Tuet muuttuvat. mutta luomulla pärjää. Maatilayrittäjä Heli Ahonen luottaa: Euroopan komission Suomen edustuston lehti. sivu 26. sivu 11.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuet muuttuvat. mutta luomulla pärjää. Maatilayrittäjä Heli Ahonen luottaa: Euroopan komission Suomen edustuston lehti. sivu 26. sivu 11."

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Pitääkö EU:ssa osata ranskaa? sivu 26 Kansanäänestys vaikea pala päättäjille sivu 11 1 Avioerossa voi olla monta mutkaa sivu 24 Maatilayrittäjä Heli Ahonen luottaa: Tuet muuttuvat mutta luomulla pärjää sivu 6 Meikkipurkkiin EU-merkinnät sivu 33

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Paavo Mäkinen Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö Tuumaustauko Toukokuun 29. päivänä Eurooppa koki kolauksen. Ranskalaiset äänestivät Ranskan johdolla laaditun EU:n perustuslaillisen sopimuksen nurin. Heti perään hollantilaiset tekivät samoin. Perustuslaillisen sopimuksen, Euroopan unionin ja monen muun asian vastustajat ovat tietysti riemuinneet, me muut olemme olleet hämmentyneitä ja varmaan myös neuvottomia. Eurooppa-neuvosto päätti tuumaustauosta asian suhteen. Kuluneet kaksi kuukautta olemme lukeneet ja kuulleet analyysejä kielteisen tuloksen syistä. Analyysien ja myös Ranskassa ja Hollannissa tehtyjen mielipidetiedustelujen mukaan non ja nee -vastausten syynä ei näytä olleen itse esitys perustuslailliseksi sopimukseksi, vaan lukuisat muut seikat. Kansanäänestykset vain antoivat kanavan tuoda tyytymättömyyden, ei vain ranskalaisten ja hollantilaisten, vaan kaikkien eurooppalaisten tietoisuuteen. Muissa vanhoissa EU-jäsenmaissa olemme havahtuneet huomaamaan, että meilläkin voidaan huonosti, ja siksi myös me haluaisimme mahdollisuuden sanoa EI. Kielteisten äänestystulosten taustalla olleista seikoista ovat päällimmäisiksi nousseet globalisaatio, laajentuminen ja kyseisten maiden poliittinen ja taloudellinen johto. Kritiikki johtoa kohtaan näkyy myös väitteenä, että Euroopan eliitti on etääntynyt tavallisesta kansalaisesta. Kansalainen ei koe tulevansa kuulluksi. Tämä on luonnollisesti syytös, joka meidän tulee ottaa vakavasti. On paikallaan pohtia, millä tavoin voimme edustuksellisen demokratian puitteissa kehittää vuoropuhelua kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä. Toisaalta tunne siitä, ettei tule kuulluksi saattaa syntyä myös kahdesta ensinmainitusta syystä, globalisaatiosta ja laajentumisesta. Kansalaisten näkökulmasta nämä voivat merkitä samaa asiaa: epävarmuuden lisääntymistä erityisesti työpaikkojen ja toimeentulon suhteen. Tästä epävarmuudesta huolimatta kukaan ei näytä tekevän mitään. Ranskassa nuorten keskuudessa perustuslaillisen sopimuksen vastustus oli erityisen suurta. On sanottu, että siellä nuoriso ei enää äänestänyt rauhan puolesta, koska nuoret eivät tiedä muusta kuin rauhasta. Työpaikoilla sen sijaan on merkitystä, onhan liki joka neljäs maan nuorista vailla työtä. Onko työpaikkojen vaje globalisaation syytä? Globalisaation uhat on tiedostettu hyvin mutta sen mahdollisuudet, ne toteutuneetkin, jäävät usein vaille julkisuutta eikä niitä tiedosteta. Esimerkiksi Suomessa on viimeisen vuoden aikana uutisoitu lukuisista työpaikkojen vähennyksistä. Silti työllisten lukumäärä toukokuussa oli suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Niin ikään vuosi sitten tapahtuneen laajentumisen vaikutuksista on korostettu pelättyjä kielteisiä puolia. Ranskassa ilmiön symboliksi nousi puolalainen putkimies. Kuitenkin Ranskassa on todettu olevan auki putkimiehen paikkaa samalla kun puolalaisia putkimiehiä maassa on vain noin 150. Mielenkiintoista on, että uusissa jäsenmaissa perustuslaillisen sopimuksen vastustus ei ole merkittävästi noussut Ranskan kansanäänestyksen jälkeenkään. Eräs ranskalainen kommentaattori arveli, että uusissa jäsenmaissa toimeliaisuus ja elämänusko ovat kovia, koska niissä uskotaan, että huominen on eilistä parempi. Vanhassa Euroopassa ajatellaan juuri päinvastoin. Meillä lähdetään siitä, että eilinen oli huomista parempi. Tuumaustauko on todellakin paikallaan. Sisältö 4/ Pääkirjoitus 4 Eira Palin-Lehtisen kolumni 5 Katuparlamentti Kauhajoella 6 Tukiuudistus tulee maatilalle 10 Nanna Suden oma Eurooppa 11 Kun kansa äänestää 14 Reijo Kemppinen Lontooseen 16 Euro-opiskelu uudistuu 18 Eurooppa lentoon Airbusilla 22 Yhdentymistä 1400-luvulla 23 Turhan tuhdit välipalat 24 Avioero eurooppalaisittain 26 Ranskaa tarvitaan 28 Junalla on hauska matkustaa

3 3 Jämsässä Patrian tehtaalla valmistetaan ohjainpintoja maailman suurimpaan lentokoneeseen Airbus A380:een. Euroopan suurin teknologiahanke tuo Suomelle työtä vuosiksi eteenpäin. Tomi Järvinen (vas.) ja Jorma Luomala asentavat ohjainpintoihin saranat, joilla kappaleet kiinnitetään lentokoneen siipiin. sivu EU-projekt i Villnäs 32 Eroon sähköromusta 33 EU tuli meikkipussiin 34 Huhu: EU pakottaa paidan päälle 35 Kisavisa Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Paavo Mäkinen Toimitus Unionimedia Oy PL 36, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla tai postitse takakannen tilauskortilla fax (09) Lehti on maksuton. Seuraava Europa-lehti ilmestyy Kannen kuva: Esko Siekkinen Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa. `

4 k o l u m n i Visio Euroopasta 4 Eira Palin-Lehtinen Varatoimitusjohtaja Nordea EU-perustuslaista järjestetyt kansanäänestykset ovat saaneet poliitikot sekä EU-virkamiehet hämäännyksen valtaan. Ranskan ja Hollannin kansan antama vankka ei on pysäyttänyt lain etenemisen. Yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa ei vain kansalaisilta vaan myös politiikoilta puuttuu visio näkemys siitä, mikä Eurooppa on ja mihin se on menossa. Johtamistaidon viisaat sanovat, että tällaisessa tilanteessa mikä tahansa organisaatio on ongelmissa. Oli kyse perheestä, organisaation osasta tai kokonaisesta kansakunnasta tai kansojen liitosta, toimeen ryhdytään ja tuloksia syntyy vain, jos tiedetään, mihin ollaan menossa ja miksi. Tähän uskoakseni perustuslakiprosessi on nyt myös pysähtynyt. Se ei ole ollut ymmärrettävä eikä se ole pystynyt antamaan kansalaisille kuvaa siitä, miten lain toteuttamisen kautta päästään heidän kannaltaan parempaan Eurooppaan. Euroopan unionin visio syntyi sotien jälkeisessä tilanteessa. Nyt tuo visio on täytetty ja edessä ovat uudet haasteet, jotka edellyttävät muutosta. Tämän muutoksen toteuttamiseen tarvitaan näkemys siitä, miten haasteet käännetään voitoksi. Tarvitaan myös vahvaa johtajuutta, nykyistä selkeämpää asioiden priorisoimista ja riskinottoa. Kun katson Eurooppaa sijoittajan näkökulmasta, Euroopan mahdollisuudet eivät näytä alkuunkaan niin sekavilta ja lohduttomilta kuin yhteisön poliittisen tilan analyysi tai alueen talousluvut antaisivat ymmärtää. Ero on kuitenkin siinä, että sijoittaja katsoo Eurooppaa pitkälti pörssinoteerattujen yritysten, ei kansakuntien tai kansallistalouksien kautta. Tästä näkökulmasta katsottuna näyttää selvästi siltä, että laajenevalla osalla eurooppalaisia yrityksiä on selvä visio siitä, mitä niiden on tehtävä. Yritysten vastaus muuttuvaan maailmaan on ollut omasta kilpailukyvystä huolehtiminen. Eurooppalaiset yritykset, nimenomaan teolliset yritykset, hakevat kasvua kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Ne investoivat tällä hetkellä yhdysvaltalaisia ja japanilaisia yrityksiä aggressiivisemmin kasvaville markkina-alueille eli Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Tietotekniikkainvestoinnit kasvavat myös lupaavasti. Tulostakin alkaa näkyä paljon parjattu tuottavuus ei enää ainakaan heikkene. Kansalaisten kannalta tämä valitettavasti voi näkyä työpaikkojen menetyksinä ja epävarmuuden lisääntymisenä. Kansainväliseen tavaratuotantoon osallistuvilla yrityksillä tuskin on kuitenkaan vaihtoehtoja. Työpaikkojen siirtyminen muualle on osa tuotteiden elinkaarta ja kansainvälisen työjaon tehostumista. Paikallisen elintason säilyttäminen ja kohottaminen edellyttää siten uusia tuoteideoita sekä yleistä, mutta etenkin palvelualojen, kilpailukyvyn kohenemista. Tämä tuskin toteutuu käpertymällä vanhaan. Sijoittajat eivät ole menettäneet uskoaan pörssinoteerattuun Eurooppaan. Investointipankki Merrill Lynchin sijoittajille kuukausittain tekemän kyselyn mukaan kansainväliset sijoittajat suosivat edelleen Eurooppaa suhteessa muun muassa Yhdysvaltoihin. Kansanäänestykset eivät ole tätä näkemystä heilutelleet. Uudistuakseen ja tarjotakseen kansalaisille selkeämmän näkemyksen tulevaisuudesta Eurooppa tarvitsee kuitenkin sijoittajia ja yrittäjiä, jotka uskovat myös pörssin ulkopuoliseen Eurooppaan. Pääomat pitäisi saada tuottamaan, jotta ne myös pysyvät Euroopassa ja luovat lisää työpaikkoja, siis pohjaa kansalaisten hyvinvoinnin kohentumiselle.

5 Leena Peltonen-Palotie ERC:n tieteelliseen neuvostoon Geenitutkija, akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie on nimitetty ainoana suomalaisena Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteelliseen neuvostoon. Tieteellinen neuvosto on niin komissiosta kuin jäsenmaista itsenäisen ERC:n ylin päättävä elin. Euroopan tutkimusneuvosto on osa tutkimusrahoituksen puiteohjelmaesitystä. Sen tehtävänä on kohdentaa eurooppalaista rahoitusta suurille ja riskialttiille tutkimushankkeille, jotka edustavat alansa huippuosaamista. Tavoitteena on rahoittaa jopa yksittäisiä tutkimusryhmiä miltä tahansa tieteenalalta. Leena Peltonen-Palotie on eräs ihmisen geeneihin liittyvän tutkimuksen johtavista tutkijoista maailmassa. Peltonen-Palotie palasi vuonna 2002 Kalifornian yliopistosta Los Angelesista Suomeen. Hän johtaa yhtä kolmesta genometriikkaa koskevasta EU-rahoitteisesta ohjelmasta. Tieteellinen neuvosto aloittaa työskentelynsä jo tämän vuoden aikana, ja sen ensimmäinen tehtävä on hahmotella Euroopan tutkimusneuvostolle strategia. Lisäksi se vastaa neuvoston toiminnasta ja huippuosaamisen tavoitteen toteutumisesta. ERC:n varsinaisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä heti, kun 7. puiteohjelmasta tehdään lopulliset päätökset. Tieteelliseen neuvostoon valitut 22 tiedemiestä ja -naista kokosi Chris Pattenin luotsaama korkean tason neuvottelukunta. Henkilöt eivät edusta organisaatioitaan tai kotimaitaan, vaan heidät on valittu tehtävään omien kykyjensä ja saavutustensa Tupakkamainonta loppui EU-alueella Tupakan mainonta viestimissä kiellettiin EU-alueella heinäkuun alusta lukien. Uuden direktiivin mukaan tupakkaa ei saa enää mainostaa painetuissa tiedotusvälineissä, radiossa tai internetissä. Myös tupakkayhtiöiden sponsorointi rajat ylittävissä kulttuuriurheilutapahtumissa loppuu. Niinpä tupakkamainokset poistuvat esimerkiksi formula-autoista ja kuljettajien asuista. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan mainontakiellot voivat vähentää tupakointia jopa seitsemällä prosentilla. EU:ssa kuolee vuosittain noin ihmistä tupakointiin liittyviin sairauksiin, joten pienenkin tupakoinnin vähenemisen ansiosta voi säästyä tuhansia ihmishenkiä. EU sai äskettäin päätökseen Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puiteyleissopimuksen ratifioinnin. Sopimuksen yhtenä tavoitteena on tupakkamainonnan ja -sponsoroinnin kieltäminen maailmanlaajuisesti. Tupakkamainonta televisiossa on ollut kiellettyä EU:ssa 1990-luvun alkupuolelta asti. Monissa maissa, myös Suomessa, tupakan mainontaa viestimissä on jo aikaisemmin rajoitettu kansallisessa lainsäädännössä luvulla tupakkamainontaa ja -sponsorointia koskevista erilaisista kansallisista säännöistä oli muodostumassa este niitä sisältävien tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle. Vuonna 1998 EU yritti ratkaista ongelman antamalla direktiivin, jolla kiellettiin kaikenlainen tupakkamainonta ja -sponsorointi. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi kyseisen direktiivin vuonna 2001 toteamalla, että täyskielto ylitti EU:n toimivaltuudet. Tuomioistuin totesi kuitenkin, että EU voi oikeutetusti ottaa käyttöön rajallisemman tupakkamainontaa ja -sponsorointia koskevan kiellon. Vuoden 2003 direktiivissä pitäydytään tiukasti niissä rajoissa, jotka tuomioistuin asetti vuoden 2001 tuomiossaan. Katuparlamentti Miia Lenkkeri Mikä pelastaa oman alueesi maatalouden tulevaisuudessa? Belgialainen Xavier Delmon on huolissaan belgialaisten maataloustuotteiden laadusta Kun tilojen lukumäärä vähenee ja tilakoko suurenee, laatu ei parane. Tuotteiden korkealaatuisuus on kuluttajille tärkeää, Delmon muistuttaa. Hän puhuu omalla alueellaan markkinointi- ja kehittämistyön puolesta. Italian Sisiliassa asuva Nino Paterno toivoo oman alueensa panostavan jatkossa erityisesti turismiin ja elintarvikealaan. Myös luontoturismi voisi olla Ninon kotiseudulla hyvä tulontuoja. Meidän pitäisi vaihtaa suomalaisten kanssa yhä enemmän erilaisia tuotteita ja turismia. Suomalainen Marcus Lepola toteaa Suomen pärjäävän jatkossa nykyistä paremmin, jos täällä osattaisiin ajatella asioita myös eurooppalaisessa mittakaavassa. Meillä olisi tarvetta järkevöittää esimerkiksi EU:n byrokratiaan liittyvien asioiden tulkintaa. Jos olisimme vähemmän tarkkoja esimerkiksi eri säädöksien tulkinnassa, antaisimme mahdollisten tuottavien ideoiden kukkia. Slovenialainen Nelka Peloz kiittelee maansa keskeistä sijaintia Euroopassa. Tuotteiden myynti rajojen ulkopuolelle on helppoa ja matkailuvirtoja valuu Sloveniaan naapurimaista. Turismi, käsillä tekemisen taito, maatalous- ja biotuotteet sekä viinimme ovat sellaisia, joita meidän tulisi osata markkinoida nykyistä paremmin. 5

6 Juvalaistuottajien valtit ovat muutosvalmius ja luomutuotanto Maitoa EU- EU-tukia irrotetaan tuotannosta, jotta unionin maataloudesta tulisi kilpailukykyisempi. Juvalaisella maitotilalla odotetaan, mitä uudistus lopulta tarkoittaa. Minna Suihkonen Kuvat: Esko Siekkinen 6 Lehmä nuolee huolellisesti hontelojalkaista vasikkaansa Muumaan luomumaitotilan navetassa. Puolet tilan sadasta lehmästä on ulkona, puolet kerää voimia omaa ulkoiluvuoroaan varten lepäilemällä sisällä. Juvalainen Muumaa Ay on kolmen tilan yhteisnavetta. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen tuomasta suuresta kysymysmerkistä huolimatta tilalla paiskitaan töitä normaalisti: tehdään rehua ja rakennetaan uutta navettaa nuorelle karjalle. EU on pakottanut viljelijöitä tehostamaan työtään, siirtymään suurempiin pinta-aloihin ja eläinmääriin. Muumaan tuottajille hynttyiden lyöminen yhteen oli ratkaisu tehostamisvaatimuksiin. Kun tekijöitä on monta, kaikki voivat keskittyä siihen, mitä parhaiten osaa- vat, pääomaa on kolminkertaisesti eikä työtaakka ole kellekään kohtuuton. Työyhteisö jakaa vastuun Pariskunta Heli Ahosen ja Heikki Teittisen sekä Anssi Laamasen lisäksi kolmikkoon kuuluu Kimmo Seppänen. Tilan työnjako on järjestetty niin, että päävastuu karjasta on Ahosella ja Teittisellä. Pelloista huolehtivat Seppänen ja Laamanen, jonka vastuulla ovat lisäksi tilan paperityöt. Muumaan joukko osaa arvostaa sitä, että tilan arkea on jakamassa työkavereita. Porukka viljelee työn lomassa hurttia savolaista huumoria. Laamanen naurattaa muita kertomalla, että kylällä Ahosta on luultu hänen vaimokseen. En viitsinyt oikaista, kun ei ole vielä päätetty näitä kuvioita, mies vinoilee. Heli Ahonen uskoo, että yhteistilajärjestely tekee hyvää parisuhteelle. Kun puoliso on ainoa työkaveri, suhde kiristyy helposti. Olennaisinta Ahosesta on, että vastuuta voi jakaa.

7 suomalaisille Nykyisin näin suuria navetoita rakentavat jo yksittäiset perheet, mutta tässä työssä on niin paljon inhimillisen virheen mahdollisuuksia, että vastuu on silloin hurja. Toisaalta iso karja ja vastuu kaikille pakottavat suhtautumaan omaan työhön kunnianhimoisesti. Yhteistila tarjoaa kolmikolle myös mahdollisuuden vuorotella, palkata aputyövoimaa ja pitää lomia jopa kesällä, mikä on maatalousväelle yleensä mahdotonta. Maidon EU-tuki häviää vähitellen Aloitusvuonna 1999 Muumaan sadan lehmän navetta oli poikkeuksellisen iso. Nyt Anssi Laamanen ja Heikki Teittinen ovat sitä mieltä, että karjan lisääminen ja navetan nykyistä suurempi automatisointi ovat pian edessä. Heli Ahosta laajentaminen arveluttaa vielä. Vuoden 2003 maatalouspolitiikan uudistuksessa EU:ssa päätettiin irrottaa tukia tuotannosta. Tuotettujen viljakilojen, lihan tai maidon määrä ei enää sanele tuen määrää, vaan tukea maksetaan peltopintaalalle. Tukipolitiikan muutoksella pyritään tekemään EU:n maataloudesta kilpailukykyisempi. Tavoite on, että tukien sijaan kysyntä ohjaa tuotantoa eivätkä tuet enää kannusta ylituotantoon. Lisäksi muutos parantaa EU:n asemaa kauppapoliittisissa neuvotteluissa maailmankauppajärjestössä WTO:ssa, koska tuotannosta irrotetut tuet ovat siellä sallittuja. Siirtyminen tällaiseen EU-tukeen laajenee koko ajan. Viime aikoina unionissa on käsitelty sokerijuurikkaan tuen irrottamista tuotannosta. Maitotiloille uudistus merkitsee sitä, että maidontuotantoon aiemmin suunnattu EU-tuki alenee asteittain. Vuonna 2017 maitotilat saavat tukea ainoastaan peltoalansa mukaan, siis samoin perustein kuin kasvinviljelytilat. Muutoksen kanssa voi elää Kaikki tuet eivät kuitenkaan muutu peltoalakohtaisiksi. Suomi tukee maataloutta 7

8 8 myös omasta budjetistaan, ja kansallisia tukia maksetaan jatkossakin tuotantoon kytkettyinä. Valtion maksamien tukien merkitys Suomessa on suurempi kuin EU:n kokonaan maksamien. Myös maitotiloille maksetaan edelleen kansallista tukea tuotettujen litrojen mukaan. Anssi Laamanen arvioi, että tukimuutoksen kanssa voi elää. Tosin hänelläkään ei ole lopullista käsitystä, mitä muutos lopulta merkitsee, vaikka hän on keskivertoviljelijää huomattavasti paremmin perillä EU-kiemuroista. Laamanen kuuluu suomalaisena jäsenenä eurooppalaiseen luomuvaliokuntaan, joka on EU-päätöksenteossa neuvoa-antava elin. Hän arvelee, että EU on etäännyttäjät maanviljelijöitä päättäjistä. Jos TE-keskuksesta vastataan viljelijän kyselyyn, että hakemuksesi on komissiokierroksella, se kuulostaa vähän pelottavalta. Tukea ilman tuotantoa Laamanen uskoo, että suomalaiset viljelijät ovat sopeutuneet EU:n tuomiin muutoksiin keskimäärin hyvin. Työyhteisö on maatalousyrittäjälle harvinaista herkkua. Muumaata pyörittävät Heli Ahonen ja Heikki Teittinen sekä Anssi Laamanen saavat nauttia siitä. EU pelasti suomalaisen maatalouden, hän täräyttää. Muutos oli tulossa joka tapauksessa ja nyt tähän on sopeuduttu. Jokin uudistuvassa tukipolitiikan muutoksessa sotii hänestä kuitenkin koko ammatin perusajatusta vastaan: tuotannosta irrotettujen tukien saaminen ei tulevaisuudessa edellytä viljelyä, vaan riittää, että pellot ovat viljelykunnossa. Muumaassa ei silti aiota löysäillä. Työ on tehtävä joka tapauksessa, joten sen voi saman tien tehdä kunnolla. Tulokseen vaikuttaa paitsi tuki myös myyntivoitto, Laamanen toteaa. Kuulostaa hullulta, että tukea voi saada tuottamatta mitään. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Leena Lamminen selittää, että muuta vaihtoehtoa ei ole silloin, kun tuki halutaan irrottaa tuotannosta. Kansalliset tuet kuitenkin säilyvät tuotantoon kannustavina. Maa- ja puutarhatalouden tuottorakenne 2004 (ennuste) Maatalouden tukijärjestelmä EU:n kokonaan maksamat tuet (CAP-tuet): Tulotuet peltokasveille ja eläimille (Muuttuvat vuonna 2006 pääosin tuotannosta irrotetuksi tilatueksi) EU:n osarahoittamat tuet: Luonnonhaittakorvaus (LFA-tuki) Maatalouden ympäristötuki Kansallinen tulotukijärjestelmä: Etelä-Suomen kansallinen tuki Pohjoinen tuki Kasvinviljelyn kansallinen tuki Lähde: MTT Taloustutkimus

9 Peppi-koira ajaa lehmät laitumelle ja takaisin navettaan. EU on lyönyt lukkoon maatalouden suorat tuet vuoteen 2013 asti. Sen jälkeen luvassa on todennäköisesti niukkenevaa tukea. Pitkällä aikavälillä suomalaiset naudanliha- ja maitotilat ovat EU:n sisällä huonossa kilpailuasemassa, koska eläimet tarvitsevat täällä sisätilat ja ihmisen tekemää rehua. Monissa muissa EU-maissa eläimet pystyvät laiduntamaan ympäri vuoden. Muumaan väki uskoo, että erikoistuneet maatilat, kuten luomutilat, pärjäävät kiristyvän tukipolitiikan EU:ssa. Lisäksi joukko uskoo olevansa riittävän sopeutumiskykyinen ja kehityshaluinen. Tuilla tuetaan kuluttajaa Anssi Laamanen ja Heli Ahonen tietävät hyvin, että maatalouden nauttimalle tuelle ei heru ymmärrystä kaikilta suomalaisilta. Jos ajateltaisiin vain taloudellisesti, ei Göteborgin pohjoispuolella olisi järkevää viljellä, mutta pitää ajatella myös aluepolitiikkaa, puolustusta, ympäristöarvoja, Laamanen luettelee. Laamanen ja Ahonen uskovat, että, jos maataloutta ei tueta meillä, sitä tuetaan jossain muualla. Kysymys maatalouden tuista esitetään Laamasen mielestä väärin. Pitäisi kysyä, onko järkevää tukea kuluttajaa sen sijaan että kysytään, onko järkevää tukea maataloutta. Todellisuudessa tuetaan sitä, että kuluttaja saisi halvempaa ruokaa. Miksi sitten ruoka ei ole merkittävästi halventunut? Laamasen mielestä välistävetäjä on vähittäiskauppa. Tutkimukset todistavat, että viljelijöiden tulotaso on jäänyt 1990-luvun puolivälin tasolle, vaikka tukien osuus tuloista on kasvanut. Toisaalta Laamanen näkisi Suomessa mielellään keskustelua siitä, onko hinta ruuan ainoa olennainen ominaisuus. Ranskassa ruokaan liittyy ihan eri arvoja kuin meillä. Siellä haetaan patonki erikseen leipomosta ja lähikaupassa on kymmeniä paikallisten pikkumeijereiden juustoja. Samanlaista suhtautumista toivoisi tännekin. 9 Komissio julkistaisi tukipäätökset Komissio valmistelee ehdotusta EU-tukia koskevien päätösten julkistamiseksi. Komission odotetaan käsittelevän asiaa loka-marraskuussa. Sen jälkeen aiheesta avataan vihreä kirja eli kuulemis- ja keskusteluprosessi lainsäädännön laatimisen vauhdittamiseksi. EU:ssa ainoastaan Viro, Tanska ja Iso-Britannia ovat julkistaneet maataloustuen saajat. Iso-Britanniassa tukien saajien joukosta paljastui muun muassa kuningashuoneen edustajia. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö ei ole julkistanut tukipäätöksiä sillä perusteella, että tiedot tuen saajista on liitetty salaiseksi määriteltyyn maaseutuelinkeinorekisteriin. Vaikka yksittäiset päätösasiakirjat ovat julkisia asiakirjoja julkisuuslain nojalla, maaseutuelinkeinorekisteristä ajetut kootut tiedot ovat salaisia. Esimerkiksi viljelijän vuositulojen selvittämiseksi pitäisi etsiä ja yhdistää kaikki viljelijän lukuisat tukipäätökset vuoden ajalta. Nykyisellään rekisteristä voi saada koottuja tietoja vain tutkimus- ja markkinointitarkoituksiin. Paine muuttaa nykyistä Maaseutuelinkeinorekisterilakia julkisemmaksi on olemassa. Uskoisin, että uudistettu lakiesitys käsitellään ja laki annetaan vuoden 2006 aikana. Se tulisi voimaan ehkä 2007, kertoo hallintoneuvos Esko Laurila maa- ja metsätalousministeriöstä. Ekonomi Risto Vaittinen Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta sanoo, että Suomessa maksetaan maataloustukia suhteessa maatalouden liikevaihtoon enemmän kuin missään muussa EU-jäsenmaassa. Vuonna 2005 maatalouden suorat tuet ovat miltei 1,9 miljardia euroa. Suomi maksaa tuesta kansallisesta budjetistaan hieman yli miljardin eli yli puolet. Summa on yhtä suuri kuin Suomen valtion vuoden sairausvakuutusmenot. Keskimääräisen suomalaisen viljatilan tuloista yli 60 prosenttia tulee maataloustuista. Nautakarjatiloilla osuus on hieman alle 60 prosenttia ja maitotiloilla noin 40 prosenttia. Maatalouden tukijärjestelmä luotiin Suomen liittyessä EU: hun, koska viljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat laskivat keskimäärin prosenttia. Suomi sai liittymisneuvotteluissa luvan maksaa omasta budjetistaan asteittain alenevia siirtymäkauden tukia koko maahan vuoden 1999 loppuun asti. Keski- ja Pohjois-Suomeen saatiin lupa maksaa pohjoista tukea. Sen lisäksi jäsenyysneuvotteluissa sovittiin mahdollisuudesta maksaa Etelä-Suomeen vakavien vaikeuksien tukea. Sitä on maksettu vuodesta 1997 alkaen kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja puutarhatuotteiden varastoinnille. Suomi on tukitarvettaan perustellessaan vedonnut Luxemburgin huippukokouksen päätökseen, jonka mukaan maataloutta on voitava harjoittaa koko Euroopassa, myös erityisistä ongelmista kärsivillä alueilla.

10 o m a e u r o o p p a n i Eri alojen tunnetut nimet kertovat suhteestaan Eurooppaan. 10 Nina Susi Roomassa kreivin aikaan Kuvataiteilija Nanna Suden, 37, ensikokemusten mukaan Italia vilisee kreivejä. Kaikki alkoi vuonna 1999 Rooman biennalessa, jossa Nanna Suden öljyväritöitä oli näytteillä. Suuret ja värikkäät työt kiinnittivät kolminkertaisen kreivin Marazzani Visconti Terzin huomion, ja hän näki vaivaa saadakseen töitä galleriaansa Torinon lähelle Piacenzaan. Seuraavana kesänä Nanna Susi lensikin Italiaan pystyttämään näyttelyä, ja kreivi Marazzani majoitti hänet linnaansa. Palatsimainen rakennus oli täynnä kummituslinnamaisia käytäviä, rautaportteja ja koristeellisia puuovia. Meillä Suomessa on kauniita huviloita ja Hämeen linna, mutta silloin ihmettelin, että vau, onko tämä normaalia. Samaa miettivät ystäväni, jotka tulivat avajaisiin. Avajaisten jälkeen galleristi ja taiteilija lähtivät Roomaan. Matkan varrelle sattui kreivin puolison suvun linna Bolognan lähellä, joten Nanna Susi tuli viikonlopun aikana nauttineeksi kahden linnan vieraanvaraisuudesta. Kreivi sai sittemmin spirituaalisen herätyksen ja ryhtyi henkiparantajaksi. Harmi, sillä hän piti hyviä näyttelyjä ja monet nuoret italialaiset taiteilijat aloittivat hänen galleriassaan. No, elämä on lyhyt ja pitää ehtiä tehdä paljon, Susi naurahtaa aamukahvilla ateljeessaan. Kun tieto Nanna Suden valinnasta Vuoden 2000 nuoreksi taiteilijaksi tuli, hän päätti maalata Roomassa. Työhuoneen omisti vanha Orsinin kreivisuku, jonka arkkitehtivesa piti omaakin työhuonettaan siellä. Kolmas Suden taiteilijauralle sattunut kreivi on vanhempi herrasmies, joka työskentelee Boggi-taidekaupassa. Häneltä Susi ostaa kaikki värinsä. Nanna Susi valmistui taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta. Vuoden nuoreksi taiteiljaksi hänet valittiin vuonna Maaliskuussa Italiassa hän sai Beato Angelico palkinnon. Maailman taiteilijoiden pyhimyksen mukaan nimettyä palkintoa on jaettu eri alojen taiteilijoille vuodesta Nanna Susi ihailee Rooman taideaarteita ja koristeellisia yksityiskohtia. Suihkulähde Fontana dei Quattro Fiumi löytyy Piazza Navonan aukiolta. Köyhtynyt kreivi asuu yhä sukunsa palatsissa Espanjalaisilla portailla. Ulkoisen loiston säilyttäminen joka tilanteessa on roomalainen tapa. Nanna Sudella on viha-rakkaussuhde Italiaan. Hänen mielestään pohjoisen asukkaat ovat eteläeurooppalaisia koulutetumpia ja itsenäisempiä. Italiassa katolisen kirkon vaikutus on vahva, eikä italialainen nainen esimerkiksi koskaan menisi yksin baariin oluelle. Kun omilla asenteillaan elää Italiassa, ei se ole ihan helppoa. Joudun koko ajan tappelemaan, että voin olla oma itseni, hän puuskahtaa. Ristiriitainen on Nanna Suden kotikaupunkikin. Roomassa kulkee työteliään Pohjois-Italian ja lusmuilevan Etelä-Italian raja. Kaupunki on täynnä laillisia ja laittomia siirtolaisia niin Balkanilta kuin entisistä siirtomaista Afrikasta. Nanna Suden mies Marco De Angelis ei ole kreivi, vaan hän johtaa omaa rakennusliikettään. Pariskunnan poika Raffaello on puolitoistavuotias. Italiasta katsottuna suomalainen hyvinvointivaltio perhe-etuuksineen ja kunnallisine päivähoitopaikkoineen on paratiisi. Italialaisessa perheessä toisen vanhemman palkka menee lapsenhoitajalle, ellei hoitajaksi saada puhuttua isoäitiä. Toisaalta Italiassa bambinot huomataan ensin, kun taas Suomessa lapsia tuskin tavattaessa tervehditään. Suomessa olen joskus loukkaantunut Raffaellon puolesta. Vaikka puolet minusta on jotenkin aina täällä, olen jo pitkään toivonut, että voisin palata Suomeen. Elokuussa toive toteutuu, kun kuusi vuotta Italiassa asunut Susi etsii itselleen työhuoneen Helsingistä. Marraskuussa hänen töitään nähdään Helsingissä Forum Boxissa ja galleria Krista Mikkolassa. Katja Palhus Nina Susi

11 Kansanäänestys Kyllä vai Ei? 11 Risto Paananen Kuvitus Aiju Salminen Ranskalaisten oli määrä äänestää kyllä EU:n perustuslaille. Mutta he äänestivätkin ei. Sama toistui Hollannissa. Kansanäänestyksen kannattajat pitävät tulosta demokratian riemuvoittona. Vastustajien mielestä kyse oli demokratian irvikuvasta. Pitäisikö kansanäänestysten järjestämisestä pitää kansanäänestys?

12 12 Ranskan ja Alankomaiden tyrmäysisku EU:n perustuslailliselle sopimukselle jätti jälkeensä tukun hämmentyneitä valtiojohtajia. Ranskan presidentin Jacques Chiracin kannalta tulos on erityisen nolo, sillä koko äänestystä ei olisi ollut maan perustuslain mukaan pakko ollenkaan järjestää. Äänestyksen pitämisestä päätti presidentti itse, ja lienee lupa olettaa, että hän oli tuolloin varma kyllä-äänten voitosta. Tutkimusten mukaan sekä Ranskassa että Hollannissa ei-äänestäjien valtaosa protestoi aivan muita asioita kuin EU:n perustuslakia vastaan. Äänestystä edeltäneessä debatissa puhuttiin kyllä perustuslaista, mutta vielä enemmän työpaikkojen pysyvyydestä, globalisaatiosta, maahanmuuttajista ja Turkin jäsenyysneuvotteluista. Kaikki ovat EU:n toimialaan kuuluvia asioita, mutta perustuslain kanssa niillä ei ole juuri tekemistä. Ranskan ja Hollannin äänestystuloksia pidetään osoituksena siitä, että kansalaiset ovat tyytymättömiä sekä Euroopan unioniin että omiin kansallisiin hallituksiinsa. Tämä purkautui EU:n perustuslain vastustamisena, kun muutakaan kanavaa ei ollut käsillä. Kansanäänestyksiä jatkossakin Kansanäänestykset ovat mitä luultavimmin pysyvä ilmiö Euroopassa. Monessa maassa suorasta päätöksenteosta on tullut eräänlainen saavutettu etu, jonka pois ottaminen olisi poliittinen mahdottomuus. Toisissa jäsenvaltioissa, sekä suurissa että pienissä, taas luotetaan parlamentaariseen perinteeseen. Niinpä perustuslain hyväksymisestä päätettiin Espanjassa kansanäänestyksellä mutta Saksassa parlamentissa. Suomessa ja Ruotsissa asiasta on määrä päättää parlamentissa mutta Tanskassa kansanäänestyksellä. Tämä ristiriita on ennen pitkää jotenkin ratkaistava, jotta isoja päätöksiä pystytään tekemään. Suora valtuutus, joka on hankittu vain osalta EU-kansalaisista, on päätöksenteon uskottavuuden kannaltaongelmallinen. Toisaalta isojen asioiden hyväksyttäminen 25 erillisessä kansanäänestyksessä halvaannuttaisi päätöksenteon lopullisesti. Mitäpä jos järjestettäisiin tärkeimmistä asioista yksi yhteinen, koko unionin kattava kansanäänestys? Tämä olisi minun mielestäni ideaali tapa, vastaa Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja, Jean Monnet -professori Jyrki Käkönen. Kansa mukaan päätöksentekoon Käkösen mielestä koko unionin kattava kansanäänestys voisi yhtenäistää EU-maissa käytävää keskustelua. Unioni kun näyttää eri maista katsottuna kovin erilaiselta. Esimerkiksi EU-parlamentin vaalit olivat kansalliset vaalit. Monessa maassa oppositio voitti sisäpoliittisista syistä, arvioi Käkönen, joka itse oli vaaleissa vihreiden ehdokkaana. Jotta EU koettaisiin tärkeäksi, on kansalaisten oltava siinä mukana. En näe muuta tapaa kuin ottaa kansa mukaan päätöksentekoon. En usko että se toimii kansallisten parlamenttien ja EU-parlamentin kautta, Käkönen sanoo. Hän uskoo, että toimiva malli olisi luotavissa melko helposti. Siinä tulisi ottaa huomioon jäsenmaiden kokoerot siten, että pienten jäsenmaiden kansalaisten äänillä olisi suurempi suhteellinen painoarvo kuin suurten maiden äänestäjillä. Se voisi toimia samaan tapaan kuin parlamentin paikkajakoa on painotettu. Ihan pienet maat eivät joutuisi kokemaan, että niiden äänillä ei ole vaikutusta lainkaan. Käkösen mielestä kaikki isot periaatekysymykset soveltuvat kansanäänestykseen. Hän myöntää kuitenkin, että kansanäänestysmenettelyssä on ongelmansa. Niistä suurin on äänestäjille esitettävien kysymysten valinta ja muotoilu. Jos vaikkapa maatalouspolitiikasta pidettäisiin kansanäänestys, veronmaksajat voisivat päättää että se lopetetaan kokonaan. Monet poistaisivat koko verotuksen ajattelematta seurauksia. Toisaalta vaikeiden asioiden alistaminen äänestykseen pakottaisi päättäjät selittämään ne kansalaisille. Kansa ei ole päättävä elin Pitkän linjan parlamentaarikko Pertti Paasio ei lämpene unionin laajuiselle kansanäänestykselle. Entinen SDP:n puheenjohtaja, europarlamentin jäsen ja pitkäaikainen kansanedustaja luottaa Argumentteja kansanäänestysten puolesta Kansalaisten poliittisen osallistumisen edistäminen Enemmistön tahdon kunnioittaminen Parlamentaaristen päätösten kontrolli Päätösten legitimointi

13 13 edustukselliseen demokratiaan. Minusta olisi pikemminkin parempi, että parlamentit päättäisivät näistä asioista. Paasio muistuttaa kansanäänestysten jyrkästä vastakkainasettelusta. Äänestäjän kannalta tilanne on se, että jos vastustaa jotakin esityksen yksityiskohtaa, niin vastustaa sitten sillä perusteella kaikkia niitäkin kohtia, jotka voisi hyväksyä. Poliittisen keskustelun olennainen piirre on, ettei ole olemassa sataprosenttisia hyveitä tai paheita. Paasio muistuttaa, että esimerkiksi EU:n perustuslain käsittelyssä kansanäänestykset muodostivat vain viimeisen vaiheen pitkässä prosessissa. Hän kyseenalaistaa valmisteluvaiheen demokraattisuuden. Oliko se prosessi demokraattinen, vai saneliko esimerkiksi hanketta vetänyt Valéry Giscard d Estaing sitä liikaa? Argumentteja kansanäänestyksiä vastaan Enemmistön tyrannia Vallitsevan olotilan suosiminen Päätösten epäjohdonmukaisuus Eturyhmien liiallinen vaikutusvalta Paasion mielestä koko laajan perustuslain kärjistäminen sataprosenttiseen jaa- tai ei-ääneen on kohtuutonta. Hänen mielestään tässä on juuri parlamentaarisen päätöksenteon vahvuus. Siinä voidaan käydä itse asiasta monipuolista keskustelua, mikä kansanäänestysten alla ei yleensä ole mahdollista. Parlamentissa voidaan keskustella myös siitä, millainen tilanne syntyy, jos jokin esitys kaadetaan. Kansanäänestyksessähän tätä mahdollisuutta ei ole. Paasio ei hyväksy käsitystä, jonka mukaan kansanäänestys on jonkinlainen demokratian huipentuma. Kansa on demokratian perusta ja lähde, mutta kansa ei ole päätöksentekoelin. Sen sijaan Paasio yhtyy niihin, joiden mukaan kansan tyytymättömyyden purkautuminen EU:n vaikeaselkoiseen perustuslakiin osoittaa, että kansalaisten ja johtajien välillä vallitsee vakava luottamuspula. EU:lta puuttuu legitimiteetti eli yleinen hyväksyttävyys kansan keskuudessa. Minusta Euroopan unioni ei ole tyydyttävällä tavalla edes pyrkinyt ratkaisemaan tätä suurinta ongelmaansa. EU:n perustuslain käsittely jäsenmaissa Alankomaat: kansanäänestys, torjui perustuslain Belgia: parlamentti Espanja: kansanäänestys, hyväksyi perustuslain Irlanti: kansanäänestys, lykätty toistaiseksi Italia: parlamentti ratifioinut Iso-Britannia: kansanäänestys, lykätty toistaiseksi Itävalta: parlamentti ratifioinut Kreikka: parlamentti ratifioinut Kypros: parlamentti ratifioinut Latvia: parlamentti ratifioinut Liettua: parlamentti ratifioinut Luxemburg: kansanäänestys, hyväksyi perustuslain Malta: parlamentti ratifioinut Portugali: kansanäänestys, lykätty toistaiseksi Puola: kansanäänestys, lykätty toistaiseksi Ranska: kansanäänestys, torjui perustuslain Ruotsi: parlamentti, kansanäänestys mahdollinen Saksa: parlamentti ratifioinut Slovakia: parlamentti ratifioinut Slovenia: parlamentti ratifioinut Suomi: parlamentti Tanska: kansanäänestys, lykätty toistaiseksi Tsekki: kansanäänestys, lykätty toistaiseksi Unkari: parlamentti ratifioinut Viro: parlamentti lähde: euractiv.com (ratifiointi = valtiosopimuksen lopullinen vahvistaminen)

14 Komission Lontoon-edustuston uusi päällikkö ei ole tasavauhtimiehiä Myönteisiin haasteisiin Lontooseen Tehtävä Lontoossa ja seikkailunhalu saivat Reijo Kemppisen, 47, lähtemään komission Suomen edustuston päällikön paikalta vain reilun puolen vuoden pestin jälkeen. Harmi että tilaisuus lähteä tuli näin äkkiä, Kemppinen toteaa. 14 Seuraavan viisivuotiskauden ajan Kemppinen päälliköi komission suurinta edustustoa, Britannian edustustoa Lontoossa. Aiemmin hän on toiminut komission päätiedottajana ja Romano Prodin tiedottajana. Kemppisen nimitys on ensimmäinen kerta, kun edustuston päällikkö tulee toisesta jäsenmaasta. Komission kansainvälisessä virkamieskunnassa on muutosta jo toivottu, mutta menneisyydessä on aina päädytty painottamaan paikallista asiantuntemusta. Ehkä tilanne Britanniassa on siinä määrin haastava, että ulkopuolelta tulevalle sallitaan siellä suurempi liikkumavapaus kuin kyseisen maan kansalaiselle, hän aprikoi. Kemppinen näkee Britannian edustuston päällikkyyden mahdollisuutena. Toimintaympäristö on myönteinen haaste. Olen parhaimmillani paineen alla ja ympäristössä, jossa tapahtuu koko ajan. Perustietoa briteille Kemppinen ei aio myydä EU:ta briteille sen enempää kuin suomalaisillekaan. Hän uskoo, että suuri osa EU:n vastustuksesta perustuu tietämättömyyteen siitä, mitä EU on. Britanniassa väestön valtaenemmistö ei tunne Euroopan unionia. Siellä tarvitaan perustietoa. EU-kriittiset britit halusivat aikoinaan liittyä Euroopan unioniin toimivien sisämarkkinoiden takia, ja se on edelleen tärkeää. Valitettavasti Britanniassa keskustelu EU:n tulevaisuudesta on alkanut hämärtää sitä, mikä EU nyt on. Tulevaisuudessa Kemppisen kahden ja puolen tunnin työmatka taittuu junalla lentokoneen sijaan. Hän iloitsee siitä, että henkinen ja taloudellinen välimatka perheen luo Brysseliin lyhenee. Kemppinen ei ole aiemmin asunut Britanniassa, mutta uskoo tuntevansa brittiläistä yhteiskuntaa paremmin kuin ihmiset keskimäärin. Hän luottaa Lontoon edustuston osaavaan, pääosin brittiläiseen henkilökuntaan. Minun tehtäväni on edustaa Euroopan komissiota ja kertoa Euroopan unionin toiminnasta. Sen tunnen oikein hyvin. Kemppisen edeltäjä Lontoon pestissä oli irlantilainen journalistitaustainen Jim Dougal. Hän sanoutui irti tehtävästään vuosi sitten ja arvosteli eurooppalaisissa valtalehdissä kovin sanoin komission byrokraattista toimintaa. Jim Dougal on arvostellut montaa asiaa komissiossa. Hän on oikein mukava ihminen, mutta en ole ollenkaan hänen kanssaan samaa mieltä Euroopan komissiosta. En usko oman pesän likaamiseen edes sen jälkeen, kun on sen jättänyt. Ei vain sulle, mulle... Reijo Kemppinen aloitti työt Helsingissä viime vuoden lopulla ja huomasi Suomen muuttuneen entistä avoimemmaksi, vauraammaksi ja kansainvälisemmäksi. Kymmenen Brysselin vuoden jälkeen hän osaa arvostaa sitä, että käytännön elämä, kuten kaupassakäynti ja rahaasioiden hoito sujuu helposti ja julkiset palvelut toimivat tehokkaasti. Tilanteen säilyttämiseksi on tehtävä töitä, kuten sen saavuttamisenkin eteen on tehty. Se miten nyt toimitaan EU:ssa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millainen suomalainen yhteiskunta on kymmenen vuoden päästä. Kemppisestä Suomella on hyvä Eurooppa-politiikka, jota pitää jatkaa ja kehittää. Surullista olisi, jos EU ja sen jäsenyys latistuisivat vain lyhyen tähtäimen edunjakopolitiikaksi. Ennen kesäkuun huippukokousta ja EU:n budjettikeskusteluja monessa jäsenmaassa, Suomessakin, tärkeimmäksi tavoitteeksi nostettiin EU:n kilpailukyvyn ja työllisyyden kasvattaminen. Kuitenkin monet maat, Suomi mukana, puolustivat käytännössä eniten rakennetukia. Juhlapuheista huolimatta taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn puolustajia ei huippukokouksessa lopulta ollut. Useat hallitukset eivät kotimaan politiikasta johtuvista syistä ole valmiita kasvattamaan EU:n budjetin kokoa. EU:n kokonaisbudjetin pienentyessä halutaan mieluummin pitää kiinni aluepolitiikan saavutetuista eduista kuin panostaa tutkimukseen tai yritysten kilpailukykyyn ja kykyyn työllistää. On varmaa. ettei eurooppalaisten käsitys EU:sta sillä kohene, että leikataan EU: n toimintakykyä alueilla, jotka voisivat tuoda työllisyyttä ja kilpailukykyä. Kemppisestä EU:n budjetti on niin pieni verrattuna jäsenvaltioiden kansantuloon, ettei prosentin kymmenys enemmän

15 15 Reijo Kemppinen on Brysselin-vuosinaan tullut tutuksi myös brittimedialle. tai vähemmän jäsenmaksussa heilauta yhdenkään jäsenvaltion taloutta. Sen sijaan sillä on suuri vaikutus EU:n toimintakyvyn kannalta. Kenen EU lopulta on? Kun EU:n puitteissa tehdään kansalaisten mielestä positiivisia päätöksiä, jäsenvaltioiden hallitukset julistavat poikkeuksetta ne omiksi päätöksikseen. Kun EU:ssa tehdään päätöksiä, joita kansalaiset eivät välittömästi pidä omaa elämäänsä koskevina tai pitävät jopa kielteisinä, niistä tulee Euroopan unionin tekemiä. Ikään kuin neuvotteluissa ei olisi yksikään jäsenmaa ollut mukana, Kemppinen puhisee. Omistajuudesta irtisanoutuminen sopii pörssiin, osakekeinotteluun ja voiton maksimointiin, mutta EU ei ole pörssiyhtiö. Minulle EU on aina ollut sellainen yhteisö, jonka puitteissa voimme tehdä omaan elämäämme vaikuttavia ratkaisuja asioissa, joissa jäsenvaltiot yksinään olisivat markkinavoimien vietävissä. Monet, jotka haluaisivat vähemmän EU:n sääntelyä, haluaisivat silti markkinoille yhteiset pelisäännöt. Niiden avulla kuluttajat saavat kuluttajansuojan myös toisessa valtiossa valmistetuille tavaroille ja voivat luottaa palvelujen laatuun toisissakin EU-maissa. Ei sellaista synny ilman yhteisiä sääntöjä. Ei lakeja laadita komission virkamiesten tyydytykseksi vaan siksi, että sääntöjä tarvitaan vapaaksi muuttuvilla markkinoilla. Eurooppalainen talousalue tarvitsee yhteisiä sääntöjä, Kemppinen korostaa. Miten muuten voimme kuvitella kilpailevamme Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa, joissa olojen heikkouden takia työn teettäminen on paljon halvempaa? Ei ole Suomelle häpeä, että Suomella ei ole kovin paljon ongelmia Euroopan unionissa. Suomalaisten enemmistö on mieltänyt aika hyvin EU:n toiminnan. Katja Palhus kuva Tomi Westerholm Edustusto tiedottaa ja raportoi Euroopan komissiolla on edustusto jokaisessa EU:n 25 jäsenmaassa. Edustuston tehtävä on kertoa Euroopan unionin politiikasta ja ohjelmista ja niiden todennäköisistä vaikutuksista kansalaisille. Edustuston päällikkö edustaa komissiota jäsenmaassa. Edustusto jakaa EU-tietoa myös välittäjien kautta, esimerkiksi tietopisteiden, yleisten kirjastojen, yritysneuvontakeskusten ja oppilaitosten avulla. Edustusto raportoi komissiolle jäsenmaan poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Yksittäinen edustusto toimii Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston alaisuudessa. Lehdistö- ja viestintäpääosasto toimii suoraan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson alaisuudessa. Komissiolla on edustustot myös EU:n ulkopuolisissa maissa sekä kansainvälisissä järjestöissä.

16 Eri maiden tutkintojen vertailtavuus paranee, kun tutkinnon uudistus tulee voimaan elokuun alussa. Johanna Liukkonen, kuva Laura Vuoma 16 Tästä syksystä alkaen tuoreet yliopistoopiskelijat suorittavat opintoviikkojen sijaan opintopisteitä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja ylemmän korkeakoulututkinnon 120 pistettä lisää. Myös opetussuunnitelmat ovat uudistuneet. Opiskelija hyväksytään yliopistoon suorittamaan kaksiportaista tutkintoa. Hän voi halutessaan suorittaa ensin alemman, kandidaatin tutkinnon, mennä vaikka välillä työelämään ja palata sitten suorittamaan ylemmän, maisterin tutkinnon. Tutkinnoille vahvistetaan nyt ensimmäistä kertaa myös englanninkieliset nimikkeet. Alemman tutkinnon suorittanut voi jatkossa jatkaa opintojaan maisteriksi toisessa maassa. Ammattikorkeakouluja perusteellinen tutkinnonuudistus ei koske. Sielläkin tosin otetaan käyttöön opintopisteet opintoviikkojen sijaan, ja myös ylemmät amk-tutkinnot ovat tulossa käyttöön. Yliopisto valitsee yhä Opiskelu ei uudistu taikasauvan iskusta, eivätkä kaikki tutkinnot muutu vertailukelpoisiksi. Eri maiden tutkintorakenteissa on yhä eroja, ja siksi on mahdollista että tiedekunta edellyttää Suomessa täydentäviä opintoja. Niiden maksimimäärä on kuitenkin 60 opintopistettä eli vuoden opinnot. Lisäksi tiettyjä aloja, esimerkiksi lääketiedettä sitovat direktiivit tai ammattialojen pätevyysvaatimukset, ja siksi täydentäviä opintoja pitänee joissain tiedekunnissa jatkossakin suorittaa. Helsingin yliopiston vararehtori Hannele Niemi arvioi, että maisteriopintoihin pääsee jatkamaan suhteellisen joustavasti Opintoviikot kuten aiemminkin. Niihin ei pääsykokeita ole ollut aiemminkaan. Sen sijaan erillisiin maisteriohjelmiin pitää pyrkiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin aiemmin opiskelleen. Ulkomainen alempi eli bachelor-tason tutkinto antaa kelpoisuuden Suomen maisteriohjelmiin. Yliopistot ovat myös lisäämässä englanninkielisen opetuksen määrää. Niemi muistuttaa, että tavoiteaikataulu uudistukselle on Euroopassa vuonna Tilanne selkiytyy varmasti, kun nähdään, paljonko erillisiä maisteriohjelmia on ja paljonko on kiinnostusta maisteriopintoihin, joihin tullaan bachelor-tutkinnon kanssa. Lisäksi asiaan vaikuttavat tiedekuntien resurssit, sillä omassa yliopistossa on automaattisesti oikeus jatkaa maisteriksi asti. Kelpoisuus yliopisto-opintoihin on ylioppilastutkinnon tai vähintään kolmen vuoden ammatillisen tutkinnon suorittaneella. Palautetta opiskelijalta Yksi uudistuksista on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. Sen tarkoitus on helpottaa opinnoissa etenemistä, ja se on jokaisen laadittava. Siihen sisältyy myös yliopiston velvoite pyytää palautetta opiskelijalta. Yliopistoilla on velvoite laatia jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtainen opintosuunnitelma, ja se edellyttää henkilökohtaisia tapaamisia, kertoo johtaja Markku Mattila Opetusministeriön yli-

17 Ai, kävit ostamassa tutkinnon Yleinen luulo siitä, että ulkomailla suoritettu tutkinto olisi vain ostettu paperi, kismittää Iina Älliä. Hän suoritti ylioppilaskirjoitusten jälkeen Britanniassa Sussexin yliopistossa ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen samassa yliopistossa maisterin tutkinnon ja maksoi siitä lukukausimaksut siinä missä muutkin. Ulkomailla tehtyyn tutkintoon joutuu tekemään paljon töitä, kilpailu yliopistossa on kovaa ja opintojen tahti kiivas. Lisäksi opinnot tehdään vieraalla kielellä. Palattuaan Suomeen maisterinpaperit taskussa Älli huomasi, että töitä ei noin vain löydy. Hän oli tehnyt kandintutkinnon kahdesta pääaineesta, kehitysmaatutkimuksesta ja kansainvälisistä suhteista. Alan työpaikat liikkuvat esimerkiksi kehitysmaatutkimuksen opiskelijoiden postituslistan kautta, mutta sekin selvisi vastan jonkin ajan kuluttua. Kansainväliset yritykset olivat kyllä kiinnostuneita brittitutkinnon suorittaneesta, mutta ideologiset taustat epäilyttivät. Eniten Älliä kiinnostaisivat julkisen sektorin virat. Osittain siksi hän päätti suorittaa maisterintutkinnon uudelleen Helsingin yliopistossa. Virkamiehellä on oltava suoritettuina ruotsin kurssit. Haluan myös luoda suhteita ja tutustua akateemiseen kenttään paremmin. Akateeminen vapaus on Suomessa paljon suurempi kuin Britanniassa. Työvoimatoimistossakin sanottiin suoraan, että kun ei ole suhteita Suomessa eikä suomalaista tutkintoa, kannattaa ehkä mennä takaisin kouluun. Kyllä ne yliopistolla ihmettelivät, miksi haluan tehdä tämän tutkinnon uudelleen, Älli myöntää. Pohjaksi suomalaiselle maisterintutkinnolle Älli käyttää osan brittiläisestä maisterintutkinnostaan. Tutkinnon rakenne on Britanniassa niin erilainen, että olisi ollut vaikea verrata sitä suomalaiseen. Älli aikoo ensi töikseen syksyllä ilmoittautua graduseminaariin. Kehitysmaaopinnoissa häntä kiinnostaa erityisesti pohjoismainen yhteistyö sekä vaihto-ohjelmat. Aivan ensimmäiseksi pitänee kuitenkin perehtyä siihen, mitä uusi opintopistejärjestelmä tarkoittaa. 17 opintopisteiksi opistoyksiköstä koulutus- ja tiedepolitiikan osastolta. HOPS vaatii siis enemmän aikaa myös opettajilta. Olemme yrittäneet selkeyttää, kuka missäkin tilanteessa ohjaa. Jotkut asiathan kuuluvat opintohallinnolle ja toiset taas järjestyvät tutoroinnin kautta. Opiskelijan ohjaus on asia, joka vaatii opettajalta aika paljon, Hannele Niemi myöntää. Tosin Helsingin yliopistossa ensimmäisten kokemusten mukaan opettajat ovat jopa kokeneet ohjaamisen helpottavan työtään. Lisäksi ministeriöltä on alkuvaiheessa saatu tukea. Henkilökohtainen ohjaus helpottaa työtä, koska opiskelijan kanssa on voitu tehdä selkeä suunnitelma ja se auttaa opiskelijan etenemisessä. Se taas puolestaan auttaa niin, että opettajan työ on systemaattisempaa, Niemi kertoo. Uuden tutkintoasetuksen myötä yliopistojen oma toimivalta tutkintojen sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa vahvistuu. Eikö opetusministeriössä pelätä, että se johtaa yliopistojen eriarvoistumiseen? On tarkoituskin, että yliopistot kehittyvät eri suuntiin. Tähän liittyy ajatus laadunvarmistusjärjestelmästä, selittää Markku Mattila. Esimerkiksi uusiin maisteriohjelmiin edellytetään opetusministeriön lupaa, ja opetusministeriö ohjaa yliopistoja erityisesti siihen suuntaan, että nämä kehittäisivät parhaita osaamisalueitaan. Mikä uudistus Tutkinnonuudistus käynnistyi vuonna 1999, kun eurooppalaiset opetusministerit julistivat tavoitteen luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoitus on parantaa eri maiden tutkintojen vertailtavuutta ja lisätä siten kansainvälistä liikkuvista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia.

18 Nopeammin, suurempaa, kauemmas Pitkä matka Terhi Hakala kuvat Reijo Hietanen 18

19 Eurooppaan Vaikka Euroopan maat riitelevät raha-asioista, teknisissä hankkeissa ne osoittavat yhteisen voimansa. Siitä hyötyy myös piskuinen Jämsän kunta keskellä Suomea. Näppäilen tietokoneen auki kiihkein sormin. Kestää ainakin kolme minuuttia, ennen kuin sähköposti avautuu. Naps, naps. Rullaan kohdistimella saapuneita viestejä alaspäin. Onko se jo alkanut? Syötän käyttäjätunnuksen ja salasanan nettiin, ja näyttöruudulle avautuu ikkuna. Muutaman klikkauksen jälkeen näen edessäni kiehtovan maiseman: ilma väreilee auringonpaisteessa, jättimäiset pyörät rullaavat kiitorataa pitkin ja kohoavat. Olen mukana maailman suurimman lentokoneen, Airbus A380:n ensilennolla. Kone viipottaa kiitoradan yläpuolella. Alhaalla nurmikentällä seisoo tuhansia ihmisiä ja katsoo taivaalle: insinöörejä, lentokonebongareita, insinöörien puolisoita, mekaanikkoja, myyntimiehiä. He näyttävät tikku-ukoilta massiiviseen teräslintuun verrattuna. Koneen ääriviivat piirtyvät sinistä taivasta vasten ja auringonvalo viiltää sen runkoa. Päästyämme yli kilometrin korkeuteen kone ei vaikuta enää kömpelöltä vaan uljaalta. Koolla on väliä Neljän tunnin neitsytmatkaa seurattiin suorana lähetyksenä myös kilometrin päässä Toulousesta. Jämsäläisen neuvotteluhuoneen suuren kuvaruudun ympärille on kerääntynyt kymmeniä miehiä ja naisia. Osa hörppii kahvia pahvimukista, joku pureskelee kynttään. Kainalot kostuvat paitojen alla, nyt on tosi kyseessä. Maan pinnalla jännitetään jopa enemmän kuin ylhäällä lentokoneessa. Koelennon edetessä tunnelma vapautuu. Innostunut puheensorina täyttää huoneen ja ihmiset taputtelevat toisiaan selkiin: hienostihan me selvittiin! Metsän siimeksessä Jämsässä on eletty vuoden jännittävin päivä. Patrian tehtaalla valmistetaan lentokoneenosia Airbus A380:een. Tästä jättiskriinistä me lentoa seurat- tiin, muistelee Patria Aerostructuresin tuotantojohtaja Erkki Kekkonen ainutlaatuista keskiviikkoa huhtikuun lopussa. Hän myhäilee tyytyväisenä. Tehtaalta valmistuu kuluvan vuoden aikana ohjainpinnat 15 lentokoneeseen. Tänään neuvotteluhuoneessa juhlahumusta muistuttavat enää vain Airbusin muoviset pienoismallit, jotka on asetettu siistiin riviin hyllylle. A380 on pienoismalleista uusin ja isoin. Sen koko paljastaa, mihin suuntaan lentokoneiden rakentamisessa ollaan menossa. Eurooppalaisesta matkustajakoneesta on haluttu näyttävämpi ja mahtavampi kuin amerikkalaisesta kilpakumppanista, Boeingin jumbojetistä. Airbus A380 on eurooppalaisen teknologian voimannäyttö, sanoo suunnittelu- ja tuotekehitysjohtaja Petri Hepola. Airbus A380:ssa on tilaa kuin jalkapallokentällä. Lentokone on lähes yhtä korkea kuin kahdeksankerroksinen kerrostalo, ja sen yhdelle siivelle voisi pysäköidä ainakin 70 Volkswagen Golfia. Käytössä on kaksi kerrosta, joihin mahtuu vähintään 555 matkustajaa. Yläkertaan voi sisustaa vaikkapa baarin, uima-altaan, kuntosalin tai kasinon. Marja Lahtinen levittää hiilikuitua spoilerin pintaan. Hiilikuitua pitää olla kymmeniä kerroksia, jotta kappaleesta tulee kyllin luja. Ilman Euroopan maiden yhteistä panosta näin valtavaa lentokonetta ei olisi pystytty rakentamaan. Siinä on onnistuttu vain jakamalla riskiä eri kumppaneiden kesken. Jokainen tekee omalla vastuullaan jonkin osan koneesta, ja lopuksi osat kootaan yhteen kokoonpanohallissa Ranskassa. Jotta hanke kannattaisi, jättikonetta on myytävä ainakin parisataa kappaletta. Tähän asti koneita on tilattu 154, eniten Arabiemiraatteihin. Spoilereita ja suksisauvoja Lapinkoira löntystää juoksuhihnassa omakotitalon pihalla ja järvenselkä siintää puiden välistä. Jämsän kunta on kuin ruususen unessa, vaikka eurooppalainen lentokonevalmistaja on mullistanut sen elämän. Viimeistään nyt myös asukkaan kunta on osa Eurooppaa. Patrian tehtaalla neuvottelupöydän takana istuu kolme pukumiestä. Teimme aikoinaan strategisen päätöksen keskittyä lentokoneiden hiilikuitukomposiittirakenteisiin, kertoo liiketoimintajohtaja Juha Soutolahti. Päätös osoittautui viisaaksi, sillä hiilikui- 19

20 20 tu on pikkuhiljaa korvannut metallin lentokoneessa. Ennen koneesta vain 4 5 prosenttia koostui hiilikuidusta, mutta nykyisin sitä on jopa puolet rakenteesta. Hiilikuidun etu on, että se on kestävää mutta kevyempää kuin metalli. Paino on tärkeä siksi, että jokaisen pois saadun kilon tilalla voidaan kuljettaa maksavaa asiakasta, Soutolahti perustelee. Patria rakentaa hiilikuidusta spoilereita. Ne ovat siiven yläosaan kiinnitettäviä ohjainpintoja, joita avaamalla ja sulkemalla voidaan ohjata ja jarruttaa konetta. Haastavinta työssä on kappaleiden suuruus. Tämän kokoluokan spoilereita ei ole ennen tehty. Suurin on noin 3,5 neliömetrin kokoinen, Soutolahti kommentoi ripaus ylpeyttä äänessään. Hiilikuitua käytetään myös avaruusaluksissa, suksisauvoissa ja golfmailojen varsissa. Alun perin Patria teki hiilikuidusta teleskooppiputken Euroopan avaruusjärjestön satelliittiin. Näimme siinä mahdollisuuden laajentaa lentokoneisiin. Vain priima kelpaa Rekka peruuttaa tehtaan varaston eteen. Vastaanottotarkastaja Juha Pohjolainen seisoo ovella sinisessä haalarissa ja pälyilee hämäryydestä ulos aurinkoon. Pohjalainen käy tarkasti läpi saapuvat tavarat, kirjaa vialliset kappaleet ja nakkaa ne hylättyjen häkkiin. Raaka-aineiden virheettömyydestä ei tingitä, kun vaakalaudalla on lentomatkustajien turvallisuus. Mitään ei riskeerata, vakuuttaa myös vieressä seisova Soutolahti. Eikä säntillisyys jää siihen. Paloja testataan joka työvaiheen aikana mittareilla, laserilla ja ultraäänellä. Edes sikiön kehitystä ei seurata yhtä valppaasti. Lopulta valmiit ohjainpinnat joutuvat syyniin. Kolmen spoilerin kestävyyttä arvioidaan parhaillaan VTT:llä ja Saksassa. Jossain vaiheessa lentokoneen siivet kuormitetaan poikki ja katsotaan, kestävätkö ne kaiken sen, mitä on laskettu. Erkki Kekkonen hakee katseellaan apua kollegalta. Voikohan näistä nyt puhua, hän ihmettelee. Keskustelu on kääntynyt raaka-aineiden alkuperään eivätkä miehet halua hiiskua tavarantoimittajista mitään. Liikesalaisuuksista on parempi vaieta. Ostamme 2006 eri materiaalia, Kekkonen suostuu paljastamaan. Oikeastaan se on paperia Ilma höyryää valkoisena. Aurinkoinen iltapäivä on muuttunut hyiseksi kylmyydeksi. Keinovalo laskeutuu katosta kylmätilaan, jossa säilytetään osaa raaka-aineista. Juha Soutolahtea (vas.), Erkki Kekkosta ja Petri Hepolaa naurattaa. Harva tietää, että lentokone on oikeastaan rakennettu paperista. Hartsi sulaa huoneen lämmössä muutamassa tunnissa. Se otetaan esille vasta, kun sitä tarvitaan, patrialaiset selittävät. Loppu raaka-aine on viety isoon halliin hyllyille. Oudon näköiset levyt muistuttavat valtavia hunajakennoja. Ne on tehty aromaattisesta polyamidisesta paperista, ja niistä valmistetaan spoilerin sisusta. Kenno ei paina juuri tyhjää pahvilaatikkoa enempää. On vaikea tajuta, että lentokone on oikeastaan rakennettu paperista. Totta se on, miehet naureskelevat. Välillä johtajat pyyhkivät pölyä pintojen päältä. Sitä kertyy uskomattomat määrät koneesta, jossa kennot ajetaan muotoon. Tätä me tehdään täällä kaiket päivät, Petri Hepola murjaisee sormet pölystä harmaana. Työtä vuosiksi Koruttomassa hallissa häärii naisia. He ovat pukeutuneet valkoiseen suojatakkiin ja sinisiin, kahiseviin tossuihin. Täällä inhotaan likaa. Laminoija Marja Lahtinen sivelee lateksihansikkaat käsissään varmoin vedoin kennon kylkeä. Se on jo saanut lopullisen muodon. Kappale on toisesta laidasta ohuempi kuin toisesta. Paksumpaan päähän tulevat saranat. Työkaveri Leea Vanhatalo painelee monitorin edessä näppäimiä. Kattoon kiinnitetyt laserlamput kytkeytyvät päälle ja ohjaavat vihreän säteen pöydällä makaavaan potilaaseen. Se ei vastustele. Spoileri kootaan laminoidusta kannesta ja pohjasta, ja niiden väliin liimataan hunajakenno. Kanteen ja pohjaan laitetaan noin 50 kerrosta hiilikuitua. Hallissa lämpötila ja ilmankosteus ovat tismalleen oikeita. Lahtinen alkaa levittää muovimaista, vaaleansinistä mönjää kappaleen pintaan. Laservalo osoittaa paikat, joista hiilikuitua vielä puuttuu. Laminoijat tekevät huolellista käsityötä, sillä lentomatkustajien turvallisuus on näiden kuitujen varassa. Spoilerista täytyy tulla kyllin luja. Lahtinen on työskennellyt Patrialla viisitoista vuotta. Hän teki lentokoneita jo silloin, kun niitä valmistettiin alumiinista. Koulutukseltaan hän on ohutlevyseppä. Uusi tekniikka helpottaa työntekoa, samaan lopputulokseen päästään nykyisin toisella ratkaisulla. On selvää, että Lahtinen pitää työstään. Marja Lahtinen on yksi monesta paikkakuntalaisesta, jolle Patria on tuonut työpaikan. Ohjainpintojen tuotannossa urakoi enimmillään 80 ihmistä. Jämsässä tehdasta arvostetaan. Kunta onkin osallistunut vuonna 2003 valmistuneen komposiittihallin rahoittamiseen. Parhaimmat kasvunäkymämme ovat matkailun lisäksi ilmailu- ja avaruusteollisuudessa. Patria edustaa komposiitti- ja kevytrakenneteknologian korkeaa osaamista, arvioi kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa tehtaan merkitystä kaupungille. Kunnan kannalta parasta on, että työtä riittää vuosikymmeniksi. Patria antaa Airbusille tuotetukea niin kauan kuin koneet ovat käytössä. Yleensä lentokoneen elinkaari on reilut parikymmentä vuotta. Sinä aikana toimitamme varaosia tai korjaamme vahingoittuneen spoilerin, Soutolahti selvittää. Kuumuudesta veteen Edessä aukeaa useita metrejä leveä musta nielu. Kyseessä on uuni, toiselta nimeltään autoklaavi. Puolivalmiit spoilerit makaavat lattialla odottamassa. Laminoinnin jälkeen kappaleita paistetaan 180 asteessa noin kuusi tuntia, kertoo Petri Hepola. Paistamisen jälkeen kappaleet upotetaan veteen ja tutkitaan ultraäänellä.

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kansainväliset sponsorointiperiaatteet

Kansainväliset sponsorointiperiaatteet Kansainväliset sponsorointiperiaatteet 1. huhtikuuta 2015 Amway Kansainväliset sponsorointiperiaatteet Nämä periaatteet koskevat kaikkia Euroopan markkina-alueita (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot