Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2004:4. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehittämistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2004:4. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehittämistutkimus"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2004:4 Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehittämistutkimus

2 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2004:4 Ulkoilukartan kehittämistutkimus YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Helsinki 2004

3 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puh SAD Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Semaforbron 6 A Helsingfors puh Kansikuva: Tiina Mäkinen ISSN Helsinki 2004

4 Esipuhe Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta on pääkaupunkiseudun asukkaille jo varsin tutuksi tullut ja hyväksi koettu palvelu, joka on ollut olemassa 25 vuotta. Vuonna 2003 YTV ja liikenne- ja viestintäministeriö teettivät tutkimuksen, jossa seudun asukkailta tiedusteltiin mielipiteitä kartasta ja kartan kehittämisehdotuksia. Tutkimuskonsulttina toimi Taloustutkimus Oy. Työtä ohjasi YTV:n pyöräilytyöryhmä, jossa työhön osallistuivat Antero Naskila Helsingin kaupungilta (pj.), Eero Rouhiainen (ksk) ja Jaana Salo (teke) Espoon kaupungilta, Timo Väistö Vantaan kaupungilta sekä Arja Aalto Ratahallintokeskuksesta. Tutkimustiedon analysoi ja raportin kirjoitti YTV:n Liikenneosastolta Hanna Strömmer, joka toimi myös pyöräilytyöryhmän sihteerinä. Tutkimus on osa liikenne- ja viestintäministeriön jalankulun ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa (Jaloin).

5

6 Kuvailulehti Julkaisija Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Päivämäärä Rahoittaja/ Toimeksiantaja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Liikenneosasto Julkaisun nimi Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehittämistutkimus Julkaisusarjan nimi Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS Nro C 2004:4 Sivuja 116 ISSN Kieli suomi Tiivistelmä Ulkoilukartan kehittämistutkimuksen tavoitteena oli kerätä pääkaupunkiseudun asukkaiden ja kartan käyttäjien mielipiteitä kartasta. Saatujen tulosten perusteella karttaa pyritään kehittämään niin, että se vastaisi entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaa on toimitettu 25 vuotta, ja sitä on painettu yhteensä jo noin kaksi miljoonaa kappaletta. Kartta on pääkaupunkiseutulaisille jo varsin tuttu ja hyväksi koettu palvelu. Tutkimukseen kuului kolme osatutkimusta: henkilöhaastattelu (800 vastaajaa), tienvarsihaastattelu (525) ja Internet-kysely (1780). Henkilöhaastattelun katsotaan kuvaavan pääkaupunkiseudun asukkaiden mielipiteitä, kun taas tienvarsihaastattelu ja Internet-kysely kuvaavat aktiivisten pyöräilijöiden ja kartan käyttäjien mielipiteitä. Yleisesti ottaen kartan sisältöön ja karttaan palveluna oltiin varsin tyytyväisiä. Karttaa pidettiin tarpeellisena ja maksuttomuutta hyvänä. Monet toivoivat kartan jakelua laajennettavan ja sen merkintöjen tarkkuutta kehitettävän sekä pyöräilijöitä ja muita ulkoilijoita palvelevia merkintöjä lisättävän. Tutkimuksen tuloksia käytetään kartan vuoden 2005 painoksen suunnittelussa. Kehittämisehdotuksia ovat mm. päällystemerkinnän lisääminen ja palvelumerkintöjen täydentäminen pyöräilypuolella sekä luontopolkujen, aurattujen ulkoilureittien ja Nuuksion ja Luukkaan alueiden reittimerkintöjen lisääminen ja kehittäminen ulkoilupuolella. Molempien puolten kohdetunnuksiin esitetään lisättäväksi tutkimukseen vastanneiden tärkeinä pitämiä kohteita, kuten taukopaikkoja ja nähtävyyksiä sekä erityiskohteiden nimistöä. Avainsanat Jakelu ulkoilukartta, ulkoilu, pyöräilykartta, pyöräily Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Liikenneosasto, Tuula Nygren, Opastinsilta 8 E, Helsinki, puh , fax ,

7 Presentationsblad Publikationen har getts ut av Huvudstadsregionens samarbetsdelegation SAD Datum Finansiär/ Uppdragsgivare Huvudstadsregionens samarbetsdelegation SAD Trafikavdelningen Publikationens titel Utvecklingsundersökning av Huvudstadsregionens friluftskarta Publikationsserie Huvudstadsregionens publikationsserie PJS Nr C 2004:4 Sidantal 116 ISSN Språk finska Sammandrag Avsikten med undersökningen var att ta reda på vad invånarna i huvudstadsregionen anser om friluftskartan. Utgående från resultaten av undersökningen skall kartan utvecklas för att ännu bättre svara mot användarnas behov. Huvudstadsregionens friluftskarta har funnits i 25 år och den har tryckts i sammanlagt omkring två miljoner exemplar. Kartan är en serviceform som redan blivit ganska välkänd och uppskattad bland invånarna i regionen. Undersökningen bestod av tre delar: telefonintervjuer av invånarna (800 svar), vägkantsintervjuer (525 svar) och en webbenkät (1780 svar). Telefonintervjuerna anses ge ett tvärsnitt av åsikterna bland huvudstadsregionens alla invånare, medan vägkantsintervjuerna och webbenkäten anses ge en bild av åsikterna bland aktiva cyklister och andra som använder kartan. Allmänt taget var invånarna rätt nöjda med kartans innehåll och med kartan som serviceform. De ansåg att kartan var nödvändig och att det var en fördel att den utdelas gratis. Många önskade fler utdelningsställen. Många efterlyste också exaktare markeringar och utökade markeringar för cyklister och andra motionärer. Resultaten av undersökningen kommer att användas vid planeringen av den reviderade friluftskarta som skall tryckas Bland annat föreslås markering av vägbeläggningen och utökad markering av serviceställen för cyklisterna, medan markeringen av naturstigar, av motionsleder med vinterplogning och av friluftsstråken i Noux och i Luk skall kompletteras och utvecklas med tanke på friluftsfolket. Bägge grupperna skall få nya kartsymboler för platser som de anser viktiga, såsom rastplatser och sevärdheter. Dessutom finns det förslag om att namn på en del särskilda platser skall införas på kartan. Nyckelord Distribution friluftskarta, friluftsliv, cykelkarta, cykling Huvudstadsregionens samarbetsdelegation SAD, Trafikavdelningen, Tuula Nygren, Semaforbron 8 E, Helsinki, tfn , fax ,

8 Documentation Page Published by YTV Helsinki Metropolitan Area Council Date Financed by/ Commissioned by YTV Helsinki Metropolitan Area Council Transport Department Title of publication Outdoor Map of the Helsinki Metropolitan Area a Development Study Series The Helsinki Metropolitan Area Publication Series Number C 2004:4 PJS Pages 116 ISSN Language Finnish Abstract The aim of the development study was to survey the thoughts of the users of the map and the inhabitants of the Helsinki metropolitan area on the Outdoor map of the area. The results will be used in developing the Outdoor map in such a way that it will ever better respond to its users requirements. The Outdoor map has been produced for 25 years. Altogether two million copies have been printed. The map has thus become rather a well known and positively regarded service for the residents. The development study included three surveys: a phone interview to residents with 800 respondents, a road-side interview with 525 respondents and an Internet survey with respondents. The phone interview is seen to represent the opinions of an average person living in the metropolitan area whereas the road-side interview and Internet survey represent the opinions of active cyclists and users of the map. On average the respondents were very content with the contents of the map as well as with the map as a service. The map was considered indispensable and the fact that the map is free of charge was appreciated. Many respondents wished that the distribution of the map be extended, the accuracy of the markings be enhanced and the markings of services for cyclists and fresh air friends be increased. The results of the study will be used in planning the 2005 edition of the Outdoor map. Development proposals include among other things adding information on pavement quality (gravel or asphalt) and complementing markings of services on the side of the cycling map. On the side of the outdoor recreation map nature trails, routes maintained during winter and routes in Luukkaa and Nuuksio areas are proposed to be added. Markings for services are to be increased on both sides of the map with services that the respondents considered important, such as sights and places for taking a break. Keywords Distributed by outdoor map, outdoor activities, outdoor recreation, cycle map, cycling YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Transport Department, Tuula Nygren, Box 521, FIN Helsinki, Finland, tel: , fax ,

9

10 7 Sisällysluettelo Esipuhe...1 Kuvailulehti...3 Presentationsblad...4 Documentation Page...5 Sisällysluettelo...7 Kuvaluettelo...8 Taulukkoluettelo Johdanto Tutkimusmenetelmät ja tutkimusten suoritus Yleistä Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Tulokset Taustatiedot vastaajista Tulokset aihealueittain Kartan tuttuus ja käyttö Kartan hankinta Kartan ulkoasu Pyöräilypuoli Ulkoilupuoli Ulkoilukäyttäytyminen Yhteenveto sanallisista, karttaan liittyvistä vastauksista Menetelmien vertailu Yhteenveto tuloksista, suositukset ja yleiset huomiot Yhteenveto tuloksista Suositukset Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehittämiseksi Yleisiä huomioita ulkoilukarttojen kehittämiseksi...49 Liitteet...52 Liite 1. Tutkimuslomakkeet. Liite 2. Tienvarsihaastattelupisteiden sijainti. Liite 3. Taulukoita. Liite 4. Sanalliset vastaukset.

11 8 Kuvaluettelo Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Ulkoilukartan tuttuus ja käyttö ikäryhmittäin (henkilöhaastattelu)...17 Ulkoilukartan tuttuus ja käyttö ikäryhmittäin (Internet-kysely)...18 Ulkoilukartan pyöräily- ja ulkoilupuolen käyttö niiden joukossa, joilla on kartta käytettävissä (kaikki tutkimustavat)...19 Ulkoilukartan jakelupisteiden riittävyys (kaikki tutkimustavat)...20 Kuva 5. Ulkoilukartan käsiteltävyys (kaikki tutkimustavat) Kuva 6. Ulkoilukartan toimivuus yhdistelmäkarttana (kaikki tutkimustavat). 22 Kuva 7. Ulkoilukartan aluerajaus (henkilöhaastattelu ja Internet-kysely) Kuva 8. Kuva 9. Kuva 10. Kuva 11. Kuva 12. Kuva 13. Kuva 14. Kuva 15. Kuva 16. Kuva 17. Ulkoilukartan eri puolten mittakaavojen sopivuus (kaikki tutkimustavat)...24 Ulkoilukartan värityksen toimivuus (kaikki tutkimustavat)...25 Suhtautuminen mainoksien lisäämiseen ulkoilukarttaan (kaikki tutkimustavat) Ulkoilukartan pyöräreittimerkintöjen selkeys (kaikki tutkimustavat).27 Ulkoilukartan valtakunnallisten reittien merkintätapa (henkilöhaastattelu ja Internet-kysely) Päällysteen merkitseminen ulkoilukartan pyöräreitteihin (kaikki tutkimustavat) Ulkoilukartan pyöräilypuolen kohdetunnusten merkintätarkkuus (kaikki tutkimustavat) Ulkoilukartan tietolaatikoiden sopivuus (kaikki tutkimustavat)...31 Ulkoilukartan kadunnimien luettavuus (kaikki tutkimustavat)...32 Ulkoilukartan pyöräilypuolen nimistön lisääminen (kaikki tutkimustavat) Kuva 18. Ulkoilukartan latumerkintöjen selkeys (kaikki tutkimustavat) Kuva 19. Ulkoilukartan ulkoilupuolen kohdetunnuksien tarpeellisuus (kaikki tutkimustavat)....36

12 9 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Taulukko 2. Tienvarsihaastattelun haastattelupisteet ja niissä tavoiteltu jalankulkija-pyöräilijäjakauma...13 Henkilöhaastattelun vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat...14 Taulukko 3. Tienvarsihaastattelun vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Haastateltujen määrä sekä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osuudet pisteittäin tienvarsihaastattelussa...15 Internet-kyselyn vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat...16 Pääkaupunkiseudun pyörä-, ulkoilu-, vesiliikenne- ja hiihtoreiteillä liikkumisen taajuus (henkilöhaastattelu) Pääkaupunkiseudun pyörä-, ulkoilu-, vesiliikenne- ja hiihtoreiteillä liikkumisen taajuus (Internet-kysely) Valitut ikä- ja sukupuoliryhmät ja niiden osuus, joilla on kartta käytössään...39 Tarkasteluryhmien jakautuminen asuinkunnittain eri tutkimustavoin saaduissa vastauksissa...40 Tarkasteluryhmien tyytyväisyys jakelupisteiden määrään (vain ne, joilla on kartta käytössään)...40 Ulkoilukartan eri puolten käyttöosuudet tarkasteluryhmittäin ja tutkimustavoittain (vain ne, joilla on kartta käytössään)...40 Tarkasteluryhmien mielipiteet pyöräilyreittimerkintöjen selkeydestä tutkimustavoittain...41 Tarkasteluryhmien mielipiteet päällystemerkintöjen tarpeellisuudesta tutkimustavoittain...41 Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehitys...46

13 10

14 11 1 Johdanto Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaa on toimitettu 25 vuotta. Kolmena ensimmäisenä vuotena ( ) se oli pelkkä pyörätiekartta, mutta vuonna 1982 pyöräilykarttaan yhdistettiin aiemmin erillinen ulkoilukartta omalle puolelleen. Vuodesta 1984 lähtien kartasta on otettu päivitetty uusintapainos kolmen vuoden välein. Karttaa jaetaan maksutta mm. kuntien liikuntapaikoissa, yhteispalvelupisteissä ja suuressa osassa kirjastoja. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan painosmäärät ovat suuret: vuosina 1999 ja 2002 painettiin ja karttaa. Yhteensä ulkoilukarttaa on 25 vuoden aikana painettu jo noin kaksi miljoonaa kappaletta. Kartta on pääkaupunkiseutulaisille jo varsin tuttu ja hyväksi koettu palvelu. Ulkoilukartan kehittämistutkimuksen tavoitteena oli kerätä pääkaupunkiseudun asukkaiden ja kartan käyttäjien mielipiteitä kartasta. Saatujen tulosten perusteella karttaa pyritään kehittämään niin, että se vastaisi entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Suomessa on myös monilla muilla alueilla tehty vastaavantyyppisiä ulkoilu- ja pyöräilykarttoja. Kuitenkaan tähän mennessä ei ole laajalti selvitetty ihmisten toiveita karttojen sisällöstä ja merkinnöistä. Tehty tutkimus palvelee siten myös Suomen muiden kuntien ja kaupunkiseutujen ulkoilu- ja pyöräilykarttojen suunnittelua ja kehittämistä, ja on sen takia hyväksytty osaksi liikenne- ja viestintäministeriön Jaloin-ohjelmaa.

15 12 2 Tutkimusmenetelmät ja tutkimusten suoritus 2.1 Yleistä Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehittämistutkimukseen kuului kolme osatutkimusta: henkilöhaastattelu, tienvarsihaastattelu ja Internet-kysely. Tarkoituksena oli tavoittaa hieman erilaisia kohderyhmiä ja toisaalta päästä vertailemaan Internet-kyselyn ja tienvarsihaastattelujen menetelmäeroja. Tutkimukset tehtiin elo-syyskuun aikana 2003 ja ne sujuivat yleisesti ottaen ilman ongelmia. Vastausmäärissä päästiin tavoitteisiin ja Internet-kyselyn suosio jopa hieman yllätti. Seuraavassa on kuvattu kunkin tutkimuksen suoritusta tarkemmin. 2.2 Henkilöhaastattelu Henkilöhaastattelussa tehtiin 800 tietokoneavusteista puhelinhaastattelua aikavälillä Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat vuotiaat pääkaupunkiseudun asukkaat. Otos muodostettiin yksityistalouksien puhelinnumeroista (ml. matkapuhelinnumerot) satunnaisotannalla ja kiintiöitiin väestöjakaumaa vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinkunnan mukaan. Henkilöhaastattelulla pyrittiin karttamielipiteiden lisäksi selvittämään, miten tunnettu ja käytetty ulkoilukartta on seudun asukkaiden keskuudessa. Henkilöhaastatteluissa käytetty lomake on esitetty liitteessä 1. Henkilöhaastattelujen suorittamisessa ei esiintynyt ongelmia. Lähinnä pyöräreitin ja -tien ero oli mietityttänyt joitakin. Yleisesti todettiin, että vastaajilla oli paljon kerrottavaa lomakkeen ja koko kartta-asiankin ohi. Haastattelulomakkeessa oli joitakin kysymyksiä, jotka olisi pitänyt osoittaa kaikille kartan käyttäjille, mutta jotka osoitettiinkin vain jommankumman puolen käyttäjille. Vastauksia saatiin kuitenkin sen verran paljon, että virhe ei oleellisesti heikennä tulosten luotettavuutta. Kokonaistuloksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on ± 3 prosenttiyksikköä. 2.3 Tienvarsihaastattelu Tienvarsihaastatteluja tehtiin pyöräteiden varsilla ja keskeisillä ulkoilualueilla seitsemässä eri kohteessa aikavälillä Kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat pyöräteiden ja ulkoilureittien käyttäjät eli oletetut ulkoilukartan aktiiviset käyttäjät. Haastatteluja tehtiin 525 kappaletta. Haastattelupisteen ohi kulkeneet reitin käyttäjät pysäytettiin ja heidät haastateltiin henkilökohtaisesti. Lomakkeen viimeiseen kohtaan haastatellut saivat kuitenkin vastata vapaasti. Haastattelun suorittamiskriteerinä oli, että henkilöllä on kartta käytössään. Tienvarsihaastattelujen lomake on esitetty liitteessä 1. Kunkin haastattelupisteen osalta oli määritelty tavoitteellinen jalankulkija-pyöräilijäjakauma. Haastattelupisteet on esitetty taulukossa 1 ja niiden sijainti liitteessä 2. Tienvarsihaastattelut sujuivat vaikeuksitta. Haastatellut suhtautuivat kyselyyn myönteisesti. Haastattelijaryhmässä oli puolisen tusinaa henkilöä, joten haastatteluaika venyi alun perin arvioidusta parista viikosta noin kuukaudeksi. Tässä ei nähty erityistä ongelmaa, koska ajankohdan vaikutus tuloksiin ei ole merkittävä. Kokonaistuloksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on ± 3,9 prosenttiyksikköä.

16 Taulukko 1. Tienvarsihaastattelun haastattelupisteet ja niissä tavoiteltu jalankulkija-pyöräilijäjakauma. Piste Jakauma Helsinki H1 Rautatientorin pyörätie (Ateneumia vastapäätä) vain pyöräilijät H2 Pirkkolan urheilupuisto jk/pp 50/50 H3 Tulisuontie, Itäkeskus vähintään 70 % pyöräilijöitä Espoo E1 Merituulentien ja Koivumankkaantien liittymä noin 80 % pyöräilijöitä E2 Ulkoilureitti Leppävaara-Leppäsilta (urheilupuiston kohdalla) jk/pp 50/50 13 Vantaa V1 Ulkoilureitti välillä Hiekkaharju-Koivukylä V2 Myyrmäki, Myyrmannin pohjoispuolen Paalutori (Kilterinraitti) vähintään 70 % pyöräilijöitä vain pyöräilijät 2.4 Internet-kysely Internet-kysely oli Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Jaloin-projektin Internet-sivuilla lähes koko syyskuun ( ). Kohderyhmänä olivat ulkoilureittien ja -kartan käyttäjät, jotka vierailivat kyseisillä sivuilla. Tässä ajassa saatiin loppuunvietyä haastattelua. Kysely toteutettiin ns. pop up -kyselynä, joka avautui joka toiselle tai kolmannelle sivut avanneelle. Kyselyyn suostuneet vastaajat ohjattiin edelleen uuteen pop up -ikkunaan varsinaiselle kyselylomakkeelle. Lomake oli sama kuin henkilöhaastatteluissa (liite 1). Internet-kyselystä tiedotettiin lehdessä, joten vastaajiksi on todennäköisesti hakeutunut paljolti ihmisiä, jotka tuntevat ulkoilukartan hyvin. Internet-kyselyn toteuttamisessa ei ollut erityisiä ongelmia. Noin % kyselyn aloittaneista jätti vastaamisen kesken (eivät sisälly em. loppuun vietyjen haastattelujen lukuun), kun keskeyttäneiden osuus tavallisesti on noin 50 %. Kysely on siis ollut hiukan tavallista kiinnostavampi. Kokonaistulosten tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.

17 14 3 Tulokset 3.1 Taustatiedot vastaajista Henkilöhaastattelu Henkilöhaastattelussa haastateltiin vuotiasta pääkaupunkiseudun asukasta. Vastaajista 51 % (409) oli naisia ja 49 % (391) miehiä. Vastanneiden keskimääräinen ikä oli 40,6 vuotta. Vastaajien jakaumat ikäluokittain ja sukupuolittain on esitetty taulukossa 2. Henkilöhaastatteluun vastanneista helsinkiläisiä oli 58 % (466), espoolaisia 21 % (168), vantaalaisia 19 % (154) ja kauniaislaisia 2 % (12). Koko pääkaupunkiseudun väestöstä helsinkiläisiä on 57,6 %, espoolaisia 22,8 %, vantaalaisia 18,7 % ja kauniaislaisia 0,9 %. Vastaajat edustavat siis pääkaupunkiseutulaisia melko tarkalleen oikeissa suhteissa. Taulukko 2. Henkilöhaastattelun vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat. Naisia (kpl) Naisia (%) Miehiä (kpl) Miehiä (%) Ikäluokat (kpl) Ikäluokat (%) v % % % v % % 61 8 % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % 59 7 % v % % % v % % 55 7 % v % % 30 4 % Yhteensä % % % Tienvarsihaastattelu Tienvarsihaastatteluissa haastateltiin vuotiasta ulkoilureittien käyttäjää, joilla on Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta käytettävissään. Vastaajista naisia oli 50 % (264) ja miehiä 50 % (261). Vastaajien keskimääräinen ikä oli 45,2 vuotta. Ikäluokista vuotiaat olivat hieman muita paremmin edustettuja, kun taas nuorimmat ja vanhimmat olivat hieman huonommin edustettuina. Vastaajien jakaumat ikäluokittain ja sukupuolittain on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 37 % (193) oli helsinkiläisiä, 36 % (189) espoolaisia, 26 % (137) vantaalaisia ja 1 % (6) kotoisin muista kunnista. Tienvarsihaastatteluun ei vastannut yhtään kauniaislaista. Pyöräilijöitä vastaajista oli 70 % (369) ja jalankulkijoita 30 % (156). Tienvarsihaastatteluista 200 tehtiin Espoon pisteissä, 182 Helsingin pisteissä ja 143 Vantaan pisteissä. Pisteittäinen haastattelujakauma ja vastanneiden kulkutapajakaumat kussakin pisteessä on esitetty taulukossa 4.

18 15 Taulukko 3. Tienvarsihaastattelun vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat. Naisia (kpl) Naiset (%) Miehet (kpl) Miehet (%) Ikäluokat (kpl) Ikäluokat (%) v % 9 45 % 20 4 % v % % 28 5 % v % % 44 8 % v % % 36 7 % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % 43 8 % v % % 29 6 % yli 70 v % % 22 4 % Yhteensä % % % Taulukko 4. Haastateltujen määrä sekä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osuudet pisteittäin tienvarsihaastattelussa. haastateltuja pyöräilijöitä jalankulkijoita 1 Merituulentien ja Koivumankkaantien liittymä (E1) % % 2 Ulkoilureitti Leppävaara - Leppäsilta (E2) % % 3 Rautatientori, pyörätie (H1) % 0 0 % 4 Pirkkolan urheilupuisto (H2) % % 5 Tulisuontie (H3) % % 6 Ulkoilureitti välillä Hiekkaharju - Koivukylä (V1) % 5 25 % 7 Myyrmannin pohjoispuolinen Paalutori (V2) % % Yhteensä % % Internet-kysely Internet-kyselyyn vastasi 1780 Helsingin, Espoon, Vantaan tai Jaloin-projektin wwwsivuilla vieraillutta. Vastanneista 61 % (1090) oli naisia ja 39 % (690) miehiä. Vastanneista nuorin oli ilmoittanut iäkseen 8 ja vanhin 74 vuotta. Lisäksi parikymmentä henkilöä oli jättänyt ikänsä kertomatta. Vastaajien keski-ikä oli 35,8 vuotta. Vastaajien jakaumat ikäluokittain ja sukupuolittain on esitetty taulukossa 5. Ikäluokista vuotiaat ovat olleet muita aktiivisempia vastaajia. Naiset ovat vastanneet kyselyyn miehiä aktiivisemmin. Erityisesti nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa on niin vähän vastaajia, että näitä ikäluokkia koskevia tuloksia ei voitane pitää luotettavina. Internet-kyselyyn vastanneista 53,3 % (949) oli helsinkiläisiä, 36,1 % (643) espoolaisia, 7,1 % (127) vantaalaisia, 0,3 % (6) kauniaislaisia ja 3,1 % (55) muualta kotoisin olevia.

19 16 Taulukko 5. Internet-kyselyn vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat. Naisia (kpl) Naisia (%) Miehiä (kpl) Miehiä (%) Ikäluokat (kpl) Ikäluokat (%) alle 15 v 1 50 % 1 50 % 2 0 % v % % 60 3 % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % % v % % 45 3 % v 8 53 % 7 47 % 15 1 % yli 65 v 3 33 % 6 67 % 9 1 % ei tietoa % 5 25 % 20 1 % Yhteensä % % % 3.2 Tulokset aihealueittain Kartan tuttuus ja käyttö Henkilöhaastatteluun vastanneista (n = 800) 62 %:lle pääkaupunkiseudun ulkoilukartta oli jostain yhteydestä tuttu. Vastanneista 38 % ei siis tuntenut karttaa. Yli 60 %:n tuntemusta voidaan muihin vastaaviin tunnettuustutkimuksiin vertailtaessa pitää varsin korkeana arvona, kun kyse on spontaanista tuntemisesta. Henkilöhaastattelussa 61 % naisista ja 62 % miehistä ilmoitti kartan olevan tuttu. Sukupuolten välillä ei siis kartan tuntemisessa ollut merkittävää eroa. Helsinkiläisistä 64 %, espoolaisista 58 %, vantaalaisista 60 % ja kauniaislaisista 50 % (n = 12) ilmoitti tuntevansa kartan. Henkilöhaastattelussa kartan tuntevista keskimäärin 54 %:lla (33 % kaikista vastaajista) on kartta käytössä. Kartan tuntevista naisista 55 %:lla ja miehistä 52 %:lla on kartta käytössään. Helsinkiläisistä kartan tuntevista 57 %:lla on kartta käytössä, espoolaisista 49 %:lla, kauniaislaisista 50 %:lla ja vantaalaisista 48 %:lla. Henkilöhaastatteluun vastanneiden ulkoilukartan tuntemus ja käyttöaste ikäryhmittäin on esitetty kuvassa 1. Kuvasta havaitaan, että etenkään nuorille kartta ei ole kovin tuttu eikä se myöskään ole käytössä kovin monella nuorella. Henkilöhaastatteluun vastasi 265 henkilöä, jotka tunsivat kartan ja joilla se oli käytössä. Nämä vastaajat ovat siis vastanneet kartan hankintaa, ulkonäköä ja eri puolia koskeviin kysymyksiin. Heistä 52 % (138) oli naisia ja 48 % (127) miehiä. Helsinkiläisiä oli 64 % (170), espoolaisia 18 % (48), kauniaislaisia 1 % (3) ja vantaalaisia 17 % (44). Näin ollen helsinkiläiset ovat hieman yliedustettuja verrattuna pääkaupunkiseudun väestöjakaumaan.

20 % Ulkoilukartan tuttuus ja käyttö (henkilöhaastattelu) 90 % 80 % 39 % 40 % 27 % 27 % 37 % 31 % 32 % 31 % 30 % 38 % 70 % 62 % 64 % 60 % 50 % 40 % 27 % 30 % 32 % 33 % 29 % 36 % 31 % 18 % 33 % 29 % 30 % 20 % 10 % 0 % 26 % 18 % 51 % 34 % 41 % 41 % 30 % 34 % 34 % 37 % 37 % 33 % 13 % 18 % v v v v v v v v v v v Kaikki Tuttu, käytössä Tuttu, ei käytössä Ei tuttu Kuva 1. Ulkoilukartan tuttuus ja käyttö ikäryhmittäin (henkilöhaastattelu). Internet-kyselyyn vastanneista (n = 1780) 83 % ilmoitti tuntevansa ulkoilukartan jostain yhteydestä. Naisista 80 % ja miehistä 88 % tuntee kartan. Helsinkiläisistä 85 %, espoolaisista 81 %, vantaalaisista 86 % ja kauniaislaisista 67 % (n = 6) ilmoitti tuntevansa kartan. Muissa kunnissa asuvista 69 %:lle ulkoilukartta on tuttu. Internetkyselyyn vastanneille kartta oli siis selvästi tutumpi kuin henkilöhaastatteluun vastanneille. Internet-kyselyssä kartan tuntevista keskimäärin 80 %:lla (67 % kaikista vastanneista) on kartta käytössä. Kartan tuntevista naisista 79 %:llä ja miehistä 82 %:lla on kartta käytössä. Käyttöaste asuinkunnittain vastaa melko tarkasti keskimääräistä 80/20- jakaumaa. Internet-kyselyyn vastanneiden ulkoilukartan tuntemus ja käyttöaste ikäryhmittäin on esitetty kuvassa 2. Internet-kyselyyn vastasi henkilöä, jotka tunsivat kartan ja joilla se oli käytössä. Nämä vastaajat ovat siis vastanneet muihin karttaa koskeviin kysymyksiin. Heistä 58 % (689) oli naisia ja 42 % (497) miehiä. Helsinkiläisiä oli 55 % (648), espoolaisia 35 % (412), kauniaislaisia 0 % (4), vantaalaisia 8 % (92) ja muissa kunnissa asuvia 3 % (30). Näin ollen naiset ja espoolaiset ovat hieman yliedustettuina verrattuna koko pääkaupunkiseudun väestöjakaumiin.

21 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 45 % Ulkoilukartan tuttuus ja käyttö ikäryhmittäin (Internet) 8 % 7 % 7 % 14 % 15 % 12 % 10 % 21 % 7 % 28 % 12 % 13 % 12 % 13 % 21 % 16 % 18 % 17 % 0 % 25 % 25 % 17 % 16 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva % 22 % 87 % 76 % 77 % 81 % 80 % 65 % 69 % 61 % 55 % 50 % 50 % 33 % 0 % Alle 15 v v v v v v v v v v v yli 65 v Ei ikätietoa Tuttu, käytössä Tuttu, ei käytössä Ei tuttu Ulkoilukartan tuttuus ja käyttö ikäryhmittäin (Internet-kysely). 67 % Kaikki Tienvarsihaastattelun kohderyhmään kuuluivat vain ne, joilla oli ulkoilukartta käytössä, joten sekä tuttuus että käyttöaste vastanneilla ovat 100 %. Tienvarsihaastatteluun vastanneista 17 % (88) ilmoitti, ettei käytä kartan kumpaakaan puolta, mutta heistäkin monet vastasivat karttaa koskeviin kysymyksiin. Edeltävästä voidaan päätellä, että Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta on seudun asukkaille varsin tuttu ja käytössäkin noin kolmanneksella asukkaista. Internet-kyselyssä saadut korkeat tuntemis- ja käyttöasteet voivat johtua siitä, että kyselyyn on tietoisesti hakeutunut vastaajia, joilla on ulkoilukartta käytössään. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta on kaksipuolinen siten, että toisella puolella on pyöräilykartta ja toisella puolella ulkoilukartta. Sekaannusten välttämiseksi eri puolia nimitetään tässä raportissa pyöräilypuoleksi ja ulkoilupuoleksi, kun taas ulkoilukartalla viitataan Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan kokonaisuutena. Ulkoilukartan eri puolten käyttöaste vaihteli melko paljon tutkimustavoittain (kuva 3). Internet-kyselyssä peräti 68 % ilmoitti käyttäneensä ulkoilukartan molempia puolia, kun osuus tienvarsihaastatteluissa oli 41 % ja henkilöhaastattelussa 47 %. Pelkän ulkoilupuolen käyttäjiä oli suhteellisesti eniten (19 %) henkilöhaastatteluun vastanneiden joukossa. Tienvarsihaastatteluissa oli eniten vastaajia, joilla on kartta käytössään mutta jotka eivät käytä kumpaakaan puolta (17 %). Internet-kyselyssä näiden vastaajien osuus oli vain 2 % ja henkilöhaastattelussakin vain 7 %. Luvuista voidaan päätellä, että noin % niistä, joilla on kartta käytössään, käyttää molempia puolia, vajaa kolmannes vain pyöräilypuolta ja noin kymmenesosa vain ulkoilupuolta. Henkilöhaastatteluissa pyöräilypuolta käyttäneitä vastaajia oli yhteensä 196, joista 69 % (135) helsinkiläisiä, 15 % (29) espoolaisia, 1 % (2) kauniaislaisia ja 15 % (30) vantaalaisia. Helsinkiläiset ovat siis selvästi yliedustettuina pyöräilypuolta koskeviin kysymyksiin vastanneiden joukossa. Ulkoilupuolta käyttäneitä oli yhteensä 176, joista

22 64 % (113) helsinkiläisiä, 18 % (32) espoolaisia, 1 % (2) kauniaislaisia ja 16 % (29) vantaalaisia. Helsinkiläiset ovat siis yliedustettuina myös ulkoilupuolta koskeviin kysymyksiin vastanneiden joukossa. Internet-kyselyssä pyöräilypuolta käyttäneitä vastaajia oli yhteensä 1 068, joista 56 % (601) helsinkiläisiä, 33 % (355) espoolaisia, 0 % (4) kauniaislaisia, 8 % (84) vantaalaisia ja 2 % (24) kotoisin muista kunnista. Ulkoilupuolta käyttäneitä oli yhteensä 904, joista 51 % (458) helsinkiläisiä, 38 % (347) espoolaisia, 0 % (2) kauniaislaisia, 8 % (70) vantaalaisia ja 3 % (27) kotoisin muista kunnista % 90 % 2 % Pyöräily- ja ulkoilupuolen käyttö 17 % 7 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva % 8 % 22 % 41 % 9 % 34 % 47 % 19 % 27 % Internet-kysely Tienvarsihaastattelu Henkilöhaastattelu Käyttää vain pyöräilypuolta Käyttää molempia puolia Käyttää vain ulkoilupuolta Ei käytä kumpaakaan puolta Ulkoilukartan pyöräily- ja ulkoilupuolen käyttö niiden joukossa, joilla on kartta käytettävissä (kaikki tutkimustavat). Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta uusitaan kolmen vuoden välein. Viimeisin painos on vuodelta Vuoden 1999 ja 2002 painokset ovat ulkoasultaan selvästi erilaisia kuin aiemmat painokset. Käytössä olevan kartan vuosimallia tiedusteltiin vain henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä. Henkilöhaastattelussa (n = 265) 52 %:lla oli käytössään tuorein vuoden 2002 painos, 23 %:lla vuoden 1999 painos ja 9 %:lla vuoden 1996 tai aikaisempi painos. Vastaajista 15 % ei osannut sanoa, minkä vuoden painos heillä on. Internet-kyselyssä vuoden 2002 painos oli peräti 73 %:lla vastaajista, vuoden 1999 painos 15 %:lla ja vuoden 1996 tai aiempi painos 5 %:lla. Vastanneista 7 % ei osannut sanoa karttansa painovuotta. Tuloksista nähdään, että uusin painos on levinnyt melko hyvin ja väestössä keskimäärin (henkilöhaastattelu) kartan käyttäjistä noin kolmella neljänneksellä on joko vuoden 2002 tai 1999 painos. Internet-kyselyn perusteella voitaneen arvioida, että erityisesti aktiiviset kartan käyttäjät hankkivat tuoreen painoksen.

23 Kartan hankinta Kartan hankintakunnasta todettiin kaikissa tutkimuksissa, että kuntalaiset hankkivat ulkoilukartan enimmäkseen omasta kunnastaan. Noin 90 % helsinkiläisistä, reilut 80 % espoolaisista ja noin kaksi kolmannesta vantaalaisista hakee karttansa kotikunnastaan. Vantaalaisista noin neljännes ja espoolaisista reilu kymmenesosa hakee karttansa Helsingistä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista ja kauniaislaisista ei saada varmaa tietoa pienten vastaajamäärien vuoksi. Kuitenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat näyttävät hakevan karttansa enimmäkseen Helsingistä ja Espoosta. Tienvarsihaastattelussa vastaajista 66 % oli sitä mieltä, että ulkoilukartan jakelupisteitä on riittävästi (kuva 4). Henkilöhaastatteluissa keskimääräinen tyytyväisyys oli 45 %, mutta toisaalta vastaajista varsin suuri osa (26 %) ei osannut sanoa mielipidettään. Myös Internet-kyselyssä tyytyväisten osuus jää keskimäärin 47 %, kun ei osaa sanoa -vastaajien osuus on korkea (22 %). Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että jakelupisteiden määrään tyytyväisiä oli enemmän kuin tyytymättömiä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 28 % 31 % 19 % 23 % 67 % 25 % 32 % 26 % 29 % Jakelupisteiden riittävyys 8 % 3 % 12 % 17 % 29 % 26 % 28 % 7 % 27 % 23 % 20 % 21 % 0 % 13 % 28 % 22 % 37 % 36 % 22 % 32 % 50 % 100 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 83 % 0 % 66 % 69 % 66 % 58 % 60 % 58 % 52 % 41 % 43 % 45 % Tienv arsihaastattelu 41 % 33 % 50 % 47 % Henkilöhaastattelu Internet-ky sely 0 % 0 % H E K V M Kaikki H E K V M Kaikki H E K V M Kaikki Riittävästi Ei riittävästi Ei osaa sanoa Kuva 4. Ulkoilukartan jakelupisteiden riittävyys (H = helsinkiläiset, E = espoolaiset, K = kauniaislaiset, V = vantaalaiset, M = muut; kaikki tutkimustavat). Tavallisimpia ulkoilukartan hankintapaikkoja ovat helsinkiläisillä kirjastot (15 26 %), matkailutoimisto tai Jugend-sali (10 19 %) sekä uimahalli, urheilutalo tai muu liikuntaviraston piste (=liikuntapiste) (26 43 %). Espoolaiset puolestaan hankkivat ulkoilukarttansa yhteispalvelupisteistä (33 54 %), kirjastoista (13 20 %) tai liikuntapisteistä (12 15 %). Vantaalaiset hakevat karttansa useimmin yhteispalvelupisteistä (20 50 %), liikuntapisteistä (16 22 %) tai kirjastoista (14 17 %). Kauniaislaiset hakivat karttansa mm. kaupungintalolta ja uimahallista. Seudullisesti merkittäviksi ulkoilukartan hankintapaikoiksi osoittautuivat siis kirjastot (14 21 %), liikuntapisteet (23 26 %) ja yhteispalvelupisteet (14 34 %). Muita kuin lomakkeella esitettyjä karttojen hankin-

24 tapaikkoja olivat mm. Helsingin ympäristökeskus (useita mainintoja) ja muut kaupunkien virastot sekä YTV. Mieluisimpina jakelupisteinä helsinkiläiset pitivät kirjastoja (23 42 %) ja liikuntapisteitä (13 29 %). Espoolaiset poimisivat karttansa mieluiten kirjastoista (21 34 %) tai yhteispalvelupisteistä (16 23 %). Vantaalaisille mieluisimpia jakelupisteitä olisivat kirjastot (22 33 %), liikuntapisteet (14 17 %) ja yhteispalvelupisteet (12 28 %). Helsinkiläisistä %, espoolaisista %, kauniaislaisista 0 40 % ja vantaalaisista % haluaisi kartan mieluusti kotiin jaettuna. Henkilöhaastattelussa vaihtoehto kauppa tai kioski nousi esiin toivottuna jakelupisteenä: helsinkiläisistä 17 %, espoolaisista 25 % ja vantaalaisista 16 % ilmoitti hakevansa kartan mieluiten kaupasta tai kioskista. Seudullisesti merkittäviä jakelutapoja olisivat siis kirjastot (22 33 %), kotiin jakaminen (22 34 %), liikuntapisteet (10 18 %) ja yhteispalvelupisteet (8 11 %). Tarkat kuntakohtaiset hankintakuntaa, hankintapaikkaa, jakelupisteiden määrää ja mieluisinta jakelutapaa koskevat taulukot on esitetty liitteessä Kartan ulkoasu Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan vuoden 2002 painos on haitaritaittoinen ja mitoiltaan taitettuna 10 cm * 20,5 cm ja avattuna 110 cm * 82 cm. Ulkoilukartan fyysistä kokoa eli sitä, miten helposti käsiteltävän kokoinen kartta on taitettuna, pidettiin yleisesti hyvänä. Henkilö- ja tienvarsihaastatteluissa noin 90 % vastaajista piti ulkoilukartan nykyistä kokoa sopivana ja 8 % toivoi, että kartta olisi pienempi. Internet-kyselyyn vastanneet olivat koon suhteen kriittisempiä: 73 % piti kokoa sopivana, mutta 14 % halusi kartan olevan pienempi ja 10 % mielestä se voisi olla suurempi (kuva 5). Sanallisissa vastauksissa muutamat vastaajat totesivat, että suuren kokonsa vuoksi karttaa on auki taitettuna hankala käyttää tuulisella säällä. 21 Ulkoilukartan käsiteltävyys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8 % 2 % 8 % 1 % 14 % 3 % 2 % 1 % 10 % 88 % 90 % 73 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Kartta on helposti käsiteltävän kokoinen Kartta voisi olla suurempi Kartan tulisi olla pienempi Ei osaa sanoa Kuva 5. Ulkoilukartan käsiteltävyys (kaikki tutkimustavat).

25 22 Pääkaupunkiseudun ulkoilukartassa on toisella puolella pyöräilykartta ja toisella ulkoilukartta. Kaikissa haastatteluissa noin 90 % vastaajista piti ratkaisua hyvänä (kuva 6). Henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä kysyttiin myös sanallisesti, miten tällaista yhdistelmäkarttaa tulisi kehittää. Henkilöhaastatteluun vastanneista kartan käyttäjistä 8 (3 %) ehdotti, että kartat voitaisiin yhdistää eli molemmat olisivat samalla puolella. Kaksi toivoi kokonaan erillisiä pyöräily- ja ulkoilukarttoja. Internet-kyselyssä vastanneista 27 (2 % kartan käyttäjistä) ehdotti karttojen yhdistämistä samalle puolelle ja samoin 27 (2 %) ehdotti kokonaan erillisiä karttoja. Molempien ryhmien perustelut olivat hyvin samankaltaisia: mittakaavaa voitaisiin suurentaa ja toisaalta karttakokoa hieman pienentää. Kaksi henkilöä ehdotti, että kartan toisella puolella kuvattaisiin pääkaupunkiseutu (sekä ulkoilu- että pyöräilykartta) ja toisella puolella Helsingin seutu. Kolme henkilöä ehdotti vastaavaa, mutta niin, että Helsingin seudun sijaan kartan toisella puolella olisikin tarkkoja kohdekarttoja. Kaksipuolisuuden todettiin myös haittaavan käytettävyyttä. Yksi henkilö ehdotti, että kartta voisi olla vihkomuodossa, jolloin sekä alue- että mittakaavaongelma tulisi ratkaistua samalla kertaa. Myös karttojen erottamista kesä- ja talvikartaksi ehdotettiin. Sanalliset vastaukset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yhdistelmäkartta 3 % 5 % 7 % 1 % 4 % 7 % 93 % 91 % 89 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Yhdistelmäkartta hyvä Yhdistelmäkartta huono Ei osaa sanoa Kuva 6. Ulkoilukartan toimivuus yhdistelmäkarttana (kaikki tutkimustavat). Ulkoilukartan pyöräilypuoli noudattelee pääkaupunkiseudun rajoja, mutta ulkoilupuolella näkyy myös jonkin verran ulkopuolisia alueita. Henkilöhaastattelussa ja Internetkyselyssä vastaajilta kyseltiin, pitäisikö tätä aluerajausta jotenkin muuttaa. Henkilöhaastatteluun vastanneista 14 % ja Internet-kyselyyn vastanneista 17 % oli sitä mieltä, että karttaa tulisi muuttaa tässä suhteessa, kun taas molemmissa tutkimuksissa 80 % vastaajista piti nykyistä ratkaisua hyvänä (kuva 7). Vastaajilta kysyttiin myös sanallisesti aluerajauksen kehittämisehdotuksia. Henkilöhaastatteluun vastanneista 25 (9 % kartan käyttäjistä) toivoi, että kartassa näkyisi nykyistä laajempi alue. Heistä kolme halusi laajennusta Kirkkonummen, kolme Sipoon ja idän, kaksi Nuuksion ja yksi Keravan suuntaan. Toiveet kohdistuivat sekä pyöräily- että

26 ulkoilupuoleen. Kaksi vastaajaa piti pelkkää pääkaupunkiseutua riittävänä ja kaksi ehdotti nykyistä suppeampaa aluetta. Yksi vastaaja ehdotti, että joitakin erityisiä kohteita esitettäisiin tarkemmin. Internet-kyselyssä kartan käyttäjistä 119 (10 % kartan käyttäjistä) toivoi esitettäväksi nykyistä laajempaa aluetta. Toivottujen kohteiden listalla useimmin mainittiin pääkaupunkiseudun kehyskunnat sekä kehyskuntien ulkoilualueet ja -palvelut. Vain yksi henkilö toivoi karttaa suppeammaksi, jotta se olisi selkeämpi. Vastaajista 13 (1 % kartan käyttäjistä) ehdotti kartan jakamista esim. kunnittain erillisiksi kartoiksi % 90 % 80 % Aluerajaus 6 % 3 % 14 % 17 % 70 % 60 % 50 % 40 % 80 % 80 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöhaastattelu Internet-kysely Aluerajaus hyvä Aluerajausta tulisi muuttaa Ei osaa sanoa Kuva 7. Ulkoilukartan aluerajaus (henkilöhaastattelu ja Internet-kysely). Aluerajaukseen ja kaksipuolisuuteenkin liittyy kiinteästi kysymys mittakaavasta (kuva 8). Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan pyöräilypuolen mittakaava on nykyisin 1: ja ulkoilupuolen 1: Yleisesti ottaen noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli tyytyväisiä ulkoilukartan mittakaavoihin. Tienvarsihaastattelussa tyytyväisyys nousi peräti 86 %:iin. Noin viidennes vastaajista halusi mittakaavaa suurennettavan niin, että kartta olisi nykyistä tarkempi, mutta kuva-alue suppeampi. Tienvarsihaastatteluissa tätä halusi vain 9 % ja henkilöhaastatteluissa ulkoilupuolelle vain 13 %. Myös kuva-aluetta koskevissa sanallisissa vastauksissa kävi ilmi mittakaavan tärkeys kartan luettavuuden kannalta. Vapaissa vastauksissa todettiin myös, että 1: ei ole kovin näppärä mittakaava nopeisiin päässälaskuihin eikä kartassa nyt ole karttaruutuja.

27 % 90 % 80 % 70 % 11 % 13 % 3 % 3 % Mittakaavat 18 % 13 % 23 % 5 % 8 % 3 % 7 % 2 % 7 % 9 % 20 % 60 % 50 % 40 % 30 % 67 % 71 % 65 % 65 % 86 % 20 % 10 % 0 % Ulkoilukartan eri puolten mittakaavojen sopivuus (kaikki tutkimus- Kuva 8. tavat). pyöräily ulkoilu pyöräily ulkoilu Tienvarsihaastattelu Henkilöhaastattelu Internet-kysely Mittakaava sopiva Mittakaavaa suurennettava Mittakaavaa pienennettävä Ei osaa sanoa Ulkoilukartan nykyinen väritys tyydytti noin 90 %:a vastaajista kaikissa tutkimuksissa (kuva 9). Vain 6 7 %:n mielestä kartan väritys on huono. Henkilöhaastattelun sanallisissa kommenteissa 11 henkilöä (8 % pyöräilypuolen käyttäjistä) toivoi väreihin enemmän kirkkautta, voimakkuutta tai erottuvuutta (kontrastia). Yksi henkilö piti tiemerkintöjä turhan räikeinä. Myös tienvarsihaastattelussa selkeyden, kirkkauden kontrastien tai voimakkuuden lisääminen sai 23 kannattajaa (4 % vastaajista). Muutamat vastaajat ehdottivat, että värit voisivat vastata muiden maastokarttojen värejä. Myös kadunnimiä toivottiin painettavaksi mustalla. Internet-kyselyn sanallisissa vastauksissa tulivat myös esiin värien selkeyttäminen, erottuvuus, kirkkaus ja voimakkuus. Erityisesti kiinnitettiin huomiota pohjavärien ja reittimerkintöjen suhteeseen, ovathan reitit kartan keskeisin sisältö. Kuusi vastaajaa (1 % pyöräilypuolen käyttäjistä) korosti puna-vihervärisokeiden huomioon ottamisen merkitystä: erityisesti reittimerkinnöissä tulisi käyttää muita värejä kuin punaista ja vihreää. Jotkut kokivat, että reittimerkinnöissä on liikaa värejä. Muutoinkin esim. oranssin ja punaisen keskinäistä erottuvuutta pidettiin huonona. Katujen nimien erottuvuutta pidettiin myös huonona. Myös Internet-kyselyssä ehdotettiin värien muuttamista suunnistuskarttojen mukaisiksi ja näin korkeuserojen saattamista esiin värityksellä. Sanallisiin vastauksiin tuli useita pitkiä vastauksia. Kaikki sanalliset kommentit on esitetty liitteessä 4. Kartan väritystä koskeva kysymys esitettiin henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä vain pyöräilypuolen käyttäjille, kun taas tienvarsihaastattelussa se esitettiin molempien puolten käyttäjille. Tällä ei liene merkittävää vaikutusta tulosten luotettavuuteen.

28 25 Väritys 100 % 90 % 80 % 4 % 2 % 4 % 7 % 6 % 6 % 70 % 60 % 50 % 40 % 89 % 91 % 90 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Väritys hyvä Väritys huono Ei osaa sanoa Kuva 9. Ulkoilukartan värityksen toimivuus (kaikki tutkimustavat). Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan vuoden 2002 painoksessa on vain FillariGT-kartan mainos ja painoksen ovat rahoittaneet pääosin kunnat. Rahoitukseen ovat osallistuneet myös Uudenmaan tiepiiri ja YTV. Kaikissa tutkimuksissa kysyttiin, olisiko mahdollista lisätä ulkoilukarttaan mainoksia painosmäärän nostamiseksi. Henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä kysymys näkyi vain niille, jotka olivat ilmoittaneet käyttävänsä kartan ulkoilupuolta. Kysymyksen vastaajamäärät ovat siis henkilöhaastattelussa 176 ja Internet-kyselyssä 904, mutta tulosten luotettavuus on kuitenkin hyvä. Suhtautuminen mainoksien lisäämiseen eri tutkimuksissa on esitetty kuvassa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Suhtautuminen mainoksiin 1 % 1 % 40 % 33 % 10 % 48 % 40 % 30 % 20 % 59 % 66 % 43 % 10 % 0 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Saa olla mainoksia Ei saa olla mainoksia Ei osaa sanoa Kuva 10. Suhtautuminen mainoksien lisäämiseen ulkoilukarttaan (kaikki tutkimustavat).

29 26 Suhtautuminen mainoksiin on samansuuntaista henkilö- ja tienvarsihaastattelussa (mainokset suvaitsevia 59 % ja 66 %), kun taas Internet-kyselyyn vastanneiden suhtautuminen mainoksiin on muita kielteisempää (mainokset suvaitsevia 43 %). Toisaalta Internet-kyselyssä kesimääräistä suurempi osa (10 %) ei ole ottanut kantaa mainoksiin. Sanallisissa kommenteissa ehdotettiin mm., että mainokset voisivat olla kuponkityyppisiä, pois leikattavissa olevia lipukkeita Pyöräilypuoli Ulkoilukartan pyöräilypuolta koskeviin kysymyksiin on henkilöhaastattelussa vastannut 196 henkilöä ja Internet-kyselyssä henkilöä. Nämä kyselyt oli suunniteltu niin, että pyöräilypuolta koskevat kysymykset esitettiin vain ko. puolta käyttäville. Tienvarsihaastatteluissa kysymykset sen sijaan on esitetty kaikille, joten pyöräilypuolta koskeviin kysymyksiin ovat osittain vastanneet myös ne, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä vain ulkoilupuolta tai olevansa käyttämättä kumpaakaan puolta. Ulkoilukartan pyöräilypuolen mittakaava on 1: ja siinä näkyy koko pääkaupunkiseutu. Pyöräilypuolella on myös tarkat kohdekartat Helsingin keskustasta, Espoon Tapiolasta ja Vantaan Tikkurilasta. Pyöräilypuolelle on merkitty pyöräreitit, valtakunnalliset pyöräretkeilyreitit ja joitakin opastettuja maisemareittejä (Helsinki). Kohdetunnuksin on merkitty ulkoiluun liittyviä palveluja, kuten nähtävyydet, uimarannat, ulkoilumajat sekä kirjastot ja museot. Pyöräilypuolella on myös kolme tietolaatikkoa, joissa on kerrottu yleisiä asioita kevyestä liikenteestä, pyöräilysäännöistä ja liityntäpyöräilystä. Pyöräreittien merkintöjä piti selkeinä % kyselyihin vastaajista (kuva 11). Internet-kyselyssä tyytyväisyys oli selvästi muita haastatteluja vähäisempää. Henkilö- ja tienvarsihaastatteluissa 15 % vastaajista oli tyytymättömiä pyöräreittimerkintöjen selkeyteen, Internet-kyselyssä peräti 23 %. Henkilöhaastattelun sanallisissa vastauksissa tuli esille mm., että pyöräreittimerkintöjä voisi vahvistaa (erityisesti pääreiteillä) ja niiden tulisi olla nykyistä tarkempia ja selkeämpiä. Esimerkiksi mittakaavan muutoksen todettiin tuovan tarpeellista tarkkuutta merkintöihin. Värityksestä ehdotettiin toisaalta kirkasta punaista ja erityyppisten reittien merkitsemistä eri väreillä, toisaalta esim. valtakunnallisten ja muiden värierottelusta luopumista, koska niistä ei käytännössä saa selvää. Pyöräreittimerkintöjä toivottiin ajantasaistettavan ja täydennettävän katujen ja pyöräteiden ulkopuolisilla reiteillä. Todettiin myös, että reitit loppuvat joskus kesken. Reitti 2000 puuttumista moitittiin, mutta se onkin sijoitettu kokonaisuudessaan ulkoilupuolelle. Pyöräreittimerkintöjen tarkkuus, selkeys ja suurpiirteisyys olivat keskeisiä kritiikin kohteita myös tienvarsihaastatteluissa. Myös reittien jatkuvuus ja katkeamiset erityisesti alikulkujen, tietyömaiden, isojen risteyksien sekä Kehä I:n ja Kehä II:n kohdalla aiheuttivat harmistusta. Reittimerkinnän vahvennus, voimakas väri ja mittakaavan suurennus saivat muutaman kannattajan. Todettiin myös, että kartassa käytetyt eri katkoviivatyypit sekoittuvat toisiinsa. Esille tuli myös, että kartassa merkkien selitykset ovat hankalasti löydettävissä ja toisaalta, että kartasta ei näy, miten reitit on merkitty maastoon (eli ruskeaa valtakunnallisen reitistön pyöräilyopastetta ei ole kartalla esitelty).

30 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 78 % Pyöräreittimerkinnät 7 % 15 % 2 % 8 % 15 % 23 % 83 % 70 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Selkeitä Eivät selkeitä Ei osaa sanoa Kuva 11. Ulkoilukartan pyöräreittimerkintöjen selkeys (kaikki tutkimustavat). Internet-kyselyssä esille tulivat muiden lailla reittien jatkuvuus ja katkeavuus esim. Helsingin keskustan alueella, eritasoliittymissä ja kehäteillä sekä hyppely pääteiden puolelta toiselle. Katkoviivamerkintöjen todettiin johtavan harhaan, sillä tavallisessa kartassa se merkitsee polkua. Ulkoilukartassa katkoviivoilla on merkitty myös lähiaikoina rakennettavia kohteita, joiden merkitsemistä muutamat pitivät turhana, koska rakentamisaikataulua ei ilmoiteta. Samaan asiaan liittyi monella esiin tullut kysymys maaston ja kartan vastaavuudesta: toisaalta esimerkiksi Helsingin Keskuspuistossa on paljon enemmän reittejä kuin kartalla näkyy ja suunnistaminen on vaikeaa; toisaalta kartalla näkyy joitakin pyöräilykelvottomia reittejä. Monien kannalta reittien tarkempi erottelu mm. päällysteen ja maaston mukaan olisi tärkeää. Toisaalta punavihervärisokeiden kannalta nykyisetkin merkinnät ovat turhan moninaisia ja epäselviä. Yhdessä ehdotuksessa todettiin, että viivan paksuus voisi korreloida esim. päällysteen tai muun laatutekijän kanssa, jolla on merkitystä suunnistaessa. Myös mittakaava-asia nousi Internet-kyselyssäkin esiin. Valtakunnallisten reittien merkintätavan hyvyyttä kysyttiin vain henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä. Tienvarsihaastattelussa muutama vastaaja oli kuitenkin pyöräreittimerkintään liittyvän kysymyksen sanallisessa kommentissa toivonut valtakunnallisten reittien merkintöjä poistettaviksi, jos reitit eivät oleellisesti eroa muista pyöräreiteistä. Reittien merkintätapaan sinänsä oltiin henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä 74 %:sti tyytyväisiä ja 7 8 %:sti tyytymättömiä (kuva 12). Henkilöhaastattelun sanallisissa vastauksissa kolme vastaajaa 14:stä oli sitä mieltä, ettei valtakunnallisia reittejä tarvitsisi merkitä (ainakaan eri värillä), sillä ne aiheuttavat sekaannusta. Muutoin ehdotettiin enimmäkseen merkinnän selkeyttämistä näkyvämmällä, kirkkaammalla tahi erottuvammalla värillä. Internet-kyselyssä suurin osa valtakunnallisten reittien merkintätapaan tyytymättömistä piti merkintöjä turhina. Yleisin ehdotus oli, että kaikki pyörätiet merkittäisiin samalla tavalla, jotta kartan luettavuus ja yleisilme olisivat selkeämmät. Osa ei nähnyt erottelulla olevan erityistä lisäarvoa kartan kohderyhmälle eli pääkaupunkiseutulaisille. Val-

31 28 takunnalliset reitit voitaisiin kuitenkin merkitä tiheästi numeroin. Värikoodi toivottiin varattavan päällystemerkinnälle. Lisäksi puna-vihervärisokeille nykyinen erottelu (punaiset ja vihreät reitit) on hankala. Hieman filosofista pohdintaa herätti myös ulkoilukartan ja FillariGT-kartan suhde. Itse merkinnän osalta ehdotettiin, että voitaisiin käyttää esim. maasto-opastuksen tapaan ruskeaa tai sitten sini-valkoista. Lisäksi toivottiin, että reitin jatkuvuus osoitettaisiin esim. merkitsemällä alku- ja loppupää (esim. Helsinki Turku). Valtakunnallisten pyöräreittien merkintä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 19 % 18 % 7 % 8 % 74 % 74 % Henkilöhaastattelu Internet-kysely Hyvä merkintä Ei ole hyvä Ei osaa sanoa Kuva 12. Ulkoilukartan valtakunnallisten reittien merkintätapa (henkilöhaastattelu ja Internet-kysely). Ulkoilukarttaan on pyöräilypuolelle merkitty Helsinkiin joitakin maisemareittejä oranssilla viivalla. Henkilöhaastatteluissa 71 % pyöräilypuolen käyttäjistä piti merkintöjä tarpeellisina ja 21 % tarpeettomina. Internet-kyselyssä 63 % vastaajista piti merkintöjä tarpeellisina ja 22 % tarpeettomina. Kuntakohtaiset jakaumat eivät juuri poikenneet keskimääräisestä. Tienvarsihaastatteluissa kysymyksenasettelu oli hieman erilainen. Tienvarsihaastatteluissa puolet vastaajista halusi, että maisemareitit merkittäisiin kaikkiin kuntiin, 40 % piti nykyistä määrää riittävänä ja 8 % piti merkintöjä tarpeettomina. Maisemareittejä koskevat kuntakohtaiset mielipidejakaumat on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Vajaat kaksi kolmannesta tutkimuksiin vastanneista oli sitä mieltä, että pyöräreitin päällyste on merkittävä karttaan (kuva 13). Henkilö- ja tienvarsihaastatteluissa noin 60 % halusi päällystemerkintää ja 40 % ei halunnut. Internet-kyselyssä merkintää puolsi 67 % ja piti tarpeettomana 28 %. Pyöräreittimerkintöjä koskevista sanallisista vastauksista kävi ilmi, että päällystemerkintä helpottaisi niin maantiepyöräilijöiden, sunnuntaipyöräilijöiden kuin rullaluistelijoidenkin reitinsuunnittelua.

32 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Päällysteen merkintä 1 % 1 % 6 % 39 % 38 % 28 % 60 % 61 % 67 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Merkittävä Ei tarvitse merkitä Ei osaa sanoa Kuva 13. Päällysteen merkitseminen ulkoilukartan pyöräreitteihin (kaikki tutkimustavat). Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan on kohdetunnuksin merkitty erilaisia palveluita, nähtävyyksiä ja muita kohteita. Nykyisten merkintöjen sopivuutta kysyttiin eri tutkimuksissa hieman eri kysymyksin. Henkilöhaastatteluun ja Internet-kyselyyn vastanneista 82 % piti nykyisiä merkintöjä sopivina. Henkilöhaastattelun pyöräilypuolen käyttäjistä 5 % oli tyytymättömiä merkintöihin, Internet-kyselyssä 8 %. Tienvarsihaastatteluun vastanneista 78 % piti nykyisiä tunnuksia sopivina, 1 % halusi poistaa kohteita ja 15 % lisätä niitä. Vastaajia, jotka olisivat halunneet poistaa kohdetunnuksia, oli varsin vähän. Kohdetunnuksista poistettaviksi haluttiin henkilöhaastattelussa ylimääräiset ja Vehkalampi. Myös tienvarsihaastattelussa poistettaviksi haluttiin ylimalkaisesti liian tutut kohteet. Internet-kyselyssä toivottiin kartan pitämistä luettavana ja yksinkertaisena ja näin ollen pyöräilyn kannalta epäoleellisten kohteiden poistamista. Epäoleellisina kohteina on mainittu mm. kirjastot, museot, muistomerkit, näköalamerkinnät ja nuotiopaikat. Pyöräilyn kannalta oleellisena on nähty lähinnä maisemakohteet (siis tässä vastauskohdassa). Vastaajia, jotka halusivat lisätä kohdetunnuksia, oli henkilöhaastattelussa 7 (4 % pyöräilypuolen käyttäjistä), tienvarsihaastattelussa 65 (12 % vastaajista) ja Internetkyselyssä 60 (6 % pyöräilypuolen käyttäjistä). Kohdetunnuksiin haluttiin henkilöhaastattelussa lisätä kaikki leirintäalueet ja telttailupaikat, näkemisen arvoisia kohteita ja luontokohteita sekä tietoa kohteista. Tienvarsihaastattelun vastauksien joukosta esille tulivat erityisesti kahvilat, kioskit, ulkoilumajat, huoltoasemat ja muut taukopaikat, joissa saa juotavaa, purtavaa ja käydä hätähotellissa. Myös erilaisia nähtävyyksiä, luontokohteita ja muistomerkkejä kaivattiin sekä maamerkkejä. Nähtävyyksistä haluttiin karttaan myös nykyistä tarkemmat tiedot. Uimarantoja toivottiin lisättävän esim. järvien rannoille ja koirien uimarantoja merkittäviksi.

33 30 Myös Internet-kyselyssä erilaiset taukopaikat ja palvelut sekä niiden aukioloajat ja yhteystiedot nousivat keskeisinä esille. Samoin ehdotettiin lisättäväksi nähtävyyksiä, tietoa nähtävyyksien luonteesta, maisemakohteita, reittiehdotuksia, isoja kauppakeskuksia, leiritulipaikkoja sekä pyöräilylle oleellisia kohteita (pyörätarvikeliikkeitä, urheiluvälinevuokraamoja). Uimarantojen merkintöihin toivottiin täydennystä sekä lisäopastuksia, kuten hyvä uimaranta lapsille. Esteettömät kohteetkin nousivat esiin yhdessä vastauksessa. Kohdemerkinnästä sinänsä tuumittiin Internet-kyselyssä, että se voisi olla nykyistä isompi ja toisaalta että se voisi olla pienempi, jotta se ei häiritsisi kartan luettavuutta. Joka tapauksessa merkinnälle kaivattiin nykyistä suurempaa erottuvuutta ja selkeyttä sekä kattavuutta. Kolme neljäsosaa henkilöhaastattelun ja Internet-kyselyn vastaajista piti kohdetunnusten merkintätarkkuutta hyvänä, kun taas tienvarsihaastattelussa osuus oli 56 % (kuva 14). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kohdemerkintöjen merkintätarkkuus 4 % 18 % 19 % 7 % 40 % 7 % 75 % 56 % 74 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Merkintätarkkuus hyvä Merkintätarkkuus huono Ei osaa sanoa Kuva 14. Ulkoilukartan pyöräilypuolen kohdetunnusten merkintätarkkuus (kaikki tutkimustavat). Pääkaupunkiseudun ulkoilukartassa on pyöräilypuolella tietolaatikot nimeltä Sääntöjä ja ohjeita, Tiesitkö, että ja Pyöräillen asemalle. Sääntöjä ja ohjeita -laatikossa on lyhyesti kerrottu pyöräilysäännöt, ja Tiesitkö, että -laatikossa on kerrottu muutamia yleisiä seikkoja pyöräilystä ja pääkaupunkiseudun pyöräilymahdollisuuksista. Pyöräillen asemalle -laatikossa on tietoa liityntäpyöräilystä. Henkilöhaastatteluun vastanneista 60 %, Internet-kyselyyn vastanneista 66 % ja tienvarsihaastatteluun vastanneista peräti 85 % piti nykyisiä laatikoita sopivina. Kussakin tutkimuksessa 6 % vastaajista ei ollut tyytyväinen laatikoihin (kuva 15). Henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä kysyttiin myös, ovatko jotkut tietolaatikot tarpeettomia. Sama vastaaja on voinut pitää tarpeettomana yhtä tai useampaa tietolaatikkoa. Henkilöhaastattelussa Sääntöjä ja ohjeita -laatikko sai 8 tarpeettomuusääntä (eli 4 % 196:sta kysymykseen vastanneesta), Tiesitkö, että -laatikko 5 (3 %) ja Pyöräillen asemalle -laatikko 6 (3 %). Internet-kyselyssä vastaavat luvut olivat 42

34 ( Sääntöjä ja ohjeita ; 4 % 1068:sta vastanneesta), 47 ( Tiesitkö, että ; 4 %) ja 43 ( Pyöräillen asemalle ; 4 %) % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tietolaatikot 34 % 9 % 6 % 28 % 6 % 6 % 60 % 85 % 66 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Laatikot sopivat Laatikot eivät sopivat Ei osaa sanoa Kuva 15. Ulkoilukartan tietolaatikoiden sopivuus (kaikki tutkimustavat). Kaikissa kyselyissä kysyttiin, mitä tietolaatikoita tulisi lisätä. Henkilöhaastattelussa kuusi vastaajaa kymmenestä ei halunnut lisätä mitään. Muutoin ehdotettiin lisättäväksi tietoa kaupunkipyöristä ja esim. historiallisista kohteista. Tienvarsihaastattelussa kaivattiin lisää tietoa nimien historiasta, palvelulinjoista, perussäännöistä, latusäännöistä, reiteistä sekä yleisiä vinkkejä pyöräilyyn, kulttuuriesittelyjä ja majoitus- ja matkailutietoa. Internet-kyselyssä 13 henkilöä 26:sta (2 % pyöräilypuolen käyttäjistä) toivoi, ettei tietolaatikoita lisättäisi. Yleisin syy oli, että laatikot peittävät kuitenkin karttatietoa ja toisaalta karttamerkinnät olisivat tärkeämpiä. Ehdotettiin, että tietoa olisi esim. erillisenä kartan liitteenä (kuten vihkonen kartan välissä). Eräs vastaaja toivoi myös ohjetta pyöräilyyn pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa toivoneet 12 (1 % pyöräilypuolen käyttäjistä) vastaajaa kaipasivat tietoa mm. pyöräliikkeistä (huolto), ilmaisista peseytymis- ja vaatteidenvaihtopaikoista, lisää liikennesääntöjä (pyöräilijän risteysajo) ja liikenneturvallisuusasioita (kypärän käyttö, onnettomuudet) sekä turvallisista pyöräpysäköintipaikoista. Myös lisää ohjeita jalankulkijoille ja rullaluistelijoille toivottiin. Joukkoliikenteeseen liittyen haluttiin tietoa pyörän kuljetuksesta metrossa ja junissa sekä tärkeimmät bussiyhteydet ulkoilualueille. Kaikissa kyselyissä esiin tulivat myös toiveet kohdetunnuksiin liittyvän tiedon lisäämiseksi (aukioloajat, puhelinnumerot, nimet), jotka on käsitelty edellä kohdetunnuksien yhteydessä. Ulkoilukartan pyöräilypuolella on ns. täysnimistö ja pääkadut on merkitty hieman muita katuja isommalla tekstillä. Ulkoilukartan kadunnimet näkee lukea noin kolme neljännestä vastaajista, Internet-kyselyssä tosin vain kaksi kolmannesta. Viidennes henkilö- ja tienvarsihaastattelujen vastaajista ei näe lukea nimiä, ja Internet-kyselyssä

35 32 tämä on ongelma 26 %:lla (kuva 16). Kadunnimiin liittyen ei henkilöhaastattelussa tai Internet-kyselyssä ollut erillistä sanallista vastaustilaa, mutta kommentteja niistä tuli muihin osioihin. Erityisesti moitittiin tekstin pienuutta ja tekstin huonoa erottuvuutta (vaalea, sininen väri). Jotkut ehdottivat ruotsinkielisten nimien poistamista, jotta suomenkieliset näkyisivät kokonaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kadunnimien koko 4 % 2 % 6 % 20 % 21 % 26 % 76 % 77 % 68 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Näkee lukea Ei näe lukea Ei osaa sanoa Kuva 16. Ulkoilukartan kadunnimien luettavuus (kaikki tutkimustavat). Tienvarsihaastattelussa kysyttiin lisäksi, mitä tulisi kirjoittaa nykyistä isommalla. Vastauksissa nousivat esille teiden ja katujen nimet, asuinalueet/paikannimet, julkiset rakennukset ja maaston kohteet (esim. joet ja suot). Ulkoilukartan nimistöön liittyen kysyttiin myös, haluaisivatko vastaajat nimistöön lisättävän esim. asemia, nähtävyyksiä, kauppakeskuksia tai muita erityiskohteita. Mielipiteet vaihtelivat: henkilöhaastatteluissa niukka enemmistö (53 %) halusi lisätä nimistöä, tienvarsihaastattelussa nimistön lisäystä halunneet jäivät selkeästi vähemmistöön (37 %), kun taas Internet-kyselyssä selkeä enemmistö (66 %) halusi lisää nimistöä (kuva 17). Nimistön lisäämisen nähtiin helpottavan suunnistamista. Henkilöhaastattelussa asemien merkitseminen sai 18 ääntä (9 % pyöräilypuolen käyttäjistä), kauppakeskukset 36 (18 %) ja nähtävyydet 25 (13 %). Lisäksi toivottiin esim. julkisten tilojen, kartanojen, kauppojen ja kuuluisien paikkojen nimistöä. Tienvarsihaastattelussa keskeisimmäksi nimistöasiaksi nousi nimien saattaminen ajan tasalle. Internet-kyselyssä asemien merkitseminen sai 57 ääntä (5 % pyöräilypuolen käyttäjistä), nähtävyydet 88 (8 %) ja kauppakeskukset 119 (11 %). Vastausten kirjo oli muutoin laaja ja osin päällekkäinen kohdetunnuksia koskeneen kysymyksen kanssa. Yleisesti toistui ajatus, että olisi hyvä merkitä yleiset, maamerkkeinä toimivat kohteet, jotka helpottavat suunnistamista. Näiden lisäksi toivottiin usein erilaisia pyöräilyyn ja ulkoiluun liittyviä nimiä mukaan lukien erilaiset nähtävyydet, taukopaikat ja liikuntapalvelut. Pyöräilypuolta koskevien sanallisten kysymysten vastaukset on esitetty edeltävää tarkemmin liitteessä 4.

36 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nimistön lisääminen 4 % 6 % 6 % 28 % 43 % 57 % 66 % 53 % 37 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Haluaa lisätä nimistöä Ei halua lisätä Ei osaa sanoa Kuva 17. Ulkoilukartan pyöräilypuolen nimistön lisääminen (kaikki tutkimustavat) Ulkoilupuoli Ulkoilukartan ulkoilupuolta koskeviin kysymyksiin on henkilöhaastattelussa vastannut 176 henkilöä (ulkoilupuolen käyttäjät) ja Internet-kyselyssä 904 henkilöä. Nämä kyselyt oli suunniteltu niin, että ulkoilupuolta koskevat kysymykset esitettiin vain puolta käyttäville. Tienvarsihaastatteluissa kysymykset sen sijaan on esitetty kaikille, joten ulkoilupuolta koskeviin kysymyksiin ovat osittain vastanneet myös ne, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä vain pyöräilypuolta tai olevansa käyttämättä kumpaakaan puolta. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan ulkoilupuolen mittakaava on 1: ja siinä näkyy pääkaupunkiseudun lisäksi hieman pääkaupunkiseudun ulkopuolisia alueita. Ulkoilupuolelle on merkitty ladut, kuntoradat ja muita ulkoiluun liittyviä reittejä sekä keskeiset ulkoilualueet ja liikuntapuistot. Kohdetunnuksin on merkitty erilaisia ulkoiluun liittyviä palveluja, kuten uimarannat, urheilukentät, ulkoilumajat ja lintutornit. Ulkoilupuolelle on myös merkitty kokonaisuudessaan ns. Reitti 2000, joka on vaellusreitti ja toimii samalla pääkaupunkiseudun ainoana merkittynä maastopyöräilyreittinä. Ulkoilupuolelle on merkitty joitakin luontopolkuja, mutta henkilöhaastatteluissa ja Internet-kyselyssä kysyttiin, pitäisikö niitä merkitä lisää. Henkilöhaastattelussa 82 % ja Internet-kyselyssä 85 % ulkoilupuolen käyttäjistä halusi, että luontopolkuja merkittäisiin lisää ja vastaavasti 14 % ja 6 % piti lisämerkintöjä tarpeettomina. Eri kuntien asukkaiden mielipiteissä ei tässä kohtaa ollut merkittävää eroa. Luontopolkuja koskevat kuntakohtaiset mielipidejakaumat on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Ulkoilupuolelle on merkitty Nuuksion ja Luukkaan alueiden reitit pääpiirteittäin. Henkilöhaastattelussa 80 % ja Internet-kyselyssä 85 % ulkoilupuolen käyttäjistä oli sitä mieltä, että näiden alueiden reittien merkintöjä pitäisi lisätä. Henkilöhaastattelussa 18 % oli sitä mieltä, ettei merkintöjä tarvitse lisätä, kun taas osuus Internet-kyselyssä oli vain 6 %.

37 34 Tulokset ulkoilukartan käytöstä hiihtäessä tai hiihtoreitin suunnittelussa vaihtelivat vain hieman tutkimustavan mukaan. Henkilöhaastatteluissa ulkoilupuolen käyttäjistä 38 % (66) oli käyttänyt karttaa hiihtäessä tai reitin suunnittelussa. Käyttäjien osuudet olivat Helsingissä 35 %, Espoossa 44 % ja Vantaalla 38 %. Vastaajamäärä kunnittain on kuitenkin sen verran pieni, että em. arvot ovat vain suuntaa-antavia. Tienvarsihaastattelussa 35 % (180) oli käyttänyt karttaa hiihtäessä tai reitin suunnittelussa. Käyttäjien osuus oli jälleen korkein espoolaisten joukossa (45 %) ja matalin helsinkiläisillä (29 %). Vantaalaisilla käyttöosuus oli 30 %. Internet-kyselyssä ulkoilupuolen käyttäjistä 40 % (366) oli käyttänyt karttaa hiihtäessä tai reitin suunnittelussa. Osuus oli helsinkiläisillä 36 %, espoolaisilla 46 % ja vantaalaisilla 47 %. Jakaumat kartan käytöstä hiihtäessä on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Niiltä, jotka olivat käyttäneet karttaa hiihtäessä tai reitin suunnittelussa, kysyttiin mielipiteitä latumerkinnöistä. Henkilöhaastatteluissa 88 % (58) ja Internet-kyselyssä 85 % (311) oli tyytyväisiä merkintöihin, kun osuus tienvarsihaastatteluissa oli vain 56 % (kuva 18). Tienvarsihaastattelussa kysymyksen vastaajajoukkoa ei kuitenkaan ollut mitenkään rajattu, joten niitä, jotka eivät osanneet sanoa mielipidettään, oli peräti 34 %. Jos tienvarsihaastatteluissa otetaan huomioon vain mielipiteensä sanoneet, on 84 % sitä mieltä, että nykyinen merkintä on hyvä ja 16 % sitä mieltä, että sitä on muutettava. Latumerkintöjen parantamisesta ehdotettiin henkilöhaastattelussa, että karttaa tulisi suurentaa ja tarkentaa sekä saattaa vastaamaan maastoa. Todettiin myös, että lenkkien pituudet tulisi merkitä selvemmin ja maastomerkinnätkin olisivat tärkeitä reitinsuunnittelussa. Tienvarsihaastattelussa toivottiin erityisesti kiertosuunnan, lenkin pituuden ja latutyypin (luistelu/perinteinen, valaistu, koneella ajettu) selkeää merkintää sekä merkintöjen ajantasaistamista. Internet-kyselyssä kommenttien kirjo oli laaja, mutta esille nousi useissa vastauksissa, että latujen kunnossapidon taso tulisi jollain tapaa merkitä ja ehkä poistaa kartasta ladut, joita ei ole varaa pitää kunnossa. Muissa haastatteluissa esiin tulleiden lisäksi toivottiin ladun vaikeusasteen merkitsemistä. Latumerkinnät 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3 % 5 % 9 % 10 % 34 % 88 % 10 % 56 % 85 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Merkinnät hyvät Merkinnät huonot Ei osaa sanoa Kuva 18. Ulkoilukartan latumerkintöjen selkeys (kaikki tutkimustavat).

38 Ulkoilukartan ulkoilupuolelle on merkitty Helsinkiin kaikki tärkeimmät katualueiden ulkopuoliset, ulkoilua palvelevat, talvella auratut reitit. Henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä tiedusteltiin merkintöjen tarpeellisuutta, lisäämisen tarvetta ja lisäämisalueita. Henkilöhaastattelussa ulkoilupuolen käyttäjistä 78 % piti merkintöjä tarpeellisina ja 12 % tarpeettomina. Helsinkiläisistä peräti 85 % piti merkintöjä tarpeellisina mutta espoolaisista ja vantaalaisista vain 66 %. Espoolaisista 22 % piti merkintöjä tarpeettomina. Henkilöhaastattelussa ulkoilupuolen käyttäjistä 31 % toivoi aurattujen reittien merkintöjä lisättävän Helsinkiin, 27 % Espooseen ja 24 % Vantaalle. Ulkoilupuolen käyttäjistä 35 % oli sitä mieltä, ettei merkintöjä tarvitse lisätä. Luotettavaan asuinkunnittaiseen tarkasteluun henkilöhaastattelun vastausmäärät olivat liian pienet. Vastaajat näyttäisivät yleensä toivovan lisää merkintöjä omiin kotikuntiinsa, mutta monet ovat myös toivoneet reittejä merkittävän kaikkiin kuntiin. Internet-kyselyssä 74 % ulkoilupuolen käyttäjistä piti aurattujen reittien merkintöjä tarpeellisina ja 8 % tarpeettomina. Helsinkiläisten keskuudessa mielipiteet jakautuivat likimain kuten joukossa kokonaisuutena, mutta espoolaisista merkintöjä piti tarpeellisina 66 % ja vantaalaisista 83 %. Internet-kyselyssä ulkoilupuolen käyttäjistä 48 % toivoi lisää reittimerkintöjä Espooseen, 38 % Helsinkiin ja 26 % Vantaalle. Kunnittain tarkasteltuna vastaajat yleensä toivoivat lisää merkintöjä omiin kotikuntiinsa. Helsinkiläisistä 54 %, espoolaisista 71 % ja vantaalaisista 64 % toivoi reittejä merkittäväksi omaan kotikuntaansa. Erityisesti helsinkiläiset ja vantaalaiset toivoivat reittien merkitsemistä myös muihin kuin kotikuntaansa. Tienvarsihaastattelussa tiedusteltiin vain aurattujen ulkoilureittien merkintöjen lisäämistarvetta. Vastaajista 36 % oli sitä mieltä, että nykyiset merkinnät riittävät, 1 % halusi lisää merkintöjä Helsinkiin ja 42 % merkintöjä kaikkiin kuntiin. Erityisesti helsinkiläiset pitivät nykymäärää riittävänä (40 % helsinkiläisistä), kun taas 48 % espoolaisista ja 54 % vantaalaisista halusi reittejä merkittävän kaikkiin kuntiin. Mielipidejakaumat auratuista ulkoilureiteistä on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Muiden reittimerkintöjen lisäämisestä ulkoilupuolelle kysyttiin henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä. Henkilöhaastatteluissa 59 % ulkoilupuolen käyttäjistä oli sitä mieltä, ettei muita reittimerkintöjä tarvitse lisätä, ja 23 %, että pitäisi lisätä. Internetkyselyssä lisäämistä kannatti 17 % ja lisäämättömyyttä 21 % ulkoilupuolen käyttäjistä. Jos Internet-kyselyssä ei oteta huomioon niitä, jotka eivät osaa sanoa kantaansa (554), lisäämistä puolsi 45 % ja vastusti 55 % ulkoilupuolen käyttäjistä. Henkilöhaastattelussa lisää reittimerkintöjä kaivattiin erityisesti Helsingin ja Vantaan itäosiin ja sieltä eteenpäin Sipooseen. Lisäksi mainittiin mm. rantareitit, suunnistusreitit, hiihtoreitit jäällä, lapsille soveltuvat reitit sekä alueet, joilla ei saa liikkua. Internetkyselyssä kaivattiin mm. polkujen merkitsemistä ja asiakaslähtöisiä kuvauksia (esim. lapsiperheille tai liikuntarajoitteisille soveltuvat reitit). Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta ei ole varsinainen vesiliikennekäyttöön soveltuva kartta (vrt. merikortit). Karttaan on merkitty lähinnä laivaväylät, isoimpia saaria ja niiden ulkoilupalveluja. Henkilöhaastatteluissa ulkoilukartan ulkoilupuolen käyttäjistä 10 % (18) ja Internet-kyselyissä 12 % (105) on käyttänyt karttaa vesiliikenteessä. Nämä ovat vastanneet vesiliikennemerkintöjä koskevaan kysymykseen. Henkilöhaastatteluissa heistä 78 % (14) ja Internet-kyselyssä 62 % (65) piti vesiliikennemerkintöjä selkeinä ja riittävinä. Vesiliikennemerkintöjen kehittämisehdotuksina henkilöhaastatteluissa esitettiin värin (sininen) selkeyttämistä, vierasvenesatamien merkitsemistä, saari- 35

39 36 en ja niillä sallitun ulkoilun merkitsemistä kattavasti sekä yleisesti merkkien suurentamista, selventämistä ja lisäämistä eli vesiliikenteen ajattelemista. Internet-kyselyssä vesiliikennemerkintöjen kehittämisestä todetaan, että karttaa tulisi laajentaa merelle, jotta ainakin koko kesäisin reittiliikenteen piirissä oleva saaristo ulkoilureitteineen ja -palveluineen saataisiin näkyviin. Ulkoilusaarille kaivattiin myös lähestymisohjeiden ja rantautumispaikkojen merkintää. Laivaväylät ja taulut tulisi merkitä nykyistä selvemmin ja tarkemmin, esim. kanootilla liikkumisen helpottamiseksi. Myös kivien, karien ja matalikkojen merkinnät auttaisivat kanootilla tai soutuveneellä liikkuvia. Uimakelpoisia rantoja sekä kalastuspaikkoja toivottiin merkittävän. Varsin monet olivat sitä mieltä, ettei kartta voi korvata merikorttia ja että se olisi ehkä syytä myös kirjoittaa karttaan. Ulkoilukartan ulkoilupuolen kohdetunnuksiin tyytyväisiä oli tutkimuksissa % (kuva 19). Noin % halusi tunnuksia lisättävän ja 0 9 % poistettavan. Ulkoilupuolen kyselyissä kysyttiin vain, mitä merkintöjä haluttaisiin lisää. Henkilöhaastattelun vastaajat kaipasivat merkittäviksi erilaisia tauko- ja levähdyspaikkoja (aukioloaikoineen), urheilupalveluja ja -paikkoja (ml. melontapaikat) sekä nähtävyyksiä. Tienvarsihaastatteluissa esiin nousivat taukopaikkojen ja erilaisten nähtävyyksien lisäksi etäisyydet (km), pakolliset kiertosuunnat ja tulentekopaikat (myös jäällä). Internetkyselyssä tauko- ja nähtävyyspaikkojen lisäksi ehdotettiin golfkenttien, koirapuistojen, vesipisteiden, kiipeilykallioiden, kunnallisten palvelujen, esteettömien kohteiden sekä kalastuspaikkojen ja -lupakäytännön merkitsemistä. Ulkoilupuolta koskevien sanallisten kysymysten vastaukset on esitetty edeltävää tarkemmin liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kohdetunnukset 28 % 27 % 29 % 7 % 0 % 9 % 50 % 61 % 47 % 15 % 12 % 14 % Henkilöhaastattelu Tienvarsihaastattelu Internet-kysely Tunnuksia lisättävä Tunnukset nyt hyvät Tunnuksia poistettava Ei osaa sanoa Kuva 19. Ulkoilukartan ulkoilupuolen kohdetunnuksien tarpeellisuus (kaikki tutkimustavat).

40 Ulkoilukäyttäytyminen Kaikilta henkilöhaastatteluun ja Internet-kyselyyn vastanneilta kysyttiin, miten usein he liikkuvat kesäisin ja talvisin pääkaupunkiseudun pyöräily-, ulkoilu-, vesiliikenne- ja hiihtoreiteillä. Henkilöhaastatteluun vastanneista vähintään kerran viikossa pyöräreittejä kesällä käytti 43 % ja ulkoilureittejä 45 %. Vesiliikennereittejä henkilöhaastatteluun vastanneista käytti kesällä vähintään kerran viikossa vain 7 % (taulukko 6). Internet-kyselyssä vastaavat luvut olivat pyöräreittien osalta 63 %, ulkoilureittien osalta 53 % ja vesiliikenteen reittien osalta 9 % (taulukko 7). Henkilöhaastatteluun vastanneista 38 % liikkuu talvella ulkoilureiteillä vähintään kerran viikossa mutta hiihtoreiteillä vain 16 % ja pyöräreiteillä 12 %. Internet-kyselyssä vastaavasti vastaajista 43 % liikkuu ulkoilureiteillä vähintään kerran viikossa, hiihtoreiteillä 20 % ja pyöräreiteillä 26 %. Edeltävistä voidaan arvioida, että Internetkyselyyn vastanneet ovat keskimäärin aktiivisempia liikkujia kuin henkilöhaastatteluun vastanneet koko väestön keskiarvoa edustavat vastaajat. Taulukko 6. Pääkaupunkiseudun pyörä-, ulkoilu-, vesiliikenne- ja hiihtoreiteillä liikkumisen taajuus (henkilöhaastattelu) (1 = useita kertoja viikossa, 2 = kerran viikossa, 3 = 2 3 kertaa kuukaudessa, 4 = kerran kuukaudessa, 5 = harvemmin, 6 = ei (juuri) lainkaan) Yhteensä Kesällä (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) Pyöräreitit % % % 60 8 % % % % Ulkoilureitit % % % 74 9 % % % % Vesireitit 31 4 % 24 3 % 61 8 % 71 9 % % % % Talvella Yhteensä (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) Pyöräreitit 60 8 % 28 4 % 23 3 % 22 3 % 56 7 % % % Hiihtoladut 73 9 % 59 7 % 53 7 % 55 7 % % % % Ulkoilureitit % % % % % % % Taulukko 7. Pääkaupunkiseudun pyörä-, ulkoilu-, vesiliikenne- ja hiihtoreiteillä liikkumisen taajuus (Internet-kysely) (1 = useita kertoja viikossa, 2 = kerran viikossa, 3 = 2 3 kertaa kuukaudessa, 4 = kerran kuukaudessa, 5 = harvemmin, 6 = ei (juuri) lainkaan) Yhteensä Kesällä (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) Pyöräreitit % % % % % % % Ulkoilureitit % % % % % 79 4 % % Vesireitit 69 4 % 83 5 % % % % % % Talvella Yhteensä (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) Pyöräreitit % % % % % % % Hiihtoladut % % % % % % % Ulkoilureitit % % % % % % % Liitteessä 3 on esitetty ulkoilureittien käytön taajuus suhteessa kartan tunnettuuteen ja käyttöön. Henkilöhaastatteluun vastanneista pyöräreittien aktiiviset käyttäjät tuntevat odotetusti kartan paremmin kuin harvakseltaan pyöräreiteillä liikkuvat. Ero ei kuitenkaan ole yhtä selvä ulkoilu- tai vesiliikennereittejä käyttävien keskuudessa. Talvella

41 38 pyöräreittejä tai hiihtolatuja aktiivisesti käyttävät tuntevat kartan poikkeuksellisen hyvin. Internet-kyselyssä kartan tuttuus ja käyttöaste olivat vuodenajasta ja ulkoiluraittityypistä riippumatta varsin korkeat. 3.3 Yhteenveto sanallisista, karttaan liittyvistä vastauksista Henkilöhaastattelu Henkilöhaastatteluun vastanneet pitivät kartta hyvänä palveluna. Kiitosta saivat mm. ilmaisuus, tarpeellisuus ja tietosisältö. Kehittämisen varaa olisi mm. tiedotuksessa ja saatavuudessa, säänkestävyydessä, merkinnöissä (esim. päällyste, lenkinpituus, tarkkuus, maaston muodot) ja kevyen vesiliikenteen huomioonottamisessa (esim. reitit, vuokraus, ulkoilusaaret). Tienvarsihaastattelu Yleisesti ottaen tienvarsihaastatteluun vastanneet olivat karttaan varsin tyytyväisiä. Karttaa pidettiin tarpeellisena ja kiitettiin mm. seuraavia seikkoja: kartan olemassaolo, ilmaisuus ja pyöräreittien esitystapa. Parannettavaa olisi mm. saatavuudessa (jakelupisteet, karttojen määrä, Internet, tiedotus), käytössä kestävyydessä, tarkkuudessa ja selkeydessä, latumerkinnöissä, rullaluisteluun soveltuvuudessa sekä reittien pintamateriaalin, kunnon ja korkeuserojen merkinnöissä. Monet ehdottivat myös, että kartta tulisi jollain tapaa päällystää tai suojata muovilla. Sekä pyörä- että hiihtoreittejä toivottiin merkittävän lisää. Karttaa koskevat yleiset sanalliset vastaukset on esitetty edeltävää tarkemmin liitteessä 4. Internet-kysely Internet-kyselyyn vastanneet olivat myös varsin tyytyväisiä ulkoilukarttaan, vaikka kehittämisehdotuksia tulikin runsaasti. Kiitettyjä ominaisuuksia olivat jälleen olemassa olo, tarpeellisuus ja ilmaisuus sekä apu seutuun tutustuessa. Kehittämisen kohteita olisivat Internet-kyselyyn vastanneiden mielestä erityisesti päällystemerkintä, reittimerkinnät (maastopyörä-, melonta- ja rullaluistelureittien lisääminen), jonkinlainen korkeuserojen tai vaikeusasteen merkitseminen sekä liikuntavammaisille soveltuvien kohteiden merkitseminen (mm. maastonmuodot). Internet-palvelutoiveita tuli myös paljon ja myös toiveita itse palvelun sisällölle: toisaalta toivottiin YTV:n reittioppaan kaltaista reitin, matkan pituuden ja ajoajan arvioivaa palvelua, toisaalta tietopalvelua, jossa kerrottaisiin esim. nähtävyyksistä ja sopivista pyörälenkeistä. Myös latujen osalta toivottiin Internetiin mm. auraus- ja kuntotilanteen tiedotusta ym. tietoja latureiteistä. Muutamissa vastauksissa nousi esiin mahdollisuus pieneen maksuun, jos sillä saataisiin jakelua tai paperin laatua tai jotain muuta tekijää parannettua. Internet-kyselyn karttaa koskevat yleiset sanalliset vastaukset on esitetty edeltävää tarkemmin liitteessä 4. Muu palaute Ulkoilukartan kehittämistutkimukseen saatiin muutama palaute edellä kuvattujen tutkimustapojen ulkopuoleltakin. Yhdessä palautteessa toivottiin ulkoilupuolella esitettäväksi turvallisia jääreittejä tai käänteisesti merkittäviä vaarapaikkoja. Toisessa palautteessa toivottiin joukkoliikenneyhteyksien merkitsemistä Nuuksioon siten, että kartasta näkisi bussin kulkevan kesällä Kattilaan asti. Samalla toivottiin YTV:n Reittioppaan Internet-osoitteen painamista karttaan. Kolmannessa palautteessa esitettiin toiveita

42 kartan aluerajauksen laajentamisesta ja kehyskuntien taajamien sekä ulkoilu- ja retkeilypaikkojen merkitsemisestä. Palautteet on esitetty liitteen 4 lopussa. Karttaan liittyvän palautteen lisäksi tutkimuksessa saatiin paljon yleistä palautetta mm. ulkoilureittien merkitsemisestä maastossa. Nämä on esitetty liitteessä Menetelmien vertailu Jo edellä kuvatuista, kaikkia vastaajia koskevista tuloksista saa tuntuman, että siinä missä henkilöhaastattelun vastaaja kuvaa keskimääräistä seudun asukasta ja tienvarsihaastattelun vastaaja keskimääräistä ulkoilijaa, kuvaa Internet-kyselyn vastaaja aktiivista kartan käyttäjää. Internet-kyselyn vastaajiksi on selvästi tietoisesti hakeutunut ihmisiä, joilla on ollut sanottavaa kartasta. Esimerkiksi Internet-kyselyssä 68 % ilmoitti käyttäneensä ulkoilukartan molempia puolia, kun osuus tienvarsihaastatteluissa oli 41 % ja henkilöhaastattelussa 47 %. Seuraavassa on vertailtu eri tutkimustapoja valitun ikä- ja sukupuoliryhmän vastausten valossa. Näin nähdään, missä määrin saman ryhmän vastaukset poikkeavat toisistaan eri tutkimustavoilla tutkittuina, ja voidaan arvioida, voidaanko tienvarsihaastatteluja jatkossa korvata Internet-kyselyillä. Tarkastelun ikä- ja sukupuoliryhmät on valittu niin, että niihin tulee mahdollisimman paljon havaintoja. Ryhmät ovat kuitenkin varsin pieniä ja tulokset niin muodoin suuntaa-antavia. Valitut ryhmät on kuvattu taulukossa 8, josta jo havaitaan, että henkilöhaastattelussa kartta on käytössä vain % prosentilla, kun taas Internet-kyselyssä osuudet ovat %. Taulukko 8. Valitut ikä- ja sukupuoliryhmät ja niiden osuus, joilla on kartta käytössään (N=naiset, M=miehet) N Kartta käytössä Kartta käytössä M (kpl) (%) (kpl) (%) Henkilöhaastattelu % % Tienvarsihaastattelu % % Internet-kysely % % Tarkasteluun otetut kysymykset on valittu vertailun helppouden perusteella eli vastaukset ovat yksiselitteisiä ja kysymys on esiintynyt samassa muodossa kaikissa kyselyissä. Lisäksi on pyritty siihen, että tarkastelluista kysymyksistä voidaan saada jotain sellaista näkyviin, mikä kertoo tutkimusmenetelmien eroista. Henkilöhaastattelut oli kiintiöity iän, sukupuolen ja asuinkunnan suhteen, joten tarkasteluryhmien vastaajien jakautuma asuinkunnittain vastaa pääkaupunkiseudun asukkaiden jakautumista kuntiin. Verrattaessa muita tutkimustapoja henkilöhaastatteluun havaitaan, että nuorten naisten joukossa espoolaiset ovat selvästi yliedustettuja (taulukko 9). Tienvarsihaastatteluissa helsinkiläiset ja Internet-kyselyssä vantaalaiset ovat aliedustettuina. Keski-ikäisten miesten joukossa tienvarsihaastattelussa vastaajat jakautuvat melko tasan helsinkiläisiin, espoolaisiin ja vantaalaisiin, joten kaksi viimeksi mainittua ovat yliedustettuja. Internet-kyselyssä espoolaisilla on yliedustus helsinkiläisten ja vantaalaisten kustannuksella. 39

43 40 Taulukko 9. Tarkasteluryhmien jakautuminen asuinkunnittain eri tutkimustavoin saaduissa vastauksissa. ASUINKUNTA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu Yhteensä N (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) Henkilöhaastattelu % % % 0 0 % 0 0 % 92 Tienvarsihaastattelu % % 8 19 % 0 0 % 0 0 % 42 Internet-kysely % % 23 6 % 1 0 % 8 2 % M Henkilöhaastattelu % % % 1 1 % 0 0 % 74 Tienvarsihaastattelu % % % 0 0 % 0 0 % 73 Internet-kysely % % % 0 0 % 5 7 % 68 Nuoret naiset olivat tienvarsihaastatteluissa selvästi henkilöhaastattelua tyytyväisempiä kartan jakelupisteiden määrään, kun taas Internet-kyselyn jakauma vastaa likimain henkilöhaastattelun jakaumaa. Tosin huomattava osa Internet-kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa kantaansa jakelupisteiden määrään. Keski-ikäisten miesten ryhmässä puolestaan sekä tienvarsihaastatteluissa että Internet-kyselyissä oltiin tyytyväisempiä jakelupisteiden määrään kuin henkilöhaastatteluissa. Keski-ikäisten miesten osalta Ei osaa sanoa -vastausten määrä kohosi henkilöhaastatteluissa peräti kolmannekseen. Henkilöhaastatteluissa ja Internet-kyselyssä kysymys on kysytty vain niiltä, joilla oli kartta käytössään. Taulukko 10. Tarkasteluryhmien tyytyväisyys jakelupisteiden määrään (vain ne, joilla on kartta käytössään). JAKELUPISTEET riittävä ei riittävä eos Yhteensä N (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) Henkilöhaastattelu % % 3 12 % 26 Tienvarsihaastattelu % % 1 2 % 42 Internet-kysely % % % M Henkilöhaastattelu % 7 21 % % 33 Tienvarsihaastattelu % % % 73 Internet-kysely % % 6 10 % 61 Ulkoilukartan molempia puolia käyttäneiden osuus on Internet-kyselyssä sekä nuorten naisten että keski-ikäisten miesten osalta varsin korkea (63 77 %) ja selvästi henkilöhaastatteluja (42 45 %) suurempi (taulukko 11). Tienvarsihaastatteluissa molempia puolia käyttäneiden osuus (36 %) on henkilöhaastatteluja hiukan pienempi. Toisaalta tienvarsihaastatteluissa poikkeuksellisen moni on todennut, ettei käytä kumpaakaan puolta (17 23 %). Taulukko 11. Ulkoilukartan eri puolten käyttöosuudet tarkasteluryhmittäin ja tutkimustavoittain (vain ne, joilla on kartta käytössään). Käyttää pyöräilypuolta Käyttää ulkoilupuolta Käyttää molempia Ei käytä kumpaakaan Yhteensä N (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) Henkilöhaastattelu 8 31 % 5 19 % % 2 8 % 26 Tienvarsihaastattelu % 5 12 % % 7 17 % 42 Internet-kysely % % % 4 2 % M Henkilöhaastattelu 9 27 % 6 18 % % 3 9 % 33 Tienvarsihaastattelu % 7 10 % % % 73 Internet-kysely 8 13 % 4 7 % % 2 3 % 61

44 Pyöräreittien merkintöjä koskevaan kysymykseen ovat henkilöhaastattelussa ja Internet-kyselyssä vastanneet vain ne, jotka ovat ilmoittaneet käyttäneensä pyöräilypuolta. Tämä pienentää tarkastelujoukkoa entisestään. Joka tapauksessa voidaan arvioida, että mielipiteet reittimerkintöjen selkeydestä ovat varsin samansuuntaisia. Keski-ikäisten miesten joukossa voidaan havaita, että tienvarsihaastatteluun vastanneet ovat olleet henkilöhaastattelun ja Internet-kyselyn vastaajia tyytyväisempiä merkintöjen selkeyteen (taulukko 12). 41 Taulukko 12. Tarkasteluryhmien mielipiteet pyöräilyreittimerkintöjen selkeydestä tutkimustavoittain (henkilöhaastatteluissa ja Internet-kyselyssä mukana vain ne, jotka ovat käyttäneet pyöräilypuolta). PYÖRÄREITIT Merkinnät selkeät Eivät selkeät Ei osaa sanoa Yhteensä N (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) Henkilöhaastattelu % 4 21 % 0 0 % 19 Tienvarsihaastattelu % 6 14 % 1 2 % 42 Internet-kysely % % 13 6 % M Henkilöhaastattelu % 6 25 % 2 8 % 24 Tienvarsihaastattelu % % 0 0 % 73 Internet-kysely % % 3 5 % 55 Mielipiteet päällystemerkinnästä ovat myös varsin samanlaisia eri tutkimuksissa (taulukko 13). Tienvarsihaastattelussa nuorten naisten ryhmässä on hieman korostunut kielteinen suhtautuminen päällystemerkintään. Taulukko 13. Tarkasteluryhmien mielipiteet päällystemerkintöjen tarpeellisuudesta tutkimustavoittain (henkilöhaastatteluissa ja Internet-kyselyssä mukana vain ne, jotka ovat käyttäneet pyöräilypuolta). PÄÄLLYSTEMERKINTÄ Merkittävä Ei tarvitse merkitä Ei osaa sanoa Yhteensä N (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) (%) (kpl) Henkilöhaastattelu % 6 32 % 1 5 % 19 Tienvarsihaastattelu % % 0 0 % 42 Internet-kysely % % 15 7 % M Henkilöhaastattelu % 8 33 % 0 0 % 24 Tienvarsihaastattelu % % 0 0 % 73 Internet-kysely % % 5 9 % 55 Yhteenvetona edeltävän tarkastelun ja kaikkien tutkimuksessa käsiteltyjen kysymysten pohjalta voidaan todeta, ettei tienvarsihaastattelua voida täysin korvata Internetkyselyllä. Saman tarkasteluryhmän vastaukset voivat vaihdella paljonkin kysymyksestä toiseen eri tutkimustavoissa. Tienvarsihaastattelujen vastaajat ovat satunnaisia ulkoilijoita, kun taas Internet-kyselyyn hakeutuvat vastaamaan ne, joilla on jotain sanottavaa tutkimusaiheesta. Henkilöhaastattelu kuvaa väestöä keskimäärin ja toimii siten vertailupohjana. On myös huomattava, että tienvarsihaastattelussa haastattelujen tavoitellun määrän saaminen voidaan taata, mutta Internet-kyselyssä ei.

45 42 4 Yhteenveto tuloksista, suositukset ja yleiset huomiot 4.1 Yhteenveto tuloksista Ulkoilukartan kehittämistutkimus koostui kolmesta eri osatutkimuksesta: henkilöhaastattelusta, tienvarsihaastattelusta ja Internet-kyselystä. Osatutkimusten tulokset on seuraavassa esitetty vaihteluvälinä tai suuruusluokkaa ilmaisevana lukuna silloin, kun tulosten vaihteluväli on ollut pieni. Yhteenvedossa on käsitelty myös sanallisissa vastauksissa esille tulleita ongelmakohtia ja kehittämisehdotuksia. Vastaajat olivat yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä karttaan. Yleisesti kiitettyjä asioita olivat kartta sinänsä, sen tarpeellisuus ja ilmaisuus sekä tietosisältö ja merkitys seutuun tutustumisen apuna. Monet toivoivat edelleen kehitettävän kartan merkintöjen tarkkuutta ja lisättävän pyöräilijöitä ja muita ulkoilijoita palvelevia merkintöjä. Myös kartan käytön- ja säänkestävyyttä (paperin laatua) toivottiin parannettavan. Monissa kysymyksissä muutostoiveet olivat ristiriitaiset. Jonkin verran kritisoitiin myös maastossa olevia opastemerkintöjä esim. tietyömaiden ja isojen liittymien kohdilla. Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan on seudulla totuttu, mikä lienee lisännyt tyytyväisyyttä siihen. Tämä on hyvä ottaa huomioon, jos tuloksia sovelletaan muilla alueilla tehtyihin tai tehtäviin karttoihin. Jossakin muualla ihmiset saattavat olla tyytyväisiä omaan, hieman erilaiseen karttaansa. Joitakin tuloksia kannattaa kuitenkin ottaa huomioon muuallakin pyöräily- ja ulkoilukarttoja kehitettäessä. Kartan tuttuus, käyttö ja hankinta Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta on jostain yhteydestä tuttu 62 %:lle pääkaupunkiseudun asukkaista. Asukkaista kolmanneksella on ulkoilukartta käytössään. Kartan käyttäjistä selvä enemmistö (41 68 %) käyttää kartan molempia puolia, % vain pyöräilypuolta ja 8 19 % vain ulkoilupuolta. Kartan käyttäjistä %:lla on vuoden 2002 eli uusin painos ja %:lla vuoden 1999 painos. Noin 5 9 %:lla oli vuoden 1996 tai vanhempi painos. Erityisesti aktiiviset käyttäjät näyttävät hankkivan tuoreen painoksen. Ulkoilukartta hankitaan useimmiten omasta kotikunnasta. Noin 90 % helsinkiläisistä, reilut 80 % espoolaisista ja noin kaksi kolmannesta vantaalaisista hakee karttansa kotikunnastaan. Jakelupisteiden määrää piti riittävänä noin puolet käyttäjistä ja riittämättömänä noin kolmannes. Vajaa neljännes ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen. Ulkoilukartta haetaan Espoossa ja Vantaalla yleisimmin yhteispalvelupisteestä (20 54 %) ja koko pääkaupunkiseudulla liikuntapisteestä (23 26 %) tai kirjastosta (14 21 %). Mieluisimpina jakelupisteinä mainittiin Espoossa ja Vantaalla yhteispalvelupisteet (12 28 %) ja Helsingissä kirjastot (23 42 %) sekä koko pääkaupunkiseudulla kirjastot (22 33 %) ja liikuntapisteet (10 18 %). Kotiin jakaminen sai myös kannatusta (22 34 %). Sanallisissa vastauksissa jakelun puutteiksi mainittiin tiedotuksen vähäisyys ja kartan huono saatavuus. Vastauksista kävi ilmi, että pääkaupunkiseutulaiset ovat kiinnostuneita kartasta, mutta eivät aina tienneet sen olemassa olosta tai sitä, mistä karttaa saa. Kartan käyttäjätkään eivät välttämättä tienneet, miten usein kartta uusitaan, joten monella oli käytössään vanha painos. Toisaalta kartan edellinen painos on vielä melko käyttökelpoinen uuden kartan valmistuttuakin.

46 Sanallisissa vastauksissa monet toivoivat myös Internet-palvelua. Toisaalta toivottiin YTV:n joukkoliikenteen Reittioppaan tapaista pyöräreitin suunnitteluapua (reitti, pituus, arvioitu ajoaika) ja toisaalta tietopalvelua, jossa kerrottaisiin enemmän nähtävyyksistä ja hyvistä pyörälenkeistä. Myös reaaliaikaista latujen auraus- ja kuntotilannetietoa kaivattiin Internetiin. Lisäksi toivottiin Reittioppaan Internet-osoitteen painamista karttaan. Kartan ulkoasu Yleisesti ottaen pääkaupunkiseutulaiset ovat hyvin tyytyväisiä kaikkiin Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan ulkoisiin ominaisuuksiin. Helposti käsiteltävän kokoisena karttaa piti % käyttäjistä, kun taas 8 14 % toivoi pienempää kokoa ja 1 10 %:lle kävisi suurempikin. Kaksipuolinen ratkaisu (so. pyöräily- ja ulkoilukartat omilla puolillaan) oli hyvä noin 90 %:n mielestä, ja tyytyväisiä nykyiseen aluerajaukseen oli 80 %. Mittakaavoja piti hyvinä reilu kaksi kolmannesta käyttäjistä, vaikka kartan luettavuutta ja selkeyttä kritisoitiinkin. Nykyistä suurempia mittakaavoja toivoi noin viidennes kartan käyttäjistä, pyöräilypuolelle hieman useammin kuin ulkoilupuolelle. Pienempään mittakaavaan tyytyisi noin 5 %. Useissa sanallisissa vastauksissa toivottiin, että kartan aluerajausta hieman laajennettaisiin ja kehyskuntien reittejä ja ulkoilualueita otettaisiin mukaan. Lisäksi ehdotettiin ulkoilu- ja pyöräilytietojen yhdistämistä samalle puolelle ja yhdistetyn kartan taittamista kaksipuoliseksi esim. itä- ja länsipuoliksi. Näin tietojen päällekkäisyydet poistuisivat ja kartan mittakaavaa tai aluerajausta voitaisiin hieman suurentaa tai sitten itse karttaa hieman pienentää. Tämä aiheuttaisi kuitenkin selkeysongelmia tietomäärän kasvaessa ja edellyttäisi nykyisen tiedon karsimista. Vaikutukset mittakaavaan ja aluerajaukseen olisivat pienet. Tarvetta ulkoilukarttaa laaja-alaisempaan karttaan on kuitenkin tutkimuksen mukaan olemassa. Kartan nykyinen väritys on hyvä käyttäjistä 90 %:n mielestä. Väreiltä toivottiin selkeyttä, olennaisen (reittimerkintöjen) korostamista ja kadunnimien kirjoittamista mustalla. Myös kohdetunnusten huonoa erottuvuutta kritisoitiin. Puna-vihervärisokeat olisi myös hyvä ottaa huomioon värityksessä, sillä heitä on miehistä noin 8 %, naisista 0,4 %. Painosmäärän nostamisen mahdollistavat mainokset saivat varovaisen kannatuksen kartan käyttäjiltä: yli puolet ilmoitti, että karttaan voitaisiin lisätä pieniä mainoksia, kunhan ne eivät peittäisi oleellisia kartan kohtia tai muutoin häiritsisi luettavuutta. Mainosten tulisi mieluusti olla pyöräilyyn tai ulkoiluun liittyviä, esim. pyöräliikkeiden tai taukopaikkojen mainoksia. Noin 40 % käyttäjistä ei kuitenkaan halua mainoksia. Joissakin sanallisissa vastauksissa ehdotettiin, että ulkoilukartasta voitaisiin periä pieni maksu (esim. 0,5 2 euroa), jolloin käyttäjät maksaisivat palvelusta, painosta voitaisiin kenties kasvattaa eikä karttoja niin helposti rohmuttaisi. Asiaa on aiemmin selvitetty ja todettu, että pienen maksun periminen aiheuttaisi vastaavan määrän kuluja, rajoittaisi jakelupisteitä ja pudottaisi olennaisesti kartan menekkiä, jolloin kartalle asetetut tavoitteet jäisivät saavuttamatta. Pyöräilypuoli Pyöräreittimerkintöjä piti selkeinä % kartan käyttäjistä, kun taas vajaa viidennes kaipasi niiden selkeyttämistä. Valtakunnallisia reittimerkintöjä piti hyvinä 74 %. 43

47 44 Värin todettiin kuitenkin aiheuttavan sekaannusta ja olevan hankala mm. punavihervärisokeille. Maisemareittien merkitsemistä piti tarpeellisena % käyttäjistä ja tarpeettomina noin viidennes. Päällystemerkintää halusi % ja tarpeettomana sitä piti %. Se helpottaisi erityisesti rullaluistelijoiden mutta myös pyöräilijöiden ja lenkkeilijöiden reitinsuunnittelua. Pyöräreittien nykyistä monenkirjavaa merkintätapa pidetään jossain määrin ongelmallisena. Esimerkiksi katkoviivoja on nykyisin kahdenlaisia eikä niitä kovin hyvin erota toisistaan. Kaikkien reittien merkitsemistä samalla värillä toivottiin kartan selkiyttämiseksi, mutta jotkut toivoivat myös nykyistä runsaampaa värien käyttöä. Valtakunnallisten reittien merkitsemistä vihreällä pidettiin sekoittavana. Merkintöjen tarkkuutta ja oikeellisuutta pidettiin tärkeänä. Pyöräreittimerkinnöissä kritisoitiin myös reittien jatkuvuutta ja välimatkamerkintöjen puuttumista. Reittimerkintöihin toivottiin lisättävän maastopyöräreittejä ja rullaluistelukelpoisia reittejä. Moni toivoi myös korkeuserojen merkitsemistä. Nimistö koetaan aiemmin saadun palautteen perusteella tärkeäksi. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan pyöräilypuolella on ollut täydellinen katunimistö siitä lähtien, kun kartan mittakaava suurennettiin 1:35 000:een. Pyöräilypuolen kadunnimet näkee lukea % käyttäjistä. Puutteita todettiin sekä fontin pienuudessa että värin näkyvyydessä. Erityisesti toivottiin kadunnimien kirjoittamista mustalla. Nykyistä nimistöä on vaikea suurentaa, mutta värin muuttamista voidaan selvittää. Kartan käyttäjiltä kysyttiin myös tarvetta lisätä nähtävyyksien, kauppakeskusten ym. erikoiskohteiden nimiä. Nimistön lisäämistä kannatti %. Pyöräilypuolen kohdetunnuksia piti sopivina % käyttäjistä, ja 4 12 % toivoi, että niitä merkittäisiin lisää. Kohteiden merkintätarkkuutta piti hyvänä % käyttäjistä. Kysymykset nimistöstä ja kohdetunnuksista käsittelivät vastaajien kannalta pitkälti päällekkäisiä asioita. Merkittäviksi toivottiin nähtävyyksiä, luontokohteita, taukopaikkoja (juoma-, ruoka- ja käymäläpalvelut), erillisiä juomavesipisteitä, muistomerkkejä, suunnistamista helpottavia maamerkkejä, kauppakeskuksia ja pyöräilyyn liittyviä kohteita, kuten pyörätarvikeliikkeitä, pyöräkorjaamoja ja turvallisia pyöräpysäköintipaikkoja. Myös eri kohteiden yhteystietoja sekä ulkoilumajojen aukioloaikoja toivottiin. Toisaalta muutamat toivoivat kartan selkeyttämiseksi vähennettävän pyöräilyn kannalta epäoleellisia kohteita. Moni toivoi kohdetunnuksia myös tarkennettavan niin, että ne merkittäisiin karttaan numerolla, jotka sitten selitettäisiin kartan reunassa tai laajemmin Internetissä. Vastauksissa ehdotettiin myös, että tuotettaisiin lisävihko, johon voitaisiin kerätä tietoja kohteista, tarkentavia kohdekarttoja ja vaikkapa reittiehdotuksia esim. rauhallisista lapsille sopivista tai maisemallisesti mielenkiintoisista reiteistä. Tähän ei kuitenkaan näillä näkymin ole resursseja. Pyöräilypuolella olevia tietolaatikoita piti hyvinä % kartan käyttäjistä. Muutamat toivoivat lisää tietoa mm. kohteista, liikkumissäännöistä, liikenneturvallisuudesta, kaupunkipyöristä ja pyöräilyvinkeistä sekä ulkoilupuolta koskevista latusäännöistä ja kalastuslupakäytännöstä. Tarpeettomina tietolaatikoita piti 3 4 %.

48 45 Ulkoilupuoli Ulkoilukartan ulkoilupuolen reittimerkintöihin ja muuhun tietosisältöön toivottiin runsaasti täydennyksiä. Latumerkintöjä piti hyvinä % niistä, jotka ovat käyttäneet karttaa hiihtäessä tai reitin suunnittelussa (38 %). Latumerkintöihin toivottiin reittien tarkentamista sekä lisämerkintöjä, kuten vaikeusaste, lenkin pituus, hiihtotyyli, kulkusuunta ja kunnossapidon luokka. Talvella aurattujen reittien (katualueen ulkopuoliset, ulkoilua palvelevat reitit) merkitsemistä piti tarpeellisena % kartan käyttäjistä ja tarpeettomina 8 12 %. Reittejä toivottiin yleensä merkittäväksi omaan kotikuntaan, mutta paljon myös kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin. Noin % ulkoilupuolen käyttäjistä haluaisi ulkoilupuolelle lisää merkintöjä luontopoluista sekä Nuuksion ja Luukkaan alueiden reiteistä. Muiden reittimerkintöjen lisäämistä toivoi % käyttäjistä eli % niistä käyttäjistä, jotka ottivat kysymykseen kantaa. Reittimerkintöjä kaivattiin lisää Helsingin ja Vantaan itäosiin ja Sipooseen. Lisäksi toivottiin mm. maastopyöräreittejä, suunnistusreittejä, rantareittejä, hiihtoreittejä jäällä sekä eri kohderyhmille osoitettuja reittejä, kuten esteettömiä tai lapsiperheille soveltuvia reittejä. Vesiliikennemerkintöjä selkeinä ja riittävinä piti % niiden käyttäjistä, joita tosin oli vain noin kymmenesosa ulkoilupuolen käyttäjistä. Vastauksissa korostui toisaalta se, ettei ulkoilukartta voi korvata merikorttia, ja toisaalta se, että kartan tulisi paremmin palvella melontaa ja pienveneilyä. Merkinnöiltä toivottiin mm. värin selkiyttämistä ja erottuvuuden parantamista. Merkittäviksi toivottiin mm. melontareittejä ja -vuokraamoja, vierasvenesatamia, kareja ja matalikkoja sekä kattavasti ulkoiluun käytettävissä olevat saaret ulkoilupalveluineen, lähestymisohjeineen ja rantautumispaikkoineen. Jääreittien tai käänteisesti jäällä olevien vaaranpaikkojen merkitsemistä toivottiin myös. Ulkoilupuolen kohdetunnuksia piti hyvinä % ja lisää kaipasi % käyttäjistä. Vähemmän tunnuksia halusi 0 9 %. Lisättäviksi haluttiin taukopaikkoja, nähtävyyksiä, urheilu- ja liikuntapalveluja, laavuja ja nuotiopaikkoja, juomavesipisteitä, matonpesupaikkoja, kiipeilykallioita, koirien uimarantoja, kalastuspaikkoja ja esteettömiksi tehtyjä kohteita. Tietoa ulkoilupuolelle kaivattiin myös latusäännöistä ja kalastuslupakäytännöstä. 4.2 Suositukset Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehittämiseksi Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehitys Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan juuret juontuvat vuoteen 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen koko pääkaupunkiseudun kattanut pyörätiekartta. Sitä edelsi Helsingin oma pyörätiekartta vuonna Vuosina ulkoilukartta julkaistiin kaksipuolisena pyörätiekarttana, mutta vuonna 1982 siihen yhdistettiin aiemmin erillisenä tehty ulkoilukartta niin, että pyöräily- ja ulkoilukartat olivat omilla puolillaan. Kartasta otettiin päivitetty painos 1984, minkä jälkeen kartta on päivitetty joka kolmas vuosi. Taulukkoon 14 on koottu tietoja eri vuosien kartoista.

49 46 Taulukko 14. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kehitys. Julkaisuvuosi Sisältö Koko (cm*cm) Mittakaava Painos 1975 pyörätiet (Hki) 42*59 1: pyörätiet (pkseutu) 90*42 1: pyöräily ja ulkoilu 100*70 1: pyörä, 1: ulkoilu : (molemmat puolet) : pyörä, 1: ulkoilu *82 1: pyörä, 1: ulkoilu Karttaa on sen ajantasaistamisen lisäksi pyritty myös muutoin kehittämään painosten yhteydessä. Ulkoilukartan pyöräilypuolen perusreittimerkinnät ovat pysyneet samankaltaisina alusta alkaen. Samoin uimapaikat ja ulkoilumajat ovat olleet koko ajan karttaan merkittyinä. Merkintöjä on lisätty erityisesti 1990-luvulla. Pää- ja paikallispyöräreitit eroteltiin vuoden 1993 painoksessa. Erilaisia kohdemerkintöjä lisättiin erityisesti vuoden 1999 karttaan, kun Helsinki oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna Ulkoilupuolen merkinnät ovat olleet melko samanlaisia alusta lähtien, mutta pieniä täydennyksiä on tehty. Erilaisia kohdemerkintöjä on pääasiassa lisätty, mutta niitä on myös poistettu. Ulkoilukarttaa on jaettu maksutta mm. kuntien liikuntapaikoissa, yhteispalvelupisteissä ja suuressa osassa kirjastoja. Kartasta on otettu noin kappaleen päivitetty uusintapainos kolmen vuoden välein. Vuosien 1999 ja 2002 painokset ovat olleet ja kpl. Karttaa olisi aina mennyt enemmänkin, mutta sen jakelua on kustannussyistä hieman rajoitettu. Yhteensä pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaa on painettu jo lähes kaksi miljoonaa kappaletta Seuraavassa on tutkimuksen, myös sanallisten vastausten, pohjalta tehty ehdotuksia ulkoilukartan seuraavan painoksen kehittämiseksi. Jakelu ja tiedotus Kartan jakelu tulisi keskittää mahdollisimman kattavasti toivottuihin jakelupaikkoihin (kirjastot, liikuntapaikat, yhteispalvelupisteet, Helsingissä matkailutoimisto). Erityisesti kirjastot olivat toivottuja jakelupisteitä ja niiden kohdalla toiveiden ja saatavuuden välillä on selvä ero. Erityisesti Helsingissä kirjastojakelua tulisi tehostaa ja laajentaa. Kartan tulisi olla saatavissa myös kaikista uimahalleista. Kartan kotiin jakamisen kustannukset tulisi vertailun vuoksi selvittää, koska lähes kolmasosa vastaajista toivoi saavansa kartan kotiin jaettuna. Kartasta tiedotusta toivottiin lisättävän. Uuden painoksen ilmestymisestä on aina tiedotettu. Tiedotusta paikallislehdissä ja Internetissä voisi kuitenkin tehostaa. Itse kartassa olisi myös hyvä kertoa lyhyesti tärkeimmät jakelupisteet. Myös muusta ulkoiluun ja pyöräilyyn liittyvästä materiaalista tulisi tiedottaa (esim. Internetissä), koska kyselyssä tuli selvästi esille ihmisten kiinnostus ohjattuihin reitteihin.

50 Internet-versiota ulkoilukartasta on toivottu paljon. Aluksi voitaneen siirtää kartta Internetiin sellaisenaan. Tämän jälkeen voitaneen pohtia sovelluksen toteuttamista YTV:n Reittioppaan oheen. Mahdollisuuksien mukaan kuntien tulisi myös viedä aihepiiriin liittyvää tietoa Internetiin, jotta Reittioppaan sivuilta voitaisiin linkittää kiinnostuneita esim. nähtävyyksiä koskevaan tietoon. Ulkoasu Kartan korkeuden kasvattamista 2 cm:llä (eli taitoksen korkeutta 0,5 cm:llä) ja leveyden kasvattamista 10 cm:llä (eli yhdellä taitoksella) voitaisiin harkita. Tällöin kartta olisi painoteknisesti enimmäiskokoinen. Kartan fyysisen koon suhteen oli ristiriitaisia toivomuksia: mittakaavaa toivottiin suurennettavaksi ja aluetta laajennettavaksi, kun taas jotkut pitivät karttaa jo nyt liian isokokoisena. Kartan koon kasvattaminen helpottaisi erilaisten merkintöjen sijoittelua ja antaisi niille lisää tilaa. Ulkoilupuolella saataisiin myös Nuuksion ja Sipoon reunan ulkoilualueet paremmin näkyviin. Toisaalta kartan leveys on jo nyt varsin suuri, mikä aiheuttaa käsittelyongelmia. Myös kartan kustannukset nousisivat hieman. Kartan mittakaavat on tarkoituksenmukaista pitää ennallaan. Kartta kannattaa pitää kaksipuolisena eli pyöräily- ja ulkoilumerkinnät ovat omilla puolillaan. Selvä enemmistö kannatti nykyisen tyyppistä pyöräily- ja ulkoilukartan yhdistelmää, ja kartan molempia puolia käytetään runsaasti. Pyöräily- ja ulkoilupuolen tietoja ei käytännön syistä pystytä yhdistämään samalle puolelle, ja toisaalta täysin erillisen ajantasaisen ulkoilukartan ylläpito olisi taloudellisesti ongelmallista. Nykyinen väritys voidaan pitää muutoin ennallaan, mutta sitä tulisi pyrkiä muokkaamaan puna-vihervärisokeiden kannalta paremmaksi. Nimistön kirjoittamista mustalla tulisi selvittää luettavuuden helpottamiseksi. Kohdetunnusten ja vesiliikennemerkintöjen värin erottuvuutta tulee miettiä. Kartan nykyiseen väritykseen oltiin varsin tyytyväisiä. Sen kirkkauteen liittyi jonkin verran ristiriitaisia toiveita. Nykyistä mainoskäytäntöä voidaan jatkaa eli mainoksia on vain hyvin rajoitetusti ja niiden tulee olla joko pyöräilijöiden kannalta tärkeitä tai sitten olla varsin tuottoisia. Reilu puolet käyttäjistä suhtautui myönteisesti pieniin mainoksiin. Pyöräilypuoli Reittimerkintöihin oltiin suurelta osin tyytyväisiä, mutta niihin toivottiin lisää selkeyttä. Merkittävin muutostoivomus oli päällysteen laadun merkitseminen, mitä kannatti lähes kaksi kolmannesta vastaajista. Aiemmin se on jätetty merkitsemättä selkeyden säilyttämisen vuoksi, mutta tutkimuksen perusteella se tulisi merkitä. Rullaluistelijoille se on välttämätön. Saadun palautteen pohjalta reittimerkintöjä olisi suositeltavaa kehittää seuraavasti: kaikki pyöräreitit merkitään punaisella merkinnöissä pyritään entistä suurempaan tarkkuuteen erityisesti liittymäalueilla valtakunnalliset reitit merkitään jollakin sopivalla lisämerkinnällä asfaltti- ja hiekkapäällyste erotellaan, esim. yhtenäisellä ja katkoviivalla lähiaikoina rakennettavan pyörätien viivamerkintä muutetaan toisen tyyppiseksi ja merkin selitteeseen kirjataan arvioitu valmistumisaika 47

51 48 maisemareitit merkitään ohuella vihreällä viivalla perusreittimerkinnän viereen siten, että viivojen väliin jää pieni väli harkitaan poikkeuksellisen isojen mäkien merkitsemistä nuolilla välimatkojen arvioinnin helpottamiseksi harkitaan karttaruutujen (esim. kahden kilometrin ruudukko) merkitsemistä hyvin ohuella viivalla. Suunnistusta helpottavien maamerkkien sekä nähtävyyksien, kauppakeskusten ym. erikoiskohteiden nimiä olisi hyvä tilan salliessa merkitä. Yli puolet kartan käyttäjistä toivoi näitä lisättävän. Kauppakeskuksista tulisi merkitä vain merkittävimmät, ja niillekin voisi olla parempi nimen sijaan käyttää kohdetunnusta. Kohdetunnuksiin toivottiin lisättäväksi monia asioita, erityisesti taukopaikkoja. Kahvilat voitaisiin merkitä omalla merkillään pyöräretkeilijän kannalta mukaviin paikkoihin. Ongelmana on yrittäjien tasapuolinen kohtelu. Lisäksi voitaisiin harkita juomavesipisteiden, keittokatosten ja ulkoilualueiden erillisten käymälöiden merkitsemistä pyöräilijän kannalta sopiviin paikkoihin. Pyöräkorjaamoita sekä pyörien ja rullaluistimien vuokrauspaikkoja olisi myös hyvä merkitä. Tärkeimmät pyöräpysäköintipaikat voisi lisätä keskustojen karttasuurennoksiin. Joidenkin kohdemerkintöjen kokoa ja kehyksen tarpeellisuutta, esim. patsaiden tunnukset, voisi harkita, jotta lisääntyvät merkinnät eivät peittäisi liikaa karttapohjaa. Pohjakarttaan voisi suunnistamisen helpottamiseksi ja käyntikohteiksi merkitä kirkot. Kohdetunnusten merkintätarkkuuteen oli tyytyväisiä noin kaksi kolmannesta kartan käyttäjistä, joten merkinnän tarkkuutta tulisi jonkin verran parantaa. Merkintöjen selityslaatikko tulisi siirtää kartan alareunaan, jotta se olisi nykyistä helpompi löytää kannen läheltä. Mahdollisten uusien merkintöjen myötä sitä tulisi tiivistää, esim. tekstejä lyhentämällä ja välejä pienentämällä. Tietolaatikoiden sisältöä täydennetään valikoiden ja sijaintia tarkistetaan tarpeen mukaan. Pyöräilysääntölaatikkoon tulisi lisätä tieto kypäränkäyttösuosituksesta, ja samalla siihen voitaisiin tilan salliessa lisätä joitakin hyvään liikkumiskäyttäytymiseen liittyviä suosituksia. Jos tietolaatikot voisivat olla yksikielisiä, niiden tietosisältöä voitaisiin laajentaa ja kokoa pienentää. Uusi tietolaatikko tulisi tehdä tärkeimmistä Internetosoitteista, joista saa pyöräilytietoa. Jonkun tietolaatikon painamista kokeeksi läpinäkyvänä karttapohjalle voitaisiin harkita. Ulkoilupuoli Latumerkintöihin oltiin tyytyväisiä, eikä niihin ollut muutostarvetta niiden ajantasaisuuden lisäksi. Sen sijaan niitä toivottiin täydennettävän erilaisilla lisätiedoilla. Perusteltua olisikin lisätä tietoja reittipituuksista ja vaikeista laduista, ympyrälenkeissä niiden hiihtosuunnasta ja mahdollisesti myös hiihtotyylistä sekä tieto laduista, joilla saa kulkea koiran kanssa. Pää- ja paikallislatujen jakoperusteita tulisi selventää. Yhtenä perusteena voitaisiin käyttää toivottua erottelua sen mukaan, mitkä ladut pyritään pitämään koko talven auki ja mitkä vain hyvinä lumitalvina. Talvella aurattuja ulkoilureittejä tulisi merkitä kaikkiin kuntiin. Näitä reittejä on merkitty Helsinkiin ja niiden merkitsemistä toivottiin kaikkiin kuntiin. Helsingin merkintöjäkin voisi vielä täydentää.

52 Reittimerkintöihin tulisi lisätä luontopolut sekä Nuuksion ja Luukkaan alueiden kaikki ulkoilureitit. Valtaosa vastaajista toivoi näiden lisäämistä. Luontopolut on tähän asti merkitty vain kohdetunnuksella. Niiden reittitunnuksiksi sopisi hyvin kartan nykyinen opastetun kävelyreitin tunnus. Vantaan ja Sipoon raja-alueen reittimerkinnät tulisi tarkistaa ja tarvittaessa täydentää. Esteettömiksi tehtyjen tai liikuntavammaisille muuten hyvin soveltuvien reittien merkitsemismahdollisuutta tulisi harkita. Ratsastusteiden merkitsemistä tulisi myös harkita. Vesiliikenteen merkintöjä toivottiin täydennettäviksi ja selkiytettäviksi. Kartan nykyisiä vesiliikennemerkintöjä tulisi vahventaa. Merkintöjä tulisi kehittää vastaamaan erityisesti melojien ja pienveneilijöiden tarpeita. Harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan voitaisiin merkitä esim. melontareitit ja kanoottivuokraamot, vierasvenesatamat, kaikkien saarten ulkoilu- ja palvelutiedot ja rantautumisohjeet sekä jääreitit tai käänteisesti keskeiset vaaranpaikat jäillä liikkuville. Nimistöä tulisi täydentää ulkoilun ja ulkoilureittiviitoituksen kohdealueiden nimillä. Näitä ovat mm. erityiset maastokohdat ja kaikki liikuntapuistot. Kohdetunnuksia haluttiin lisättäviksi. Ainakin seuraavia asioita voisi harkita: hiihtäjiä palvelevat taukopaikat, kiipeilykalliot, laavut ja nuotiopaikat, urheilu- ja liikuntapalvelut entistä täydellisemmin, isot rullalautailurampit, suksi- yms. vuokraamot, matonpesupaikat, koirien uimarannat, luvanvaraiset kalastuspaikat sekä esteettömiksi tehdyt kohteet. Jos ulkoilumaja on auki säännöllisesti vain tiettyinä päivinä, voisi sen merkitsemistä harkita tilan salliessa. Pääkaupunkiseudun naapurikuntien alueilla olevien ulkoilupalvelujen merkitsemistä tulisi lisätä. Tietolaatikoita voitaisiin tehdä kalastusasioista ja latusäännöistä ja ulkoilua palvelevista Internet-osoitteista sekä kenties suunnistuskartoista. Merkintöjen selitys tulisi karttojen taittoperinteen nojalla sijoittaa kartan oikeaan alanurkkaan. 4.3 Yleisiä huomioita ulkoilukarttojen kehittämiseksi Ulkoasu Kartan ulkoisten ominaisuuksien määrittely on tasapainoilua riittävän suuren mittakaavan, sopivan aluerajauksen ja kartan fyysisen koon eli helppokäyttöisyyden kanssa. Aluerajauksen olisi hyvä kattaa varsinaisen kohteen (esim. kaupunki) lisäksi koko kaupunkiseutu. Mittakaavaa 1: (esim. Helsingin seudun puhelinluettelon kartta) voidaan pitää sellaisena, että vanhemmatkin ihmiset vielä pystyvät lukemaan kadunnimistöä kohtuullisin vaivoin. Kun kartan mittakaava on 1:35 000, pystyy katunimistön vielä lukemaan kolme neljännestä käyttäjistä. Kuitenkin 1: mittakaavassa oleva kartta on pinta-alaltaan neljä kertaa suurempi kuin 1:40 000, jolloin tarkkuudessa voitettu on tappio aluerajauksen laajuudessa tai helppokäyttöisyydessä. Varsinaiset kaupunkialueet voisivat olla isommassa mittakaavassa (1: :40 000) ja koko seutu kääntöpuolella pienemmässä mittakaavassa, jos kääntöpuolelle ei ole tarpeen laittaa erillistä ulkoilukarttaa. Jos kartta on pienessä mittakaavassa, on keskusta-alueista hyvä tehdä erilliset suurennokset. Kartan taittotapa vaikuttaa sen helppokäyttöisyyteen. Haitaritaitto sai tutkimuksessa varsin hyvän arvion toimivuudestaan. Vihkomuotoon taittamisella voitaisiin välttää koko- ja luettavuusongelma, mutta tällöin reitinsuunnittelu kartan avulla olisi hankalaa. 49

53 50 Vihkomallisen kartan painokustannukset ovat moninkertaiset verrattuna haitaritaittoiseen lakanaan. Kartan värityksen tulee olla sellainen, että keskeinen tietosisältö (reitit ja kohdetunnukset) korostuu. Tausta voi olla melko vaalea. Pyöräily- ja ulkoilupuolen tekemistä erikseen kartan eri puolille on harkittava tilanteen ja tiedon määrän mukaan. Jos kartat yhdistettynä ovat liian sekavat, ne on hyvä erottaa. Pyöräily- ja ulkoilupuolen yhdistämisen etuina ovat tietojen päällekkäisyyksien välttäminen ja toisaalta se, ettei käyttäjän tarvitse etsiä tarvitsemaansa tietoa toiselta puolen karttaa. Se antaa myös enemmän vapauksia kartan koon ja mittakaavan suhteen. Jos kartan tekokustannuksia halutaan kattaa mainoksilla, niin mainokset tulee sijoittaa karttaan niin, etteivät ne häiritse kartan käyttöä eivätkä pienennä kartan mittakaavaa. Pyöräilypuoli Pyöräilypuolen keskeisiä tietoja ovat pyörätiet, niiden ja ajoratojen muodostamat pitkät pyöräreitit sekä reittisuunnitteluun vaikuttavat kohdetunnukset, kuten nähtävyydet, taukopaikat ja pyöräilypalvelut. Pyöräreittimerkintöjen tietosisältöä voidaan lisätä merkitsemällä esim. reittien päällyste (hiekka tai asvaltti), hyvät maisemareitit sekä suuret korkeuserot. Jako pää- ja paikallisreitteihin tulisi aina merkitä samoin valtakunnalliset pyöräreitit. Merkintöjen monenkirjavuus (eri värit, viivan paksuus, katkoviivat, lisärasterit) vaikuttaa kuitenkin oleellisesti kartan luettavuuteen, joten merkintöjen tarpeellisuutta tulee harkita. Toisaalta kartan pitäisi palvella useita hieman erilaisia käyttäjäryhmiä. Ulkoilupuoli Ulkoilukartan keskeisiä ulkoilutietoja ovat ladut, ulkoilu- ja retkeilyalueet ja niiden reitit ja palvelut, vaellusreitit ja luontopolut sekä erilaiset ulkoilu- ja ulkoharrastuspalvelut. Talviliikkujista tulisi hiihtäjien lisäksi ottaa huomioon myös kävelijät sekä mahdollisesti myös jäillä liikkuvat. Vesiliikennemerkinnöissä ei tule pyrkiä merikortin tai vastaavan korvaamiseen, mutta toisaalta on hyvä merkitä saaria, palveluja, väyliä ja vaaranpaikkoja, joista esim. meloja tai jäillä luistelija tai hiihtäjä saattaa tarvita tietoa. Jakelu ja tiedotus Ulkoilukarttaa tulisi jakaa paikoissa, jotka ovat tasapuolisesti ja helposti kaikkien saavutettavissa. Parhaita paikkoja ovat kunnan tiedotus- ja yhteispalvelupalvelupisteet, kirjastot ja uimahallit. Tiedotuksen määrää ja intensiteettiä voi harkita toivotun menekin mukaan. Yleisesti ottaen ihmiset suhtautuvat etenkin maksuttomaan ulkoilukarttaan positiivisesti ja ovat kiinnostuneita hankkimaan sen. Ulkoilukarttaa kehitettäessä ja sen jakelun laajuutta mietittäessä on hyvä huomata, että pyöräily- ja ulkoilukartta on paras ja yhteiskuntataloudellisesti edullinen pyöräilyn ja ulkoilun markkinointikeino. Kartan tekeminen ja laaja levitys ovat parhaat keinot saada kevyeen liikenteeseen tehdyt investoinnit nopeasti tehokkaaseen käyttöön. Ison painoksen ottaminen pienentää oleellisesti kartan yksikkökustannusta.

54 Suomalaisen pyöräilykuntien verkoston olisi hyvä selvittää jäsenkunnistaan kaupungit, joissa ulkoilu- ja pyöräilykartta on, sekä näiltä selvittää karttojen tärkeimmät ominaisuudet ja jakelu. Karttatiedoista voisi luoda yleisen, ylläpidettävän tietokannan. Karttojen tunnettuutta olisi hyvä tiedustella sopivien muiden tutkimusten yhteydessä. 51

55 52 Liitteet Liite 1. Tutkimuslomakkeet. Liite 2. Tienvarsihaastattelupisteiden sijainti. Liite 3. Taulukoita. Liite 4. Sanalliset vastaukset.

56 He nkilöhaastattelun ja Internet-kyselyn lomake / Liite 1 T5224, puhelinhaastattelut, kysymysluonnokset Tutkimus pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta HI Olen nn Taloustutkimuksesta, hyvää päivää/iltaa. Teemme YTV:n toimeksiannosta tutkimusta pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta. Saisinko haastatella Teitä kymmenisen minuuttia? 1. Onko pääkaupunkiseudun ulkoilukartta Teille jostakin yhteydestä tuttu? 1 on 2 ei TAUSTATIEDOT 2. Onko Teillä käytössänne pääkaupunkiseudun ulkoilukartta? 1 on 2 ei TAUSTATIEDOT 3. Milloin olette hankkinut kartan?. 1 vuonna 2003 (vihreä) 2 vuoden 2002 (vihreä) 3 vuonna 2001 (sininen) 4 vuonna 2000 (sininen) 5 vuonna 1999 (sininen) 6 vuonna 1998 tai aikaisemmin (nelikulmainen) 7 eos 4. Mistä Te hankitte kartan? 1 matkailutoimistosta tai Jugend -salista 2 yhteispalvelupisteestä 3 kirjastosta 4 uimahallista/urheilutalosta/liikuntaviraston muusta pisteestä 5 jonkun tapahtuman yhteydestä 6 muualta, mistä? 7 eos 5. Mistä kaupungista kartta on hankittu? 1 Helsingistä 2 Espoosta 3 Vantaalta 4 Kauniaisista 5 eos 6. Onko kartan jakelupisteitä mielestänne riittävästi? 1 kyllä 2 ei 3 eos

57 7. Mistä tai millä tavoin Te haluaisitte mieluiten saada kartan? Mainitkaa kannaltanne kaksi mieluisinta tapaa. 1 Helsingin matkailutoimistosta tai Jugend -salista 2 yhteispalvelupisteestä 3 kirjastosta 4 uimahallista/urheilutalosta tai liikuntaviraston muusta pisteestä 5 jonkun tapahtuman yhteydestä 6 kotiin jaettuna 7 muualta/muulla tavoin, mistä/miten? 8 eos 8. Kartassa näkyy koko pääkaupunkiseutu. Kartta on kaksipuolinen. Pyöräilypuoli noudattelee pääkaupunkiseudun rajoja, mutta ulkoilupuolella näkyy myös jonkin verran ulkopuolisia alueita. Onko kartta tässä suhteessa hyvä, vai pitäisikö sitä muuttaa? 1 on hyvä 2 pitäisi muuttaa, miten? 3 eos 9. Onko kartan pyöräilypuolen mittakaava mielestänne sopiva vai tulisiko sitä suurentaa jolloin kartta on tarkempi, mutta kartalla näkyvä alue on pienempi tai pienentää, jolloin kartalla näkyvä alue on suurempi, mutta karttamerkinnät ovat pienempiä? 1 on sopiva 2 tulisi suurentaa eli kartta on tarkempi, mutta kartalla näkyvä alue pienempi 3 tulisi pienentää eli kartassa näkyvä alue on suurempi, mutta karttamerkinnät ovat pienempiä 4 eos 10. Entä ulkoilupuolen mittakaava? 1 on sopiva 2 tulisi suurentaa eli kartta on tarkempi, mutta kartalla näkyvä alue pienempi 3 tulisi pienentää eli kartassa näkyvä alue on suurempi, mutta karttamerkinnät ovat pienempiä 4 eos 11. Onko kartta mielestänne helposti käsiteltävän kokoinen vai tulisiko sen olla nykyistä suurempi tai pienempi? 1 kartta on helposti käsiteltävän kokoinen 2 kartan tulisi olla suurempi 3 kartan tulisi olla pienempi 4 eos 12. Kartassa on sekä pyöräily- että ulkoilupuoli. Pidättekö tätä ratkaisua hyvänä? 1 kyllä 2 ei, miten sitä voisi parantaa? 3 eos 13. Oletteko käyttänyt kartan pyöräilypuolta? 1 kyllä 2 ei SIIRRY KYS. 26

58 14. Ovatko pyöräreittien merkinnät mielestänne selkeitä? 1 kyllä 2 ei, miten sitä voisi parantaa? 3 eos 15. Pitäisikö pyöräreittien päällyste, esimerkiksi asfaltti tai hiekka, merkitä karttaan? 1 kyllä 2 ei 3 eos 16. Valtakunnallisen pyöräilyverkoston reitit on merkitty vihreällä viivalla. Onko merkintätapa mielestänne hyvä? 1 on 2 ei, miten sitä voisi parantaa? 3 eos 17. Entä onko Helsingin opastettujen maisemareittien (oranssi viiva) merkitseminen mielestänne tarpeellista? 1 on 2 ei 3 eos 18. Karttaan on merkitty erilaisia palveluita, nähtävyyksiä ja muita kohteita. Ovatko merkinnät tarpeellisia? 1 kyllä 2 ei, mitä voi poistaa? 3 eos 19. Kohteet on merkitty niiden päällä olevalla tunnuksella. Onko kohteiden merkintätarkkuus mielestänne hyvä? 1 on 2 ei 3 eos 20. Tulisiko karttaan merkitä joitakin sellaisia kohteita tai asioita joita siinä nyt ei ole? 1 kyllä, mitä? 2 ei 3 eos 21. Kartassa on tietolaatikot Sääntöjä ja ohjeita, Tiesitkö, että ja Pyöräillen asemalle. Ovatko ne kaikki tarpeellisia? 1 kyllä 2 ei, mikä tietolaatikko tai mitkä tietolaatikot ovat tarpeettomia? 3 eos

59 22. Pitäisikö karttaan lisätä jostakin muusta asiasta tietolaatikko? 1 kyllä, mistä asiasta? 2 ei 3 eos 23. Näettekö lukea kartassa olevat kadunnimet? 1 kyllä 2 ei 3 eos 24. Haluaisitteko lisätä karttaan erityiskohteiden nimistöä esimerkiksi nähtävyydet, asemat ja kauppakeskukset? 1 kyllä, mitä? 2 ei 3 eos 25. Onko kartan väritys mielestänne hyvä? 1 on 2 ei, miten sitä voisi parantaa? 3 eos 26. Oletteko käyttänyt kartan ulkoilupuolta? 1 kyllä 2 ei SIIRRY KYS Oletteko käyttänyt ulkoilukarttaa hiihtäessänne tai hiihtoreitin suunnitteluun? 1 kyllä 2 ei 28. JOS ON KÄYTTÄNYT: Ladut on merkitty punaisilla viivoilla. Ovatko merkinnät mielestänne selkeitä? 1 kyllä 2 ei, miten niitä voisi parantaa? 3 eos 29. Helsingin alueella on merkitty osa auratuista ulkoilureiteistä. Ovatko nämä merkinnät mielestänne tarpeellisia? 1 kyllä 2 ei 3 eos 30. Pitäisikö niitä merkitä lisää? 1 kyllä 2 ei 3 eos

60 31. JOS K30= kyllä. Mihin kuntiin niitä pitäisi merkitä lisää? 1 Helsinkiin 2 Espooseen 3 Kauniaisiin 4 Vantaalle 5 muualle, mihin? 6 eos 32. Oletteko käyttänyt karttaa vesiliikenteessä? 1 kyllä 2 ei 33. JOS ON KÄYTTÄNYT: Ovatko vesiliikennemerkinnät mielestänne selkeitä ja riittäviä? 1 kyllä 2 ei, miten niitä voisi parantaa? 3 eos 34. Pitäisikö ulkoilupuolelle lisätä reittimerkintöjä? kyllä ei eos luontopoluista Luukkaan ja Nuuksion alueen reiteistä 35. Entä pitäisikö joitakin muita reittimerkintöjä lisätä? 1 kyllä, mitä? 2 ei 3 eos 36. Ulkoilupuolelle on merkitty erilaisia palveluja ja kohteita. Ovatko ne kaikki tarpeellisia? 1 kyllä 2 ei 3 eos 37. JOS OVAT TARPEELLISIA: Tulisiko karttaan lisätä muita palveluita tai kohteita? 1 kyllä, mitä? 2 ei 3 eos 38. Voidaanko karttaan lisätä mainoksia, jos mainostulojen avulla saadaan suurempi painosmäärä? 1 kyllä 2 ei 3 eos 39. Tuleeko mieleenne joitakin muita, mitä tahansa sellaisia asioita, joilla pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaa voisi parantaa?

61 40. Miten usein Te kesäisin liikutte pääkaupunkiseudun pyöräilyreiteillä? Entä ulkoilureiteillä? Entä vesiliikennereiteillä? useita kertoja viikossa kerran viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa kerran kuukaudessa harvemmin ei (juuri) lainkaan pyöräily ulkoilu vesiliikenne 41. Entä miten usein Te liikutte talviaikaan pääkaupunkiseudun pyöräilyreiteillä? Entä ulkoilureiteillä? Entä hiihtoladuilla? useita kertoja viikossa kerran viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa kerran kuukaudessa harvemmin ei (juuri) lainkaan pyöräily ulkoilu hiihtoladut TAUSTATIEDOT: 42. Minkä ikäinen Te olette? vuotias 43. MERKITSE VASTAAJAN SUKUPUOLI: 1 nainen 2 mies 44. Missä kunnassa Te asutte? 1 Helsingissä 2 Espoossa 3 Kauniaisissa 4 Vantaalla Teitä haastatteli siis nn Taloustutkimuksesta. Kiitos vastauksistanne ja hyvää päivän/illan jatkoa.

62 Pääkaupunkiseudun ulkoilukar oilukartta ttatutkim tutkimus us Arvoisa vastaanottaja us T-5224 Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan liikenneosasto ja sen asettama pyöräilytyöryhmä teettävät tutkimuksen pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta ja sen kehittämistarpeesta. Vastaamalla tähän lyhyeen kyselyyn voitte olla mukana vaikuttamassa ulkoilukartan kehittämiseen. HAASTATTELIJA TÄYTTÄÄ! T ienvarsihaastattelun lomake / Liite 1 Haastattelupaikka: Haastattelija: Haastattelupäivä: Kellonaika: Onko haastateltava: 1 pyöräilijä 2. Kartan toisella puolen on pyöräilykartta ja toisella ulkoilukartta. Käytättekö, pyöräilypuolta, ulkoilupuolta vai molempia? 1 Vain pyöräilypuolta 2 Vain ulkoilupuolta 3 Molempia puolia 4 En kumpaakaan puolta 2 jalankulkija ULKOILUKARTAN KÄYTTÖ: 7. Mitkä kaksi allaolevista olisivat Teille sopivimmat paikat 1. Onko Teillä käytössänne pääkaupunkiseudun hakea ulkoilukartta? ulkoilukartta? Kartan ei tarvitse olla mukana, riittää kun 1 Matkailutoimistosta tai Jugend -salista se on käytettävissänne niin halutessanne. 2 Yhteispalvelupisteestä 1 Kyllä 3 Kirjastosta 2 Ei (LOPETETAAN HAASTATTELU) 4 Uimahallista/urheilutalosta/liikuntaviraston muusta pisteestä 5 Jonkun tapahtuman yhteydessä 6 Kotiin jaettuna 8. Voidaanko karttaan mielestänne lisätä mainoksia, jos niiden turvin saadaan painettua suurempi painosmäärä? 1 Kyllä 2 Ei 3. Onko tällainen yhdistelmäkartta mielestänne hyvä vai huono? 1 Hyvä 2 Huono 3 Ei osaa sanoa 4. Mistä hankitte kartan? 1 Helsingin matkailutoimistosta tai Jugend -salista 2 Espoon tai Vantaan yhteispalvelupisteestä 3 Kirjastosta 4 Uimahallista/urheilutalosta/liikuntaviraston muusta pisteestä 5 Jonkun tapahtuman yhteydessä 5. Mistä kaupungista kartta on hankittu? 1 Helsingistä 2 Espoosta 3 Vantaalta 4 Kauniaisista KARTAN KOKO JA ALUERAJAUS: 9. Ovatko kartan mittakaavat sopivat vai tulisiko niitä muuttaa? 1 Karttojen tulisi olla tarkemmat, jolloin kartalla näkyvä alue olisi pienempi 2 Mittakaavat ovat sopivat 3 Kartoissa näkyvän alueen tulisi olla suurempi, jolloin kartta olisi nykyistä epätarkempi 10. Ovatko kartan värit hyvät? 1 Kyllä 2 Ei Miten värejä pitäisi mielestänne muuttaa? 6. Onko jakelupisteitä mielestänne riittävästi? 1 Kyllä 2 Ei 11. Onko kartta helposti käsiteltävän kokoinen taitettuna? 1 Kartta voisi olla kooltaan suurempi 2 Kartta on helposti käsiteltävän kokoinen 3 Kartan tulisi olla kooltaan pienempi

63 PYÖRÄILYPUOLI: SEURAAVAT KYSYMYKSET KOSKEVAT AINOASTAAN ULKOILUKARTAN PYÖRÄILYPUOLTA. 12. Ovatko reittimerkinnät mielestänne selkeitä? 19. Onko nimistö kirjoitettu riittävän isolla? 1 Kyllä 2 Ei 1 Kyllä 2 Ei ---> SIIRRY KYS > JATKA KYS. 13 Mitkä nimet pitäisi kirjoittaa isommalla? 13. Miten reittimerkintöjä voidaan tehdä mielestänne selkeämmäksi? 14. Pitäisikö pyöräreittien päällyste (asfaltti tai hiekka) merkitä karttaan? 1 Kyllä 2 Ei 15. Onko maisemareittien merkitseminen erikseen tarpeellista? 1 Maisemareittejä pitäisi merkitä kaikkiin kuntiin 2 Nykyiset maisemareittimerkinnät riittävät 3 Maisemareittien merkitseminen ei ole lainkaan tarpeellista 16. Karttaan on merkitty nähtävyyksiä, palveluja ja muita kohteita kohdetunnuksilla. Ovatko jotkut kohdetunnukset mielestänne tarpeettomia ja/tai pitäisikö joitakin kohdetunnuksia vastaavasti lisätä? 1 Kohdetunnuksia voidaan poistaa Mitä tunnuksia voidaan poistaa? 2 Kohdetunnuksia on sopivasti 3 Kohdetunnuksia voidaan lisätä Mitä kohdetunnuksia pitäisi lisätä? 17. Pitäisikö kohdetunnusten merkintätarkkuutta lisätä, esim. nuolella? 1 Kyllä 2 Ei 18. Onko nykyisissä tietolaatikoissa tietoa liikaa, sopivasti vai liian vähän? 1 Tietoa voisi poistaa, mitä? 2 Tietoa on sopivasti 3 Tietoa pitäisi lisätä, mitä? 20. Pitäisikö karttaan lisätä uutta nimistöä? 1 Kyllä, mitä nimistöä? 2 Ei ULKOILUKARTTA: 21. Oletteko käyttänyt ulkoilupuolta hiihtäessänne tai hiihtoreitin suunnitteluun? 1 Kyllä 2 En SEURAAVAT KYSYMYKSET KOSKEVAT AINOASTAAN KARTAN ULKOILUPUOLTA. 22. Tulisiko latumerkintöjä mielestänne muuttaa? 1 Kyllä, miten? 2 Ei 23. Onko aurattujen reittien merkintöjä, joita on tällä hetkellä vain Helsingissä, riittävästi vai ovatko ne tarpeettomia? 1 Niitä pitäisi merkitä lisää Helsinkiin 2 Niitä on riittävästi 3 Niitä pitäisi merkitä kaikkiin kuntiin 24. Karttaan on merkitty palveluja ja muita kohteita kohdetunnuksilla. Ovatko jotkut kohdetunnukset mielestänne tarpeettomia ja/tai pitäisikö joitakin kohdetunnuksia vastaavasti lisätä? 1 Kohdetunnuksia voidaan poistaa Mitä tunnuksia voidaan poistaa? 2 Kohdetunnuksia on sopivasti 3 Kohdetunnuksia voidaan lisätä Mitä kohdetunnuksia pitäisi lisätä?

64 TAUSTATIEDOT 25. Minkä ikäinen olette? 27. Kotikuntanne: vuotta. 26. Sukupuolenne: 1 Helsinki 2 Espoo 3 Vantaa 4 Kauniainen 5 Muu, mikä? 1 Nainen 2 Mies VAPAAMUOTOINEN PALAUTE PÄÄKAUPUNKISEUDUN ULKOILUKARTASTA Lopuksi voitte vielä antaa vapaamuotoista palautetta pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta. Merkitkää, koskeeko palautteenne pyöräily- vai ulkoilupuolta vai molempia. Taloustutkimus Oy / T5224 / / JPa/rrl KIITOKSIA VASTAUKSISTANNE! HYVÄÄ KESÄN JATKOA!

65 Tienvarsihaastattelun haastattelupisteet / Liite 2 HELSINGIN PISTEET H1 Rautatientorin pyörätie H2 Pirkkolan urheilupuisto H3 Tulisuontien, Itäkeskus

66 Tienvarsihaastattelun haastattelupisteet / Liite 2 ESPOON PISTEET E1 Merituulentien ja Koivumankkaantien liittymä E2 Ulkoilureitti Leppävaara Leppäsilta VANTAAN PISTEET V1 Ulkoilureitti välillä Hiekkaharju Koivukylä V2 Myyrmäki Kilterinraitti

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa

Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa Juha Oksanen FT Geoinformatiikan ja kartografian osasto Mitä on kartta-design? 1. Kartan sisällön suunnittelu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Kirjaston asiakastutkimus 2008 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyyn vastanneet Porin kaupunginkirjaston vuoden 2008 asiakaskysely toteutettiin kirjaston eri toimipisteisiin jaetuilla

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin heinäkuussa 00 voimaan tulevan viestintämarkkinalain (9/00) vaikutuksia. Eräs lain mukanaan tuomista muutoksista on se,

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

NANTES VELO-CITY. Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski. Innovation project

NANTES VELO-CITY. Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski. Innovation project NANTES VELO-CITY Innovation project Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski Kiinnostavin tapa esittää LAD projekti Velo-city Nantes messuilla 2015? Sisällysluettelo: Aihe Ideointi Konseptin inspiraatio

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Raportti. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Raportti. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Raportti Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Vihdin kunnan kävelyä ja pyöräilyä palveleva kartasto

Vihdin kunnan kävelyä ja pyöräilyä palveleva kartasto SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Tarjouspyynnön liite 1 25.6.2013 Vihdin kunnan kävelyä ja pyöräilyä palveleva kartasto TYÖOHJELMA Sisällys Vihdin kunnan kävelyä ja pyöräilyä palveleva kartasto... 1 1 Työn

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

POHJOIS-HAAGAN LIIKENNERYHMÄN TOIMINTA

POHJOIS-HAAGAN LIIKENNERYHMÄN TOIMINTA POHJOIS-HAAGAN LIIKENNERYHMÄN TOIMINTA Pohjois-Haaga seuran kevätkokous 20.3.2013 20.3.2013 Liikenneryhmän saavutuksia 2011 2012 Tunnistettu kuusi kävelyn ja pyöräilyn pääreittiä ja koottu niiden osalta

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely

LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely Taloustutkimus Oy Lokakuu 2009 Risto Nikunlaakso 2.10.2009 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 40A - 40B / 2009 Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM 1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006

Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006 Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali läiset Euroopan mitassa 2006 mielipiteitä elämän laadusta palveluista kotikaupungista muutoksia neljän vuoden takaa Leila Lankinen Survey on perceptions

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot