu. Siäl me oleskelttim päiväkauret kattelemas niitten touhui ja pulitimme niitten kans niet kiäli meinas mennä pois sijaltas. Ei kaupunkil paljo m uit nähnykkä ku sota väkkei. Kauppatoril oli kanunakärryi ja hevossi ja kasakoi nii et niit vilisi ku harmoi katei. Enkelsmanni oli Suame vesil ja mikä minutti hyväs se voi olla Turus. Kaikelaissi varustuksi oli tehty. M eijänki pappa oli sotam iästen kans luamas vallei H ekkilärannas. Isoheikkilässe ja V ähäheikkilässe tehti patterit, joitten taka kanunat ja m iähet oliva suajas, samak ku siäl viäl nykki ova. Siäl me m ukalat oltti vahtam as nii liki ku pääsi. ut sit yhtäkki tuli tiato, et M nyt o enkelsm anni Airistol. Ja tuli simmone eläm ä ja kohu. K anunakärryt lähtivä liikel torilt ja kasakat lensivä pitki karui O tkantti päi. Paljo ihmissi lähti ulos tullist sotta pakko. Meiltäki lähtivä m ust vanhem at veljet ja sisar Raissio johonkki m ettätorppa. He ottiva ruakka fölisses niimpaljo ku jaksova kantta. Pappa lähetti heijät pois, ku hän m einas et he ova vaan tiäl, jos oikke tosi hätä tule, ku ei heist kuitenkka ols ollu sotim ani pualestas. Suurem at pojat ja pappa ja mamma ja m ää ku olin kaikke nuarem p, jäättin kotti. M amma sanos, et jos enkelsm anni pääse kaupunki, nii hän otta mun kainalosses ja lähte ulos tullist niet häntä o oikkia. V iranom aste m ääräyksest kannetti täysnäissi vesisaavei vintil siit varalt, et jos pommi rookkais purota katost sisäl ja sytyttä tulipalo. Ei siilo ollu niihyvi palosam m utusvehkei ku nykyaikka. Talom palokaluston kuulus toistkyynärä pitkä ja miähe reirem paksunem pläkkipruutta, mis oli nahkanen tölkki, mikä imi veren tröötti sisäl kum pruutavarrest veti, ja ku lykkäs ulospäi, nii siilo vesi lens niet. Ja sit oli simmone riivist tehty suur suti varrem pääs, mi-

14 kä k aste tti v ette ja plätk itti sil liäkei. S eilit tä y ty s kans joka talos olla. Ja ku tulipalo syttys, niim palotornis v arttia puhalsi torve: tu u uu u ur luu uu uut. Se oli kam ala ääni ku siihen keskel y ätä heräs. Kyl p äästi ylös sänkyst vähä vikkelä st ja m iähet lähtivä kiirum an kaupal palopaikal. Torvi ty y ttäs nii m unt k e rtta m isä kaupunkiosas palo oli ja piti sit piäne väliaja. Ja sit alko taas. Ei sitä ty y ttäm istäk ä joka v arttia osanu y h tä hyvi. M uutam ap puhalsiva kovi surkkiast, nii et ääni m elkest loppus keske, m ut yks sim m one H elanteri nim ine puhalsi nii et se vissin kuulus peninkulm ani päähä. Päiväl veretti tornis ylös nuaris merkei, m ist kans sai tiä ttä m isä palo oli, ja yätisaikka lyhryi. Simm oset ne oli palovarjelusm eininkit siilo. M ut m ää taisinki jouttu pois koko siit assiast mitä mum piti kertoma. ii, se enkelsm anni ilm estys N A iristol ja olis vissin tullu kaupunki ra n tta saakka, m ut m erel oli tä llä tty rautakettinkei vere ai nii et ne estivä laivoi pääsem äst ettippäi. Täm m öttös kaupunkil ainaki kerrotti, emm ä sit tiä r onk sii jutus perä. Jo k a tapaukses viholine jäi Airistol. R ym ättyläs ne nousiva m aihi ja kyselivä, m itä varustu ksi kaupunkis oli tehty. Mut m itä rym ttäy läläiset siit tiäsivä, ja jos tiäsiväkki, nii ei ne sim m ossi sanonu. Ja sit enkelsmanni rupes pomm ittama kaupunki. En tiär m ikä oli syy, eik enkelsm anni osanu tä h rätä taik m ikä m ahro olla, m ut ei kaupunkisse m ont pomm i puronu. Joe rannas yhres paikka ne jo tta piänt vahinkko tekivä. Me m ukulat ei y m m ärretty ollenka peljätä heijäm pom m ejas. Meit oli koko liuta Puolalam ääs ja k ateltti m erel, e t jos ols nähty niit laivoi. S iält oliki siilo oikke hyvä näköala, ku ei ollu m ittä kirkoi eikä pykninkei eres, kaik oli peltona vaa. Sii mis Mikaelinkirkko n yt o, oli siilo meijäm pappa ruispelto. Se oli välist lehm älaitum enaki, ku meil oli lehm ä sitä varte e t sai omastakka maito. M onet talo-om istaja t pitivä siilo lehm ä itteläs, ku siilo ei ollu m ittä maitopuarei eikä meijerei. M aalaiset toiva toril m aitotas ja m uutam at ajova m aitokuarm as talojen pihoil. Siit sit m itatti otsajil maito, eikä se ai niim puhrastka ollu. Ku oli joku lähre tiävarrel, nii siit m yyjä vähä lisäs kannuihi, er tuli parem pi prosentti. Ei tiätys kaik sitä tehny, m ut yks kum m inki joutus raastuppa simm osest plantauksest. Tinkimaito tais olla vähä parem ppa. Sitä herrasväki tilas. Sam altaval m aalaiset toiva viinaki m yytäväks, ku he saiva itte poltta sitä ja sitä sai heilt osta kannusses tai simm ossi lekkereihi ku siilo pruukatti, niim paljo ku halutti. mm ä enä oikke m uista, näh- E tik me niit laivoi, m ut ku kanunap paukkusiva, nii me painetti korva kallion kylkke, et olis parem i kuulttu kui se jym ätti. Kylkai enkelsm anni kiikarillas m eijät näki, m ut ei se sunkka viittiny tährätä meit. M ut mam m a huam as, et mää olin karonu johonkki ja rupes hakem a et misä mä oikke ole. Hän oli kam alast härisäs mun tähten, m ut lopultas joku tiäs, et tual se om Puolalam ääs toiste m ukulatten kans. Ja mamma tuli sinne niet vähä henkke oli nenäm pääs ja anto mul aika kölilöyly. H än ajo kaik kakarap pois ja pauhas, et m itä olisitte sanonu, jos enkelsm anni olis am punu teit. Ei te ist olis ku m ärkä plätti jälil. Nii oikke, ei sunkka olis tainu muut jälil jäärä, sitä m ä funteerasi, ku mä juaksi m am m a sivul kotti niimpalo ku konteilt pääsi. M uutamam päivä enkelsmanni oli Airistol, m ut sit ne lähtivä pois siält, eikä Turul tullu se suurem ppa vahinkko siit pomm ituksest. M eijä m ettätorppalaiset tuliva takas kotti ja oliva kovi m iälisäs, ku saiva taas syärä m eijä m am m a hyvi sapuskoi, ku kaik föliruat oliva loppunu. M ut sotaväki kom enetti muhal, ja ku ne lähtivä meilt, nii mamma fällym päälline hävis ja vartta st leiviskä leipäkyrssi. Et se K rikori julm ettunnu kehtas viärä m um parham a fällynpäälliseni ja m ää kum piri sitä ku oma poikkatan, harm itteli mamma. M ut pappa sanos, et m itäs sitä suret, ku sen ttä säästy tti henkis viäl. T urkulaiset kirjailijat rynnistävät Tänä syksynä on yllättävän monta turkulaista kirjailijaa saanut teoksensa julkisuuteen. Kiitos tästä lankeaa ainakin osalta myös uudelle turkulaiselle kustannusliikkeelle Tajolle. Seuraavaan olemme keränneet eräitä täkäläisten kirjailijoitten teoksia lyhyine esittelyineen. Kaarlo I s o t a l o on julkaissut rom aanin "Lähin omainen" (K aristo), jossa hän käsittelee irrallisuuden probleemia. Teos kuvaa jatkosodan jälkeen palveluksesta vapautuvaa alikers. Luim ulaa ja hänen vaellustaan. Anni P o l v a n "Päävoittona m ies (K aristo) edustaa suuren suosion saanutta kevyttä kerrontaa. Vauhdikasta ja vaivatonta luettavaa, joka jälleen löytänee laajat Iukijapiirit. Yrjö K ä k ö n e n on toim ittanut valikoiman kotim aisten ja ulkolaisten kirjailijoitten isän ja pojan suhteen kuvauksista. Kokoelman nimi on "Isä ja poika" (K aristo) ja sen kuvituksena on käytetty m aailm ankuulujen taideteosten jäljennöksiä. Erkki E k l u n d on ensikertalainen, joka on kirjoittanut vauhdikkaan seikkailukertom uksen Lapista niiltä ajoilta, jolloin saksalaiset pitivät sitä vielä hallussaan. Romaanin nimi on "Alppikengistä jäljet vain jää" (WSOY) ja päähenkilönä on saksalainen sotilaskarkuri. Pauli S u t i n e n on jatkanut omaa linjaansa rom aanilla "Kuin huhtikuinen päivä" (Tajo). Tämä m ukavasti hauska tarina syrjäkylän kirjailijasta on nautittavaa proosaa. Heli O j a n p e r ä on 10 vuoden tauon jälkeen julkaissut novellikokoelman "Ukonilma" (Tajo). Se on luotettavaa kerrontaa ja nim enomaan teoksen taiteilijanovellit tuntuvat kirjailijan läheisiltä. Paula K a r a s t i on myös ensikertalainen ja hänen naisen kehitystarinansa on saanut nimen "Syyllinen" (Tajo). Lyyrikan puolelta on m ainittava kaksi kokoelmaa: Ritva Kaparin parin "Ennenkuin ehdin pim eyden reunaan" (Tajo) ja Tuulikki V u o l o n "Kellot pysähtyvät" (Tajo). Psykiatrin työkentän probleem eja valottaa Armo H o r m i a teoksessaan "Tunnetko itsesi" (Tajo). Pikku-Turku osa Helsinkiä H e l s i n g i s s ä kasvoi Mannerheimintien varteen vastapäätä Tilkan sotilassairaalaa toistakymmentä vuotta sitten asuntoalue, jota sen asukkaat kutsuvat Pikku-Turun nimellä. Nimitys on langennut luonnostaan, sillä alueen tiet on ristitty turkulaisittain: Koroistentie, Paraistentie, Kiskontie, Raision-, Nousiaisten-, Maskun-, Karunan-, Tenholan- ja Sauvontiet. Talot ovat pääasiallisesti nelikerroksisia pistetaloja lukuunottam atta Mannerheimin- ja Koroistentien väliin jääviä kahdeksankerroksisia nämä talot peittävätkin M annerheimintien suunnalta näkyvyyden Pikku-Turkuun. K eskustasta on m atkaa 'kympin ratikalla tai 'satasen busalla kymmenen minuutin matka. Oheisena pieni kuvakierros 'Helsingin T urusta. K uvasarjam me kertoo seuraavaa:... Oik. alh.: Kiskon- ja Nousiaistentien kulmanäkymä. Täm äntapaiset talot ovat tyypillisiä, samoin vihreys. Vas. ylh.: Kaksi vihreähattuista, keltapintaista taloa Kiskontien varrelta. Oik. ylh.: Isoja puistoalueita ei alueella ole ja niin nämäkin lapset ovat löytäneet vanhan puutalon pihamaan leikkialueekseen. Vas. alh.: Tienviitta: Tenholantie Paraistentie. Kesk. alh.: Nämä rakennusvanhukset ovat alueen kantaäitejä, joiden asukkaat noutavat juom avetensa etualan vesipostista. Posteljooni toi satakiloiselle sievän lapun jossa sanottiin että hän saa veroja takaisin. Satakiloinen ihm etteli tapausta, sillä niin tapahtui hänen Pata: Sai veroja takaisin kohdallaan ensim m äistä kertaa. Aina ennen piti m aksaa lisää melkoisia summia. Kun satakiloinen oli aikansa käännellyt saam aansa ilm oitusta ja täysin käsittänyt sen sisällön, niin hän riem astui. Hän riem astuu niin pienistä. Aamulla hän kertoi bussissa kaikille jotka kuunnella halusivat, että hän sai veroja takaisin. Kävi ilmi että m uutkin olivat saaneet. Jopa huom attavasti suurem pia summia kuin satakiloinen. M utta satakiloinen oli siitä huolim atta iloinen. Neljänneltä pysäkiltä tuli bussiin satakiloiselle tu ttu veroherra. O ikea pesunkestävä tarkastaja. Satakiloinen meni istum aan veroherran viereen.

15 Terve! hän huudahti. Sain veroja takaisin! V eroherra katsoi satakiloista aivan kuin ei olisi tu n ten u t kaan. Tunsi kuitenkin, ei kehdannut olla tuntem atta. Terve terve, veroherra sanoi. Sehän m ukavasti sattui. S attui, sattui. M ukavasti, satakiloinen riemuitsi. M istähän se johtuu? K ai se jo h tu u s iitä e ttä olet m aksanut liikaa ennakkoa, veroherra valisti asiallisesti. K yllä siinä n yt jotakin m uutakin on, sillä minä olen joka vuosi m aksanut ennakkoa liikaa ja silti ovat aina v aatineet lisää. O vat lypsäneet kuin m uurahainen lehtikirvaa. Jaa, veroherra sanoi ja alkoi p unoittaa. K aivoi lehden salkustaan, rupesi lukem aan sitä. Kumpikaan ei puhunut mitä än vähään aikaan. M utta satakiloinen oli niin riem uissaan veronpalautuksesta e ttei h alunnut kenenkään m urjottavan. H eh, heh, heh, kyllä te siellä verotuksessa saatte olla ta rk k o ja poikia. T eitä jos ketä yritetään jym äyttää m itä raaim m alla tavalla. S aatte olla piru vie tarkkana. M eitä on niin moneksi... M iten niin tarkkana? No... tarkkanapa tietenkin... Että kukin saa ansioitte n sa m ukaan, tarkoitan. Ei siellä n y t enää m itään ta rk k an a tarv itse olla. Meille hankittiin tietokone avuksi. Pap erit syötetään tietokoneeseen, se laskee virheettöm ästi ja tekee tunnissa sam an työn kuin sata ihm istä kuukaudessa. Pätevä kone. Jo on pirunm oinen kone. On se m asiina... Siinä on varm asti hintaakin? S atoja m iljoonia vanhaa rahaa. No nyt minä ymm ärrän.. M inkä? Sen veronpalautukseni. M asiina laskee virheettöm ästi... N iin se laskee. S atakiloista nau ratti sillä nyt hän tiesi saavansa veronpalautu sta joka vuosi. V ähän toki m u tta kuitenkin. H än rem ahti äänekkääseen nauruun. Kaikki J a tk. siv. 34 Olavi Sarmio: TURKULAINEN RAPSODIA Suomen pääkaupunkina Turku oli kulttuurikeskus, josta ajan virtaukset Turun Akatemiassa opiskelleiden mukana levisivät ym päri m aata. T urusta tuli se kulttuurikehto, jonka väitetään kaupungin palon jälkeen pysähtyneen, kun kehdon varsinaiset liikuttajat m ahtikäskyllä kom ennettiin Helsinkiin. Sen jälkeen on jatkuvasti arvosteltu turkulaisten tekemisiä ja tekem ättä jättäm isiä myös musiikin alalla. On m yönnettävä, että pääkaup u n k in a T u rk u oli hyvin edullisessa asem assa. T u k h o lm asta P ie ta riin m atk u sta v a t ta iteilijat lep äiliv ät rasitta v a n m a tk a n vaivoista Turussa ja antoivat sam alla k o n s e rtte ja ta i teatterin äy tän - tö jä. S illoiset tu rk u la ise t, v a rsin kin virkam iehet, Akatem ian opetta ja t ja oppilaat, olivat hyvin perillä m usiikkim aailm an tapahtum ista. Tätä taustaa ajatellessaan ym m ärtää, että juuri Turu ssa p e ru ste ttiin v T u ru n S o itannollin en S eura, jo k a on p o h jo ism aid en toiseksi vanhin m u siik in h a rra sta jie n y h teen liittym ä. S en jäse n lu k u k in oli vuoteen 1809 m ennessä kunnioitettava: n. 10 % k a u p u n g in a su k aslu vusta. S e u ra p e ru sti m aan en sim m äisen varsinaisen orkesterin, jo n k a to im in ta a ja tk a a v p e ru s te ttu T u ru n K aupunginorkesteri. K uorolaulun harra stu sk in sai alk u n sa vanhassa p ä ä k au p u n g issa. E n tä p alo n jälkeen? A luksi o ltiin kuin laak in saaneita. Vähitellen toim inta kuitenkin elpyi ja 1800-luvun loppupuolisk o lla m u siik in h a rra stu s oli a jo itta in hyvinkin vilk asta. Peru ste ttiin m u siik k ik o u lu jakin, jo is ta p itk ä a ik a isin oli v lop e te ttu T u ru n K irkkom usiikkiopisto. K uoro- ja ork esterik o n - s e rtte ja a n n e ttiin eik ä oopperan ä y tä n n ö istä k ä ä n o llu t p u u tetta. E rä sk in u lk o m aalain en seu ru e e s itti k u u k au d en aik a n a p e rä ti 24 eri oopperaa. Tuntuu m ahdotto m a lta, m u tta niin a ik a k irja t kertovat. Täällä antoi m yös Suom alain en O o p p era en sim m äisiä n ä y tä n tö jä ä n, jo issa tä h te n ä loisti su o m alain en la u la ja ta r E m m y S trö m e r (A chté). V uosisad an lop u lla jo h ta jin a ja so liste in a oli e n tis tä en em m än o m an m aam m e k a sv atteja. Je an S ibelius k ä vi täällä jo h ta m a s s a o m ia sävellyksiään. K uoroja ja soittokuntia p e ru ste ttiin. E n sim m ä in e n m aailm a n so ta oli vaihe, jo n k a jälk e e n o lo su h teid en h u o m attiin m u u ttu n e en. R aha oli inflatiokierteessä, mese n aattie n aik a oli m en n y t ja S o itannollin en S e u ra jo u tu i lop e tta m a a n o rk este rin sa, jo k a oli kaupungin m usiikkieläm än huom attavin tekijä. K uorot, soittok u n n a t ja h a rra s te lija o rk e s te rit jäiv ä t ty y d y ttä m ä ä n tu rk u la isten m usiikintarvetta. E n tä nyt? N yt m eillä on hyvätaso in en k a u p u n g in o rk e ste ri, jo k a p arin vuoden kuluttua voi viettää edeltä jä n s ä sy n ty m än 175-vuotisjuhlaa. S u k u laisu u s e d e ltä jä ä n on selvä, sillä ja tk a ja lle siirty iv ät h arv in aisen su u ri n u o ttik irja sto, k a lu sto ja o sa so itta jia. Syy siih en, e tte i o rk e ste ri jäsen lu v u l ta a n v ieläk ään ole n y k y ajan v aatim usten m ukainen, lienee turkulaisissa. On tosin olem assa kaupungin m usiikkilautakunta, jonk a to im ialaan o rk este ri kuuluu, m u tta sillä ei ole rah a k irs tu n avaim ia. O rk e ste ri on k u itenkin esim erk ik si tä n ä sy ksynä saan u t ilo ita noin puolella lisäänty n eestä k u u lija k u n n asta, jo s ta n u o rison o su u s on ila h d u tta v a n suuri. Jos m uistellaan niitä aikoja, jolloin k o n se rtit p id ettiin en t. Akatem ian juhlasalissa, on kuulijak u n n an lisäys vielä su u rem p i. M uutam an vuoden kuluttua ehkä toteam m e, ettei asiantuntijoid en k iittä m ä k o n se rttisa lim m e ole liian su u ri ed es k a u p u n g in o rk esterille. N yt m eillä on m u siikkiopisto, m utta m iksi sitä ei saatu aikaisem m in? E tte i to tu u s unohtu isi, m ain ittak o o n, e ttä d ir.m us. V iljo M ikkola jo e n n en talv iso taa oli v a lm ista u tu n u t k a n n a tu sy h d istyksen perustam iseen. K eskustellessaan a s ia sta ap u la isk au p u n g in jo h ta ja Ja ak k o R annan k anssa, tuli esille a ja tu s k u n n allisesta m usiikkiopistosta. Huoneistoksi a ja te ltiin Linnan- ja P u isto k a tu je n k u lm au k sessa olevaa k au p u n g in k a k sik e rro k sista virasto ta lo a. S o ta k esk ey tti su u n nitelm at. Sitten tuli Göteborgin a m m a ttik o u lu ja sen y hteyteen rak e n n e tta v a ju h lasali. jpiirustuksissa oli varattu tiloja myös m u siikkio p isto lle. N ä istä m usiikkilau ta k u n ta an to i lau su n to ja ja p iiru stu k siin te k s ta ttu M usiikk io p isto h e rä tti k a u n iita m ielikuvia. A ikanaan v altu u sto hyväksyi ja toteutti suunnitelm at. Koulu rak en n e ttiin, ju h la salista tuli k o n serttisali ja m u siikkiopiston su o ja tk in valm istu iv at. M usiikkila u ta k u n ta oli laatin u t sekä opetussuunnitelm at että kustannuslaskelm at. K unnallista musiikkio p isto a v altu u sto ei m onista aloitteista huolim atta kuitenk aan p e ru sta n u t ja huoneiston sai työväenopisto. S itä kunnallista o p in ah jo a o d o teltaessa ja m ielipiteitä m uokattaessa alm anakat vaihtuivat, kunnes odottam i seen kyllästyneet, v aratu o m ari H an k o m äk i kärjessä, peru stiv at Turun M usiikkiopiston. Sen toim innan tavoite on musiikin alalle aikovien k o u lu ttam in en ja niin pitääkin olla. Opistoa voidaan tulevaisuudessa laa je n ta a eikä sen m erkitystä kaupungin m usiikkieläm än vilkastuttajana vielä täysin ta ju ta. Turkulaisesta oopperatoim inn a s ta on p aljo n p u h u ttu ja k irjo ite ttu. K un p aikalliset ooppera n h a rra s ta ja t v esittiv ät o o p p eran M adam e B u tterfly, oli sen ja seuraavina vuosina esite tty je n jä rje s tä jä n ä kaupungin Turun musiikin uudet nimet T a u n o H a n n ik a in e n J m usiik k ilau tak u n ta. T o im inta sai alk u n sa e rä ä stä k aupunginorkesterin konsertista, jo ssa lau lajat e sittiv ät k o htauksia oopperoista. Syntyi a ja tu s kokonaisen oopperan esittäm isestä ja kun asianh a rra sta jie n kanssa oli neuvoteltu, suostui m usiik k ilau tak u n ta järjestä jä k si. Asiaa n äin jälk een päin ajatellessa tu n tu u, e ttä lähdettiin liikkeelle v ä ä rä stä päästä. Liikkeellepanevana voim ana olisi p itän y t olla a sian h arrastajien p eru stam a oopperayhdistys. Niin on esim. Tam pereella, V aasassa ja Lahdessa. T u rkulaisten laulunh a rra sta jie n k a n n a tta a vieläkin h ark ita asiaa. K aupungin m usiik k ilau tak u n ta on vuosien varrella usein neuvotellut kuoroväen kanssa suurem pien säestyksellisten teosten esittäm isestä.' S aatiinpa jo pystyyn kantaattikuorokin, m utta jokaisella kuorolla oli oma toim intasuunnitelm ansa, eikä kahdessa kuorossa laulam iseen riittän y t aikaa. M yönteisenä kehityksenä m ainittakoon, e ttä om iin konsertteihinsa kuorot entistä enemm än ovat o ttan eet m yös säestyk- J o n n a P anula sellisiä teoksia. U seim m at suuret k antaatit, o rato rio t ja m essut on kuitenkin kirjoitettu sekakuorolle ja niiden esityskuntoon harjoittam in en vaatii yhden kuoron ajan kokonaan. M onet laulajat ovatkin kiinnostuneita laajem pim uotoisista teoksista, joiden esity ksistä voi m uodostua k o n serttikauden huipentum ia. U lkom ailla toim ii T u ru n k o koisissa k au pungeissa m elkeinpä poikkeukse tta ju u ri tällain en sinfoniakuoro. Nyt on turkulaisilla m ahdollisuus lau laa syksyllä p e ru ste tu ssa o rato rio k u o ro ssa. P alataksem m e tak aisin soitinm usiikkiin, voim m e to d eta, e ttä jo kan sak o u lu a käy d essään voi nuori tu rk u lain en so ito n h arrasta ja liitty ä k a n sak o u lu jen o rk esteriin. V artu ttu aan hänellä on m ahdollisuus ja tk a a kunnallisen m usiikinohjaajan johtam assa ork esterissa, jo n k a lisäksi on m o nia m uitakin yhtyeitä. M u siikkijuhlat ja p äiv ät ovat täm än hetken m usiikillista m uotia. S uom essa alo itettiin Sibeliusviikolla, jo n k a to im in ta k eskittyi H elsinkiin. K oska siellä ei o llut kunnon konserttisalia, eh d o tti prof. O tto A ndersson leh tiartik kelissaan, e ttä jo ita k in viikon k o n sertte ja p id ettäisiin T u ru n hienossa k o n serttisalissa. T u ru s ta käsin o tettiin y h teyksiä p ä ä kaupunkiin, m u tta tu lo k setta. Sen jälk een p an tiin pystyyn om at m usiik k iju h lat, jo tk a musiikkipiireissä ovat h e rä ttä n e e t ansaittua huom iota. Tulevaisuutta ajatellen olisi koko m aan erilliset m usiikkijuhlat kuitenkin yhdistettävä Seppo Nummen ehdottam aksi y htenäiseksi sa rja k si Finland Festival. Jo k ain en siihen kuuluva k aupunki saisi sille sopivan lyhyem m än erik o iso h jelm an. T u ru ssa on sopivat kehykset melkeinpä m inkälaiselle ohjelm alle hyvänsä. Jos ed elläesiteltyihin lisätään kaikki kaupungissa toim ivat kuoro t, so itto k u n n at ja o rk este rit sekä konserttitoim istojen järjestäm ät tilaisuudet, toteam m e, e ttä kyllä T u ru ssa v ieläkin so itto soi ja laulu raikuu. Niistä tekem isistä ja m yös tek e m ä ttä jä ttä m isistä k o ostuu se tu rk u lain en rap so dia, jo k a aina on k eskeneräinen. O n n i K e lo

16 Pirullissi ihm issi o ai ollu ja tule vissi ai olem anki eikä turkulaiste om a L innafälttikä ols sim m osist ihm isist osattom aks jääny. S iit o jo nii jum alattom ani paljo aikka, ku sii V arvintori liäppeil asus yks simmonem pirulinem muija, ku teki mukulatte eläm ise m elkkem mahrottom aks. Pojanklossei muija vihas oikke erikoisest ja koitti joka taval tehrä heijä olem ises pihal ja nurkis nii vaikkijaks ku hän hiukanki osas. Täst johtus, et jokane h änt vihas ja muija vihas toissi, nii siit riitti alvari riitelem ist talos. M uija asus ihan talom portimpiäles ja sii hänel oliki vähäni pahukse m ukava tehräk kakaril kiussa, ku siit ain joutusivak karam a. Muija oli leski ja omist Otkantis simmosen kopin ku m yyttin kaiken kaltast piänt trahtm entti ja sen kopim pääl oli simmonen korkkija hökötys ja sen kopi hökötyksen tähre hänt oli ruvettuk karatteeram a huippulam mammaks. Ei tiäty ste hänel ette sim m ottos sanottu, m uk ku sik ku haukkum a ruvetti ja siit ei m uija olleska hyvä tykänny. Ämmä puhus huanoste suam e ja pälpätti ain ku häne läheläs kakari oli ja jos se olis yksi jäänyp pälpättäm isse, muk ku hän usse sit viäl tukusti ja plättäski viäl jos hyvi sattus. Pojanklossit eiväk koska hänel antteks antanu, m uk kun kaikis m ahrolisis ja m ahrottom iskim paikois koittivat tehrä häne eläm äs nii raskaks ku vähänki osasiva ja kyl hees sit taas sen konsti osasivak kans. Siim päätys, kum muija asus, olivas sim m osek karun nimiplootut ja siilon ku oli talvi ja hyvä suaja, nii jo paukkus ehtosi nim iplootu vähäm pahuksest hyvi rookatuist lumipalloist ja see ku sai muija vähä äkki ulos trappuil pälpättäm ä. Sanosiva, et hänel oli sulhanenki. M uijan tykön kävi kyl usse simm one hiukkam paksu äijä ja m uijat tiäsiväs sanno et se olis ollu joku simmonem piän fiskaali jostan kirkkokontturist. H änt olttin talos ruvettuk karatteeram an kellovetäjäks ja kylm ar sii oikke oli m einattukkin, ku tiätystem mam m ankin kellot v ettät tarvittiva. Huippulam mamma A L L A N A A R NIO N tänä syk syn ä ilm esty neestä k o k o e lm a s ta Mä o le n Turust L in nafältilt On taas yks nätti talvine ehtopäivä. K aasulyhrytte syty ttäjä o jo kiaroksellas ja karuil ruppeva lyhryp palama, vaik ei ny viäl iham pimmijäkä oi. Mukulat tekevä lumikoijui pihal ja siäl tääl pala lum ipalloist tehty lum ilyhty kauniste. Siin kum pojak koijuttes kans tuhtasiva, nii äkki he huam asiva, et kellovetäjä kiipes mamman trappui ylös ja hävis liukkaste ovest sisäll. Koijan tekem ine lopetetti niin ku yhrest sopim uksest ja ruvetti funteeram a tota assija kum portim piäles nähty oli. Ai o ihm etelttys sitä, et mimmottos kakarak kaik pahuksen konstit ossava ja kyl sitä ihmetellät täytykin, ku oikke heijäm m eininkeitäs funteram a ruppe. Huanon kasvatukse syyks tavalisest heijä roim es panna, m ut ei see siit johru. M ut sim m ottos vaa nykkin kävi, et äkki pojat oliva m etkus reeranu ja ku sii samas rupes jo pimmijäkin tulem a, nii hissuksis häärätti huippulam mamma oven taka m ittaskelem as. Kun kaik oli saattu reera m itatuks, nii ei sii sit enä kauva aikka kulunuk, kun Kallu hiipis mamma oven taka halko kouris ja tälläs valmiks m itatu halvo ove hanttaaki alle piukka, ettei ove millä sisäpualelt auki saanu. Tämä jälkke rupesivap pojap pom m ittam a lumipalloil ploottu siäl päätys ja see oliki oikkem perhanam m oist paukutust. Ei kestänykkän kauvan kum m uija rupes ulos pakkama, mut milläs hän sinne olis päässyk ku ei ove auki saanu ja siihe hättän karas kellovetäjäki auttam a, m ut m itä appu siitäkä oli. Ja plootu paukkus! See pelas oikke riam um arssi poikkatten korvis, m ut kiuku ja katkeruure nuatti mammal ja kellovetäjäll. Lopuit ikkuna aukes et pumpulat priiskusivak klasitte ravoist, kun klasit taive varte olivap pumpulil topattu ja siihe läppe ilm estys kiukkunem muija ja kiljus: Jeevla huligaani, lakka koht pom ppam ast minu seine taik me hakke buliissi! K ellovetäjäki oli tullu ikkuna mamma viäre ja täristi siin nyrkkijäs pojil ja kiljus: A vakka koht ovi poikkat, tai mee tulla ja antta teil selkke. Tul antam a vaa! Verä nys senttä ensiks kaik huippulam mamman kellot etteiväs stoppaman pääs. Tost saat ensmäitteks senttän kello avam en kans, et fiäteri piukkam mene. Sii samas ku Akke oli täm ä huutanu, niin täräy tti äijä lumipallol keskel alventti et yks pläiskäys vaan kävi. M ut voi jum alsiunakkon ku sit rupesiva molemak kiljuma vähän kauhijaste ja huutam am poliisi auttam a. Pojak kattosiva viissam m aks lähte flyttin ku he ymm ärsivä, et kyl tommosem m etelisse jo koko Fältti herä, vaik nukkumaski jokane olis ollu, ja kyl varm aste joku tulis m uija ja äijäm pois päästäm ä, niin ku sit tapattuski. Mut oli m ar muija kiukkune! Koht samal ehtol hän kävi huushollist huusholli mis vaam poikki oli haukkum as ja uhkam as polisil, muk ku jokane hänen tunsi ja tiäsi mimmost peli häm m ukulitten kans piti, nii ei siit se enemppä välitetty. Kyl muija siit jonkulaisem polisiassijankin teki, m ut sins se hauttantus tärkkijäm m ätte assijatte alla, eikä siit m ittän kuulunuk koska. Erelisel syksyl, siim m arraskuuni paikoil, olivap pojak kans tehny m uijal paham päiväse jutku, mut siit ei mamma voinukka om antalom poikki syyttäk, ku ei kettäm pim mijäs tuntenu ollu. Yks sattene ehto, ku rupes jo hiukam pimmijä olema, marssisivap pojap päi O tkantti ja heil oli fölis jottam piäni kapistuksi, ku heet tulisivat tarvittema niis hommis, ku nyt tekemä oli lähretty. Huippulam mamm an kopin tykön tultti ja ku siin oli hiukka viskutelttu, ni Väkä eros sakist ja tuli siihen kopin klaffi ette ja rupes knoputtam an tiski. Ei muija nii usse ehtosin tääl kopis pruukanu olla, m ut pari kolk kertta viikos senttä hääräs siäl kauvemmi ja siit olivap pojat ottanus selvä, et mimmosil ehtoill se tapattus ja nys sit oltti siäl. H iukkan kiukkusest avas muija luuku ja ärätti: Mite sine tahto? Onk kikkenkakkoi? M ite sine sano, kikkikakkoi, m ite see on? No saank mää viirelpennil kikkempaskoi sit! Mite sine rekenokka oikke fiuruta sii, tahtok sine selkke? Väkä virnuili vaa, näytti muijal kiältäs ja välil hamppaitas ku hänel oli annettus simmoset ooterit, et hänen täytys ämmä kiukkuseks saara ja sii aikka toisek kopin taka reerasisiva om at assijas. Väkä repeli naam atas muijan kiusaks joka taval ja sanos viäl pirulisel äänel: Huippulam mamma kuule, tulek mää teil kelloi vetämän kans? Huligaani! Kyl mine neytte sinu källo ja kaik p a sk i... tul otta kii yks huligaani Samas kum muija kamalasten kiljus, nii häm meinas flitata Väkä luuku lävest, mut ei rookanu ja ulkopualel näytti Väkä pitinokka muijal ja virnuskeli kahta pirumi. Jatk. siv. 31 TURKU - PALLOILUKAUPUNKI T u r u s ta on vuosikym m enien ku- A luessa noussut m aailm anhuipulle asti lukem attom ia hiilim urskaratojen mestareita, heidän joukossaan m aam m e kaikkien aikojen m enestyksellisin ja tunnetuin urheilija Paavo N urm i. Y leisurheiluperinteistä huolim atta T urkua on nykyään kuitenkin pidettävä ensi sijassa palloilukaupunkina. Yleisurheilu, voim istelu ja pyöräily edustavat tosin tänäkin päivänä kansallista huippua, m utta mikäli tarkastellaan kysym ystä kvantitatiiviselta kannalta, palloilu vetää puoleensa eittäm ättä monin verroin laajem m at poika-, nuoriso- ja mies- Suomen T urulle Reino Linkosaari V J joukot ja m iksipä ei voida laskea m ukaan myös kauniim man sukupuolen edustajat. H arrastuksen laajuuden ohella ansaitsee Turku palloilukaupungin nim en kieltäm ättä m yös yleisökannatuksen perusteella. Tavallisissa sarjaotteluissa nähdään katsom oissa henkeen nousevia yleisöm ääriä. V astaaviin lukuihin esimerkiksi yleisurheilussa ei nykypäivinä enää juuri päästä muuta kuin Suomen m estaruuskilpailuissa ja joissakin kansainvälisissä suurkilpailuissa. Turulla on kieltäm ättä perinteitä palloilun alalla, sillä Suom essa alkoi jalkapalloilu ju u ri A uran rannoilta. Tänne sen toivat C richtonin veljekset ja englantilaiset m erim iehet 1890-luvulla, jo ten n ahkakuulaa on p o tk ittu m aassam m e jo noin seitsem än vuosikym m enen ajan. K esti kuitenkin toistakym m entä vuotta ennenkuin tuo uusi u rh eilu m uoto sai vakiintuneen jalan sijan m uuallakin Suom essa ja kilpailutoim inta pääsi alulle. Suomen P alloliitto p eru stettiin v. 1907, m u tta v uotta ennen liiton perustam ista oli Turkuun jo saatu ensimmäinen Suomen m estaruus! Vuoden 1906 syksyllä näet joukkueet T urusta, H elsingistä, V iipurista, K okkolasta ja P ietarsaaresta m ittelivät parem m uudesta, ja siinä T u ru n SLU osoittautui parhaaksi. V iralliset m estaru u sk ilp ailu t alo itettiin vasta kaksi v u o tta m yöhem m in cupsysteem in m ukaisesti. Turun m ainetta oli niihin aikoihin yksin ään p u olustam assa Åbo I FK, joka saavuttikin Suom en m esta- ÅIFK nousi vuosi sitten jalkapallon m estaruussarjaan ja viim e syksynä se hankki itselleen pronssim italin sarjassa. K uvassam m e jo u kkue m italin jakotilaisuudessa.

17 Jä ä k ie k o n m esta ru u ssa rja ssa p u o lu sta a T u ru n m a in e tta palloilu k a u p u n k in a TP S, jo n ka jo u k ku e on tässä k u v a ttu n a talven o tte lu je n kyn n yksellä. ru u d e n n im iin sä v u o n n a 1910 voitettuaan finaalissa V iipurin Reippaan 4 2. ÂIFK kam ppaili sitte n p a rin v u o sik y m m en en a ja n m aa m m e k ä rk ise u ro je n asem assa. L o p p u o tte lu u n k a n a ria lin n u t selviytyivät vv. 1911, 1913, 1915, 1916 ja 1917, k u n n e s vuosina 1920 ja 1924 tulivat ÅIFK.n toinen ja kolm as Suom en m estaru u s. U u te n a y rittä jä n ä ilm estyi m aan jalkapallotaivaalle näih in aik o ih in m yös T u ru n Palloseu ra, jo k a h e ti p e ru sta m ista a n se u ra a v a n a v u o ten a 1923 taiste li itse n sä SM -finaaliin sekä u u d elleen 1925, 1926 ja Viimemain itu s s a k am p p a ilu ssa TPS :n raita p a ita jo u k k u e v ihdoin o n n istu i v a lta a m a a n k u lta a ja k unniaa. M yöhem m in on se u ra v o itta n u t S u o m en jalk a p a llo m e sta ru u d e n kaksi kertaa (1939 ja 1949), m ink ä lisäksi T PS ju liste ttiin v o itta ja k s i so ta-aik an a k esk en jään eessä sa rja ssa. N äid en k ah d en su u re n ohella on turkulaisseuroista m estaruuteen a s ti y ltä n y t ain o a staan P yrkivä, jo k a vei SM :n n im iin sä v K au p u n g in jalkapallom ain etta ovat vaihtelevalla menesty k se llä p ä ä sa rja s s a p u o lu staneet vuosien v a rre lla lisäksi Turun Toverit, Turun W eikot, Turu n Kisa-V eikot, T u ru n Pallokerho ja Turun U rheiluliitto (lopetti jalk a p a llo ilu n ennen so tia). V iim e k a u te n a v a sta si p a rh a a sta tu rk u la isp a n o k sesta 27 vuoden ta u o n jälk e e n m e sta ru u ssa rja a n p a la n n u t Åbo I FK, jo k a selviytyi p ro n ssille asti. V u o sik au d et ain o a n a tu rk u la ise n a SM -sarjassa p e la n n u t T PS sen sijaan oli epäv ireessä koko k au d en ja p u d o tettiin p o rra s ta alem m aksi. Suom ensarjassa pelaavat Turusta lisäk si T ut o ja TuW e. Tulevan kau d en m e s ta ru u s s a rja ss a n äh dään T urusta siis m ukana ain o a sta a n ÂIFK, eli sam a seura, jo k a jo yli p u o liv u o sisataa sitten toi k au p u n k iim m e ensim m äisen virallisen Suom en m estaruuden! ääkiekkoilu sekin lask etaan J pelivälineen m uodosta huolim a tta p allo ilu lajien jo u k k o o n o n T u ru ssa p u o lta nuorem p i u rh eilu m u o to kuin jalk ap allo ilu. Se on silti e n n ä ttä n y t sa ad a sotie n jälk e isin ä vuosin a ylivoim aisen v alta-asem an talviurheilum u o to je n jo u k o ssa. ÂIFK oli yhd essä R iennon k a n ssa täm än k in lajin u ra n u u rta ja n a jääk iek k o i lu n lev ittäyty essä kau p u n k iin 1930-luvun puolivälissä. M olem m at s e u ra t k ip u siv at p ä ä sa rja a n asti, jo ssa ne p elasiv at usean vuoden ajan. TPS ilm estyi kuvaan ju u ri talvisodan kynnyksellä ja sai sotatalvena 1943 jalkeille n iin lu ja n yhdistelm än, e ttä se jo h ti m e sta ru u ssa rja a ennenkuin o tte lu t oli kesk ey tettäv ä sääolosu h teid en ja lo m aesteiden vuoksi. S otien jälk een esiintyivät p ääsa rja ssa T u ru n Palloseuran ohella m yös ÅIFK ja TPK, kunnes seu rasi 1950-luvulla T PS :n to istakym m entä vuotta kestänyt yksin v altiu d en kausi. T ähän ajanjaksoon m ahtuu sekä menestyksen huum aa että epäonnen aih eu tta m ia pettym yksen tunteita. V uonna 1956 TPS toi jääkiekkom estaruuden ensim mäisen kerra n T u rk u u n, m u tta tekojään p u u tte e sta jo htuvien harjoitteluv aikeuksien jo h d o sta turk u laiset jäiv ä t vähitellen jälkeen m uun m aan taso sta. Talvella 1961 TPS p u to sik in alem paan sarjaan, m u tta p alasi sieltä heti riem ukulu ssa takaisin. Alkaneen talven o ttelu issa on TPS jo ehtinyt n ä y ttä ä leijonankyntensä ja tulee e p äilem ättä kuulum aan nyt m aan k ärk ip ään joukkueisiin. Viim e talvena valm istuneen tek o jäärad an an sio ta lienee o sittain to isenkin turkulaisseuran, T ut o:n vahva kunto, joka lupaa ehkä nousua TPS :n seuraksi mestaru u ssarjaan. Jo k a tapauksessa jääk ie k k o h arra stu s T urussa on tällä h etkellä valtava ja yleisöm ää rä t K u p ittaan "kaukalon äärellä lyövät lau d alta jo p a jalkapallokatsom ojen määrät. S uom en kansallispeli pesäpalloilu ei ole A uran rannoilla saan u t koskaan osakseen sellaista su o sio ta kuin useissa m uissa k aupungeissa eikä täältä ole kertaak a a n sa atu edes joukkuetta s u o m en sarjaa ylem m äksi. Viime vuosina on tällä paikalla ollut tu rk u la isten e d u stajan a Lännen Pallo, jo n k a voim at eivät kuitenk aan ole riittä n e et aivan nousu u n asti. K o ripalloilussa on turkulaisten kaikkien aikojen paras saav u tu s Riennon vuonna 1946 valtaam a hopeatila. K ultakaan ei silloin ollut kaukana, sillä SM ratk esi v asta uusinnan p erusteella. R iento on tälläkin hetkellä k aupungin p a ra s koripalloseura ja kilpailee p arin edellisen vuoden tap aan lähinnä viidennestä tilasta. T u ru n NMKY, TuTo ja T u ru n U rheiluliitto ovat takavuosina nekin tehneet ranskalaisia v isiittejä m estaru u ssarjaan, m u tta ponnistelevat nyt yhdessä T u ru n Y liopiston Urheilijain k anssa suom en sarjassa. Naisten k o ripalloilussa on siinäkin Riennolla p a rh a a t saavutukset tak a naan ja m enestystä lienee luvassa kuluvanakin kautena. K ä sipalloilu oli yhteen aikaan erittä in su o sittu palloilum uoto T u ru ssa TPS voitti mm. Suom en m estaru u d en v m u tta on m en ettänyt ihm eteltävästi k an n atu staan ehkä o sittain salivaikeuksien vuoksi. ÅIFK on jalkapalloilun lailla kaupungin ainoa m estaruussarjalainen ja parikym m entä vuotta p arhaiten m enestynyt turkulaisseura TuTo on pudonnut suurten joukosta. Sam oin on käynyt TPS:lle, TPK:lle ym. Vesipalloilussakin oli Turulla viime kesänä pitkästä aikaa edustaja, m utta Turun Uimaseuran poikien taito oli sitä luokkaa, e ttä vakanssi m enetettiin suoraan esittelyssä. Lentopalloa h arrastetaan aktiivisesti jopa m estaruussarjatasolla, m utta pääasiassa kuitenkin h arrastu s luontoisena eikä m issään tapauksessa yleisölajina. Jalkapalloilu ja jääkiekkoilu ovat ne ot- telum uodot, jo tk a vetävät puoleensa eniten Turun nuorisoa. Näiden sarjao ttelu ja käy myös Turun yleisö runsaslukuisim m in seuraam assa ja heidän hyväkseen on kaupunki u hrannut eniten varoja. Vuoden 1952 olympiakisoiksi valm istui K upittaan upea jalkapallostadion ja vuosi sitten kohosi sen vierelle m aam me ensim m äinen kunnallinen tekojäästadion, joka pidentää jääkiekkoilun pelikautta vähintään parilla kuukaudella. Kaupunki on pitänyt huolta pojistaan ja palloilija pojat puolestaan tuottaneet vuosikym menien kuluessa useasti iloa pelikentillä saavuttam ansa m enestyksen m uodossa. H i p p u l a m... jatk. siv. 29. M ut ny oli m uija jo oikken kiukkune ja vihasest hän harppas kopin takapualel olevall ovel, reväsi se auki ja harppas ulos, m u t ei huam anukkam pim m ijäs p ojattem piukottam a n aru ja kom pastus sihe ja pläisk ä tti rähm älläs kopi eres olevasse vesiprunni. Jo s oli m uija jo kiukusas kopis kiljunu niin nys sit v ast oikkem m eteli alko. P o jat oliva helpannu n a ru st ja läh ten y liukkaste fly tti ja nauran u m ennesäs, m ut nyk ku m uija siin rähm älläs k u ras vehkos, nii se naru sekos hänen konteisses sev v erra, ettei hän siit nii vaa ylös p äässykkä, m uk ku rupes kom pastum a ain uuresta s v aa siin k u ras ja kiljus kam alaste. Ei O tk an tis niihi aikoihim paljo ihm issi liikkel ollu niin ku nykysi o ja pim m ijäki siäl oli, m u t siin ku m uija itteäs kimaro itti ja kiljus, nii siihe ilm estys k aks ven äläist m atru u si ja rupesiva auttam ani m am m a tolpilles ja saivakki hänem pysty. M ut äm m ä oli nyk k e rra n k in ta a s oikken k iukkune, eik ä täm m ö- n enkä apu ollu hänel m iäliks ja sen täh re hän rupeski sii huanol suam en kiälelläs h au k k u m a flotiste i ku h än arv as, ette iv ä nee m ittä ymmärrä: Pirkkele ry sse, m ite te tekke m inu kim ppus, sa a tta n s flotgu, huligaani, h e lv ittas ta tta re. M ut m uijal olivas sil ehtol kaik a ssijat tu am ittu m enem äm päi h elk u tti, ku sa ttu s sit taas sim m ottos, et flo tistit ym m ärsiväkki iha hyvi su am e ja piam muija huamas, et hän taas m a k as k u rap ru n n is räh m älläs ja kuuli k u flo tk u t nau ro v a hohottiva m ennessäs. O lisik m ah ta n u k kellovetäjäkä sil k e rtta saara m uija asioij reeran ku hän niin k am alan kiukkune oli. Turku-seuran syysjuhla Norm aalilyseon kauniissa ju h lasalissa oli T urku-seuran jäsenillä viime m arraskuun 26 päivän iltana kuultavaa ja nähtävää runsain m itoin. M usiikkipuolella saatiin kuulla kaupunginorkesterin kapellimestari Jorm a Panulan johdolla soittam ia turkulaisten säveltäjien teoksia: F redrik Isakssonin 6-osainen orkesterisarja V arsinaissuom alaisia kansansävelm iä ja Arvi P u n ttilan "Suite dodekafonica, lauluno p ettaja H ilkka Siipolan jo h ta m an ylioppilaskuoro A uratarten laulam at Rune W ahlbergin "Säveliä, Toivo K uulan "Aam ulaulu ja Ahti Sonnisen "E rotessa" sekä norm aalilyseon oppilaan Ilari L ehtisen so ittam a M ozartin kaksiosainen "H uilukonsertto D- duuri", jo ta esitystä säesti lehtori Lauri Lehtinen. Puheenpitäjinä esiintyivät seuran puheenjohtaja, m aist. Toivo T. Rinne, joka selvitti Turku-seuran asem aa ja työskentelyä sekä hortonom i Aarno Hellem aa, jo k a vangitsi kuulijain mielet kertom alla Turun kyyhkysistä ja sorsista, joiden lintujen kohdalla eläm m e parasta-aikaa täm än vuoden krii- sikohdassa. Puhujalla oli m onia hyviä ehdotuksia lintujen talvihoidon järjestäm isek si ja lintukannan jalostam iseksi kesäkauttakin varten. Illan lausuntapuolessa edustivat vakavaa linjaa neidit P atricia von Eichwaldt ja Leea Sandell, jo tk a m olem m at olivat valinneet ohjelm akseen Eino Leinoa. Edellinen esitti E lm er D iktoniuksen ruotsin tam an "Tyyrin tytön" ja Arvid M örnen ruotsiksi kääntä- (Jatk. siv. 34)

18 Turkulaisesta f ilm ituotannosta M onelle täm än polven suom alaiselle on varm aan aivan u u tta se, e ttä m eillä on m enneinä vuosikym m eninä toim inut elokuvatuottajia m yös pääkaupungin ulkopuolella. Tällä hetkellähän jo 1940-luvun lopulta alkaen m aam m e film ituotanto on keskittynyt yksinom aan H elsinkiin. M onia y rittäjiä on kuitenkin esiintynyt aikaisem m in myös m uualla m aassa, m u tta jos näiden m aaseututuottajien jos näin nyt voi sanoa asem aa katsotaan koko tuotantom me taustaa vastaan, on niiden m erkitys jään y t kovin vähäiseksi. A inoat todella m e rk ittäv ät ty ö t ovat tä ltä linjalta tulleet Turusta, katsottiinpa asiaa sekä teknilliseltä e ttä taiteelliselta kannalta. S uom alaisen elokuvatuotannon eräs u ranuurtajista, Suomi- Film in p erustaja E rkki K a r u aloitti tosin m yös film ien valm istuksen ollessaan Tampereella pienen te a tte rin om istajana, m u tta näillä yrityksillä ei ollut oikeastaan m itään m uuta merkitystä kuin kokem uksen antam inen y ritteliäälle tuottaja-ohjaajalle. Toinenkin yritys synty i m yöhem m in Tam pereella, m u tta tälläkään taiteilija Uuno E s k o l a n perustam alla A quila S uom i-nim isellä tuottam olla ei ollut kovin pitkäaikaista m enestystä. Ikaalisissa valmistettu Ei auta itku markkinoilla saatiin tosin ensi-iltaan asti v 1927, m u tta kun toinen yritys Lum isten m etsien m ies meni aivan pilalle, p äättyi täm än tam perelaisen yrityksen taru siihen. Sitä ennen oli jo viipurilainen K aleva-nim inen tuottam o saan u t hiljaisen hautauksen s aam atta ensim m äistä film iään K ihlausta edes ensi-iltaan saakka. S itten olikin jo T urun vuoro astu a m arkkinoille ja aivan yllättävissä m erkeissä luvun alussa alkoi äänielokuva vallata m arkkinat ja suomalaistenkin tu ottajien huom io kiintyi tähän uuteen keksintöön. T urussa toim i siihen aikaan L. A. H a m b e r g i n ja Yrjö N y b e r g i n om istam a pieni valokuvausliike nim eltään Lahyn Filmi. Täm än yrityksen nuoria om istajia elokuva oli jo kauan kiinnostanut ja tekivätpä he elokuvankin N aantalissa, m utta tästä nuoruuden synnistä ollaan yleensä vaiettu ja te h dään niin nytkin. Sen sijaan äänielokuvan läpim urto antoi uutterille m iehille uutta ajattelem ista ja niinpä he suunnittelivatkin oman halvan ääniesityskoneen ja sen jatkona myös om an äänikam eran. Kun täm ä työ oli kokeiltu, perustivat he sam aan jatkoon äänielokuvastudionkin. M utta L. A. H am berg ja Yrjö N yberg halusivat myös lyödä nim ensä historiaan m uullakin tavalla. O lavinpalatsista vuokratuissa studiotiloissa he ryhtyivät valm istam aan 100-prosenttisella äänellä v arustettua elokuvaa, toisten suom alaisten yrittäjien vielä askarrellessa jälkiäänitettyjen filmien kanssa. N ykyhetken näkökulm asta katsoen etukäteisuutiset päivälehdissä olivat m elkoisen vähäpätöisiä, m utta eihän siihen aikaan elokuvaan k iinnitetty nykyisessä m äärin huom iota. U u dessa A urassa oli mm. etukäteen selostus Turun Hollywoodista Lahyn-Film in studiosta ja siitä lainaan näytteeksi seuraavan katkelm an: Suurella yleisölläkin on jo tiedossaan, että Olavinpalatsissa on eräs paja, joka on vähintään ylpeyden aihe Turulle. Siellä on Lahyn-Filmin ateljee, josta on lähtenyt paitsi mykkiä elokuvia myös äänielokuvia, joiden valm istukseen m uualla Suomessa ei pystytäkään ja josta lisäksi lähtee äänielokuvakoneita sellaisia, ettei koko Skandinavia pysty sellaisten valmistukseen. Eilen saivat turkulaiset lehtimiehet tutustua pikkasen tähänkin taloon ja sam alla nähdä miten äänielokuva "Sano se suomeksi film ataan. Kun astuu sisälle tuollaiseen ensinäkem ältä m erkillisten laitteiden ateljeehen joutuu maallikko aivan ymmälle. Avuttomuuden ja tietäm ättömyyden tunne valtasi allekirjoittaneenkin puikkelehtiessaan kulissien, johtojen, koneiden ym. paljouden lomitse näyttäm ölle, jossa vieraita odotti kahvipöytä. Kun oli nautittu virvokkeita, tyhjennettiin näyttäm ö asiaankuulum attom ista ja herrat Eino Jurkka ja Arvi Ahti astuivat esille Emmi Jurkan vielä jäädessä odottam aan vuoroaan. Alkoi nim. m uutam ien kohtien elokuvaaminen Tjehovin K osinnasta, joka myös kuuluu uutuuteen yhtenä num erona. Suunnattom at valaisinlaitteet monine valtaisine lamppuineen asetettiin paikoilleen, koneita siirreltiin ja justeerailtiin ja mainitut herrat kävivät m uutam an vuoropuhelun useam paan kertaan harjoitukseksi läpi ohjaaja hra Nybergin antaessa ta r peellisia neuvoja. Ja niin sitten jonkin ajan kuluttua p.o. kohta lopullisesti film attiin. Totesimme vain, ettei ole helppoa kellään. Sadattuhannet kynttilät lam puissa loivat näyttäm ölle sellaisen lämmön, että hiki tuli jo paljaasta olem isesta niiden valaistuksessa. Lisäksi monen muun vaikeuden ohella on tarkkaa äänen muodostaminen, jotta se elokuvassa kuuluu selvänä. Kun nuorten tu ottajien revyyelokuva Sano se suom eksi esitettiin T urussa elokuvateatteri C asinossa ja Scalassa ensim m äisen kerran m aaliskuun 28. pnä 1931, oli se m erkittävä tapaus. Ensim m äinen suom alainen 100-prosenttisella äänellä varustettu elokuva oli saanut ensi-iltansa ja erittäin m erkittävää oli se, että teknilliset laitte et sekä sisäänoton että esittämisen osalta olivat omaa valm istetta. Itse elokuva oli melkoisen heikko ja tuskin sitä edes hyvällä om allatunnolla voi revyyksi kutsua, m utta teknillisenä kokeiluna se oli onnistunut. Sen seurauksena Lahyn- Film in m iehet kiinnitettiin Ruotsiin, jossa he äänittivät monia ruotsalaisia elokuvia ja sitä tietä kanavat aukenivat m yös Suomeen. Molemmat täm än ensimmäisen kotim aisen äänielokuvan tekijät lopettivat myös toim intansa T urussa ja siirtyivät Helsinkiin parem m ille m arkkinoille. Siitä alkaen he ovat innokkaasti askarrelleet elokuvan parissa. Yrjö N orta hän suom ensi tässä vaiheessa nimensä N ybergistä N orraksi on toim inut sekä tuottajana että ohjaajana. Hänen viimeinen elokuvansa on ollut m uutam ia vuosia sitten esitetty Kolmas laukaus. L. A. Hamberg on taas pääasiassa toim inut lyhytkuvatuotannon parissa ja parhaillaan hän kam ppailee kolmiu lo tteise n elokuvan pulmien ratkaisem iseksi. Turkulainen elokuvatuotanto sam m ui pitkäksi aikaa Lahyn- Film in lopetettua täällä toim intansa. M utta 1940-luku toi taas tullessaan kaksi rohkeata yrittäjää, veljekset Aarne ja Eino K i v i m ä e n. Heillä ei ollut pohjana teknillistä eikä sen parem m in m uutakaan koulutusta alalle, m utta jo pikkupojasta herännyt innostus vei näm ä kaksi elokuvan ystävää pitkälle. Tietoa, m itä ei ollut, hankittiin ja elokuvia tehtiin ensin omiksi tarpeiksi ja lopuksi suurelle yleisöllekin. Heillä ei kuitenkaan ollut pääom aa tarkoitusta varten ja niin jouduttiin turvautum aan ulkopuolisiin rahoittajiin. Y hteistoim inta näiden "Markus-Setä kanssa ei monistakaan syistä sujunut kitkatta ja niinpä vaikeuksia tuntui kasautuvan liian paljon veljesten tielle. Heidän tuotannostaan nimenomaan viimeistä edellinen sotien välillä valmistunut Kaksi kivaa kaveria kannattaa palauttaa mieleen filmillisesti varsin näppärästi koottuna tarinana. Sen esikuvina ovat olleet sekä Villin lännen että Majakka ja Perävaunu-elokuvat, m utta juttu oli vauhdikas ja kuvallisesti tehokkaasti kokoonpantu. Teknilliset välineet eivät näillä yrittäjillä olleet kovinkaan vaativat, joten tämän seikan huomioonottaen K ahta kivaa kaveria voinee pitää parhaana turkulaiselokuvana kautta aikojen. Tosin se on puhtaasti ajanvietteellinen, m utta parempi sekin kuin tyylillinen sekasotku. Aarne ja Eino Kivimäki tekivät viimeisen elokuvansa toistaiseksi v Sen jälkeen taloudelliset vaikeudet tulivat ylivoimaisiksi ja miehet m uuttivat kokonaan toiselle uralle asuen kumpikin tällä hetkellä Kuusistossa. Erikoisemman voim akkaasti ei kumpikaan haaveile elokuvien teke- Uudessa Aurassa oli Sano se suom eksï'-elokuvan ensi-iltailm o itus peräti viidellä palstalla. CASINO- S m isestä, m utta kuvaajana paljon kiitosta saanut A arne Kivimäki venyttelee vapaa-aikoinaan kaitaelokuvauksen parissa ja Eino Kivimäki taas puolestaan askartelee 100-prosenttista ääntä ottavan 16-millisen kameran kanssa. Mikäli se onnistuu, on mahdollista, että hän vielä kerran tekee filmin. Lähinnä häntä näet askarruttavat matkailuelokuvat. Samoihin aikoihin kuin Kivimäen veljekset toimi Turussa myös Soihtu-Filmi, jossa hekin olivat mukana ja johon johtajaksi heidän jälkeensä tuli te atterinjohtaja Toivo H ä m e r a n ta Tämän yhtiön työt jäivät kuitenkin varsin heikoiksi. Edelleen on Turussa 1950-luvulla valokuvaaja Esko A h t i valm istanut eräitä lyhyt- ja opetuselokuvia. Hän toimii tä l läkin hetkellä kuvaajana eräässä nukke-elokuvayrityksessä. Edelläm ainittuihin nimiin pysähtyvät turkulaiset elokuvayritykset. Heidän työnsä todistavat, että elokuvien valm istaminen on pääkaupungin ulkopuolellakin täysin m ahdollista, kun vain yritteliäät m iehet ovat asialla. Ripeästi toim ivan Turun K aitaelokuvaajat r.y:n piiristä toivottaisiin nyt heidän työnsä jatkajia. H e i m o K a l l i o Suomalaista puhetta, laulua, tanssia ja musiikkia Ohjaus ja äänikuvaus YRJÖ NYBERG Kuuluttaja: MARKUS RAUTiO CALA Es&ttyjä*: t u u r e a r a. GEORG MAl MSTEN, e d i t h von BONSDORFF, PAAVO NURMI Eino ja Emmi Jurkka, Brita Öhbergg-Golovin, Ritva Aro, Oili Siikaniemi, Airi ja Liisa Sailä, A. Martikainen Thure Wahlroos. Onni Veijonen, Hemmo Airamo. Edvin Laine, Arvo Ahti, Elsa Närhi A. Saxelin Paavo Sainio y. m, Ah a Orkesteri, Zamba Orkesteri, Mira Miraldan baletti, Bröijerin ja Salmisen taidetanssikoulun oppilaat N äytännöt alkava! m olem m issa T M t t v *» < arkip. Wo S.iS, 7.15, 9.15; s a l a i s t a Wo 8.1S alk a a..

19 Turku-seuran... jatk. siv. 31. män Legendan välittömän herttaisesti, op. Sandell taas pitkän runosikerm än Mietelmiä, missä osuva erittely ja taiteellinen toteutus kantoivat kaunista hedelm ää. Kevyellä linjalla näyttelijä Kirsti Karhi kirvoitti välittöm än ilon Serpin Elviira Suulas vuolla. Tavanm ukaisesti oli myös liikuntaesityksiä. Elsa Ka rastin johtam at Turun Naisvoim istelijan ryhm ät esiintyivät Reim a Tuom en säestyksellä kahteen otteeseen, ohjelm anaan johta jan suunnittelem at lautasvoim isteluesitys ja m ustalaistanssi. Alli Sam m aliston ohjaam ana ja Pauli S antalan viululla myötäilem änä Turun työväenopiston tanh u u ja t päättivät rikkaan ohjelm an tanhuam alla Ristikon, Kökarin engeliskan ja Pellingin kontran. O nnistunut juhla, jonka väliajalla norm aalilyseon vanhem painyhdistyksen äitikerho kiitettävästi huolehti kahvitarjoilusta, p äätettiin laulam alla V arsinaissuom alaisten laulu. Lyseon juhlasali täyttyi tälläkin kertaa. Yli 300 kuulijaa ja yli 80 esiintyjää onkin juhlallinen luku näin jäsentilaisuuteen. Sai veroja... jatk. siv. 25. katsoivat ihm eissään satakiloista. Satakiloinen nauroi melko kauan. Äkkiä kuului takapenkiltä m öreä ääni: L akkaa n y t jo hirnum asta! Ei tässä m itään hirnum isen aih e tta ole. Ai. E ttei ole? Eikö m uka ole? M ahtaako herra oikein käsittää tilannetta. Tietokone laskee takuulla oikein... Aina veroja takaisin... P itäisi vähän ajatella, satakiloinen sanoi äänessään syvää n ärkästystä. Tietokone! A jattele itse asioita. A jattele kenen rahoilla se satoja m iljoonia m aksava tietokone on hankittu! A jattele sitäkin. J a satakiloinen ajatteli. Hän ei enää nauranut. Turun hovioik... jatk. siv. 20. suom enkielistä laitosta, joka on nykyään melko harvinainen, hovioikeus on saanut lahjana hovioikeudenneuvos Robert Rainiol- ( A Sisältö Innehåll Lauri H uovinen: M ikä tekee joulun ilo is e k s i?... 1 Erkki V u o r i : N äyttelijä ja palom ies... 2 Bertel F o r m a n : Åbo N avigationsskola I... 5 E sitelm äsarja Turun linnassa päättyi... 8 Arvo S u o m i n e n : Laiska-A ntti ja H assu-raffu 10 H. H. R u s a m a : Turun vankilaolot 140 vuotta sitten.. 12 Filip J a a t i n e n : Turun hovioikeuden v a ih e is ta C. J. G a r d b e r g : Sudanin syksyä Tapani S a l m e l a : N äky Aino S a l m i n e n : Kun engelsm anni pom m itti Turkku.. 23 Pata: Sai veroja takaisin Olavi S a r m i o : T urkulainen rapsodia Allan A a r n i o : Huppulan M amma Reino L i n k o s a a r i : Turku palloilukaupunki Heimo K a l l i o : T urkulaisesta film ituotannosta Kansikuva: Tuomiokirkon ikkuna, valok. P. E. W elin. Kuva on saanut I. palkinnon Turun kaupungin valokuvauskilpailuissa värikuvien sarjassa. y Resume I tidskriftens ledande artikel utreder dom prosten Lauri Huovinen varför julen är en glad högtid. Assessor Erkki V u o r i har intervjuat den gamle brandta. Näytteeksi teoksen kieliasusta lainattakoon tähän hovioikeuden asem aa ja tehtäviä koskeva oikeudenkäym iskaaren säännös, joka muodollisesti kum oam attomana ja vain m uuttuneiden olojen eräiltä osin uudistam ana edelleenkin on meillä voimassa olevaa lakia ja sellaisena siis vakavasti varteen otettava: V II I Lucu. Howrätistä. 1. H owrätin, joca Cuningan corkein Lautacunda on, tule peräncazoa ja Waarin ottaa, että niisä Tuomio-istuimisa cuin sen alla owat, Oikeus tehdän Lain ja sen oikian ymm ärryxen jälken. 3.. Mitä H ow rätti tuomize, sitä wastan ei mahda kengän vedota. mannen och am atörskådespelaren Santeri Vah tonen och belyser därvid ett skede i Åbo am a törteatrars historia. Redaktör Arvo Suominen berättar om två åbo-original, Laiska-Antti och Hassu-Raffu. Direktör H. H. Rusama har undersökt fångarnas villkor för 140 år sedan i Åbo och återger en del intressanta dokument. Åbo hovrätt har verkat i 340 år om vilka hovrättspresident Filip Jaatinen berättar. Fil. dr C. J. G a r d b e r g sysslar f.n. med utgrävningar i Nubien därifrån han sänt ett resebrev Sudansk höst. Den unga poeten Salmela har skrivit dikten Näky. Åbobon Aino Salminen tecknade en gång upp sin farm ors berättelse om hur engelsmännen bom barderade Åbo. Berättelsen är återgiven på åbofinska. Signaturen Pata kåserar över äm net Hän sai veroja takaisin. Direktör Olavi S a r m i o behandlar i sin artikel "Turkulainen rapsodia musiklivet i Åbo. Ur Allan Aarnio s nya samling berättelser på dialekt har berättelsen Huppulan M amma lånats. Redaktör Reino Linkosaari talar om Åbo som bollspelsstad och Heimo Kallio berättar om ett av de få försöken som under de senaste årtiondem a har gjorts att spela in film i Åbo. Toivotamme kaikille turkulaisille A r v o K o s k i KESKI-KOSKI VALINTA-KOSKI Yliopistonkatu 18 Yliopistonkatu 27 SUUR-KOSKI M aariankatu 8 Lundenin Liha Lemminkäisenkatu 28 MYYM. KAUPPAHALLI IKKUNANLASIN-KEHYSja PEILIALAN ERIKOISLIIKE J. & K. Y li-tolppa Kauppiaskatu 15 Turun A u to ta lo TAT Pispala Uusia ja käytettyjä autoja ja moottoripyöriä AUTOKORJAAMO, AUTOMAALAAMO KELLO- JA KULTALIIKE O. Larjosto Kristiinankatu 10 järvipesu Hyvää.Joulua «/ PESU A. A. Bergelin VIENTILIIKE Yliopistonkatu 28 Turun V a rtio k e s k u s O y Aninkaistenkatu 12 Sorea AJOPYORÄ Satakunnantie 17 MAALAUSLIIKE Kurtti jälk. puh HGIsbflS-Piano O y Eerikinkatu 20 jaaccoo-taar a oy T u rk u A u ra k a tu 12 P uhelin

20 TURKU-SEURA, ÅBO-SAMFUNDET r.y. toivottaa jäsenilleen ja kaikille turkulaisille H y v ä ä J o u lu a ja O n n ellista U utta V u o tta G o d Jul o ch Gott N ytt Å r E d g r e n LIN N A-O LUT TURUN MIES

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO. VUOSINA 1944 ja 1945 III JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL. ÂREN 1944 och 1945

III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO. VUOSINA 1944 ja 1945 III JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL. ÂREN 1944 och 1945 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLE STATISTIK III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUOSINA ja III l a n t h u s h Al l n in g 4 1 JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÂREN och L'AGRICULTURE

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ammattiluokitus Classification of occupations

Ammattiluokitus Classification of occupations K äsikirjoja H andböcker H andbooks N ro 14 Uusittu laitos Revised edition Ammattiluokitus Classification of occupations 1987 HELSIN KI 1987 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN SUOMEN VIRALLINEN T I L A S T O F I N L A N D S OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI C: 103 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN GENERAL CENSUS OF POPULATION 1960 XI TAAJAMAT

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA SYKSY 2014 kuva Seilo Ristimäki Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA Rakkaus tulee ja menee, mutta koskaan se ei tule tilaamalla. Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi ennalta tietää. Se, mikä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O V F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi I SISÄLTÖ : Sivu S isällysluettelo 1 H allitus tilintarka

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA

JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI e sse aijan is to ätoimio Lasse-aijan etsivätoimio Uimahallin arvoitus Uima ha ar vo llin itus ar t in Wi dmar k KU V Helen I T U S a Wi l lis TAI Uintimerkit Suomessa myöntää Suomen uimaopetus- ja hengenpelausliitto.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

VELJEKSET KAIN JA AABEL

VELJEKSET KAIN JA AABEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VELJEKSET KAIN JA AABEL Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt:

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot