Nro 8 Elokuu 2013 ISSN vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI KYLÄLÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro 8 Elokuu 2013 ISSN 1796-8313 www.rautalampilehti.fi 7. vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI KYLÄLÄINEN"

Transkriptio

1 Nro 8 Elokuu 2013 ISSN vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI 6 Tietoa kierrätettiin Syvälahdella 12 Pyykösen kokoelmasta kuvateos 15 Koulut alkavat taas Sari KYLÄLÄINEN s Hintikka-Varis Painos aina vähintään kappaletta

2 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Petri Virta, Rautalammin Rockmuusikot Pestuurockissa lavalle nousee esimerkiksi rautalampilaislähtöinen Jukka Ruostila bändinsä Kaaoksen Ystävien kanssa. KESKUSAUKIOLLA PESTUUPERJANTAINA Pestuurockin paluu 2 Pestuuperinteisiin kuuluu nuorison perjantaina ottama varaslähtö markkinahumuun. Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen Pestuurock palaa osaksi markkinaviikonlopun ohjelmaa. Tapahtuman järjestävät paikalliset nuoret yhteistyössä Rockmuusikoiden kanssa. - Meidän mielestämme Pestuurock on perinne, joka on ehdottomasti säilytettävä. Muistan, että 9.-luokan päättävien puheessa aina todettiin, että tulevaisuudessa törmäillään jos ei muualla, niin Pestuurockissa, Jere Petäjä kertoo. - Nuorille ei lopulta ole kuitenkaan liikaa tapahtumia, suurin osa tuppaa olemaan K18-leimalla nykyään, hän jatkaa. Tapahtuma on järjestetty täysin talkoovoimin. Rahallisesti tapahtumaa ovat olleet tukemassa Rautalammin kunnan nuorisotoimi ja kulttuuritoimi, Rautalammin Osuuspankki, Netsor, Morton sekä Artline Tattoo. Nuoret ovat ideoineet rockin ohjelman ja bändit itse, Rautalammin Rockmuusikot ovat olleet avustamassa paperihommissa sekä tapahtuman käytännön järjestelyissä. - Idea tuli nuorten suunnalta, ja ilman muuta olemme mukana auttamassa käytännön järjestelyissä, Rautalammin Rockmuusikoiden puheenjohtaja Topi Ek kertoo. Tapahtuma-alue ympäristöineen on Meidän mielestämme Pestuurock on perinne, joka on ehdottomasti säilytettävä. Topi Ek ja Jere Petäjä ovat järjestämässä Pestuurockia. Aktiivisesti mukana on ollut myös Aleksi Sahlberg. päihteetön ja vanhempia toivotaankin paikalle jalkapartioiksi. - Muutamia on jo ilmoittautunut, mutta joukkoon mahtuu hyvin mukaan, Jere Petäjä kertoo. Pestuurock-lavalle nousevat Jukka Ruostila & Kaaoksen ystävät, Solar Damage sekä paikalliset nuoret Rockmuusikoiden taustabändin säestäminä. - Halusimme antaa rautalampilaisille nuorille mahdollisuuden päästä esiintymään yleisön eteen, juuri siitähän Pestuurockissa on ollut alunperin kyse, Petäjä toteaa. Edellä mainitussa nuorten esiinmarssissa lavalla nähdään ainakin Niina & 3 Promillea, Åke & The Boys sekä ROMU Houseband solisteinaan pääasiassa lukiolaisia. Pestuurock Rautalammin Keskuspuistossa on pestuuperjantaina kello 18. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on päihteetön.

3 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen LYHYESTI Mustalaiskulttuurin kansainvälistä ilmaisutaiteen keskusta kaavaillaan Rautalammille Mustalaiskulttuuriyhdistys Drom kaavailee mustalaiskulttuurin kansainvälisen ilmaisutaiteen keskuksen perustamista Rautalammille. Rautalammin kunta suhtautuu hankkeeseen myönteisesti, muttei vielä hyväksynyt yhdistyksen vetäjän, kirjailija, kulttuurineuvos Veijo Baltzarin tekemää euron tarjousta Korpijärven entisestä leirintäalueesta. Kunnanhallitus päätti, että maaalueen arvoa tarkastellaan uudelleen ja neuvotellaan Drom ry:n kanssa hankkeen toteutuksesta. Jussi-Pekka Vepsäläinen ja Anssi Heikkinen kehuvat autosaunan löylyjä pehmeiksi ja kosteiksi. SAUNALLA TIEN PÄÄLLE Savoluxilta Saunatruck vuokrattavaksi Avustuksia järvipelastajille Rautalammin kunta on myöntänyt Sisä-Savon Järvipelastajille ja Konneveden Järvipelastajille euron avustukset toimintavalmiuden ylläpitämiseen. Sekä Sisä-Savon että Konneveden Järvipelastajat toimivat Rautalammin kunnan alueella. Rautalampilaisten Jussi-Pekka Vepsäläisen ja Anssi Heikkisen harrasteyritys Savolux on tähän mennessä tullut tunnetuksi limusiinien ja karaokebussin vuokraajana. Viime talvena kaksikko sai idean kuormaauton päälle rakennetusta saunasta, kun netistä löytyi sopiva aihio. - Jostain saunaillasta se taisi alkaa, kaksikko naurahtaa. Töitä sauna-auton parissa on tehty kahdeksan kuukautta, käytännössä joka kohta autossa on laitettu uusiksi. Nyt auton valmistuttua kiitoksen saavat niin työssä mukana olleet kaverit kuin Jussi- Pekan ja Anssin perheetkin, jotka ovat ymmärtäneet miesten harrastusta. - Kyllä tämä niin iso projekti oli, että pitää kaksi kertaa miettiä ennen kuin aloittaa seuraavan, Anssi Heikkinen naurahtaa. Saunan kiuas ja veden lämmitys toimivat nestekaasulla, puhdasta vettä auton mukana kulkee 350 litraa ja se riittää noin puolen tunnin yhtäjaksoiseen suihkuun. Sähköä on testatessa riittänyt kellon ympäri, mutta varovaisesti luvataan, että autoa voi käyttää yhtäjaksoi- Saunan ovesta pääsee vilvoittelemaan suoraan perälautaterassille. sesti kahdeksan tuntia. - Suurimmat haasteet liittyivät veteen ja siihen, että halusimme autosta omavaraisesti toimivan, Anssi Heikkinen kertoo. - Itse ollaan suunniteltu, laskettu ja mietitty nämä asiat. Yhden kerran tässä on jo saunottu ja hyvin toimi, löylyt oli hyvät, kosteat ja pehmeät Jussi-Pekka Vepsäläinen lisää. Sisällä auton 7,2-metrisessä korissa on oleskelutila kotiteattereineen ja pienoiskeittiöineen, kemiallinen wc sekä suihku- ja saunatilat. Saunasta pääsee suoraan perälaudalle, joka siihen asennettujen kaiteiden ansiosta toimii ulkoterassina. - Polttareihin, pelireissuille, messumatkoille, vip-tiloiksi... Anssi ja Jussi- Pekka luettelevat auton mahdollisia käyttäjiä. Miehet kertovat, että auton voi ajaa vaikka rannalle ja alkaa saunomaan. Kuten muutkin Savoluxin autot, myös Saunatruck on varustettu karaokelaitteilla. Rautalampilaiset matkalla kohti Finnskogaa. Rautalampilaiset vierailulla suomalaismetsissä Rautalampilaiset palaavat tänään vierailultaan Ruotsin ja Norjan suomalaismetsistä. Rautalammin Historiallisen yhdistyksen järjestämällä retkellä on vierailtu muun muassa Torsbyssä, Mattilassa, Malungissa, Morassa ja Falunissa. Matkalaisten joukossa on myös Rautalammin kunnan ja Rautalammin museon edustajat. Lukio evakkoon Rautalammin lukion lukuvuosi kuluu evakossa. Lukiorakennuksen peruskorjauksen vuoksi lukion toiminnot on sijoitettu väistötiloihin kirjastoon ja Matti Lohen koululle. Peruskorjauksen on määrä valmistua ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. 3

4 Teksti: Juho Pahajoki Kuva: Raisa Kilpeläinen Dominus Krabbe tulee oopperassa synnintuntoon ja palaa kuolemasta tunnustamaan tekonsa. Krabben, ja oopperan muut roolit, esitti kontratenori Teppo Lampela. Mari Mäntylä säesti kymmenkielisellä kitaralla. Dominus Krabbe tuomitsi ja armahti Törmälän kirkossa laulettiin perjantaina korkealta ja kovaa, kun monologiooppera Dominus Krabbe toi Rautalammille kontratenori Teppo Lampelan ja tätä kymmenenkielisellä kitaralla, decacordella, säestäneen Mari Mäntylän. olevansa itse syntisistä suurin vertaamalla itseään, ja seurakuntaansa, Herodekseen, joka mestautti Johannes Kastajan tytärpuolensa Salomen tähden. Kaikkien pelkäämän papin tunnustus saa seurakunnassa aikaan hurmosmaisen reaktion. Vaikka Krabbe vuorisaarnaa myötäillen tuomitsee myös ajatuksissa tehdyt teot, tule- Tunnin mittaisessa oopperassa oli kaikki skaalat- vat seurakunnan pienet viat Krabben tunnustuksen rin- tu minimiin: yksi laulaja, yksi soittaja, lavasteina kaksi nalla mitätöidyiksi. Ohjaaja Kimmo Kahra ja säveltäjä arkkua ja kevyt valaistus. Vain esiintyjien puvuissa oli Jalkanen esittivät näytöksen jälkeen oman tulkintansa ripaus barokkimaista loistoa. Rautalampilaissyntyisen teoksen merkityksestä. Myös he tulkitsivat teosta niin, Pekka Jalkasen säveltämä ooppera vangitsi kuulijansa ja että Krabben synnintunnustus on vapahdus seurakun- katsojansa alusta saakka. nalle omien pikkutekojensa kahlitsevasta syyllisyydestä Jalkanen, joka on säveltänyt niin taide-, eloku- ja kohti kristittyä armoa. va- kuin lastenmusiikkiakin, oleilee nykyään Rautala- Ooppera on omistettu tilaajille ja kantaesittäjille, milla kesäisin. Teksti on P. Mustapään eli Martti Haa- Lampelalle ja Mäntylälle. Aihe tarttui Jalkasen mukaan vion, suomalaisen tutkijan, runoilijan ja akateemikon, sattumalta radiosta ja iski heti. Säveltämiseen meni puoli 1920-luvulla kirjoittama. vuotta. Oopperan kantaesitys oli vuosi sitten Helsingis- Teppo Lampelan uskomattoman laaja ääniala ja Mari sä ja Rautalammin esitys oli viides. Esittäjilleen teos on Mäntylän decacorde pelasivat hyvin yhteen. Kitaraan kova koitos: se on ehkä maailman pisin yhtämittainen verrattuna decacorden neljä ylimääräistä kieltä tarjoavat kitarateos ja lauluosuus vastaa Lampelan mukaan vaati- laajuutta mm. bassoääniin. Mäntylä käytti instrumentti- vuudeltaan kahta suurta oopperaroolia. aan taiten loihtien välillä rauhallisen tunnelman kevyesti Törmälän navettakirkko oli lämpimänä kesäiltana näppäilyillä nuoteilla, välillä taas voimallisemmin tapah- loppuunmyyty. Tunnin esitys ei käynyt liian hikiseksi, tumia säestäen. Lampela puolestaan toi oopperan monet mutta esimerkiksi laulu-urakan suorittanut Lampela pu- eri hahmot eloon pienieleisellä näyttelyllään ja taitavalla lahti rannassa uimassa heti esityksen jälkeen. Esiintyjät laulullaan. Välillä Lampelan kimeä falsetti alleviivasi ta- ja ohjaaja kiittelivätkin tilaa ja yleisön läsnäoloa intii- Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa: pahtumien dramatiikka kuin Hitchcockin viulut ikään. Dominus Krabbe on 1600-luvulla elänyt pappi, joka erotettiin virastaan juomisen tähden. Kuudesta kerto- miksi. - Jouduimme jättämään saarnakohtauksesta yhden arkun pois. Muuten tila ei meitä kuitenkaan rajoittanut, Rautalampi Artteli Neste Vanha Peura Piilopirtti Morton Kirjasto Kerkon Lohikeidas Kosken Puotipiika Suonenjoki Koskelon matkailukeskus Kahvila Aurora Lisäksi Teboil Vesanto ABC Tervo POP Pankki Konnevesi muksesta koostuvan oopperan tarinassa hän edustaa kirkon auktoriteettia. Jokaisella kertojalla tarinassa on oma katumuksen aiheensa: kuka käy kylän huveissa, kuka on laiska, kuka palaa yöjuoksultaan ja niin edelleen. Hahmot kohtaavat yksi toisensa perään Krabben, jonka syyllistävät silmät jäiset ja tylyt ovat kaikille tutut sakariston taulusta. Tarinan huipennuksessa Krabben haamu nousee Lampela kertoo. Yleisö poistui jälkikahveille salista mietteliäinä ja liikuttuneina. Esiintyjät ja Törmälän toimitusjohtajana heinäkuussa aloittanut Marita Leskinen saivat kiitoksia teoksen tuomisesta Rautalammille. Leskinen onkin menestyksestä silminnähden tyytyväinen. Kun kysyn oliko tämä osviittaa tulevasta lupaa Leskinen, että yhtä hienoja tuotantoja nähdään varmasti jatkossakin. 4 Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa vielä kerran saarnastuoliin. Mies, joka on luonut synnintuntoa koko seurakunnan sydämiin, tunnustaakin Esitystä tukivat Osuuspankki, Venekosken voimalaitos ja Rautalammin kulttuuriseura.

5 Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Korholan kartanossa pidettävän pianon mestarikurssin oppilaat Eeva Mattila, Kaori Matsusaka, Eveliina Modinos, Mariana Titova, Izumi Tsumura sekä Takako Benno näyttivät taitojaan Rautalammin kirkossa 4.8. MESTARIKURSSI KORHOLASSA Pianistit vierailevat vuodesta toiseen Paula Varis kertoo saaneensa Kim Roslinin avulla apua selkäkipuihin. Kim Roslin tuo kiropraktiikan Rautalammille Korholan kartanossa Rautalammilla on kesäisin järjestetty jo 18 vuoden ajan pianon mestarikurssi. Musiikkiopinnoissaan pitkällä olevat oppilaat kokoontuvat hiomaan taitojaan mestariopettajan johdolla saaden yksityisopetusta kukin omien tarpeidensa mukaan. tille. Kurssi on myös tehnyt Rautalampia tunnetuksi maailmalla. - Kaikki oppilaat eivät välttämättä tiedä, missä Suomi on, mutta kaikki tietävät Rautalammin, Jushanin naurahtaa. Kurssin oppilaat ovat normaalisti aikuisia, mutta tänä vuonna nuorin esiintyjä on 9-vuotias. Yhteistä oppilailla on halu kehittyä. Jushanin kertoo, että hänen työn- Kim Roslin on yksi Suomen noin kuudestakymmenestä koulutetusta kiropraktikosta. Ammattiin ei ole mahdollista opiskella Suomessa, vaan yliopistotutkinto on haettava ulkomailta. Roslin on valmistunut kiropraktikoksi vuonna 1992 Englannista Anglo- European College of Chiropracticista, - Tärkeintä olisi, että kroppa olisi liikkeessä. Paikallaan istumista voisi sanoa eräänlaiseksi itsensä silpomiseksi. Sanonkin aina, että ihmisten pitäisi venytellä kuin petoeläimen, vähintään kymmenen kertaa päivässä, hän naurahtaa. - Ihmiset kyllä huoltavat säntillisesti esimerkiksi autonsa, mutta oman kehon huolto laiminlyödään, hän jatkaa. Kim Roslin on toinen Suomen Ki- Rautalammin kurssi sai alkunsa Kor- sä on kehittää oppilaita aina paremmiksi - joka nykyisin on Bournemouthin yliopis- ropraktikkokeskuksen perustajista. Yritys holassa pidetystä musiikkileiristä. Opet- siitä hän saa onnistumisen ilon. ton alainen tiedekunta. toimii Helsingissä ja Turussa. Roslinin tajana toimii kansainvälisesti arvostettu - Missä tahansa koulussa kehitytään - Kolme ensimmäistä vaimo on kuitenkin lähtöi- pianotaiteilija Nikita Jushanin, joka on opettanut pianonsoittoa yliopistotasolla mm. Pietarin konservatoriossa, sekä ympäri Eurooppaa ja aina Kaukoitää myöten. Myös oppilaat saapuvat ympäri maailmaa, moni Japanista asti. Kurssia ei tarvitse mainostaa, koska tulijoita olisi aina enemmän tasoittain: ylioppilas, maisteri, professori, lopulta vaikkapa Nobelin palkinnon saaja. Minä haluan kehittää oppilaistani pianon nobelisteja, Jushanin kertoo. Konsertti-iltana kirkkoon kerääntyy joukko musiikin ystäviä. Konsertin avaa kahdella kappaaleella 9-vuotias Maria vuotta suoritimme samoja opintoja lääketieteen opiskelijoiden kanssa, jonka jälkeen me erikoistuimme kiropraktiikkaan, Roslin kertoo. Kiropraktiikka on hoi- Ihmisten pitäisi venytellä kuin petoeläinten, vähintään kymmenen kertaa päivässä. sin Rautalammilta, joten emäpitäjässä tulee vierailtua useamman kerran vuodessa. Paula Varis, Roslinin vaimon sisko, on saanut kiropraktiikasta apua selkäkipuihin. kuin kurssille mahtuu. Yhdellä kertaa ei Titova, jota seuraa joukko muita taitavia tomuoto, joka korostaa - Kim on lomareissuil- oppilaita voi olla liian monta, jotta opetus pianisteja. Populäärimusiikkiin tottunut tuki- ja liikuntaelinten sekä hermoston laan hoitanut minua. Sitten kyselin, olisi- säilyy yksilöllisenä. korva tutkailee aluksi nuotteja herkästi, hyvinvoinnin merkitystä ihmisen koko- ko muita halukkaita kokeilemaan hoitoja, Yksi kurssilaisista, Eeva Mattila, pitää tarttumapintaa hakien, mutta jossakin naisterveydelle. ja yksi päivä buukkautui täyteen hetkessä, omaa pianokouluaan Turussa. Mattila kiit- välissä musiikki tempaa mukaansa. Esi- - Väitteeni on, ettei mikään voi pa- Varis kertoo. telee Jushaninia opettajaksi, joka paneutuu tettävät kappaleet on valittu yleisöystäväl- rantua, ellei se toimi. Minä en osaa paran- - Käymme täällä vaimon kanssa su- jokaisen oppilaan opettamiseen harvinai- lisesti tunnettujen säveltäjien teoksista, on taa, työni on saada kroppa toimimaan pa- kuloimassa. Kai sitä voi sanoa, että tyk- sen syvällisesti. Mattila on käynyt Rauta- Mozartia, Debussya, Chopinia ja Lisztiä. remmin. Kyllä kroppa korjaa itsensä, kun kään niin paljon työstäni, että voin sitä lammilla jo muutamana vuonna peräkkäin. Vaikka lavaesiintyminen eroaa vaikkapa olosuhteet ovat kunnossa, Roslin sanoo. tehdä lomareissuillakin, Roslin naurah- - Välillä on hyvä päästä irti arkikuvi- edellisillan Live in Rautalampi -rockkon- Hänen mukaansa terveydenhuollos- taa. oista. Tämän tason opetusta on myös vai- sertissa nähdystä, on myös pianokonsertis- sa tuijotetaan yleisesti liikaa oireita, jotka Suunnitelmissa onkin pitää vastaan- kea löytää, Mattila toteaa. sa katseltavaa: käsien tanssi koskettimilla, eivät aina välttämättä paljasta vaivan poh- ottoa muutaman kerran vuodessa HUBin Oili Marskin emännöimä Korholan vartalon liike soittaessa. Reilu tunti vilah- jimmaista syytä. Suuri ongelma on myös tiloissa Rautalammilla. Ensimmäinen kartanon miljöö luo miellyttävät puitteet taa nopeasti ja kun Eeva Mattila lopettaa ihmisten liikkumattomuus. vastaanotto on kurssille. Rautalampilaiset ihmiset mai- viimeisen kappaleensa, taputetaan hänet nitaan ystävällisiksi ja avuliaiksi. Täältä löytyy pieneksi kyläksi laadukkaat flyygelit ja kirkko tarjoaa mahtavat puitteet konser- vielä takaisin. Huikean konsertin päättää lopulta suomalainen teos, Ilmari Hannikaisen Virvatulet. Kiropraktikko Kim Roslin VASTAANOTTO HUB RAUTALAMMIN tiloissa lauantaina varaukset p

6 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Kimmo Hakala johdattelee puutarhavieraita. Tiedot ja kokemukset kiertoon Taikuri Marko viihdytti Hermanni kesäpäivään saapunutta yleisöä. Taikurin esityksen jälkeen vuorossa oli epävirallinen rivitanssin Suomenennätysyritys. ILOISTA TEKEMISTÄ JA RENTOUTTAVAA OHJELMAA Hermannin kesäpäivillä 6 Syvälahden pajutilalla vietettiin puutarhatapahtumaa leppoisissa tunnelmissa. Oranssi aurauskeppi osoittaa milloin visakoivujen muhkuraisia runkoja, milloin satavuotiaita, komeita lehtikuusia tai tuuhealatvuksisia sembroja. Vesantolaisen pajutilan isäntä, Kimmo Hakala esittelee puita, joita tilan maille on aikoinaan istutettu. Aurauskepin liikkeitä ja isännän soljuvaa kerrontaa seuraa joukko kiinnostuneita puutarhaihmisiä. He ovat saapuneet vierailulle valtakunnallisen Avoimet puutarhat teemapäivän innoittamina. Sisä-Savossa porttinsa avasi pajutilan lisäksi Ritva Nurmisen laaja maalaistalon pihapiiri Vesannon Horonkylällä. Vaikka Hakala on selvästi ylpeä hänen pappansa istuttamista puista, esittelee hän mielellään myös uudempia, omia kokeilujaan. Hänen arboretumissa kasvaa niinkin erikoisia puuvartisia kuin mantsurianjalopähkinä, piikkiaralia, japaninsiipipähkinä ja käärmekuusi. Myös pajuissa riittää esittelemistä. Tilalla kasvaa joko emokasvina tai peltoviljelyssä lähes sata pajulajia tai -lajiketta. On puna-, vakka-, joki-, siperian- ja härmäpajua monien muiden lisäksi. PAJUN KÄYTTÖ TUTUKSI Pihapiirin toisella laidalla, niin ikään keltaiseen huomioliiviin sonnustautunut Hillevi Niiranen kuljettaa toista joukkoa. Hän osoittaa, kuinka monella tavoin pajuja voi istuttaa: pihapuuksi, ruukkuun katseenvangitsijaksi, tai vaikka eläväksi piharakennelmaksi kuten aidaksi tai tunneliksi. Pajuversoista voi puolestaan punoa tarve-esineitä tutuista koreista aina kasvitukiin ja tuoleihin saakka. Paju taipuu myös koriste-esineiksi. Pihdoissa roikkuu Niirasen punomia pajukäpyjä ja liiterin alta kurkistelee iso, punottu lisko. Pari liskoa on kiivennyt liiterin seinälle päivää paistattelemaan. Niiranen myöntää, että pajun punominen on se hänen juttunsa. Myös puolisolla on taito näpeissä. Monen vieraan suupielet kaartuvat hymyyn huomatessaan pihapuissa Hakalan nikkaroimia, persoonallisia linnunpönttöjä. Lisää taidonnäytteitä löytyy vanhasta navetasta, jossa on myynnissä hänen veistämiään perinneleluja ja pulmapelejä. ANTOISA KOKEMUS ISÄNTÄVÄELLE Jos vierailijat ovatkin ilahtuneita näkemästään ja kuulemastaan, niin päivä oli mieluinen myös isäntäväelle. Hyvin oli kävijöitä, kaikestaan, pariskunta laskee myöhemmin. Tosin Niiranen kertoo helteisen päivän käyneen työstä. Koko ajan oltiin liikkeessä: kuljettiin pihalta pellolle ja pellolta pihaan. Kun toinen meistä oli menossa, toinen oli tulossa, Niiranen naurahtaa. Hän kuitenkin nautti päivän kiireettömästä tunnelmasta ja esittelyjen lomassa virinneistä keskusteluista. Kokemuksia ja tietoja vaihdettiin puolin ja toisin. Kyllä päivä oli itsellekin hyvin antoisa. Hermannin kesäpäivät ovat sekoitus festivaalia ja vanhoja kunnon kyläiltamia. Päiväaikaan järjestetty tapahtuma tunnetaan iloisesta tekemisestä ja rennosta ilmapiiristä. Hauskaa meininkiä, oikeaa festariruokaa, musiikkia. Karaokea odotetaan joka vuosi tosi paljon. Eino Toivanen oli saapunut Hermannin kesäpäiville Suonenjoelta. Karaokessa hän aikoi esittää Kersantti Karoliinan. - Ajatus lähti liikkeelle siitä, että kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille suunnatut tapahtumat eivät kiinnostaneet kohderyhmää, niissä oli puhujia ja cocktailruokaa. Missään ei ollut juhlaa, joka olisi ollut kokonaan suunnattu heitä varten, Hoitokoti Hermanninrannan yrittäjä Reetta Miskala kertoo. Vetovastuu niin hoitokodista kuin kesäpäivienkin järjestämisestä on siirtymässä parasta aikaa nuoremmalle polvelle. Tämän vuoden kesäpäivien järjestelyistä onkin vastannut Hugo Miskala. - Hauskaa meininkiä, oikeaa festariruokaa, musiikkia. Karaokea odotetaan joka vuosi tosi paljon, kohta yritetään rivitanssin Suomenennätystä, hän luettelee. - Hyvä esimerkki positiivisuudesta on se, että yksi osallistuja tuli sanomaan minulle että onpa hyvä kun sataa vettä, niin ei tarvitse enää pähkäillä että sataako vai ei. Voi keskittyä olennaiseen, hän jatkaa. Vastaanotto tapahtumalle on ollut hyvä, kansaa juhlimaan kerääntyy noin 150 kilometrin säteeltä. Joinain vuosina yleisöä on tullut Helsingistä asti. Viime vuosina juhla on vakiintunut pidettäväksi joka toisena kesänä. - Rautalampilaisia toivottaisi tapahtumaan vielä enemmän. Tänne saa kuka tahansa tulla viettämään kesäpäivää, Reetta Miskala sanoo. Tapahtuman järjestäjänä on Hoitokoti Hermanninranta ja vahvasti mukana on myös Korholan kyläyhdistys. Sanomattakin on selvää, että Miskalan perheen lapset puolisoineen on värvätty mukaan järjestelyihin. - Kyllä äiti monta kertaa kysyi, että onko se ja se asia järjestetty, mutta niin vaan saatiin tapahtuma pystyy, Hugo naurahtaa. - Minä pääsin tanssittamaan meidän vanhinta asukasta, Reetta Miskala jatkaa. Eino Toivanen oli tullut Hermannin kesäpäivään Suonenjoelta. Hän odotti eniten karaokea, jossa hän aikoi esittää Kersantti Karoliinan. - Olen tavannut Pate Mustajärven Jyväskylässä, hän kertoo. Hän kiinnitti huomiota siihen, että järjestys pysyi tapahtumassa hyvin yllä vaikka väkeä oli paljon. - Raveissa ja ralleissa on enemmän järjestyshäiriöitä, hän totesi.

7 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Rautalammin museo Jukka Kukkonen esittelee Janne Pyykösen ottamaa kuvaa vaaleista, jota on käytetty myös Eduskunnan historia -kirjasarjan ensimmäisen osan kantena. Alkuperäisvedos löytyy Pyykösen kuvakokoelmasta Rautalammin museosta. Kuva on esillä myös erään maailman suurimman kuvatoimiston nettiarkistossa, mutta ilman tietoja kuvaajasta ja paikkakunnasta. RETKI PAIKALLISHISTORIAAN PYYKÖSTEN VALOKUVIEN JOHDATTAMANA Rautalammin kasvot Rautalammin museon kokoelmaan kuuluu noin valokuvaa. Niistä merkittävän osan muodostaa 1900-luvun alusta 60-luvun loppuun Rautalammilla toimineen Pyykösen valokuvaamon Se oli jo 1800-luvulla yksi harvoista ammateista, joita pidettiin itsenäiselle naiselle soveliaana, jopa suositeltavana, Kukkonen kertoo. Kuvaamon toiminta jatkui aina 1960-luvun loppupuolelle saakka. kokoelma. Nyt osa Alalla tapahtui tuolloin voimakas murros kaupan muuttuessa välinekaupaksi ja kuvanvalmistuksen siir- noista kuvista näkee päivänvalon osana uutta Rautalammin tyessä isoihin valmistamoihin. Myös kasvot Pyykösten valokuvissa Rautalammille tuli kilpailua. -teosta. - Kaarina ei ollut kauppias, vaan valokuvauksen käsityöläinen. Ehkä Elämäntyönsäkin valokuvakokoelmien parissa tehnyt Jukka Kukkonen on koostanut teoksen harrastusmielessä ja sen kustantaa Peuran museosäätiö. Hän on lähestynyt aihetta suomalaisen valokuvaperinteen näkökulmasta. - Olen itse käynyt Pyykösessä myös hänen voimansa alkoivat jo ehtyä, Kukkonen pohtii. Hän itse tapasi Kaarina Pyykösen viimeisen kerran 1980-luvun alussa toimittaessaan Rautalammin kirjaa. Samalla hän näki Pyykösen huikean yksityiskuvakokoelman. - Siitä asti on ollut ajatus teoksesta, kuvattavana neljästi: vaikka varmasti kun opin seisomaan, samanlaisia ajatuksia kouluun lähtiessä sekä on ollut muillakin, Kaarina ei ollut rippi- ja ylioppilaskuvassa. Kokoelma siirtyi Kukkonen pohtii. kauppias, vaan valokuvauksen Janne Pyykösestä Rautalammin museolle Kaarinan kuoltua käsityöläinen. tuli rautalampilainen kun hän vuonna 1906 avioitui kauppias Stooren ottotyttären, Selman, kanssa. Valokuvaamon lisäksi heidän palveluihinsa kuului kahvila ja elokuvia esitettiin Jannen valmistamalla projektorilla aina 1930-luvulle asti. Janne ja Selma kuolivat samalla vuosikymmenellä, jonka jälkeen kuvaamoa jatkoi heidän tyttärensä Kaarina. - Kaarina oli neitivalokuvaaja luvulla. Nyt tämän kokoelman pohjalta julkaistu teos Rautalammin kasvot Pyykösten valokuvissa on myynnissä Rautalammin museolla huomisesta keskiviikosta alkaen. Teoksessa tarkastellaan Rautalammin paikallishistoriaa Pyykösen valokuvaamon kautta. Tekijälle on tarjoutunut harvinaislaatuinen mahdollisuus koostaa osio valokuvaajista Kaarina Pyykönen kameroineen ateljeessa. itsestään. - Se oli hyvin keskeinen lähtökohta, teoksessa päästään näkemään millaista elämää valokuvaamossa elettiin. Sen jatkumona ovat Rautalammin kasvot, jotka tässä tapauksessa käsittävät henkilöiden lisäksi myöskin maisemia ja tapahtumia. - Haastavinta on tietysti ollut tiedon kerääminen. Tiedot perustuvat paljon esimerkiksi Kaarinan itsensä muisteluksiin, jotka hän liitti kuviin vanhemmalla iällään, Kukkonen kertoo. Teos on ainutlaatuinen katsaus Rautalammin historiaan. Vaikka paikkakuntaa kuvasivat muutkin, oli Pyykönen ainoa, joka kuvasi ateljeessa. Mielenkiintoista aineistoa on myös tulossa, kun suurten ikäluokkien kuvaajakohtaisia aineistoja aletaan museoida. 7

8 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Sari Hintikka-Variksen perhealbumi KYLÄLÄINEN Sari Hintikka-Varis juonsi vajaa kaksi viikkoa sitten Rautalammilla järjestetyt MLL:n lastenfestarit. LÄHES KOLMEKYMMENTÄ LUOTTAMUSTEHTÄVÄÄ JA SEITSENHENKINEN PERHE Sari Hintikka-Varis 8 LASTENTARHANOPETTAKSI TAI INSINÖÖRIKSI - En laita kelloa soimaan. Sisäinen kello herättää minut kuuden-seitsemän välillä aamulla. Sitten käyn lenkillä koirien kanssa ja tulen takaisin kotiin herättämään muut aamupalalle. Sari syntyi vuonna Hän on Pekka ja Leena Hintikan esikoinen. Sekä Sari että hänen siskonsa Heidi ehtivät käydä alaasteen Pakarilan koulussa. Koska Sarin kanssa samana vuonna syntyneitä lapsia ei Näin alkaa päivä Kurkiniemessä. Sari kouluun olisi tullut muita, lähti tyttö kouluun Hintikka-Variksen seitsenhenkiseen vuotta aikaisemmin. perheeseen Meillä oli vain - Se oli kova paikka, kun kuuluvat hänen miehensä Matin lisäksi 16-vuotias esikoispoika Joel, 13-vuotiaat kaksoset Heikki-Pekka ja Heta sekä 9-vuotias Sohvi ja 5-vuotias Selma. keltainen lappu jääkaapin ovessa, minkä välityksellä vaihdettiin kuulumisia. sitten jouduinkin rippikouluun muiden saman ikäisten kanssa, omat luokkakaverit oli isosina. Ylioppilaaksi Sari kirjoitti Rautalammin lukiosta Paletin pyörittämiseen oman lisänsä tuo se, että Jope käy liikuntavammaisille suunnattua Mäntykankaan koulua Kuopiossa. Vielä joitakin vuosia sitten molemmat vanhemmista olivat osan viikkoa reissussa töiden vuoksi. - Silloin meillä oli vain keltainen lappu jääkaapin ovessa, minkä välityksellä vaihdettiin kuulumisia, Sari naurahtaa. vuonna Hän halusi tulla joko lastentarhanopettajaksi tai insinööriksi, mikä aiheutti harmaita hiuksia lukion opintoohjaajalle. Lopulta Sari ei edes hakenut lastentarhanopettajaopistoon, vaan pääsi opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. - Isän puolen suvussa on tosi paljon insinöörejä. Kai se jotenkin sieltä kumpuaa ja ajattelin, että kyllä siihen nainenkin pystyy. Kun valmistuin, Väinö Hintikka tarjosi minulle juhannuksena konjakit puisesta korista. Hän oli tarkka siitä, kenelle tuota juomaa tarjoaa. Opiskelukavereiden kanssa perinteenä oli viettää juhannukset mökillä Rautalammilla. Vuonna 1992 juhannusohjelmaan kuului lavatanssit Varuskunnan lavalla. Tuolla Sari tapasi myös tulevan miehensä Matin, jonka kanssa hän avioitui seuraavana kesänä. - Siitä tulikin sitten oikein vitsi, että kyllä kannattaa juhannuksena lähteä lavatansseihin, hän muistelee. Opiskelemaan lähtiessään Sari oli ilmoittanut vanhemmille, ettei aio koskaan palata asumaan Rautalammille. Häitä edeltävänä iltana äiti oli ystävällisesti muistuttanut, ettei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan. Jo edellisenä syksynä Sari oli muuttanut Matin luokse Kurkiniemeen. Hän Siitä tulikin sitten oikein vitsi, että kyllä kannattaa juhannuksena lähteä lavatansseihin. suoritti samalla viimeisiä opintojaan Lappeenrannassa, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi jouluna RAUTALAMPILAINEN TIEN PÄÄLLÄ Vaikka Sari onkin virallisesti asunut Rautalammilla vuodesta 1992 lähtien, on hän samaan aikaan matkustellut yhtäällä jos toisaallakin. Lapsuudenkodissa oli useita vaihto-oppilaita, jonka myötä Sarikin lähti vaihtoon, ensin kesäksi Saksaan, sitten Oklahomaan Yhdysvaltoihin ja opiskeluaikana Portugaliin. Samalla hän on saanut monta hyvää ystävää eri puolilta maailmaa. Matkalla vaihtoperheeseen Yhdysvaltoihin Sari sai kuulla, että paikka olisi oikea Amerikan takahikiä. - Ei se silloin nuorena siltä tuntunut, mutta pari vuotta sitten vierailin siellä uudestaan. Nyt se tuntui peräkylältä. Siellä luullaan, että Suomi on kehitysmaa. He

9 Sari, Heidi ja Matti Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan vuosijuhlassa Sekä Sari että hänen siskonsa Heidi olivat Lappeenrannassa aktiivisia ylioppilaskuntalaisia. Ratsastus oli Sarille nuoruudessa rakas harrastus siitä lähtien, kun perheeseen tuli Osku-niminen poni hänen ollessaan kouluikäinen. Joelin rippijuhlissa otettuun potrettiin on saatu kuvaan koko perhe. halusivat esimerkiksi näyttää meille elokuvateatterin. Aikanaan he lähettivät minulle monta kertaa farkkuja ja meikkejä, kun luulivat ettei meillä Suomessa sellaisia ole, Sari naurahtaa. Diplomityönsä Sari teki Hackmannin olutastiatehtalle Suonenjoelle, - Kevättalvella 2012 tulin yhtenä perjantaina kotiin. Sohvi oli minua ovella vastassa ja voi sanoa, että silloin minulla katkesi filmi. En yhtään ymmärtänyt missä vaiheessa tyttö oli kasvanut niin isoksi. Samana viikonloppuna päätin, että nyt riittää reissuhommat. jossa hän myös työskenteli He lähettivät minulle Nykyisin Sari työsken- muutaman vuoden valmistumisensa monta kertaa telee vientijohtajana Salli jälkeen. Sen jälkeen hän oli opettajana maatalousoppilaitoksessa Suonenjoella ja kouluttajana Tietovirta Oy:llä Kuopiossa. Lisäksi Sari farkkuja ja meikkejä, kun luulivat ettei meillä Suomessa sellaisia ole. Systemsillä, mikä on hänen ensimmäinen työpaikkansa Rautalammilla. Vaikka työn puolesta joutuukin matkustelemaan, ei se kuitenkaan on toiminut lyhyen jakson Rautalammin Ratsastuskeskuksen toimitusjohtajana ja ollut valmistelemassa Itä-Suomen yliopiston syntymistä. Vuonna 2004 hän aloitti Pohjois-Savon Kokoomuksen toiminnanjohtajana, jonka jälkeen hän on työskennellyt Kokoomuksen puoluetoimistossa Helsingissä, Kansallisessa Sivistysliitossa kouluttajana ja Paasikivi-Opiston apulaisrehtorina. Kaiken tämän välissä on syntynyt viisi lasta. ole viikottaista ja kaikki tavarat on yhdessä paikassa, kotona Kurkiniemessä. Edellinen pysähtymisen paikka oli kymmenen vuotta sitten, kun Sari ja Matti juhlivat 10-vuotishääpäiväänsä. Kotimatkalla sade yllätti ja moottoripyöräilijät tekivät kunnon metsäkeikan Istunmäellä. - Olin koko matkan kärttänyt Matille, että antaisi minun ajaa. Konnevedellä rupesin ajamaan ja Istunmäellä sitten mentiin metsään. - Olin jo lähdössä sairaalasta kotiin, kun röntgenlääkäri juoksi perään ja passitti sänkyyn. Kuvista oli löytynyt murtuma kaularangan nikamasta ja pala selkäytimessä. Prosessi kaikkiaan oli erikoinen, sillä kyseessä saattoikin olla vanha vamma. Sain välillä kunnan ja seurakunnan toimintaan. Hän on esimerkiksi kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. - Lapsi- ja nuorisotyö sekä kehitysvammaistyö ovat minulle lähellä sydäntä enkä voi toimettomana katsoa, että ne näivettyvät. taas liikkua, mutta sitten Luottamustoimet Luottamustointen ja minut passitettiin uudestaan sänkyyn. Lopulta Sari kuitenkin leikattiin muutaman päivän kuluttua. ovat kaksisuuntaisia, ne antavat minulle ja minä niille. viisilapsisen perheen pyörittäminen tekevät arjesta minuuttipeliä. Kokoukset ovat keskellä päivää ja ilta-aikaan, minkä lisäksi pitäisi kuljettaa lapsia harrastuksiin. KUNTALAISTEN ÄÄNITORVI Rautalammin kunnanvaltuustoon Sari valittiin alle 30-vuotiaana. Hän on ollut välissä pois vain yhden kauden - silloinkin äänet menivät tasan isän kanssa, ja arpa ratkaisi asian isän hyväksi. - Minulla on halu auttaa ja kehittää sekä toisaalta pitää heikoimpien puolta. Luottamustoimet ovat kaksisuuntaisia, ne antavat minulle ja minä niille. Suurin osa luottamustoimista liittyy - Matti kyllä kuskaa lapsia aika paljon. Niiltä jos kysyy, niin minä olen kyllä tosi huono sanomaan ei. Aamuvirkkuna Sari kertoo mielellään menevänsä aikaisin nukkumaan, jos vain päivän työt on saatu tehtyä. Leipätyön, luottamustoimien ja perheen lisäksi Kurkiniemessä vuokrataan lomamökkejä, jotka on vuokralaisten välissä siivottava. - Kyllähän tätä taloutta voisi ihan päätyökseenkin pyörittää, toteaa Sari. 9

10 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, Rautalampi Puh TAPAHTUMAT 10 SU Messu kirkossa klo 10, mukana Gideonit. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. SU 1.9. Messu kirkossa klo 10. LA 7.9. Hiippakunnallinen vapaaehtoisten virkistys- ja koulutuspäivä OLE! Kuopiossa. Ilmoittautuminen mennessä ja lisätietoja: Pekka Tuovinen, p SU 8.9. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, LA vieraita Siilinjärveltä. Pestuulauantain markkinaseurat kirkossa klo 14. SU Messu kirkossa klo 10. KE Hoitokoti- ja kotihoitoväen ehtoollisenvietto kirkossa klo 13. Matkakertomus Virosta seurakuntatalolla klo 18, Maarit Cajan ja Seppo Karttunen. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. SU Mikkelinpäivä. Rautalammin Martat 50 vuotta, perhekirkko kirkossa klo 10, kirkkokahvit seurakuntatalolla. Skuoritsan kirkko. Tulossa OPINTOMATKA SKUORITSAAN Matka Skuoritsaan Viipurin kautta, vierailu Pietarissa sekä Inkerin kirkon koulutuskeskuksessa Keltossa. Tarkemmat tiedot matkan ohjelmasta ja hinnasta ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa tiedotusta. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. Taisto Matilainen esittelee taulua, jossa on kuva Skuoritsan seurakunnan Pyhän Katariinan kirkosta. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2006, mutta viimeistelytöitä riittää edelleen. Taisto Matilainen ja Eino Säämänen kuuluvat aktiiviseen noin kymmenen miehen joukkoon, jotka ovat useana vuonna olleet vapaaehtoisesti rakentamassa Skuoritsassa. VAPAAEHTOISTYÖ OTTAA PALJON MUTTA ANTAA ENEMMÄN Rakentamalla uutta Skuoritsaan Skuoritsan seurakunnan kanssa tehdyllä yhteistyöllä on Rautalammilla pitkät perinteet. Seurakunta on ollut Pieksämäen rovastikunnan ystävyysseurakunta vuodesta 1990 lähtien, ja yhteistyö jatkuu uudessa Rautalammin rovastikunnassa. Matilainen kertoo, että vapaaehtoistyöhön Skuoritsaan on Rautalammilta riittänyt lähtijöitä. Kiitoksensa hän välittää myös miesten perheille. - Aktiivisia vapaaehtoisia on ollut kymmenkunta. Kyllä olen emäntiä kiitellyt, että ovat uskaltaneet päästää miehet lähtemään luvulla Rautalammilta vietiin Skuoritsaan parakkikirkko ja kunnostettiin Skuoritsan seurakunnan omistama entinen kansakoulu Maria-kodiksi, joka on inkerinsuomalaisille vanhuksille suunnattu vanhainkoti luvun puolella puolestaan käynnistyi Skuoritsan kirkon rakentaminen. Skuoritsan seurakunta oli Pieksämäen rovastikunnan ystävyysseurakunta, ja yhteistyö jatkuu myös uuden Rautalammin rovastikunnan aikana. Ystävyysseurakuntatoiminnasta vastaavaa rovastikunnallista tiimiä vetää Rautalammin kirkkoherra Pekka Tuovinen. Syksyllä luvassa onkin jälleen opintoretki Taisto Matilainen on tehnyt vapaaehtoistyötä Skuoritsassa Inkerinmaalla jo kak- kasvoi käsivarren jakomatka järjestetään tänäkin vuonna. Skuoritsaan, myös perinteinen joululahjojen Sisällä kirkossa sikymmentä vuotta. - Jonkinlaista hulluuttahan siinä vaaditaan, mutta myös velvollisuudentuntoa. paksuista koivua. Aktiivinen toimija Skuoritsassa on ollut myös Vantaankosken seurakunta. - Vantaankosken kirkkoherra Juhani Hommaan tuli lähdettyä mukaan, niin pitäähän se hoitaa loppuun saakka, Matilainen toteaa. Matilaisen houkuttelemana myös Eino Säämänen innostui lähtemään mukaan. - Minua kiinnosti päästä tutustumaan naapurimaan kansaan ja kulttuuriin. Kun ensimmäisen kerran ylitimme Venäjän rajan, oli jo ensimmäiset metrit tullin jälkeen täysi shokki, Säämänen muistelee. Molemmat miehistä ovat osallistuneet niin Mariakodin kuin kirkonkin rakennustöihin. Skuoritsan kirkko rakennettiin vanhan, 1950-luvulta lähtien täysin käyttämättömänä olleen kirkon raunioille. - Sisällä kirkossa kasvoi käsivarren paksuista koivua, kertoo Säämänen. Kopposela toimi aktiivisesti vanhainkotihankkeen käynnistäjänä. Pieksämäen rovastikunnassa Raimo Jalkanen oli Skuoritsa-asiassa koordinaattorina, Matilainen muistelee yhteistyön alkuaikoja. Uudessa rovastikunnassa ei ole toimintabudjettia, josta olisi osoitettu erikseen varoja Skuoritsa-yhteistyöhön, mutta rovastikunta esimerkiksi jatkaa edelleen Skuoritsan seurakunnan kirkkoherran ja kanttorin palkkauksen tukemista. Myös rakennettavaa ja kunnostettavaa Skuoritsassa riittää edelleen, ja tuoreet voimat ovat tervetulleita mukaan. - Porukkamme ongelmana on ikääntyminen. Miehet alkavat jo olla vanhoja, pitäisi saada uutta verta rakennusporukkaan, Taisto Matilainen toeaa. Viime syksynä toteutettiin Rautalammin, Suonenjoen ja Tervon seurakuntien yhteinen, seurakuntaa käsittelevä raamattuopetussarja. Tulevana syksynä on yhteisenä teemana armo. Etsitään vastauksia kysymyksiin: Mitä on armo? Miten kelpaamme Jumalalle? Mitä armo vaikuttaa jokapäiväisessä elämässä? Aihe johdattaa uskomme sisällön ja raamatuntulkinnan Yhteinen raamattuopetus jatkuu syksyllä keskuksen äärelle. Sanaa jakavat kirkkoherrat Ismo Haapanen, Marja-Leena Niinivaara-Koskell ja Pekka Tuovinen. Rautalammilla tilaisuudet pidetään seurakuntatalolla 1.10., ja klo 18. Muiden seurakuntien osalta seuraa seurakuntien tiedotusta. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

11 Mitä kuuluu kouluun palaaville? Tekstit ja kuvat: Juho Pahajoki Noora ja Metta, uimaranta Tiia, Maalaistori Tiia on viettänyt kesälomansa Tiimiakatemiasta työskentelemällä Maalaistorilla Rautalammilla ja Mikkelissä. Myös pientä lomailua mm. mökkeilyn merkeissä on mahtunut kesään. Tiian koulu jatkuu varsinaisesti vasta syyskuussa ja hän odottaa sitä innolla, sillä edessä on viimeiset puoli vuotta ja valmistuminen, mikä tarkoittaa toisaalta myös haikeata eroa hyvistä koulukavereista. Noora ja Metta ovat viettäneet kesää uiden ja mm. ratsastusleirillä, joka onkin ollut kesän kohokohta. He menevät viidennelle luokalle ja kertovat, että on ihan kiva mennä kouluun. Koulussa mukavinta on kaverit ja liikunta. Liisa Paakkunainen aloitti opettajana Matti Lohen koululla. Hänen luokkansa on 4. luokka. Liisa odottaa jo oppilaita Paitsi oppilaat, kouluun palaavat myös opettajat. Liisa Paakkunaisen edellisestä kerrasta Matti Lohen koululla on jo jonkin aikaa, sillä hän on Kun kysyn siitä, mikä on kesässä ollut parasta, toteaa hän empimättä, että rautalampilaiset ihmiset. - Olemme saaneet paljon talkooapua tutuilta. viettänyt edellisen vuoden Kesätapahtumiinkin Paakkunainen on kuitenkin ehtinyt, äitiysvapaalla ja sitä ennen kolme vuotta Orimattilassa esimerkiksi Runon ja laulun Rautalampiin. luokanopettajana. Opettajaa ei kuulemma kouluunpaluu Sukunimikin on tänä aikana vaihtunut Jalkasesta Paakkunaiseksi. Nyt edessä on uudet haasteet jännitä. - On kiva palata takaisin tänne. Vaikka jään kaipaamaan Matti Lohen Orimattilasta lapsia koululla neljännen ja tuttuja ihmisiä, luokan opettajana. kaipasin poissaollessa metsiä ja järviä. On kiva palata Liisa kertoo takaisin tänne. kesän kuluneen remontin Rautalammilta löytyy ja autotallin oma hengenmaise- Elina, jäätelökioski Elina aloittaa viimeisen vuotensa sisustajalinjalla Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuopiossa. Kesä on mennyt töissä, sekä mm. rannalla. Parasta antia on ollut reissu Helsinkiin, missä Elina kävi Idols-karsinnoissa. Kouluunpaluuta Elina odottaa, koska edessä on viimeinen vuosi ja valmistuminen. Arno, kirjasto Ville, kirjasto Ville aloittaa toisen lukiovuotensa koulun remontin takia evakkoretken merkeissä. Vaikka paluu peruskoulun kanssa samoihin tiloihin hieman harmittaa, on Ville iloinen siitä, että tilat saadaan nyt kuntoon. Vaikka Ville on ollut heinäkuun kesätöissä Kyllikissä, on hän ehtinyt myös Lappiin kalaan, Särkäniemeen sekä muillekin reissuille. Kun kysyn, onko kouluunpaluu ikävää, Ville toteaa, että ei se niin kamalaa ole, ehkä sitä taas vaihteeksi jaksaa pitkän loman jälkeen. rakentamisen merkeissä. - Tai oikeastaan olen hoitanut lasta ja laittanut ruokaa, hän naurahtaa. mani. Kouluunpaluulta Liisa odottaa työkavereita ja uusia oppilaita, ja toteaa myös, että on kiva saada vastapainoa kotitöille. Arno on viettänyt kesäänsä uiden ja esimerkiksi kirjastossa. Mukavimmaksi jutuksi kesässä hän mainitsee uimisen. Toiselle luokalle menevä Arno tykkää koulussa ulkoilusta ja välitunneista ja odottaa lelupäivää. 11

12 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA KEHITTÄMISTÄ YHTEISTYÖSSÄ YRITTÄJÄ- JA MAATALOUSJÄRJESTÖJEN KANSSA Kunta aktiivinen elinkeinoasioissa RAUTALAMMIN PESTUUMARKKINAT Rautalammin Yrittäjien puheenjohtaja Matti Vepsäläinen, maaseutuasiamies Hannu Jyrkkänen, elinkeinoasiamies Pekka Kilpimaa ja kunnanjohtaja Risto Niemelä tutustuivat MTK-Rautalammin puheenjohtajan Timo Lindsbergin emolehmätilaan. Rautalammin kunta pitää aktiivisesti kiinni maineestaan yrittäjäystävällisenä kuntana. Palveluiden paikallista saatavuutta korostetaan niin kunnassa kuin yrittäjäjärjestöissäkin. - Sitä pidetään itsestäänselvyytenä, että elinkeinopalvelut ovat paikallisesti saatavilla, MTK:n puheenjohtaja Timo Lindsberg toteaa. Rautalammin Yrittäjien puheenjohtaja Matti Vepsäläinen muistuttaa, että tilanne ei suinkaan aina ole ollut niin. Joitakin vuosia sitten kunnassa kamppailtiin oman elinkeinoasiamiehen puolesta. - Nyt järjestely toimii. Emme kalpene yhtään isompien kaupunkien rinnalla, elinkeinopalvelut ovat hyvin saavutettavissa, toteaa Vepsäläinen. - Entisessä työpaikassa oli järjestely, jossa elinkeinopalvelut keskitettiin keskuskuntaan. Kyllä ympäristökunnat siinä jäivät selkeästi vähemmälle, vaikka aito tarkoitus oli palvella kaikkia tasapuolisesti, elinkeinoasiamies Pekka Kilpimaa kertoo. sen keskittämisestäkin kokemukset eivät ole yksinomaan hyviä, Hannu Jyrkkänen kertoo. Maaseutuyrittäminen on vuosien saatossa tullut lähemmäksi muuta yrittäjyyttä, eikä rajan Elinkeinoasiamiehen lisäksi kunnassa elinkeinopalveluita on Emme kalpene yhtään isompien kaupunkien rinnalla, tekeminen maaseutuja muiden yritysten välille ole enää tarpeenmukaista. hoitamassa maaseutuasiamies Hannu Jyrk- hyvin saavutettavissa. - Se on yrittäjyyt- elinkeinopalvelut ovat känen ja suurempien yritysten osalta myös kunnanjohtaja Risto Niemelä. Lisäksi meneillään on elinkeinoihin vaikuttavia hankkeita, kuten Etelä-Konneveden kansallispuistohanke sekä Rautalampi takaisin maailmankartalle -hanke, tä mitä suurimmassa määrin, ja elinkeinoasiemies palvelee niin maanviljelijöitä kuin muitakin yrittäjiä, Pekka Kilpimaa muistuttaa. Timo Lindsberg ja Matti Vepsäläinen toivovat kunnalta aktiivisuutta joissa työskentelevät Ulla Anttila ja olemassaolevien yritysten Jarna Kaplas. - Moni haluaa edelleen tavata kasvotusten, joten mielestäni on hyvä että olemme saaneet pitää edelleen toimistomme täällä. Lomituk- toimintaedellytysten turvaamisessa. MTK:n näkökulmasta myös tieverkon kunto on akuutti ongelma, johon toivotaan ratkaisuja niin kunnalta kuin valtioltakin. Pestuut lähestyvät! Yhdistykset, yritykset ja muut tapahtumanjärjestäjät: mikäli haluatte olla mukana pestuumarkkinoiden yhteismainonnassa, toimittakaa tiedot pestuumarkkinatapahtumastanne sähköpostitse tiistaihin mennessä kunnan kulttuuritoimistoon osoitteeseen seija. YHDISTYSTEN TIEDOT NETTIIN Kevään ensimmäisessä yhdistystapaamisessa kunnanvirastolla oli puhetta yhdistysrekisterin kokoamisesta Rautalammin kunnan internetsivustolle. Nyt yhdistysrekisterisivut ovat valmiita eli järjestöt, yhdistykset ja säätiöt voivat laittaa tietonsa kaikkien saataville ja myös päivittää niitä aina kun on tarvetta. Yhdistysrekisteri löytyy osoitteesta Yhdistysten lisäys osoitteesta SALIVUOROT HAETTAVISSA Rautalammin kunnan salivuorojen haku lukuvuodeksi on alkanut. Salivuorot ovat haettavissa klo 14 mennessä. Hakemukset palautetaan Matti Lohen koululle. Hakemuksen ja haettavat vapaat vuorot voi tulostaa kunnan internetsivuilta. 12 AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB RAUTALAMMIN TILOISSA tiistaina klo 9.00 Paikalla innovaatioasiantuntija Päivi Vestala Tuoteväylästä. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. Matkailupalaveri TÖRMÄLÄSSÄ Torstaina klo 16 alkaen Liittyen Etelä-Konneveden mahdolliseen kansallispuistoon. Palaverissa haetaan matkailutoimijoiden mielipiteitä tehtyihin suunnitelmiin. Ilmoittaudu Ulla Anttilalle p YHDISTYSTEN TAPAAMINEN Tapaaminen Rautalampilaisten yhdistysten toimijoille PURONIEMEN LEIRIKESKUKSESSA torstaina klo 18 Rautalammin kirjasto KERKONKOSKEN LAINAUSASEMA Avoinna alkaen TORSTAISIN KLO

13 Helsinki-tempaus herätti kiinnostusta Rautalammin tekemä Helsinki-tempaus touko-kesäkuun vaihteessa on herättänyt kiinnostusta kuntaa kohtaan. Kesän aikana hankkeen puitteissa on kontaktoitu lähes sata henkilöä, jotka Kansalaistorilla järjestetyssä tapahtumassa ilmoittivat olevansa kiinnostuneita Rautalammista. Yhteydenottojen kautta potentiaalisille muuttajille on etsitty muun muassa metsätilaa, kesämökkejä, tontteja ja vuokra-asuntoja. Kesän aikana paikkakunnasta kiinnostuneita on myös käynyt tutustumassa Rautalampiin, useat tutustujista ovat olleet kiinnostuneita yrittämisestä Rautalammilla. Kiinnostusta on ollut etenkin vuokrattavia asuntoja kohtaan, jollaisia kaivattaisiinkin tarjontaan lisää. Miespuhetta Törmälässä Käykö perhe-elämä välillä hermoille? Tuntuuko sinusta miehenä siltä, ettet osaa tehdä mitään oikein ja vapaa-ajasta turhan paljon menee joutavaan kinasteluun? Ja miten niitä lapsia pitäisi oikein kasvattaa?? Syyskuun ensimmäisenä viikonvaihteena on Törmälässä tarjolla miespuhetta miesten kesken parisuhteesta, lasten kasvatuksesta ja isänä olemisen ihanuudesta ja vaikeudesta. Keskustelua kuitenkin käydään mukavan tekemisen ja retkeilyn yhteydessä, ei suinkaan pulpetissa istuen ja teoreettisia jorinoita kuunnellen. Vetäjänä toimii kasvatustieteiden tohtori Markku Leskinen. Mukaan mahtuu tusina miehiä, mielellään pienten lasten isiä tai isiksi tulevia. Tavoitteena on saada sisäistä varmuutta puolisona ja isänä olemiseen, oppia luottamaan enemmän omaan osaamiseen ja jakaa kokemuksia muiden samaa elämän vaihetta elävien miesten kanssa. Lisätietoja ojelmasta KAIVINKONETYÖT tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo Puh ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu Suonenjoki (017) IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Jari Pietiläinen Soita Sami Lehmonen Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B Rautalampi OSTETAAN / NOUDETAAN Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, Rautalampi Tero Hiltunen JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle Ympäristöluvan omaava yritys 13

14 Kyliltä kuultua: Suomen sota Varrashongan mäki Suonenjoen Lempyyltä Leppävirran Palokankaalle johtavalla tiellä Keltun kohdalla, noin 6-7 km Lempyyltä on tiessä korkea mäki. Mäki tunnetaan tänä päivänä Laakson mäkenä lähistöllä sijaitsevan Laakson talon mukaan. Vanhalla ajalla mäkeä nimitettiin Varrashongan mäeksi. Mäki sai nimensä seuraavalla tavalla: Venäläinen sotilasyksikkö eteni Leppävirran suunnasta kohti Lempyytä Suomen sodan aikana. Koska kuormastot, joissa muonavarastot olivat, eivät ehtineet seurata eteneviä joukkoja, nälkäiset venäläiset sotilaat tappoivat tien vieressä olevalta laitumelta Aadam Nyyssösen (s.1777) lehmän. Kypsentääkseen lehmän lihat he tekivät nuotion ja kärvensivät lihat pieninä paloina nuotion lämmössä. Syötyään he laittoivat lihavartaansa tien vieressä olleen suuren männyn juurelle pystyyn. Näin sai mäki nimekseen Varrashongan mäki. Tästä Aadam kuitenkin kimmastui, sillä menihän köyhän torpparin ainoa lehmä vieraisiin suihin. Niinpä hän totesi, että tämän suavat kyllä ryssät maksoo korkojan kansa. Juttu levisi nopeasti kylälle ja niin kylän miehet päättivät tulla Aadamin avuksi kostamaan teko venäläisille. Tähän tulikin mainio tilaisuus, sillä kylälle levisi tieto, että venäläisten kuormasto etenee Palokankaan suunnasta kohti Lempyytä, missä eversti Tutskovin joukot majailivat väliaikisesti matkalla Pohjanmaalle. Miehet päättivät panna toimeen kuormaston ryöstön, sillä saattueen mukana oli vain muutama kasakka, ja Kyläkaupat Aarne Hirvonen sai tapahtumat tietoonsa Kielo Elolta (os. Suhonen), jonka lapsuudenkoti on jutussa mainittu Hyllysuon talo. Kielon veljen tytär Helena Myllynmäki on koonnut tiedot isoisänsä kertomuksista ja Nyyssösten sukukirjan tiedoista. SUONENJOKI Palokankaantie Kelttu hekin ylen väsyneitä - oli tiedustelija kertonut. Ryöstöpaikaksi valittiin nykyisen Vehvilän kylän tienhaara, Hyllysuon talon kohta, jossa kasvoi siihen aikaan synkkää kuusikkoa. Illan hämärtyessä kuormasto saapui kuusikon kohdalle ja kasakat makailivat kuormiensa päällä puoli torkuksissa. Miehet hyökkäsivät kirvein ja nuijin venäläisten kimppuun - lienee jollakin ollut myös suusta ladattava rihla. Taistelu ei kestänyt kauan, sillä kasakat tulivat todella yllätetyiksi. Hetken kuluttua oli venäläiset lyöty hengiltä tai tainnoksiin ja taespa joku vikkelimmistä piästä karkuunnii, totesi joku miehistä. Yritys kannatti, sillä kuormissa oli paljon ruokaa ja myös lämpimiä talvivaatteita, jotka jaettiin kyläläistan kesken. Ruokatavaroista sai Aadam leijonan osan, koska oli menettänyt ainoan lehmänsä ja muut kyläläiset päättivät näin hyvittää hänen kärsimänsä vahingon. Kaiken lisäksi he saivat saaliikseen joukon kelpo hevosia. Mutta niillä oli yksi paha vika: Ne konit eivät ymmärtänneet ku ryssän kieltä, kun kaskee kynnettii. Juttu ei kerro, tuliko ryöstö eversti Tutskovin tietoon. Vaikka olisi tullutkin, hän päätti jatkaa etenemistään kohti Pohjanmaata. Nykyisen Suonenjoen kirkonkylän kohdalla hän joutui kokemaan suomalaisten kovan vastarinnan, jossa kaatui sotilaita puolin ja toisin. Oheisesta kartasta löytyy Varrashongan mäki, Vehvilän tienhaara ja Keltun entinen koulu (Suonenjoen ja Leppävirran yhteinen). Varrashonka Vehviläntie Aarne Hirvonen 14 Facebookissa on helppo ottaa kantaa minkä hyvänsä asian puolesta kliksauttamalla hiirellä tai painamalla sormella peukku pystyyn. Samoin on yksinkertaista kannattaa jotakin aatetta tai kansanliikettä. Taikka ilmoittautua mukaan tapahtumaan, vaikka ei kuunaan semmoiseen aikoisi osallistua. Poliisin työssä on saatu karvaita kokemuksia varmuudella osallistuu -ilmoituksista sosiaalisessa mediassa. Eduskuntatalon mielenosoitukseen odotellaan yli tuhatta henkeä, paikalle ilmaantuu lopulta kourallinen. Näin on käynyt muutaman kerran viimeisen parin vuoden aikana. Kyläkaupat kuolevat vähitellen pois yksi toisensa perästä. Hiljattain tutkittiin, kuinka tarpeellisena kansalaiset näkevät kylillä olevat puodit. Liikuttavan yksimieliset vastaukset osoittivat kauppojen olevan pienten taajamien elinehto. Kysymyspatterin asiakkuutta luotaava osio puolestaan paljasti, ettei vastaajista suurin osa ole milloinkaan ostanut puheena olevista liikkeistä mitään. Tai jäätelön ja ehkä muutaman tölkin olutta kerran kesässä. Kaikki tietävät, mikä mättää. Vakioasukkaat tukkeutuvat keskustaajamiin tai muuttavat kaupunkeihin palveluiden lähelle. Harvat kylille jääneet pääsevät omilla henkilöautoillaan taikka pirssikyydillä asioimaan kirkolla vähintään kerran viikossa. Kesäasukit ostavat yleensä kaiken tarpeellisen joko asemapaikkojensa marketeista tai isommista keskuksista. Täydennykset tehdään kylän kaupasta, jos sellainen sattuu vielä elossa sinnittelemään. Pitkä matka on kuljettu luvulta, jolloin esimerkiksi Kerkonkoskella oli monta kauppaa. Myös kaikilla muilla kylillä harrastettiin kosolti po. liiketoimintaa, mukana myös sen aikaisia erikoisliikkeitä. Kuljettiin jalan tai hevosella, joten yli kymmenen kilometrin matka koettiin liian pitkäksi, kun tavaraa sai lähempääkin. Koululaiset veivät aamulla lappusia kauppaan ja hakivat iltapäivällä valmiiksi pakatut nyytit, jotta äiti sai tehdä ruokaa tai leipoa ja isä kessutella. Puoti toimi useasti yhdessä maalaistalon huoneessa. Valikoimat olivat pieniä tai sitten kyse oli vaikkapa kalastustarvikkeita myyvästä yrittäjästä, joka itse pyyteli veden viljaa välitettäväksi kaupunkien ravintoloihin. Osuusliikkeillä saattoi olla kylällä sivumyymälänä täysin varustettu sekatavarakauppa, mistä ostettiin keskimäärin kerran vuodessa jopa yksi leikkuupuimuri tai henkilöauto, jokunen traktori, muita koneita ja monta mopoa. Istunmäellä Konneveden kunnan puolella sijaitsi Rautalammin Osuuskaupalla tämmöinen etäispääte. Myymälänhoitaja Matti Hyvönen lähti monesti itse kalustoa Helsingistä hakemaan. Kirkonkylille ei tullut järkevää asiaa, kun kaiken sai läheltä heti tai tilattuna. Keskusliikkeet tapasivat perustaa ensin jakamon, mistä usein kehittyi sivumyymälä. Ne kuolivat pois pääosin 1960-luvun lopulla. Esimerkkinä vaikkapa Vihtajärvellä vuosina ollut pieni kauppa. Mitä sitten pitäisi tehdä muutaman vielä sitkeästi yrittävän kyläkaupan kohdalla? Itse olen näiden peukuttajien kastia ja väärä mies neuvomaan, vaikka silloin tällöin Aitoossa kyläkaupalla käynkin. Pari kertaa vuodessa ylittyy satasen raja kertaostoksessa, muuten se on räpeltämistä. Kaupan keskusjärjestöt peräänkuuluttavat kaikenmoisten palvelujen ja eri toimintojen ymppäämistä samaan pisteeseen. Hyvä ajatus. Mutta veikkaukset ja lotot sekä muut rahapelit pelaillaan tätä nykyä yhä useammin kotikoneelta. Ei välttämättä kaivata pajatsoa seinälle tai yksikätistä rosvoa nurkkaan pojottamaan. Itella taitaa maksaa melko nihkeästi yrittäjälle. Postia paperilla kulkee aikaisempaa kovasti paljon vähemmän. Apteekkarit pitävät kiinni oikeuksistaan kaupittaa lääkkeet joko itse tai ainakin omaan piikkiin. Kalamerkeistä ei kassa juuri kartu. Kahvia on helppo keitellä, mutta mitäpä tehdään munkeille, jos kahvistelijoita ei sinä päivänä tulekaan riittävästi. Sama on kohtalo leipähyllyn tuoretuotteilla sekä lihajalosteilla. Mikäli kauppias ei osaa ennustaa oikein kulutusta, moitetta tulee aina. Tavaraa ei joko ole tarpeeksi tai sitten se on vanhaa. Omana nyrkkisääntönäni olen tarjoillut yksinkertaista mallia. Rahat tulee jättää sinne, missä kulloinkin oleskelee. Matkaa kesäasunnoltamme on teitä myöten täsmälleen saman verran Luopioisten kirkonkylälle ja Aitooseen. Voin siis oppieni mukaisesti käydä hyvällä omallatunnolla kaupoilla joko kirkolla tai kylällä. Lopetin muutama vuosi sitten lomillani viikoittaiset käynnit muualla kuin Pälkäneellä todettuani saavani kaiken tarpeellisen läheltä. Viikonlopuksi en kanna evästä kunnan alueen ulkopuolelta. Molemmat edesmenneet veljeni olivat saaneet kaupallisen koulutuksen ja tekivät töitä sillä saralla. Kumpikin lomitti nuoruudessaan muutamana kesänä myymälänhoitajia kiertäen pieniä kyliä. Veli-Heikki oli 1960-luvun loppupuolella jonkun viikon Rautalammin Myhinpäässä, missä tuolloin tehtailtiin ahkerasti pontikkaa. Kilpailu korpirojukokkien välillä oli sen verran kovaa, että pullon sai tehtaanmyymälästä hyvin halvalla. Ysitie kulkee läheltä Jyväskylän suurajoista tuttuja Myhin mykkyröitä luvulla mansikanviljely alkoi keskittyä Suonenjoelle ja muihin lähikuntiin. Niinpä valtatien varrella näkyi vähän päästä kyltti Mansikkaa X km. Matkustimme kerran veljeni Erkin kanssa Pohjois-Savoon kyseistä väylää myöten. Myhinpään opasteen kohdalla hän tokaisi: Tuossa voisi lukea Pontikkaa 10 km. Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö.

15 Päätoimittajan palsta Yritä lomailla Kesäaikaan lomat lienevät yksi tavallisimmista puheenaiheista kahvipöydässä. Toiset ovat ehtineet pitää omansa jo toukokuussa, toisilla loma on edessä vielä elo-syyskuussa. Erityisen mielenkiintoista on lomista keskusteleminen yrittäjien kanssa. Usein kuuleekin vastauksen: Mitä ne on? Usein yrittäjien kuulee jakavan toisilleen ohjetta, jonka mukaan lomalle tulee varata aika kalenterista. Näin työt tulee järjestellyksi siten, että lomailukin on mahdollista. Hiljattain kuulin erään yrittäjän näin tehneekin, loma kuulemma siintelee edessä, kun kalenteria selataan elokuuhun 2014 saakka. Lienee kiistatonta, että ihminen tarvitsee myös vapaa-aikaa voidakseen toimia tehokkaasti työelämässä. Yrittäjille on luonnollista, ettei lomia pidetä sesongin aikana, mutta edes muutama viikonloppua pidempi irtiotto arjesta on varmasti paikallaan vuoden aikana. Kesäsesongin hiljalleen päättyessä saattaa osalle yrittäjistä tulla myös tilaisuus ottaa hieman rennommin. Myös loman valmistelu, rästihommien tekeminen alta pois, puhdistaa ilmaa ja lomalta voi palata virkeämpänä puhtaan pöydän äärelle. Saattaa tietysti olla utopiaa, mutta ainahan sitä kannattaa yrittää. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää Juhannuksen juhlijoita Kerkonkosken kokolla juhannusaattona. Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. Rautalammin museo täytti 75 vuotta. Juhlassa nähtiin kuvaelma museon ensivaiheista, jossa Aina Peuraa esitti Leena Jalkanen ja Heikki Peuraa Arto Vesterinen. Lue lisää: ÄmSee Raatalampi kävi pokkaamassa Mansikkakarnevaaleilla karnevaalikulkueen parhaan osaston palkinnon. Lisää kuvia: Vesannon UA järjesti jokamiesluokan SMkilpailut heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Joutsassa. Kuva: Sari Toikkanen Runon ja Laulun Rautalampi -tapahtuman kuplettiiltamissa viihdyttivät tänä vuonna esimerkiksi tangokuningas Jouni Keronen sekä Mikko Perkoila. Lisää kuvia: Vesantolaiset olivat kisaisäntinä myös MM-kisoissa, joissa pallo ja tossut saivat kyytiä. Kuva: Sari Toikkanen 40-vuotista rautalampilaista rockia juhlistaneessa Live in Rautalampi -konsertissa lavalle nousivat esimerkiksi Status Sümbol alkuperäisessä kokoonpanossa sekä Grand Merlin vuoden 1989 kokoonpanossa. Rautalampilehti 8/2013 Painos: kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie Rautalampi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen Myyntipäällikkö: Marja Kämppi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero Painotuote 15

16 16 i

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 17/2014 Kunnanhallitus. Maanantai 1.9.2014 klo 17.00 17.40. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 17/2014 Kunnanhallitus. Maanantai 1.9.2014 klo 17.00 17.40. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 17/2014 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 1.9.2014 klo 17.00 17.40 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry JÄSENTIEDOTE 2/2015 Tässä tiedotteessa Yhdistyskuulumiset... 2 Hallituksen kokoukset... 2 Toimiston kesäloma... 2 Lahden Seudun me itse... 2 Vapaa-ajan toiminta...

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 Tervehdys 2cv immeiset! Mennyt kesä on ollut mitä otollisin 2cv:llä cruisailuun. Ne joilla on avattava katto ovat saaneet nauttia auringosta täysin siemauksin. Me joilla katto

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 21.10.2014 KUULUTUS

KIRKKONEUVOSTO 21.10.2014 KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 21.10.2014 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 27.10.2014-28.11.2014 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Pyhäjoen LASTEN- JA NUORTEN KESÄLOMATIEDOTE 2016

Pyhäjoen LASTEN- JA NUORTEN KESÄLOMATIEDOTE 2016 Hyvää kesää toivottaa; Vapaaaikatoimi Pyhäjoen LASTEN- JA NUORTEN KESÄLOMATIEDOTE 2016 Ohjattua leikkikenttätoimintaa 6.-30.06.2016 Kielosaari klo 13-16, Vanhatie 73 Saaren koulu klo 10-13, Koulutie 9

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Rautalammin kirjasto, Rautalampi 30.8.2013

Rautalammin kirjasto, Rautalampi 30.8.2013 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 6/ 2013 Sivistyslautakunta Sivu 1 (14) KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka 21.8.2013 klo 16.00-17.20 Rautalammin kirjasto Anu Hotti Pirkko Annala Helena

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 8.9.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja ilmaisi kokouksen

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot