Nuoret kaupungissa Nuorisotutkimus ja nuorten osallistaminen Porin kaupunkisuunnittelussa. Maunu Häyrynen, Sanna Lahdensalo-Mäki ja Daniel Nagy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoret kaupungissa Nuorisotutkimus ja nuorten osallistaminen Porin kaupunkisuunnittelussa. Maunu Häyrynen, Sanna Lahdensalo-Mäki ja Daniel Nagy"

Transkriptio

1 Nuoret kaupungissa Nuorisotutkimus ja nuorten osallistaminen Porin kaupunkisuunnittelussa ESISELVITYS Maunu Häyrynen, Sanna Lahdensalo-Mäki ja Daniel Nagy

2

3 Saatesanat Porin kaupunkisuunnittelun tavoitteena on soveltuvien, suunnittelutyötä avustavien tiedonhankintamenetelmien kartoittaminen. Kaupunkisuunnittelun kehittämistavoitteet voi nähdä myös keskusteluavauksena, jossa pyritään rakentamaan yhteyksiä suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen edustamien erilaisten tiedonhankinnan tarpeiden ja tapojen välillä. Tavoitteet kohdistuvat kaupunkikeskustan kehittämiseen. Tarkastelukenttänä on kuitenkin Pori ja Porin seutu. Porin kaupunkisuunnittelu tilasi Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokselta 2007 marraskuussa esiselvityksen kaupungissa tapahtuvan nuorten tutkimuksen ja osallistamisen kehittämismahdollisuuksista. Esiselvitys-raportti valmistui maaliskuussa Nuoriin kohdistuva tutkimus tähtää ajankohtaisuuteen. Nuorten arviot yhteiskunnallisesta asemastaan tai omasta toimintaympäristöstään eivät anna suoraa palautetta suunnitteluun. Mahdollisiin epäkohtiin viittaavia sosiaalisen kentän signaaleja etsitään käyttäjälähtöisesti painottuvan tutkimuksen kautta. Erityyppisten tietojen käsittely tuottaa maankäytön suunnitteluprosessissa vuorovaikutuksen perustaa. Tilanneanalyysit ja ratkaisuvaihtoehdot, joissa osalliset ovat mukana auttavat suunnittelutehtävien määrittelyssä ja ongelmakohtien tunnistamisessa. Yhteistyö on tärkeää tiedon hankinnassa, tiedon esittämisessä, käytössä ja arvioinnissa. Esiselvitys sisältää nuorisoon liittyvän valtakunnallisen ja paikallisen tiedon kartoitusta sekä kehittämistoimenpiteiden hahmottelua. Lähdeaineistona on käytetty tutkimuskirjallisuutta ja asiantuntijahaastatteluja. Taustoittavat osiot ovat liiteaineistoina. Poria koskeva paikallinen osuus etenee toteavasta tilannekartoituksesta ideoinnin suuntaan. Ensin esitellään Porin kaupungin nykyistä nuorisotyötä ja toimintaa vuorovaikutuksen kehittämisen näkökulmasta ja käytettävissä olevat osallistamis- ja tutkimusmenetelmät. Lähtökohtia selvittävän kokonaisuuden jälkeen luetellaan uusia nuorisotutkimuksen teemoja ja paikallisia soveltamismahdollisuuksia. Päätteeksi tarjotaan valikoima osallistamisja tutkimusmenetelmistä kehittämisalueisiin kytkettynä. Porissa tehtävän tutkimustyön kehittämisehdotukset on kirjattu ideointitasolla tulevan jatkotyöskentelyn pohjaksi. Nuorisokentällä vaikuttavien tahojen ennakkokäsitykset osoittautuvat olevan vahvasti sidoksissa heidän harjoittamiinsa käytäntöihin. Näiden systemaattinen arviointi ja tarkemmat linjaukset nuorista hankittavan tiedon kehittämiselle vaativat kunnan ja muiden nuorisotoimintaan osallistuvien tahojen vuoropuhelua. Yhteisten tavoitteiden määrittämisessä on ylitettävä sektorirajoja ja laajennettava keskustelu nuorten käyttämille ilmaisukanaville. Kaupunkisuunnittelun kehittäminen nuorisoon kohdistuvan tutkimuksen ja osallistamisen näkökulmasta, edellyttää mm. seuraavien jatkotoimenpiteiden pohtimista. hallintokuntien tarpeiden ja tavoitteiden selvittäminen kaupunkisuunnittelun intressien tarkentaminen tutkimustiedon hyödyntämisessä ja osallistamisen kehittämisessä tutkimuslaitosten tutkimustavoitteiden ja yhteistyön edellytysten tarkastelu kehittämistyön ohjausryhmän muodostaminen / kaavoituksen, hallintokuntien ja tutkimuslaitosten sekä nuorison edustajien yhteiset ideariihet kehittämistyön resursointi keskinäisen tiedonkulun tehostaminen, tiedottaminen hankkeen keskustelufoorumin, palautteiden antamiseen soveltuvan verkkosivuston perustaminen, yleisötilaisuuksien suunnittelu/valmistelu konkreettisten hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen kehittämisalueiden valitseminen pilotoinnin kohteeksi Julkaisu on tehty alkuperäisen toimeksiannon jälkeen, raporttia laatineen työryhmän tuloksiin nojaten. Julkaisun toimittamisesta on vastannut kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy. Palautteen perusteella alkuperäiseen raporttiin on tehty joitakin rakenteellisia selkeytyksiä ja muotoilun tarkennuksia, vaikuttamatta kuitenkaan asiasisältöön. Selvitystyöstä vastannut professori Maunu Häyrynen ja siihen osallistunut FM Sanna Lahdensalon-Mäki ovat hyväksyneet muutokset. Julkaisun kuvituksessa käytettiin valokuvaaja Jan Virtasen kuvien lisäksi Daniel Nagyn kokoamaa kuva-aineistoa. Graafisesta ilmeestä ja taitosta vastasi suunnitteluavustaja Heli Koskela. Jatkotyö odottaa! Porissa kesäkuussa 2008 Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä 3

4 Sisällys Saatesanat 3 1. Johdanto 5 2. Porilaista nuorisotutkimusta ja -toimintaa SLM 7 Lähtökohtia Nuoret kaupungissa -esiselvitykselle 7 Tutkimus 7 Nuorisotyö 7 Nuorisovaltuusto ja Vaikuttamisen polku 9 3. Nuorten osallistamismenetelmiä SLM 11 Vaikuttamisfoorumit 11 Paikkakartoitukset 11 Ympäristökasvatus paikallisidentiteetin tukena 11 Teemakirjoittaminen 11 Hallintokuntien teemavuodet 11 Arvioita osallistamismenetelmistä Nuorisoa koskevan tutkimuksen uudet näkökulmat DN 15 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia aiheita 15 Nuoret informaatioteknologian käyttäjinä 15 Mainonta julkisessa tilassa 15 Monikulttuurisuuden haasteet 15 Kansalaisaloitteiset tapahtumat kaupungin keskustassa 16 Nuorten tilankäytön tutkimuksen uusia teemoja 17 Tilapäiset käytöt paikkojen elvyttäjinä 17 Baari-, kahvila- ja ravintolakulttuuri 17 Kaupunkietnologiaa ostoskeskuksissa 18 Lasten ja nuorten oikeus omaan ympäristöön Nuorten kaupunkitilojen käytöt ja suunnittelu DN 21 Nuorten huomioiminen suunnittelussa oppimisprosessina? 21 Tilojen ja tilakäytäntöjen 7 tarkastelumalli 21 Nuorten käyttämät tilat 22 Nuorten omatoimisuuden hyödyntäminen vuorovaikutuksessa 23 Kohdealueiden valintaperusteet Aluekohtaiset ehdotukset DN 27 Porin Puuvillan ympäristö 27 Veturitallien alue 28 Linja-autoaseman takainen alue 29 Linnankatujen välinen alue 30 Herralahden urheilukentän ympäristö 31 Loppupäätelmät SLM & DN 41 Nuoret kaupungissa -hankkeen esiselvityksen tulokset 41 Jatkotoimenpiteitä 41 Liite-1 Nuoret tutkimuksen kohteena lyhyt katsaus suomalaiseen nuorisotutkimukseen DN 43 Tutkimustoiminta 43 Nuorisotutkimuksen käsitteestä 43 Nuorisotutkimuksen näkökulmat 43 Nuorisotutkimuksen kehitys 44 Nuorisotutkimuksen tuottajat 45 Nuorisotutkimusseuran vaikutus 45 Muut tutkimustahot 46 Liite-2 Nuorten osallistaminen kaupunkisuunnittelun yhteydessä ideoita ja näkökulmia eri kaupungeista SLM 49 Helsingin malli 49 Ideoita ja näkökulmia nuorilta 49 Hallintokuntien välistä yhteistyötä 49 Paikkakokemusten kartoittamista metodikortistolla 49 Turvallista liikennesuunnittelua 49 Vaikuttamisfoorumeita 50 Turun malli 50 PehmoGIS ympäristön arviointivälineenä 51 Vaikuttamisfoorumi turkulaisnuorille 51 Tampereen malli 51 Nuorisofoorumeista ideoita kaupungin hallinnolle 51 Tampereen suunnittelupalvelut 52 Eri suunnitteluvirastojen yhteiskäytännöt ja -tavoitteet 52 Lähteet ja tutkimuskirjallisuus 55 Asiantuntijahaastattelut ja tiedonannot: 55 Verkkosivut: 55 Verkkojulkaisut: 55 Painetut lähteet ja tutkimuskirjallisuus: 56 4

5 1. Johdanto Maunu Häyrynen m3 Porin keskusta on ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan Promenadi-Pori ohjelmaan pohjautuneen tiiviin kehittämistyön kohteena. Työ on tuottanut tulosta, mutta sen aikana Porin elinkeinorakenne, väestökehitys ja kaupunkikulttuuri ovat alkaneet etääntyä alkuperäisistä lähtökohdista. Tänään Pori on yliopistokaupunki, johon on syntynyt ja syntymässä monenlaisia uusia kulttuuri-ilmiöitä vanhojen ja totuttujen rinnalle. Samalla Pori kilpailee valtakunnallisesti ja globaalistikin nuorista osaajista pyrkien kääntämään muuttovirtaa edukseen. Toisaalta kaupungin ikärakenne on vanhentumassa. Nuoret ovat kaupunkitilan aktiivikäyttäjinä monella tapaa avainryhmä Porin tulevaa kehitystä ajatellen, mikä on otettu huomioon myös Pori strategiassa. Tämä esiselvitys on tehty Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella Porin kaupungin kaupunkisuunnittelutoimen toimeksiannosta. Sen tarkoituksena oli selvittää lähtökohtia laajemmalle Porin keskustan tutkimus- ja kehittämistyölle, jossa erityisenä huomion kohteena olisivat nuoret. Esiselvitys tehtiin kahdella tarkastelutasolla, joista ensimmäinen käsitteli kotimaisen nuorisotutkimuksen kenttää sekä sen yhtymäkohtia kaupunkisuunnitteluun ja toinen muutamassa suomalaisessa kaupungissa toteutettuja nuorison osallistamishankkeita sekä Porin kaupungin tähänastisia nuorisoon liittyneitä hankkeita. Selvitystyön erillisenä osuutena laadittiin suunnitelma Porissa vuonna 2008 ensi kertaa toteutettavaa RMJ-festivaalia koskevaksi selvitykseksi. Ensimmäisestä osuudesta vastasi arkkitehti Daniel Nagy, toisesta FM Sanna Lahdensalo-Mäki ja kolmannesta FM Annemari Rasila. Suomessa on vireä nuorisotutkimuksen kenttä, jossa yliopistollinen ja hallinnon teettämä tutkimus ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Nuorisotutkimuksen piirissä on kyseenalaistettu nuorison vallitsevia, usein stereotyyppisiä määrittelytapoja ja pyritty luomaan niiden vastapainoksi kuvaa nuorista moniulotteisena ryhmänä, joka osallistuu aktiivisesti kulttuurin ja kaupunkitilan tuottamiseen ja käy vuoropuhelua myös tutkimuksen suuntaan. Selvityksessä on kartoitettu nuorisotutkimuksen toimijoita sekä valtakunnallisesti (liite-1) että Porissa ja nostettu esiin ajankohtaisia, Porin kannalta kiinnostavia näkökulmia, kuten julkisen tilan käytöt, monikulttuurisuus, nuoret uusien medioiden käyttäjinä, kulutuskulttuuri ja osallistaminen. RMJ festivaaalista tehdään erillinen dokumentointihanke Porin kaupungin rahoituksella. Selvityksessä on myös käyty läpi suurempien kaupunkien osallistamishankkeita ja pohdittu niissä käytettyjen menetelmien soveltuvuutta Poriin (liite-2). Tärkeinä teemoina ovat tulleet esiin vuorovaikutteinen suunnittelu ja uusien vaikutuskanavien luominen nuorille, hallintokuntien välinen yhteistyö, paikkakokemusten kartoittaminen ja paikkatiedon hyödyntäminen niiden tarkastelussa. Mitään yhtenäistä mallia ei voi sanoa löytyvän, vaan keinot ja resurssit ovat vaihdelleet eri kaupungeissa. Niitä yhdistää kiinnostus nuorten osallistamisen kehittämiseen kiinteänä osana eri hallintokuntien toimintaa. Myös Porissa on tehty monenlaisia nuorisoa koskevia selvitysja osallistamishankkeita, mutta poikkihallinnolliselle yhteistyölle ei vielä ole muodostunut vakiintuneita käytäntöjä ja nuorten osallistaminen kaupunkisuunnitteluun on toistaiseksi ollut tapauskohtaista. Selvitystyöstä ovat Porissa vastanneet pääosin hallintokunnat itse. Osallistamisen kehittämiselle ehdotetaan tässä työssä painopisteiksi vaikuttamisfoorumeita, paikkakartoituksia, ympäristökasvatusta, teemakirjoittamista sekä hallintokuntien teemavuosia muista kaupungeista saatua kokemusta hyödyntäen. Daniel Nagyn esittämä malli Porin kaupunkitilojen tarkastelulle nuorten tilankäyttöjen näkökulmasta on ollut pohjana aluekohtaisille ehdotuksille nuorisotutkimuksen ja osallistamismenetelmien soveltamiselle. Nagy hahmottelee viisi aluetta Porin keskustassa tai sen tuntumassa, joissa kaupunkisuunnittelua tukevaa tutkimusta ja osallistamista voisi soveltaa määritellen nuoriso jokaisessa omasta näkökulmastaan. Kunkin kohdealueen tutkimustarpeet poikkeavat toisistaan, samoin niihin soveltuvat osallistamistavat ja suunnittelumenetelmät. Alueet ovat yksi tapa hahmottaa Porin tulevia selvitys- ja kehittämistarpeita. Aluerajauksista riippumatta nuorison nykyistä parempi huomioon ottaminen Porin kaupunkisuunnittelussa vaatii laajaa keskustelua niin tutkimuksen tekijöiden, hallintokuntien kuin käyttäjienkin kesken. Toivomme selvityksemme antavan suuntaa pitkän aikavälin toimille, joilla voidaan vaikuttaa ruohonjuuritasolta lähtien siihen, millainen paikka Pori tulee nuorten kannalta olemaan. Ensi alkuun tämä edellyttää eri osapuolten yhteistä ideariihtä, jollainen on suunnitteilla syksyksi 2008 tutkivan työpajan muodossa. Yliopistokeskuksessa on käynnistynyt kaupunki- ja hyvinvointitutkimuksen ohjelman valmistelu. 5

6 6

7 2. Porilaista nuorisotutkimusta ja -toimintaa Sanna Lahdensalo-Mäki Lähtökohtia Nuoret kaupungissa -esiselvitykselle Vuonna 2000 voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain pyrkimyksenä oli taata jokaiselle asianosaiselle osallistumismahdollisuus kaupungin suunnittelutoimenpidettä koskevan asian valmistelussa. Viranomaistaholta se on ensisijaisesti tarkoittanut avointa tiedotusta muutoksen alla olevasta kohteesta sekä vuorovaikutuksen mahdollistamista 1. Käytännössä vuorovaikutustoimenpiteet ovat painottuneet yleisötilaisuuksiin, nettikeskusteluihin sekä niihin asukkaisiin ja asiantuntijaryhmiin, joita kehityksen kohteena oleva toimenpide koskee 2. Erityisesti nuorten osallistuminen yleisötilaisuuksiin on vähäistä. Samanaikaisesti nuoret ovat kuitenkin oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita, koska he viettävät paljon aikaansa kodin ulkopuolella. Myös nuorten osuus kaikista kaupunkilaisista on merkittävä, joten nuoriso jo omana ryhmänään on tärkeä voimavara kaupunkia kehitettäessä. Siksi on syytä selvittää, miten lasten ja nuorten omasta mielestä mielenkiintoista, miellyttävää, turvallista ja terveellistä kaupunkia kehitetään ja rakennetaan. Selvitystyö on tärkeää, koska kaupungin tuotteiden ja palvelun taso kytkeytyvät olennaisesti koettuun kaupunkiympäristöön, näkyen myönteisesti sekä muuttoliikkeessä että ikärakenteessa. Yksinomaan nuorten kuuleminen ei riitä. Vasta toimiva ja eri näkökulmia huomioiva yhteistyö eri tahojen kanssa takaa monipuolisen ja kestävän kehityksen mukaisen menetelmän turvallisen ja viihtyisän kaupungin suunnitteluun. Nuorten kaupunkitilan käyttöä ja eri tahojen näkökulmia tuleekin kartoittaa kaupungin eri hallintokuntien asiantuntijoita ja nuoria itseään kuulevana yhteisenä projektina. Tällöin saadaan ajankohtaista tietoa siitä, mitä kaupungin tarjoamia palveluja nuoret käyttävät eli missä nuoret todellisuudessa viettävät aikaansa ja miksi. Samoin saadaan tietoa siitä, miten nuoret Porin kaupunkikeskustan kokevat ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kaupungin eri asiantuntijatahoilta taas saadaan merkittävää kokemusperäistä tietoa siitä, miten lasten ja nuorten arjen palveluja tulisi kehittää. Asiantuntijaryhmänä voi hyvin toimia esimerkiksi Porin lapsi- ja nuorisopoliittinen toimintaryhmä, joka koostuu eri tahojen edustajista. Tutkimus Porissa tuotettu paikallinen nuorisotutkimus on painotukseltaan tarve- ja ongelmalähtöistä ja keskittyy kysymyksiin, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten arkeen liittyviä ongelmia sekä auttaa ja tukea nuoria jo syntyneissä ongelmatilanteissa. Erityisesti monet tapaustutkimuksina toteutetut opinnäytetyöt liittyvät syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, lastensuojelutyöhön, kouluviihtyvyyteen, nuorten työpajoihin, katunuorisotyöhön, porilaisten nuorten alkoholinkäyttöön, lapsiperheiden asumisoloihin, nuorten työllisyystilanteeseen jne. 3 Tarve- ja ongelmalähtöisten näkökulmien korostumiseen on ilmeinen vaikutuksensa alojen paikallisella koulutustarjonnalla, jota ovat jo vuosien ajan tarjonneet Porin ammattiopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkö. Nykyisin Pori on muokannut imagoaan yhä vahvemmin yliopistokaupungiksi ja näin samalla monipuolistanut kaupungissa toimivaa asiantuntijaresurssiaan. Tulevaisuudessa paikallista nuorisotutkimusta vahvistavat Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perspektiiveistä tuotetut tutkimukset, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen maisemantutkimuksen, kulttuuriperinnöntutkimuksen ja digitaalisen kulttuurin näkökulmista tuotetut tutkimukset sekä Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median yksikön visuaalisen kulttuurin osaaminen. Porin kaupungin tutkimussarjasta suoranaisesti kaupunkisuunnittelua ja nuorisoa yhdistävinä tutkimuksina voidaan mainita mm. Paula Ruissalon Porin koulumatkatutkimus (1990) ja Markku Setälän Porin koulumatkatutkimus (1975), Ulla Pasilan ja Kari Nummen Porilaisten kaupunkilaisten mielipiteitä kaupunkinsa kehittämisestä (1989), Helena Lehtijoen ja Hannu Eerikäisen Nuorten asuntokysymys Porissa (1986), Ari Seikkulan Porilaisten lapsiperheiden asuminen (1971) ja Ulla Pasilan Lapsille Porissa tarjolla olevat palvelut (1979). Monen porilaisnuoren arkeen kuuluu Porin metsä liikuntapaikkoineen ja lenkkipolkuineen. Siksi mm. Porin kansallista kaupunkipuistoa koskevat selvitykset sivuavat myös nuorisoa, vaikka eivät sinällään edusta nuorisotutkimusta. Nuorisotyö Nuorisotyö kuuluu Porissa ennen muuta sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen piiriin. Käytännön työtä toteuttavat päiväkodit, koulut, neuvolat, lastensuojelulaitokset sekä lukuisat eri harrasteseurat ja nuorisotyötä tekevät järjestöt. Tiettyjen hallinnollisten sektoreiden korostuessa myös nuorisoa koskevat hankkeet ovat monesti olleet sosiaali- ja terveyspalvelusek- 7

8 toreita edesauttavia. Parhaillaan Porin sosiaalikeskus on mukana Stakesin, Pikassos Oy:n ja Tampereen yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan sekä informaatiotutkimuksen laitosten organisoimassa valtakunnallisessa Lastensuojelun tieto -hankkeessa, jonka tavoitteena on hyödyntää tietoteknologiaa lastensuojelun avohuollon asiakaspolkujen seurannassa ja dokumentoinnissa sekä edelleen kehittää tietojärjestelmien hyödyntämistä lastensuojelussa 4. Lapsiasiavaltuutetun ylä-asteikäisille toteuttaman kyselyn mukaan lasten omasta mielestä kunnan tarjoamista palveluista suosituimpia ovat liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut sekä kirjasto 5. Myös Porissa vapaa-aikatoimella ja kulttuuritoimella on vahva asemansa nuorisotoimijoiden kentällä. Vuonna 2002 käynnistettiin lapsipoliittisen ohjelmaan pohjautuen Polku - lapset ja nuoret - kulttuuripoliittinen ohjelma ( ) kartoittamaan lasten ja nuorten kulttuurin tilaa ja toimijoita Porissa. Toiminnan pohjalta laadittiin kaupungin kulttuuripoliittiset tavoitteet ja käynnistettiin Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminta. 6 Monesti kunnissa nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevä palvelutyö on nähty toisarvoiseksi. Erityisesti tilanteissa, joissa joudutaan punnitsemaan rahoitusta lastensuojelun ja -psykiatrian tai vaihtoehtoisesti nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuripalvelujen välillä. Äärivaihtoehtoja tulisi kuitenkin aina ratkoa omista perusteistaan, sillä yhteiskunnan varojen kohdistuessa vain ongelmien korjaamiseen, asetetaan nuoret väistämättä samalla eriarvoiseen asemaan. Myös hyvinvoiva nuori tarvitsee erilaisia palveluja. Ongelmalähtöisyyden lisäksi nuoria pitäisikin yhä enemmän lähestyä myös asialähtöisesti, vaikka tulosten yhteydessä lopulta ongelmia ratkottaisiin. 7 Monien muiden kuntien tavoin Porissa puhutaan hallintokuntien välisestä yhteistyöstä, mutta helposti jättäydytään silti oman toimintasektorin asiantuntemuksen varaan tai tehdään yhteistyötä tuttujen ja turvalliseksi havaittujen yhteistyökumppanien kanssa. Käytännön poikkihallinnollista työtä saattaa hidastaa perinteinen sektoriajattelu. Porissa kaupunkisuunnittelu on tehnyt tapauskohtaisesti yhteistyötä vapaa-aikatoimen, koulutoimen ja museon kanssa, nimenomaan nuoriin liittyen 8. Sanoista tekoihin pääseminen edellyttää kuitenkin vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja uusien tuoreiden näkemysten omaksumista 9. Vallitsevien käytäntöjen ja toimintatapojen muutos onkin olennainen osa Pori strategian suunnitelmia, ehdotusta Porin lapsipoliittiseksi ohjelmaksi (2004) sekä Nuorten osallisuushanketta ( ). Poikkihallinnollisen yhteistyön ohjenuorana on Pori strategian tavoite Porin profiloitumisesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kaupunkina. 8

9 kuva: Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry kuva: Jan Virtanen Nuorisovaltuusto ja Vaikuttamisen polku Nykyisin syrjäytymisen sijasta puhutaan enemmin nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta, osallistumisesta ja aktiivisista kansalaisista luvun lopulla nuorisovaltuustot nousivat nuorten keskustelu- ja vaikuttumistahoina jopa valtakunnallisiksi muoti-ilmiöiksi. Porissa nuorten kuulemiseksi perustettiin Porin Nuorisovaltuusto vuonna Sen tavoitteena on nuorten etujen ajaminen ja parantaminen sekä päättäjien ja nuorten välisen yhteistyön edistäminen paikallisella tasolla. Nuorisovaltuustoon edustajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja ehdolle voi asettua vuotias henkilö. Nuorisovaltuuston kuuluvia lautakuntia ovat kulttuuri- kansainvälisyys-, koulutus- ja työllisyyspoliittinen lautakunta. 10 Vuosina toteutettiin yhteistyössä vuotiaiden nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa Nuorten porilaisten marssi- hanke. Hankeen päämääriin kuuluivat perusopetuksen päättäneiden ja toisen asteen aloittaneiden nuorten osallisuuden edistäminen. Hankkeen aikana rakennettiin Vaikuttamisen polku - toimintamalli. Toimintamallissa vuotiaat porilaiset lapset ja nuoret voivat alueparlamenttien kautta vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Alueparlamentteja on yhteensä viisi, Keskusta, Itä-Pori, Pohjois-Pori, Meri-Pori ja Länsi-Pori. Ne on jaettu alueellisesti koulujen ja nuorisotilojen mukaan. Ideana on, että alueparlamenteissa asioita jaetaan ja käsitellään aluekohtaisesti. Käsiteltäviksi asiat tulevat nuorisovaltuuston, kaupungin hallintokuntien ja koulujen oppilaskuntien kautta. Alueparlamenttiin osallistuvat alueen koulujen- ammattiopiston-, nuorisovaltuuston- ja kaupunginhallituksen edustajat. Erikseen kutsuttuina paikalle pyydetään virkamiehiä ja lautakuntien edustajia esityslistalla olevien asioiden pohjalta Koskiaho 2002, Lapintie 2007, Ks. Porin kaupungin julkaistuja asiakirjoja, tutkimuksia. 4 Sosiaalialan tietoteknologiahanke. <http://www.sosiaaliportti.fi/ tikesos> 5 Lapsiasiavaltuutettu. < 6 Nummelin ja Setälä Aula 2007, Myös lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa hallintokunnat toimivat keskenään hyvässä yhteistyössä, kuitenkin asukasnäkökulmaan panostaminen ja osallistaminen on vielä vähäistä, Nukki Koskinen Porin kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuosille , <http://www.pori.fi/hallinto/lapsipoliittinen.doc> 11 Nuorten osallisuushanke loppuraportti. 9

10 10 kuva: Jan Virtanen

11 3. Nuorten osallistamismenetelmiä Sanna Lahdensalo-Mäki Vaikuttamisfoorumit Yleensä nuoria kiinnostavat asiat, jotka kytkeytyvät olennaisesti heidän arkeensa ja elämäänsä. Siksi myös kaupunkiympäristöteeman tulisi liittyä nuorten elämään. Eräänä kiinnostuksen lisäämiskeinona nuoria voidaan kuulla ja osallistaa suunnittelutoimenpiteiden yhteydessä. Nuorten kuuleminen on huomionarvoista, koska monesti suunnittelijat ja käyttäjät puhuvat varsin eri kieltä. Suunnittelijat keskittyvät muotoon ja tilaan. Nuorten käyttäjien kohdalla olennaiseen osaan nousevat tilan sosiaalinen sisältö, toiminta ja elämyksellisyys. Monesti kyse on siitä, että suunnittelijat suunnittelevat liian valmista jolloin lasten ja nuorten mielikuvitukselle ei jää toteuttamistilaa. Nuorten kanssa toteutettavien vuorovaikutusmenetelmien tulee aina lähteä nuorten oman kiinnostuksen lähtökohdista ja sen yhteydessä on tärkeää huomioida osallistettavien ikä- ja kehitystaso. Eri tilojen kytkentä toisiinsa ja tilakäsitys kokonaisuudessaan alkaa hahmottua vasta yli 10-vuotiailla lapsilla 1. Siksi vuorovaikutustoimenpiteitä harkittaessa on syytä pohtia, minkä ikäisiä nuoria eri yhteyksissä osallistetaan ja kenen etuja lopulta esimerkiksi päiväkoti-ikäisten lasten osallistaminen kaupunkisuunnittelun yhteydessä palvelisi. Porissa juurrutetaan parhaillaan Vaikuttamisen polku -toimintamallia, joka tarjoaa jatkossa kaupunkisuunnittelulle valmiin kanavan saada suoraa tietoa nuorilta. Paikkakartoitukset Paikkakokemusten ja paikkoihin liitettävien merkitysten selvittämiseksi Porissa voidaan tarkastella keskusta-alueella sijaitsevia nuorten ajanvietto- ja kohtaamispaikkoja. Selvityksen kohteiksi valitaan paikkoja, joissa nuorille tarjotaan ohjattua toimintaa ja tapahtumia sekä tiloja, jotka jäävät vaille valvontaa. Yksittäisiksi kohteiksi sopivat kaupunkikeskustan kauppakeskukset, koulut, harrastepaikat, baarit sekä niiden väliin jäävät avoimet ohjaamattomat kaupunkitilat ns. nuorison norkoilupaikat. Tutkimusmenetelmiksi käyvät erilaiset haastattelut, kuten kyselykaavakkeet tai nuoria myös toiminnan tasolla osallistavat metodikortiston menetelmät tarrakartta, tulevaisuusverstas ja tilakohtainen ohjattu kävelykierros. Perusteellisempaa esiselvitystä vaativana keinona voidaan pilotoida PehmoGIS -menetelmä. Ympäristökasvatus paikallisidentiteetin tukena Koulu tavoittaa käytännössä kaikki nuoret ja on siten luonnollinen paikka nuorten kanssa tehtävälle yhteistyölle. Lisäksi kouluissa toimivat opettajat, jotka hallitsevat oman alansa pedagogiset työskentelymenetelmät. Opettajilla on asiantuntemusta käytännön työskentelystä nuorten kanssa, jota taas kaupunkisuunnittelijoilta puuttuu. Kouluissa kaupunkisuunnittelun tavoitteita voidaan tukea koulutoimen ja museon kanssa yhteistyössä rakennettavalla opetuspaketilla tai kehittää jo olemassa olevaa opetusta. Opetuksen avulla nuorille pystytään viestittämään, miten kaupunkisuunnittelu vaikuttaa Porin kaupunkikuvan rakentumiseen ja säilyttämiseen. Ympäristökasvatuksen ansiosta nuorista voi kasvaa asuin- ja elinympäristöään ymmärtäviä ja arvostavia kansalaisia. Opetuspaketin toteutus vaatii jatkoselvitystä. Teemakirjoittaminen Teemakirjoitusten menetelmin voidaan selvittää nuorten ajatuksia kotikaupungistaan. Kirjoitusten ideana on, että koululaiset kirjoittavat Porin kaupunkiin liittyen ainekirjoituksia ja esseitä valmiiksi suunnitelluista tai vapaavalintaisista aiheista. Näin saadaan suoraa tietoa siitä, mitä nuoret kotikaupungistaan tietävät ja miten sen kokevat. Myös teemakirjoituksille luontevina toteuttamispaikkoina toimivat koulut. Hallintokuntien teemavuodet Kaupungin taholta Nuoret kaupungissa -hankkeessa on keskeistä yhdistää eri hallintokuntien voimavarat. Yhteistyössä toteutuu monipuolinen asiantunteva tietotaito sekä kustannus- ja työvoimaresurssien jakautuminen kaikkien etuja palvellen. Porissa voidaan lähteä siitä, että kukin hallintokunta toteuttaa ja järjestää vuorollaan omaan osaamiseensa liittyen nuorisoteemavuoden, jonka keskeisenä tavoitteena on nuorten ja nuorten perheiden kaupunkikeskustan parantaminen ja kehittäminen. Arvioita osallistamismenetelmistä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkija Hannele Cantell ja opettajankouluttaja Riitta Larna tarkastelivat Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisemassa tutkimuksessa Ympäristövastuullisuus nuorten sanoissa ja teoissa 2 lukio- ja ammattioppilaitosikäisten nuorten ympäristöasenteita, -tietoisuutta, -vastuullisuutta ja -osallisuutta. Tutkimus toteutettiin kyselyaineiston avulla. Vastaus saatiin 1100 henkilöltä. Merkittävimpinä tuloksina todettiin suurimman osan nuorista kokevan ympäristöasiat mielekkääksi ja tärkeäksi. Varsinainen toimintaan osallistuminen, jolla tarkoitettiin osallistumista 11

12 koulun vastuutehtäviin ja erilaisiin mielenilmaisuihin, kulutuskäyttäytymistä, sekä keskustelua ja toimintaa muiden ihmisten kanssa, todettiin vähäiseksi. Nuorten ympäristötiedon lähteiksi mainittiin sanomalehti, televisio sekä koulun oppitunnit ja oppikirjat 3. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella käynnistyi vuonna 2005 tutkimusprojekti 4 Ympäristökasvatuksella kohti kestävää kehitystä ( ). Tutkimuksessa selvitetään, miten kestävän kehityksen teemojen, aktiivisen kansalaisuuden ja monikulttuurisuuteen pureutuvien kysymysten avulla voidaan edistää ympäristökasvatusta. Omassa osuudessaan tutkija Sanna Koskinen tarkastelee, miten osallisuus ja ympäristökansalaisuus toteutuvat nykyisessä kouluopetuksessa ja miten koulu toimii yhteistyössä koululaitoksen ulkopuolelle 5. Koskisen näkemyksen mukaan lasten ja nuorten sekä kaupunkisuunnittelun välisessä yhteistyössä Suomessa liikutaan lähinnä puheiden tasolla eikä varsinaisissa toimenpiteissä. Siksi konkreettisia toimia, joissa lapset ja nuoret olisi osallistettu suunnitteluprosessiin, on vaikea löytää. Eräänä onnistuneena esimerkkinä Koskinen mainitsi Helsingin sosiaaliviraston toteuttaman projektin, jossa lapset suunnittelivat kahden päiväkodin piha-alueet. Kaupunkisuunnittelun ja nuorten välisessä vuorovaikutuksessa onkin tilaa toimia. 6 Vuorovaikutusmenetelmistä Koskinen totesi että jo 1990-luvun lopulla käytettiin metodikortiston menetelmiä, joiden osalta erottui muutama hyvä ja edelleen loistavasti toimiva menetelmä, tulevaisuusverstas, kävelykierros (gåtur) ja tarrakartta. Tulevaisuusverstas ei kuitenkaan sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kaavoituksen apuvälineeksi, koska menetelmässä liikutaan liian yksityiskohtaisella tasolla, kuten rakennusten värien ja roskisten paikkojen tarkastelussa ym., jotka saattavat ohjata suunnittelua väärille raiteille. Tietokoneavusteisia menetelmiä Koskinen ei välttämättä näe parhaana keinona lasten ja nuorten kanssa työskennellessä, ellei niiden ohelle liitetä myös muunlaista toimintaa. Lasten ja nuorten kannalta olennaisinta on välitön kokemus fyysisestä ympäristöstä ja sitä tukevat toimenpiteet. Koulujen valjastamisesta osallistumisfoorumeiksi Koskinen mainitsi usein toistuvan ongelman. Monesti tiedotteet kulkevat koulujen rehtoreille asti, muttei enää välttämättä sieltä eteenpäin. 7 Tuoreessa Nuorisotutkimusseuran julkaisussa Lasten ja nuorten kunta (2007), tarkastellaan lasten ja nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vaikuttamista. Nuorisotutkija Anu Gretschelin ja kasvatustieteen tutkija Tomi Kiilakosken toimittama teos tuottaa uutta tietoa keinoista lisätä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä rakentaa kuvaa siitä, minkälaista yhteisöllisyyttä kunnan eri toiminta-alueet tarjoavat. Teoksen mukaan lasten ja nuorten osallisuus ja demokratiavalmiudet ovat ajankohtaisia kysymyksiä, koska nuorten ikäryhmien passiivisuus vaaleissa, syrjäytymisen kasvu eri ikäryhmissä sekä äärikäyttäytymisen voimistuminen ovat tekijöitä, jotka vaativat uudenlaisia toimintamalleja. 8 Kirja esittelee, mitä asioiden edistämiseksi voidaan tehdä ja mitä on jo tehty. Julkaisun lähtökohtana on ajatus siitä, että demokratiaan kasvetaan ja kasvatetaan. Kunnan eri toimijat ja tasot rakentavat kuvaa siitä, minkälainen on kansalaisten rooli päätöksenteossa. Suomen kunnissa on käynnissä kokeiluja ja vakiintuneita toimintoja, joiden avulla lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan kasvattaa ja lasten ja nuorten elämää rikastuttaa lähiympäristön ja -yhteisön asioista kiinnostumisen kautta. Kirjassa esitettyjen tulosten mukaan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on mahdollista lisätä varhaislapsuudesta lähtien eikä toiminnan muuttaminen edellytä kunnilta taloudellisia kustannuksia vaan asenteiden ja toimintakulttuurien tarkistamista. Lasten ja nuorten yhteisöllisyyden edistäminen edellyttää ennen kaikkea tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jota on yhtälailla mahdollista tehdä kunnallisessa päätöksenteossa, päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloilla ja kaupunkisuunnittelussa. 9 12

13 kuva: Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry kuva: Jan Virtanen 1 Kaivola & Rikkinen 2003, Cantell ja Larna Ympäristökasvatus - Hyvä elämä Projektiryhmään kuuluvat Hannele Cantell, Sanna Koskinen ja Hanna Nordstöm Helsingin yliopistosta sekä Lili-Ann Wolff Åbo Akademista. Hanketta koordinoi maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori Sirpa Tani. 5 Ks. Ympäristökasvatus - Hyvä elämä 2006, Koskinen, haastattelu Koskinen Koskinen Gretschel & Kiilakoski,

14 14 kuva: Jan Virtanen

15 4. Nuorisoa koskevan tutkimuksen uudet näkökulmat Daniel Nagy Seuraavassa luvussa esitellään Porin kannalta kiinnostavia lähestymistapoja ensin nuorisotutkimuksen ja sen jälkeen nuorison huomioivan laajemman kaupunkitutkimuksen piiristä. Esiin nostettujen uusien tutkimusteemojen jälkeen arvioidaan näkökulman ajankohtaisuutta Porin kannalta. Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia aiheita Nuoret informaatioteknologian käyttäjinä Temaattisesti erittäin merkittävänä ja jatkuvasti laajenevana kokonaisuutena voidaan pitää tutkimusta, jossa tarkastellaan nuorten suhdetta viestintäteknologian ja median uusiin muotoihin. Nuorisoa voidaan tarkastella paitsi informaatioteknologian kuluttajana myös sen käyttömuotojen kulttuurisena tuottajana 1. Digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa nuorten pelikulttuuria käsitellään sosiaalisena ilmiönä ja oman äänen kuuluviin saamisena 2. Käyttäessään mediateknologian uusia välineitä 3 nuoret rakentavat omaa identiteettiään ja kehittävät vertaisryhmätoiminnan malleja. Lapsi- ja perhetutkimus on kiinnittänyt huomiota tietokoneharrastuksen ristiriitaiseen vaikutukseen nuorten ajankäyttöön. Lapsi näkyisi olevan fyysisesti kotona, mutta oleskeleekin virtuaalisesti muussa maailmassa ja on kodissa tapahtuvan arkisen toiminnan suhteen poissaoleva. 4 Viranomaiset kantavat korostetusti huolta nuorten kriittisen medialukutaidon omaksumisesta ja suojaamisesta vääränlaisen käytön ja sisällön haittavaikutuksia vastaan 5. Tietoyhteiskunta-strategioissa digitaalisen median käyttötaito on nähty edellytykseksi nuorten kehittymiselle tietoinfrastruktuurin vastuulliseksi käyttäjäksi 6. Nuorilla onkin erityinen kyky omaksua ja käyttää digitaalisia laitteita sekä vuorovaikutteisia viestittämisen keinoja itseilmaisunsa välineinä. Sosiaali- ja kansalaiskasvatuksessa 7 on mietitty nuorten poliittiseen toimintaan suhtautumisen ulkopuolisuuden ja passiivisuuden syitä. 8 Nuorisotutkijat Hoikkala ja Salasuo toteavat lakastuvan vaalikansalaisuuden taustalla olevan myös uuden poliittisen osallistumisen muotoja. Heidän mielestään nuorten internetissä kukoistava uusyhteisöllisyys on kehkeytyvän verkkodemokratian merkittävä käyttövoima. 9 Nuoria voidaan luontevasti innostaa mediakasvatushankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi Porissa on 450-juhlavuoden kunniaksi toteutettu Juhana Herttuan Aikakapseli verkkopeli 10 jossa hyödynnetään paikallishistoriaa. Turun Yliopiston Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen pääaineen jatko-opiskelijat ovat aktiivisesti osallistuneet medialukutaidon kehittämiseen. He ovat useissa hankkeissa yhdistelleet perinteisiä oppiaineita uusien viestintätekniikoiden käyttöön 11. Mainonta julkisessa tilassa Julkinen kaupunkitila on myös mainonnan valloittamispyrkimysten kohde 12. Nuoret joutuvat yhä enenevässä määrin kohtaamaan julkisilla paikoilla ja medioissa esitettyä vahvasti seksualisoitunutta kuvamaailmaa. Tyttötutkimuksen monisävyisempää jatkoa edustavassa teoksessa Sari Näre 13 kuvailee tunnepitoisesti kyseistä ilmiötä ja kutsuu sitä julkisuuden intimisoitumiseksi. Hänen mukaansa silloin kun mainontaa toteutetaan sananvapauteen vedoten, tingitään helposti aikuisten ehdoilla kasvuikäisten oikeudesta pysyä eheänä ja koskemattomana. Kaupallisen viestinnän avoimuuden lisääntymisen lieveilmiönä nämä kokemukset vertautuvat kulttuurisena häirintänä ja saattavat tuottaa pahaa oloa nuorissa, varsinkin tytöissä. Nuorten suhde omaan ruumiiseensa osana identiteettityötä on noussut tutkimusaiheeksi sukupuolinäkökulman vahvistumisen myötä. Kielteinen reagointi julkiseen mainontaan saattaa vaikuttaa nuorten oman ruumiillisuuden kokemisen prosessiin. Mainosten oletukset ulkomuodon yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuotteistamispaineista herättävät ajatuksia nuorten keskuudessa oman ruumiin epätäydellisyydestä ja ovat johtaneet jopa psyykkisiin sairauksiin. 14 Viime vuosina useat erotiikkaviihteen liikkeet ovat ilmestyneet Porin keskustan tuntumaan ja peittäneet läpinäkymättömäksi katutason näyteikkunoiden laajoja pintoja. Näillä kohdin varhaisnuoret (7 14v) saattavat kokea hämmennystä. Tämä kaupunkikuvaan vaikuttava ilmiö on tulkittavissa myös merkkinä kauppatoria reunustavien katujen marginalisoitumisesta ja avoimen kaupunkitilan menettämisestä 15. Monikulttuurisuuden haasteet Maahanmuuttajien osuus on lisääntynyt 2000-luvun Suomen kaupunkiväestössä. Samalla nuorten kotiutuminen on noussut tärkeäksi yhteiskunnallisen tutkimuksen aiheeksi. Vesa Puurosen tulkinnan 16 mukaan nuorisotutkimuksen yhteydessä Suomessa on oikeutetumpaa puhua monikulttuurisuuden sijasta monietnisyydestä. 15

16 Kulttuuriantropologien mukaan maahanmuuttajanuorten aikuiseksi varttuminen vaatii kykyä etnisten ja kulttuuristen rajanylityksien hallintaan. Esimerkiksi somalitaustaisten tyttöjen nuoruusajan roolit ovat vahvasti sukupuolisesti määräytyviä 17. Sosiaaliantropologi Petri Hautaniemen kenttähavainnot ja analyysit antavat arvokasta tietoa myös maahanmuuttajien ylirajaisesti rakentuvasta sukuverkostosta 18. Somalipoikien elämän kuvauksissa liikutaan jokapäiväisten rutiinien ja konfliktitilanteiden areenoilla 19. Nuorten miesten identiteettityö sijoittuukin perinteiden vaalimisen ja uusien selviytymisstrategioiden puristukseen 20. Hautaniemen tulkinnat paljastavat useita purkamattomia jännitteitä, joita vuorovaikutustilanteet viranomaisten ja maahanmuuttajaväestön edustajien välillä ovat synnyttäneet ja ylläpitäneet. Hautaniemen havaintojen kanssa yhteneviä päätelmiä esittää myös ruotsalainen antropologi Åsa Andersson, joka selvittää monikulttuurisuuden käsitteessä piileviä erottelukäytäntöjä 21. Tuula Gordonin kouluetnografinen tutkimus käsittelee erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien nuorten kohtaamistilanteita. Gordon pitää vuorovaikutusta ja kokemusten aitoa käsittelyä tärkeänä vaiheena vähennettäessä ennakkoluuloja ja stereotyyppistä ajattelua. 22 Tutkijoiden mukaan moninaisuuden hyväksyminen on aidon monikulttuurisuuden saavuttamisen edellytys ja keskeinen osa tunnistamisen politiikkaa 23. Maahanmuuttajanuorten on opittava käsittelemään kulttuuristen stereotyyppien ja harhakuvien perusteella valtaväestön toimesta usein harjoitettua sosiaalista syrjintää tai näennäistä suvaitsevuutta. Tuoreen, nuorisotyön toimijoiden piirissä suoritetun kuntakyselyn analyysi tuotti näkemysten ja todellisten toimien välillä varsin ristiriitaisia tuloksia. Erityisryhmien ehdoilla tapahtuvaa monikulttuurista nuorisotyötä tehdään hyvin vähän, ja kokemusta puuttuu varsinkin pienemmissä kunnissa. Asennetasolla monikulttuurisuuden kysymykseen suhtaudutaan torjuen tai sen merkitystä vähätellen. Usein vedotaan yleispätevästi harjoitettavaan yhdenvertaisuuskäsitteeseen, jossa erityisryhmien tarpeiden huomioiminen nähdään epätasa-arvon synnyttämisenä. Omia ennakkoluuloja ei tunnisteta tai tunnusteta, sopeutumistaitojen ja muutoskyvyn saavuttamista vaaditaan maahanmuuttajilta. Monikulttuurisen työn puuttumisen syitä paikkakunnalla luetellessa viitataan yleensä resurssipulaan, tiedottamisen vaikeuksiin ja viime kädessä maahanmuuttajanuorten vähäiseen määrään paikkakunnalla. 24 Porin maahanmuuttajataustaisesta väestöstä enemmistö ei asetu kaupunkiin pysyvästi. Varsinkin nuoret siirtyvät usein parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien toivossa pääkaupunkiseudulle tai suurempiin kaupunkeihin 25. Perinteistä romaniväestöä lukuun ottamatta monikulttuurisuus ei juurikaan näy katukuvassa. Maahanmuuttajien kotiutumisprosessissa Poria voidaankin luonnehtia lyhytaikaisena välipysäkkinä. Yli kymmenen vuotta toimineen Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry:n 26 ylläpitämä Kansainvälinen Kohtaamispaikka sijaitsee keskusta-alueen reunavyöhykkeellä lähivuosina purettavan teollisuuskiinteistön toimistotiloissa (panoramakuvat sivuilla 59 ja 61). Yhdistyksen panos nuorison ja lapsiperheiden parissa on näkynyt useassa projektissa 27. Rahoitusten loppuessa nuoret ovat vähitellen jääneet pois asiakaskunnasta. Nuorille suunnattua monikulttuurista työtä jatkaa edelleen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin maahanmuuttajatoiminta. 28 Kansalaisaloitteiset tapahtumat kaupungin keskustassa Suomeenkin on rantautunut globalisoitumisen kääntöpuolia vastustavia löyhästi verkostoituvia liikkeitä, jotka eri kokoonpanoissa perinteisten järjestöjen kanssa tuovat julkiseen katutilaan omaa kriittistä ääntään. Poliittiset mielenosoitukset ja julkisen huomion herättämiseen tähtäävät, vaihtoehtoista elämäntapaa edustavat mielenilmaukset tulevat todennäköisesti omilla pienimuotoisilla spektaakkeleillaan vilkastamaan myös Suomen keskisuurten kaupunkien elämää. 16

17 Porissa vastaavaa toimintaa edustavat pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi Autottoman päivän kadunvaltaukset, ilmastomuutokseen yleistä huomiota kiinnittävän Lumiukko -tempaukset tai kansalaisia laajemmin kriittiseen ajatteluun kannustava Mahdollisuuksien Tori -tapahtuma (kuvat s. 39). Nuorten tilankäytön tutkimuksen uusia teemoja Seuraavassa käydään läpi viisi temaattisesti ja lähestymistavaltaan erilaista nuorten tilankäytön tutkimukseen liittyvää lähtökohtaa, jotka sopivat Porin olosuhteisiin. Äärimmäisenä tilojen tilapäisenä haltuun ottamisena ja kaupunkipoliittisen mielipiteen ilmaisemisena voidaan pitää myös kansalaistottelemattomuuden elementtejä sisältäviä talonvaltausliikkeitä. Tällöin nuoret ohittavat yhteiskunnan hyväksymiä vaikutuskanavia ja ylittävät heidän osallistumiselleen asetettuja laillisuuden rajoja 33. Baari-, kahvila- ja ravintolakulttuuri Kahvilakulttuurin ja baarielämän sosiologinen tutkimus 34 on osa uudenlaisen suomalaisen urbaanin elämäntavan tarkastelua 35. Se liittyy laajempaan arvojen muutokseen, jossa kansalaisten toiminta ja kuluttaminen nähdään kaupunkimiljöön elävöittämisen ja kaupunkilaisidentiteetin vahvistamisen kannalta positiivisena vaikutteena. Myös päihteiden käyttö ja siihen liittyvä julkinen tilansäätely on ollut kenttätyötä harjoittavissa yhteiskuntatieteissä kriittisen tutkimuksen haasteena jo pidemmän aikaa 36. Nykyisin Porin kävelykadun ja kauppahallin kahvilat ovat osa työpäivän rytmin mukaan vaiheistuvaa kaupunkilaisarkea. Baarit puolestaan edustavat julkiseen tilaan näyteikkunamaisesti avautuvia yöelämän paikkoja. Pori mainittiin myös esimerkkikohteena suomalaisten kä- Tilapäiset käytöt paikkojen elvyttäjinä Helsingin toimiessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2000 toteutettiin uudenlaista kulttuuripolitiikkaa 29. Tapahtumien suunnittelu, markkinointi ja niiden onnistumisen arviointi tuottivat arvokasta aineistoa suomalaiselle kaupunkitutkimukselle. Luovan taiteen keinoin elävöitetty kaupunkitila oli osa ohjelmatarjontaa ja kuului Suomessa ensi kertaa tässä mittakaavassa sovellettuun nk. kulttuurisen suunnittelun strategioihin. Populaarin ja elitistisen yhdistämisestä syntyneisiin kaupunkispektaakkeleihin liittyen Panu Lehtovuori kehitti uuden suunnitteluteorian heikoista paikoista, jonka taustalla on sosiaalisen tilan käsite 30. Kansainvälisten projektien kokemuksiin perustuen hän sovelsi teoriaa myös kaupunkitilojen tilapäiseen käyttöön 31. Samansuuntaisia ajatuksia paikkojen jalostamisprosesseista kehitettiin Tampereen yhdyskuntasuunnittelun laboratoriossa (EDGE) urbaanin kesannoinnin käsitteen nimellä. Tavoitteena on kehittää menetelmiä tilojen tarjoajien ja tarvitsijoiden yhteen tuomiseksi

18 velykatujen ja kaupunkikeskustojen tutkimuksessa jo 1990-luvulla 37. Onkin perusteltua esittää seuraava kysymys: Onko porilaiseen kahvila-, baari- ja ravintolakulttuuriin vaikuttaneet uudet urbaanit kulutuksen muodot, joita festivaalitapahtumien (kuva s. 54) nuorempi yleisö on tuonut mukanaan? Kaupunkietnologiaa ostoskeskuksissa Turun kaupunkiuudistusta koskevassa analyysissään Turun yliopiston kulttuurimaantieteen professori Harri Andersson sovelsi Suomessa edelläkävijänä kriittisiä teorioita julkisen tilan tuottamisen ja kulutuksen kaupallistumisesta 38. Etnografisen kaupunkitutkimuksen piirissä tilojen ja rakenteellisten muutosten tarkastelun sijasta keskitytään käyttäjien mielikuviin, kokemuksiin ja muistoihin sekä arkisten tilanteiden kuvauksiin 39. Tästä haastatteluja ja havainnointia käyttävästä tutkimussuuntauksesta hyvä esimerkki on nuorten tilallisia käytäntöjä esittelevä analyysi Jyväskylän kävelykeskustasta 40. kuva: Jan Virtanen Pori onnistui perustamaan maan ensimmäisten kaupunkien joukossa oman kävelykatunsa, jonka varrella on useita katettuja kulutuksen tiloja. Nämä ovat eriasteisesti myös nuorison vapaa-ajan ympäristöjä, joiden tutkiminen olisi antoisaa nuorten kulutuskulttuurin näkökulmasta. Tämänkaltaisen tutkimusaineiston hankkimista puoltaa myös ajankohtaiseksi nähty kysymys Kauppatorin miljöön ja kävelykadun viihtyisyydestä ja elävöittämisestä. Lasten ja nuorten oikeus omaan ympäristöön Kaupunkitilan viihtyisyyden, turvallisuuden ja pelon tunteita sekä mitattavia indikaattoreita on selvitelty erilaisia menetelmiä yhdistelevissä sosiologisissa ja kaupunkimaantieteen tutkimuksissa 41. Samantyyppisten kysymysten pohjalta ympäristöpsykologit ovat tarkastelleet lasten ja nuorten viihtymistä, heidän kokemusperäisiä mieltymyksiään ja luoneet lähtökohtia parantamiskeinoille 42. Nuorten ympäristösuhteen tarkastelu liittyy pyrkimykseen tuoda esille heidän omia kokemuksiaan. Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen piirissä tapahtuva arkkitehtuuriopetus on Suomessa pitkälle kehitelty käytäntö, jonka piirissä on mahdollista ylläpitää ennakkoluulotonta suhtautumista toiveisiin heidän kaltaisesta miljööstään. Kuitenkin varsinaiseen osallistamiseen löytyy nykyään vain harvoja yksittäisiä kokeiluja, eivätkä ne ole vaikuttaneet vallitseviin suunnittelukäytäntöihin. Nuorten osallistaminen suunnitteluun ja heidän erityinen huomioiminen kaupunkimiljöön kehittämisessä on saanut asiantuntijoiden ja viranhaltijoiden kannatusta Pohjoismaissa 43 ja myös Unescon ohjeistavan elimen piirissä 44. Ruotsalaisissa ympäristösuunnittelun teemajulkaisuissa lasten ja nuorten oikeutta aktiivisesti vaikuttaa kaupunkitilan käyttöön nähdään itsestään selvänä vuorovaikutuksen vaatimuksena 45. Esitetyt tulokset ovat nuorten ehdoilla ja osallistumisella toteutettuja parannushankkeita vapaa-ajan ympäristöistä, eivätkä ne vielä erityisemmin haasta vallitsevia suunnittelukäytäntöjä. 18

19 m1 kuva: Jan Virtanen m1 L Porin Lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Porin taidemuseo on useassa pienessä projektissaan vienyt opiskelijoita julkiseen kaupunkitilaan, kaduille ja puistoihin. Yhteisötaiteen keinoin omaksi muotoiltu kaupunkiympäristö on luontevin ja ehkä kaikille osapuolille palkitsevin tapa aloittaa nuorten osallistamisen kehittäminen Mäenpää ; Hoikkala ja Salasuo 2008, Ermi ja Mäyrä 2003; Ermi et al Mm. IRC, Facebook, YouTube sekä muut Web 2.0 -sovellukset. 4 Vrt. Forsberg ja Strandell 2006; Saarikoski Opetusministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Finnsight 2015, , Kansallinen Tietoyhteiskuntastrategia 2015, 19. Nuorten keskinäistä vuoro- ja kansalaisvaikuttamista edistää myös Opetusministeriön rahoittama ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n ylläpitämä verkkodemokratiahanke: 7 Nivala 2006, Vrt. Haikkola 2005, Hoikkala ja Salasuo 2008 sekä Häyhtiö ja Rinne Riikka Turtiaisen ohjaamat sanataidetyöpajat ja lodjaukset, sekä Piritta Ihamäen, Porin kaupungin ja Satakuntaliiton kanssa yhteistyössä järjestämät maantiedon ja historian opetukseen soveltuvat geokätkentä-hankkeet (kuva s. 47). Turtiainen ja Ihamäki Lukuisissa suurkaupungeissa ja internetissä vaikuttavat kaupallista mainontaa vastustavat nuoret aktivistit, jotka pyrkivät vastamainoksillaan kyseenalaistamaan mm. suurten kansainvälisten suuryritysten merkkituotteiden eettisyyttä ja niiden kulutuksen välttämättömyyttä. Kaupunkitilaa visuaalisesti hallitsevan mainonnan julkisen säätelyn ainutlaatuinen esimerkki on Brasilian São Paulossa 1996 voimaan tullutt laki Lei de Cidade Limpa, jonka tarkoituksena on luoda täysin mainontavapaita kaupunginalueita. Ks. Voima 02/2007 ja 02/ Näre Puuronen 2002, Wilska 2001, Kaupungin poliittisuutta tutkineen sosiologi Sampo Villasen mukaan nykyään myös Suomessa kaupunkikeskustat ovat kaupallistumisen ehdoin yksipuolistumassa. Seurauksena spontaani tilankäyttö joutuu väistymään ja kohtaamistilanteista syntyvä paikkojen sosiokulttuurinen kirjo köyhtyy. Ks. Villanen 2008, Puuronen 2006, Helander Hautaniemi 2004, 185. Ks. myös Andersson 2003, Hautaniemi Hautaniemi 2004, Andersson Gordon 2005, Kanadalaisen filosofin Charles Taylorin käsitteestä politics of recognition ks. Haatanen 2000, Kivijärvi ja Harinen Virta, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry:n kotisivut. < monikulttuuripori.com/yhdistys.shtml> 27 Esimerkiksi Nuorten nettikahvila, Nuoret Yhdessä Toimimaan NYT - projekti ja Multimukulat-hanke sekä Musiikkileikkikoulu. 28 Virta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Satakunnan piirin maahanmuuttajatyöstä ks. p?pageid= / vrt. Kymäläinen 2001, Lehtovuori Lehtovuori et al Hynynen 2006, Nurminen Simonen 2008, 45; Wallin 2008, 10; Villanen 2008, Ks. Ruoppila & Cantell Mäkelä ja Rajanti Ks. Kopomaa 2003, Törrönen Heikkilä 1994 ja 1997, vrt. Gehl & Gemzøe Ks. Andersson Åström et al Junkala & Sääskilahti 1999, ja Koskela 2003; Karisto 2003; Wiik Kyttä Hodneland Driskell Lenninger & Olsson 2006; Lundström & Nordström 2001, Nyström & Lundström Hankkeista tarkemmin teoksissa Taidetta ympäri ja ämpäri 2002; Taidetta ympäri ja ämpäri II, 2004; Leikkipaikka 2006 sekä Jaakkolan 2008 tiedonannot Porin lastenkulttuurikeskuksen ja Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminnasta. 19

20 20 kuva: Jan Virtanen

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Oulu

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Oulu Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Oulu 27.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kuva kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 24.01.2013 Sivu 1 / 1 5 Toimintasuunnitelma 2013 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot