K I N E S I S, D E S I G N F O R M O V E M E N T.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K I N E S I S, D E S I G N F O R M O V E M E N T."

Transkriptio

1 K&F K u n t o s a l i & F i t n e s s Nro 5/ vuosikerta ISSN K I N E S I S, D E S I G N F O R M O V E M E N T. Kinesis on Technogymin kehittämä uusi moniuloitteinen harjoittelumuoto, missä yhdistyvät lihaskuntoharjoittelu, tasapaino, venyttely ja Body&Mind -ajattelu. Kinesis taustaa Vuosien kehitystyön tulos Patentoitu teknologia Kinesis design Kinesis kuntokeskuksessa Houkuttelee uusia asiakkaita Lisää käyttöastetta Tehostaa tilankäyttöä Säästää aikaa Kinesis Personal Trainerille Laajentaa asiakaskuntaa Rajoittamattomat liikeradat Soveltuu yksilö- ja ryhmäohjaukseen Kinesis method uudet työkalut ohjaamiseen Kinesis loppukäyttäjälle Sopii kaikille Uusi elämyksellinen tapa harjoitella Kehittää tasapainoa, notkeutta ja lihaskuntoa Kinesis kuntoilun uusi aikakausi ja liikkeen harmonia nyt myös Suomessa. Ensimmäiset Kinesikset Suomessa Finnbody Pitäjänmäessa ja FAF Conventionissa elo-syyskuun vaiheessa. Maahantuonti, myynti & huolto: Nordic Wellness Company Oy Elimäenkatu 9 A, 7 krs Helsinki Puh Fax Uutiset Kuntoilu Ravinto Wellness Trendit Aerobic KUNTOILIJAN YKKÖSLEHTI

2 K&F ı Nro 5/2006 K&F ı Nro 5/2006 Pääkirjoitus Tutkittua Suomessa Kunto ry julkasi kevään lopuksi joka neljäs vuosi teettämänsä aikuisten liikuntaa kartoittavan tutkimuksen. Tutkimus olikin todella positiivista luettavaa: kuntosalila käy suomalaista. Jotta saataisiin kokonaisuus haltuun, käy saman tutkimuksen mukaan jumpissa Kuntosaliharjoittelu on saanut neljän viimeisen vuoden aikana lisäkäyttäjää, siis kasvua 40 prosenttia. Kehityksen on kyllä kentällä huomannut. Perinteisesti nuorten treenareiden lisäksi on kasvanut keskiikäisten ryhmä. Tähän on vaikuttanut uusien kuntokeskusten perustaminen. Usein uudet salit ovat profiloituneet enemmän keski-ikäisten keskuksiksi ja siten tulleet osaksi kunto- ja terveysliikuntaa. Muutamilla paikkakunnilla on myös pelkästään senioreihin keskittyviä keskuksia, jotka mataloittavat kynnystä salille. Tärkeä osa tarjonnan lisäksi on kuntoilijan vakiinnuttaminen kuntokeskuksen asiakkaaksi. Monissa tutkimuksissa on osoitettu ensimmäisen kuukauden tärkeys. Jotta saat harjoittelun rytmistä kiinni, tulee ensimmäisen kuukauden aikana käydä salilla vähinttän viidesti. Muuten vakiintuminen ei onnistu. Ensimmäisen kuukauden dilemma on varmaankin kaikilla saleilla tiedostettu. Ammattilaisten kielessä seuraava tärkeä asiakassuhteen kulminoituminen ilmaistaan sanalla retention. Siinä kuntokeskuksen ja kuntoilijan asiakassuhde pidetään aktiivisena kuntokeskuksen ammattitaitoisen henkikökunnan avulla. Monille oman lajin löytäminen on vaikeaa ja sen viimeisen sysäyksen antaja voi olla kateissa. Alkukesästä vietimme vaimon ja 9-vuotiaan tyttäreni kanssa aktiivisen viikonlopun Vierumäellä Perhe on paras - paketin merkeissä. Tämä paketti on monessa mielessä oikeaoppisesti rakennettu. Siinä otetaan huomioon eri ikäiset osallistujat. Lapsille on omaa ohjelmaa. Aikuiset tutustetaan erilaisiin harrastuksiin tunnin sessioiden kautta. Äideille paketti on myös mukava ruokailut kuuluvat pakettiin. Ruokailussa oli muuten sekin erikoista, että aina löytyi ruokaa mikä oli lapsille maistuvaa. Itsellekin uutena lajina pääsi kokeilemaan juosiammuntaa ja 20 vuoden tauon jälkeen lyömään golfpalloa. Jumpat ja ulkoliikunta hyvän sään saattelemana kruunasivat viikonlopun. Lisäksi Vierumäen kuntosali ansaitsee kiitoksen. Jos siellä ei saa onnistumisen tunnetta, pitää katsoa peiliin. Tällainen viikonloppu tai muu paketoitu aktiviteetti saattaa olla se oikea katalysaattori, joka saakin osallistujan seuraavana maanantaina suuntaamaan kulkunsa kotipaikan kuntosalille. Ja oikein ohjeistettuna on taasen yksi uusi harrastaja saatu mukaan hyvään harrastukseemme. Ari Katajisto kustantaja Espoossa Mikä ihmeen IHRSA? I.H.R.S.A. -nimi tulee sanoista the International Health, Racquet & Sportsclub Association (kansainvälinen kunto, sulkapallo- ja urheilukeskusten liitto), johon kuuluu yli 6000 laadukasta kuntokeskusta eri puolilta maailmaa. Virallisesti IHRSA perustettiin vuonna 1981, jolloin siihen liittyi 300 jäsentä USAsta ja Kanadasta. Pikasilmäys IHRSAan IHRSAn jäsenet ovat tasokkaita liiketaloudellisin perustein toimivia yrityksiä kuntokeskustoimialalla. Jäsenet toimivat aktiivisesti kehittääkseen alaa. Kuntokeskusjäsenet: 6,500 keskusta, 67 maassa Kannatusjäsenet: yli 600 tavaran- ja palveluntoimittajaa Hallinto: jäsenten valitsema johtokunta. Yhteistyöelimet: IHRSAlla on yhteistyötä (partnership) 17 alaan liittyvän kansainvalisen organosaation sekä useiden USAn paikallisten yhdistysten kanssa. Perustaltaan IHRSA on toimialajärjestö, joka palvelee kunto- ja liikuntakeskusten toimialaa. IHRSAn missio on kasvattaa, vahvistaa ja edistää kunto- ja liikuntakeskustoimialaa sekä tuottaa jäsenilleen palveluja, jotka auttavat kuntokeskuksia menestymään entistä paremmin. IHRSA tuottaa useita koulutuksellisia Conventioneita ja näyttelyitä. Lisäksi palvelevat IHRSA Institute ja the IHRSA University. IHRSA Resource Centre, josta saa tietoa kaikesta oman liiketoiminnan parempaan kannattavuuteen liittyvistä kysymyksistä, on jäsenten käytettävissä. Tammikuussa 2006 Doug Miller (Sales Makers International) nimitettiin IHRSA Ambassador for Scandinaviaksi. Tämän vuoden aikana on kolme yritystä/yhdistystä valittu edustamaan omalla alueellaan IHRSA Headquartersina. Nämä ovat: NTF (Norges Treningssenter Forbund) edustaa yli 100 norjalaista keskusta. DFHO (Danish Fitness & Health Organisation) Tanskassa aloittaa syyskuussa Les Mills Baltic koordinoi Ruotsia, Suomea ja Baltian maita. The Headquartersit ovat yhteyksissä kuntokeskuksiin omilla alueillaan pyrkien tuomaan esiin IHRSAa sekä järjestämään koulutusmahdollisuuksia jäsensaleille marraskuussa 2006 ja helmi-, touko- ja marraskuussa Eri IHRSAn kannastusjäsenet tukevat seminaareja tarjoamalla IHRSAn jäsenklubeille yhden ilmaisen osallistumisen. Nämä seminaarit pidetään Helsingissä, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Tukholmassa. Lisäksi Headquartersit organisoivat ryhmämatkat European Congressiin, joka pidetään Alankomaiden Haagissa syyskuun päivinä ja San Franciscoon Annual Conventioniin ensi vuoden maaliskuun päivinä. Lisäksi Herman Rutgers (European Director of IHRSA) pitää Kööpenhaminassa Nike Conferencen yhdeydessä syyskuun 8. päivä esitelmän. Haagissa pidetään European Congressin ensimmäisenä päivänä syyskuun 11. epävirallinen pohjoismainen kokous. IHRSAn jäsenyyden moninaisten etujen listaaminen tässä ei ole mahdollista. Kuitenkin yksi niistä on the Passport Programme, joka antaa kuntokeskuksen jäsenillle mahdollisuuden harjoitella yli 3000 keskuksessa maailmalaajuisesti. Täydellisen listan etuuksista saa ottamalla yhteyttä Doug Milleriin. IHRSAlla on kahden tyyppisiä jäseniä: Full ja Affiliate. Full -jäsenyys maksaa 195 euroa ensimmäiseltä ja 125 euroa lisäkeskuksilta saman omistajan ollessa kyseessä. Affiliate -jäsenyys maksaa 145 euroa ensimmäiseltä ja 95 euroa lisäkeskuksilta. Kuitenkin jäsenyydestä kiinnostuneille Pohjoismaiden kuntokeskuksille, jotka haluavat liittyä IHRSAn jäseniksi, tarjotaan syyskuuhun 11. päivään 2006 saakka alennus. Lisätietoja antavat Doug Miller ja Les Mills Baltic. Jatkossa IHRSAn toiminnasta tulevat kertomaan Doug Miller ja Herman Rutgers K&F Professional -lehdessä. K&F Yhteystiedot: IHRSA 263 Summer Street, Mill House, Water Run Boston, Mass , Hitcham, Suffolk IP7 7LN USA UK Herman Rutgers, European Director, Doug Miller, IHRSA Ambassador, Alison O Kane, +358 (0) Suomi Ass t Director of International Operations,

3 UUDET JA VAHVISTETUT TWINLAB TUOTTEET VOIMANHANKINTAAN JA PALAUTUMISEEN 100% Whey Protein Fuel gainers fuel 1000 Tehostettu proteiinikoostumus Koostuu heraproteiinikonsentraatista ja heraproteiini-isolaatista Sopii myös painonpudottajille Ei aspartaamia Helppo sekoittuvuus Herkullinen maku Maut: suklaa, mansikka ja vanilja KOKEILE JA HUOMAA ERO! Täydellinen koostumus hiilihydraatteja, hydrolisoituja proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja Proteiinit ovat lähtöisin herasta, kalsiumkaseiinista ja munanvalkuaisesta Ei keinotekoisia makeutusaineita Helppo sekoittuvuus Herkullinen maku Maku: suklaa VARMISTA PALAUTUMINEN! S C A N D I N AV I A N P R O P R O D U C T S F I O Y A B Mestarintie Vantaa Puh

4 K&F ı Nro 5/2006 Sudoku-jumppaa Kesä on ollut kiireinen. Perheen koti piti muuttaa Bangkokiin ja se on operaatio, johon liittyy satoja hoidettavia asioita. Tätä lajia on harrastettu aiemminkin, mutta jotenkin tämä muutto vaati aiempaa enemmän järjestelyjä. Iltaisin saattoi vain vetää yli asioita listalta, jotka oli ehtinyt hoitaa ja todeta, että seuraavaksi päiväksikin riittäisi tekemistä. Oman asunnon vesivahinko tai puolen perheen keuhkoputkentulehdus eivät erityisesti helpottaneet työtaakkaa. Mihin mahtui kuntoilu? Ei taaskaan mihinkään. Juhannuksen aikoihin maastalähtöön oli tasan kuukausi. Ajattelin, että nyt voisi kesäaamuista tai illoista nauttia vaikkapa sauvailun tai pyöräilyn merkeissä. Kuukaudessa ehtisi saada aikaiseksi mukavan rutiinin ja kenties esittäytyä Bangkokin uusille piireille hieman hoikemmassa kunnossa. Koska olen tehnyt vastaavia päätöksiä miljoona kertaa aiemminkin ja lähes aina huonoin tuloksin, niin mietin, miten saisin itseni motivoitua. Milloin viimeksi olin motivoitunut säännöllisesti tekemään jotain uutta? Lapsen jalkapohjan syylän jokailtaista hoitamista ei taideta laskea tällaiseksi tekemiseksi. Sudokuun hurahtaminen sen sijaan täyttää kriteerit. Huomasin viime syksynä ensimmäisen Helsingin Sanomien julkaiseman sudokun. Luin ohjeet ja innostuin välittömästi. Ensimmäinen oli helppo ja olin vilpittömän iloissani, että olin osannut ratkaista sen. Seuraavan päivän lehdestä käänsin sudokun esiin heti etusivun silmäilyn jälkeen. Hieman vaikeampi, mutta silti ratkaistavissa. Seuraavina päivinä vietin vieläkin enemmän aikaa kynä kädessä numeroita tuijottaen. Kun noin viikon päästä kokeilin ensimmäistä Hesarin viiden tähden sudokua, niin sitäpä en saanutkaan ratkaistua. Kyselin tuttavapiiristä, olivatko he kokeilleet, mutta kukaan muu ei ollut vielä langennut sudokun lumoihin. Tutulta shakkikerhon jäseneltä tivasin, tietäisikö hän, että pitääkö ratkaisu löytyä aina päättelemällä vai pitääkö joskus myös arvata. Syksy pimeni ja saatoin todeta, että myös viiden tähden sudokujen ratkaiseminen päättelemällä onnistui poikkeuksetta. Hienoa, olin siis kehittynyt. Säännöllisestä harjoittelusta oli ollut hyötyä! Tuttava kysyi, kauanko minulta meni sudokun ratkaisemiseen. Siinä vaiheessa pystyin jo sanomaan, että yhden tähden sudokuun meni 5 minuuttia, kahden tähden noin 10, kolmen tähden noin 15. Neljän ja viiden tähden sudokuihin meni aikaa puolesta tunnista tuntiin, sillä yleensä aina joku muu toiminta keskeytti päättelyn. Keväällä en edes viitsinyt tehdä Hesarin helpompia sudokuja, sillä ne eivät tarjonneet enää mitään haastetta. Edelleen kuitenkin leikkasin viiden tähden sudokut käsilaukkuun mukaan ja kaivoin ne esiin hammaslääkärin odotushuoneessa tai missä muualla tahansa oli luppoaikaa. Kesä oli niin kiireinen, etten tarttunut yhteenkään sudokuun, mutta pohdiskelin, miksi minä olin innostunut lajista edes tämän verran ja miksi samaa ei koskaan tapahtunut liikunnan parissa? Oliko se aloittamisen helppous, lajihan oli tupsahtanut yllättäen ja pyytämättä aamiaispöytääni. Se ei myöskään vienyt kovin paljon aikaa ja sitä pystyi tekemään itselle sopivimpaan aikaan. Se myös palkitsi nopeasti ja viimeisen tyhjän ruudun täyttäminen antoi aina onnistumisen tunteen. Miten se erosi lenkkitossujen jalkaanlaittamisesta? Liikunta kun aina vie niin paljon aikaa ja vaatii järjestelyjä. Alle tunnin ei selviä mistään liikunnasta, ei ainakaan mistään ohjatusta. Näin olen aina ajatellut, mutta kesällä serkkuni pistäytyi meillä yökylässä matkallaan Jukolan viestiin. Tämä Lapin Liisa lähti aamulla lenkille, enkä minä ollut edes ehtinyt teekuppostani juoda, kun hän jo tuli takaisin. Lenkki oli kestänyt alle 20 minuuttia. Tämä oli vain herkistelyä, hän sanoi. Siispä juhannuksen aikoihin ajattelin kokeilla sudokujumppaa. Jos kerran aina ei olisi pakko tehdä vähintään tuntia, niin mitä voisi rapakuntoinen ihminen saada aikaiseksi? Ensimmäisenä päivänä viisi minuuttia, seuraavana 10, sitten 20, 40 ja viidentenä tunti. Jos kerran olin aiemmin kyennyt kevyesti nipistämään nämä ajat päivästä sudokuun, niin voisi olettaa, että onnistuisin uhraamaan vastaavat ajat myös liikuntaan. Aluksi meni tietenkin hyvin. Viikonloppuna mökillä postinhakuun meni juosten juuri sopivasti 10 minuuttia, seuraavana päivänä matka piteni seuraavalle maitolaiturille ja sitten sauvakävellen jo uusille mökkiteille. Viiden tähden päivä meni golfkierroksen merkeissä. Sitten tuli sitä ja tätä. Viiden minuutin päivinä ajattelin, että ei siitä kuitenkaan mitään hyötyä ole ja vaikkapa 40 minuuttiin ei millään ollut aikaa tai koko päivän muuttolaatikoita täytettyään ei vain yksinkertaisesti jaksanut. Sillä vauhdilla ei saanut minkäänmoista onnistumisen tunnetta, eikä odottanut, milloin taas saisi liikuttaa luitaan. Silmiini on osunut useita juttuja, joissa kerrotaan, että liikunnan positiivisia vaikutuksia voidaan saada aikaiseksi, vaikka päivittäinen liikunta koostuisikin useammasta lyhyestä jaksosta tai että sitä ei tehtäisi maksimisykkeellä. Tai että liikunta olisi monipuolista. Näin syksyllä tyypillisesti ryhdytään uusiin harrastuksiin. Siinä ryhmäliikunnan kalenteria tutkiessa voisi miettiä, mitkä jumpat vastaavat vaativuudeltaan viittä tähteä, mitkä vain yhtä. Voisiko kerran viikossa olla tyytyväinen jumppaan, joka tuntuisi helpolta omalle tasolle. Voisiko kerran viikossa altistua jumpalle, joka aluksi selkeästi on liian haastavaa? Kehittyisikö tällä menetelmällä? Minulla on jälleen kaikki maailman mahdollisuudet itse testata tätä sudoku-jumppa metodiani. Uusi salijäsenyys alkaa elokuun lopulla ja ehkäpä siihen mennessä muuttotavaratkin ovat saapuneet tänne Thaimaahan. Tässä välissä voin tietenkin etsiä haastetta myös Killer-sudokuista tai Hashi-pallukoista, joita löytyy ainakin The Timesin nettisivuilta. Vai pitäisikö sittenkin sen sijaan lähteä vaikka uimaan? K irsi Ranin 12 o s oi t t eenmuu t o s t a, 5 maassa, 12 v uoden aik ana Kuntoilijoiden asialla jo 11 vuotta! Kustantaja: Ari Katajisto/ K&F-lehdet Toimitus: Nöykkiönpuro 19, ESPOO (käyntiosoite) PL 133, ESPOO Puh Toimittaja: Maija Elovaara Puh Vakituiset avustajat: Tiina Ranin, Veikko Sinisalo, Jari Lampi, Tiia Eskola (kauneus) ja Kirsi Ranin Ilmoitusmyynti: Ari Katajisto Puh Jakelu: Kuntokeskusten asiakaslehtenä n kpl. Lehden jakelu kuntokeskukset eri puolilla Suomea kpl nipuissa. Lehti on kuntokeskusten asiakaslehti ja noudettavissa jakelupisteistä niin kauan kuin lehtiä riittää. Nipputilaukset Nipputilaus alk. 65 /8 numeroa Puh , Ari Katajisto Kotitilaus: Yksittäinen lehti 19 /vuosikerta Painatus: Esan Kirjapaino Ilmarisentie 7, LAHTI Ulkoasu ja taitto: Trioli Media Mikko Blomberg Sitratie 7, Helsinki Puh Ilmoitusaineiston toimitus: -osoitteeseen tai Trioli Median postiosoitteeseen Acrobat PDF-muodossa tai sopimuksen mukaan. Ilmestymisaikataulu: Nro Ilmestyminen Aineisto 5/ / / / Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäämisen aiheuttamasta vahingosta. Vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. KUNTOILIJAN YKKÖSLEHTI

5 HIMMEEN HYVÄ WHEY 8100 SUPERÄIJIEN $$$ JACKPOT $$$ Uutuusmaku metsämansikka saa makunystyrät muikeiksi ja treenin kulkemaan. WHEY 8100 nyt myös sitruunan, kahvi-latten ja salmiakin ystäville. Voittorivin salaisuus. Metsämansikanmakuisen Whey 8100:n testausvaihe paljasti tieteellisesti täysin selittämättömän ilmiön. Koehenkilön hedelmäpelikäsi kiskoi kerta toisensa jälkeen pelkkiä voittosuoria. Tuotekehityksen ansiosta ilmiö saatiin kuriin tehosta tinkimättä ja koehenkilön porttikielto pelisalille kumottiin. Sports Nutrition Facts: TASAINEN PROTEIININ SAANTI Proteiinin saannin lisääminen massanhankinnan tai painonpudotuksen yhteydessä on itsestäänselvyys kuntosaliharjoittelijoille. Monella treenaajalla olisi kuitenkin parannettavaa proteiinin saannin tasaisuudessa. Normaalikokoisen urheilevan mieshenkilön päivittäinen proteiinin tarve on 160 grammaa 5-7 annokseen jaettuna. Pääaterioilla proteiinin saanti tuskin aiheuttaa ongelmaa, mutta välipalat voivat olla haasteellisempia. Pullakahvi ei riitä antamaan grammaa proteiinia. Vajeen saa korjattua laadukkaalla proteiinivalmisteella. ULTRASUODATETTU, ULTRAEDULLINEN, ULTRATEHOKAS Maustamaton Whey 8100 on vuosikausia ollut myyntitilastojen kärkituote. Uusien maustettujen sisarustensa tavoin se on edullinen ja tehokas heraproteiinivalmiste, josta saat parhaan mahdollisen proteiinipläjäyksen päivääsi. Whey 8100 liukenee iloisesti nesteisiin ja sisältää runsaasti glutamiinia. 100 g maustettua WHEY 8100 sisältää: 79,0 g proteiinia 15,8 g glutamiinia 5,7 g hiilihydraattia 4,7 g rasvaa 381 kilokaloria 100 g maustamatonta WHEY 8100 sisältää: 81,0 g proteiinia 14,2 g glutamiinia 6,0 g hiilihydraattia 5,0 g rasvaa Maitohera on urheilijoiden eniten käyttämä proteiinin lähde. Keho pystyy hyödyntämään heraa erinomaisesti, siinä on erittäin hyvä aminohappokoostumus ja immuniteettia parantavia proteiiniketjuja. Myös muista hyvin varustetuista luontaistuotekaupoista ja kuntosaleilta kautta maan. Markkinointi: Fenno Sport (09) ,

6 K&F ı Nro 5/2006 Kiitosta hyvästä työstä Kuntosaliharjoittelu on lyönyt itsensä todella läpi. Uusimman TNS Gallup Oy tekemän tutkimuksen mukaan kuntosaliharjoittelu on eniten harrastajamääräänsä kasvattanut urheilu-, kunto- ja terveysliikuntamuoto. Kuva: Fysioline Kesäkuun lopulla Suomen Kuntoliikuntaliitto ry julkaisi yhdessä yhteistyökumppaniensa sekä yhteistyössä opetusministeriön kanssa joka neljäs vuosi teettämänsä Kansallisen liikuntatutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin aikuisväestö harrastaa liikuntaa tai urheilua, mitä lajeja he harrastavat ja mitä palveluja he käyttävät harrastuksissaan. Meidän, kuntokeskustoimialan osalta, tutkimuksen tekee mielenkiintoiseksi se, että kaikista liikuntamuodoista parhaiten menestynyt oli kuntosaliharjoittelu. Viimeisten neljän vuoden aikana harrastajamäärässä on saatu lisäys, mikä vastaa yli 40 prosentin kasvua. Kaiken kaikkiaan kuntosaliharjoittelun omaksi kuntoilulajikseen ilmoittaa nyt suomalaista. Jos lisäämme tä- Kari-Pekka Toivonen hän aerobic-kuntoilijoiden osuuden , niin saliliikuntaa kuntokeskustyyppisesti harrastaa suomalaista. Tämä on 17 prosenttia aikuisväestöstä. Lisäksi lähes kertoo harrastuksekseen voimistelun. - Nämä luvut heijastelevat selvästi kuntokeskusalan viimeaikaista kehitystä. Tästä kehityksestä voidaan mainita mm. kuntokeskusten määränja koon kasvu. Myös ammattimaisesti toteutettu kuntokeskuspalveluiden markkinointi on lisääntynyt ja kehittynyt, ainakin klubiperiaatteella toimivissa kuntokeskuksissa, kertoo Suomen Kuntoliikuntaliiton hallituksen jäsen, siviilissä porilaisen Bobby Wellness Centerin toimitusjohtaja Kari-Pekka Toivonen. Eikä tutkimuksen mukaan uusistakaan harrastajista ole pulaa tulevaisuudessa, sillä tuhatta ihmistä miettii kuntosaliharrastuksen aloittamista päivittäin. Tutkimuksen mukaan mikäli puolet yli 50-vuotiaista kiinnostuneista aloittaisi kuntosaliharrastuksen, nousisi ikäluokan harrastajamäärä yli tason. Näin ollen kuntosaliharrastuksesta on tulossa myös varttuneiden ikäluokkien hyväksymä kuntoilulaji. Toivonen muistuttaa terveysliikuntatrendin vahvistuneen tällä vuosituhannella. Samoin mm. poliittisessa keskustelussa on kiinnitetty paljon huomiota elintapasairauksien nopeaan lisääntymiseen Suomessa (aikuisiän II tyypin diabetes, tuki- liikuntaelin sairaudet, sydän- ja verenkiertoelin sairaudet) ja niiden mukanaan tuomiin suuriin kustannuksiin yksittäisille ihmisille ja puhumattakaan siitä jättilaskusta, joka tulee lähitulevaisuudessa yhteiskunnan maksettavaksi terveydenhoidon kustannuksista, jos meno jatkuu tällaisena kuin nyt. - Monet arvovaltaisetkin tahot ovat usein todenneet, että omasta kunnostaan ja sen avulla parantuneesta terveydestään jokaisen pitää ottaa itse enemmän vastuuta. Tällöin kuntosaliharjoittelu on yksi turvallisimmista ja helpommista tavoista päästä alkuun kuntoiluharrastuksessa, kertoo Kari-Pekka Toivonen. Työtä asiakkaiden hyväksi Kari-Pekka Toivonen näkee kuntokeskusten/-klubien etuna monia seikkoja, jotka antavat kuntoilijoille helpon, turvallisen ja innostavan tavan aloittaa uusi energisempi elämäntapa. - Kuntosaleille/-klubeille on rakentunut toimiva tukiverkosto (ammattitaitoiset ohjaajat, palveleva ja osaava muu henkilökunta sekä muut alan asiantuntijayhteistyökumppanit), joka helpottaa yksittäisen kuntoilijan sitoutumista säännölliseen kuntoiluun. Yhtenä tärkeänä osana tukiverkostossa on sosiaalinen puoli kuntoilukavereineen. Klubien jäsenilleen järjestämien yhteisten tapahtumien myötä moni kuntoilija löytää uusia ystäviä, joilla on samat terveyttä ja kuntoilua arvostavat elämäntavat ja arvot. Samoin kuntokeskusten ammattitaitoinen henkilökunta mataloittaa kynnystä aloittaa kuntoilu ja samalla varmistaa ammattitaidollaan energisemmän ja terveellisemmän elämäntavan muutoksen, kuvailee Kari-Pekka Toivonen kuntokeskusten etuja. Työnantajat avainasemassa Yksi tutkimuksen antamia suuntaviivoja on yritysten lisääntynyt panostus työntekijöiden liikuntaan ja sitä kautta parempaan työkuntoon. Voidaan laskea, että lähes puolet kuntokeskuskäynneistä on jollain lailla yhteydessä kuntoilijan työpaikan tukeen. Voidaan todeta myös yhtenä merkittävänä seikkana verottajan myönteinen suhtautuminen työpaikkakuntoilun verottomuuteen. Toisaalta verottomuuden määrään se on puuttunut vasten lainlaatijan, eli eduskunnan tahtoa ja näin ollen kohtuullisuusraja on monessakin tapauksessa aiheuttanut ongelmia yrityksissä liikuntarahan määrän arvioinnissa. Osaltaan tämä on näkynyt myös Liikuntasetelin vahvana lisääntymisenä kuntokeskuspalveluiden maksutapana. Haasteita riittää Kuntosaliharjoittelu on selkeästi noussut keski-ikäisten joukossa. Heille kuntokeskusten tarjoamat elämäntapa- ja painonhallintaohjelmat ovat helppoja ja turvallisia ottaa osaksi omaa terveellistä elämäntapaansa. - Meistä kuntokeskusihmisistä onkin viime vuosina tullut ehkä enemmän elämäntapakonsultteja kuin kuntosaliohjaajia sen perinteisessä roolissa, kuvaa Toivonen toiminnan muuttumista kuntosaleilla/-klubeilla. - Suuri haaste ja mahdollisuus tulee olemaan suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, heidän liikunnallisista vapaa-ajan tarpeista huolehtimsessa lähivuosina, tähdentää Kari-Pekka Toivonen. - Ainakin niiden kuntoklubien, jotka pitävät tätä kohderyhmää itselleen tärkeänä, viimeistään nyt kannattaa alkaa kehittämään palvelujaan ja tilojaan sen kaltaisiksi, että ne kiinnostavat heitä tulevaisuudessa. Kaupalliselle kuntokeskussektorille haastetta tuo myös suurten kaupunkien liikuntapanostusten painopisteen suuntaaminen lasten- ja nuorten liikuntaan sekä erityisryhmien liikuttamiseen. Kuntokeskukset mukaan aktivoimaan ihmisiä säännöllisen kuntoilun pariin Vieläkin liian harva kuntoilee riittävästi. Kyseisen tutkimuksen mukaan terveyden kannalta riittävästi liikuntaa harrastaa vain 36 prosenttia suomalaisista. Kuntosaliharjoittelijoilla liikkumisen taso on paljon keskimääräistä parempaa sillä kuntoilijoista 54 prosenttia eli suomalaista harjoitteli riittävän tehokkaasti. Ryhmäliikunnan osalla luvut olivat samansuuntaiset. - Ainakin meillä Porissa kuntosaliharjoittelun suosio on ollut nopeassa kasvussa koko alkuvuoden. Uusia jäseniä liittyy klubiimme päivittäin. Bobbyssa meidän tärkein painopistealueemme onkin jäsenien uuden, liikunnallisen ja energisemmän elämäntavan vakiinnuttaminen heidän päivittäiseen elämäänsä ja vain näin voimme taata tulosten saavuttamisen jäsenille. Kaikkihan me kuntokeskusalalla toimivat tiedämme, että kuntoilu toimii ja tuo tuloksia kunhan sitä vain toteuttaa säännöllisesti, ja siksi ne klubit tulevat menestymään tulevaisuudessa entistä paremmin, jotka osaavat vakiinnuttamisen, kertoo Kari-Pekka Toivonen. K&F

7 Valio rasvaton raejuusto 36 g proteiinia, 0,6 g rasvaa yhdessä pakkauksessa Sisältö / 100 g: 18 g proteiinia ja 0,3 g rasvaa. Lisätietoja osoitteessa

8 K&F ı Nro 5/2006 Ohjaajien koulutus- & ideapäivät Syys-lokakuun vaihteessa on esittelyssä jälleen voimisteluliikunnan maailman uudet tuulet Svoli Conventionissa Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa Päivien ohjelma on täynnä ajankohtaisia uutuuksia ja toimivia klassikoita kaikille aerobicin, kuntojumpan, terveysliikunnan, ikääntyvien, Body&Mind tuntien ja HydroBicin ohjaajille. Tek s t i: T inja Saar ela, S voli Valittavana on tunteja seitsemältä eri linjalta. Kansainvälisinä kouluttajina saapuvat Andy Sasse (Saksa), Per Markussen (Norja) ja Mushi Harus (Israel). Ja mukana myös lukuisa joukko nimekkäitä kotimaisia huippuohjaajia. Syksyiseen tapaan tarjolla on kaksipäiväinen happening, jossa ohjaajat pääsevät mm. mittauttamaan tuntiensa ajanmukaisuutta kansainvälisten gurujen tunteihin verrattuna. Ensisijaisesti päiviltä tullaan toki hakemaan virikkeitä omaan työhön. Etsitään liikeideoita ja kombinaatioita niistä omaan toimintaan. Seuraohjaaja voi myös oppia maestron opetustyylistä tarkaten mitä opetusmenetelmiä tämä käyttää, miten etenee koreografiassaan ja millaista vuorovaikutusta hänellä on ryhmän kanssa. Svoli Convention ohjaajien koulutus- ja ideapäivien perusidea on alusta asti ollut sama ideoiden hakeminen. Osallistujat haluavat luonnollisesti nähdä mitkä asiat nyt ovat vallalla. Omilla saleillaan ohjaajat kuulevat mitä jumppaajat toivovat, mutta totta kai he haluavat seurata aikaansa mitä muualla tarjotaan. Tärkeää on myös keskinäinen kohtaaminen ohjaajakollegoiden kesken. Vastaavanlaisia valtakunnallisia kohtaamisia on suhteellisen vähän. Kouluttajina toimivat niin kotimaiset suuret nimet kuin osaajat ulkomailta. Useimmiten ulkomaisten ohjaajien tunnit ovat olleet suosituimpia ja ne ovat saaneet raikuvimmat aplodit ja erinomaista palautetta. Ulkomaisissa ohjaajissa on tavallisesti roppakaupalla karismaa ja heidän ohjaustyylissään showta ja vauhtia sekä ammattitaitoa. Keskeistä on hyvä tunnelma. Kansainvälisinä tähtikouluttajina nyt saapuu Ruotsista Per Markussen ja Israelista Mushi Harush. Per on valovoimainen aerobic- ja stepaerobic-kouluttaja. Mushi puolestaan on hydrobic-kouluttaja ja vieraillut conventionissamme jo vuonna Nyt saamme nauttia Mushin uusista loistavista opeista. AlloPalst Oyn kanssa yhteis- esitte- työssä lyyn tulee kehon syvien lihasten voimistamiseksi Concept2-sisäsoutulaitteella on legendaarinen maine kuntolaitteiden joukossa. Se on kestävä ja sopii liikuntaan kaikille tasoille ja monipuolinen käyttää. C2 sisäsoutulaitetta käytetään kaikkialla - kuntoutuksesta ja painonpudotuksesta kivikovaan kilpaurheiluun. Suomen maajoukkuesoutajien suosittelema. FINNROWING Conc e pt2 maahantuoja Ajankohtaisia uutuuksia ja toimivia klassikoita kaikille aerobicin, kuntojumpan, terveysliikunnan, ikääntyvien, Body&Mind tuntien ja HydroBicin ohjaajille Svoli Conventionissa. Hinta 1490 (sis. alv. 22%) Vuokra 70 /kk (min. 3kk) kehitetty Flexi-Bar. Flexi-Bar kouluttajaksi on tulossa saksalainen Andy Sasse, mikäli hän vain malttaa jättää perheensä hetkeksi. Andystä nimittäin tulee isä juuri Conventionin aikoihin. Jos ei Andy niin sitten hänen tilallaan tulee Flexin kehittäjä Barbara Klein. Lisäksi uutuuksina Svoli Conventionissa on Shindo eli Japanista lähtöisin oleva kehontyöskentelymenetelmä, jonka avulla voi saavuttaa rentoutta ja tasapainoa niin kehoon kuin mieleenkin. Tule Sinäkin saamaan uusia virikkeitä ja energiaa ohjaustyöhösi! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan. Hyvässä seurassa on ilo liikkua! K&F Tehokkaaseen kuntoharjoitteluun fi nnrowing oy, imatra, fi nland Tel: Fax:

9 K&F ı Nro 5/2006 Mitähän laittaisi päälle? Treenivaatteisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Vanhasta kellastuneesta t-paidasta ja haisevista verkkareista ei kannata pitää kynsin ja hampain kiinni pelkästään sen takia, ettei halua tulla leimatuksi tekstiiliurheilijaksi. Oikeanlaiset treenivaatteet tekevät harjoittelusta miellyttävää ja salilla saa näyttää hyvältä. Better Bodies on tehnyt viime vuodet kovaa ja vakuuttavaa tuloa treenivaatemarkkinoille. Samalla yritys on ns. palannut juurilleen, sillä kohderyhmä ovat aktiivisesti treenaavat. Mallit ja materiaalit ovat yhä toimivampia ja vaatteita löytyy sporttisesti pukeutuville myös treenisalien ulkopuolelle. Treenivaatteiden suunnittelussa on avainasemassa materiaali. Kun treenataan kovaa ja säännöllisesti ja hikoillaan paljon, on vaatteen kestettävä hikeä, kulutusta ja usein toistuvaa pesua. Kankaan on tunnuttava miellyttävältä ihoa vasten ja siirrettävä kosteutta tehokkaasti kankaan läpi, jotta olo ei ole ihan uitettu treenin loputtua. Näin treenivaatteet myös kuivuvat nopeammin pesun jälkeen eikä uusissa materiaaleissa hienhaju tartu yhtä voimakkaasti kankaaseen kuin usein puuvillaisiin kankaisiin. Märkä hiki kylmettää lihaksia, joten mitä kuivempana materiaali pysyy, sitä paremmin lämpö pysyy lihaksissa. Joustoa ja tukea Kankaat ovat pehmeitä ja joustavia ja istuvat monen mallisen henkilön päälle. Vaatteet eivät saa myöskään hangata, ja siksi joustavuus on tärkeää. Treenin aikana pitää pystyä keskittymään vain ja ainoastaan treenaamiseen eikä siihen, että pysyvätkö vaatteet päällä ja voi hitsi, kun hankaa nämä housut. Joustavuutta on siirretty naisten topeista myös miesten mallistoon ja sieltä löytyy vähän istuvampia paitoja entisten ylisuurien XXL-paitojen tilalle. Joustavasta ja pehmeästä materiaalista tehty vaate on huomaamaton päällä eikä silti kiristä tai purista. Naisten treenitopeissa on yläosassa käytetty tuplakankaita tai sisätoppia, jotta toppi tukisi riittävästi rintojen kohdalta eikä erillisiä urheiluliivejä välttämättä tarvitsisi käyttää. Olkaimet menevät niin, että topit pysyvät hyvin paikoillaan. Vaatteisiin on lisätty jänniä yksityiskohtia. Topeissa on erilaisia olkainmalleja, jotta jokainen vartalotyyppi löytäisi käyttöön sopivan treenivaatteen. Paidoissa ja housuissa on käytetty erilaisia printtejä ja etenkin housuissa on yhdistelty eri materiaaleja yksityiskohtien luomiseksi. Miesten vaatteissa käytetty kaksikerroksinen verkkokangas lisää hengittävyyttä ja näyttävyyttä. Mahtuu päälle Better Bodiesin mallistossa on käytetty väljempää numerointia vaatekoossa kuin yleensä normaaleissa vaatteissa. Koot ovat reilumpia, sillä yleensä treenaavilla henkilöillä on vaikeuksia löytää sopivia ja nimenomaan hyvin istuvia vaatteita niin normaaleissa kuin treenivaatteissakin. Naisten topeissa ja t-paidoissa sekä joissain miesten paidoissa on käytetty sisäänvetoa, jotta vaate istuisi myös vyötärön kohdalta. Näin yläosassa on tilaa kainaloiden kohdalla ilman, että keskiosa on liian löysä. Joustavat materiaalit venyvät käyttäjänsä mukaan ja housuissa on väljyyttä Better Bodiesin sisäänostopäällikkö Monica Bjerking vastaa suunnittelusta. Erika Boström esittelee syksyn 2006 mallistoa. reisien kohdalla, mutta vyötäröä on muotoiltu kapeammaksi. Erilaisia materiaaleja ja malleja on suunnattu eri tarkoituksiin ja ne on kategorioitu myös katalogissa. Multifitness käsittää pääosin aktiivista ja kovempaa harjoittelua, jossa vaatteen on oltava hengittävä, joustava ja hyvin istuva. Rhythm pitää sisällään tanssin ja muut tanssilliset ryhmäliikuntatunnit, jossa väljempi vaate voi tuntua miellyttävämmältä ja erilaiset mallit ja kuosit tuovat fiilistä tunneille. Wellness-tyylisessä harjoittelussa vaatteen pitää joustaa ja pitää keho lämpimänä, eikä silloin välttämättä hikoilla niin paljon. Väljä vaate toimii silloin paremmin ja pitkät hihat lämmittävät myös käsivarsia. Street-mallistosta löytyy vaatteita, kun haluaa pukeutua sporttisesti myös treenisalin ulkopuolella. Miesten mallistosta löytyvät multifitness-kategorian lisäksi gym ja street kategoriat. Better Bodies on myös panostanut lisävarusteisiin: treenikasseihin, rannesiteisiin ja treenivöihin jne., jotka kaikki löytyvät kuvastosta. Kuntonyrkkeilystä ym. kiinnostuneille löytyy myös säkkihanskoja ja käsisiteitä. Yksityiskohtia Syksyn malliston värit ovat raikkaita ja puhtaita. Mustan ja valkoisen lisäksi naisten vaatteista löytyy fuksiaa ja limeä Swedish Fitness sekä kirkkaan punaista. Miesten mallistoa värittävät punainen, army vihreä sekä oranssi. Erilaiset painatustekstit ja eri värien yhdistely mustan, valkoisen ja harmaan kanssa samassa vaatteessa tuovat väriä ja yksityiskohtia vaatteisiin. Mallit ovat silti selkeitä ja yksinkertaisia. Better Bodiesin sisäänostopäällikkö Monica Bjerking kertoo, että joskus kausittaisten mallistojen rinnalle voidaan tehdä pienempi mallisto. Näin voidaan tehdä, jos vaikka huomataan, että joku uusi väri toimisikin pääkuvastossa olevassa vaatteessa tai kokoja on lisättävä johonkin malliin. Näin mallisto elää läpi vuoden käyttäjiensä mukaan ja käyttäjät myös vaikuttavat malliston syntyyn. K&F 1980-luvun alussa New Yorkissa hyvin tunnettu fitnessguru Brian Moss loi Better Bodies -tuotemerkin. Aluksi Better Bodies oli fitnessalan mallitoimisto. Omiin promotilaisuuksiin valmistettiin T-paitoja Better Bodies -logolla. Näille tuotteille nousi valtava kysyntä ja aluksi Better Bodies -vaatteille tehtiinkin pieni mallisto. Vuonna 1992 Better Bodies -vaatemallisto rantautui Pohjoismaihin. Tänä päivänä Better Bodies on yksi liikuntatekstiilialan tärkeimpiä tuotemerkkejä laajalla sekä miehille että naisille suunnatulla mallistolla. Yritys Better Bodies -vaatteiden takana on tukholmalainen Swedish Fitness Trading AB, joka on viimeisten 15 vuoden ajan omistanut tuotemerkin. Better Bodies -vaatteita on hyvin saatavissa yhdeksässä maasssa Euroopassa ja kaikkiaan vientiä on 20 maahan. Vuonna 2002 Swedish Fitness esitteli toisen brandin GASPin, jonka käyttäjäkunta on selvästi Better Bodies - käyttäjiä kovempaa treenaavia.

10 Päivitä soutuennätyksesi 10 K&F ı Nro 5/2006 Uusia haasteita Ylöjärvellä asuva 34-vuotias Toni Pyykkö kuuluu Suomessa sisäsoudun ja kirkkovenesoudun kermaan. Nyt Tonin kiikarissa on sisäsoudun kansainväliset kilpailut. Tonin nuoruuden lajeja olivat lentopallo, sulkapallo, jääkiekko, yleisurheilu, triathlon ja beach volley. Nyttemmin Tonin talvet menevät hiihtoladulla. - Pirkan hiihtoon olen osallistunut pari kertaa. Urheiluun kuuluu minun tapauksessani aina jonkinlainen kilpailu. Pelkästään kunnon vuoksi en ole tehnyt mitään, kertoo Toni Pyykkö. Kuntoutuksen kautta sisäsoutuun - Omissa polttareissani kohelsin ja teloin olkapääni. Olkapään kuntoutus Pirkkalan liikuntatalolla onnistui parhaiten soutulaitteella, kertoo Toni erikoisesta reitistään sisäsoudun pariin. Sisäsoutu toimi hyvin olkapään kuntoutuksessa. Samoin taljojen veto ei tuntunut kivuliaalta ja pitkät toistot pienillä vastuksilla olivat mahdollisia. Työnnöt eli penkkipunnerrukset ja muut vastaavat perusliikkeet eivät tulleet kysymykseen. Vuotta myöhemmin soutulajien konkari Rauli Eklund kyseli Tonia Kalmarin soutajien kirkkovenejoukkueeseen. - Ja kun hullua yllyttää, niin hulluhan lähtee, veistelee Toni. Kalmarin soutajilla oli kasassa hyvä joukkue kokemusta ja nuoruutta. Mukana on entisiä huippuja yksilö- ja parisoudusta puuveneluokassa sekä nykyisiä SM-tason hiihtäjiä. - Kalmarin testisouduissa sain ergolla hyviä aikoja ja se sai innostumaan myös siäsoudusta kilpailumielessä. Oman ergon hankin viime syksynä, kertoo Toni. - Kirkkovene kiinnostaa hyvän kaveriporukan vuoksi. Olenkin enemmän tällai- Toni Pyykkö on tämän vuoden suomenmestari sisäsoudussa. nen joukkuepelaaja, kuvailee Toni. Harjoittelua ja kilpailua ympäri vuoden Kalmarin soutajilla on kolmet harjoitukset viikossa. Harjoittelu alkaa heti jäiden lähdettyä. Sisäsoudun harjoittelu Tonilta onnistuu kotona omalla laitteella. - Treenaaminen on mukavaa, kun ei satu mihinkään. Moni laji on jäänyt, kun pärjäämistä ovat haitanneet kivut ja vammat. - Kirkkoveneissä tärkeimmät kisat ovat nyt ohi. Käteen jäi mm. Pirkan soudun sekä Sulkavalta yösoudun voitot. Osallistuimme kahteen SMkilpailuun (2000 m ja m). Niissä sijamme oli neljäs, kertoo Toni Pyykkö tämän kesän tuloksista. - Keväällä pärjäsin sisäsoudussa mukavasti. Voitto tuli kaikista neljästä kisasta, joihin osallistuin. SM-mitalin sain 2000 m ja m matkoilta kevyessä luokassa. Tulevaisuuden suunnitelmat... Sisäsoudussa Tonia kiinnostaa kansainväliset mittelöt. - Olen katsellut tuloslistoja ja pärjääminen omassa sarjassani (30-34 kevyt) on mahdollista. Syksyn EM-kisat Amsterdamissa ja avoin kansallinen Birminghamissa ovat kiikarissa. Töitä on tehtävä, jos pärjätä meinaa. Painon pudottaminen alle 75 kg on myös oma juttunsa. Mutta avoimessa luokassa, yli 75 kiloisissa kyyti on liian kylmää... K&F Concept2 C2 Dyno ottaa vastaan kaiken voiman mikä Sinulla on. Mitä kovempaa teet, sitä tiukemman vastuksen Dyno antaa, jokaisen toiston loppuun asti ja on riskitön ja tehokas. Dyno soveltuu kuntoutukseen ja kilpaurheiluun, siis kenelle tahansa. Monitori antaa palautteen jokaisesta toistosta, sarjasta. Kehitystä on helppo seurata. Suomen maajoukkuesoutajien suosittelema. FINNROWING Conc e pt2 maahantuoja Turvalliseen voimanhankintaan Hinta 2200 (sis. alv. 22%) Vuokra 100 /kk (min. 3kk) Salirankin 2006 Avoin luokka 1. Juha-Pekka Aitala Imatran urheilutalo 01:16,4 2. Eero Häyrynen Mikkelin Soutajat 01:16,6 3. Vesa Haapamäki Mikkelin Soutajat 01:16,7 4. Jari Liimatta Mikkelin Soutajat 01:19,9 5. Mika Salonen Takon Soutajat 01:21,1 6. Timo Kivelä Riihimäen Ykkössali 01:21,4 7. Ari Vihavainen Karhun Soutajat 01:21,5 8. Niko Hauhia Albatrossi 01:22,8 9. Jan Niemi Mikkelin Soutajat 01:23,0 10. Simo Orpana Nesteen Soutajat 01:23,7 11. Timo Kivelä Riihimäen ykkössali 01:23,9 12. Pekka Suoknuuti Fitergo 01:24,4 Kevyt luokka, alle 75 kg 1. Toni Pyykkö Kalmarin Soutajat 01:23,1 2. Jussi Venäläinen Leppävirran Urheilijat 01:27,2 3. Reijo Niemenmaa Parkanon Urheilijat 01:28,6 4. Rolle Strömsholm Herwood Gym 01:29,4 5. Pentti Soini Keravan Urheilijat 01:30,6 6. Jari Lampi Töysä 01:31,6 7. Heikki Kovanen Pirkkala 01:32,3 8. Ari-Pekka Railevirta Fitergo 01:33,8 9. Matti Tallbacka Iivarin kuntosali, Töysä 01:39,7 10. Jukka Ketola Iivarin kuntosali, Töysä 01:40,7 11. Aimo Jurvanen Fitergo 01:42,8 12. Eino Hilden Takon Soutajat 01:43,0 Naiset, avoin luokka 1 Päivi Parikka-Sinisalo Vuoksen Soutajat 01:43,0 2. Anna-Kaisa Salmela Fitergo 01:44,3 3. Kirsi-Maria Pänttönen 01:44,7 4. Sirpa Hämäläinen Fitergo 01:46,8 5. Eveliina Lukkarinen Fitergo 01:47,5 6. Riitta Nyrö Takon Soutajat 01:51,2 7. Pia Ronnila Fitergo 01:51,4 8. Minna Laine Iivarin kuntosali, Töysä 01:55,4 Naiset, kevyt luokka, alle 61,5 kg 1. Anu Takala-Suoknuuti Soututeam Albatrossi 01:43,9 2. Katariina Lönnqvist TriathlonTeam :48,3 3. Kirsi Itkonen Neidonkeitaan kuntosali, Lohja 01:50,0 4. Judén Päivi Herwood Gym 01:52,2 5. Laila Niilo-Rämä 01:55,5 6. Mervi Vähäkangas Koivuhaan Sport Center, Kokkola 01:57,1 7. Ella Ollonen Fitergo 02:13,2 fi nnrowing oy, imatra, fi nland Tel: Fax:

11 BIGCAT.SE Contact: Swedish Fitness / Myyntikontaktit: Davy Kari Vironen ja Aki Rantanen ovat Liikuntapisteen vakiokävijöitä. Muuttuva Liikuntapiste Valkeakosken Liikuntapiste liikuttaa paikallisia kuntoilijoita kasvavalla liikuntatarjonnallaan, sillä keväällä liikuntakalenteriin tulivat uutena ryhmäliikuntatunnit ja uudistuksen myötä myös uusia laitteita kuntosalin puolelle. Uudistuksilla haluttiin monipuolistaa tarjontaa ajatuksella, että yhdellä kortilla voisi harrastaa kaikkea. Liikuntapisteen asiakkaiden käytössä onkin nyt palloiluhallin lisäksi kaksi kuntosalia, joista toinen on enimmäkseen vapaita painoja ja levytankoja sisältävä voimailusali ja toinen on juuri Technogymin Selection laitesarjalla uudistettu kuntosali. Lisäksi on erikseen cardiolaitesali, spinningsali sekä uusimpana jumppasali ryhmäliikuntatunteineen. Yläkerrassa sijaitsevasta Selection -laitesarjalla uudistetusta kuntosalista haluttiin myös iäkkäämpiä kuntoilijoita palveleva sali. Suunnitteilla onkin ohjatut kuntosaliryhmät ikäihmisille. - Technogymin laitteet ovat helppokäyttöisiä ja hyvän näköisiä ja laitevalinnassa juuri kokonaisuus vei voiton. Laitteisiin on iäkkäämpienkin henkilöiden helppo mennä, eikä niissä oikeastaan voi edes tehdä liikkeitä väärin, perustelee omistaja Mika Kormano laitevalintaa. - Uudistusten myötä asiakaskunta on vanhentunut ja heistä on muodostunut omia vakioporukoita nuorempien asiakkaiden lisäksi, kertoo itse asiakkaasta henkilökunnan puolelle vaihtanut Laura Hyttinen. Harrastuksesta työ Laura päätti työharjoittelupaikan innostamana kouluttautua vastaanoton tehtävistä ohjauspuolelle ja hänellä on juuri meneillään FAFin ohjaajakurssi. - Omaohjaajamme on niin työllistetty, että ohjauspuolelle tarvittaisiin lisäapua, Laura sanoo. - Olen itse harrastanut jo vuosia treenaamista ja ollut Liikuntapisteen asiakkaana. Ensimmäiset vuodet menivät kyllä aivan hukkaan, kun ei kysynyt apua ja kaiken opetteli itse kantapään kautta. Harrastus on motivoinut opiskelemaan lisää tietoa alalta ja yhä useammin asiakkaat haluavat apua ja ohjausta tänne tullessaan, hän jatkaa. - Paitsi, että ohjauksia halutaan yhä enemmän ja asiakasmäärien kasvaessa myös ohjaajien tarve kasvaa, niin on myös tärkeää, että tiskin takan seisoo henkilö, joka tuntee alaa, ja jolta voi kysyä neuvoa tarvittaessa, Mika sanoo koulutuksen tärkeydestä. Tsemppiä treeneihin Kari Vironen ja Aki Rantanen ovat olleet Liikuntapisteen vakiokävijöitä jo pari vuotta. Treenikaverukset kertovat saavansa paremmat ja kovempi tehoiset treenit aikaiseksi yhdessä treenikaverin kanssa. Ja siksi kimppatreenejä onkin harrastettu monta vuotta. Treenaamisen motivaatio lähtee harrastuksen kannalta. - Tarkoitus on olla hyvässä kunnossa, vaikka pääasia onkin treenata harrastusmielessä, Aki sanoo. - Minä otan treenit liikunnan kannalta, sanoo puolestaan Kari Vironen. Pojat treenaavat yhdessä neljä kertaa viikossa ja pelaavat silloin tällöin sählyä tai sulkapalloa palloiluhallin puolella. He ovat myös tykästyneet uusiin Technogymin laitteisiin. - Alussa piti tietysti opetella laitteiden liikeradat ja nyt näillä saa hyvän tuntuman lihaksiin. Alussa otamme perusliikkeitä vapailla painoilla ja lopuksi teemme painopakkalaitteilla. Kaikkia lihasryhmiä tulee treenattua samalla tavalla. Näihin laitteisiin on aina hyvä lopettaa, kun treenin saa vielä lopuksi kunnolla perille, he sanovat. K&F NEW COLLECTION & CATALOGUE OUT NOW! PALM BAY V-TOP Re. BETTER price: BODIES FITNESS COLLECTION FOR MAN & WOMAN PALM BAY LOGO PANT Re. price:

12 12 K&F ı Nro 5/2006 Terveys & hy vinvointi Oletko päivänsäde vai menninkäinen? Suorituskykyyn vaikuttavat monet tekijät, mutta yksi ehkä tärkeimmistä on vireystila eli onko unta saatu riittävästi. Toiset meistä ovat yksiä päivänsäteitä ja toiset taas eivät tunnu heräävän koko päivänä. Aktiivisesti liikkuvien ihmisten kirjosta voidaan erottaa vielä erikseen hyperaktiivisten ihmisten ryhmä, joiden liikkuminen on jossain hämärän rajamailla. Aika usein he ovat myös naisia, jotka treenaavat päivittäin, käyvät päälle jollain ryhmäliikuntatunnilla ja päivään on mahdutettava sata asiaa, jotka pitää hoitaa. - Sanoisin, että lisääntynyt tuntitarjonta on omiaan ruokkimaan tällaista yliliikkumista, sanoo FAF Finlandin toimitusjohtaja Tiina Ranin. - Näihin ns. A-tyypin ihmisiin lukeutuvat myös monet ryhmäliikuntaohjaajat. Aamun aikaiset tunnit ja vastaavasti iltamyöhään pidettävät tunnit lyhentävät lepoon jäävää aikaa, kun nukkumaan päästään myöhään ja aamulla on taas aikaisin herättävä vetämään tuntia. Kaikkea pitäisi tehdä ja harrastaa ja kuitenkin ollaan koko ajan puhki, kun palautumiseen ei ole aikaa. Hyperaktiivisesti liikkuvat ihmiset ovat usein perfektionisteja, joiden on pystyttävä ja jaksettava tehdä kaikki, ja oltava fyysisesti hyvässä kunnossa. Tekemättömät asiat painavat mieltä ja henkilö vaatii itseltään ylisuoriutumista asiassa kuin asiassa. Yliaktiivisuus on yhteydessä stressiin ja toistuvaan sairasteluun, kun keho on ylirasitustilassa ja yrittää pakottaa kaikin keinoin lepäämään. Kuulostaako tutulta? Vireystilaan ja suorituskykyyn ei vaikuta pelkästään lepopäivät treeneistä ja riittävä energiansaanti vaan se, että koko keho, niin lihakset kuin aivotkin, ovat päässeet lepäämään ja palautumaan kovista harjoituksista ja liikunnan aiheuttamista rasituksista, puhumattakaan työn tai opiskelun aiheuttamasta stressistä. Hyvässä vireystilassa ja hyvin nukutun yön jälkeen keho ja aivot ovat vastaanottavaiset uusille ärsykkeille. Treeni kulkee kuin unelma, lihakset tekevät kaiken mitä käsketään, keskittymiskyky on korkealla ja ajatukset ovat ainoastaan treenissä. Mieli on kirkas ja olo positiivinen. Höyhensaarille Uni on ihmiselle välttämätöntä. Unen aikana aivot järjestelevät päivän tapahtumia ja tallentavat ne muistiin. Unien näkeminen on yhteydessä kokemuksiimme, onnistumisiin ja vastoinkäymisiin. Unen aikana elimistömme korjaa ja rakentaa itseään. Uni on välttämätön solujen uusiutumiselle, kuona-aineiden poistumiselle sekä hivenaineiden ja hormonien kiertokululle eli vasta nukkuessamme elimistö todella palautuu harjoittelusta. Uni edistää myös oppimista. Uudet ryhmäliikuntatunnilla opetetut askelsarjat, uudet treeniliikkeet tai koordinaatioharjoitukset sisäistyvät ja käsitellään aivoissa unen aikana. Kuinka paljon unta? Ihmisten unentarve on yksilöllistä. Tavallisimmin terve ihminen nukkuu keskimäärin 6-9 tuntia vuorokaudessa. Jokunen lyhyeksi jäänyt yöuni tai uneton yö ei ole haitallista. Muutaman vuorokauden aikana kertynyt univaje korjaantuu helposti nukkumalla vähän kauemmin, kun siihen on tilaisuus. Jatkuva unen puute näkyy suorituskyvyn laskuna, oppimistuloksien heikkenemisenä, keskittymiskyvyn alenemisena ja rauhattomuuden lisääntymisenä. Kova harjoittelu ja säännöllinen liikunta lisäävät unen tarvetta. Karkeasti voisi laskea ainakin yhden tunnin lisää nukkumisaikaa, jos treenaa säännöllisesti. Unen häiriöt Tavallisimmat nukkumisvaikeudet ovat: nukahtamisvaikeudet, levottomasti nukkuminen, herääminen hyvin aikaisin ja vaikeus nukahtaa uudelleen (yleistä stressin yhteydessä ja vanhuksilla). Aamuväsymyksen esiintyminen on seurausta myöhäisestä nukkumaanmenosta, jolloin unta ei ehdi kertyä riittävästi. Nuorilla väsymys voi liittyä myös fyysiseen kasvuun ja tilanteisiin, missä elimistön unen tarve on tavallista suurempi. Nukahtamisvaikeuksien takana voi olla vääriä tottumuksia tai stressiä tai liian kovasta harjoittelusta aiheutunut ylikunto. Väärä tottumus voi olla esimerkiksi iltapäivätorkut myöhäisen nukkumaanmenon lisäksi. Nukahtamista voi vaikeuttaa levoton nukkumisympäristö, myöhäinen raskas ateria tai nautintoaineiden käyttö tai kova urheilusuoritus myöhään illalla. Useimmiten näihin syihin voi itse vaikuttaa. Jos sinulla on univaikeuksia, uneen liittyvistä huomioista koottu unipäiväkirja voi auttaa löytämään niiden taustalla olevat syyt. Ylikunto Ylikunto tulee silloin, kun harjoitellaan kovaa eikä elimistö ole päässyt kunnolla palautumaan harjoituksista. Ylikunto ei tule yhtäkkiä, vaan pidemmän ajan kuluessa eli on harjoiteltu liian kovaa liian kauan. Kovien harjoitusjaksojen sisällä tulisi olla lepopäivien lisäksi kevyitä harjoittelupäiviä tai palautuminen olisi huomioitava muilla tavoin. Yksi ylikunnon merkki on huono palautuminen ja väsymys treeneissä, mutta se voi aiheuttaa myös nukahtamisvaikeuksia. Olo voi olla rättiväsynyt, mutta uni ei vain tule silmään. Lisäksi nukkuminen on rauhatonta ja hikoilu voimakasta yön aikana. Usein keskellä yötä herää siihen, että niska on hiestä märkä. Myös leposyke on normaalia korkeampi. Kun uni ei tule Hyvä ja rauhallinen uni on meille jokaiselle erittäin tärkeä. Tärkeitä ovat hyvä sänky, patja, tyyny ja peite. Huonehygienia on myös erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Nämä yhdessä saattavat muuttaa elämäsi. Jos et nuku riittävästi tai sinulla on vaikeuksia saada unen päästä kiinni, voit kokeilla seuraavia keinoja: Pidä makuuhuoneen lämpötila viileänä, ei yli 18 astetta. Jos valo häiritsee, tummista verhoista tai silmälapuista on apua. Jos melu häiritsee, yritä vaimentaa sitä tai hanki korvatulpat. Vuoteella ja vuodevaatteilla on merkityksensä. Tee nukkumispaikasta mieleisesi. Mene vuoteeseen vasta, kun olet väsynyt. Syö kevyesti ennen nukkumaanmenoa. Älä nauti mitään piristävää kuten esim. kahvia tai vahvaa teetä. Alkoholin juominen saattaa auttaa nukahtamisessa, mutta uni ei ole levollista. Saatat herätä ennen aikojasi tai krapula häiritsee unen laatuasi. Älä tupakoi ennen nukkumaanmenoa. Vältä rankkaa liikuntaa ennen nukkumaanmenoaikaa, sillä se piristää. Jos uni ei tule, nouse vielä hetkeksi lukemaan tai kuuntele rauhoittavaa mielimusiikkiasi. Noudata säännöllisiä nukkumaanmenoaikoja. Tee nukkumaanmenosta rituaali: toista esim. yöpuvun pukeminen, hampaiden pesu, kirjan lukeminen aina samassa järjestyksessä, se voi helpottaa nukahtamista. Jos kyse on ylikunnon aiheuttamista univaikeuksista, on syytä muuttaa harjoitusohjelmaa ja sisällyttää siihen riittävästi lepopäiviä ja keventää välittömästi harjoittelua joksikin aikaa. K&F Lähteet: Aaltonen, M. Ojanen, T. Vihunen, R. Vilén, M Nuoren aika. WSOY Borbély, A Secrets of sleep. Penquin Books. London,

13 K&F ı Nro 5/ Kiertoharjoittelu herätti uinuneen liikunnan kipinän! Se on varmaan vähän niin, että kyllä se mielessä on ja pitäiskin ja kiinnostaisikin mennä, mutta se kynnyksen ylittäminen; se ensimmäinen kerta on vaikea. Aina sitä miettii, mitä mä teen ja mihin siellä mennä Tek s t i ja kuva: Merja Meriläinen Anne ja Jouko Pesu lähtivät mukaani kokkolalaiselle Actilife -kuntosalille tutustumaan Hur SmartCircle -harjoitteluun mielessään kuntoilukipinän herättäminen hyvin käyntiin lähteneen ravintoremontin rinnalle. Anne toimii Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksessa (SONet BOTNIA) kehittämissuunnittelijana Keski-Pohjanmaan alueella ja Jouko puolestaan Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa opettajana. Vastapainoa työlle Molemmilla työ on ajan luonteen mukaan hektistä ja työpäivät venyvät usein iltaan. Joukolla on lisäksi vuosien opiskelu täyttänyt illat niin, että aikaa liikkumiselle ei ole paljoa jäänyt. Myös Anne opiskelee ja opettaa työnsä ohessa, joten fyysinen rasitus on ollut elämässä viime vuosina sivuroolissa. Niinpä kutsuuni lähteä kokeilemaan tehokasta, helppoa ja motivoivaa SmartCircle -harjoittelua vastattiin sen enempiä miettimättä myönteisesti. Hurin kehittelemäs- Jouko ja Anne Pesu harjoittelevat Kuntokeskus Actilifessa, Kokkolassa. sä SmartCircle-harjoittelussa yhdistyvät nykyaikainen kuntosaliharjoittelu ja huipputeknologia, jotka yhdessä tekevät harjoittelusta paitsi helpon toteuttaa, myös haastavan ja motivoivan, sillä harjoittelun edistymisestä ja kunnon kohenemisesta saa palautteen jokaisen harjoittelukerran yhteydessä. Annen harjoitteluohjelmaksi valittiin SmartCircle - rasvanpoltto ja Jouko aloitti kevyellä SmartCircle kiertoharjoitteluohjelmalla. Omilla harjoitteluohjelmillaan he harjoittelevat seuraavat viisi viikkoa, jonka jälkeen siirtyvät ohjelman II-tasolle tai valitsevat SmartCircle -ohjelmavaihtoehdoista vaikkapa Kiinteytys- tai Body-ohjelmat, jolloin sekä keho, että mieli saavat vaihtelua harjoitteluun. Henkilökohtaisiin treeniohjelmiin valittiin automaattinen vastuspäivitys, jolloin lihasvoiman ja kunnon kohentuessa myös vastukset laitteissa lisääntyvät automaattisesti. kunnon kohenemiselle hyötyä. Voisiko parempaa palautetta uuden tuotteen testaustilanteessa saada? Loppujäähdyttelyn aikana juttelimme pariskunnan yhteisestä ajasta ja ajankäytöstä, johon Anne totesi, että lasten kasvaessa yhteistä aikaa on tullut selvästi lisää. SmartCircle - harjoittelu voisikin olla heidän yhteinen harrastuksensa tulevaisuudessa; henkilökohtaisen ohjelman lataaminen vastaanotossa takaa molemmille juuri sen hetkisiin tarpeisiin räätälöidyn ohjelman ja sen jälkeen älykortti huolehtiikin lopusta. K&F Rasvanpoltto TASO III Kiinteytys TASO I SmartCircle perusharjoitus TASO I Aloitustaso kaikille Tekniikka tutuksi 5 viikkoa Rasvanpoltto TASO II Kiinteytys TASO II Kiinteytys TASO III Body TASO I Body TASO II Body TASO III Hur SmartCircle-harjoittelukokonaisuus tekee harjoittelusta tehokkaan, vaihtelevan ja nousujohteisen. Helppoa harjoittelua Harjoittelun kuluessa Anne totesikin kuinka uskomatonta on, ettei tarvitse mitään muistaa ulkoa. - Ei tarvitse oikeastaan muusta huolehtia, kuin itsensä salille. Siinäpä SmartCirle-harjoittelun perusidea kiteytyikin yhteen lauseeseen! Molempien ohjelmat rakennettiin, niin, että aikaa harjoitteluun kului yhteensä 45 minuuttia. Juuri sopiva aika irrottautua arjen askareista, silti riittävän tehokas, jotta harjoittelu edistyy ja hyvän olon tuntee kehossaan. Joukon syksy oli ollut töiden puolesta raskas ja kiireinen, joten taka-ajatuksissa kytenyt liikunnan aloittaminen ja hyvän olon saavuttaminen, ei SmartCircle-harjoittelussa kaatuisi ainakaan ajan puutteeseen. Päinvastoin, harjoittelun edetessä Jouko kyselikin, kuinka monta kertaa viikossa voisi salilla käydä ohjelman tekemässä, jotta siitä olisi Kyllä kiitos, tilaan K&F Professional -lehden hintaan 20 euroa. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehden tilaaja: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Allekirjoitus: VASTAUSLÄHETYS Tunnus K&F Professional K&F-lehdet postimaksun maksaa KF-lehdet

14 14 K&F ı Nro 5/2006 Lihaskunto Sata lasissa Syksyn treeniosio alkaa tällä kertaa jo talvea ja hiihtokelejä silmällä pitäen. Vaikka kesää on ainakin toivottavasti vielä pitkään jäljellä, on hiihtolajien harrastajien hyvä jo alkaa luoda pohjakuntoa laduille ja rinteisiin. Kestovoimaa voi treenata monella tavalla ja yksi niistä on treenata yksi todella pitkä sarja lihasryhmää kohti. Todella pitkällä sarjalla tarkoitetaan tässä 100 toistoa ilman taukoa eli nyt treenataan kirjaimellisesti sata lasissa. Isoille lihasryhmille kuten jaloille ja selälle voi tehdä kaksi liikettä, mutta pienemmille lihaksille kuten käsille ja olkapäille riittää varmasti yksi liike ja yksi satasen sarja. Liikesuorituksessa kannattaa huomioida jatkuva liike. Liikettä ei siis pysäytetä ylä- ja ala-asennoissa. Ensimmäisillä kerroilla 100 toistoa ei varmasti mene putkeen ja liikkeen voi välillä pysäyttää toistojen välillä muutamaksi sekunniksi ja vetää kunnolla henkeä. 50 toistoa tuntuu monissa liikkeissä rajapyykiltä, jonka jälkeen on välillä pysähdyttävä vetämään happea. Liikettä jatketaan niin pian kuin mahdollista, jotta 100 toistoa saadaan tehdyksi. Muista hengittää sarjan aikana liikkeen tahdissa, jos mahdollista. 100 toistoa on niin paljon, että keuhkojenkin on tehtävä töitä, jotta lihakset saavat happea sarjan aikana. Tällaisella ohjelmalla voi treenata neljästä kahdeksaan viikkoa, johon sisältyy pari kevyttä treeniviikkoa. Aloituspainoiksi on hyvä ottaa riittävän kevyet painot ja ensimmäinen viikko voikin mennä sopivaa painoa hakiessa. Kun 100 toistoa tuntuu tulevan jo helposti, on aika siirtyä isompaan painoon. Treeniohjelman voi jakaa esim. neljään, jolloin jako olisi seuraava: rinta ja olkapäät, selkä, jalat ja pohkeet sekä kädet ja vatsa. Kolmeen jaetussa ohjelmassa ojentajat voi lisätä rinnan ja olkapäiden kanssa samalle päivälle ja tehdä hauikset selän kanssa. Tällöin voi käsille riittää 50 toistoa. Liikkeet: Rinta ja olkapäät. 1. Penkkipunnerrus on hyvä perusliike rintalihaksille. Liike käy myös olkapäihin ja käsivarren ojentajiin. Asetu selinmakuulle penkille niin, että alaselkä on kiinni penkissä. Nosta tanko suorille käsille ja laske se rinnan päälle kainaloiden kohdalle. Työnnä siitä kädet suoriksi ja palauta liike taas hallitusti siihen asti, että tunnet venytystä rintalihaksissa. Koeta saada terävä ja nopea punnerrusliike aikaiseksi ja aina hallittu laskuvaihe. 2. Ristikkäistaljassa tehtävässä punnerruksessa on hyvä käyttää erillisiä käsikahvoja. Ota taljat käsiisi ja astu askel eteenpäin taljojen välistä. Kädet jäävät sivuille hieman koukkuun. Seiso tukevasti ja nojaa hieman eteenpäin. Toinen jalka voi olla askelen verran edempänä, jos asento tuntuu tukevammalta. Vie kädet yhteen eteen vatsan korkeudelle ja päästä hallitusti takaisin sivuille. Rintalihas saa venyä sivuasennossa. 3. Vipunosto sivulle käsipainoilla. Seiso tukevasti ja suorassa käsipainot vartalon sivuilla ja kädet suorassa. Nosta kädet sivulle vaakatasoon ja laske hallitusti alas. Kädet voivat olla hieman koukussa ja suoritusvaiheessa keskity siihen, että kämmenselkä, kyynärvarsi ja olkavarsi ovat samassa linjassa. Olkapää on vipuvarren nivelkohta ja käsivarsi toimii vipuvartena. Vartalo pysyy koko ajan paikoillaan ja suorassa. Vie käsivarret sivuille kämmenselkä edellä pikkurilli edeltä. Selkä 4. Kulmasoutu tangolla kohdistuu yläselän lihasten eli epäkäslihaksen lisäksi leveään selkälihakseen ja hauikseen. Ota noin lantion levyinen seisoma-asento ja hartioiden levyisellä otteella kiinni tangosta. Koukista hieman polvia ja nojaudu eteenpäin niin, että selkä pysyy suorana ja takapuoli menee taaksepäin. Kädet ovat suorina vartalon edessä. Vedä tankoa kohti alavatsaa. Olkapäät liikkuvat taakse, lapaluut menevät yhteen ja kyynärpäät pysyvät lähellä vartaloa. Laske kädet liikettä vastustaen takaisin suoriksi. 5 Leveän ylätaljan veto eteen. Ota tangosta hartioita leveämpi ote. Istu tukevasti laitteeseen, reidet hyvin tuettuna ja lantiotuki kiinni vartalossa. Anna olkapäiden ja selän venyä ylös painon mukana. Vedä olkapäitä alas ja taaksepäin, kyynärpäät seuraavat liikettä hieman takaviistoon. Keskity myös siihen, että vetäisit samalla lapoja yhteen. Tanko tulee leuan alle rintakehän yläosaan. Voit työntää rintakehää hieman eteenpäin, jolloin liike tehostuu. Ylävartalo pysyy paikoillaan vetoliikkeenaikana, eikä vetovaiheessa tehdä mitään taakse kallistuksia. 2. Ristikkäistalja, pidä ryhti suorassa ja kädet tiukkana. Palautus tapahtuu rauhallisesti liikettä hieman vastustaen, ettei tanko mene vapaasti painon mukana. 6. Perinteisen selän ojennuksen voi tehdä joko selkäpenkissä tai pallolla. Selän ojennuksessa voi käyttää apuna lisäpainoa, mutta suosittelen kokeilemaan ensin pallolla, sillä se antaa aivan eri ulottuvuuksia liikkeeseen. Keskity tekemään liike piiskamaisesti etenkin selkäpenkissä tehdessä eli vedä leuka rintaan alhaalla ja tee siitä rullaava nosto, jolloin selkä suoristuu nikama nikamalta. Näin pitkittäinen eli suora selkälihas tekee töitä koko matkalta. Kädet voi pitää ristissä niskan takana tai vartalon edessä. Liike käy myös pakaralihaksiin ja reiden takaosiin. 1. Penkkipunnerrus, laske tanko suoraan alas rinnan päälle. Kyynärpäät pysyvät sivulla. 4. Kulmasoutu tangolla, vedä tankoa napaa kohti. 3. Vipunostot sivulle, olkapäät pysyvät alhaalla ja käsivarren linja vaakatasossa. Jalat 7. Jalkaprässi on jalkakyykyn tapaan kokonaisvaltainen jalkalihasliike ja hyvä perusliike. Asetu jalkaprässiin ja säädä kelkan työntölevy siten, että ala-asennossa kantapäät pysyvät kiinni levyssä ja pakarat ja alaselkä kiinni alustassa. Ota jaloilla hartianlevyinen asento levyä vasten ja vapauta lukitsin. Pidä itsesi tukevasti kiinni alustassa. Koukista polvet ja laske kelkka hallitusti alas. Liikkeen voi pysäyttää jo siinä kohdassa, kun reisien ja säärien välillä on suora kulma. Reisissä saa tuntua hieman venytystä. Kelkkaa ei saa

15 K&F ı Nro 5/ Prässi, pidä polvet ja jalkaterät koko ajan samassa linjassa. 5. Leveä ylätalja eteen, vedä olkapäitä ja kyynärpäitä alas takaviistoon. kuitenkaan päästää niin alas, että pakarat ja alaselkä irtoavat alustasta ja alaselkä pyöristyy. Työntö tehdään terävästi ja jalat suoristuvat, ei kuitenkaan lukkosuoriksi. On tärkeää, että polvet pysyvät jalkaterien suunnassa koko liikkeen ajan eli ne eivät liiku sivusuunnassa sisään- tai ulospäin. 8. Maastaveto suorin jaloin ei käy pelkästään reiden takaosaan, vaan kuormittaa myös alaselkää ja pakaroita. Tangosta otetaan hartioiden levyinen ote myötäotteella, vartalo on suorana, vatsalihakset tukevat edessä ja polvet aavistuksen verran koukussa. Taivuta ylävartaloa eteenpäin, selkä suorana ja anna tangon kulkea läheltä reisiä ja sääriä, tanko voi kevyesti liukua reisiä pitkin alaspäin. Polvet voivat koukistua hieman ja takapuoli työntyy taaksepäin, eli asento on vähän ankkamainen. Katse on hieman alaviistoon. Pysäytä liike viimeistään pohkeiden puolivälissä ja vedä tanko takaisin ylös samaa liikerataa noudattaen. Työnnä yläasennossa lantiota hieman eteenpäin ja vedä olkapäitä taakse. 9. Pohjenousussa seisten paino tulee hartioille ja päkiä on laitteen jalkatukea vasten. Päästä kantapää mahdollisimman alas niin, että pohjelihaksessa tuntuu venytystä. Nouse sitten päkiöille mahdollisimman ylös, jotta lihas supistuu kunnolla. Selkävaivaisen kannattaa välttää niskaan tulevaa kuormitusta, liikkeen voi tehdä esim. jalkaprässissä, jossa päkiä tulee jalkalevyn alareunaa vasten ja kantapää pääsee liikkumaan reunan alapuolella. Älä pidä jalkoja lukkosuorassa. 8. Maastaveto, vedä tanko jalkoja pitkin ylös. 9. Pohkeet, työnnä kantapäitä päkiöiltä terävästi ylös. 10. Ojentajatalja, työnnä käsi suoraksi. 6. Selän ojennuksen voi tehdä myös laitteessa 11. Hauis taljassa, käännä kämmeniä kohti olkapäitä. Kädet ja vatsa 10. Ojentajapunnerruksessa on tärkeintä keskittyä suorittamaan liike oikealla lihaksella eli ojentajalla. Ota kahvasta kiinni, seiso tukevasti ja hieman etukenossa. Koukista kädet ja pidä kyynärpäät lähellä vartaloa. Työnnä kädet suoriksi ja palauta liike hallitusti. Kyynärpään ei tarvitse olla vartalossa kiinni, kunhan se pysyy koko ajan paikoillaan. Näin ojentaja tekee kaiken työn ja lihas saadaan kunnolla supistumaan. 11. Hauiskääntö taljassa. Ota lantionlevyinen haara-asento ja kahvasta hartian levyinen ote. Koukista kädet, jolloin paino nousee noin olkapään korkeudelle. Liikettä ei pysäytetä vielä, kun kyynärpää on suorassa kulmassa niin kuin usein näkee tehtävän, vaan maksimaalisen supistuksen aikaansaamiseksi paino nostetaan mahdollisimman ylös. Kyynärpää voi yläasennossa hieman liikkua mukana. Palauttava vaihe taas hallitusti. Käsi saa jäädä mieluummin hieman koukkuun ala-asennossa kuin että sen annetaan yliojentua suoraksi. Myös vartalo pysyy paikoillaan eli vartalolla ei heijata painoille vauhtia. 12. Istumaan nousu joko lattialla tai laitteessa kohdistuu pinnallisiin vatsalihaksiin eli suoraan vatsalihakseen ja noustessa tehty kierto kuormittaa myös vinoja vatsalihaksia. Liikkeen voi tehdä joko vatsapenkissä tai lattialla. Pidä leuka rinnassa, kun nouset istumaan. K&F Malli t : L aura Ran t anen, A su t : Be t t e r Bodies Hiuk s e t : Katja Talus, Naps Yr jönk a t u, Ku v auspaik k a: Espor t Fitness

16 16 K&F ı Nro 5/2006 Liika on liikaa Osa 1. hiilihydraatit Olemme ravinto-osiossa käsitelleet ravitsemusta noin yleisesti ja käyneet läpi siinä vallitsevia perusperiaatteita. Aloitamme tässä numerossa sarjan, jossa käsitellään erikseen hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat sekä niiden saantisuosituksia ja saannissa vallitsevia lainalaisuuksia. Yritämme saada myös vastausta siihen, että missä se raja sitten oikein kulkee? Korkeahiilihydraattinen ruokavalio vastaan matalahiilihydraattinen ruokavalio. Runsaasti viljatuotteita, perunaa ja vihanneksia vs. leipä pois, sokeri pois ja vain marjoja ja vihanneksia. Hiilihydraateista on väännetty kättä jo vaikka kuinka kauan. Ravitsemuksessa yleensäkin löytyy niin ankaria vastustajia kuin fanaattisia puolestapuhujia lähes aiheesta kuin aiheesta. Kuinka vähään hiilihydraatit voi sitten oikein karsia ja toisaalta, kuinka paljon niitä voi syödä? Mitä kehossa tapahtuu silloin, kun hiilihydraatteja nautitaan enemmän kuin niitä tarvitaan? Kaikessa tehoharjoittelussa tarvitaan lihasten hiilihydraattivarastoja eli glykogeenia. Siksi hiilihydraattien tarve on urheilijalla selvästi kasvanut. Joidenkin ohjeiden mukaan huippu-urheilijan tulisi syödä jopa g eli kcal hiilihydraatteja päivässä proteiinien ja rasvojen lisäksi eli lähes kaksinkertaisesti liikuntaa harrastamattomiin verrattuna. Niukka hiilihydraattimäärä ruokavaliossa hidastaa palautumista ja lisää harjoittelun kuormittavuutta. Leipätiedotuksen toiminnanjohtajan MMM Ulla Rauramon mukaan 6-9 palaa leipää on terveellisen ruokavalion perusta. Viljavalmisteet, peruna ja hedelmät sisältävät runsaasti hiilihydraatteja. Niitä tarvitaan kovatehoisen tai pitkäkestoisen harjoituksen jälkeen täyttämään lihasten glykogeenivarastoja. Vatsa rakastaa kuituja Ravintokuidulla tarkoitetaan sellaista ravinnon osaa, joka ei sula ihmisen ruuansulatuskanavassa. Runsaimmin kuitua on viljassa, erityisesti täysjyvävalmisteissa. Kuidut parantavat suoliston toimintaa ja lisäävät kylläisyyden tunnetta. Vaikka viljakuitu heikentää eräiden kivennäisaineiden imeytymistä, on sillä kuitenkin muita terveydellisiä vaikutuksia: se lisää suoliston liikkuvuutta, vähentää ummetusta, parantaa kylläisyyden tunnetta, auttaa alentamaan kolesterolia ja saattaa vähentää riskiä sairastua esimerkiksi paksunsuolensyöpään. Nykypäivänä ravintokuidun saanti jää suurella osalla länsimaista väestöä alle suositusten, joka on n. 30g/vrk. Ravintosuositusten mukaan 2000 kcalin kokonaisenergiamäärästä tulisi olla 500g kasviksia ja hedelmiä, 150g perunaa ja 300g viljatuotteita. Tämä tarkoittaisi noin 300g hiilihydraatteja eli noin 60% kokonaisenergiamäärästä. Vyötärö kertoo totuuden Liika hiilihydraattien ja nimenomaan vääränlaisten hiilihydraattien, sokerin ja valkoisen viljan, syöminen näkyy lähes poikkeuksetta päällepäin. Ylimääräiset hiilihydraatit eivät nimittäin ainoastaan lihota, vaan myös varmistavat, että ihminen pysyy lihavana. Elimistön kyky varastoida hiilihydraatteja sekä maksaan että lihaksiin on erittäin rajallinen. Kun varastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit päätyvät rasvakudokseen. Pähkinänkuoressa tämä merkitsee sitä, että vaikka hiilihydraatit ovatkin rasvattomia, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat silti elimistössä ylimääräiseksi rasvaksi. Hiilihydraatteja on kiva ja helppo syödä. Siksi niitä helposti tuleekin syötyä liikaa. Ne kuitenkin heiluttavat verensokeria rajusti ja kohonneen verensokerin seurauksena lisääntynyt insuliinineritys pitää huolen, että rasvakudoksiin varastoidaan yhä enemmän tavaraa eikä painonpudotus tai rasvanpoltto ainakaan pelkästään hiilihydraatteja syömällä onnistu. Ruokakolmio päälaellaan Viimeaikoina on vallinnut aika vahva trendi hiilihydraattien karsimiseksi ruokavaliosta. Suositusten mukaista ruokavaliota kuvataan ruokakolmiomallin avulla % päivän energiantarpeesta olisi hyvä saada kolmion kantaosasta eli hiilihydraattipitoisesta perusruuasta, johon kuuluvat viljat, kasvikset, hedelmät ja marjat. Tätä perusosaa täydentävät proteiinipitoiset ja rasvapitoiset ruuat kuten liha, kala, maitotuotteet ja kananmuna sekä puhtaat ravintorasvat. Proteiinin suositeltava osuus päivän energiantarpeesta on 15 20% ja rasvan 30%. Niukasti hiilihydraatteja sisältävien dieettien ruokakolmiossa ruuat ovat vaihtaneet paikkaa. Hiilihydraattipitoisesta ruuasta saadaan tiukimman dieetin mukaan vain noin 10% energiantarpeesta. Rasvan osuus päivän energiantarpeesta nousee 60 70%:iin ja proteiinin osuus 25 30%:iin. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot koostetaan siis täysin päinvastaisella tavalla kuin suositusten mukainen ruokavalio. Monta versiota Vähähiilihydraattisia dieettejä on monenlaisia ja niistä vanhin on Atkinsin dieetti. Siinä suositeltu määrä on 20 grammaa hiilihydraattia päivässä. Näissä dieeteissä yritetään hiilihydraatteja välttämällä päästä sellaiseen paaston kaltaiseen tilaan, jossa rasvojen palaminen elimistössä on epätäydellistä. On väitetty, että tällaisessa tilassa rasvainen ruoka ei varastoidu, ja sitä voi syödä runsaastikin lihomatta. Kuulostaa ihanteelliselta, mutta valitettavasti se ei ole totta. Kuvailtu tila ei ole ihmisen elimistölle normaali, eikä ongelmaton. Muita hiilihydraatteja karsivia dieettejä ovat Montignacin dieetti, suomalaisen ortopedi Antti Heikkilän omista ravitsemusnäkemyksistään kehittämä dieetti sekä kivikauden dieetti, jossa vältetyimpiä elintarvikkeita ovat viljatuotteet, joita ei kivikaudella vielä osattu viljellä. Hiilihydraattipitoista ruokaa syödään kuitenkin sen verran, että rasvojen palaminen ei häiriinny. Hiilihydraattien on jo kautta aikojen sanottu olevan elimistön polttoainetta, mutta Heikkilän mukaan elimistö kykenee muodostamaan kaiken tarvitsemansa hiilihydraatin itse. Siksi sen todellinen ravinnosta saatava tarve on kutakuinkin nolla. Terveydelle vaarallista? Hiilihydraattien välttämiseen perustuvien painonpudotusdieettien pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ei ole takeita. Hiilihydraattien välttämiseen perustuvia dieettejä ei suositella insuliinihoitoa käyttäville diabeetikoille, sydänsairaille eikä kihtipotilaille. Yleensä paino putoaa vähähiilihydraattisella dieetillä varsinkin aluksi hyvin nopeasti, jopa pari kiloa viikossa. Sen seurauksena veren sokeritasapaino yleensä kohenee ja veren rasva-arvot saattavat korjaantua lyhytaikaisesti. Laihtuminen perustuu nestehukkaan ja siihen, että ruuasta saadaan tavallista vähemmän energiaa. Tätä helpottaa tilan aiheuttama ruokahaluttomuus. Olo voi olla heikko ja yököttävä, kun lihakset kärsivät hiilihydraattien puutteesta. Koska niukasti hiilihydraatteja sisältävän dieetin aikana elimistöstä poistuu paljon vettä ja ketoaineita, seurauksena voi olla elimistön kuivuminen ja sydämen rytmihäiriöitä. Onpa jopa jokin kuolemantapauskin liitetty Atkinsin dieettiin. Kultainen keskitie Zone-dieetin kehittänyt Barry Sears on hiilihydraattien kohtuukäytön puolestapuhuja. Zonessa hiilihydraatteja on 40% ja proteiineja sekä rasvoja 30%. Tämä suhde tuntuu myös sopivan aika monelle. Searsin ruokavaliomallissa kiinnitetään huomiota nimenomaan hiilihydraatin ja rasvan lähteisiin. Niukasti hiilihydraatteja sisältävästä ruokavaliosta puuttuvat usein viljatuotteet sekä hedelmät, marjat ja monet juurekset lähes kokonaan. Näissä dieeteissä juuri ne ruoka-aineet, joita pidetään terveyttä edistävän ruokavalion perustana, ovat vältettävien listalla. Kun ne puuttuvat ruokavaliosta, emme saa riittävästi kuituaineita, monia vitamiineja ja kivennäisaineita. Kun lukee näistä eri ääripäämalleista, joissa on valittava jatkuva ylimääräisen rasvakerroksen katsominen omassa vartalossa tai heikko ja yököttävä olo tai jopa pahin vaihtoehto rytmihäiriöt, joita kukaan näistä oppi-isistä ei tietenkään myönnä ilmenneen, ei kumpikaan houkuta hirveästi. On vain muistettava, että mikään yksittäinen ruoka ei tee ruokavaliota hyväksi tai huonoksi, vaan ratkaisevaa on pitkän aikavälin kokonaisuus ja usein syötävät ateriat. Ja on vain löydettävä se itselle sopiva tapa oman hyvän olon kautta. Kun suositusten mukaisesta tasapainoisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta ja liikunnasta tulee arkipäivää, sillä on monenlaisia hyviä terveydellisiä vaikutuksia. Se ei edistä pelkästään painonpudotusta, vaan ehkäisee monia sairauksia. K&F Lähteet: Barry Sears: Zone - oikeaa ruokaa oikeaan aikaan, Otava 1998; Sunnuntaisuomalainen ; Ravitsemusterapeutti Liisa Heinonen, Diabeteskeskus ja professori Antti Aro, Diabeteslehti

17 K&F ı Nro 5/ Hellitä hieman Kesälomat alkavat olla suurimmaksi osaksi ohi ja on aika palata sorvin ääreen kohtaamaan syksyn uusia haasteita. Monella meistä on kasapäin tehtävää työpaikalla, minkä lisäksi aikaa pitäisi olla kunnon palauttamiseen ja mahdollisten kesäkilojen karistamiseen. Tek s t i: T iina Ranin Hampaat irvessä yrittämisellä saadaan harvoin hyviä tuloksia aikaiseksi. Ryhmäliikunnassa luullaan, että ohjaajan tiukka kuri ja vaatimustaso yhdistettynä vaativaan musiikkiin takaavat asiakkaille haluttuja tuntemuksia ja tuloksia. Päinvastoin. Liian haastava, nopea ja meluisa musiikki saattaa lisätä ärsytystä ja heikentää motivaatiota. Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa tehdyssä puolen vuoden tutkimuksessa haluttiin testata ohjatussa liikunnassa käytetyn musiikin laadun ja sisällön vaikutusta stressin ehkäisemiseen ja lievittämiseen. Yhteensä 700 ihmistä yhdeksässä eri keskuksessa osallistui kokeeseen, jossa puolelle ryhmästä soitettiin koko tunnin aikana perinteistä jumppamusiikkia ja toiselle ryhmälle soitettiin tunnin alussa rauhallista, melodista ja usein ns. itämaistyyppistä musiikkia ennen varsinaisen harjoituksen Oma tapahtuma sisäpyöräilyyn n Syksy lähestyy jo vauhdilla, kuten myös sisäpyöräilyn huippusesonki. Vuoden kovin sisäpyöräilykoulutus ohjaajille, Bodybike Convention, järjestetään Espoossa Elixia Sellon tiloissa. Ohjaajakoulutuksessa paneudutaan tiukasti itse ohjaamiseen; mukana on mm. Guinnessin Ennätystenkirjaan maailmanennätyksen polkenut Brian Overkaer. Brian on entinen trialthlonisti ja nykyään cycling -ohjaaja. Muina ohjaajina on mukana Kristian Björk. Lauri Hasanen, Mari Ratilainen ja Petri Saunamäki. Luentosali on myös aktiivisessa käytössä. Luentojen aihealueet ovat tärkeitä, jokaista koskettavia kuten musiikin hankinta, jossa asiantuntijoina Kristian Björk ja Teoston asiantuntija. SPR käy kertomassa ensiavusta ja Lauri Hasanen ja Petri Saunamäki ajotekniikan tärkeydestä. Lisäksi tehdään pienryhmätyötä. Tapahtuman ohjelmasta vastaa Experience It. Mukana tapahtumassa alkua. Sama ryhmä teki jokaisen tunnin lopussa noin viiden minuutin loppuverryttelyn, jonka aikana kevyesti venyteltiin ja rentouduttiin meditaatiomusiikin soidessa taustalla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko musiikin sisältöä muuttamalla vähentää tunnin henkistä kuormittavuutta ja laskea stressikynnystä ja samalla madaltaa osallistumiskynnystä tunneille. Puolen vuoden jälkeen ei voitu kirjata huomattavia eroja stressitasoissa ryhmien välillä, koska tunnille osallistuttiin 1-2 kertaa viikossa. Selkeästi oli kuitenkin havaittavissa, että tuntemukset tunnin jälkeen olivat paljon positiivisemmat ja rauhallisemmat kakkosryhmällä. He poistuivat tunnilta rauhallisempina ja kokivat olonsa rennommaksi ja paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Sama ryhmä toivoi myös, että rauhallisempaa musiikkia lisättäisiin myös muihin osuuksiin tunnin aikana. Olipa tulos sitten kuinka ratkaiseva tahansa, on varmaa, että ryhmäliikuntaan osallistuvan asiakaskunnan ikääntyessä on ohjaajien huomioitava tämän tosiasian vaikutus musiikkivalinnoissaan. - Ohjaajana tiedän, että monipuolisen, melodisen musiikin valinta ei ole helppoa, vaan välillä kovinkin työlästä ja aikaa vievää. Mutta työ kannattaa ja paras palkinto on asiakkaiden hyvä palaute! Tässä muutamia poimintoja syksyn musiikkitarjonnasta: Multitrax : Pilates Lounge and Yoga Stretch 01 Kappaleet levylle on valinnut myös Suomeen lanseerattava uusi Activio-sykeohjausjärjestelmä. Tämä loistavan suosion ja palautteen Ruotsissa saanut järjestelmä rantautuu myös Suomeen Bodybike Conventionissa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: itävaltalainen ohjaajakonkari Petra Kluike. Levy sisältää laulettuja kappaleita ja monia tunnettuja kappaleita, kuten, Could you be loved, Let it be love, Endless journey ja Heaven. Koko levy on täynnä melodista, keinahtelevaa musiikkia, joka sopii venyttelyyn tai rauhallisempaan lihaskuntojumppaan. Itse olen käyttänyt musiikkia bosutunneilla lihaskuntoosuudessa, ikääntyneiden tunneilla ja venyttelyosuuksissa. Multitrax: Mind & Body 05 Tämä uusi levy sisältää sekä instrumentaalista musiikkia (CD 1) että laulettua, hieman tutumpaa materiaalia, kuten La vie en rose ja Walking on air. Levy vaatii muutaman kuuntelukerran avautuakseen, mutta on monikäyttöinen ja varmasti massasta poikkeava. Interactive: Aqua Bella Tämä syksyn uutuus ei nimestään huolimatta ole pelkkä vesijumppalevy. Musiikki on tuttua, mutta melodista, positiivista ja rytmikästä. Club Myydyimmät levyt kesäkuussa Multitrax: Aerobic Dance & Highlights Multitrax: Chart Up! Remixed 3. Interactive: Pop Interactive: Groove Multitrax: Broadway Anthems tropicana, Kalimba de luna, Luna bonita ja La isla bonita ovat mukaansatempaavia kappaleita, joita kuuntelevat mielellään niin nuoret kuin vanhemmatkin jumppaajat. Musiikin tempo sopii vesijumpan lisäksi steppiin ja lihaskuntoon. Interactive: Bodyshape 07 Uusin, hidasta musiikkia sisältävä lihaskuntolevy tarjoaa rytmikkäämpää, hieman rapvaikutteista musiikkia. Osa kappaleista on hittilistoilta tuttuja, mutta ei liian puhkikulutettuja. Tämän levyn lisäksi lihaskuntotunneille sopii mainiosti Multitraxin uusin Bodytoning 05. K&F Aerobic Music Top 5 Uudet Multitraxin esitteet ovat saapuneet. Tilaa omasi osoitteesta tai numerosta

18 18 K&F ı Nro 5/2006 SATSille uusia ohjaajia SATS Kuntokeskukset panostavat vahvasti ryhmäliikuntaan niin pohjoismaisella tasolla kuin Suomessa. Kevään aikana SATS lanseerasi uuden sisäisen koulutusohjelman, jonka tavoitteena on tuottaa SATSille uusia ryhmäliikunnanohjaajia. Kesäkuussa päättyneeltä kurssilta valmistuivat myös päivätyön mainostoimistossa tekevä Annika Sahlstedt ja terveysalaa opiskeleva Salla Heikkilä. Kuten kaikki muutkin kurssilaiset, ovat Annika ja Salla SATSin palveluita aktiivisesti käyttäviä jäseniä. Nykyään Helsingissä asuva Annika tutustui opiskeluaikoinaan Turussa SATSiin ketjun avattua keskuksen Turkuun. Hänelle oli luonnollista jatkaa saman ketjun saleilla muutettuaan Helsinkiin. Myös Salla Heikkilällä on pitkä kausi SATSin jäsenenä Helsingin kuntokeskuksissa. - Mun juttu on jumppa ja siinä pidän erityisesti Les Mills -tunneista sekä koreografisista tunneista, kertoo Annika. Myös Sallan suurin kiinnostuksen aihe ovat ryhmäliikuntatunnit, suurimman kiinnostuksen aiheena perinteinen aerobic. Molemmat tukevat ryhmäliikuntaa pienoisella kuntosaliharjoittelulla. Ohjaamaan? - Ohjaaminen on ollut ajatuksissa jo pitempään. Kun huomasin SATS Trainee kurssin olevan tulossa, ilmoittauduin sinne heti, kertovat Salla ja Annika kuin yhdestä suusta. Annika Sahlstedt kertoo kurssin antaneen hyvän pohjan ohjaamiseen. Erityisesti Annika kertoo saaneensa hyvän opastuksen ohjaajana toimimiseen kokonaisuutena. - Tärkeää antia kurssilla oli huomata ohjaamisen olevan paljon muutakin kuin tekniikkaa. Erityisesti oma opetustyyli muuttui positiivisesti, säesti Salla Heikkilä. Teknisessä mielessä Salla kertoi myös oman liikepankin laajenneen valtavasti. - Olen tosi tyytyväinen SATS Trainee -ohjelmaan. Jocken lisäksi meillä on ollut monta hyvää opettajaa, joista SATS Trainee -ohjelman ensimmäinen vuosikurssi luokkakuvassa. Aallon Rikun anti tuli todella tarpeeseen, kertoo Annika. - Ryhmässä opiskelu oli myös mukavaa, kun yhteishenki oli tosi mahtava, lisää Salla. Heti ohjaamaan? Annika Sahlstedt kertoi, että yhtenä toiveena on saada syksyn aikana oma vakiotunti. Salla Heikkilällä tavoite on hieman korkeammalla muutamassa viikkotunnissa. - Nykyisellä aikataululla voisin harkita 1-5 viikkotuntia.tällöin ohjaaminen on vielä harrastus, mutta vakava harrastus, kertoo Salla. Salla Heikkilä on jo ehtinyt vetämään muutamia tunteja SATS Elielissä. - Kesän lukkarissa maanantain kello aerobictunti on oma tuntini, kertoo Salla. - Itseni tunneiltani saama positiivinen palaute kannustaa antamaan seuraavalla tunnilla vielä hieman ennemmän kun on hyvät työkalut tehdä nautittavia ryhmäliikuntatunteja, lisää Salla. Annika Sahlstedt valmistui kurssilta statuksenaan sijainen. - Vielä en ole valmis ohjaaja, mutta odotan mielenkiinnolla jatkoa. Minulla on hyvin mielessä ketjun lupaus pitää huolta henkilökunnasta mm jatkokoulutusten muodossa. Muiden ohjaajana toimimista suunnittelevien Salla toivoo lähtevän mukaan seuraavaan koulutukseen. Siinä saa erittäin hyvän käsityksen ohjaajan vaatimuksista sekä hyvät eväät vetää hyvätasoisia tunteja. Oma koulutusohjelma tarpeen SATSin Suomen toimitusjohtaja Mikko Käkelän mukaan SATS haluaa lunastaa asiakaslupauksensa tarjoamalla jäsenilleen alan parhaat ja ammattitaitoisimmat ohjaajat. Missiomme on saada yhä useampi harjoittelemaan säännöllisesti. Jotta pääsemme tähän on meidän varmistettava hyvä ja monipuolinen tarjonta. Yhtenä merkittävänä mission toteuttajista ovat juuri ryhmäliikuntaohjaajat. Ryhmäliikuntakoulutuksesta vastannut Jocke Salokorpi kertoi kolmen kuukauden koulutuksen saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. SATS Trainee -ohjelmaan otettiin mukaan ryhmäliikuntaohjaajan työstä kiinnostuneita SATS kuntokeskusten jäseniä. - Saimme koulutukseen mukaan tosi hyvän ryhmän, jonka kanssa oli mukava tehdä työtä, kiittää Jocke koulutettaviaan. - Näen koulutuksen ja kehittymisen ohjaajana jatkuvana. Tässäkin 18 ohjaajan ryhmässä oli kaikilla erilainen taso lähteä opiskelemaan. Kuitenkin kaikilla oli palava halu päästä tekemään parhaansa, kiteytti Jocke. K&F FAF Reebok Convention 2006 Helsinki Tätä on jo odotettu!! Kahden vuoden tauon jälkeen FAF järjestää suositun FAF Conventiontapahtuman Helsingissä Tämän vuoden suurtapahtuma on järjestyksessään kymmenes ja pääyhteistyökumppanina toimii Reebok. Kahden päivän täysipainoinen tapahtuma tarjoaa ideoita ja motivaatiota alkavaan syyskauteen kaikille liikunnan ammattilaisille. Ohjelman suunnittelussa on haluttu painottaa ryhmä- ja yksilöliikuntaa niin, että molemmille ryhmille löytyy monipuolista antia. Tämä 10. FAF Reebok Convention on kaikkien edelläkävijöiden ja liikuntaihmisten kohtauspaikka. Tapaamisiin siis Helsingissä! Seminaari personal trainereille ja kuntosaliohjaajille Mukana tänä vuonna ovat mm. ortopedi Peter Pippingskjöld, fysioterapeutti ja David Finlandin toimitusjohtaja Juha Ovaskainen, FAF Personal Trainer Mikko Paunonen sekä ravitsemusasiantuntija, juuri uuden ravitsemuskirjan julkaissut ETM Olli Ilander. Työfysioterapeutti Helena Pahkajärvi luennoi fysioterapeuttien ja personal trainereiden yhteistyön mahdollisuuksista ja työikäisten työkunnon parantamisesta. Luvassa on kiinnostavia luentoja, demotunteja sekä käytännön avaimia liikunta-alan työhösi. Uusina tuotteina mukana mm. Kinesis, joka mullistaa lihaskuntoharjoittelun. Reebok Aerobic Convention Kaksi päivää pursuaa ideoita sekä alan uutuuksia ryhmäliikunnan ohjaajille sekä aktiiviharrastajille ilman valmiita tuntikonsepteja. - Olemme panostaneet aerobic- ja steptunteihin, joilta saat paljon freestylekoreografiaa ilman konseptiraameja. Luotamme tänä vuonna suomalaiseen osaamiseen ja tuomme ensi kertaa kouluttajiksi Magda Timosen ja Maarit Holman. Mukana myös tauon jälkeen konkari Mari Reponen sekä aina innostavat FAF kouluttajat Tarja Paanola, Tarja Heikkilä, Jutta Österberg sekä lihaskuntoekspertti, kertoo FAFn Tiina Ranin. Uusia tuotteita on mukana mm. Gymstick Pilates, Sportius Pilates ja Kinesis. K&F Lisätietoja: FAF Finland, puh ,

19 K&F ı Nro 5/ Aki Parviainen ja Niko Amee avasivat kuntosalin Toijalaan Keihäänheittäjä Aki Parviainen ja liikunnan ammattilaisena työskentelevä Niko Amee pohtivat pitkään oman kuntosalin avaamista. Sopiva paikka löytyi lopulta Toijalan keskustasta, josta kesäkuun alussa avattua APGym salia varten remontoitiin 200 neliötä täysin uudistettua tilaa. Ammattilaiset asialla. Keihäänheittäjä Aki Parviainen ja yhtiökumppaninsa Niko Amee ilahduttivat toijalalaisia rakentamalla tyylikkään ja tilavan kuntosalin keskelle kaupunkia. Sali on varustettu suosituilla Matrixin gardio- ja painopakkalaitteilla. Kauniiseen lasiseinäiseen saliin sijoittuu mukavasti 30 suorituspaikan verran Matrixin cardio- ja painopakkalaitteita. Syksyn myötä kokonaisuus täydentyy 120 neliöisellä ryhmäliikuntatilalla, joka tarjoaa venyttelyn lisäksi erilaisia jumppatunteja. - Toijalassa on toiminut entuudestaan vain yksi sali, joten tarve uudelle ja viihtyisälle kuntokeskukselle oli ilmeinen, Toijalassa syntynyt, mutta pitkään Helsingissä työskennellyt Niko Amee kertoo. Ameen ideoiman suunnitelman mukaan Ameen ja Parviaisen etukirjainten mukaan nimetystä APGymistä sisustettiin rauhallisen tyylikäs tila, jolle antaa ilmettä tumma laminaattiparketti. Kylpylähenkisen salin vaniljansävyiset seinät ja vastaanoton iso punainen kulmasohva muodostavat yhdessä modernin kokonaisuuden. - Viihtyisää tunnelmaa lisää maitolasiseinien kautta siivilöityvä pehmeä valo, sekä suurikokoinen litteä tv-ruutu, Amee kertoo. Matrix-sali kaiken tasoisille harjoittelijoille Huolimatta Aki Parviaisen huippu-urheilijataustasta APGym on suunniteltu kaiken tasoisille kuntoilijoille. Matrixlaitteilla varustetussa salissa helppokäyttöisyys ja turvallisuus on asetettu etusijalle. Useita laatu- ja muotoilupalkintoja voittanut Matrix soveltuu ergonomiansa puolesta hyvin eri ikäisille käyttäjille. - Haluamme tukea ja innostaa asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteensa, joten kaikkiin kuukausikortteihimme sisältyy kerran kuukaudessa tapahtuva katselmus, jossa käymme yhdessä läpi sen hetkisen tilanteen, päivitämme tarpeet ja suunnittelemme jatko-ohjelmaa, Niko Amee sanoo. Valtavirrasta poiketen APGymissä myydään myös 10-kerran sarjalippuja, sillä kynnys liikunnan harrastamiseen halutaan pitää matalana. Tosin syksyllä käynnistyvässä VIP-klubissa on tarjolla hienoja porkkanoita. Kanta-asiakkaat pääsevät osallistumaan erityyppisiin klinikoihin, joissa valmentajina toimivat tunnetut urheilun ammattilaiset. Kuukausikorttilaisilla on myös mahdollisuus vierailla 20 kilometrin päässä sijaitsevassa Rantasipi Aulangon uudessa kylpylässä kaksi yhden hinnalla. Toijalan APGym ei jää miesten ainoaksi saliksi. Parviaisen ja Ameen aikomuksena on laajentua ketjuksi. Uusi sali on jo suunnitteilla, mutta kaupungin nimeä miehet eivät vielä paljasta. Lisätietoja Toijalan APGymistä löytyy osoitteesta: K&F Teks ti: Pirjo Kuisma U U S I M A L L I Gym Market Finland Oy Suokannaksentie Heinola Puh (03) Fax (03) Gym Market Helsinki PL Helsinki Puh (09) w w w. g y m m a r k e t. f i

20 20 K&F ı Nro 5/2006 Jaana on 29-vuotias Lahdesta kotoisin oleva valtiotieteiden ylioppilas, joka opiskelee päätoimisesti Helsingin yliopistossa valtiotieteellisessä viestintää ja valtio-oppia. Eli hän on gradua vaille valmis valtiotieteiden maisteri. Jaana päätyi juontamaan euroviisuja alun perin harrastuspohjalta alkaneista toimittajan ja juontajan töistä. - Olen tehnyt toimittajan ja juontajan töitä alun perin harrastuspohjalta 17-vuotiaasta lähtien. Yksi työ johti toiseen ja tässä sitä ollaan. Minua pyydettiin viisujuontajaksi Yleisradiosta ja suostuin heti! Tämä vuosi olikin jo toinen kertani viisujuontajana. Olen seurannut aiemminkin viisuja, mutta en ole ollut ikinä mikään henkeen ja vereen viisufani. Jaana on aktiivinen liikkuja ja onkin harrastanut kaikkea mahdollista satubaletista tanhuun ja jalkapalloon. Viime vuodet hän on tanssinut aktiivisesti latinorytmejä: salsaa, afroa ja rumbaa. Kuntoilu on säilynyt monipuolisena aina näihin päiviin asti ja tanssin lisäksi Jaana käy Motivus-kuntokeskusten aerobic ja pace ym. ryhmäliikuntatunneilla pari kertaa viikossa. - Harrastan siis liikuntaa melkein joka päivä jossain muodossa, välillä tanssia ja välillä jumppaa, Jaana toteaa. Finland 12 points Lordi teki Euroviisuhistoriaa voittamalla Eurovision laulukilpailun ensimmäisenä suomalaisena ja ensimmäisenä heviyhtyeenä Hard rock hallelujah - kappaleellaan ja vielä kaikkien aikojen korkeimmalla pistemäärällä, 292 pisteellä. Lordin voittoisa ja ennakkoluulottoman rohkea esitys lopetti viimein Suomen euroviisutrauman. K&F tapasi Ateenassa kovan Lordifanin ja TV2n toisen viisukommentaattorin Jaana Pelkosen. Tek s t i: Tommi Kantola Ku va: Heli Sorjonen/ YLE Ku vapal velu Liikutko mieluummin yksin omaan tahtiin vai oletko enemmän ryhmäurheilija? - Ehdottomasti yksin omaan tahtiin! Totta kai jotkut ryhmäurheilumuodot ovat hauskoja, kuten jalkapallo, jota pelasin aktiivisesti Lahden Kuusysissä nuorena. Tykkään liikkua silloin, kun itseäni huvittaa ja tehdä mitä minua huvittaa, siksi liikun mieluummin yksin. Liikuntaa voi harrastaa kilpailumielessä, mutta myös tosissaan kuntoilumielessä. Monilla kouluaikaiset hiihto- ja yleisurheilukilpailut ovat ainut kokemus kilpaurheilusta, ja usein pakon sanelemana, jolloin myös aikuisiän liikunta on jäänyt vähemmälle. Jaanalla koululiikunnasta on jäänyt muutama palkinto muistoksi hyvistä suorituksista ja liikunta merkitsee nykyään henkistä jaksamista ja hyvää oloa. - En ole kilpaillut kuin pakollisissa koulun hiihtokilpailuissa ja tietty futismatseissa. Olin aina suhteellisen hyvä, en kuitenkaan mikään huippu, mutta on minulla pari hiihtolusikkaa muistona vielä kaapissa, Jaana kertaa meriittejään urheilun saralla. - Liikunta on enemmänkin henkistä ravintoa kuin pakkomielteistä vartalon trimmausta, hän sanoo. Euroviisuissa juontaminen vaatii hyvien äänijänteiden lisäksi myös hyvää kuntoa, sillä tapahtuma on heti ensi hetkestä lähtien melkoista pyöritystä aamusta iltaan, niin esiintyjille kuin juontajillekin. Mielikuvitusta käyttämällä omasta kunnostaan voi huolehtia missä vaan, kuten myös Jaana on tehnyt. - Olen tehnyt vatsalihasliikkeitä ja punnertanut hotellihuoneessa joka aamu. Ei siis mitään ihmeitä, mutta pienestäkin on hyötyä, hän paljastaa. Euroviisuissa illat ovat täynnä erilaisia tilaisuuksia. Oletko ehtinyt juhlimaan ollenkaan vai onko kaikki aika mennyt töiden merkeissä? - Ei ole ollut juurikaan aikaa juhlia eikä kyllä ole kiinnostustakaan. Ensin työ, sitten huvi! Ammattilaisen puhetta! Jaanan loppukommentteihin on kaikkien varmasti helppo yhtyä. - Nämä euroviisut olivat mahtava kokemus niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin. Tätä kokemusta ei unohda ikinä! Lordi lähti kisaan suuren ennakkokohun saattamana, kuten Suomi aina. Hirviöimagon yhtye oli luonut jo kauan ennen kilpailua. Juuri pukeutumisen ja euroviisuissa rajoja rikkovan hevi-musiikin takia Lordi ylitti uutiskynnyksen kaikkialla maailmassa. Maskin taakse kätketyt kasvot vain lisäsivät salaperäisyyttä. Ateenaan saapuessani oli vähintäänkin hämmentävää kuulla kansainvälisen lehdistön ihastuksen sekaisia kommentteja edustajastamme. Epäuskon vallassa sain vastaanottaa etukäteen lukuisia onnitteluja Suomen tulevasta euroviisuvoitosta, kiitin onnitteluista ja totesin, ettei Suomi voita koskaan. Kilpailun merkitystä on Suomessa vähätelty heikon menestyksen takia, sanonnan mukaan helvettikin jäätyy ennen kuin Suomi voittaa euroviisut. Finaalipäivänä Ateenaan oli saapunut lisää siniristilippujen heiluttajia huomattavan runsaslukuisesti ja odotukset olivat korkealla. Kilpailu käytiin tuttuun tahtiin Lordin huudattaessa koko Eurooppaa, taivas löi tulta ja halli oli revetä, kun ihmistä lauloi vielä Hard Rock Hallelujah. - Suomi räjäytti paikan melkein palasiksi, totesi Jaana Pelkosen kanssa euroviisuja televisioon kommentoinut Heikki Paasonen. Tänä vuonna ei tarvinnut tyytyä armopisteisiin; ykkösiin ja kakkosiin. Kaikkiaan kahdeksan kertaa kuultiin sulosointuiset sanat Finland 12 points. Tämä voitto tuntui makeammalta kuin jääkiekon MM-kulta! Tunnustettava tosiasia on myös se, että Lordin ansiosta kilpailun katsojaluvut olivat viime vuoteen verrattuna korkeampia kaikkialla Euroopassa, Suomessakin äänestyksen aikana kisaa seurasi parhaimmillaan 1,6 miljoonaa katsojaa. - Lähdimme alun perin kisaan mukaan vain hakemaan levyllemme mainosaikaa, nyt sitä tuli vähän enemmän, totesi Mr. Lordi kilpailun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Lehdistöä kiinnosti myös Lordin oikeat kasvot ja lukuisiin uteluihin saatiin vastaus. - Jos riisuisin maskin, olisi se sama kuin repisi joulupukilta parran ja sen alta paljastuisikin isä. Olkaa kilttejä ja kunnioittakaa työtämme. K&F

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille. Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013

Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille. Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013 Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013 Suomalaiset liikkuvat yhä enemmän 1,8 miljoonaa suomalaista aikuista liikkuu vähintään 4 kertaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

SYSMÄN SISU SULKAVALLA PROJEKTI 2015 SYSI JENGI

SYSMÄN SISU SULKAVALLA PROJEKTI 2015 SYSI JENGI SYSMÄN SISU SULKAVALLA PROJEKTI 2015 SYSI JENGI Jari: Ikä 56v, eukko ja 3 mukulaa (aikuisia) Soutanut kirkkovenettä vuodesta 1993, Sulkavalla tulossa 20:s osallistumiskerta. Soutanut ICL:n, Elisan, Keravan,

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SISÄLTÖ mywellness key mywellness key mywellness key mywellness key mywellness key

SISÄLTÖ mywellness key mywellness key mywellness key mywellness key mywellness key KÄYTTÖOPAS FI 1 SISÄLTÖ 1. mywellness key?... 3 2. Mikä on mywellness key... 3 3. Mitä ovat Move pisteet?... 4 4. Mitä kaikkea näytössä tulisi näkyä?... 5 5. Miten minun pitäisi käyttää mywellness key:tä?...

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Lupauksen taustalla on vuosien valmennuskokemus sekä erilaisista harjoittelumuodoista koostettu tehokas ja kokonaisvaltainen valmennusohjelma.

Lupauksen taustalla on vuosien valmennuskokemus sekä erilaisista harjoittelumuodoista koostettu tehokas ja kokonaisvaltainen valmennusohjelma. X-Method ryhmäliikuntaohjelma sopii kaikille, jotka haluavat päästä hyvään kuntoon. Annamme kunnon kehittymiselle tulostakuun. Elleivät kestävyys- ja lihaskuntosi ole kehittyneet harjoittelujakson päätteeksi,

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA - PALAUTTEEN VAIKUTUS ELÄMÄN TAPA- MUUTOSTEN TOTEUTTAMISESSA - KO KEMUKSIA MATKAN VARRELTA Stressi hallintaan työssä ja vapaa-ajalla Jyväskylä 20.5.2008 PEURUNKA

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE -

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - ASIANTUNTIJA Sanna Ketonen Sanna Ketonen on lääkäri ja body fitness kilpailija. Sanna on urheillut pienestä saakka monipuolisesti eri lajien parissa.

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

TERVETULOA UNISPORTIIN! Info liikuntatuutoreille, kevät 2011

TERVETULOA UNISPORTIIN! Info liikuntatuutoreille, kevät 2011 TERVETULOA UNISPORTIIN! Info liikuntatuutoreille, kevät 2011 HY:N JA AALLON YHTEISET LIIKUNTAPALVELUT SYKSYSTÄ 2011 kuudella kampuksella 355 päivää vuodessa 7 päivää viikossa aamusta iltaan yli 250 ohjattua

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Esipuhe Iisalmen Taekwondo Ry on vuonna 2000 perustettu liikunta- ja urheiluseura, sen tarkoituksena on edistää Taekwondon keinoin kunto- ja terveysliikuntaa, kilpaurheilua sekä

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15 KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen SYYSKAUDEN OHJELMA

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Aktiviteetit ryhmille

Aktiviteetit ryhmille Aktiviteetit ryhmille Tiimihenkeä nostattavaa kisailua ja hauskanpitoa Puhalletaan yhteen hiileen 60 min, max 30 hlöä 135 Kisaillaan tiimin nostatus hengessä hauskojen tehtävien parissa. Aktiviteetti toteutetaan

Lisätiedot