Ovat mainettaan parempia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ovat mainettaan parempia"

Transkriptio

1 Pienpuhdistamovertailun lopputulema: Ovat mainettaan parempia Pienpuhdistamovertailumme on saatettu päätökseen ja tulokset ovat selvillä. Vaikka testi ei sujunut ongelmitta, on helpotus todeta, että puhdistamot ovat mainettaan parempia. Pienpuhdistamo onkin aivan kelpo vaihtoehto omakotitalon jätevesien puhdistamiseksi. Jätevesiasetuksen uudistuminen on yksi syy siihen. HENRIK WECKSTRÖM Melkein kaksi vuotta sitten käynnistimme omakotikäyttöön tarkoitettujen biologis-kemiallisten pienpuhdistamoiden vertailutestin. Neljäs elokuuta tänä vuonna otimme viimeiset puhdistustuloksia mittaavat näytteet, minkä jälkeen aloitimme vertailun alasajon. Puhdistamoiden loppukunto tarkastettiin, pumppujen ja ilmastusjärjestelmien paineita sekä ilmamääriä mitattiin. Kemikaalipumput testattiin, puhdistettiin ja säiliöihin jääneen saostuskemikaalin määrät mitattiin. Lopuksi puhdistamot pestiin ja kaivettiin ylös maasta. Käytetyt puhdistamot palautuivat valmistajilleen tai heidän hankkimilleen ostajille. Samaan aikaan toisaalla MTT:n tutkija Ilkka Sipilä oli jo ryhtynyt koostamaan yhteenvetoa lähes kahden vuoden aikana kertyneestä, todella mittavasta tutkimusaineistosta. Kertynyt faktatieto on luettavissa tämän lehden sivuilta Rakennusmaailma 9/211

2 Vaikea alku Vertailulla oli kysyntää TM Rakennusmaailma lähti toteuttamaan puhdistamovertailua suorastaan yleisön pyynnöstä. Jo vuosia ennen vertailun käynnistämistä oli kentältä kuulunut tarinoita siitä, että kalliit pienpuhdistamot eivät toimineet kunnolla. Porvoonjoen vesi- ja ilmansuojeluyhdistys teki jo vuonna 27 laajan kenttätutkimuksen, jossa havaittiin, että yli kolmestakymmenestä tutkitusta puhdistamosta alle puolet täytti jätevesiasetuksen vaatimukset puhdistustehon suhteen. Yleisradion MOT-ohjelma löi seuraavana vuonna lisää löylyä Paskalaki -ohjelmallaan, joka paitsi mollasi pienpuhdistamoita, myös kyseenalaisti koko jätevesiasetuksen perusteet. Haja-asetusalueiden kansalaiset olivat ymmällään. Asetus pakottaisi pian asennuttamaan pienpuhdistamon, mutta niiden laadusta ja toimivuudesta oli ristiriitaisia käsityksiä. Suomen Ympäristökeskuksen tekemiä pienpuhdistamoiden CE-testejä oli myös julkisuudessa kyseenalaistettu. Maakunnissa kiersi kaupparatsuja, jotka olivat haistaneet hyvän bisneksen ja jotka puolitotuuksilla ja pelottelulla pakottivat mm. kansaneläkkeen perusosan varassa sinnitteleviä leskirouvia ostamaan ylihintaisia laitteita. Oikeaa tietoa pienpuhdistamoista tarvittiin kipeästi, eikä kellään ollut sellaista tarjota. Niissä olosuhteissa päätimme käynnistää pienpuhdistamoiden vertailutestin yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä Käytännön Maamies -lehden kanssa. Jouduimme vertailun ensimmäisessä väliraportissa moittimaan laitteita riittämättömästä puhdistustehosta. Tämä siksi, että ensimmäisen puolen vuoden käytön jälkeen vain yksi kahdeksasta puhdistamosta oli edes hetkittäin kyennyt täyttämään asetuksen vaatimukset. Toki puhdistamot käynnistettiin talvea vasten, jolloin vesi oli kylmää, mikä haittasi niin mikrobikantojen kehittymistä kuin myös puhdistusprosessien toimintaa, mitä artikkelissa myös painotettiin. Vanhassa asetuksessa ei kuitenkaan huomioitu talvea tai mitään muutakaan, vaan sanamuoto edellytti, että kaikkien puhdistamoiden on aina täytettävä asetuksen vaatimukset. Kirjoitetussa muodossaan asetus edellytti, että puhdistamo aina täyttäisi minimipuhdistusvaatimukset, mikä käytännössä tuntuu olevan mahdotonta, koska puhdistamojen toimiva biologia elää ja muuttuu koko ajan. Paitsi että vuoden 23 asetus oli tiukka ja joustamaton, se jätti monta kysymysmerkkiä esimerkiksi valvonnasta, johon ei kellään, ei edes viranomaisilla, ollut tarjota vastauksia. Kenties suurin kysymysmerkki oli se, kuinka puhdistamoiden toimintaa valvottaisiin ja kuka valvonnan suorittaisi. Mikä instanssi ottaisi purkuvesistä näytteitä, ja kuka maksaisi viulut? Kiinteistön omistajako? Ympäristöministeriöstä tai SYKEstä ei kuulunut minkäänlaisia järkeviä ohjeita tai tarkennuksia. Kunnissa asetuksen tulkinta oli hyvin kirjavaa, mikä vaaransi kansalaisten yhdenvertaisuutta. Kansan tyytymättömyys kohtuuttomaan lainsäädäntöön aiheutti vuosi sitten syksyllä niin suuren vastalausemyrskyn, että eduskunnassakin ymmärrettiin, että asetukselle oli tehtävä jotakin ennen kevään eduskuntavaaleja. Niinpä asetus revittiin auki ja säädettiin uusi, joka oli paremmin harkittu ja muotoiltu. Maaliskuussa 211 voimaan astunut uusi asetus teki kerralla pienpuhdistamoista toimivan ja laillisen tavan käsitellä yksityistalouden jätevesiä. Paitsi että päästörajoja on lievennetty normaaleilla alueilla, puhdistusjärjestelmän teho ja laillisuus määritellään suunnitteluvaiheessa. Järjestelmän toimintaa ei näin ollen normaalisti tarvitse valvoa analysoimalla jätevesinäytteitä. Eikä kiinteistönomistajan enää tarvitse elää siinä pelossa, että hänen käyttämänsä, jätevesisuunnittelijan suosittelema ja kunnan ympäristötoimen hyväksy- Rakennusmaailma 9/211 29

3 Puhdistamojen ilmastuksen aikana otetusta laskeutuskokeesta näkee sekä kirkasteen laadun että lietemäärän. Kuvassa on tunnin laskeutus toukokuulta, jolloin KWH:n (toinen vasemmalta) ilmastin oli tukkeutunut ja prosessi siksi kaatunut. mä puhdistusjärjestelmä voisi saattaa hänet vaikeuksiin, kuten edellisen asetuksen vallitessa joillekin ehti jo käydä. Vanhan asetuksen aikaan miltei ainoa kuntaviranomaisen hyväksymä jätevesiratkaisu oli pienpuhdistamo. Suuren mediakohun seurauksena puhdistamoista on tullut hylkiöitä, eivätkä viranomaisetkaan enää uskalla niitä suosia. Nyt suositellaan jätevesiä käsiteltäviksi maaperässä, imeytys- tai suodatuskentässä. On päätetty unohtaa, että maaperäkäsittelyn toimivuudesta pitkällä aikavälillä on hyvin vähän todellista tutkittua tietoa. Ei tiedetä, puhdistuuko vesi oikeasti vai karkaavatko ulostebakteerit pohjaveteen. Sen sijaan tiedetään kyllä, että maasuodattamot tuppaavat menemään tukkoon muutamien vuosien käytön jälkeen. Mitä sitten pitäisi tehdä? Silloin kentän materiaalit täytyisi uusia, mutta mitkään kaatopaikat eivät halua ottaa vastaan käytettyjen suodatinkenttien maa-aineksia. Ainakaan ilman, että massoista on tehty tuhansien eurojen myrkky- ja lääkejäämäanalyysejä. Joten mihin massat todellisuudessa päätyvät, metsään vai Ekokemille? 3 Rakennusmaailma 9/211 Green Rock annostelee saostuskemikaalin suoraan lähtevään viemäriin. Lähtöviemärin pystyosaan oli kerääntynyt näin komeita saostumia, vaikka putkia välillä on huuhdeltu vedellä lietetyhjennysten yhteydessä. Muut lähtevät putket olivat puhtaita. Kemikaalin syöttäminen viemäriin voi ajan kanssa aiheuttaa viemärin tukkeuman. Mitä olemme oppineet? Nykyisen jätevesiasetuksen puitteissa pienpuhdistamo on monissa kohteissa jopa parempi vaihtoehto kuin maaperäkäsittely. Puhdistamot ovat toki erilaisia, ja jotkut vaativat enemmän huomiota kuin toiset, mutta useimmilla pääsee hyväksyttävään tulokseen, jos vähänkin viitsii nähdä vaivaa. Verrattuna esimerkiksi vesiosuuskunnan liityntämaksuihin ja veden kuutiohintoihin, oma puhdistamo voi olla hyvinkin kilpailukykyinen ratkaisu edellyttäen, että oma kaivovesi kelpaa. Ainoa vertailumme puhdistamo, jolla on vaikeuksia täyttää uusitun jätevesiasetuksen normaalivaatimukset, on WatMan. Asetuksen kovennetun tason eli herkkien alueiden vaatimukset täytti pitkäaikaisseurannassa kaksi puhdistamoa: Labko BioKem ja KWH WehoPuts. On todettava, etteivät kaikki laitteet suinkaan toimineet ongelmitta. Yllättävän paljon oli murheita laitteistojen ohjauslogiikan kanssa, ja usean puhdistamon koko ohjelma joko vaihdettiin tai ainakin päivitettiin testin aikana. Esimerkiksi Ecolatorin ohjelma sekä vaihdettiin että sitä päivitettiin monesti. Useat puhdistamovalmistajat ovat markkinoinnissaan käyttäneet SYKE:n tekemää CE-testiä takeena laadustaan. CE ei kuitenkaan ole missään mielessä laatumerkintä. Tässä voisi perustellusti kysyä, mitä virkaa CE-testillä ylipäänsä voi olla, kun siinä ei esimerkiksi ollenkaan huomioida puhdistusprosessia pyörittävää laiteohjelmistoa. Kun laitteen toimintarytmi selkeästi poikkeaa CE-testissä olleesta versiosta, miten se enää voisi olla oman CEtestauspöytäkirjansa mukainen? Joidenkin testilaitteidemme ohjelmisto vaihdettiin tai päivitettiin toistuvasti. Tässä kohtaa CE-testauksessa on norsun mentävä aukko. Puhumattakaan siitä, että kun SYKE:n virkailijat kävivät tutustumassa vertailuumme, he eivät tunnistaneet kuin yhden tai kaksi puhdistamoa, vaikka lähes kaikki olivat heillä CE-testattuja. Niin paljon oli ulkoisia rakenteita muutettu. Jonkin verran oli myös laitehäiriöitä. Vaikka ilmastimille luvataan jopa kuuden vuoden käyttöikä ennen vaihtoa, jouduttiin kahteen puhdistamoon vaihtamaan ilmastimia tukkeutumisen tai vuotamisen johdosta Ecolatorissa jopa kahdesti. Myös kaksi kompressoria meni vaihtoon: Ecolatorin kompressorityyppi vaihtui parempaan ja WehoPutsin kompressori särkyi. Jos joissakin puhdistamoissa oli ongelmia, toiset toimivat sitäkin luotettavammin. Green Rock, Jita ja Uponor eivät aiheuttaneet mitään ylimääräisiä huoltokäyntejä lietetyhjennysten ja kemikaalin lisäysten lisäksi. Toki yritimme toistuvasti säätää Upon ja Jitan kemikaaliannostelua, mutta sillä ei ole yhteyttä laitteiden varmatoimisuuteen. Labko Biokem oli myös hyvin varmatoiminen, mutta sitä piti vahtia lietemäärän kasvun ja happamoitumisen suhteen. WehoPuts pyrki myös happamoitumaan, mutta varsinaisen huoltotarpeen tuotti lietepussin alinomainen vaihtotarve. Saostussäiliö eteen? Vertailun heikoimmat laitteet Ecolator ja WatMan saattaisivat hyötyä merkittävästi tai jopa ratkaisevasti siitä, että niiden eteen sijoitettaisiin erillinen, muutaman kuutiometrin saostussäiliö. Säiliö keräisi itseensä valtaosan helposti laskeutuvasta biomassasta, jolloin puhdistamon lietetyhjennysväli pitenisi testin muiden laitteiden tasolle. WatManin ainoa käytettävyyden ongelma pienen varastosäiliön liian nopea täyttyminen tyhjennysrajalle korjautuisi täysin. Saostussäiliöllä voisi jopa olla myönteinen vaikutus nyt heikoksi jäävään typenpoistoon. Suomen Ympäristökeskuksen suorittamassa CE-testissä WatMan saavutti lähes kaksi kertaa paremman typenpoistoprosentin kuin meidän vertailussamme, ja SYKEhän testaa paljon laihemmalla jätevedellä kuin mitä meillä on ollut. Ecolatorillekin saostussäiliö luultavasti tekisi erittäin hyvää. Paitsi että lietetyhjennysväli pitenisi ratkai-

4 VENE 1 / 211 / LEHTIPISTEISSÄ 19. LOKAKUUTA KWH WehoPutsin ilmastinlautanen tukkeutui ilmeisesti siksi, että siihen oli päässyt vuotamaan jätevettä. sevasti, reaktorin pohja pysyisi puhtaampana. On näet ilmeistä, että Ecolatorin pohjalle ja lautasen pinnalle kerääntyvä liete lyhentää ilmastuslautasen elinikää. Saostussäiliö lisäisi myös käyttövarmuutta, koska se samalla keräisi talteen myös lähes kaiken vessanpönttöön kuulumattoman tavaran, jota pönttöön kuitenkin helposti heitetään. Kulkeutuessaan puhdistamoon ylimääräiset sattumat aiheuttavat helposti tukoksia. Käyttökustannuksista Emme ryhtyneet tuottamaan yksityiskohtaisia kustannuslaskelmia puhdistamojen kustannuksista, koska perusteemme eivät ole yleispäteviä ja tarkka vuotuinen summa olisi harhaanjohtava. Arvosanat käyttökustannuksista olemme muodostaneet puhdistamoiden keskinäisistä suhteellisista eroista. Selvää kuitenkin on, että kalleimpia ovat huollot ja korjaukset. Niitä emme ole maksaneet, koska ne huollot, joista emme ole selvinneet itse, ovat hoituneet valmistajien toimesta. Toiseksi kallein säännöllinen huoltotoimenpide on lietetyhjennys. Tyhjennyksien lukumäärissä on suuria eroja. Kun muutamat puhdistamot pärjäsivät koko testikauden kolmella lietetyhjennyksellä ja yksi vaati yhdeksän tyhjennystä, on trendi aika selvä. Meidän tapauksessamme lietetyhjennys maksoi noin satasen, mutta paikkakunnasta, ajomatkoista ja kilpailutilanteesta riippuen hinta voi olla joko edullisempi tai sitten jopa kaksinkertainen. Lisäksi yleisenä kehityssuuntana näyttää olevan, että puhdistamo- ja sakokaivolietteen vastaanottotaksoja ollaan korottamassa. Saostuskemikaalit ovat merkittävä menoerä. Merkistä ja ostopaikasta riippuen niistä pyydetään 2,5 6, euroa litralta. Neljän henkilön vedenkulutuksella voi vuodessa kulua 35 5 litraa kemikaalia. Sähkönkulutus on käytännössä kustannuksista pienin. Jita kuluttaa vähiten sähköä, vain noin kolmenkympin edestä vuodessa. Green Rockin sähkönkulutus on suurin, mutta silti senkin sähkölasku jää nykyhinnoilla alle sataseen vuodessa. Jotakin tarttis tehdä Parasta olisi tietenkin olla kokonaan sotkematta käymäläjätteitä veteen, koska niiden erottaminen takaisin pois vedestä ei todellakaan ole helppoa. Toiseksi paras tapa olisi käyttää vähän vettä kuluttavia käymäläistuimia ja ohjata pelkät käymälävedet riittävän tilavaan umpisäiliöön. Hyvä ratkaisu on myös muutaman kiinteistön tai pienen kylän yhteinen puhdistamo. Silloin jätevesivirtaama kasvaa niin suureksi ja tasaiseksi, että puhdistamo toimii paremmin kuin yhden kiinteistön puhdistamo. Tämä tekee myös valvonnan ulkoistamisen taloudellisesti mahdolliseksi, jopa järkeväksi. Näitä aiheita on käsitelty laajemmin RM:n numerossa 3/11. Haja-asutusalueiden asukkaiden on kuitenkin tehtävä jotakin ennen pitkää. Ylimenoajan takaraja lähestyy, eikä asetus enää muutu ainakaan lievemmäksi. Tällä hetkellä jätevesialalla vallitsee ostajan markkinat. Nyt on toki talvi vastassa, mutta asiaa kannattaa pitää vireillä ja ryhtyä toimeen, kun tilaisuus tarjoutuu. Näillä reunaehdoilla oma pienpuhdistamo on aivan kelpo vaihtoehto, jos vesi-wc:tä pidetään elinehtona. ENEMMÄN VENEILYÄ VENENETTI.FI 1 / 211 LOKAKUU KOEPURJEHDUS FLABRIA 33 MERIPELASTAJIEN UUSIN VENELUOKKA PV2 KÄYTTÖTESTISSÄ FINNMASTER 62 BR Götän kanavaa Ruotsin järville VENENETTI.FI NOPEIN VÄYLÄ VESILLE.

5 Vertailussa biologis-kemialliset pienpuhdistamot Ecolator 5 KWH WehoPuts 5 Goodwell AG1 Labko BioKem 6 Green Rock Iisi Uponor Clean 1 Jita Kemik WatMan Bio1 Pienpuhdistamovertailun lopputulokset Parivuotinen projektimme, jätevesien biologis-kemiallisten pienpuhdistamojen vertailu on nyt saatu päätökseen. On aika esittää lopputulokset. Mitä jäi käteen? Ilkka SIpIlä, TeIja paavola, Marja lehto ja pekka jauhiainen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus henrik WeCkSTrÖM, kuvat 32 Rakennusmaailma 9/211 Vertailussa seurattiin kahdeksaa pienpuhdistamoa kuormittaen niitä yhdenmukaisesti samanlaisissa olosuhteissa. Jätevesi annosteltiin vakiotilavuuspumpulla ja mekaanisella jakolaitteella kaikkiin pienpuhdistamoihin sekä yhteen näytteenottosäiliöön. Näin sekä jätevesivirtaama että jäteveden koostumus olivat vertailun aikana kaikille laitteille samat. Jakajalaitteen tuottamien osavirtaamien tasaisuus tarkistettiin seurannan kuluessa yhteensä kuusi kertaa. Keskimääräiset poikkeamat pienpuhdistamoille lähtevien virtausten keskiarvosta vaihtelivat tarkastuskerroilla,9 prosentista 2,5 prosenttiin. Suurin yksittäinen poikkeama oli 6 %, joka mitattiin kahdella tarkastuskerralla. Koejärjestelyn periaatteellinen rakenne on esitetty kuvassa 1. Testaukseen liittyvät maanrakennus- ja asennustyöt aloitettiin syyskuun alussa 29 Pernajan kirkonky-

6 Pienpuhdistamovertailuun osallistuneet laitteet ja koejärjestelyn periaate (kuva: Osmo Päivinen) Tuloviemäri Jätevesi tulee Pernajan kirkonkylän taajamasta. Vakiotilavuuspumppu pitää kuormitustasot ja virtauksen tasaisena. Jokaista puhdistamoa kuormitetaan (6 l/vrk) samalla tavalla. Jäteveden laatu on kaikille sama. Näytteet tutkii akkreditoitu laboratorio. Seurannan aikana mitataan myös puhdistamojen energian- ja kemikaalien kulutusta. Jokaisen puhdistamon päässä on keräilysäiliö, josta otetaan säännöllisesti näytteet. Uponor Clean 1 Jita Kemik Jäteveden Näytteenotto keräilysäiliö Jakajalta lähtee jokaiseen puhdistamoon oma viemäriputki. Näytteenotto WehoPuts 5 Laskuoja Labko Bio Kem 6 EN WatMan Bio 1 Poistoviemäri Green Rock 1 Goodwell AG 1 län jätevedenpuhdistamon naapurissa ja puhdistamot käynnistettiin marraskuuta. Varsinainen seuranta käynnistettiin Kuormitustilanteet Puhdistamoita syötettiin kerran tunnissa (aamulla klo 6 11 ja illalla klo 2 22) ja suurimman kuormituksen jaksolla (klo 18 2) kahdesti tunnissa ajoittuvilla käyntijaksoilla. Jätevesivirtauksen vuorokauden sisäisellä vaihtelulla pyrittiin jäljittelemään kotitalouksien normaalia vedenkäyttöä. Ensimmäisellä seurantajaksolla pienpuhdistamoiden toimivuutta erilaisissa kuormitustilanteissa tutkittiin jakamalla seurantajakso erilaisiin osajaksoihin (Taulukko 1). Ympäristöolosuhteiden, kuten jäteveden ja ulkoilman lämpötilan, vaihtelusta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi osajaksojen pituutta tietyillä kuormituksilla pidennettiin kesäkuusta 21 alkaen ja kuormitus pidettiin valitulla tasolla tasaisena jaksoille sijoittuneita lomakausia lukuun ottamatta (Kuvio 1 ja Taulukko 1). Jäteveden korkeasta orgaanisen aineksen pitoisuudesta johtuen laitekohtaista normaalikuormaa pienennettiin kesäkuussa 6 litrasta 5 litraan vuorokaudessa, mikä vastaa asetuksen mukaan 4,8 asukkaan kuormitusta ja tälle seurannalle asetettua tavoitekuormaa. Alikuorma säilytettiin 3 litrassa vastaten 2,9 asukkaan kuormitusta. Tiedonkeruu Pienpuhdistamoiden toiminnan seuraamiseksi kunkin laitteen varsinaiseen prosessiosaan asennettiin digitaaliset, liukoista happea (Lange LDO, mittausalue,5 2 mg/l) ja Kuvio 1. Pienpuhdistamokohtaiset kuormitukset Kuormitus l/vrk Päiväkuormitukset : : : Taulukko 1. Pienpuhdistamokohtaiset kuormitukset seurannan aikana Jakso Kuvaus Kesto Näytteet Käynnistysvaihe 8 viikkoa Normaalikuorma, 6 l/vrk 4 viikkoa Alikuormitus, 3 l/vrk 2 viikkoa Normaalikuorma, 6 l/vrk 1 viikko - 3/8/21 Sähkökatko, 6 l/vrk 24 h Normaalikuorma, 6 l/vrk 2 viikkoa Ylikuorma, 9 l/vrk Normaalikuorma, 6 l/vrk 1 viikko Loma, ei kuormitusta 2 viikkoa Normaalikuorma, 6 l/vrk 1 viikkoa Normaalikuorma, 5 l/vrk 13 viikkoa Loma, ei kuormitusta 2 viikkoa Normaalikuorma, 5 l/vrl 3 viikkoa Alikuorma, 3 l/vrk 23 viikkoa Loma, ei kuormitusta 2 viikkoa Alikuorma, 3 l/vrk 3 viikkoa Normaalikuorma, 5 l/vrk 15 viikkoa : : : : Ecolator 5 nestepinnan korkeutta (ATM.ECO/N, mittausalue 2 mvp) mittaavat anturit. Annostelupumpun tuotto mitattiin magneettisella virtausmittarilla (MagFlux), ulko- ja jäteveden lämpötila Pt1-antureilla. Anturit kytkettiin Lange SC1 -tiedonkeruu- ja näyttöjärjestelmään, joka oli varustettu etäseurannan mahdollistavalla gsm-modeemilla. Tiedonkeruujärjestelmä asennettiin Kaikkien antureiden tallennusväli oli viisi minuuttia ja tallennettava tieto oli viiden sekunnin mittausjakson keskiarvo. Mittausjärjestelmän ulkolämpötila-anturi ei ollut suojassa auringon säteilyltä koko päivää, ja oheisissa tuloksissa ulkolämpötilana onkin käytetty Ilmatieteen laitoksen Porvoon Harabackan vuorokautisia keskilämpötiloja. Pienpuhdistamoiden energiakulutukset mitattiin laitekohtaisilla energiankulutusmittareilla (LE- XA PM3). Näytteenotto ja analysointi Pienpuhdistamoiden puhdistustehon määrittämiseksi tulevasta ja puhdistamoista lähtevistä jätevesistä otettiin yhteensä 25 yhden ja alikuormitusjaksoilla kahden vuorokauden virtaamapainotteista kokoomanäytettä. Näytteenkeruuvuorokautta edeltävänä iltapäivänä lait- Rakennusmaailma 9/211 33

7 Syyskuussa kaikki loppumittaukset oli tehty, eikä auttanut enää muu kuin kaivaa puhdistamot pois. Suuret kiitokset Loviisan kaupungille niin testipaikasta kuin hyvälaatuisesta jätevedestä. teiden näytteenkeruusäiliöt sekoitettiin potkurisekoittimella, pumpattiin tyhjiksi ja viimeisteltiin märkäimurilla. Myös teknisessä tilassa oleva tulevan jäteveden näytesäiliö tyhjennettiin ja puhdistettiin. Pienpuhdistamojen käsitellyn jäteveden hygieenistä laatua arvioitiin lisäksi kahdesti, 4.4. ja Ennen hygienianäytteiden ottoa keruusäiliöt tyhjennettiin, pestiin huolellisesti painepesurilla ja imuroitiin tyhjiksi. Näytteenottovuorokauden aikana säiliöihin kertynyt, käsitelty jätevesi sekoitettiin ja kustakin säiliöstä otettiin kahden litran näyte. Näytteet toimitettiin kylmäpakattuina akkreditoituun laboratorioon (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Tampere), jossa näytteiden käsittely aloitettiin seuraavana aamuna. Kaikista näytteistä määritettiin biologinen hapenkulutus (BOD 7 -ATU), kemiallinen hapenkulutus (COD-Cr), kokonais- ja ammoniumtyppi, kokonais- ja liukoinen fosfori, kiintoaines, ph ja alkaliteetti. Hygienianäytteet toimitettiin jäähdytettyinä MTT:n hygienialaboratorioon, jossa niistä määritettiin kokonaiskoliformi- ja E.coli- sekä enterokokkimäärät. Lisäksi tarkistettiin, löytyykö näytteistä salmonellabakteereja. Pienpuhdistamoiden jätevesien puhdistuskyky määritettiin laskemalla tulevan jäteveden ja kustakin puhdistamosta lähtevän, käsitellyn jäteveden pitoisuuksien perusteella 34 Rakennusmaailma 9/211 prosentuaalinen vähenemä. Käsiteltävä jätevesi ja prosessilämpötilat Pienpuhdistamot asennettiin syys lokakuussa 29, ja ne käynnistettiin marraskuun 17. päivä 29. Varsinaiset mittaukset aloitettiin tammikuussa 21, jolloin jäteveden lämpötila oli noin 6,5 astetta (Kuvio 2). Kylmästä talvesta johtuen tuleva jätevesi jäähtyi huhtikuun lopulle asti. Ennen varsinaisen sulamiskauden alkua maalis huhtikuun vaihteessa 21 tulevan jäteveden keskimääräinen lämpötila oli 5,2 C. Huhtikuun lopulla lämpötila alkoi nousta tasaisesti elokuun loppupuolelle ja saavutti noin 14 asteen lämpötilan. Syksyllä jäteveden lämpötila laski tasaisesti joulukuun lopulle asti noin kahdeksaan asteeseen ja maalis huhtikuun vaihteessa 211 keskimääräinen lämpötila oli 7,3 C eli noin kaksi astetta edellistä vuotta korkeampi. Kevään ja kesän lämpötilakehitys vastasi varsin tarkkaan edellistä vuotta ja elokuun loppupuolella seurannan päättyessä tulevan jäteveden lämpötila oli jälleen noin 14 astetta. Tulevan jäteveden lämpötilakuvaajassa huhtikuussa 21 ja 211 näkyvät piikit alaspäin ajoittuvat kiivaimpaan lumien sulamiskauteen, jolloin pienpuhdistamoissa simuloitiin kahden viikon lomakausia eikä niihin johdettu lainkaan jätevesiä. Puhdistusprosessien lämpötilat riippuivat ennen kaikkea tulevan jäteveden mutta myös ulkoilman lämpötilasta. Kriittisimpänä ajankohtana maalis huhtikuun vaihteessa 21 puhdistamoiden lämpötilat vaihtelivat 4,7 asteesta 6,2 asteeseen. Vastaavana ajankohtana vuonna 211 prosessien lämpötilat vaihtelivat 5,6 asteesta 6,7 asteeseen, siis hieman tulevaa jätevettä kylmempiä. Kaikkien laitteiden suojana pidettiin talvikaudella lumipeitettä, mutta suojauksesta huolimatta laitteiden Pienpuhdistamoiden ja tulevan jäteveden lämpötila C Lämpötilat lämpötilat olivat hieman tulevaa jätevettä kylmempiä. Poikkeuksena muista oli Labko BioKem, jonka lämpötila pysyi hieman tulevaa jätevettä korkeampana. Eniten pakkanen näyttää vaikuttaneen Green Rockin (maanpäällinen biosuodin), Ecolatorin (laaja kansipinta-ala) ja GoodWellin (umpisolumatolla suojattu betonirakenne) lämpötilaan. Kesällä ulkoilma puolestaan lämmitti voimakkaimmin juuri Green Rockia ja Ecolatoria, mutta kaikkien lämpötilat nousivat tulevaa jätevettä korkeammalle. Tulevan jäteveden ominaisuudet pysyivät tehtyjen analyysien mukaan varsin vakaina koko seurantajakson. Orgaanisen aineen hapenkulutus oli keskimäärin 475 mg/l. Keskikesällä ja -talvella pitoisuus oli hieman korkeampi, kuten oheisesta kuviosta ilmenee (Kuvio 3), kun taas kevään sulamisvesi- ja syksyn sadekaudella pitoisuus laski tasolle noin 4 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 15 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 99 mg/l ja ammoniumtypen osuus kokonaistypestä 85 prosenttia. Vuodenaikainen vaihtelu näkyi myös jäteveden typpi- ja fosforipitoisuuksissa. Puhdistustulokset Pienpuhdistamoiden orgaaninen kuormitus vaihteli seurantajakson aikana 138 grammasta 33 grammaan BOD 7 /d, mikä vastaa asetuksen kuormitusluvulla (5 g/hlö/d) 2,8 6,6 henkilön kuormitusta. Pienpuhdistamot suoriutuivat orgaanisen aineksen poistosta erinomai- Kuvio 2. Pienpuhdistamoiden, tulevan jäteveden ja ulkolämpötilojen vaihtelu Ulkolämpötila, viikon liukuva keskiarvo Jätevesi, C BioKem 6 EN Ecolator GoodWell AGP Green Rock IISI Jita Kemik Uponor Clean I Watman Bio 1 WehoPuts Ulkolämpötila C

8 sesti poistotehojen keskiarvojen ollessa prosenttia (Taulukko 2). Normaalin vaatimustason (poistoteho 8 %) alittavia analyysituloksia oli vain kolme kappaletta, jotka kaikki liittyivät selviin häiriötilanteisiin: Ecolatorilla ja WehoPutsilla syynä oli ilmastinlautasen tukkeutuminen ja siitä johtuva prosessin hapenpuute. GoodWellin logiikan ohjelmassa ollut virhe sekoitti laitteen ajastuksen, jolloin käsitellyn jäteveden mukana karkasi huomattavasti kiintoainetta. Herkille alueille asetetun vaatimustason (9 %) alittavat analyysitulokset ajoittuivat pääosin ensimmäiselle kevättalvelle, jolloin esimerkiksi Green Rockin biosuotimen mikrobisto ei ollut vielä täysin kehittynyt ja Ecolatorin ohjauslogiikassa ilmeni poikkeavia toimintoja. Fosfori Tulevan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 15,1 mg/l ja vuorokautinen fosforikuormitus vaihteli 3,8 grammasta 1,2 grammaan. Asetuksen kuormitusluvun (2,2 g/hlö/d) perusteella fosforimäärä vastasi pienimmillään 1,7 asukkaan ja suurimmillaan 4,6 asukkaan fosforikuormaa (Taulukot 3 ja 4). Kokonaisfosforin puhdistuskykykuviosta (Kuvio 5) näkyy selkeästi seurantajakson alussa Uponorin, Jitan ja GoodWellin riittämättömästä sekä WehoPutsin täysin puuttuneesta saostuskemikaalista syntyneet huonot puhdistustulokset. Noin kaksi viikkoa ensimmäisen lomajakson jälkeen (2.4.21) kaikilla suuren lietemäärän laitteilla fosforinpoisto jäi poikkeuksellisen alhaiseksi (Ecolator, BioKem ja WehoPuts, lietteen volyymi yli 4 ml prosessista otetussa 1 ml:n näytteessä kahden tunnin laskeutumisen jälkeen). Kiintoainepitoisuudet käsitellyssä jätevedessä olivat kuitenkin alhaisia, ja selitys saattaa olla lomajaksolla alkanut aktiivilietteen ikääntyminen ja hajoavasta lietemassasta vapautuva fosfori. Ecolatorin heikko tulos liittynee laitteessa hieman myöhemmin, 29. huhtikuuta, havaittuun ilmastimen tukkeutumiseen ja siitä johtuneeseen huonoon ilmastustilaan. Ecolatorin viidestä normaalin vaatimustason alittavasta fosforinpoistotuloksesta neljä on tilanteista, joissa laitteesta otetusta, yhden litran näytteestä on laskeutunut kahdessa tunnissa noin 4 ml lietettä. Käyttöohjeen mukaan laite pitää tyhjentää, kun kahden tunnin laskeuma on 5 ml. Uponorin normaalitason alittavat tulokset selittyvät seurannan alun tapaan liian pienestä saostuskemikaalin annoksesta. Kussakin tapauksessa kemikaalisäiliö on ollut lähellä hälytysrajaa (5 6 litraa kemikaalia jäljellä). Analyysituloksissa tämä näkyy myös nousseina liukoisen fosforin pitoisuuksina. Jitan fosforinpoistossa tapahtui syksyllä 21 notkahdus. Syyksi paljastui liian korkealle noussut mittausanturi, minkä johdosta panosten koko oli vähitellen kasvanut keväästä alkaen. Syyn paikantaminen ja anturin palauttaminen oikealle korkeudelle korjasi fosforinpoiston normaalin vaatimustason täyttäväksi. Jitalla liukoisen fosforin alhainen pitoisuus viittaa riittävään kemikaaliannokseen, mutta korkeahko käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus ja sen sisältämä fosfori rajoittavat fosforinpoiston noin 8 prosenttiin. GoodWellin toiminta häiriytyi ohjauslogiikasta löytyneen ohjelmavirheen takia pahoin syksyn 21 lomajakson jälkeen. Aikaisemmin alle 5 mg/l kiintoainepitoisuudet näytteissä nousivat satoihin milligrammoihin ja sen mukana myös fosforipitoisuudet. Tarkkailusta huolimatta GoodWellin sako-osaan kertyi myös runsaasti kiintoainetta ja maaliskuussa 211 tehdyn lietteenpoiston jälkeen laite alkoi toimia jälleen erinomaisesti. Typpi Tulevan jäteveden typpipitoisuus oli seurantajaksolla keskimäärin 11 mg/l, josta keskimäärin 85 prosenttia oli ammoniummuodossa. Pienpuhdistamoiden typpikuormitus vaihteli asetuksen kuormitusluvulla (14 g/hlö/d) mukaan laskettuna 1,8 asukkaasta 4,7 asukkaaseen. Typenpoistoa voi tapahtua kahdella tavalla. Typpeä voi sitoutua prosesseissa syntyvään solumassaan ja laskeutua yhdessä orgaanisen aineksen kanssa laitteiden sako-osissa. Biologisessa jätevedenpuhdistuksessa syntyvään lietteeseen voi kuitenkin sitoutua yleensä Taulukko 4. Kuvio 3. Tulevan jäteveden ominaisuuksien vaihtelu BOD7, kiintoaine, Nkok ja N-NH4, mg/l Tuleva jätevesi Tulevan jäteveden lämpötila BOD 7 P kok, mg/l N kok N-NH Taulukko 2. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden orgaanisen aineksen pitoisuudet ja poistotehot, yhteensä 24 näytettä/laite näytteitä kpl BOD 7 mg/l poisto-% poisto < 9 % poisto < 8 % GoodWell Uponor Jita KWH Labko 9 98 Watman Greenrock Ecolator Tulev.jv. 475 Taulukko 3. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuudet ja poistotehot, kaikki näytteet näytteitä kpl P kok mg/l poisto-% P liuk, mg/l poisto < 85 % poisto < 7 % GoodWell 5,2 66,6 1 7 Uponor 3,5 77 1, Jita 3,9 75, KWH 4,2 74 1,8 1 6 Labko 1,9 88,4 6 1 Watman 1,2 92,2 1 Greenrock 1,7 89,8 6 Ecolator 3 8, Tulev.jv. 15,1 1,7 Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuudet ja poistotehot, häiriötilanteet suljettu pois näytteitä kpl P kok mg/l poisto-% P liuk, mg/l poisto < 9 % poisto < 8 % Häiriöajankohta ja syy GoodWell 3,8 76,1 5 3 kem.annos liian pieni asti, ohjelmavirhe Uponor 2,9 8, kem.annos liian pieni asti Jita 3 8,3 2 2 kem.annos liian pieni asti, pinta-anturista johtuva ylitäyttö KWH 1,9 87,2 5 1 ohjelmavirhe Ecolator 2,7 82, lietemäärä yli tyhjennyssuosituksen Tulevan jäteveden lämpötila C ja Pkok mg/l Rakennusmaailma 9/211 35

9 1 % Fosforin poistuma Kuvio 5. Pienpuhdistamoiden kokonaisfosforin puhdistuskyky, asetuksen vaatimustasot sekä pelkkien sakokaivojen teho 9 % Herkät alueet 8 % Normaali vaatimus 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Sakokaivot 1 % % 1 % Kokonaistypen poistuma 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % Herkät alueet 4 % Normaali 3 % 2 % Sakokaivot 1 % % Reduktio-% Labko BioKem Ecolator GoodWell GreenRock Jita Kemik Uponor Clean I WatMan WehoPuts Kuvio 6. Pienpuhdistamoiden kokonaistypen puhdistuskyky, asetuksen vaatimustasot sekä pelkkien sakokaivojen teho Reduktio-% Labko BioKem Ecolator GoodWell GreenRock Jita Kemik Uponor Clean I WatMan WehoPuts 36 Rakennusmaailma 9/211

10 vain 1 15 % tulevan jäteveden typestä. Tehokkaampi menetelmä typenpoistoon onkin biologinen nitrifikaatio-denitrifikaatio-prosessi, jonka nitrifikaatiovaiheessa tietyt mikrobit tyydyttävät energiantarpeensa muuttamalla jäteveden ammoniumtyppeä ensin nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi hapellisissa olosuhteissa. Samalla ph laskee. Denitrifikaatiovaihe tapahtuu vain olosuhteissa, joissa mikrobeilla ei ole käytettävissä vapaata happea, vaan ne käyttävät aikaisemmin syntynyttä nitraattia muuttaen sen typpikaasuksi. Samalla osa ph:n laskusta palautuu. Poistoketjun heikoin lenkki on yleensä nitrifikaatio. Nitrifioivien bakteerien kasvu on hidasta ja hidastuu voimakkaasti lämpötilan laskiessa. Viiden asteen lämpötilassa tarvittava mikrobien määrä on yli kolmenkertainen verrattuna 15 asteen lämpötilaan. Nitrifikaation phoptimi on 7:n ja 8,5:n välillä. Arvon laskiessa alle kuuden, hidastuu reaktio merkittävästi. Pienpuhdistamoiden typenpoisto ei pääsääntöisesti ensimmäisellä talvikaudella toiminut ja poistoprosentit jäivät yleensä alle 2 prosentin (Kuvio 6). Tärkein syy lienee jäteveden alhainen lämpötila ja suuri orgaaninen kuormitus. Puhdistamojen prosessien tilaa valvottiin jatkuvasti tietokoneisiin kytketyillä antureilla. Liukoisen hapen anturit keräsivät useassa säiliössä biofilmiä, joten ne oli aika ajoin puhdistettava. Jätevesien ja puhdistusprosessien lämmitessä myös typenpoisto parani huomattavasti. Syksyn 21 lomajakso ( ) huononsi selvästi useimpien laitteiden typenpoistoa. Lomajakso ei näyttänyt juurikaan vaikuttavan Labkon, WatManin eikä Green Rockin typenpoistoon. Ecolatorilla puhdistustulos huononi, mutta täytti kuitenkin kireämmänkin vaatimustason ja palautui reilussa viikossa. GoodWellillä ja Uponorilla tulos putosi noin puoleen täyttäen kuitenkin normaalin vaatimustason ja palautui myös reilussa viikossa. Sen sijaan Jitalla ja KWH:lla puolittunut puhdistusteho ei täyttänyt edes asetuksen lievennettyä vaatimustasoa ja ainoastaan KWH palautui lievennetylle vaatimustasolle viikon aikana. Käsiteltyjen jätevesien ammoniumtyppipitoisuuksien tarkastelu näyttäisi viittaavaan siihen, että Uponorilla ja Jitalla lomajakso häiritsee nitrifikaatiota ja sitä kautta typpireduktiota. KWH:lla sitä vastoin nitrifikaatio näyttäisi toimivan varsin hyvin (alhaisesta ph:sta huolimatta), mutta denitrifikaatio rajoittaa typenpoistoa. Biokem, Ecolator ja Wehoputs poistivat hyvin typpeä myös talvikaudella Muilla olosuhteiden kylmeneminen kuormituksen pienentämisestä huolimatta (5 l/vrk -> 3 l/vrk) vähensi typenpoistoa selvästi. Kuormituksen nostaminen takaisiin 5 litraan vuorokaudessa näkyy kaikkien puhdistamoiden analyysituloksissa puhdistustehon laskuna. Lämpenevät olosuhteet palauttivat typenpoiston kuitenkin nopeasti edellisen kesän tapaan. Seuraavissa taulukoissa on esitetty puhdistamokohtaisesti koko seurantajakson kaikkien analyysitulosten typenpoiston keskiarvot (Taulukko 5) ja ensimmäistä talvikautta seuraavien analyysitulosten keskiarvot (Taulukko 6). Ensimmäisen talvikauden jälkeisten tulosten mukaan, WatMania lukuun ottamatta, kaikki puhdistamot saavuttivat normaalin typenpoiston vaatimustason 3 prosenttia. Wat-

11 Manin keskiarvo jäi siitä niukasti, 27 prosenttiin. Herkille alueille asetettu 4 prosentin vaatimus jäi saavuttamatta WatManin lisäksi Green Rockilta. Yksittäisten, rajat alittavien analyysitulosten lukumäärien perusteella vakaimmin typenpoistossa toimivat BioKem, GoodWell ja Ecolator. Käsitellyn jäteveden hygienia Tulevan jäteveden kokonaiskoliformien määrä oli talvella ja kesällä otetuissa näytteissä samaa suuruusluokkaa (Taulukko 7). E.colin määrä oli sitä vastoin kesällä noin kuusinkertainen. Suolistoperäisten enterokokkien määrä käyttäytyi päinvastoin, kesällä määrä oli noin kahdeskymmenesosa talven määristä. Salmonellabakteereja ei havaittu kumpanakaan näytteenottokertana sen paremmin tulevasta kuin käsitellystäkään jätevedestä. Pienpuhdistamoille johdetun jäteveden hygieenistä laatua voidaan pitää normaalina kunnallisille jätevesille. Tyypillisesti hyvin toimivat biologiskemialliset puhdistamot saavuttavat 9 9 prosentin mikrobivähenemiä. Kokonaiskoliformien vähenemä sekä talvella että kesällä oli kaikkien laitteiden keskiarvon mukaan sama, noin 2 3 log 1 (99 99,9 %). Talvella GoodWell ja WehoPuts vähensivät koliformien määrää jopa 4 5 log 1 tulevan jäteveden pitoisuuksiin verrattuna. Kesällä puolestaan Ecolatorissa koliformit vähenivät 5 log 1 -yksikköä. E.colin poistuma oli talvella keskimäärin 1 2 log 1 ja kesällä 3 log 1. Talvella tehokkaimpia olivat GoodWell ja WehoPuts (vähenemä 3 log 1 -yksikköä), kesällä WehoPutsin rinnalle nousivat Ecolator ja Jita (vähenemä 4 5 log 1 ). Suolistoperäisten enterokokkien vähenemä oli sekä kesällä että talvella 2 3 log 1 :a KWH:n yltäessä 4 log 1 :iin (Taulukko 7). Jätevesien hygienisen laadun käsittelyn yhteydessä tapahtuvasta merkittävästä (väh. 99 %) paranemista huolimatta, mikään laite ei saavuttanut hyvälaatuisille uimavesille asetettuja hygieenisiä vaatimuksia (suolistoperäiset enterokokit alle 4 pmy/ml, E.coli alle 1 pmy/ml). Saostuskemikaalin kulutus Pienpuhdistamoiden kemikaalisäiliöiden nestepintojen korkeudet mitattiin tai merkittiin seurantajakson alkaessa Annostelu tehtiin käyttöohjeiden ja valmistajilta saatujen täydentävien ohjeiden mukaan. GoodWellin, Jitan ja Uponorin kemikaaliannostusta lisättiin 38 Rakennusmaailma 9/211 Ilmastimet tuppaavat ajan myötä tukkeutumaan lietteestä ja biofilmistä. Labkon ilmastinlautanen ei hurjasta ulkonäöstä huolimatta ole tukossa, se kaipaa vain pesua. Ecolatorissa sen sijaan lautanen tukkeutui kahdesti. Taulukko 5. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ja kokonaistypen poistotehot, kaikki näytteet (25 kpl) näytteitä kpl N kok mg/l poisto-% NH 4 -N, mg/l poisto < 4 % poisto < 3 % GoodWell Uponor Jita KWH Labko WatMan Green Rock Ecolator Tulev.jv Taulukko 6. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ja kokonaistypen poistotehot ensimmäisen talvikauden jälkeen, 15 näytettä näytteitä kpl N kok mg/l poisto-% NH 4 -N, mg/l poisto < 4 % poisto < 3 % GoodWell Uponor Jita KWH Labko Watman Green Rock Ecolator Tulev.jv Taulukko 7. E.coli Kokonaiskoliformit Enterokokit 4/4/211 8/4/211 4/4/211 8/4/211 4/4/211 8/4/211 Tuleva jätevesi, pmy/g 3, x 14 1,9 x 15 1,3 x 16 1,7 x 16 2,8 x 15 1,5 x14 puhdistamokohtaiset vähenemät log1-yksikköinä Jita Ecolator WatMan GoodWell Green Rock Uponor BioKem WehoPuts = vähenemä 9 %; -2 = vähenemä 99 %; -3 = vähenemä 99,9 %; -4 = vähenemä 99,99 %; -5 = vähenemä 99,999 % ensimmäisten analyysitulosten valmistuttua. Kemikaalisäiliöitä täytettiin tarpeen mukaan huoltokäyntien yhteydessä huolehtien kuitenkin siitä, ettei kemikaali loppunut ennen seuraavaa käyntiä. Seurannan lopuksi kemikaalisäiliöt täytettiin alkuperäiseen tasoon ja laskettiin kokonaiskäyttömäärä sekä kokonaisjätevesimäärän perusteella saostuskemikaalin kulutus käsiteltyä jätevesikuutiota kohti (Taulukko 8). Laitteiden annostusta seurattiin säännöllisesti. Määrät pysyivät hyvin vakaina. Ainoastaan Uponorin ja Jitan pneumaattisilla annostelulaitteilla havaittiin kemikaalisäiliön täytösasteesta johtuvaa vaihtelua. Uponorin valmistusvikaisella annostimella säiliön ollessa lähes tyhjä, oli annos alle puolet verrattuna täyteen kemikaalisäilöön. Korjauksen jälkeen annos hälytysrajalla olevalla säiliöllä oli noin 7 prosenttia täyden säiliön annoksesta. Sähkönkulutus Pienpuhdistamoiden sähkönkulutus mitattiin laitekohtaisilla energiankulutusmittareilla koko seuranta-ajalta. Tulosten mukaan laitteet jakautuivat energiankulutuksensa perusteella selkeästi kolmeen ryhmään: - eniten energiaa kulutti Green Rock, jonka prosessia hoitava uppopumppu 5 prosentin käyntiasteellaan kulutti 2,6 kwh vuorokaudessa - sekä kompressorilla että siirtopumpulla/-pumpuilla varustettujen pienpuhdistamoiden (GoodWell, WehoPuts, BioKem, WatMan ja Ecolator) sähkönkulutus oli varsin yhdenmukaista, 1,16 1,34 kwh vuorokaudessa, siis noin puolet Green Rockia vähemmän - säästeliäimpiä olivat pelkästään paineilman käyttöön perustuvat Jita ja Uponor. Jitan nimellisteholtaan 5 W:n kompressori kuluttaa vain,75 kwh vuorokaudessa ja Uponor täsmälleen käyttöohjeessa kerrotun,9 kwh vuorokaudessa. Pumppukompressoriyhdistelmään verrattuna paineilman käyttöön perustuvien laitteiden energiankulutus oli noin 3 prosenttia pienempi (Taulukko 9). Pienpuhdistamojen kuormituksella ei lomajaksoja lukuun ottamatta ollut merkittävää vaikutusta useimpien laitteiden energiankulutukseen. Ecolatorilla, WehoPutsilla, GoodWellillä, Uponorilla ja Jitalla käytössä olleeseen leporytmiin siirtyminen lomajaksolla pienentää kulutusta 2 5 prosenttia. WehoPutsin kulutuksessa oli erotettavissa sähkö- ja lomakatkojen lisäksi uusi ohjelmaversio ja ilmastuksen pie-

12 LAATUA, TEHOKKUUTTA JA HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ 211 / 212 L u m i l i n k o v a l i k o i m a Pyörillä kulkevaksi lumilingoksi Toro on tasapainoinen kokonaisuus, josta ei juuri huonoja puolia löydy hakemallakaan - TM Rakennusmaailma 1/1 Power Max 8.26 O testissä Power Lite Toro OHV 3 hv Power Curve roottori 7,6 m heittoetäisyys CCR Quick Clear Toro OHV 5 hv Quick Shoot ohjaus Power Curve roottori 11 m heittoetäisyys Hinta alk. 149 Power Max sarja Briggs & Stratton 8-11 hv 66 tai 71 cm työleveys Quick Stick joystick heitto-ohjaus FreeWheel hallintajärjestelmä Power Max syöttöjärjestelmä Katso jälleenmyyjät: Testatusti luotettava routaeriste Routaeristeen on toimittava luotettavasti vuosikymmeniä, mutta pienikin määrä kosteutta voi puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä kestävyyttä, Finnfoam testatusti luotettava. Pitkäaikainen upotusja jäädytyskoe Pitkäaikainen upotuskoe, jossa näyte myös jäädytetään, paljastaa todelliset erot routaeristeiden vesitiiviydessä. Monet huokoisemmat EPS-eristeet vettyvät, mutta Finnfoamin ominaisuudet eivät muutu pitkänkään ajan kuluessa. Kosteuspitoisuus (t% ) 6,5 % 6, % 5,5 % 5, % 4,5 % 4, % 3,5 % 3, % 2,5 % 2, % Tyypillinen routaeriste 12 / 22 kg/m 3 (28 vrk <2 t%) Tyypillinen routaeriste 2 / 33 kg/m 3 (28 vrk <1 t%) Tyypillinen routaeriste 3 / 42 kg/m 3 (28 vrk <1 t%) Vertailu TM Rakennusmaailma 8/11 Voittamaton solurakenne Finnfoamin solurakenne on täysin yhtenäinen, toisin kuin EPS:n. Finnfoamin suljetun solurakenteen sisälle eivät pääse pitkänkään ajan kuluessa vesi, maa-aines eivätkä puunjuuret. Lue lisää Finnfoamin ylivoimaisista eduista TM Rakennusmaailma 8/11. 1,5 % 1, %,5 %, % Aika (kk) Finnfoam kg/m 3 (28 vrk <,7 t%) Lähde: TTY/ Rakennustekniikka FINNFOAM F-3 FINNFOAM OY Satamakatu Salo puh. (2) EPS Routa-12

13 KWH kerää ylijäämälietteen kuitukangaspussiin, jonka käyttäjä voi nostaa pois ja kompostoida. Rahaa ja luontoa säästyy, mutta puuha ei ole mukavaa edes lämpimänä kesäpäivänä. nentäminen ( ), lepoajan pidentäminen ( ), kuormituksen nosto ( ) ja kompressorin sekä ilmastinlautasen vaihto (touko kesäkuun vaihde 211). Ecolatorin kompressori vaihdettiin toisentyyppiseksi syyskuussa 21, mikä pienensi kulutusta. 3 litran vuorokausikuormituksella Ecolator käsitteli vain yhden panoksen vuorokaudessa ja sähkönkulutus pieneni vastaavasti. Kuormituksen nosto takaisin 5 litraan toukokuussa 211 ei kuitenkaan nostanut kulutusta aikaisemmalle tasolle. Tähän saattoi olla syynä ilmastuslautasen osittainen tukkeutuminen, mikä rajoitti ilmavirtausta. Lautasen puhdistus heinäkuussa 211 nosti kulutuksen aikaisemmalle tasolle. Taulukko 8. Pienpuhdistamoiden saostuskemikaalin kulutus kulutus suhteellinen kemikaali käyttöohje l/jätevesi m 3 WatMan =1 GoodWell,21 66 polyalumiinikloridi Kemwater PAX14,45 l/panos Ecolator,23 72 ferrisulfaatti Kemwater PIX-15,2,4 l/m 3 Uponor,25 78 polyalumiinikloridi,5 l/panos = Uponor-saostuskemikaali,29 l/m 3 Jita,26 81 polyalumiinikloridi Uponor-saostuskemikaali - Green Rock,27 84 alumiinihydroksidikloridi EKA WT 91,16 l/vrk KWH,28 88 ferrisulfaatti WehoPuts Liuos,2 l/m 3 Labko,3 94 ferrisulfaatti PIX-115 BioKem-saostuskemikaali,75 l/panos WatMan,32 1 alumiinikloridiliuos WatMan-biokemikaali,8,15 l/d Taulukko 9. Pienpuhdistamoiden sähkönkulutus Green Rock IISI Ecolator 5 BioKem 6 EN Huoltotarpeet Pienpuhdistamot olivat Pernajan koekentällä tiiviissä seurannassa. Viikottaisten, paikan päällä tehtyjen tarkastusten lisäksi puhdistamojen toimintaa seurattiin prosessien happitilannetta, lämpötiloja ja pinnan korkeuksia rekisteröivällä tiedonkeruujärjestelmällä. Tällä voitiin sekä täydentää paikan päällä tapahtuvaa seurantaa, että yleensä jäljittää mahdollisten poikkeamien syntyhetket. Pienpuhdistamojen käyttöohjeissa seurannan tarve oli esitetty vaihtelevalla tarkkuudella. Puhdistamojen yhteydessä olevia merkkivaloja tai sisätiloihin asennettavia näyttöpaneeleja tulisi seurata säännöllisesti, muuten ohjeita annetaan viikottaisista, kuukausittaisista tai vieläkin harvemmasta tarkkailusta. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 1) on koottu seurantapäiväkirjaan kertyneet, toimenpiteitä vaatineet tapahtumat. Lietetyhjennykset tai lietepussin vaihdot on kirjattu erikseen kuten myös kalkinlisäykset. Saostuskemikaalin lisäyksiä ei ole kirjattu, koska paikalla käyntien yhteydessä kemikaalilisäyksiä tehtiin ennen niiden loppumista/ laitehälytyksien tuloa. Tällä pyrittiin varmistamaan, ettei kemikaali lopu tarkastuskäyntien välillä ja aiheuta siten ongelmia puhdistustuloksille. Huoltotapahtumiin ei ole kirjattu BioKemin ja Ecolatorin laskeutuskokeita. Käyttöohjeen mukaan BioKemin lietemäärää tulee seurata vähintään joka toinen kuukausi. Laskeutuvan lietteen määrän noustessa 4 ml:aan litrassa, koe tulee tehdä kuukausittain. Ecolatorin käyttöohjeessa ei kerrota lietemäärän seurantaväliä. Käytännössä Ecolatorin lietemäärä kasvoi poistoa edellyttävälle tasolle viiden asukkaan kuormituksella noin 1,5 kuukaudessa ja kolmen asukkaan kuormituksella noin kolmessa kuukaudessa. Selvästi vähiten huolto- tai kunnossapitotoimenpiteitä vaati Green Rock. Vertailujakson kuluessa sen 3-osainen sakokaivosto tyhjennettiin kaksi kertaa lopputyhjennyksen lisäksi. Muita huoltoimenpiteitä oli vain yksi, toisen lietteenpoiston yhteydessä kierrätyspumpun vippa onnistui jumittumaan yläasentoon estäen pumpun käynnistymisen. Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden tarve oli pientä myös Jitalla ja Uponorilla. Alkupuolella Jitan kansi vaihdettiin talviolosuhteissa toimivampaan malliin ja kemikaaliannosta lisättiin. Kolmas huoltotoimenpide oli prosessiosan pinnankorkeusanturin säätö. Mahdollisesti näytteidenoton yhteydessä siirtymään päässyt anturi palautettin oikeaan korkeuteensa. Uponorin toimenpiteet liittyivät myös kemikaalin annosteluun, jota säädettiin kahdesti ja viimeiseksi koko laite vaihdettiin siinä ilmenneen valmistusvirheen johdosta. WatManin huolloista pääosa koostui kahdeksasta lietteenpoistosta. Kemikaalin sekoitukseen käytettävän ilman määrää jouduttiin säätämään kolmasti ja lietteen palautuspumpun jumiutuminen vaati kaksi huoltotoimenpidettä. GoodWell tyhjennettiin kahdesti jakson aikana ja lopuksi. Muista, yhteensä 11 huoltotoimenpiteestä kuusi liittyi ohjauslogiikasta löytyneeseen ohjelmointivirheeseen. Lisäksi poistoyhde tiivistettiin, kemikaaliannosta säädettiin ja ilmennyt lappoilmiö poistettiin. Ecolatorin 14 huoltotoimenpiteestä pääosa eli yhdeksän oli lietteenpoistoja. Vertailun aikana alkuperäinen logiikan ohjelmointi vaihdettiin kahdesti, ja syyskuun 211 päivityksen yhteydessä laitteen muutakin tekniikkaa päivitettiin merkittävästi (kompressori, ilmastuslautanen, vippa, purkupumpun tiivistys). Muita vuoden 21 huoltoja olivat poistopumpun imuyhteen vaihto tammikuussa ja tukkeutuneen ilmastuslautasen vaihto huhtikuussa. Labkolla huoltotapahtumia kertyi yhteensä 38, joista pääosa eli 32 oli kalkin lisäyksiä happamuuden torjumiseksi. Tyhjennyskertoja oli viisi ja muita huoltotoimenpiteitä vain yksi, poistopumpun liittimen tiivistys. Lukumääräisesti eniten huoltotapahtumia kertyi KWH:lle, yhteensä 69 kappaletta. KWH:nkin toimenpiteistä pääosa koostui kalkituksista. Lisäksi ylijäämälietteen pussi oli vaihdettava 22 kertaa. Ohjelmistoa päivitettiin/säädettiin kahdesti, ja ilmastinlautasen tukkeutumiseen liittyvät ongelmat aiheuttivat touko kesäkuun vaihteessa 211 yhteensä neljä huoltokäyntiä. Koska kaikkien laitteiden kemikaalin kulutus on samalla tasolla, riippuu kemikaalilisäysten toistuvuus kemikaalisäiliön koosta. Useimmin kemikaalia on lisättävä Green Rockin ja WatManin 1 litran säiliöihin ja pisintä täyttöväliä voidaan käyttää Ecolatorissa (1 l) ja WehoPutsissa (5 l). Muissa laitteissa säiliökoko on 3 litraa, Uponorissa 2 litraa. Yhteensä, kwh kwh / vrk 2,6 1,34 1,28 1,2 1,17 1,16,9,75 suhdeluku 1 % 52 % 49 % 46 % 45 % 45 % 35 % 29 % CE-testi kwh/vrk - 2,8,9 1,4 1,12 1,7,9,9 9 l/vrk 2,67 3,52 1,36 1,25 1,29,96,9,81 6 l/vrk 2,65 1,98 1,31 1,44 1,24 1,21,91,78 5 l/vrk 2,69 1,72 1,26 1,47 1,18 1,33,93,75 3 l/vrk 2,62,76 1,29,93 1,3 1,11,97,78 lomajaksot 2,66,64 1,3,81,94 1,13,55,48 WehoPuts 5 GoodWell AGP WatMan BIO 1 Uponor Clean 1 Jita Kemik 4 Rakennusmaailma 9/211

14 Kasvata kotisaunaasi. Lisää tilaa SPU Eristeillä. Markkinoiden tehokkain lämmöneriste säästää energian lisäksi tilaa. SPU Eristeillä on mahdollista rakentaa ohuita ja turvallisia rakenteita kaikkiin kodin tiloihin. Saunan saneeraajan valinta on SPU Sauna-Satu. 3 mm:n SPU Sauna-Satu vastaa noin 7 mm:n koolattua villarakennetta. Se tarkoittaa normaalisaunassa jo,4 neliömetriä lisää tilaa! SPU Sauna-Satu. Säästää tilaa Turvalliset rakenteet saunaan Helppo ja nopea asentaa Lue lisää markkinoiden tehokkaimmista lämmöneristeistä spu.fi

15 Trimmiavustimella ajat helpommin Näin teet sen itse Aika vaihtaa tuulilasinpyyhkimet TESTI: Uudestisyntynyt baijerilainen Bavaria 34 HT 2 9 hv Termolli 63 Salakuljettajien ykkösnyrkki Kroatiasta TESTI: Uudella kantotasolla todellista hyötyä! ESITTELYT: Yamarin Cross iskee suosikkiluokkaan Jätevesinäytteiden oton yhteydessä otettiin myös lietenäytteitä. KWH kerää ylijäämälietteensä pussiin, josta on kätevä kaivaa edustava näyte. Näytteiden otto Taulukko 1. Laitteisiin tehtyjen huoltotoimenpiteiden lukumäärät Tehdyt huoltotoimet GreenRock Normaali vaatimius Jita Uponor kalkin lisäys muu huolto lietteen poisto yhteensä Yhteenveto WatMan GoodWell Ecolator BioKem Herkkien alueiden vaatimus WehoPuts OMASSA Venetoreilla asiallinen hinnoittelu Numero SKÄYTETTYÄ KAT Babro Classic Teräsveneuutuus Hollannista 1lehtipisteissä w w w.v e n e n e t t i. f i Orgaanisen aineksen poisto väh. 8% Typenpoisto väh. 3 % Fosforinpoisto väh. 7 % GoodWell + + (+) Uponor Jita WehoPuts BioKem WatMan Green Rock Ecolator Orgaanisen aineksen poisto väh. 9% Typenpoisto väh. 4 % Fosforinpoisto väh. 85 % GoodWell Uponor Jita WehoPuts BioKem WatMan Green Rock Ecolator + + -

16 Green Rock Iisi Labko BioKem n GREEN Rock on hyvin yksinkertainen niin rakenteeltaan kuin toiminnaltaan. Sen on tarkoitus päivittää kolmen sakokaivon järjestelmä asetuksen täyttäväksi puhdistamoksi. Itse puhdistamo on muutaman sadan litran vetoinen, kiveksi muotoiltu eristetty säiliö, joka sijoitetaan kolmannen sakokaivon päälle. Säiliön sisällä on muovikiekkoja, jotka muodostavat kasvualustan biofilmille. Kiven keskellä on putki, josta lasketaan uppopumppu kaivon pintaveteen. Pumppu nostaa vettä kolmijakoiseen sprinkleriin, joka suihkuttaa vettä muovikiekkojen päälle. Kiekkoihin muodostuvan biofilmin mikrobit hajottavat orgaanisen aineen, ja veden suihkutus toimii ilmastuksena, joka hapettaa veden. Pumpun toiminta on ajastinohjattu. Pumppu käy 2 minuuttia ja lepää saman verran. Näin kaivossa pääsee syntymään myös hapettomia tilanteita, jolloin mahdollisesti nitrifioitunut typpi pääsee denitrifioitumaan ja vapautumaan typpikaasuna. Fosforinpoistoa varten tiskipöydän alle asetetaan kemikaalipumppu ja -säiliö, josta annostellaan kemikaalia suoraan talosta lähtevään viemäriin. Pumppu on kello-ohjattu, ja annostelumäärää säädetään henkilöluvun mukaan. Koska testikentässä ei ollut vanhoja saostuskaivoja ennestään, maahan upotettiin Green Rockia varten kolme muovikaivoa, joiden yhteistilavuus oli viisi kuutiometriä. Koko testin aikana Green Rock toimi ilman häiriöitä, ja purkuvesi oli aina vähintään kohtalaista. Typenpoisto oli talvella heikonpuoleinen, mutta kesäksi se parani niin, että keskimääräinen typenpoisto selviää asetuksen vaatimuksesta rima väpättäen. Ainoa toimintahäiriö aiheutui eräästä lietetyhjennyksestä: pumpun käynnistyskoho jäi jumiin ripustusköyteen, jolloin ilmastus keskeytyi kahdeksi viikoksi. Biofilmi ei kuitenkaan kärsinyt tästä millään lailla, tulipahan sekin testattua. Green Rock on toimintavarma ja edullinen. Siinä on vain yksi liikkuva osa, joka on rautakauppatavaraa, ja helppo vaihtaa itse. HYVÄÄ Toimii kuin junan vessa Yksinkertainen ja helppo huoltaa HUONOA Typenpoisto vain välttävä Kemikaalinsyöttö voi tukkia viemärin Yleisarvosana 8,2 n LABKO saavutti puolentoista vuoden pitkäaikaisseurannassa kaikkein parhaimmat keskimääräiset puhdistustulokset. Tilastollisesti se siis on joukon paras puhdistamo. Labko on myös ainoa, joka ensimmäisenä talvena ajoittain täytti edellisen jätevesiasetuksen vaatimukset. Labko on kello-ohjattu panospuhdistamo, joka tekee kaksi panosta vuorokaudessa kuormasta riippumatta. Erillistä sakotilaa ei ole, vaan kaikki tuleva jätevesi päätyy suoraan tilavaan prosessisäiliöön. Koska erillistä saostussäiliötä eli lietevarastoa ei ole, aktiiviliete on käytännössä myös jatkuvassa muutoksessa. Niinpä Labkon omistajan on parasta valvoa ilmastuslietteen tilaa laskeutuskokeella riittävän usein. Testin alussa näytti siltä, että Labko vaatisi tyhjennyksen muutaman kuukauden välein. Vesien lämmettyä tilanne muuttui. Prosessi on niin tehokas, että kesäolosuhteissa tyhjennystarve on vähäinen suuresta kuormasta huolimatta. Viime kesänä aktiivilietteen määrä jopa väheni usean kuukauden ajan; ahnas puhdistamo söi lietteensä. Lopulta selvittiin koko testijaksosta yhteensä viidellä tyhjennyksellä. Labko on lujarakenteinen ja hyvin tehty. Pumput ja muut komponentit ovat laadukkaita. Ohjauslogiikka on sijoitettu sisätiloihin, mikä ei kestävyyden kannalta taatusti ole huono asia. Labkossa ei esiintynyt lainkaan varsinaisia vikoja. Merkittävin työllistäjä oli prosessin happaneminen kesällä. Jouduimme lisäämään kalkkia jopa kahdesti viikossa, jottei prosessi happanisi liikaa. HYVÄÄ Tehokas puhdistaja Laadukas rakenne Täyttää myös asetuksen korotetun vaatimustason HUONOA Kaipaa säännöllistä seurantaa Vaatii kesällä kalkitusta Yleisarvosana 8,2 Green Rock BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l Labko BioKem BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l reduktio 1 % BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 1 reduktio 1 % BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 1 9 % 9 9 % 9 8 % 8 8 % 8 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % N-tavoite % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % N-tavoite % 2 1 % 1 % -1 % 1 kiintoainepitoisuus, mg/l % kiintoainepitoisuus, mg/l Rakennusmaailma 9/211 43

17 Uponor Clean 1 Jita Kemik n UPONORISSA kaikkea hoidetaan yhdellä ja samalla kompressorilla. Puhdistamossa ei ole erillisiä pumppuja eri toiminnoille, vaan se toimii kokonaan pneumaattisesti. Kaikki pumppaukset säiliöstä toiseen tehdään niin sanottuna mammuttipumppauksena eli suihkuttamalla ilmaa veden sekaan, jolloin vesi kevenee ja lähtee nousemaan. Kompressorin tuottama paineilma ohjataan oikeisiin putkiin logiikan ohjaamilla magneettiventtiileillä. Niinpä ainoat määräaikaishuoltoa vaativat komponentit ovat kompressori ja ilmastin, mikä merkitsee edullisia huoltokustannuksia. Rakennetta voi pitää oikeasti nerokkaana. Jos huollot ovat edullisia, muutkaan käyttökustannukset eivät päätä huimaa. Upo ja sen sisarlaite Jita kuluttivat kaikista vähiten sähköä. Saostussäiliöiden tilavuus on suuri, joten lietetyhjennysten väleiksi riittää puoli vuotta suurellakin kuormituksella. Testin aikana Upon ongelmana oli aika ajoin riittämätön fosforin poisto, mikä aiheutui saostuskemikaalin liian pienestä syöttömäärästä. Tätä yritettiin toistuvasti korjata ilman menestystä. Koko ajan ongelmana oli se, että kemikaalisyötön määrä oli sidoksissa kemikaaliastian täyttöasteeseen. Testin toisella puoliskolla kävi vielä ilmi, että Upon kemikaaliannostelulaitteessa oli pieni valmistusvirhe, joka korosti tätä ominaisuutta. Jätevesiasetuksen uudistus tavallaan nollasi koko kemikaalinsyöttöongelman, koska nykymääräyksiin nähden fosforinpoisto on riittävä. Upoclean on pitkän tuotekehitystyön tulos, mikä näkyy myös laitteen toiminnassa. Vertailun keston aikana Upo teki yli 1 5 panosta ilman minkäänlaisia teknisiä häiriöitä. Käyttöliittymä on selkeä. Pihalla on kaksi kantta, josta toinen avataan lietetyhjennystä varten, ja toisen alla ovat koneisto ja prosessisäiliö. Sisällä seinällä on langaton hälytinlaite, joka ilmoittaa ajoissa kemikaalin täyttötarpeesta, sakosäiliön tyhjennyksestä ja mahdollisista vikatilanteista. HYVÄÄ Viisas rakenne Toimii luotettavasti Edullinen käyttää HUONOA Puhdistustulokset riittäviä, mutta eivät huippuluokkaa Yleisarvosana 8,2 n JITAN puhdistamo perustuu samaan tekniikkaan kuin Uponor, joskin se on yhtä sukupolvea vanhempaa tyyppiä. Rakenteeltaan Jita näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta. Kun Upon koneisto on upotettu kasettiin puhdistamon toisen kannen alle, Jitan logiikka, kompressori ja magneettiventtiilipöytä on nostettu puhdistamon päällä tolpassa olevaan koteloon. Jitassa ei ole sisälle taloon asennettavaa valvontalaitettakaan, vaan kotelon kyljessä on merkkivalo, jonka sammuminen kertoo vikatilanteesta tai kemikaalin vähyydestä. Maanalainen säiliö on myös kokonaan toisenmallinen kuin Upossa ja koostuu kolmesta eri tilavuudesta, kun Upossa on kaksi. Puhdistussykli on Jitassa kuitenkin miltei samanlainen kuin Upossa. Panoksen käsittelyaika ja panoksen koko ovat molemmissa sama. Jitan kompressorin ottoteho on kuitenkin pienempi kuin Upon. Kenties siitä syystä Jitan puhdistustulokset ovat myös kautta linjan aavistuksen huonompia kuin Upon. Näytteenotoissa Jitan kirkaste oli aina piirun verran Upon kirkastetta sameampaa, ja näytteenottosäiliön pohjalta löytyi aina vähän enemmän karannutta kiintoainetta. Jitan kemikaalinsyöttö sen sijaan on koko testin aikana toiminut tasaisemmin kuin Upossa, ja kemikaalisäiliön täyttöasteesta johtuva annoksen vaihtelu on Jitassa pienempi. Jitan puhdistustulokset huononivat testin aikana kerran siksi, että yksi vedenkorkeuden pinta-anturi pääsi nousemaan kiinnityksestään, jolloin panoskoko kasvoi liian suureksi. Ongelma korjautui painamalla anturi paikalleen. Kaiken kaikkiaan, kaikki Upoon liittyvät edut voidaan suoraan kirjata myös Jitan tilille: Jita toimii luotettavasti ja vähällä huomiolla, ja niin vähillä kustannuksilla kuin biologis-kemiallisen panospuhdistamon ylipäänsä on mahdollista nykytekniikalla ja -tietämyksellä toimia. Suuren saostustilavuuden ansiosta myös lietetyhjennysvälit ovat pitkät. HYVÄÄ Toimii luotettavasti Alhaiset käyttökustannukset HUONOA Puhdistustulos etenkin typen osalta vain tyydyttävä Yleisarvosana 7,8 Uponor Clean 1 BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l Jita Kemik BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l reduktio 1 % BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 1 reduktio 1 % BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 1 9 % 9 9 % 9 8 % 8 8 % 8 7 % 7 7 % 7 6 % 6 6 % 6 5 % 5 5 % 5 4 % 3 % 2 % N-tavoite % 3 % 2 % N-tavoite % 1 1 % 1 % kiintoainepitoisuus, mg/l % kiintoainepitoisuus, mg/l 44 Rakennusmaailma 9/211

18 Goodwell AG-1 KWH WehoPuts n Goodwell on vertailun ainoa puhdistamo, jonka säiliö on betonia. Kolmen kuutiometrin säiliö on jaettu väliseinällä varasto- ja reaktoriosioiksi, ja ohjauslogiikka sijaitsee säiliön viereen pystytetyssä laitekaapissa. Goodwell on panospuhdistamo, joka tekee panoksia saapuvan jäteveden määrän perusteella. Valmistajan mukaan se riittää jopa kymmenen henkilön talouteen. Toimiessaan hyvin Goodwell tuotti vertailun ylivoimaisesti parhaat puhdistustulokset. Parhaat hetket ajoittuivat molempiin kesiin, jolloin jätevesi puhdistui lähes täydellisesti. Valitettavasti testin aikana sattui lukuisia harmittavia häiriötilanteita, jotka rasittavat Goodwellin keskimääräisiä puhdistustuloksia. Alussa aiheutui ongelmia siitä, että Goodwell tuli mukaan testiin muutaman päivän varoitusajalla, jolloin näyttelystä otettu ohjauskaappi oli puutteellisesti kytketty eikä kaikkia virheitä heti huomattu. Vuosi sitten syksyllä toimintaa haittasi ohjauslogiikan ohjelmavirhe, joka kuukausien aikana romahdutti puhdistustuloksia. Kun virhe oli löytynyt ja korjattu, puhdistustuloksia rasitti edelleen varastosäiliön liian suuri lietemäärä. Keväällä kun liete tyhjennettiin, Goodwell rupesi samantien taas tekemään erittäin hyvää työtä, jota jatkui testin loppuun asti. Goodwellin prosessi ei happamoitunut liikaa, vaikka typpeä välillä poistui jopa 9-prosenttisesti. Se osoittaa, että Goodwellillä riittää jätevesiosaamista. AG-1 on erinomainen puhdistamo, jonka kanssa oli suorastaan epäonnea. Erilaiset kriisit rasittavat Goodwellin puhdistustuloksia siinä määrin, ettei sen todellinen potentiaali lopputuloksessa näy. Goodwell on kehittänyt panospuhdistamoiden etävalvontajärjestelmän, joka perustuu näytteenottoon puhdistusprosessin eri vaiheissa. Niinpä Goodwell pystyy tarjoamaan asiakkailleen edullisia huoltosopimuksia, koska huoltomiehen tarvitsee ilmaantua paikalle kemikaalitäydennyksen tai lietetyhjennyksen lisäksi vain, mikäli kaukovalvonta ilmoittaa ongelmasta. HYVÄÄ Toimiessaan erinomainen puhdistamo HUONOA Lukuisat toimintahäiriöt heikensivät puhdistustuloksia Yleisarvosana 7,8 n KWH:N säiliö on kaksiosainen. Saapuva jätevesi valuu varastosäiliöön, josta se panoksen täytyttyä pumpataan edelleen prosessisäiliöön. Prosessisäiliön ylijäämälietettä ei kuitenkaan palauteta varastosäiliöön, vaan se pumpataan varastosäiliön yläpuolella roikkuvaan kuitukangaspussiin joka neljännen panoksen yhteydessä. Ylijäämälietteen on määrä kuivua pussiin, ja kiinteistönomistaja voi huolehtia pussin vaihdosta ja täyttyneen lietepussin kompostoinnista. Näin KWH ei kaipaa lietetyhjennysautoa kuin perushuoltojen yhteydessä, minkä on määrä säästää kustannuksia ja ympäristöä. KWH on muutenkin hienosti rakennettu. Muovisäiliö laajoine kansineen on tukeva ja hyvin viimeistelty. Suuren kannen alta pääsee kurkistamaan molempiin säiliöihin. Keskellä sijaitsee hienostunut, täynnä toimintoja oleva ohjaustietokone, jonka alla on suuri kemikaalisäiliö. Käytännössä KWH:n käyttö ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Testin alussa ohjauslogiikka oli valmistajan toimesta ohjelmoitu väärin, joten kemikaalinsyöttö ei alussa toiminut. Lietepussi ei talvella toiminut kuten olisi pitänyt. Liete ei kuivunut, vaan pussi täyttyi ja tulvi jopa kolmessa viikossa tyhjennyksen jälkeen. Kesällä pussisysteemi toimi paremmin, mutta lisääntynyt nitrifikaatio aiheutti prosessin happanemisen, joten KWH vaati ahkeran kalkitsemisen. Happamoitumista ei kalkitsemisellakaan saatu kokonaan torjuttua. KWH:n kanssa oltiin melkein koko ajan kriisin rajoilla. Puhdistusprosessi kyllä toimi, muttei niin hyvin kuin olisi voinut. Purkuvesi oli usein muita sameampaa, vaikka se analyysin perusteella oli puhdistunut varsin hyvin. Viime keväänä ilmastuslautanen tukkeutui. Siitä seurasi kolmen huoltokäynnin sarja, minkä seurauksena koko ilmastusjärjestelmä jouduttiin uusimaan. Vaikka KWH on teettänyt runsaasti töitä, ovat keskimääräiset puhdistustulokset kuitenkin vertailun paremmasta päästä, ja sehän tässä on kuitenkin tärkeintä. HYVÄÄ Täyttää jätevesiasetuksen korotetut vaatimukset Ei tarvitse tyhjentää loka-autolla HUONOA Vaati eniten huoltokäyntejä Lietepussin vaihto raskasta ja ällöttävää Yleisarvosana 7,5 reduktio 1 % GoodWell BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 4 reduktio 1 % WehoPuts BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 1 9 % 8 % 35 9 % 8 % % 3 7 % 7 6 % 25 6 % 6 5 % 4 % 2 5 % 4 % % 2 % 1 % % -1 % N-tavoite kiintoainepitoisuus, mg/l 3 % 2 % 1 % % N-tavoite kiintoainepitoisuus, mg/l Rakennusmaailma 9/211 45

19 Ecolator 5 WatMan Bio 1 n ECOLATORIN erikoisuutena on puhdistamon eteen asennettava pumppukaivo, joka kerää puhdistamolle sopivan panoksen. Lisäksi siitä on se hyöty, että itse puhdistamon voi sijoittaa melko vapaasti. Laite toimii kello-ohjatusti tehden kaksi panosta vuorokaudessa, mikäli jätevettä riittää. Jos pumppukaivoon ei ole kerääntynyt riittävästi uutta panosta varten edellisen purkautuessa, Ecolator jättää yhden panoksen välin ja asettuu lepoon. Muuten toimintaperiaate muistuttaa Labkoa siten, ettei puhdistamossa ole lainkaan varastosäiliötä, vaan kaikki liete varastoituu prosessisäiliöön. Ecolatorin testi alkoi huonosti. Ensimmäisen talven aikana puhdistustulokset olivat muita huonompia, vaikka laitetta toistuvasti huollettiin ja korjattiin valmistajan toimesta. Huono talvi huipentui siihen, että ilmastuslautanen keväällä meni tukkoon, jolloin laite lakkasi tyystin puhdistamasta vettä. Kun kesä tuli, jätevedet lämpenivät ja puhdistamoiden jätevesikuormaa pienennettiin, alkoi Ecolator toimia niin kuin pitääkin. Kesällä valmistaja kävi vielä rakentamassa tekniikan uusiksi vaihtaen muun muassa kompressorin toisentyyppiseksi samalla kuin ilmastuslautanen jälleen uusittiin. Talven tullen ja jätevesien jälleen jäähtyessä Ecolatorin lieteongelma palautui. Talvioloissa sopivaksi lietteentyhjennysväliksi osoittautui kaksi kuukautta. Tämä tarkoittaa, että käyttäjän pitää viikoittain ottaa Ecolatorin ilmastuslietteestä laskeutuskokeita, mikäli haluaa varmistaa, ettei liete pääse paisumaan niin, että laite alkaa sylkeä sitä luontoon tyhjennysten yhteydessä. Tämän vuoden keväänä ilmastuslautanen tukkeutui jälleen. Kun Ecolatorin typenpoisto vihdoin käynnistyi kunnolla ensimmäisenä kesänä, se säilyi hyvänä seuraavan talvenkin yli. Varsinainen puhdistussykli toimii siis Ecolatorissa hyvin. Ongelmana on liian pieni tilavuus koko perheen jätevesille, ja varsinkin ylijäämälietteelle. Ecolator toimii parhaiten yhden tai kahden henkilön kuormalla. HYVÄÄ Tehokas typenpoisto HUONOA Säiliön tilavuus liian pieni Huoltointensiivinen Yleisarvosana 7,2 n WATMAN koostuu kahdesta peräkkäisestä pyöreästä pystysäiliöstä. Ensimmäinen, johon jätevesi viemäristä valuu, toimii varastosäiliönä. Toisessa, varsinaisessa prosessisäiliössä seisoo kolmessa osastossa muovisia ritiläputkia, joiden alapäähän on kiinnitetty putki-ilmastimia. Ritiläputket toimivat biofilmin kiinnitysalustoina, ja prosessisäiliössä on jatkuva ilmastus. Neljäs osasto prosessisäiliöstä on väliseinillä erotettu kirkastussäiliöksi, johon annostellaan saostuskemikaali. Kirkastussäiliön pohjalta palautetaan saostunutta lietettä varastosäiliöön. Vaikka WatMan jää tässä vertailussa ilman tähtiä, laitteessa on paljon hyviä ominaisuuksia. Orgaanisen jätteen puhdistus on lähes sataprosenttista, joten WatManin purkuveden kirkkaus oli lähes aina vertailun kärjessä. Myös fosforin poisto on korkealla tasolla. WatManille sattui vain yksi tekniikan pettämisestä aiheutunut toimintahäiriö koko testin aikana. Se on myös ainoa, jonka prosessi on sellainen, että kantta avaamalla näkee välittömästi, kuinka hyvin puhdistusprosessi toimii. Sen rakenne on avoin sekä helposti huollettavissa ja korjattavissa. WatManin kohtalokas heikkous on typenpoisto, joka vain ajoittain ylittää uuden, lievennetyn asetuksen vaatimustason. Keskimäärin typenpoisto jää niin paljon alle asetuksen vaatiman rajan, että suorituksesta on pakko antaa arvosanaksi hylätty. Samalla WatMan menettää TM-tähtensä, koska emme voi suositella laitetta, joka ei saavuta asetuksen vaatimuksia. Toinen heikkous on varastosäiliön liian pieni lietetilavuus, joka vaatii loka-auton käyntejä turhan usein. HYVÄÄ Havainnollinen puhdistusprosessi Poistaa erinomaisesti orgaanisen aineksen ja fosforin HUONOA Typenpoisto ei saavuta asetuksen minimivaatimusta Liian pieni saostussäiliö Yleisarvosana 7,5 Ecolator BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l WatMan Bio1 BOD 7 -reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l reduktio 1 % BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 35 reduktio 1 % BOD 7 -tavoite P-tavoite N reduktio 1 9 % 8 % 3 9 % 8 % % 25 7 % 7 6 % 5 % 4 % % 5 % 4 % % 2 % 1 % N-tavoite % 2 % 1 % N-tavoite % kiintoainepitoisuus, mg/l % kiintoainepitoisuus, mg/l 46 Rakennusmaailma 9/211

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki kesällä 2008 Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen tilauksesta selvityksen

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.2009 Green Rock Oy Sivu 1/9 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Panospuhdistamon ilmastuslietteen laskeutuskoe ja ph-mittaus. Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki lokakuussa

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 1 Uponor-panospuhdistamo tuoteperhe *) Upoclean Uponor-panospuhdistamo 7 yhden perheen ratkaisu, myös vapaa-ajan asunnoille, joissa

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Biologis-kemialliset pakettipuhdistamot: Omakotitalot, loma-asunnot, yhteispuhdistamot, kyläpuhdistamot, maitotilapuhdistamot

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ Satu Heino Projektipäällikkö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 9.9.2009 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Puhdistamot jäteveden käsittelyyn. WehoPuts

Puhdistamot jäteveden käsittelyyn. WehoPuts Puhdistamot jäteveden käsittelyyn WehoPuts WehoPuts-pienpuhdistamot Kotimaiset WehoPuts-puhdistamot on suunniteltu ja valmistettu täyttämään tiukimmatkin vaatimukset erilaisille puhdistustarpeille. Puhdistamomalleja

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta

Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Juha Niemi Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

+ PH. Puhdistamo tarkastus 1: 1) Tarkistetaan poistuvan veden seuranta-astian näyte (1).

+ PH. Puhdistamo tarkastus 1: 1) Tarkistetaan poistuvan veden seuranta-astian näyte (1). Puhdistamo tarkastus 1: + PH 1 Päivämäärä: Seuranta-astian näyte: PH: Panoksia alkaen: Prosessi vaihe: Lietteenmäärä: emikaalin määrä: Lietteenpoisto: 8.2.2008 O EI 7.0 Prosessi: Odotus: % Litraa Päällä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Markkinoiden nykyaikaisin ja huolettomin jäteveden puhdistamo

Markkinoiden nykyaikaisin ja huolettomin jäteveden puhdistamo H A JA-A S U T U S A LU E E N JÄT E V E D E N K Ä S I T T E LY U P O N O R C L E A N I - PA N O S P U H D I S TA M O U U T U U S Markkinoiden nykyaikaisin ja huolettomin jäteveden puhdistamo 03 2009 30020

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä!

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! Jita sakosäiliöt / 2009 3-osastoiset harmaille + wc:n jätevesille 2500 L 3000 L 3500 L 1500 L 2-osastoinen harmaille jätevesille 5500 L 1-osastoinen

Lisätiedot

Ympäristötuotteet 5.3.2013

Ympäristötuotteet 5.3.2013 Ympäristötuotteet 9 5.3.2013 9 Ympäristötuotteet Yleistä Kotimaiset WehoPuts-puhdistamot on suunniteltu täyttämään tiukimmatkin vaatimukset. Toiminnaltaan puhdistamot ovat biologis-kemiallisia panospuhdistamoita

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa IN-DRÄN Biosuodatin 5ce Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla

Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla Envieno, Turun seudun puhdistamo Oy, Esa Malmikare Jouko Tuomi Vesihuolto 2015 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KOULUTUSTILAISUUS Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus Suunnittelu Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Toukokuu 2008. Labko BioKem -panospuhdistamot PANOSPUHDISTAMOT 6-90 HENKILÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

Toukokuu 2008. Labko BioKem -panospuhdistamot PANOSPUHDISTAMOT 6-90 HENKILÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Toukokuu 2008 Labko BioKem PANOSPUHDISTAMOT 6-90 HENKILÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Luotettavat ratkaisut Jätevesien käsittelyjärjestelmät Yleistä Labko BioKem Labko BioKem ovat biologis-kemiallisia jäteveden

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

BIO PIENPUHDISTAMO TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

BIO PIENPUHDISTAMO TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYYN BIO PIENPUHDISTAMO TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYYN ONKO MARKKINOIDEN PARAS PIENPUHDISTAMO ISTAMO TEILLE RIITTÄVÄN HYVÄ? Valtioneuvosto on antanut asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Saneerausmallit: KP BioChem kaivopuhdistamo. PA0.8 sa BioChem

Saneerausmallit: KP BioChem kaivopuhdistamo. PA0.8 sa BioChem Saneerausmallit: P BioChem kaivopuhdistamo - asennetaan hyväkuntoisiin sakokaivoihin; - betonikaivot dia 700-1200. Erilaisia toteutusmalleja Panoksen keräys Lietteenkäsittely 2. Biologis-kemiallinen puhdistus

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Uponor-panospuhdistamot

Uponor-panospuhdistamot Uponor-panospuhdistamot Yleistä Uponor-panospuhdistamot käsittelevät kotitalouksien kaikki asumajätevedet: WC-, keittiöja pesujätevedet. Ylivoimainen toimintavarmuus ja puhdistusteho saavutetaan etusaostussäiliöillä,

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/12 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot