Nuoret kaupungissa Nuorisotutkimus ja nuorten osallistaminen Porin kaupunkisuunnittelussa. Maunu Häyrynen, Sanna Lahdensalo-Mäki ja Daniel Nagy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoret kaupungissa Nuorisotutkimus ja nuorten osallistaminen Porin kaupunkisuunnittelussa. Maunu Häyrynen, Sanna Lahdensalo-Mäki ja Daniel Nagy"

Transkriptio

1 Nuoret kaupungissa Nuorisotutkimus ja nuorten osallistaminen Porin kaupunkisuunnittelussa ESISELVITYS Maunu Häyrynen, Sanna Lahdensalo-Mäki ja Daniel Nagy

2

3 Saatesanat Porin kaupunkisuunnittelun tavoitteena on soveltuvien, suunnittelutyötä avustavien tiedonhankintamenetelmien kartoittaminen. Kaupunkisuunnittelun kehittämistavoitteet voi nähdä myös keskusteluavauksena, jossa pyritään rakentamaan yhteyksiä suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen edustamien erilaisten tiedonhankinnan tarpeiden ja tapojen välillä. Tavoitteet kohdistuvat kaupunkikeskustan kehittämiseen. Tarkastelukenttänä on kuitenkin Pori ja Porin seutu. Porin kaupunkisuunnittelu tilasi Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokselta 2007 marraskuussa esiselvityksen kaupungissa tapahtuvan nuorten tutkimuksen ja osallistamisen kehittämismahdollisuuksista. Esiselvitys-raportti valmistui maaliskuussa Nuoriin kohdistuva tutkimus tähtää ajankohtaisuuteen. Nuorten arviot yhteiskunnallisesta asemastaan tai omasta toimintaympäristöstään eivät anna suoraa palautetta suunnitteluun. Mahdollisiin epäkohtiin viittaavia sosiaalisen kentän signaaleja etsitään käyttäjälähtöisesti painottuvan tutkimuksen kautta. Erityyppisten tietojen käsittely tuottaa maankäytön suunnitteluprosessissa vuorovaikutuksen perustaa. Tilanneanalyysit ja ratkaisuvaihtoehdot, joissa osalliset ovat mukana auttavat suunnittelutehtävien määrittelyssä ja ongelmakohtien tunnistamisessa. Yhteistyö on tärkeää tiedon hankinnassa, tiedon esittämisessä, käytössä ja arvioinnissa. Esiselvitys sisältää nuorisoon liittyvän valtakunnallisen ja paikallisen tiedon kartoitusta sekä kehittämistoimenpiteiden hahmottelua. Lähdeaineistona on käytetty tutkimuskirjallisuutta ja asiantuntijahaastatteluja. Taustoittavat osiot ovat liiteaineistoina. Poria koskeva paikallinen osuus etenee toteavasta tilannekartoituksesta ideoinnin suuntaan. Ensin esitellään Porin kaupungin nykyistä nuorisotyötä ja toimintaa vuorovaikutuksen kehittämisen näkökulmasta ja käytettävissä olevat osallistamis- ja tutkimusmenetelmät. Lähtökohtia selvittävän kokonaisuuden jälkeen luetellaan uusia nuorisotutkimuksen teemoja ja paikallisia soveltamismahdollisuuksia. Päätteeksi tarjotaan valikoima osallistamisja tutkimusmenetelmistä kehittämisalueisiin kytkettynä. Porissa tehtävän tutkimustyön kehittämisehdotukset on kirjattu ideointitasolla tulevan jatkotyöskentelyn pohjaksi. Nuorisokentällä vaikuttavien tahojen ennakkokäsitykset osoittautuvat olevan vahvasti sidoksissa heidän harjoittamiinsa käytäntöihin. Näiden systemaattinen arviointi ja tarkemmat linjaukset nuorista hankittavan tiedon kehittämiselle vaativat kunnan ja muiden nuorisotoimintaan osallistuvien tahojen vuoropuhelua. Yhteisten tavoitteiden määrittämisessä on ylitettävä sektorirajoja ja laajennettava keskustelu nuorten käyttämille ilmaisukanaville. Kaupunkisuunnittelun kehittäminen nuorisoon kohdistuvan tutkimuksen ja osallistamisen näkökulmasta, edellyttää mm. seuraavien jatkotoimenpiteiden pohtimista. hallintokuntien tarpeiden ja tavoitteiden selvittäminen kaupunkisuunnittelun intressien tarkentaminen tutkimustiedon hyödyntämisessä ja osallistamisen kehittämisessä tutkimuslaitosten tutkimustavoitteiden ja yhteistyön edellytysten tarkastelu kehittämistyön ohjausryhmän muodostaminen / kaavoituksen, hallintokuntien ja tutkimuslaitosten sekä nuorison edustajien yhteiset ideariihet kehittämistyön resursointi keskinäisen tiedonkulun tehostaminen, tiedottaminen hankkeen keskustelufoorumin, palautteiden antamiseen soveltuvan verkkosivuston perustaminen, yleisötilaisuuksien suunnittelu/valmistelu konkreettisten hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen kehittämisalueiden valitseminen pilotoinnin kohteeksi Julkaisu on tehty alkuperäisen toimeksiannon jälkeen, raporttia laatineen työryhmän tuloksiin nojaten. Julkaisun toimittamisesta on vastannut kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy. Palautteen perusteella alkuperäiseen raporttiin on tehty joitakin rakenteellisia selkeytyksiä ja muotoilun tarkennuksia, vaikuttamatta kuitenkaan asiasisältöön. Selvitystyöstä vastannut professori Maunu Häyrynen ja siihen osallistunut FM Sanna Lahdensalon-Mäki ovat hyväksyneet muutokset. Julkaisun kuvituksessa käytettiin valokuvaaja Jan Virtasen kuvien lisäksi Daniel Nagyn kokoamaa kuva-aineistoa. Graafisesta ilmeestä ja taitosta vastasi suunnitteluavustaja Heli Koskela. Jatkotyö odottaa! Porissa kesäkuussa 2008 Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä 3

4 Sisällys Saatesanat 3 1. Johdanto 5 2. Porilaista nuorisotutkimusta ja -toimintaa SLM 7 Lähtökohtia Nuoret kaupungissa -esiselvitykselle 7 Tutkimus 7 Nuorisotyö 7 Nuorisovaltuusto ja Vaikuttamisen polku 9 3. Nuorten osallistamismenetelmiä SLM 11 Vaikuttamisfoorumit 11 Paikkakartoitukset 11 Ympäristökasvatus paikallisidentiteetin tukena 11 Teemakirjoittaminen 11 Hallintokuntien teemavuodet 11 Arvioita osallistamismenetelmistä Nuorisoa koskevan tutkimuksen uudet näkökulmat DN 15 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia aiheita 15 Nuoret informaatioteknologian käyttäjinä 15 Mainonta julkisessa tilassa 15 Monikulttuurisuuden haasteet 15 Kansalaisaloitteiset tapahtumat kaupungin keskustassa 16 Nuorten tilankäytön tutkimuksen uusia teemoja 17 Tilapäiset käytöt paikkojen elvyttäjinä 17 Baari-, kahvila- ja ravintolakulttuuri 17 Kaupunkietnologiaa ostoskeskuksissa 18 Lasten ja nuorten oikeus omaan ympäristöön Nuorten kaupunkitilojen käytöt ja suunnittelu DN 21 Nuorten huomioiminen suunnittelussa oppimisprosessina? 21 Tilojen ja tilakäytäntöjen 7 tarkastelumalli 21 Nuorten käyttämät tilat 22 Nuorten omatoimisuuden hyödyntäminen vuorovaikutuksessa 23 Kohdealueiden valintaperusteet Aluekohtaiset ehdotukset DN 27 Porin Puuvillan ympäristö 27 Veturitallien alue 28 Linja-autoaseman takainen alue 29 Linnankatujen välinen alue 30 Herralahden urheilukentän ympäristö 31 Loppupäätelmät SLM & DN 41 Nuoret kaupungissa -hankkeen esiselvityksen tulokset 41 Jatkotoimenpiteitä 41 Liite-1 Nuoret tutkimuksen kohteena lyhyt katsaus suomalaiseen nuorisotutkimukseen DN 43 Tutkimustoiminta 43 Nuorisotutkimuksen käsitteestä 43 Nuorisotutkimuksen näkökulmat 43 Nuorisotutkimuksen kehitys 44 Nuorisotutkimuksen tuottajat 45 Nuorisotutkimusseuran vaikutus 45 Muut tutkimustahot 46 Liite-2 Nuorten osallistaminen kaupunkisuunnittelun yhteydessä ideoita ja näkökulmia eri kaupungeista SLM 49 Helsingin malli 49 Ideoita ja näkökulmia nuorilta 49 Hallintokuntien välistä yhteistyötä 49 Paikkakokemusten kartoittamista metodikortistolla 49 Turvallista liikennesuunnittelua 49 Vaikuttamisfoorumeita 50 Turun malli 50 PehmoGIS ympäristön arviointivälineenä 51 Vaikuttamisfoorumi turkulaisnuorille 51 Tampereen malli 51 Nuorisofoorumeista ideoita kaupungin hallinnolle 51 Tampereen suunnittelupalvelut 52 Eri suunnitteluvirastojen yhteiskäytännöt ja -tavoitteet 52 Lähteet ja tutkimuskirjallisuus 55 Asiantuntijahaastattelut ja tiedonannot: 55 Verkkosivut: 55 Verkkojulkaisut: 55 Painetut lähteet ja tutkimuskirjallisuus: 56 4

5 1. Johdanto Maunu Häyrynen m3 Porin keskusta on ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan Promenadi-Pori ohjelmaan pohjautuneen tiiviin kehittämistyön kohteena. Työ on tuottanut tulosta, mutta sen aikana Porin elinkeinorakenne, väestökehitys ja kaupunkikulttuuri ovat alkaneet etääntyä alkuperäisistä lähtökohdista. Tänään Pori on yliopistokaupunki, johon on syntynyt ja syntymässä monenlaisia uusia kulttuuri-ilmiöitä vanhojen ja totuttujen rinnalle. Samalla Pori kilpailee valtakunnallisesti ja globaalistikin nuorista osaajista pyrkien kääntämään muuttovirtaa edukseen. Toisaalta kaupungin ikärakenne on vanhentumassa. Nuoret ovat kaupunkitilan aktiivikäyttäjinä monella tapaa avainryhmä Porin tulevaa kehitystä ajatellen, mikä on otettu huomioon myös Pori strategiassa. Tämä esiselvitys on tehty Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella Porin kaupungin kaupunkisuunnittelutoimen toimeksiannosta. Sen tarkoituksena oli selvittää lähtökohtia laajemmalle Porin keskustan tutkimus- ja kehittämistyölle, jossa erityisenä huomion kohteena olisivat nuoret. Esiselvitys tehtiin kahdella tarkastelutasolla, joista ensimmäinen käsitteli kotimaisen nuorisotutkimuksen kenttää sekä sen yhtymäkohtia kaupunkisuunnitteluun ja toinen muutamassa suomalaisessa kaupungissa toteutettuja nuorison osallistamishankkeita sekä Porin kaupungin tähänastisia nuorisoon liittyneitä hankkeita. Selvitystyön erillisenä osuutena laadittiin suunnitelma Porissa vuonna 2008 ensi kertaa toteutettavaa RMJ-festivaalia koskevaksi selvitykseksi. Ensimmäisestä osuudesta vastasi arkkitehti Daniel Nagy, toisesta FM Sanna Lahdensalo-Mäki ja kolmannesta FM Annemari Rasila. Suomessa on vireä nuorisotutkimuksen kenttä, jossa yliopistollinen ja hallinnon teettämä tutkimus ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Nuorisotutkimuksen piirissä on kyseenalaistettu nuorison vallitsevia, usein stereotyyppisiä määrittelytapoja ja pyritty luomaan niiden vastapainoksi kuvaa nuorista moniulotteisena ryhmänä, joka osallistuu aktiivisesti kulttuurin ja kaupunkitilan tuottamiseen ja käy vuoropuhelua myös tutkimuksen suuntaan. Selvityksessä on kartoitettu nuorisotutkimuksen toimijoita sekä valtakunnallisesti (liite-1) että Porissa ja nostettu esiin ajankohtaisia, Porin kannalta kiinnostavia näkökulmia, kuten julkisen tilan käytöt, monikulttuurisuus, nuoret uusien medioiden käyttäjinä, kulutuskulttuuri ja osallistaminen. RMJ festivaaalista tehdään erillinen dokumentointihanke Porin kaupungin rahoituksella. Selvityksessä on myös käyty läpi suurempien kaupunkien osallistamishankkeita ja pohdittu niissä käytettyjen menetelmien soveltuvuutta Poriin (liite-2). Tärkeinä teemoina ovat tulleet esiin vuorovaikutteinen suunnittelu ja uusien vaikutuskanavien luominen nuorille, hallintokuntien välinen yhteistyö, paikkakokemusten kartoittaminen ja paikkatiedon hyödyntäminen niiden tarkastelussa. Mitään yhtenäistä mallia ei voi sanoa löytyvän, vaan keinot ja resurssit ovat vaihdelleet eri kaupungeissa. Niitä yhdistää kiinnostus nuorten osallistamisen kehittämiseen kiinteänä osana eri hallintokuntien toimintaa. Myös Porissa on tehty monenlaisia nuorisoa koskevia selvitysja osallistamishankkeita, mutta poikkihallinnolliselle yhteistyölle ei vielä ole muodostunut vakiintuneita käytäntöjä ja nuorten osallistaminen kaupunkisuunnitteluun on toistaiseksi ollut tapauskohtaista. Selvitystyöstä ovat Porissa vastanneet pääosin hallintokunnat itse. Osallistamisen kehittämiselle ehdotetaan tässä työssä painopisteiksi vaikuttamisfoorumeita, paikkakartoituksia, ympäristökasvatusta, teemakirjoittamista sekä hallintokuntien teemavuosia muista kaupungeista saatua kokemusta hyödyntäen. Daniel Nagyn esittämä malli Porin kaupunkitilojen tarkastelulle nuorten tilankäyttöjen näkökulmasta on ollut pohjana aluekohtaisille ehdotuksille nuorisotutkimuksen ja osallistamismenetelmien soveltamiselle. Nagy hahmottelee viisi aluetta Porin keskustassa tai sen tuntumassa, joissa kaupunkisuunnittelua tukevaa tutkimusta ja osallistamista voisi soveltaa määritellen nuoriso jokaisessa omasta näkökulmastaan. Kunkin kohdealueen tutkimustarpeet poikkeavat toisistaan, samoin niihin soveltuvat osallistamistavat ja suunnittelumenetelmät. Alueet ovat yksi tapa hahmottaa Porin tulevia selvitys- ja kehittämistarpeita. Aluerajauksista riippumatta nuorison nykyistä parempi huomioon ottaminen Porin kaupunkisuunnittelussa vaatii laajaa keskustelua niin tutkimuksen tekijöiden, hallintokuntien kuin käyttäjienkin kesken. Toivomme selvityksemme antavan suuntaa pitkän aikavälin toimille, joilla voidaan vaikuttaa ruohonjuuritasolta lähtien siihen, millainen paikka Pori tulee nuorten kannalta olemaan. Ensi alkuun tämä edellyttää eri osapuolten yhteistä ideariihtä, jollainen on suunnitteilla syksyksi 2008 tutkivan työpajan muodossa. Yliopistokeskuksessa on käynnistynyt kaupunki- ja hyvinvointitutkimuksen ohjelman valmistelu. 5

6 6

7 2. Porilaista nuorisotutkimusta ja -toimintaa Sanna Lahdensalo-Mäki Lähtökohtia Nuoret kaupungissa -esiselvitykselle Vuonna 2000 voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain pyrkimyksenä oli taata jokaiselle asianosaiselle osallistumismahdollisuus kaupungin suunnittelutoimenpidettä koskevan asian valmistelussa. Viranomaistaholta se on ensisijaisesti tarkoittanut avointa tiedotusta muutoksen alla olevasta kohteesta sekä vuorovaikutuksen mahdollistamista 1. Käytännössä vuorovaikutustoimenpiteet ovat painottuneet yleisötilaisuuksiin, nettikeskusteluihin sekä niihin asukkaisiin ja asiantuntijaryhmiin, joita kehityksen kohteena oleva toimenpide koskee 2. Erityisesti nuorten osallistuminen yleisötilaisuuksiin on vähäistä. Samanaikaisesti nuoret ovat kuitenkin oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita, koska he viettävät paljon aikaansa kodin ulkopuolella. Myös nuorten osuus kaikista kaupunkilaisista on merkittävä, joten nuoriso jo omana ryhmänään on tärkeä voimavara kaupunkia kehitettäessä. Siksi on syytä selvittää, miten lasten ja nuorten omasta mielestä mielenkiintoista, miellyttävää, turvallista ja terveellistä kaupunkia kehitetään ja rakennetaan. Selvitystyö on tärkeää, koska kaupungin tuotteiden ja palvelun taso kytkeytyvät olennaisesti koettuun kaupunkiympäristöön, näkyen myönteisesti sekä muuttoliikkeessä että ikärakenteessa. Yksinomaan nuorten kuuleminen ei riitä. Vasta toimiva ja eri näkökulmia huomioiva yhteistyö eri tahojen kanssa takaa monipuolisen ja kestävän kehityksen mukaisen menetelmän turvallisen ja viihtyisän kaupungin suunnitteluun. Nuorten kaupunkitilan käyttöä ja eri tahojen näkökulmia tuleekin kartoittaa kaupungin eri hallintokuntien asiantuntijoita ja nuoria itseään kuulevana yhteisenä projektina. Tällöin saadaan ajankohtaista tietoa siitä, mitä kaupungin tarjoamia palveluja nuoret käyttävät eli missä nuoret todellisuudessa viettävät aikaansa ja miksi. Samoin saadaan tietoa siitä, miten nuoret Porin kaupunkikeskustan kokevat ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kaupungin eri asiantuntijatahoilta taas saadaan merkittävää kokemusperäistä tietoa siitä, miten lasten ja nuorten arjen palveluja tulisi kehittää. Asiantuntijaryhmänä voi hyvin toimia esimerkiksi Porin lapsi- ja nuorisopoliittinen toimintaryhmä, joka koostuu eri tahojen edustajista. Tutkimus Porissa tuotettu paikallinen nuorisotutkimus on painotukseltaan tarve- ja ongelmalähtöistä ja keskittyy kysymyksiin, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten arkeen liittyviä ongelmia sekä auttaa ja tukea nuoria jo syntyneissä ongelmatilanteissa. Erityisesti monet tapaustutkimuksina toteutetut opinnäytetyöt liittyvät syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, lastensuojelutyöhön, kouluviihtyvyyteen, nuorten työpajoihin, katunuorisotyöhön, porilaisten nuorten alkoholinkäyttöön, lapsiperheiden asumisoloihin, nuorten työllisyystilanteeseen jne. 3 Tarve- ja ongelmalähtöisten näkökulmien korostumiseen on ilmeinen vaikutuksensa alojen paikallisella koulutustarjonnalla, jota ovat jo vuosien ajan tarjonneet Porin ammattiopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkö. Nykyisin Pori on muokannut imagoaan yhä vahvemmin yliopistokaupungiksi ja näin samalla monipuolistanut kaupungissa toimivaa asiantuntijaresurssiaan. Tulevaisuudessa paikallista nuorisotutkimusta vahvistavat Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perspektiiveistä tuotetut tutkimukset, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen maisemantutkimuksen, kulttuuriperinnöntutkimuksen ja digitaalisen kulttuurin näkökulmista tuotetut tutkimukset sekä Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median yksikön visuaalisen kulttuurin osaaminen. Porin kaupungin tutkimussarjasta suoranaisesti kaupunkisuunnittelua ja nuorisoa yhdistävinä tutkimuksina voidaan mainita mm. Paula Ruissalon Porin koulumatkatutkimus (1990) ja Markku Setälän Porin koulumatkatutkimus (1975), Ulla Pasilan ja Kari Nummen Porilaisten kaupunkilaisten mielipiteitä kaupunkinsa kehittämisestä (1989), Helena Lehtijoen ja Hannu Eerikäisen Nuorten asuntokysymys Porissa (1986), Ari Seikkulan Porilaisten lapsiperheiden asuminen (1971) ja Ulla Pasilan Lapsille Porissa tarjolla olevat palvelut (1979). Monen porilaisnuoren arkeen kuuluu Porin metsä liikuntapaikkoineen ja lenkkipolkuineen. Siksi mm. Porin kansallista kaupunkipuistoa koskevat selvitykset sivuavat myös nuorisoa, vaikka eivät sinällään edusta nuorisotutkimusta. Nuorisotyö Nuorisotyö kuuluu Porissa ennen muuta sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen piiriin. Käytännön työtä toteuttavat päiväkodit, koulut, neuvolat, lastensuojelulaitokset sekä lukuisat eri harrasteseurat ja nuorisotyötä tekevät järjestöt. Tiettyjen hallinnollisten sektoreiden korostuessa myös nuorisoa koskevat hankkeet ovat monesti olleet sosiaali- ja terveyspalvelusek- 7

8 toreita edesauttavia. Parhaillaan Porin sosiaalikeskus on mukana Stakesin, Pikassos Oy:n ja Tampereen yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan sekä informaatiotutkimuksen laitosten organisoimassa valtakunnallisessa Lastensuojelun tieto -hankkeessa, jonka tavoitteena on hyödyntää tietoteknologiaa lastensuojelun avohuollon asiakaspolkujen seurannassa ja dokumentoinnissa sekä edelleen kehittää tietojärjestelmien hyödyntämistä lastensuojelussa 4. Lapsiasiavaltuutetun ylä-asteikäisille toteuttaman kyselyn mukaan lasten omasta mielestä kunnan tarjoamista palveluista suosituimpia ovat liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut sekä kirjasto 5. Myös Porissa vapaa-aikatoimella ja kulttuuritoimella on vahva asemansa nuorisotoimijoiden kentällä. Vuonna 2002 käynnistettiin lapsipoliittisen ohjelmaan pohjautuen Polku - lapset ja nuoret - kulttuuripoliittinen ohjelma ( ) kartoittamaan lasten ja nuorten kulttuurin tilaa ja toimijoita Porissa. Toiminnan pohjalta laadittiin kaupungin kulttuuripoliittiset tavoitteet ja käynnistettiin Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminta. 6 Monesti kunnissa nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevä palvelutyö on nähty toisarvoiseksi. Erityisesti tilanteissa, joissa joudutaan punnitsemaan rahoitusta lastensuojelun ja -psykiatrian tai vaihtoehtoisesti nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuripalvelujen välillä. Äärivaihtoehtoja tulisi kuitenkin aina ratkoa omista perusteistaan, sillä yhteiskunnan varojen kohdistuessa vain ongelmien korjaamiseen, asetetaan nuoret väistämättä samalla eriarvoiseen asemaan. Myös hyvinvoiva nuori tarvitsee erilaisia palveluja. Ongelmalähtöisyyden lisäksi nuoria pitäisikin yhä enemmän lähestyä myös asialähtöisesti, vaikka tulosten yhteydessä lopulta ongelmia ratkottaisiin. 7 Monien muiden kuntien tavoin Porissa puhutaan hallintokuntien välisestä yhteistyöstä, mutta helposti jättäydytään silti oman toimintasektorin asiantuntemuksen varaan tai tehdään yhteistyötä tuttujen ja turvalliseksi havaittujen yhteistyökumppanien kanssa. Käytännön poikkihallinnollista työtä saattaa hidastaa perinteinen sektoriajattelu. Porissa kaupunkisuunnittelu on tehnyt tapauskohtaisesti yhteistyötä vapaa-aikatoimen, koulutoimen ja museon kanssa, nimenomaan nuoriin liittyen 8. Sanoista tekoihin pääseminen edellyttää kuitenkin vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja uusien tuoreiden näkemysten omaksumista 9. Vallitsevien käytäntöjen ja toimintatapojen muutos onkin olennainen osa Pori strategian suunnitelmia, ehdotusta Porin lapsipoliittiseksi ohjelmaksi (2004) sekä Nuorten osallisuushanketta ( ). Poikkihallinnollisen yhteistyön ohjenuorana on Pori strategian tavoite Porin profiloitumisesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kaupunkina. 8

9 kuva: Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry kuva: Jan Virtanen Nuorisovaltuusto ja Vaikuttamisen polku Nykyisin syrjäytymisen sijasta puhutaan enemmin nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta, osallistumisesta ja aktiivisista kansalaisista luvun lopulla nuorisovaltuustot nousivat nuorten keskustelu- ja vaikuttumistahoina jopa valtakunnallisiksi muoti-ilmiöiksi. Porissa nuorten kuulemiseksi perustettiin Porin Nuorisovaltuusto vuonna Sen tavoitteena on nuorten etujen ajaminen ja parantaminen sekä päättäjien ja nuorten välisen yhteistyön edistäminen paikallisella tasolla. Nuorisovaltuustoon edustajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja ehdolle voi asettua vuotias henkilö. Nuorisovaltuuston kuuluvia lautakuntia ovat kulttuuri- kansainvälisyys-, koulutus- ja työllisyyspoliittinen lautakunta. 10 Vuosina toteutettiin yhteistyössä vuotiaiden nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa Nuorten porilaisten marssi- hanke. Hankeen päämääriin kuuluivat perusopetuksen päättäneiden ja toisen asteen aloittaneiden nuorten osallisuuden edistäminen. Hankkeen aikana rakennettiin Vaikuttamisen polku - toimintamalli. Toimintamallissa vuotiaat porilaiset lapset ja nuoret voivat alueparlamenttien kautta vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Alueparlamentteja on yhteensä viisi, Keskusta, Itä-Pori, Pohjois-Pori, Meri-Pori ja Länsi-Pori. Ne on jaettu alueellisesti koulujen ja nuorisotilojen mukaan. Ideana on, että alueparlamenteissa asioita jaetaan ja käsitellään aluekohtaisesti. Käsiteltäviksi asiat tulevat nuorisovaltuuston, kaupungin hallintokuntien ja koulujen oppilaskuntien kautta. Alueparlamenttiin osallistuvat alueen koulujen- ammattiopiston-, nuorisovaltuuston- ja kaupunginhallituksen edustajat. Erikseen kutsuttuina paikalle pyydetään virkamiehiä ja lautakuntien edustajia esityslistalla olevien asioiden pohjalta Koskiaho 2002, Lapintie 2007, Ks. Porin kaupungin julkaistuja asiakirjoja, tutkimuksia. 4 Sosiaalialan tietoteknologiahanke. <http://www.sosiaaliportti.fi/ tikesos> 5 Lapsiasiavaltuutettu. < 6 Nummelin ja Setälä Aula 2007, Myös lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa hallintokunnat toimivat keskenään hyvässä yhteistyössä, kuitenkin asukasnäkökulmaan panostaminen ja osallistaminen on vielä vähäistä, Nukki Koskinen Porin kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuosille , <http://www.pori.fi/hallinto/lapsipoliittinen.doc> 11 Nuorten osallisuushanke loppuraportti. 9

10 10 kuva: Jan Virtanen

11 3. Nuorten osallistamismenetelmiä Sanna Lahdensalo-Mäki Vaikuttamisfoorumit Yleensä nuoria kiinnostavat asiat, jotka kytkeytyvät olennaisesti heidän arkeensa ja elämäänsä. Siksi myös kaupunkiympäristöteeman tulisi liittyä nuorten elämään. Eräänä kiinnostuksen lisäämiskeinona nuoria voidaan kuulla ja osallistaa suunnittelutoimenpiteiden yhteydessä. Nuorten kuuleminen on huomionarvoista, koska monesti suunnittelijat ja käyttäjät puhuvat varsin eri kieltä. Suunnittelijat keskittyvät muotoon ja tilaan. Nuorten käyttäjien kohdalla olennaiseen osaan nousevat tilan sosiaalinen sisältö, toiminta ja elämyksellisyys. Monesti kyse on siitä, että suunnittelijat suunnittelevat liian valmista jolloin lasten ja nuorten mielikuvitukselle ei jää toteuttamistilaa. Nuorten kanssa toteutettavien vuorovaikutusmenetelmien tulee aina lähteä nuorten oman kiinnostuksen lähtökohdista ja sen yhteydessä on tärkeää huomioida osallistettavien ikä- ja kehitystaso. Eri tilojen kytkentä toisiinsa ja tilakäsitys kokonaisuudessaan alkaa hahmottua vasta yli 10-vuotiailla lapsilla 1. Siksi vuorovaikutustoimenpiteitä harkittaessa on syytä pohtia, minkä ikäisiä nuoria eri yhteyksissä osallistetaan ja kenen etuja lopulta esimerkiksi päiväkoti-ikäisten lasten osallistaminen kaupunkisuunnittelun yhteydessä palvelisi. Porissa juurrutetaan parhaillaan Vaikuttamisen polku -toimintamallia, joka tarjoaa jatkossa kaupunkisuunnittelulle valmiin kanavan saada suoraa tietoa nuorilta. Paikkakartoitukset Paikkakokemusten ja paikkoihin liitettävien merkitysten selvittämiseksi Porissa voidaan tarkastella keskusta-alueella sijaitsevia nuorten ajanvietto- ja kohtaamispaikkoja. Selvityksen kohteiksi valitaan paikkoja, joissa nuorille tarjotaan ohjattua toimintaa ja tapahtumia sekä tiloja, jotka jäävät vaille valvontaa. Yksittäisiksi kohteiksi sopivat kaupunkikeskustan kauppakeskukset, koulut, harrastepaikat, baarit sekä niiden väliin jäävät avoimet ohjaamattomat kaupunkitilat ns. nuorison norkoilupaikat. Tutkimusmenetelmiksi käyvät erilaiset haastattelut, kuten kyselykaavakkeet tai nuoria myös toiminnan tasolla osallistavat metodikortiston menetelmät tarrakartta, tulevaisuusverstas ja tilakohtainen ohjattu kävelykierros. Perusteellisempaa esiselvitystä vaativana keinona voidaan pilotoida PehmoGIS -menetelmä. Ympäristökasvatus paikallisidentiteetin tukena Koulu tavoittaa käytännössä kaikki nuoret ja on siten luonnollinen paikka nuorten kanssa tehtävälle yhteistyölle. Lisäksi kouluissa toimivat opettajat, jotka hallitsevat oman alansa pedagogiset työskentelymenetelmät. Opettajilla on asiantuntemusta käytännön työskentelystä nuorten kanssa, jota taas kaupunkisuunnittelijoilta puuttuu. Kouluissa kaupunkisuunnittelun tavoitteita voidaan tukea koulutoimen ja museon kanssa yhteistyössä rakennettavalla opetuspaketilla tai kehittää jo olemassa olevaa opetusta. Opetuksen avulla nuorille pystytään viestittämään, miten kaupunkisuunnittelu vaikuttaa Porin kaupunkikuvan rakentumiseen ja säilyttämiseen. Ympäristökasvatuksen ansiosta nuorista voi kasvaa asuin- ja elinympäristöään ymmärtäviä ja arvostavia kansalaisia. Opetuspaketin toteutus vaatii jatkoselvitystä. Teemakirjoittaminen Teemakirjoitusten menetelmin voidaan selvittää nuorten ajatuksia kotikaupungistaan. Kirjoitusten ideana on, että koululaiset kirjoittavat Porin kaupunkiin liittyen ainekirjoituksia ja esseitä valmiiksi suunnitelluista tai vapaavalintaisista aiheista. Näin saadaan suoraa tietoa siitä, mitä nuoret kotikaupungistaan tietävät ja miten sen kokevat. Myös teemakirjoituksille luontevina toteuttamispaikkoina toimivat koulut. Hallintokuntien teemavuodet Kaupungin taholta Nuoret kaupungissa -hankkeessa on keskeistä yhdistää eri hallintokuntien voimavarat. Yhteistyössä toteutuu monipuolinen asiantunteva tietotaito sekä kustannus- ja työvoimaresurssien jakautuminen kaikkien etuja palvellen. Porissa voidaan lähteä siitä, että kukin hallintokunta toteuttaa ja järjestää vuorollaan omaan osaamiseensa liittyen nuorisoteemavuoden, jonka keskeisenä tavoitteena on nuorten ja nuorten perheiden kaupunkikeskustan parantaminen ja kehittäminen. Arvioita osallistamismenetelmistä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkija Hannele Cantell ja opettajankouluttaja Riitta Larna tarkastelivat Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisemassa tutkimuksessa Ympäristövastuullisuus nuorten sanoissa ja teoissa 2 lukio- ja ammattioppilaitosikäisten nuorten ympäristöasenteita, -tietoisuutta, -vastuullisuutta ja -osallisuutta. Tutkimus toteutettiin kyselyaineiston avulla. Vastaus saatiin 1100 henkilöltä. Merkittävimpinä tuloksina todettiin suurimman osan nuorista kokevan ympäristöasiat mielekkääksi ja tärkeäksi. Varsinainen toimintaan osallistuminen, jolla tarkoitettiin osallistumista 11

12 koulun vastuutehtäviin ja erilaisiin mielenilmaisuihin, kulutuskäyttäytymistä, sekä keskustelua ja toimintaa muiden ihmisten kanssa, todettiin vähäiseksi. Nuorten ympäristötiedon lähteiksi mainittiin sanomalehti, televisio sekä koulun oppitunnit ja oppikirjat 3. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella käynnistyi vuonna 2005 tutkimusprojekti 4 Ympäristökasvatuksella kohti kestävää kehitystä ( ). Tutkimuksessa selvitetään, miten kestävän kehityksen teemojen, aktiivisen kansalaisuuden ja monikulttuurisuuteen pureutuvien kysymysten avulla voidaan edistää ympäristökasvatusta. Omassa osuudessaan tutkija Sanna Koskinen tarkastelee, miten osallisuus ja ympäristökansalaisuus toteutuvat nykyisessä kouluopetuksessa ja miten koulu toimii yhteistyössä koululaitoksen ulkopuolelle 5. Koskisen näkemyksen mukaan lasten ja nuorten sekä kaupunkisuunnittelun välisessä yhteistyössä Suomessa liikutaan lähinnä puheiden tasolla eikä varsinaisissa toimenpiteissä. Siksi konkreettisia toimia, joissa lapset ja nuoret olisi osallistettu suunnitteluprosessiin, on vaikea löytää. Eräänä onnistuneena esimerkkinä Koskinen mainitsi Helsingin sosiaaliviraston toteuttaman projektin, jossa lapset suunnittelivat kahden päiväkodin piha-alueet. Kaupunkisuunnittelun ja nuorten välisessä vuorovaikutuksessa onkin tilaa toimia. 6 Vuorovaikutusmenetelmistä Koskinen totesi että jo 1990-luvun lopulla käytettiin metodikortiston menetelmiä, joiden osalta erottui muutama hyvä ja edelleen loistavasti toimiva menetelmä, tulevaisuusverstas, kävelykierros (gåtur) ja tarrakartta. Tulevaisuusverstas ei kuitenkaan sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kaavoituksen apuvälineeksi, koska menetelmässä liikutaan liian yksityiskohtaisella tasolla, kuten rakennusten värien ja roskisten paikkojen tarkastelussa ym., jotka saattavat ohjata suunnittelua väärille raiteille. Tietokoneavusteisia menetelmiä Koskinen ei välttämättä näe parhaana keinona lasten ja nuorten kanssa työskennellessä, ellei niiden ohelle liitetä myös muunlaista toimintaa. Lasten ja nuorten kannalta olennaisinta on välitön kokemus fyysisestä ympäristöstä ja sitä tukevat toimenpiteet. Koulujen valjastamisesta osallistumisfoorumeiksi Koskinen mainitsi usein toistuvan ongelman. Monesti tiedotteet kulkevat koulujen rehtoreille asti, muttei enää välttämättä sieltä eteenpäin. 7 Tuoreessa Nuorisotutkimusseuran julkaisussa Lasten ja nuorten kunta (2007), tarkastellaan lasten ja nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vaikuttamista. Nuorisotutkija Anu Gretschelin ja kasvatustieteen tutkija Tomi Kiilakosken toimittama teos tuottaa uutta tietoa keinoista lisätä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä rakentaa kuvaa siitä, minkälaista yhteisöllisyyttä kunnan eri toiminta-alueet tarjoavat. Teoksen mukaan lasten ja nuorten osallisuus ja demokratiavalmiudet ovat ajankohtaisia kysymyksiä, koska nuorten ikäryhmien passiivisuus vaaleissa, syrjäytymisen kasvu eri ikäryhmissä sekä äärikäyttäytymisen voimistuminen ovat tekijöitä, jotka vaativat uudenlaisia toimintamalleja. 8 Kirja esittelee, mitä asioiden edistämiseksi voidaan tehdä ja mitä on jo tehty. Julkaisun lähtökohtana on ajatus siitä, että demokratiaan kasvetaan ja kasvatetaan. Kunnan eri toimijat ja tasot rakentavat kuvaa siitä, minkälainen on kansalaisten rooli päätöksenteossa. Suomen kunnissa on käynnissä kokeiluja ja vakiintuneita toimintoja, joiden avulla lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan kasvattaa ja lasten ja nuorten elämää rikastuttaa lähiympäristön ja -yhteisön asioista kiinnostumisen kautta. Kirjassa esitettyjen tulosten mukaan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on mahdollista lisätä varhaislapsuudesta lähtien eikä toiminnan muuttaminen edellytä kunnilta taloudellisia kustannuksia vaan asenteiden ja toimintakulttuurien tarkistamista. Lasten ja nuorten yhteisöllisyyden edistäminen edellyttää ennen kaikkea tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jota on yhtälailla mahdollista tehdä kunnallisessa päätöksenteossa, päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloilla ja kaupunkisuunnittelussa. 9 12

13 kuva: Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry kuva: Jan Virtanen 1 Kaivola & Rikkinen 2003, Cantell ja Larna Ympäristökasvatus - Hyvä elämä Projektiryhmään kuuluvat Hannele Cantell, Sanna Koskinen ja Hanna Nordstöm Helsingin yliopistosta sekä Lili-Ann Wolff Åbo Akademista. Hanketta koordinoi maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori Sirpa Tani. 5 Ks. Ympäristökasvatus - Hyvä elämä 2006, Koskinen, haastattelu Koskinen Koskinen Gretschel & Kiilakoski,

14 14 kuva: Jan Virtanen

15 4. Nuorisoa koskevan tutkimuksen uudet näkökulmat Daniel Nagy Seuraavassa luvussa esitellään Porin kannalta kiinnostavia lähestymistapoja ensin nuorisotutkimuksen ja sen jälkeen nuorison huomioivan laajemman kaupunkitutkimuksen piiristä. Esiin nostettujen uusien tutkimusteemojen jälkeen arvioidaan näkökulman ajankohtaisuutta Porin kannalta. Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia aiheita Nuoret informaatioteknologian käyttäjinä Temaattisesti erittäin merkittävänä ja jatkuvasti laajenevana kokonaisuutena voidaan pitää tutkimusta, jossa tarkastellaan nuorten suhdetta viestintäteknologian ja median uusiin muotoihin. Nuorisoa voidaan tarkastella paitsi informaatioteknologian kuluttajana myös sen käyttömuotojen kulttuurisena tuottajana 1. Digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa nuorten pelikulttuuria käsitellään sosiaalisena ilmiönä ja oman äänen kuuluviin saamisena 2. Käyttäessään mediateknologian uusia välineitä 3 nuoret rakentavat omaa identiteettiään ja kehittävät vertaisryhmätoiminnan malleja. Lapsi- ja perhetutkimus on kiinnittänyt huomiota tietokoneharrastuksen ristiriitaiseen vaikutukseen nuorten ajankäyttöön. Lapsi näkyisi olevan fyysisesti kotona, mutta oleskeleekin virtuaalisesti muussa maailmassa ja on kodissa tapahtuvan arkisen toiminnan suhteen poissaoleva. 4 Viranomaiset kantavat korostetusti huolta nuorten kriittisen medialukutaidon omaksumisesta ja suojaamisesta vääränlaisen käytön ja sisällön haittavaikutuksia vastaan 5. Tietoyhteiskunta-strategioissa digitaalisen median käyttötaito on nähty edellytykseksi nuorten kehittymiselle tietoinfrastruktuurin vastuulliseksi käyttäjäksi 6. Nuorilla onkin erityinen kyky omaksua ja käyttää digitaalisia laitteita sekä vuorovaikutteisia viestittämisen keinoja itseilmaisunsa välineinä. Sosiaali- ja kansalaiskasvatuksessa 7 on mietitty nuorten poliittiseen toimintaan suhtautumisen ulkopuolisuuden ja passiivisuuden syitä. 8 Nuorisotutkijat Hoikkala ja Salasuo toteavat lakastuvan vaalikansalaisuuden taustalla olevan myös uuden poliittisen osallistumisen muotoja. Heidän mielestään nuorten internetissä kukoistava uusyhteisöllisyys on kehkeytyvän verkkodemokratian merkittävä käyttövoima. 9 Nuoria voidaan luontevasti innostaa mediakasvatushankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi Porissa on 450-juhlavuoden kunniaksi toteutettu Juhana Herttuan Aikakapseli verkkopeli 10 jossa hyödynnetään paikallishistoriaa. Turun Yliopiston Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen pääaineen jatko-opiskelijat ovat aktiivisesti osallistuneet medialukutaidon kehittämiseen. He ovat useissa hankkeissa yhdistelleet perinteisiä oppiaineita uusien viestintätekniikoiden käyttöön 11. Mainonta julkisessa tilassa Julkinen kaupunkitila on myös mainonnan valloittamispyrkimysten kohde 12. Nuoret joutuvat yhä enenevässä määrin kohtaamaan julkisilla paikoilla ja medioissa esitettyä vahvasti seksualisoitunutta kuvamaailmaa. Tyttötutkimuksen monisävyisempää jatkoa edustavassa teoksessa Sari Näre 13 kuvailee tunnepitoisesti kyseistä ilmiötä ja kutsuu sitä julkisuuden intimisoitumiseksi. Hänen mukaansa silloin kun mainontaa toteutetaan sananvapauteen vedoten, tingitään helposti aikuisten ehdoilla kasvuikäisten oikeudesta pysyä eheänä ja koskemattomana. Kaupallisen viestinnän avoimuuden lisääntymisen lieveilmiönä nämä kokemukset vertautuvat kulttuurisena häirintänä ja saattavat tuottaa pahaa oloa nuorissa, varsinkin tytöissä. Nuorten suhde omaan ruumiiseensa osana identiteettityötä on noussut tutkimusaiheeksi sukupuolinäkökulman vahvistumisen myötä. Kielteinen reagointi julkiseen mainontaan saattaa vaikuttaa nuorten oman ruumiillisuuden kokemisen prosessiin. Mainosten oletukset ulkomuodon yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuotteistamispaineista herättävät ajatuksia nuorten keskuudessa oman ruumiin epätäydellisyydestä ja ovat johtaneet jopa psyykkisiin sairauksiin. 14 Viime vuosina useat erotiikkaviihteen liikkeet ovat ilmestyneet Porin keskustan tuntumaan ja peittäneet läpinäkymättömäksi katutason näyteikkunoiden laajoja pintoja. Näillä kohdin varhaisnuoret (7 14v) saattavat kokea hämmennystä. Tämä kaupunkikuvaan vaikuttava ilmiö on tulkittavissa myös merkkinä kauppatoria reunustavien katujen marginalisoitumisesta ja avoimen kaupunkitilan menettämisestä 15. Monikulttuurisuuden haasteet Maahanmuuttajien osuus on lisääntynyt 2000-luvun Suomen kaupunkiväestössä. Samalla nuorten kotiutuminen on noussut tärkeäksi yhteiskunnallisen tutkimuksen aiheeksi. Vesa Puurosen tulkinnan 16 mukaan nuorisotutkimuksen yhteydessä Suomessa on oikeutetumpaa puhua monikulttuurisuuden sijasta monietnisyydestä. 15

16 Kulttuuriantropologien mukaan maahanmuuttajanuorten aikuiseksi varttuminen vaatii kykyä etnisten ja kulttuuristen rajanylityksien hallintaan. Esimerkiksi somalitaustaisten tyttöjen nuoruusajan roolit ovat vahvasti sukupuolisesti määräytyviä 17. Sosiaaliantropologi Petri Hautaniemen kenttähavainnot ja analyysit antavat arvokasta tietoa myös maahanmuuttajien ylirajaisesti rakentuvasta sukuverkostosta 18. Somalipoikien elämän kuvauksissa liikutaan jokapäiväisten rutiinien ja konfliktitilanteiden areenoilla 19. Nuorten miesten identiteettityö sijoittuukin perinteiden vaalimisen ja uusien selviytymisstrategioiden puristukseen 20. Hautaniemen tulkinnat paljastavat useita purkamattomia jännitteitä, joita vuorovaikutustilanteet viranomaisten ja maahanmuuttajaväestön edustajien välillä ovat synnyttäneet ja ylläpitäneet. Hautaniemen havaintojen kanssa yhteneviä päätelmiä esittää myös ruotsalainen antropologi Åsa Andersson, joka selvittää monikulttuurisuuden käsitteessä piileviä erottelukäytäntöjä 21. Tuula Gordonin kouluetnografinen tutkimus käsittelee erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien nuorten kohtaamistilanteita. Gordon pitää vuorovaikutusta ja kokemusten aitoa käsittelyä tärkeänä vaiheena vähennettäessä ennakkoluuloja ja stereotyyppistä ajattelua. 22 Tutkijoiden mukaan moninaisuuden hyväksyminen on aidon monikulttuurisuuden saavuttamisen edellytys ja keskeinen osa tunnistamisen politiikkaa 23. Maahanmuuttajanuorten on opittava käsittelemään kulttuuristen stereotyyppien ja harhakuvien perusteella valtaväestön toimesta usein harjoitettua sosiaalista syrjintää tai näennäistä suvaitsevuutta. Tuoreen, nuorisotyön toimijoiden piirissä suoritetun kuntakyselyn analyysi tuotti näkemysten ja todellisten toimien välillä varsin ristiriitaisia tuloksia. Erityisryhmien ehdoilla tapahtuvaa monikulttuurista nuorisotyötä tehdään hyvin vähän, ja kokemusta puuttuu varsinkin pienemmissä kunnissa. Asennetasolla monikulttuurisuuden kysymykseen suhtaudutaan torjuen tai sen merkitystä vähätellen. Usein vedotaan yleispätevästi harjoitettavaan yhdenvertaisuuskäsitteeseen, jossa erityisryhmien tarpeiden huomioiminen nähdään epätasa-arvon synnyttämisenä. Omia ennakkoluuloja ei tunnisteta tai tunnusteta, sopeutumistaitojen ja muutoskyvyn saavuttamista vaaditaan maahanmuuttajilta. Monikulttuurisen työn puuttumisen syitä paikkakunnalla luetellessa viitataan yleensä resurssipulaan, tiedottamisen vaikeuksiin ja viime kädessä maahanmuuttajanuorten vähäiseen määrään paikkakunnalla. 24 Porin maahanmuuttajataustaisesta väestöstä enemmistö ei asetu kaupunkiin pysyvästi. Varsinkin nuoret siirtyvät usein parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien toivossa pääkaupunkiseudulle tai suurempiin kaupunkeihin 25. Perinteistä romaniväestöä lukuun ottamatta monikulttuurisuus ei juurikaan näy katukuvassa. Maahanmuuttajien kotiutumisprosessissa Poria voidaankin luonnehtia lyhytaikaisena välipysäkkinä. Yli kymmenen vuotta toimineen Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry:n 26 ylläpitämä Kansainvälinen Kohtaamispaikka sijaitsee keskusta-alueen reunavyöhykkeellä lähivuosina purettavan teollisuuskiinteistön toimistotiloissa (panoramakuvat sivuilla 59 ja 61). Yhdistyksen panos nuorison ja lapsiperheiden parissa on näkynyt useassa projektissa 27. Rahoitusten loppuessa nuoret ovat vähitellen jääneet pois asiakaskunnasta. Nuorille suunnattua monikulttuurista työtä jatkaa edelleen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin maahanmuuttajatoiminta. 28 Kansalaisaloitteiset tapahtumat kaupungin keskustassa Suomeenkin on rantautunut globalisoitumisen kääntöpuolia vastustavia löyhästi verkostoituvia liikkeitä, jotka eri kokoonpanoissa perinteisten järjestöjen kanssa tuovat julkiseen katutilaan omaa kriittistä ääntään. Poliittiset mielenosoitukset ja julkisen huomion herättämiseen tähtäävät, vaihtoehtoista elämäntapaa edustavat mielenilmaukset tulevat todennäköisesti omilla pienimuotoisilla spektaakkeleillaan vilkastamaan myös Suomen keskisuurten kaupunkien elämää. 16

17 Porissa vastaavaa toimintaa edustavat pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi Autottoman päivän kadunvaltaukset, ilmastomuutokseen yleistä huomiota kiinnittävän Lumiukko -tempaukset tai kansalaisia laajemmin kriittiseen ajatteluun kannustava Mahdollisuuksien Tori -tapahtuma (kuvat s. 39). Nuorten tilankäytön tutkimuksen uusia teemoja Seuraavassa käydään läpi viisi temaattisesti ja lähestymistavaltaan erilaista nuorten tilankäytön tutkimukseen liittyvää lähtökohtaa, jotka sopivat Porin olosuhteisiin. Äärimmäisenä tilojen tilapäisenä haltuun ottamisena ja kaupunkipoliittisen mielipiteen ilmaisemisena voidaan pitää myös kansalaistottelemattomuuden elementtejä sisältäviä talonvaltausliikkeitä. Tällöin nuoret ohittavat yhteiskunnan hyväksymiä vaikutuskanavia ja ylittävät heidän osallistumiselleen asetettuja laillisuuden rajoja 33. Baari-, kahvila- ja ravintolakulttuuri Kahvilakulttuurin ja baarielämän sosiologinen tutkimus 34 on osa uudenlaisen suomalaisen urbaanin elämäntavan tarkastelua 35. Se liittyy laajempaan arvojen muutokseen, jossa kansalaisten toiminta ja kuluttaminen nähdään kaupunkimiljöön elävöittämisen ja kaupunkilaisidentiteetin vahvistamisen kannalta positiivisena vaikutteena. Myös päihteiden käyttö ja siihen liittyvä julkinen tilansäätely on ollut kenttätyötä harjoittavissa yhteiskuntatieteissä kriittisen tutkimuksen haasteena jo pidemmän aikaa 36. Nykyisin Porin kävelykadun ja kauppahallin kahvilat ovat osa työpäivän rytmin mukaan vaiheistuvaa kaupunkilaisarkea. Baarit puolestaan edustavat julkiseen tilaan näyteikkunamaisesti avautuvia yöelämän paikkoja. Pori mainittiin myös esimerkkikohteena suomalaisten kä- Tilapäiset käytöt paikkojen elvyttäjinä Helsingin toimiessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2000 toteutettiin uudenlaista kulttuuripolitiikkaa 29. Tapahtumien suunnittelu, markkinointi ja niiden onnistumisen arviointi tuottivat arvokasta aineistoa suomalaiselle kaupunkitutkimukselle. Luovan taiteen keinoin elävöitetty kaupunkitila oli osa ohjelmatarjontaa ja kuului Suomessa ensi kertaa tässä mittakaavassa sovellettuun nk. kulttuurisen suunnittelun strategioihin. Populaarin ja elitistisen yhdistämisestä syntyneisiin kaupunkispektaakkeleihin liittyen Panu Lehtovuori kehitti uuden suunnitteluteorian heikoista paikoista, jonka taustalla on sosiaalisen tilan käsite 30. Kansainvälisten projektien kokemuksiin perustuen hän sovelsi teoriaa myös kaupunkitilojen tilapäiseen käyttöön 31. Samansuuntaisia ajatuksia paikkojen jalostamisprosesseista kehitettiin Tampereen yhdyskuntasuunnittelun laboratoriossa (EDGE) urbaanin kesannoinnin käsitteen nimellä. Tavoitteena on kehittää menetelmiä tilojen tarjoajien ja tarvitsijoiden yhteen tuomiseksi

18 velykatujen ja kaupunkikeskustojen tutkimuksessa jo 1990-luvulla 37. Onkin perusteltua esittää seuraava kysymys: Onko porilaiseen kahvila-, baari- ja ravintolakulttuuriin vaikuttaneet uudet urbaanit kulutuksen muodot, joita festivaalitapahtumien (kuva s. 54) nuorempi yleisö on tuonut mukanaan? Kaupunkietnologiaa ostoskeskuksissa Turun kaupunkiuudistusta koskevassa analyysissään Turun yliopiston kulttuurimaantieteen professori Harri Andersson sovelsi Suomessa edelläkävijänä kriittisiä teorioita julkisen tilan tuottamisen ja kulutuksen kaupallistumisesta 38. Etnografisen kaupunkitutkimuksen piirissä tilojen ja rakenteellisten muutosten tarkastelun sijasta keskitytään käyttäjien mielikuviin, kokemuksiin ja muistoihin sekä arkisten tilanteiden kuvauksiin 39. Tästä haastatteluja ja havainnointia käyttävästä tutkimussuuntauksesta hyvä esimerkki on nuorten tilallisia käytäntöjä esittelevä analyysi Jyväskylän kävelykeskustasta 40. kuva: Jan Virtanen Pori onnistui perustamaan maan ensimmäisten kaupunkien joukossa oman kävelykatunsa, jonka varrella on useita katettuja kulutuksen tiloja. Nämä ovat eriasteisesti myös nuorison vapaa-ajan ympäristöjä, joiden tutkiminen olisi antoisaa nuorten kulutuskulttuurin näkökulmasta. Tämänkaltaisen tutkimusaineiston hankkimista puoltaa myös ajankohtaiseksi nähty kysymys Kauppatorin miljöön ja kävelykadun viihtyisyydestä ja elävöittämisestä. Lasten ja nuorten oikeus omaan ympäristöön Kaupunkitilan viihtyisyyden, turvallisuuden ja pelon tunteita sekä mitattavia indikaattoreita on selvitelty erilaisia menetelmiä yhdistelevissä sosiologisissa ja kaupunkimaantieteen tutkimuksissa 41. Samantyyppisten kysymysten pohjalta ympäristöpsykologit ovat tarkastelleet lasten ja nuorten viihtymistä, heidän kokemusperäisiä mieltymyksiään ja luoneet lähtökohtia parantamiskeinoille 42. Nuorten ympäristösuhteen tarkastelu liittyy pyrkimykseen tuoda esille heidän omia kokemuksiaan. Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen piirissä tapahtuva arkkitehtuuriopetus on Suomessa pitkälle kehitelty käytäntö, jonka piirissä on mahdollista ylläpitää ennakkoluulotonta suhtautumista toiveisiin heidän kaltaisesta miljööstään. Kuitenkin varsinaiseen osallistamiseen löytyy nykyään vain harvoja yksittäisiä kokeiluja, eivätkä ne ole vaikuttaneet vallitseviin suunnittelukäytäntöihin. Nuorten osallistaminen suunnitteluun ja heidän erityinen huomioiminen kaupunkimiljöön kehittämisessä on saanut asiantuntijoiden ja viranhaltijoiden kannatusta Pohjoismaissa 43 ja myös Unescon ohjeistavan elimen piirissä 44. Ruotsalaisissa ympäristösuunnittelun teemajulkaisuissa lasten ja nuorten oikeutta aktiivisesti vaikuttaa kaupunkitilan käyttöön nähdään itsestään selvänä vuorovaikutuksen vaatimuksena 45. Esitetyt tulokset ovat nuorten ehdoilla ja osallistumisella toteutettuja parannushankkeita vapaa-ajan ympäristöistä, eivätkä ne vielä erityisemmin haasta vallitsevia suunnittelukäytäntöjä. 18

19 m1 kuva: Jan Virtanen m1 L Porin Lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Porin taidemuseo on useassa pienessä projektissaan vienyt opiskelijoita julkiseen kaupunkitilaan, kaduille ja puistoihin. Yhteisötaiteen keinoin omaksi muotoiltu kaupunkiympäristö on luontevin ja ehkä kaikille osapuolille palkitsevin tapa aloittaa nuorten osallistamisen kehittäminen Mäenpää ; Hoikkala ja Salasuo 2008, Ermi ja Mäyrä 2003; Ermi et al Mm. IRC, Facebook, YouTube sekä muut Web 2.0 -sovellukset. 4 Vrt. Forsberg ja Strandell 2006; Saarikoski Opetusministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Finnsight 2015, , Kansallinen Tietoyhteiskuntastrategia 2015, 19. Nuorten keskinäistä vuoro- ja kansalaisvaikuttamista edistää myös Opetusministeriön rahoittama ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n ylläpitämä verkkodemokratiahanke: 7 Nivala 2006, Vrt. Haikkola 2005, Hoikkala ja Salasuo 2008 sekä Häyhtiö ja Rinne Riikka Turtiaisen ohjaamat sanataidetyöpajat ja lodjaukset, sekä Piritta Ihamäen, Porin kaupungin ja Satakuntaliiton kanssa yhteistyössä järjestämät maantiedon ja historian opetukseen soveltuvat geokätkentä-hankkeet (kuva s. 47). Turtiainen ja Ihamäki Lukuisissa suurkaupungeissa ja internetissä vaikuttavat kaupallista mainontaa vastustavat nuoret aktivistit, jotka pyrkivät vastamainoksillaan kyseenalaistamaan mm. suurten kansainvälisten suuryritysten merkkituotteiden eettisyyttä ja niiden kulutuksen välttämättömyyttä. Kaupunkitilaa visuaalisesti hallitsevan mainonnan julkisen säätelyn ainutlaatuinen esimerkki on Brasilian São Paulossa 1996 voimaan tullutt laki Lei de Cidade Limpa, jonka tarkoituksena on luoda täysin mainontavapaita kaupunginalueita. Ks. Voima 02/2007 ja 02/ Näre Puuronen 2002, Wilska 2001, Kaupungin poliittisuutta tutkineen sosiologi Sampo Villasen mukaan nykyään myös Suomessa kaupunkikeskustat ovat kaupallistumisen ehdoin yksipuolistumassa. Seurauksena spontaani tilankäyttö joutuu väistymään ja kohtaamistilanteista syntyvä paikkojen sosiokulttuurinen kirjo köyhtyy. Ks. Villanen 2008, Puuronen 2006, Helander Hautaniemi 2004, 185. Ks. myös Andersson 2003, Hautaniemi Hautaniemi 2004, Andersson Gordon 2005, Kanadalaisen filosofin Charles Taylorin käsitteestä politics of recognition ks. Haatanen 2000, Kivijärvi ja Harinen Virta, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry:n kotisivut. < monikulttuuripori.com/yhdistys.shtml> 27 Esimerkiksi Nuorten nettikahvila, Nuoret Yhdessä Toimimaan NYT - projekti ja Multimukulat-hanke sekä Musiikkileikkikoulu. 28 Virta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Satakunnan piirin maahanmuuttajatyöstä ks. p?pageid= / vrt. Kymäläinen 2001, Lehtovuori Lehtovuori et al Hynynen 2006, Nurminen Simonen 2008, 45; Wallin 2008, 10; Villanen 2008, Ks. Ruoppila & Cantell Mäkelä ja Rajanti Ks. Kopomaa 2003, Törrönen Heikkilä 1994 ja 1997, vrt. Gehl & Gemzøe Ks. Andersson Åström et al Junkala & Sääskilahti 1999, ja Koskela 2003; Karisto 2003; Wiik Kyttä Hodneland Driskell Lenninger & Olsson 2006; Lundström & Nordström 2001, Nyström & Lundström Hankkeista tarkemmin teoksissa Taidetta ympäri ja ämpäri 2002; Taidetta ympäri ja ämpäri II, 2004; Leikkipaikka 2006 sekä Jaakkolan 2008 tiedonannot Porin lastenkulttuurikeskuksen ja Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminnasta. 19

20 20 kuva: Jan Virtanen

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Maailmaan mahtuu - rasisminvastaisuus ja nuorisotyö Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto k leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Rasisminvastaisuus yhteiskunnan muutoksen voimana Nuorisotyön kielioppi: hiljainen

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Yhteiset asemat - hanke

Yhteiset asemat - hanke Yhteiset asemat - hanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Pauli Vennervirta 15.6.2011 pauli.vennervirta@sykli.fi p. 050 387 3938 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on kehittää keinoja tehdä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Päivi Petrelius, erikoistutkija THL/Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishanke 2.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimukseen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tavoitteena pitäisi olla myös synnyttää uusia verkostoja eri tasoille, jotka jatkuvasti ylläpitävät oppimista ja uudenlaista toimintaa

Tavoitteena pitäisi olla myös synnyttää uusia verkostoja eri tasoille, jotka jatkuvasti ylläpitävät oppimista ja uudenlaista toimintaa Verkoston toimintasuunnitelma. Verkoston työn tavoite Lait säädökset linjaukset perusteet (vasu) yksikkövasu ohjelmat lapsen vasu keskustelu merkityksen anto Tavoitteena pitäisi olla myös synnyttää uusia

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot